PALVELUSELVITYKSEN PÄIVITYS

Keski-Suomen Maakuntakaava PALVELUSELVITYKSEN PÄIVITYS Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko 2005 Osa 1. Maakuntakaavan kaupallinen selvitys Jyväskylä 22.10.2005 KESKI-SUOMEN LIITTO TUOMAS SANTASALO Ky Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.keskisuomi.fi www.tuomassantasalo.fi

Maakuntakaavan kaupallinen selvitys 1 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 2005 Osa 1. Maakuntakaavan kaupallinen selvitys 1 Johdanto 2 2 KAUPPAPALVELUT MAAKUNNASSA 3 21 Päivittäistavara- ja TIVA-kaupan palveluverkko 5 22 Vähittäiskaupan suuryksiköt ja suunnitellut uudet liikepaikat 7 23 Tilaa vaativa vähittäiskauppa ja kehitysnäkymät 10 24 Matkailukeskittymät 13 3 KAUPPAPALVELUIDEN MITOITUS KESKI-SUOMESSA 16 31 Markkinoiden muutostekijät kunnissa 16 32 Vähittäiskaupan toimipaikat ja ostovoima 21 33 Suuryksiköiden sijoittumistarve kunnissa 22 34 Tilaa vaativan vähittäiskaupan sijoittumistarve kunnissa 26 35 Matkailukeskusten sijoittumistarve kunnissa 29 36 Muut kaupalliset keskittymät Keski-Suomessa 31 37 Seudullisesti merkittävien suuryksiköiden sijoittelu Keski-Suomessa 34 4 VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN JA ARVIOINTI 38 41 Palvelurakenteeseen kohdistuvat vaikutukset 38 42 Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset 38 43 Liikkumiseen kohdistuvat vaikutukset 39 44 Elinympäristöön kohdistuvat vaikutukset 39 45 Palveluiden saavutettavuuteen kohdistuvat vaikutukset 40 46 Kauppaan kohdistuvat vaikutukset 40 47 Yhteiskuntatalouteen kohdistuvat vaikutukset 40 5 KAUPPAPALVELUITA KOSKEVAT MERKINNÄT MAAKUNTAKAAVASSA 41 LIITTEET Liite 1 Keski-Suomen väestö 2004 ja väestöennuste vuosille 2010 ja 2020 Liite 2 PT-kaupan, tavaratalokaupan ja tilaa vaativan kaupan toimipaikat ja myynnit Keski-Suomessa 2003 Liite 3 Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus Keski-Suomessa 2003, 2010 ja 2020 Liite 4 Tilaa vaativan erikoiskaupan keskusten mitoitus Keski-Suomessa 2003, 2010 ja 2020

Maakuntakaavan kaupallinen selvitys 2 1 Johdanto Keski-Suomen maakuntakaavan laadintaa varten on tehty erilaisia selvityksiä. Kauppapalveluiden verkon kehittämiseksi ja maakuntakaavan merkintöjen täsmentämiseksi tilattiin Tuomas Santasalo Ky:ltä päivitys Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko 2000 -selvityksestä. Päivityksen ensimmäinen osa tarkastele kauppapalveluverkkoa maakuntakaavan näkökulmasta ja tarjoaa työkalun maakuntakaavan laadintaan. Selvityksessä tarkastellaan vain vähittäiskaupan suuryksiköitä ja tilaa vaativaa kauppaa sekä merkittävimpiä matkailukeskittymiä. Päivityksen toinen osa tehdään muusta palveluverkosta Defris-hankkeen yhteydessä. Maakuntakaavan kaupallista selvitystä on tarkasteltu kahteen otteeseen aluerakenneja elinkeinoryhmän yhteiskokouksessa. Tilaajan puolelta työtä on valvonut maakuntainsinööri Jarmo Koskinen. Konsultin puolelta työtä ovat tehneet KTM Tuomas Santasalo ja avustajana FM Elina Ajalin. Jyväskylässä 22.10.2005 TUOMAS SANTASALO Ky

Maakuntakaavan kaupallinen selvitys 3 2 KAUPPAPALVELUT MAAKUNNASSA Keski-Suomen koko maakunnan kaupallisten palveluiden tarkastelun lähtökohtana oli vuonna 2000 tehty Keski-Suomen palveluverkkotutkimus. Lähtötietoina käytettiin myös Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin tietoja, joita täydennettiin maakuntakaavatarkastelun erityiskysymysten takia kuntakyselyllä. Kaikkiin Keski- Suomen kuntiin lähettiin maakuntakaavan yhteyshenkilöille kysely, jonka liitekarttoihin pyydettiin merkitsemään kunnan nykyiset, rakenteilla tai suunnitteilla olevat vähittäiskaupan suuryksiköt, tilaa vaativan erikoiskaupan toimipaikat sekä matkailupalveluiden/liikenneasemien sijainti. Kyselyssä yhteyshenkilöitä pyydettiin merkitsemään paikat mahdollisesti tulevaisuudessa kaupan suuryksiköille ja muille maakunnallisesti merkittäville toiminnoille soveltuvat alueet. Keski-Suomen maakunnan kauppapalveluiden nykyisten toimipaikkojen sijoittuminen sekä mahdolliset liikepaikat esitetään tässä selvityksessä kyselyn perusteella laaditulla kartta-aineistolla. Kaikki kunnat eivät vastanneet kyselyyn. Keski-Suomen maakunnan kaupallisen palveluverkon keskittymissä ei ole tapahtunut olennaista muutosta sitten vuoden 2000 palveluverkkoselvityksen. Tärkeimmät kauppapaikat muodostuvat maakunnan pääkeskuksesta Jyväskylästä sekä seudullisista keskuksista Jämsästä, Keuruusta, Äänekoskesta ja Saarijärvestä. Maakunnassa on myös kuntakeskuksista ja taajamista muodostuvia maakunnallisia alakeskuksia, joissa kaupan kehittäminen on tärkeää palveluverkon säilymisen kannalta. Jyväskylän seutu muodostaa yhä vahvemman pääkeskuksen, johon on mahdollista kehittää kaupallisilta toiminnoiltaan merkittäviä seudullisesti toimivia alakeskuksia kuten Kirrin, Palokan, Seppälän ja Etelä-Keljon kauppakeskittymät. Palveluverkon kannalta maakuntakaavassa esiintyvät tärkeimmät kauppaan liittyvät pisteet ovat vähittäiskaupan suuryksiköt, erilaiset tilaa vaativan vähittäiskaupan yksiköiden muodostamat keskittymät sekä matkailullisesti merkittävät keskukset. Palveluverkon rakennetta tässä tarkastellaankin vain maakuntakaavan kannalta tärkeistä toiminnoista. Palveluverkon laajempi tarkastelu tehdään Defris-hankkeen yhteydessä. Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan kaupallista verkkoa tullaan tarkastelemaan yksityiskohtaisemmin Defris-hankkeessa, jossa kaupan palvelukeskittymiä tarkastellaan enemmän paikallistason näkökulmasta. KUVA 1 Keski-Suomen kaupalliset keskittymät (Lähde: Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko 2000)

Maakuntakaavan kaupallinen selvitys 4

Maakuntakaavan kaupallinen selvitys 5 21 Päivittäistavara- ja TIVA-kaupan palveluverkko Kaupallisen palveluverkon perusta muodostuu päivittäistavarakaupan verkosta. Ptverkko myös kokoaa yhteen muut kauppapalvelut. Maakuntakaavan tarkastelun kohteena kuitenkin on vain vähittäiskaupan suuryksiköt ja niiden sijoittuminen kaavaalueelle. Lähtökohtana on siten pt-kaupan nykyinen verkko ja sen suurimmat kaupan yksiköt. Pt-kaupan tarjonta Keski-Suomen maakunnan eri osissa on lähtökohdiltaan tasapainossa. Verkko on kohtuullisen tiheä ja pääosiltaan päivittäistavarakaupat sijoittuvat nykyisiin kuntakeskuksiin tai niiden alakeskuksiin. Pt-kaupan palvelupisteitä löytyy jokaisesta kuntakeskuksesta ja osassa kuntia myös kuntien alakeskuksista. Lisäksi kioskit ja huoltoasemat sekä liikenneasemat täydentävät pt-kaupan verkkoa. Maakuntakaavan näkökulmasta on kiinnostavaa, missä vähittäiskaupan suuryksiköt sijaitsevat ja mitkä niistä toimivat seudullisesti merkittävällä tavalla. Suuryksikön seudullinen merkittävyys ratkaisee sen tuleeko yksikön paikka vahvistaa maakuntakaavalla. Nykyiset vähittäiskaupan suuryksiköt sijaitsevat kuntakeskuksissa muutamaa Jyväskylän suuryksikköä lukuun ottamatta, joten suurta tarvetta merkitä niitä keskusten ulkopuolelle ei ole. Jyväskylän kaupungin alueella sijaitsee myös vähittäiskaupan suuryksiköitä, jotka vahvasta väestöpohjasta johtuen ei ole tulkittavissa seudullisesti merkittäviksi. Tilaa vaativan erikoiskaupan osalta palveluverkko on suppeampi. Tiva-kaupan toimipaikkoja (huonekalu-, kodintekniikka-, rauta- ja rakennustarvikekauppa) löytyy kuitenkin suuremmista kuntakeskuksista useampia ja pienemmistä yksittäisiä. Seitsemässä kunnassa ei ole lainkaan tilaa vaativan kaupan toimipaikkoja. Seuraavalla kartalla esitetään Keski-Suomen kuntien pt-kaupan ja tiva-kaupan verkko sekä tavaratalot Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan. Joissakin keskuksissa toimipaikkamerkinnät peittävät toisensa. KUVA 2 Päivittäistavarakaupan, tavaratalokaupan ja tilaa vaativan erikoiskaupan toimipaikat Keski-Suomessa (Lähde: Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri)

Maakuntakaavan kaupallinen selvitys 7 22 Vähittäiskaupan suuryksiköt ja suunnitellut uudet liikepaikat Vähittäiskaupan suuryksiköitä Keski-Suomen maakunnan alueella on tällä hetkellä yhteensä 14. Suuryksiköt sijoittuvat suurimpiin keskuksiin: Jyväskylään, Jyväskylän MLK:aan, Keuruulle, Saarijärvelle, Viitasaarelle, Äänekoskelle ja Jämsään. Pienemmistä kunnista suuryksikkö on myös Karstulassa ja Jämsänkoskella. Vähittäiskaupan suuryksiköistä kaikki hypermarket-luokkaan lukeutuvat vähittäiskaupan suuryksiköt ovat seudullisesti merkittäviä yksiköitä. Ne selkeästi palvelevat ympärillä olevaa asutusta laajempaa aluetta. Seudullisesti merkittäviä muita vähittäiskaupan suuryksiköitä ovat seutukuntien keskuksissa toimivat yli 2000 k-m2 myymälät kuitenkin niin, että Jyväskylän kaupungissa ja siihen kytkeytyvällä taajamatoimintojen alueella näiden suurten elintarvikemyymälöiden merkitys jää selvästi paikalliseksi. KUVA 3 Nykyiset vähittäiskaupan suuryksiköt Keski-Suomessa (Lähde: Kuntakysely 2005) Tällä hetkellä Keski-Suomen kunnissa vähittäiskaupan suuryksiköitä rakenteilla tai suunnitteilla on yhteensä neljässä kunnassa: Pihtiputaalla, Saarijärvellä, Kyyjärvellä ja Jämsässä. Tulevaisuudessa mahdollisesti vähittäiskaupan suuryksiköille soveltuviksi alueiksi ilmoitettiin kaikkiaan kymmenen kohdetta. Jyväskylän kaupungin alueella suuryksiköiden sijoittelua tutkitaan tarkemmin Defris-hankkeen palveluselvityksessä. KUVA 4 Uudet vähittäiskaupan suuryksiköt ja mahdollisesti niille soveltuvat alueet Keski-Suomessa (Lähde: Kuntakysely 2005)

Maakuntakaavan kaupallinen selvitys 10 23 Tilaa vaativa vähittäiskauppa ja kehitysnäkymät Tilaa vaativaa vähittäiskauppaa Keski-Suomen maakunnan alueella on tällä hetkellä kuntien ilmoitusten mukaan yhteensä 24 toimipaikkaa. Rakenteilla tai suunnitteilla tiva-yksikkö on Pihtiputaalla, Jyväskylän MLK:ssa sekä Joutsassa. Yhteensä 12 aluetta ilmoitettiin mahdollisesti tulevaisuudessa tiva-kaupalle soveltuviksi kohteiksi. Jyväskylän kaupungin alueella tilaa vaativien kaupan keskittymien sijoittelua tutkitaan tarkemmin Defris-hankkeen palveluselvityksessä. KUVA 5 Nykyiset tilaa vaativan kaupan yksiköt Keski-Suomessa (Lähde: Kuntakysely 2005) KUVA 6 Uudet tilaa vaativan kaupan yksiköt ja mahdollisesti niille soveltuvat alueet Keski-Suomessa (Lähde: Kuntakysely 2005)

Maakuntakaavan kaupallinen selvitys 13 24 Matkailukeskittymät Kaupallisen selvityksen yhteydessä tarkasteltiin myös tärkeimpien matkailukeskittymien sijaintia ja uusien keskittymien sijoittumista maakunnassa. Matkailukeskittymillä tässä tarkoitetaan lähinnä matkailu-, ravitsemis- ja majoitus- sekä aktiviteettitoimintaa harjoittavia merkittäviä keskittymiä tai yksiköitä, jotka sijaitsevat keskusta-alueiden ulkopuolella. Mukaan on myös otettu erilaiset liikenneasemat, joita ollaan kehitetty ja rakennettu viime vuosina. Nykyisten matkailukeskittymien sijainti Keski-Suomessa painottuu voimakkaasti keskeisten pääteiden varsille. Maakunnan eri puolilla on yhteensä 13 rakenteilla tai suunnitteilla olevaa matkailukeskittymää tai liikenneasemaa. Tulevaisuudessa näille toiminnolle mahdollisesti soveltuviksi alueiksi ilmoitettiin yhteensä kahdeksan kohdetta. KUVA 7 Nykyiset matkailukeskittymät / liikenneasemat Keski-Suomessa (Lähde: Kuntakysely 2005, Nelostie E75 -hanke: Nelostien oheispalvelut ja Nelostie matkailun väylänä 2004) KUVA 8 Uudet matkailukeskittymät / liikenneasemat ja mahdollisesti niille soveltuvat alueet Keski-Suomessa (Lähde: Kuntakysely 2005)

Maakuntakaavan kaupallinen selvitys 16 3 KAUPPAPALVELUIDEN MITOITUS KESKI-SUOMESSA Kauppapalveluiden mitoituksen taustaksi Keski-Suomen maakunnan vähittäiskaupan markkinoita tarkastellaan tärkeimpien muutostekijöiden eli väestön, myymäläkannan ja markkinoiden rakenteen näkökulmasta. Vähittäiskaupan markkinoita arvioidaan ostovoiman avulla ja ostovoimaennusteen perusteella voidaan analysoida myös markkinoiden kehitysmahdollisuuksia Keski-Suomessa. Kauppapalveluiden tuleva verkko suuryksiköiden, tiva-kaupan ja matkailukeskusten osalta esitetään kuntien antamien tietojen pohjalta. Kaupan suuryksikköjen, tiva-kaupan ja matkailukeskusten sijoittumistarvetta ja mitoitusta kunnittain tarkastellaan ostovoimatietojen pohjalta laadittujen laskelmien perustella markkinoiden toimintaedellytyksistä. Tilastotiedot kunnittain väestöstä, vähittäiskaupan toimipaikoista ja myynnistä esitetään liitetauluina raportin lopussa. 31 Markkinoiden muutostekijät kunnissa Väestönkehitys Keski-Suomen maakunnassa on ollut nousuvoittoista Jyväskylän seudun voimakkaan vetovoiman ansiosta. 1990-luvun alussa väestönkasvu oli keskimääräistä suurempaa, mutta tasoittui 2000-luvulle tultaessa. Vuonna 2004 koko Keski-Suomen maakunnan väkimäärä oli noin 267 000 asukasta. Vuoteen 2010 mennessä Tilastokeskus arvioi maakunnan kokonaisväestömääräksi noin 271 000 asukasta ja vuoteen 2020 mennessä noin 275 000 asukasta. Vuosimuutos koko maakunnassa yhteensä pysyy koko tarkasteluajanjaksolla 2004-2020 samana, 0,2%:ssa. Väestön lisäystä tapahtuu ainoastaan Jyväskylän seutukunnassa, missä väestönkasvu vuodesta 2004 vuoteen 2020 on keskimäärin 0,7% vuodessa. Suurinta väestömäärän lasku tulee olemaan Saarijärven-Viitasaaren seutukunnassa, keskimäärin -0,9% vuodessa. Kuntatasolla tarkasteltuna nopeimman väestönkasvun kuntia 2004-2020 ovat Jyväskylän mlk ja Muurame. Lisäksi väestö kasvaa myös Jyväskylässä, Toivakassa, Korpilahdella, Leivonmäellä, Laukaassa, Uuraisilla ja Äänekoskella. Suurimman väestön vähentymisen kuntia ovat Viitasaari, Pihtipudas, Kinnula, Karstula ja Multia. Muissa kunnissa väestö vähenee, mutta hitaammin. KUVA 9 Väestönkehitys vuoteen 2020 Keski-Suomen maakunnassa (Lähde: Keski-Suomen liitto, Tilastokeskus)

Maakuntakaavan kaupallinen selvitys 17 Väestönkehitys vuoteen 2020 Keski-Suomen maakunnassa Pihtipudas Väestö kasvaa suhteelisen nopeasti (+6 % - ) Väestö kasvaa suhteellisen hitaasti (0-6 %) Kinnula Kivijärvi Väestö vähenee hitaasti (0-1 %) Kyyjärvi Kannonkoski Viitasaari Väestö vähenee Nopeasti (1 - %) Karstula Pylkönmäki Sumiainen Äänekoski Saarijärvi Konnevesi Suolahti Multia Uurainen Hankasalmi Laukaa Keuruu Petäjävesi Jämsänkoski Muurame Jämsä Korpilahti Toivakka Leivonmäki Joutsa SANTASALO Ky Kuhmoinen Luhanka

Maakuntakaavan kaupallinen selvitys 18 Väestön tiheys Keski-Suomen maakunnassa on suurinta Jyväskylässä ja sen lähikunnissa sekä seudullisissa keskittymissä Jämsän, Saarijärven ja Äänekosken ympäristössä. Laajimmat asumattomat alueet sijaitsevat Pihtiputaan-Kinnulan välillä, Kinnulan ja Kivijärven länsiosissa, Saarijärven-Viitasaaren välillä sekä Multian pohjoisosissa. Tarkasteltaessa väestön sijoittumista ikäluokittain Keski-Suomen kunnissa on ruututietoaineistosta sijoitettu pohjalle koko väestö, sen päälle vanhemmat ikäluokat ja päällimmäisenä nuoret aikuiset. Nuoret aikuiset kuvaavat tulevaa asumista eli nähdään heidän asuvan asuvan tiiviimmin keskustoissa. Nuorten ikäluokkien (15-29- vuotiaat) ovat keskittyneen asumaan suurempiin kuntiin ja keskustoihin tai taajamiin. Vanhemmat ikäluokat (65- yli 75-vuotiaat) taas näyttävät asuvan enemmän hajallaan eli he ylläpitävät haja-asutusalueen asuntorakennetta. Tuleva asutus tulee painottumaan nuorten aikuisten asumisen mukaan. Tämä vahvistaa keskusten asemaa asumisen ja toimintojen paikkana. KUVA 10 KUVA 11 Väestötihentymät Keski-Suomessa 2002; koko väestö (Lähde:SYKE/YRK) Väestötihentymät Keski-Suomessa 2002; koko väestö, nuoret ja vanhat ikäluokat (Lähde:SYKE/YRK)

Maakuntakaavan kaupallinen selvitys 21 32 Vähittäiskaupan toimipaikat ja ostovoima Vähittäiskaupan toimipaikkoja ja myyntiä pt-kaupan, tavaratalokaupan ja tivakaupan osalta tarkastellaan Tilastokeskuksen yritysrekisterin tilastoinnin pohjalta. Hypermarketkaupan myyntilukuja on tarkennettu Kaupan maailma -lehden tiedoilla. Viimeisimmät tilastoaineistot kuvaavat vuoden 2003 yritystietoja. Seuraavassa tiedot esitetään seutukuntien ja koko maakunnan tasolta, kunnittaiset taulukot ovat liitteinä. Tarkastelussa käytetään vanhempaa seutukuntajakoa, jossa seutukuntia on useampia ja pienempiä aluekokonaisuuksia. Vuonna 2003 Keski-Suomen maakunnassa oli yhteensä 592 pt-kaupan, tavaratalokaupan ja tiva-kaupan toimipaikkaa. Myyntiä näillä oli yhteensä noin 980 milj.euroa. Pt-kauppoja Keski-Suomen maakunnassa oli kaikkiaan 352 kpl, hypermarketteja, tavarataloja ja alennustavarataloja 19 kpl ja tiva-kauppoja 221 toimipaikkaa. Kokonaismyynnistä pt-kauppa tuotti noin 48%, tavaratalokauppa 28% ja tiva-kauppa 23%. Suurin osa toimipaikoista sijaitsee Jyväskylän seutukunnassa, missä tarkasteltujen toimialojen toimipaikkoja vuonna 2003 oli yhteensä 328 kpl ja myyntiä 664 milj.euroa. Maakunnan toimipaikoista siis 55% sijaitsee Jyväskylän seudulla ja noin 68% kokonaismyynnistä toteutuu siellä. Toiseksi eniten toimipaikkoja ja myyntiä on Saarijärven-Viitasaaren seutukunnassa, vähiten taas Joutsan seudulla. Jyväskylän seudun kokonaismyynnistä 68% toteutuu Jyväskylän kaupungissa. Kaikissa muissa seutukunnissa paitsi Jyväskylässä yli 50% myynnistä muodostuu ptkaupassa. Tilaa vaativan erikoiskaupan osuus seutukuntien kokonaismyynneistä vaihtelee 18 ja 34% välillä. Suurimmat osuudet ovat Joutsan ja Keuruun seuduilla, missä ei ole tavaratalokauppaa. Jyväskylän seutukunnassa pt-kauppa muodostaa 37%, tiva-kauppa 23% ja tavaratalokauppa 40% seudun kokonaismyynnistä. Pt-kaupan, tavaratalokaupan ja tilaa vaativan erikoiskaupan toimipaikat ja myynti (meur) vuonna 2003 Keski-Suomen maakunnassa seutukunnittain (2000-seutukuntajako) Jyväskylän Joutsan Keuruun Jämsän Äänekosken Saarijärvi-Viitasaa- KESKI-SUOMI seutukunta seutukunta seutukunta seutukunta seutukunta ren seutukunta YHTEENSÄ tp myynti tp myynti tp myynti tp myynti tp myynti tp myynti tp myynti PT-kauppa 96 224,5 11 16,3 11 18,1 17 53,6 22 54,3 42 72,8 199 439,6 PT-erikoiskauppa 39 7,9 1 0,2 3 0,4 8 1,3 4 0,8 8 1,4 63 11,9 Kioskit 56 13,4 2 0,5 5 1,3 12 3,2 7 1,1 8 1,8 90 21,4 PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA 191 245,8 14 17,0 19 19,8 37 58,1 33 56,2 58 76,0 352 472,9 Hypermarketit 7 219,1 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 7 219,1 Tavaratalot 1 36,8 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 36,8 Pienoistavaratalot ja muut tavaramyym. 4 8,8 0 0,0 0 0,0 2 3,9 3 6,8 2 3,6 11 23,2 TAVARATALOKAUPPA 12 264,7 0 0,0 0 0,0 2 3,9 3 6,8 2 3,6 19 279,0 Huonekalu- ja sisustuskauppa 39 46,7 0 0,0 3 2,2 7 2,8 8 5,0 10 6,5 67 63,2 Kodintekniikka- ja musiikkikauppa 30 38,8 1 0,9 5 3,4 5 3,8 7 5,9 10 5,3 58 58,2 Rauta- ja rakennustarvikekauppa 56 68,4 4 7,9 8 3,9 7 7,0 6 3,2 15 17,7 96 108,1 TILAA VAATIVA ERIKOISKAUPPA 125 153,9 5 8,8 16 9,5 19 13,7 21 14,1 35 29,5 221 229,5 YHTEENSÄ 328 664,4 19 25,8 35 29,3 58 75,7 57 77,1 95 109,1 592 981,4 Lähde: Tilastokeskus, Kaupan Maailma -lehti Huom! Vanha seutukuntajako Keski-Suomen markkinoiden arvoa nyt ja tulevaisuudessa kuvataan vähittäiskauppaan kohdistuvalla ostovoimalla vuonna 2003 sekä ostovoiman ennusteilla vuosille 2010 ja 2020. Ostovoima kertoo alueen väestön ostokyvystä ja sen kohdistumisesta kaupan eri toimialoille. Ostovoima kertoo markkinapotentiaalin, muttei sitä, missä tämä ostovoima toteutuu myyntinä.

Maakuntakaavan kaupallinen selvitys 22 Päivittäistavarakaupan, tilaa vaativan erikoiskaupan ja autokaupan ostovoimatietoja käytetään pohjana suuryksiköiden ja keskittymien toimintamahdollisuuksien määrittelyssä. Ennusteilla tarkastellaan markkinoilla tapahtuvaa muutosta ja toiminnan kasvuodotuksia. 33 Suuryksiköiden sijoittumistarve kunnissa Päivittäistavarakaupan suuryksiköiden sijoittumistarvetta tarkastellaan kunkin kunnan pt-ostovoiman avulla. Ensin on määritelty liiketilan kokonaistarve käyttäen suurmyymälöiden myyntitehokkuuslukuja (7000 e/m 2 ja 3600 e/m 2 ). Tällöin saadaan kokonaisneliötarpeet pt-kaupan palveluiden järjestämiseksi kunnassa. Tehokkuusluvuista syntyy liiketilan kokonaistarpeen enimmäismäärä ja vähimmäismäärä. Ennusteiden kautta syntyy näkemys paljonko pinta-alaa tullaan tarvitsemaan lisää tarkasteluajankohtana. Kerrosalamäärä kuvaa kokonaistarvetta ja sisältää myös nykyiset palvelutilat. Lisätilaa kaikkiaan vuoteen 2020 mennessä tullaan koko alueella tarvitsemaan 40.000-70.000 k-m 2, josta pääosaa (70 %) tarvitaan Jyväskylän kaupunkiseudulla. Kaupan suuryksikköjen tarvetta kunnittain on tarkasteltu siten, että ostovoimatietojen pohjalta on laskettu kuinka monelle kaupan suuryksikölle markkinoilta löytyy toimintaedellytyksiä. Lähtökohtana on, että ostovoiman tulee riittää kotikunnassa niin, että myymälä saavuttaa toimintakyvyn enintään 40 % markkinaosuudella. Suuryksikkönä käsitellään kaikkia yli 2.000 k-m 2 päivittäistavaramyymälöitä. Lähtökohtana laskelmissa on, että tarkasteltavien suuryksikön keskikoko on kerrosalaltaan noin 3.300-4.000 k-m 2. Tällaisen suuren myymälän vuosimyynti vaihtelee 9,4-14 milj. euron välillä eli toimintakyvyn kannalta laskelmissa tulee lähteä siitä, että tämän tasoinen myynti tulisi saavuttaa jokaisen uuden myymälän kohdalla. Laskelman lähtökohtana on, että kunnassa voi olla yksi suurmyymälä ja useita pienempiä myymälöitä. Yhden suuryksikön markkinaosuus laskelmassa voi nousta korkeitaan 40 % markkinoiden kokonaisarvosta. Suuryksikkö saa myyntiä myös kunnan ulkopuolelta, mutta pääosa myynnistä (60-80%) tulee aina oman kunnan alueelta. Edellytyksiä perustaa myymälä alueelle, jolla ei ole riittävää asiakaspohjaa oman kunnan alueella, ei suunnitelmallisen rakentamisen mukaan ole luontevaa tai järkevää. Poikkeuksia on, mutta niitä ei voida pitää suunnitelmallisen lähestymistavan lähtökohtana. Kun laskennallisesti voidaan osoittaa kunnan sisällä vähintään yksi liikepaikka kaupan suuryksikölle, mahdollistaa tämä periaatteessa kahden suuryksikön toteuttamisen kunnassa, koska kumpikin yksikkö toimii alle 40 % markkinaosuudella. Sarakkeessa suuryksikköjä enintään kuvataan montako suuryksikköä kaikkiaan voidaan markkinoiden koon perusteella kuntaan enintään sijoittaa. Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan alueelle kunnat eivät ole osoittaneet paikkoja vähittäiskaupan suuryksiköille maakuntakaavaluonnoksen C-alueiden ulkopuolelle. Myöskään vähittäiskaupan palveluverkon rakennetta ei tässä vaiheessa Jyväskylän kaupunkiseudulla ole mietitty kokonaisuutena, mutta sitä tullaan tarkastellaan

Maakuntakaavan kaupallinen selvitys 23 tarkemmin Defris-hankkeen palveluselvityksessä yhteistyössä kaupungin ja maalaiskunnan kanssa. Laskennalliset liikepaikkamäärät seuraavissa tauluissa perustuvat kaavamaisesti yhden kokoluokan suuryksiköihin, joten Jyväskylän kohdalla arviot seitsemän tai yhdeksän suuryksikköä voisi toteutua 2-3 hypermarket yksikkönä. VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKÖIDEN MITOITUS KESKI-SUOMESSA 2003 OSTOVOIMA 2003 PT-KAUPAN SUURYKSIKÖIDEN MITOITUS PT-ryhmä Liiketilan tarve Liiketilan tarve PT-mark Tilaa suuryksikölle Suuryks. KUNTA milj.euroa 7000 e/m 2 teholla 3600 e/m 2 teholla 40 % osuus Suuri Keskikoko enitään Nyk. Jyväskylän seutu 336,9 48 100 k-m 2 93 500 k-m 2 134,7 9 14 22 7 Joutsan seutu 36,5 5 200 k-m 2 10 200 k-m 2 14,6 1 1 3 0 Keuruun seutu 42,1 6 000 k-m 2 11 700 k-m 2 16,8 1 2 3 3 Jämsän seutu 76,8 10 900 k-m 2 21 300 k-m 2 30,7 2 3 6 2 Äänekosken seutu 57,9 8 300 k-m 2 16 100 k-m 2 23,1 1 2 5 1 Saarijärven seutu 50,3 7 200 k-m 2 14 000 k-m 2 20,1 1 2 4 2 Viitasaaren seutu 36,3 5 200 k-m 2 10 200 k-m 2 14,5 1 1 3 1 KESKI-SUOMI 636,7 90 900 k-m 2 177 000 k-m 2 254,7 17 26 46 16 VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKÖIDEN MITOITUS KESKI-SUOMESSA 2010 OSTOVOIMA 2010 PT-KAUPAN SUURYKSIKÖIDEN MITOITUS PT-ryhmä Liiketilan tarve Liiketilan tarve PT-mark Tilaa suuryksikölle Suuryks. Nyk.+ KUNTA milj.euroa 7000 e/m 2 teholla 3600 e/m 2 teholla 40 % osuus Suuri Keskikoko enitään rak. Jyväskylän seutu 422,3 60 300 k-m 2 117 200 k-m 2 168,9 12 18 28 7 Joutsan seutu 41,4 6 000 k-m 2 11 500 k-m 2 16,6 1 2 3 0 Keuruun seutu 47,3 6 800 k-m 2 13 100 k-m 2 18,9 1 2 4 3 Jämsän seutu 88,0 12 600 k-m 2 24 400 k-m 2 35,2 2 4 7 3 Äänekosken seutu 67,2 9 600 k-m 2 18 600 k-m 2 26,9 2 3 5 1 Saarijärven seutu 54,9 7 900 k-m 2 15 200 k-m 2 21,9 1 2 4 5 Viitasaaren seutu 38,7 5 600 k-m 2 10 700 k-m 2 15,5 1 1 3 2 KESKI-SUOMI 759,7 108 800 k-m 2 210 700 k-m 2 303,9 20 31 54 21 VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKÖIDEN MITOITUS KESKI-SUOMESSA 2020 OSTOVOIMA 2020 PT-KAUPAN SUURYKSIKÖIDEN MITOITUS PT-ryhmä Liiketilan tarve Liiketilan tarve PT-mark Tilaa suuryksikölle Suuryks. Nyk.+ KUNTA milj.euroa 7000 e/m 2 teholla 3600 e/m 2 teholla 40 % osuus Suuri Keskikoko enitään sun. Jyväskylän seutu 522,7 74 800 k-m 2 145 300 k-m 2 209,1 15 22 35 8 Joutsan seutu 47,6 6 800 k-m 2 13 200 k-m 2 19,0 1 2 4 2 Keuruun seutu 53,2 7 500 k-m 2 14 800 k-m 2 21,3 1 2 4 4 Jämsän seutu 101,4 14 400 k-m 2 28 200 k-m 2 40,6 3 4 8 4 Äänekosken seutu 77,7 11 100 k-m 2 21 600 k-m 2 31,1 2 3 6 3 Saarijärven seutu 60,0 8 500 k-m 2 16 800 k-m 2 24,0 1 2 5 6 Viitasaaren seutu 41,2 5 900 k-m 2 11 500 k-m 2 16,5 1 2 3 4 KESKI-SUOMI 903,9 129 000 k-m 2 251 400 k-m 2 361,6 25 37 66 31 Keski-Suomeen mahtuu 40 % markkinaosuudella laskien nykyisellään 17 kpl ptkaupan suuryksiköitä, kun lähtökohtana on 14 milj. euron myyntiin yltävä myymäläkoko. Pienemmillä myymälöillä, 9,4 milj. euroa/myymälä, toimipaikkoja mahtuisi kaikkiaan 26 kpl. Taulussa on kuntien suuryksiköiden mitoituksena pienillä myymälöillä, mutta Jyväskylän kaupungin kohdalla lähtökohtana on suuret 14 milj. euron suuryksiköt. Laskennallisesti parhaimmillaan suuryksiköitä voidaan perustaa Keski-Suomeen kaksi kertaa tuo markkinaosuuden saavuttama suuryksikkö eli 46 myymälää. Nykyisin niitä on 16 kpl, jossa on mukana Jyväskylän seudun koko

Maakuntakaavan kaupallinen selvitys 24 maakuntaa palvelevat viisi hypermarkettia. Niiden pt-myynti on selvästi keskilukuja suurempia, joten ne vähentävät Jyväskylän seudun suuryksikköjen tarvetta laskennallisista määristä. Ostovoiman kasvusta ja väestömuutoksista johtuen liiketilan tarve kasvaa koko seudulla. Tämä merkitsee sitä, että kaikilla kaupunkiseuduilla päivittäistavarakaupan liiketiloja joudutaan uudistamaan ja tilantarpeen lisäys on ratkaistava joko nykyisiä toimintoja laajentamalla tai uusi yksiköitä rakentamalla. Maakuntakaavan tulee siten mahdollistaa toimintojen kehittyminen joko nykyisiä yksiköitä laajentamalla tai uusia yksiköitä rakentamalla. MITOITUKSESSA TAPAHTUVA MUUTOS 2003-2020 OSTOVOIMAN MUUTOS 2003-2020 PT-KAUPAN SUURYKSIKÖIDEN MITOITUS PT-ryhmä Liiketilan tarve Liiketilan tarve PT-mark Tilaa suuryksikölle Suuryks. Lisäy KUNTA milj.euroa 7000 e/m 2 teholla 3600 e/m 2 teholla 40 % osuus Suuri Keskikoko enitään nyk Jyväskylän seutu 185,9 26 700 k-m 2 51 800 k-m 2 74,3 5 8 13 1 Joutsan seutu 11,1 1 600 k-m 2 3 000 k-m 2 4,5 1 1 1 2 Keuruun seutu 11,0 1 500 k-m 2 3 100 k-m 2 4,4 0 1 1 1 Jämsän seutu 24,6 3 500 k-m 2 6 900 k-m 2 9,8 1 1 2 2 Äänekosken seutu 19,9 2 800 k-m 2 5 500 k-m 2 7,9 1 1 2 2 Saarijärven seutu 9,8 1 300 k-m 2 2 800 k-m 2 3,9 0 0 1 4 Viitasaaren seutu 4,9 700 k-m 2 1 300 k-m 2 2,0 0 0 0 3 KESKI-SUOMI 267,2 38 100 k-m 2 74 400 k-m 2 106,9 8 11 20 15 Mitoitustauluista lasketut muutokset kertovat kokonaistarpeesta vuoteen 2020 asti. Maakuntaan voitaisiin uusia suuryksiköitä (yksikkökoko ka 4.000 k-m 2 ) toteuttaa 7 kpl Jyväskylän kaupunkiseudun ulkopuolelle ja Jyväskylän seudulle loput osin suurempia joiden kokonaiskerrosala vastaa 13 kpl kerrosalaltaan noin 4.000 k-m 2 myymälää. Kuntien esittämät muutokset omassa verkossaan vastaavasti esittävät 15 kpl lisäystä myymäläverkkoon. Laskennallinen kohdentuminen ei vastaa kuntien omia ajatuksia ja liikepaikkavarauksia. Erityisesti Saarijärven ja Viitasaaren kaupunkiseuduilla esitetyt suuryksikkölisäykset ylittävät laskennallisesti osoitetut tarpeet. Niissä ajatuksia uusista yksiköistä on sellaisissa kunnissa, joissa laskennallista tarvetta ei ole voitu osoittaa. Tarkemmat kuntakohtaiset luvut ovat liitetauluissa. KUVA 12 Vähittäiskaupan suuryksiköiden tavoiteverkko Keski-Suomessa (Lähde: Kuntakysely 2005)

Maakuntakaavan kaupallinen selvitys 26 34 Tilaa vaativan vähittäiskaupan sijoittumistarve kunnissa Tilaa vaativan erikoiskaupan sijoittuminen kunnissa on keskittynyt pääosin kuntakeskusten reunoille tai ne toimivat osana kuntakeskusta. Toiminnan luonteesta johtuen osa myymälöistä sijoittuu luontevammin keskustan reunoille kuin aivan kuntakeskuksen ytimeen. Yleensä ne muodostavat muiden tilaa vaativien myymälöiden (rauta-, huonekalu- ja kodintekniikkakauppa sekä autoalan kauppa) kanssa keskittymän. Tilaa vaativan erikoiskaupan ja autokaupan markkinoita arvioidaan niihin kohdistuvan ostovoiman mukaan. Ostovoimaa on tarkasteltu kunnittain ja seutukunnittain. Myyntitehokkuudella on laskettu montako keskiarvomyymälää kuntaa kohden olisi kunnassa mahdollista toimia. Mitoitus antaa hieman suuremman määrän myymälöitä kuin mitä tällä hetkellä alueella toimii. Tämä johtuu osin siitä, että käytetty keskiarvomyynti painottuu pienempien myymälöiden mukaan toimialojen ollessa kuitenkin hyvin erilaisia. Keskittymiä on arvioitu siten, että jos kunnassa on mahdollista saada aikaan vähintään kahdeksan myymälän yhdistelmä, siitä syntyy selvä itsenäinen keskittymä. Autokaupan kohdalla mitoitus on kuuden myymälän yhdistelmä. Kunnittain keskittymille löytyy edellytyksiä 31 tiva-keskittymälle ja 15 autoalan kaupan keskittymälle. VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKÖIDEN MITOITUS KESKI-SUOMESSA 2003 TIVA MITOITUS AUTOKAUPAN MIT TIVA+A Tiva Autok. Toimip Keskit- Toimip Keskit- Keskit- KUNTA milj.euroa milj.euroa kpl Nykyiset tymä kpl tymä tymä Jyväskylän seutu 97,2 215,3 132 114 17 51 9 17 Kaakkoinen KS seutu 10,0 20,0 14 11 2 5 1 0 Keuruun seutu 11,5 24,1 16 18 2 6 1 0 Jämsän seutu 20,9 43,7 28 22 4 10 2 1 Äänekosken seutu 16,0 33,7 22 21 3 8 1 0 Saarijärven seutu 14,0 28,3 19 16 2 7 1 0 Viitasaaren seutu 10,2 20,3 14 19 2 5 1 0 KESKI-SUOMI 179,7 385,3 245 221 31 92 15 18 VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKÖIDEN MITOITUS KESKI-SUOMESSA 2010 TIVA MITOITUS AUTOKAUPAN MIT Tiva Autok. Toimip Keskit- Toimip Keskit- Keskit- KUNTA milj.euroa milj.euroa kpl tymä kpl tymä tymä Jyväskylän seutu 152,1 313,2 207 26 75 12 26 Kaakkoinen KS seutu 14,2 26,4 19 2 6 1 2 Keuruun seutu 16,1 31,4 22 3 7 1 3 Jämsän seutu 29,9 58,1 41 5 14 2 5 Äänekosken seutu 23,1 45,4 31 4 11 2 4 Saarijärven seutu 19,1 35,8 26 3 9 1 3 Viitasaaren seutu 13,5 25,1 18 2 6 1 2 KESKI-SUOMI 268,1 535,4 365 46 127 21 46

Maakuntakaavan kaupallinen selvitys 27 VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKÖIDEN MITOITUS KESKI-SUOMESSA 2020 TIVA MITOITUS AUTOKAUPAN MIT TIVA+A Tiva Autok. Toimip Keskit- Toimip Keskit- Keskit- KUNTA milj.euroa milj.euroa kpl tymä kpl tymä tymä Jyväskylän seutu 249,4 466,3 339 42 111 19 52 Kaakkoinen KS seutu 21,6 36,5 29 4 9 1 0 Keuruun seutu 24,0 42,5 33 4 10 2 2 Jämsän seutu 45,7 80,6 62 8 19 3 4 Äänekosken seutu 35,4 63,2 48 6 15 3 3 Saarijärven seutu 27,6 47,2 38 5 11 2 1 Viitasaaren seutu 19,1 32,2 26 3 8 1 0 KESKI-SUOMI 423,0 768,5 575 72 183 30 63 Tiva- ja autokaupan keskittymiä saadaan laskelmalla koko maakuntaan 72 tivakeskittymää ja 30 autokaupan keskittymää. Näistä kuitenkin lähtökohtaisesti nyt jo yksi jokaisesta kunnasta sijaitsee kuntakeskuksessa tai sen välittömässä läheisyydessä. Kun arvioidaan kuntakeskusten ulkopuolisia keskittymiä, vähennetään jokaisesta keskittymästä vähintään yksi keskittymä pois. Näin saadaan uusien mahdollisten keskittymien määrä maakuntaan. Kun mahdollisia uusia keskittymiä tulisi 44 kpl, niistä noin 80 % kohdistuu Jyväskylän kaupunkiseudulle. Siellä keskittymien koko muodostuu luontevasti suuremmaksi eli 10-20 toimipisteen kokonaisuudeksi. Tarkemmin Jyväskylän seudun tilaa vaativan kaupan suuryksiköitä ja keskittymiä tarkastellaan Defris-hankkeen yhteydessä. MITOITUKSESSA TAPAHTUVA MUUTOS 2003-2020 TIVA MITOITUS AUTOKAUPAN MIT Tiva Autok. Toimip Keskit- Toimip Keskit- Keskit- KUNTA milj.euroa milj.euroa kpl tymä kpl tymä tymä Jyväskylän seutu 152,2 251,1 207 26 60 10 35 Kaakkoinen KS seutu 11,6 16,5 16 2 4 1 0 Keuruun seutu 12,5 18,4 17 2 4 1 2 Jämsän seutu 24,8 36,9 34 4 9 1 3 Äänekosken seutu 19,5 29,6 27 3 7 1 3 Saarijärven seutu 13,6 18,9 19 2 5 1 1 Viitasaaren seutu 8,9 11,9 12 2 3 0 0 KESKI-SUOMI 243,2 383,2 331 41 91 15 44 Jyväskylän kaupunkiseudun ulkopuolella Joutsan ja Viitasaaren seuduilla ei näytä olevan laskennallisia perusteita toteuttaa erillisiä tiva-kaupan keskittymiä kuntakeskusten ulkopuolelle. Sen sijaan Keruun, Jämsän, Äänekosken ja Saarijärven seutukunnille mahtuisi jonkin verran keskustasta irti olevia kauppakeskittymiä tiva-alan kaupoille. KUVA 13 Tilaa vaativan erikoiskaupan tavoiteverkko Keski-Suomessa (Lähde: Kuntakysely 2005)

Maakuntakaavan kaupallinen selvitys 29 35 Matkailukeskusten sijoittamistarve kunnissa Kaupallisen selvityksen yhteydessä tarkasteltiin myös tärkeimpien matkailukeskittymien sijaintia ja uusien keskittymien sijoittumista maakunnassa. Matkailukeskittymillä tässä tarkoitetaan lähinnä matkailu-, ravitsemis- ja majoitus- sekä aktiviteettitoimintaa harjoittavia merkittäviä keskittymiä tai yksiköitä, jotka sijaitsevat keskusta-alueiden ulkopuolella. Mukaan on myös otettu erilaiset liikenneasemat, joita ollaan kehitetty ja rakennettu viime vuosina. Matkailukeskittymät kasvaessaan vetävät myös kauppapalveluita puoleensa, mutta useimmiten ne turvautuvat kauppapalveluissa läheisen kaupunki- tai kuntakeskuksen palveluiden tarjontaan. Liikennemyymälöihin myös tietoisesti sijoitetaan kauppapalveluita, mutta lähes kaikki nämä myymälät vastaavat kooltaan enintään keskikokoisia valintamyymälöitä. Kuntien toiveet uusista matkailukeskittymistä lähinnä täydentävät palveluverkkoa ja sijoittuvat vilkkaasti liikennöityjen pääteiden varteen. Muualla maailmalla esiintyviä viihtymiskeskuksia ei ole vielä Suomeen rakennettu. Niiden toiminta-ajatuksena on tarjota monipuolisesti erilaisia viihtymispalveluita (urheilusalit, kuntokeskukset, sisäpelit), huvipuistorakenteita, viihde- ja kulttuuripalveluita (elokuvat, konsertit, teatteri) ja näiden lomassa kaupallisia palveluita kuten edellisiin toimintoihin liittyvät erikoiskaupat, muut erikoisliikkeet ja ravitsemispalvelut. Viihtymiskeskuksen asiakkaita ovat ensi sijassa seudun väestö ja toissijaisti matkailijat. Tällaisia on rakentunut suurkaupunkien kaupunkiseuduilla, mutta Suomessa niitä ei ole vielä toteutettu edes pääkaupunkiseudulla. Tällaisia laajamittaisia ja monipuolisia viihtymiskeskuksia Keski-Suomessa voisi todennäköisesti kehittyä aivan Jyväskylän kaupungin tuntumaan. Viherlandian laajennussuunnitelmissa on tähän suuntaan viittaavia piirteitä, joten hanketta voidaan pitää jonkin asteisena viihtymiskeskuksena. Kuva 14 Matkailukeskittymien / liikenneasemien tavoiteverkko Keski-Suomessa (Lähde: Kuntakysely 2005) TUOMAS SANTASALO Ky 22.10.2005

Maakuntakaavan kaupallinen selvitys 30 TUOMAS SANTASALO Ky 22.10.2005

Maakuntakaavan kaupallinen selvitys 31 36 Muut kaupalliset keskittymät Keski-Suomessa Tällä hetkellä Keski-Suomessa sijaitsee yksi muuksi kaupalliseksi keskittymäksi luokiteltava palvelukeskittymä, Kyyjärven Paletti. Paletti toimii tehtaanmyymälöistä muodostuneena tienvarressa sijaitsevana matkailu- ja kauppakeskittymänä. Paletin laajentaminen on tällä hetkellä suunnitteilla ja asemakaavan muutos laajennukselle on jo laadittu. Kyyjärven kunnan mukaan Paletista on tarkoitus kehittää ns. megaluokan tehtaanmyymäläkeskittymä, jonka vaikutusalue on seudullinen. Tulevan verkon osalta mahdollisiksi muiden kaupallisten keskittymien alueiksi kunnista ilmoitettiin yhteensä kuusi kohdetta. Näitä ovat Tervan alue Keuruulla, Myllyrinne Äänekoskella, Tikkakosken liittymäalue Jyväskylän MLK:ssa, Viherlandian laajennus Jyväskylässä, Laukaan kirkonkylän palvelualueen laajentaminen sekä Nälkämäki Hankasalmella. Tervan alue nähdään Keuruulla mahdollisena paikkana vähittäiskaupan suuryksikölle tai muulle kaupalliselle keskittymälle, koska se sijaitsee kirkonkylän taajamassa, lähellä ydinkeskustaa. Tuomalla kaupallista toimintaa alueelle voitaisiin tukea keskustan vetovoimaa ja mahdollistaa myös keskustan palvelujen laajentumisen. Myllyrinteen aluelle Äänekoskella voisi sijoittaa joko tiva-kauppaa tai muu kaupallinen keskittymä, sillä alueella on hyvä liikenteellinen sijainti ja VT 4:n parantamisen myötä alueelta on mahdollista järjestää myös turvalliset liittymät edelleen kaupungin katuverkkoon valtatien itäpuolelta. Vastaavin perustein Jyväskylän MLK näkee Tikkakosken-Tikkamannilan alueen mahdollisena tulevana paikkana esim. matkailu- / liikennemyymäläkeskittymälle tai muulle kaupalliselle toiminnalle. Jyväskylässä on selvitelty Viherlandia-keskuksen aloitteesta mahdollisuuksia laajentaa keskusta suureksi monialaiseksi matkailu- ja kauppakeskukseksi. Hanke on maakunnallisesti merkittävä, joskin sillä on myös ympärillä olevaa asuntoalueita palveleva merkitys. Lähietäisyydellä olevat laajat asuntoalueet mahdollistavat suuren päivittäistavarakaupan sijoittamiseen keskukseen, joka ei kuitenkaan olisi maakunnallinen. Muut kaupan yksiköt muodostuisivat pienemmistä erikoiskaupan myymälöistä, mutta kokonaispinta-ala keskuksessa aiheuttaa sen, että sitä olisi tarkasteltava samaan tapaan kuin vähittäiskaupan suuryksikköjä. Jyväskylän kaupungin alustava näkemys on, että Viherlandiaa tulee kehittää nykyisen toiminnan lähtökohdista, joissa matkailullinen merkitystä on suuri. Kaupaungin näkemyksen mukaan vihermyynnin lisäksi kohteeseen voitaisiin laajennuksella sijoittaa muuta kaupallista toimintaa, jossa pt-myymälän osuus olisi alle 2000 k-m 2. TUOMAS SANTASALO Ky 22.10.2005

Maakuntakaavan kaupallinen selvitys 32 Hankasalmi pyrkii hyödyntämään valtatie 9:n tuomia mahdollisuuksia kaupallisten palvelujen sijoittamisessa. Näiltä osin keskeinen alue matkailun ja muun kaupallisen toiminnan kehittämiselle on Nälkämäki Lomakeskus Revontulen ja Häkärinteiden välisellä alueella. Laukaassa kirkonkylän palvelualueen laajentamiselle muulla kaupallisella toiminnalla nähdään olevan hyvät mahdollisuudet väestöpohjan kasvun myötä ja nykyisten investointien vetovoimalla. Mahdollisiksi toimialoiksi on ehdotettu urheilukauppaa, venekauppaa, kenkäkauppaa tai näiden yhdistelmää. Laukaassa kyse on lähinnä keskustatoimintojen laajentaminen eikä uusien palvelukeskustan kehittäminen. KUVA 15 Muiden kaupallisten keskittymien tavoiteverkko Keski-Suomessa (Lähde: Kuntakysely 2005) TUOMAS SANTASALO Ky 22.10.2005

Maakuntakaavan kaupallinen selvitys 33 TUOMAS SANTASALO Ky 22.10.2005

Maakuntakaavan kaupallinen selvitys 34 37 Seudullisesti merkittävien suuryksiköiden sijoittelu Keski-Suomessa Maakunnallisesti merkittäviä suuryksiköitä sijaitsee nykyisin vain Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan alueella. Kaupungin alueella on myös muutamia yli 2000 k-m 2 yksiköitä, mutta niillä ei kuitenkaan ole maakunnallista merkitystä. Suuremmissa kaupunkikeskustoissa (Jämsä, Keuruu, Saarijärvi, Äänekoski) on myös suuria päivittäistavarakauppoja, joiden merkitys on seudullinen eli useampaa alueen kuntaa palveleva. Edellä tarkasteltiin päivittäistavarakaupan tilantarvetta kunnissa ostovoiman mukaisesti. Sen mukaan vähittäiskaupan suuryksiköitä on mahdollista ja osin myös tulee rakentaa lisää kuntakeskuksiin ja mahdollisesti niiden alakeskuksiin. Osassa kunnista päivittäistavarakaupan markkinat ovat niin pienet, ettei niissä juuri ole laskennallisesti osoitettavissa toimintaedellytyksiä kaupan suuryksiköille. Näitä ovat Kannonkoski, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Leivonmäki, Luhanka, Pylkönmäki ja Sumiainen. Sitten on joukko kuntia, joissa on tai voisi tulevaisuudessa toimia vähintään yksi vähittäiskaupan suuryksikkö. Kaavalla tulisi mahdollistaa joko nykyisten toimintojen laajentaminen tai yhden suuryksikön rakentaminen. Näitä ovat Joutsa, Hankalasalmi, Karstula, Konnevesi, Korpilahti, Kuhmoinen, Petäjävesi, Pihtipudas, Suolahti, Toivakka ja Uurainen. Kuntia, joiden alueelle markkinat mahdollistavat kahdesta kolmeen suuryksikköä päivittäistavarakaupan markkinoilla ovat Jämsänkoski, Muurame, Saarijärvi ja Viitasaari. Sitten muihin kuntiin tulee voida sijoittaa muutamia (4-6) vähittäiskaupan suuryksiköitä. Näissä kunnissa on jo olemassa suuryksiköksi luokiteltava päivittäistavaramyymälöitä. Jämsä, Keuruu ja Äänekoski muodostavat omat kaupunkiseutunsa. Laukaa ja Jyväskylän maalaiskunta muodostavat taas Jyväskylän kaupunkiseudulla eri tasoisia alakeskuksia, joihin suuryksiköitä luontevasti kehittyy. Jyväskylä suurena kaupunkina mahdollistaa useammalle vähittäiskaupan suuryksikölle riittävät markkinat. Jyväskylän väkiluku ja asutuksen tiheys on kuitenkin niin suurta, että osa suuryksiköiksi laskettavia päivittäistavarakauppoja palvelee alueen väestöä eikä seudullisesti useamman kunnan asujaimistoa. Kuva 16 PT-kaupan suuryksiköiden rakentamismahdollisuudet ostovoiman kasvun perusteella vuoteen 2020 mennessä TUOMAS SANTASALO Ky 22.10.2005

Maakuntakaavan kaupallinen selvitys 35 PT-KAUPAN SUURYKSIKÖIDEN RAKENTAMISMAHDOLLISUUDET OSTOVOIMAN KASVUN PERUSTEELLA VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Pihtipudas Kinnula Kivijärvi Viitasaari Kyyjärvi Kannonkoski Karstula Pylkönmäki Saarijärvi Äänekoski Sumiainen Multia Uurainen Suolahti Laukaa Konnevesi Hankasalmi Keuruu Petäjävesi Jyväskylän mlk Jyväskylä Jämsänkoski Muurame Jämsä Korpilahti Toivakka Leivonmäki Kuhmoinen Luhanka Joutsa SANTASALO Ky TUOMAS SANTASALO Ky 22.10.2005

Maakuntakaavan kaupallinen selvitys 36 Tilaa vaativan kaupan sijoittumista Keski-Suomen kuntiin tarkasteltiin siitä lähtökohdasta, että kuntakeskusten reuna-alueet muodostavat niille luontaisen paikan. Valtaosa nykyisistä keskittymistä sijoittuvatkin jo kuntakeskukseen tai sen välittömään läheisyyteen. Kaavatarkastelun lähtökohtana oli siten tutkia, onko mielekästä lähteä etsimään kunnan alueelta toista sijoituspaikkaa nykyiseen kuntakeskukseen tai sen reuna-alueelle. Markkinoiden voimakkaasta kasvusta huolimatta löytyi kovin vähän perusteita etsiä uusia alueita nykyisten lisäksi, jotta voitaisiin rakentaa toimiva ja kaupan palveluverkkoa tukeva kauppakeskittymä. Tilaa vaativaa kauppaa yhden keskittymän lisäyksenä nykyiseen kuntakeskuksen reunalla toimivaan voidaan tutkia lähinnä Jämsänkosken, Muuramen ja Saarijärven alueella. Jämsän, Keuruun ja Äänekosken markkinat mahdollistavat parinkin erillisen kauppakeskittymän rakentamisen nykyisten lisäksi. Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan ja Laukaan alueella on enemmän mahdollisuuksia toteuttaa erikoiskaupan kauppakeskittymiä. Kuva 17 TIVA-kaupan keskittymien rakentamismahdollisuudet kuntakeskusten lisäksi ostovoiman kasvun perusteella vuoteen 2020 mennessä TUOMAS SANTASALO Ky 22.10.2005

Maakuntakaavan kaupallinen selvitys 37 TIVA-KAUPAN KESKITTYMIEN RAKENTAMISMAHDOLLISUUDET KUNTAKESKUSTEN LISÄKSI OSTOVOIMA KASVUN PERUSTEELLA VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Pihtipudas Kinnula Kivijärvi Viitasaari Kyyjärvi Kannonkoski Karstula Pylkönmäki Saarijärvi Äänekoski Sumiainen Multia Uurainen Suolahti Laukaa Konnevesi Hankasalmi Keuruu Petäjävesi Jyväskylän mlk Jyväskylä Jämsänkoski Muurame Jämsä Korpilahti Toivakka Leivonmäki Kuhmoinen Luhanka Joutsa SANTASALO Ky TUOMAS SANTASALO Ky 22.10.2005

Maakuntakaavan kaupallinen selvitys 38 4 VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN JA ARVIOINTI Kaupan palveluverkon maakunnallisesti merkittävän kehityksen vaikutuksia tarkastellaan kuntien tekemien alue- ja liikepaikkavarauksien pohjalta sekä kaupallisen selvityksen antamasta näkökulmasta. Vaikutusten arviointi perustuu kaupan kehityksestä ja toiminnasta saatuihin kokemuksiin ja tutkimuksiin. Maakuntakaavassa vaikutusten arvioinnin tavoitteena on ohjata kaavaratkaisuja kaupan palveluverkkoa eheyttävään suuntaan. 41 Palvelurakenteeseen kohdistuvat vaikutukset Päivittäistavarakaupan tarjontaa tarkasteltiin luvussa 21. Nykyinen verkko on vahvasti keskittynyt kuntakeskuksiin ja kauppakeskittymiin maakunnassa. Kuntien alakeskuksissa on vielä useampia yksiköitä palveluita tarjoamassa, joten niiden palvelutaso tulee vielä säilymään kohtuullisena lähivuosina. Uudet suuryksiköt, joita maakunnassa kaavaillaan tai niille varataan paikkoja kohdistuvat lähinnä nykyisiin kuntakeskuksiin. Useimmiten on kyse olemassa olevien yksiköiden kasvattamisesta ja kehittämisestä uusinvestoinnilla tai laajennuksella. Tällöin vaikutukset palveluverkkoon ovat vahvistavia, joskin muuttavat verkon kilpailuasetelmia. Palvelurakenteeseen ei näytä kohdistuvan suurempia uhkia esitettyjen uusien suuryksiköiden toteuttamisen myötä. Muutaman suuryksikön sijoittumista syrjemmälle kuntakeskuksesta ollaan kaavailemassa, mutta niissä ajatuksena on palvelun tarjoaminen enemmän matkailullisista lähtökohdista. Näissä vaikutuksen kaupan palveluverkkoon vaivat koitua haitallisiksi, jos niiden toiminta ei pysty halutussa laajuudessa nojautumaan matkailutoimintaan. Tällöin syntyy kuntiin uusia kauppapaikkoja kilpailemaan nykyisistä markkinoista ilman, että markkinat sinällään olisivat kasvamassa. Haja-asutusalueen päivittäistavarakaupan verkko on supistunut melko vähäiseksi. Suuryksiköiden sijoittamisella ei ole suurta merkitystä tämän verkon säilymiseen vaan sille suurempi uhka tulee väestön alueellisesta kehityksestä. Väestön keskittyminen kuntakeskuksiin vähentää eniten toimintaedellytyksiä haja-asutusalueen kauppapalveluilta. 42 Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset Keski-Suomen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen vaikuttavat merkittävästi väestön rakenteelliset muutokset. Markkinoiden muutostekijöitä tarkastellaan luvussa 3. Merkittävin kehitykseen vaikuttava tekijä on väestön voimakas keskittymineen nykyisiin keskuksiin. Kun tarkastellaan nuorten sijoittumista asutuskeskittymissä, niin erityisesti he ovat jo nyt asumassa keskuksissa. Vanhempi väestö selvästi asuu enemmän haja-asutusalueella. TUOMAS SANTASALO Ky 22.10.2005

Maakuntakaavan kaupallinen selvitys 39 Väestön keskittyminen nykyisiin keskuksiin tulee ennusteiden mukaan jatkumaan ja erityisesti Jyväskylän kaupunkiseudun väkiluku ja asumistiheys kasvaa. Yhdyskuntarakenne kehittyy entisestään eri tasoisia keskuksia. Uusien keskusten syntyminen ei näytä todennäköiseltä vaan kuntien pääkeskukset vahvistuvat. Kuntien alakeskusten asema näyttää heikentyvän kuten myös pienempien kuntakeskuksien. Niiden palvelut jäävät vaatimattomammiksi kuin maakunnan pääkeskuksessa ja suuremmissa kuntakeskuksissa. Palveluiden kannalta aluerakenteen muutokset vahvistavat suuntausta kauppapalveluiden keskittymisestä. Maakuntakaavan näkökulmasta palveluiden sijoittaminen nykyisiin kunta- ja kauppakeskittymiin on tärkeää. Kuitenkin tarvetta seudullisten merkittävien kaupan suuryksiköiden sijoittumiseen ei olisi tulevaisuudessa suurta tarvetta kuin pääkeskuksissa, jotka ovat myös suurimpia asutuskeskittymiä. Vähittäiskaupan suuryksiköiden näkökulmasta asumisen ja kaupan toimintojen keskittyminen Jyväskylän kaupunkiseudun keskuksiin ja muihin merkittäviin kuntakeskuksiin ohjaa suuryksiköiden rakentamista näille alueille. 43 Liikkumiseen kohdistuvat vaikutukset Asiointi päivittäistavarakaupan myymälöissä yhä merkittävämmin hoidetaan henkilöautoilla. Keski-Suomen alueella lähinnä kuntakeskuksissa asiointi säilyy kevyttä liikennettä käyttäen. Julkisen liikenteen merkitys jää vähäiseksi. Uusien suuryksiköiden sijoittuminen näyttää kuntien tavoitteiden mukaan pääosin sijoittuvan kuntakeskuksiin kiinni keskustan tiiviiseen kaupunkirakenteeseen. Tämä mahdollistaa keskuksissa asuvien asioida suuryksiköissä ilman henkilöautoa. Kuntien tekemien suuryksiköiden sijoitusvaraukset eivät nykyisessä verkossa näytä vaikuttavan henkilöautoa lisäävään suuntaan. Kun asutus tulee vielä keskittymään nykyisiin asutuskeskittymiin, mahdollisuus olla käyttämättä henkilöautoa asiointiin turvataan. Kuluttajien valinnoista johtuen auton käyttö asioinnissa kuitenkin tulee lisääntymään varsinkin pienissä kuntakeskuksissa. Auton käyttö niissä on helppoa ja liikenneväylät ovat esteettömiä. Suuryksikköjen sijoittaminen keskuksiin mahdollistaa asioinnin myös muissa keskusten palveluissa, mikä vähentää asiointiliikenteen tarvetta. Liikenneväylien välityskyvyssä ei näytä olevan ongelmia nyt tavoiteltujen suuryksiköiden sijoituspaikkojen suhteen. Kaikki tilavaraukset ovat keskustoissa tai keskustojen sisääntuloväylien varrella, joissa väylien välityskyky saadaan säilymään hyvän suunnittelun avulla. 44 Elinympäristöön kohdistuvat vaikutukset Kauppapalvelussa asiointi autolla lisää liikenteen melua ja päästöjä. Jotta kuntakeskusten elinympäristön laadullista tasoa saataisiin kohennettua, suuryksiköt tulee sijoittaa siten, että asiointiliikenne ei tapahdu keskustojen läpi. Keskustojen rakenteen kehittäminen ulkosyöttöiseksi erityisesti suuryksiköiden kohdalla parantaa keskustan rakennettua ympäristöä ja turvallisuutta. Tätä kautta myös vähenee melu ja päästöt keskusta-alueella. TUOMAS SANTASALO Ky 22.10.2005

Maakuntakaavan kaupallinen selvitys 40 Kaupan suuryksiköt ovat yksittäisinä rakennuksina huomattavan suuria yksiköitä keskustoissa. Ne ovat pienissä kuntakeskuksissa suurimpia yksittäisiä rakennuksia ja siksi niillä on merkitystä rakennetussa ympäristössä ja maisemassa. Suuryksiköihin yleensä liittyy myös laajat pysäköintialueet, mitkä muodostavat suuria aukioita kaupunkirakenteessa. Suuryksiköiden sijoittaminen kuntakeskusten tiiviin kaupunkirakenteen reunaan ja pysäköintialueiden sijoittaminen tiiviin kaupunkirakenteen ulkoreunaan palvelee myös ulkosyöttöistä kaupunkirakennetta. 45 Palveluiden saavutettavuuteen kohdistuvat vaikutukset Palveluiden saavutettavuuden heikentyminen liittyy kauppapalveluiden verkon harvenemiseen. Kun tarkastellaan nykyistä päivittäistavarakaupan palveluverkkoa Keski-Suomessa, se on maakunnallisesti kattava ja kuntakeskuksissa on edelleen tarjontaa monipuolisesti. Kuntien kehitystavoitteena on nykyisen verkon monipuolistaminen ja myös tilaa vaativan kaupan tarjonnan kasvattaminen kuntakeskusten yhteydessä. Saavutettavuus ei siten ole heikentymässä. Lähipalveluiden saatavuuteen kuntakeskusten ulkopuolella voi olla paikoin vaarassa, mutta palveluiden säilyminen on enemmän kiinni yksittäisten yritysten toimintaedellytyksistä. 46 Kauppaan kohdistuvat vaikutukset Ostovoiman siirtymät kuntien välillä päivittäistavarakaupassa ovat kohtuullisen pienet. Vaikka seudullisesti merkittävät suuryksiköt ovat suuria toimijoita, niiden vaikutukset kuntatasolla jäävät pieniksi, koska asiointi näihin yksiköihin painottuu vain muutamille viikonpäiville. Perushankintaa tehdään kuitenkin päivittäin, mikä kohdistuu kuntakeskusten ja muihin lähipalvelupisteisiin. Ostovoiman siirtymiin vaikuttavat seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt. Jos kaupunkiseudulle sijoittuu riittävä määrä vähittäiskaupan suuryksiköitä, siirtymät kaupunkiseudun ulkopuolelle vähänevät. Tällöin alueellinen kilpailuasetelma pysyy tasapainossa kun kunkin kaupunkiseudun palveluiden tarjonta muodostuu eri tasoisista kauppapaikoista. 47 Yhteiskuntatalouteen kohdistuvat vaikutukset Kuntatasolla liikennekustannuksista ei aiheudu kunnille ylimääräisiä kustannuksia kun suuryksiköt sijoittuvat kuntakeskuksiin ja olemassa olevan liikenneverkon yhteyteen. Asiointiliikenteen merkitys sinällään kasvaa kuluttajien autoilua suosivan asiointitavan myötä. Tätä voidaan vähentää keskittämällä palvelutoimintoja. Liikerakentamisella on pääsääntöisesti myönteisiä vaikutuksia kuntataloudelle. Uusi liikerakennus kuten muutkin rakennukset tuottavat kunnalle kiinteistöverotuottoja työpaikkojen kautta myös muita verotuloja. Liikerakentaminen ei aiheuta kunnalle erilaisten palveluiden tuottovelvoitetta, mikä tekee liikerakentamisesta asuntorakentamista edullisempaa. Kunnallistekniikan puolella kunnalle syntyy liikerakentamisesta kustannuksia, mutta niitä pystytään melko pitkälle rahoittamaan verkko- ja käyttömaksuilla. TUOMAS SANTASALO Ky 22.10.2005

Maakuntakaavan kaupallinen selvitys 41 5 KAUPPAPALVELUITA KOSKEVAT MERKINNÄT MAAKUNTAKAAVASSA Maakuntakaava koskevien säännösten mukaan maakuntakaavassa tulee osoittaa seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan liikepaikat, kun ne sijoittuvat maakunnassa olevien C-alueiden ulkopuolelle. Keski-Suomen maakuntakaavaehdotuksessa (huhtikuu 2005) on esitetty Jyväskylän keskusta C-alueena ja Ca-alueina keskustatoimintojen alakeskuksina. Lisäksi on keskustojen ulkopuolelle km-merkinnällä alueita, joille on tarkoitus sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Selkein tarve suuryksiköiden sijoittamiseen on Jyväskylän kaupunkiseudulla. Siellä maakuntakaavan tulee ohjata toimintojen sijoittumista asutuskeskittymiin. Kaupunkiseudulle on osoitettu myös km-merkinnällä alueita, joille voidaan sijoitta nimen omaan seudullisesti palvelevia kaupan yksiköitä. Muissa kuntakeskuksissa on tarve vuoteen 2020 mennessä rakentaa kaupan suuryksiköitä tai laajentaa nykyisiä yksiköitä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti niitä ollaan sijoittamassa kuntakeskuksiin, joten maakuntakaavan tulee lähinnä turvata niiden toteuttamismahdollisuudet kuntakeskuksissa. Kauppakeskittymiä, jotka joko sisältävät kaupan suuryksiköitä tai niiden kokonaispinta-ala on niin merkittävä, että niitä tulee tarkastella kaupan suuryksikköinä, on Keski-Suomen alueella muutamia. Osa niistä on sellaisia, jotka tulee ennakoida joko maakuntakaavassa tai muulla kaavatasolla. Kyyjärvellä laajennetaan kauppakeskus Palettia, joka voidaa sisällyttää kuntakeskuksen kaavamerkintään. Yksikön koko on niin suuri, että edellyttäisi suuryksikön kaavamerkintää, jos se jää keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle. Keuruulla oleva Tervan kauppakeskittymä on melko lähellä nykyistä ydinkeskustaa, joten lähinnä tarvitaan tulkinta kuuluuko se C- alueelle vain sen reunalle. Karstulassa Humpin alueen käyttö matkailualueena tai kauppakeskittymän on ollut kunnan tavoitteissa. Kaavalla tulee lähinnä ratkaista se, minkä sisältöinen keskittymä alueelle on maakunnallisten tavoitteiden mukaan mahdollinen. Petäjävedellä on myös kuntakeskuksen itäpuolelle Palvalahdelle pääväylän varteen rakentumassa kauppa- ja matkailukeskittymä. Äänekosken ja Uuraisten rajalle ollaan suunnitelmassa Hirvaskankaalle matkailukeskittymää. Vastaavaa suunnitellaan myös lentoaseman tuntumaan Laukaalle ja Tikkakosken alueelle. Näiden toteuttamisen edellytyksenä voi olla aiheellista sisällyttää merkintä maakuntakaavaan. Jyväskylän maalaiskunnassa on Tikkakosken liittymän lisäksi varmistettava Tikkakosken keskustaan mahdollisuus kasvattaa liiketoimintaa. Tässä mielessä liittymän matkailukeskittymälle ei tule vahvistaa sellaista kaavaa, joka vaarantaa keskustan kehittymisen. Maalaiskunnan eteläosissa on myös Kanavuorella suunnitelmia toteuttaa kauppakeskittymä, joka kokonsa ja seudullisen luonteensa vuoksi edellyttäisi kannanottoa maakuntakaavaan. Kanavuoren kauppakeskittymä sijaitsisi hieman syrjässä Vaajakosken keskustan Ca-alue, joten se tarvitsee oman merkinnän. Jyväskylässä on kaavailuja Viherlandian muuttamiseksi matkailu- ja kauppakeskittymäksi. Hankkeen suuruus ja luonne edellyttävät selvityksiä lähinnä, miten hankkeen kaupalliset osat vaikuttavat Jyväskylän kaupungin palveluverkkoon. Näitä selvitetään kaupungin kanssa TUOMAS SANTASALO Ky 22.10.2005

Maakuntakaavan kaupallinen selvitys 42 Defris-hankkeen palveluverkkoselvityksen yhteydessä. Maakuntakaavassa Viherlandiakeskusta tulee käsitellä matkailu- ja kauppakeskittymänä, jota ei voida lukea osaksi Jyväskylän keskustaa. Hankasalmella on Nälkämäen alueella nykyisiä matkailupalveluita, mutta suunnitelmissa on sijoitta alueelle vähittäiskaupan suuryksiköitä ja tilaa vaativan erikoiskaupan yksiköitä. Alue muodostaisi uuden pisteen kunnan palveluverkossa, joten paikka on selvästi sellainen, johon maakuntakaavan tulee ottaa kantaa. Hankasalmella tarvitaan tulevaisuudessa vähittäiskaupan suuryksiköitä, mutta koska kunnassa on kaksi olevaa keskustaa, tulisi suuryksiköiden sijoittamisessa tukeutua näihin keskuksiin. Nälkämäen alueen kehittäminen matkailukeskittymänä on luonteva vaihtoehto. Muilta osin vähittäiskaupan suuryksiköt ja tilaa vaativan kaupan yksiköt vuoteen 2020 mennessä saadaan tarvittaessa toteutettua kuntakeskuksiin ja niiden tuntumaan. Jos maakuntakaavan merkinnät ja tulkinnat mahdollistavat alueiden kehityksen, maakunnan palveluverkon kehittyminen turvataan. TUOMAS SANTASALO Ky 22.10.2005

Maakuntakaavan kaupallinen selvitys 43 Kuva 18 Maakuntakaavan kaupallisten merkintöjen kannalta tarkasteltavat kohteet MAAKUNTAKAAVAN KAUPALLISTEN MERKINTÖJEN KANNALTA TARKASTELTAVAT KOHTEET Vähittäiskaupan suuryksikkö TIVA-kaupan keskittymä Pihtipudas Matkailukeskittymä Kauppakeskittymä Viihtymiskeskus Kinnula Kivijärvi Viitasaari Kyyjärvi Kannonkoski Karstula Pylkönmäki Saarijärvi Äänekoski Sumiainen Keuruu Multia Suolahti Uurainen Laukaa Jyväskylän mlk Petäjävesi Jyväskylä Konnevesi Hankasalmi Jämsänkoski Muurame Jämsä Korpilahti Toivakka Leivonmäki Kuhmoinen Luhanka Joutsa SANTASALO Ky TUOMAS SANTASALO Ky 22.10.2005

Maakuntakaavan kaupallinen selvitys 44 LIITE 1 Keski-Suomen väestö 2004 ja väestäennuste vuosille 2010 ja 2020 TUOMAS SANTASALO Ky 25.7.2005