KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 2005 Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet
|
|
- Annikki Majanlahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu 4, 4 Jyväskylä TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, Helsinki
2 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 Sisällysluettelo Johdanto KAUPALLISEN PALVELUVERKKOSELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET 3 3 Selvityksen tavoitteet 4 3 Tarkastelualue ja menetelmät 4 4 Muutokset vuoden kauppapalveluverkkoselvitykseen 5 VÄHITTÄISKAUPAN MARKKINAT KESKI-SUOMESSA 7 Väestönkehitys ja väestöennusteet 7 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 7 3 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima 3 4 Ostovoimaennusteet vuoteen 7 5 Ostovoiman kasvu ja investointitarve 8 3 KUNTIEN KAUPPAPALVELUIDEN KESKITTYMÄT JA KEHITYSTARPEET 3 Kauppapalveluiden rakenne ja keskittymät kunnissa 3 Keskukset ja kaup pakeskittymät palveluverkossa Kuntien kehitystavoitteet eri keskuksissa Kaupallisten keskittymien kehitysvaihtoehdot Kauppakeskittymien erilaistuminen ja vahvuudet 47 4 MAAKUNNAN KAUPPAPALVELUVERKON KEHITYSNÄKYMÄT 48 4 Kaupunkikeskusten kehitysnäkymät maakunnassa 48 4 Kuntakeskusten ja muiden keskusten erikoiskaupan kehitysnäkymät Kauppapalveluverkon vahvuudet ja kehittämistarpeet 5 44 Verkon kehitysnäkymät ja kuntien tavoitteiden arviointi 53 5 JOHTOPÄÄTÖKSET 55 Liite. Väestö Keski-Suomessa vuonna 4, 5 ja ennuste vuosille ja Liite. Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Keski-Suomessa vuonna 3 Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Saatavana Keski-Suomen liiton kotisivuilla www. keskisuomi.fi kohdassa Tietopalvelut --> Julkaisut --> Sarja B Liite 4. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima 3 ja ostovoimaennuste Keski- Suomessa vuoteen Liite 5. Kuntien näkemykset palveluverkon kehittämisestä Liite 6. Kuntien näkemykset matkailukeskittymien kehittämisestä Liite 7. Nykyiset matkailukeskittymät Keski-Suomessa Liite 8. Kuntien palveluverkon kehittämisen edellytykset erikoiskauppapalveluiden osalta vuoteen
3 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 Johdanto Keski-Suomen liitto toteuttaa EU:n Itämeren Interreg IIIB -ohjelmaan kuuluvaa hanketta Development of First Division Regions (Defris). Keski-Suomen osuus on Euroopan aluekehitysrahaston lisäksi Ympäristöministeriön, Keski-Suomen kehittämisrahaston ja Keski-Suomen liiton rahoittama. Defris-hankkeen lähtökohtana on edistää tasapainoista monikeskuksista aluerakennetta. Kaupan palveluverkkoselvitys kuuluu Defris-hankkeen osioon, jossa tarkastellaan pääkaupunkiseudun vaikutuspiirissä olevien seutujen mahdollisuuksia hyötyä pääkaupunkiseudun kasvunäkymistä ja kuinka nämä ykkösdivisioonan keskisuuret seudut voivat yhteistyötään ja verkostojaan kehittämällä lisätä kilpailukykyään. Keski-Suomen kaupallisen palveluverkon kehittämiseksi tilattiin : ltä päivitys Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko -selvityksestä. Päivityksen ensimmäinen osa tarkastelee kauppapalveluverkkoa maakuntakaavan näkökulmasta. Defris-hankkeena toteutettu toinen vaihe tarkastelee maakunnan eri tasoisten kaupallisten keskusten kehitysedellytyksiä ja tulevaisuuskuvaa. Selvitys tarjoaa välineitä palveluverkon kehittämisen linjauksiin ja seudullisen työnjaon kehittämiseen kauppapalveluiden tarjonnassa. Defris-hankkeen kaupallisen palveluverkon selvityksen tekoa ovat tilaajan puolelta valvoneet Defriksen projektipäälliköt Marika Luoma ja Satu Heikkinen sekä projektisihteeri Hanna Kunttu ja maakuntainsinööri Jarmo Koskinen Keski-Suomen liitosta. Konsultin puolelta työtä ovat tehneet KTM Tuomas Santasalo ja tutkimusavustajana FM Riikka Henriksson. Jyväskylässä.3.6 TUOMAS SANTASALO Ky
4 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 3 KAUPALLISEN PALVELUVERKKOSELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Keski-Suomen maakunta on yksi maamme kasvukeskuksista. Maakunnan kasvukehitys on vahvasti sidoksissa Jyväskylän seudun muodostamaan maakunnan ytimeen. Tämä näkyy niin asutuksen kuin kaupallisten toimintojen keskittymisenä Jyväskylään ja sen läheisyyteen. Maakunnan keskus tarvitsee tuekseen myös elinkelpoisia pienempiä keskuksia, jotta maakunta voisi kehittyä tasapainoisena ja toimivana. Työnjako maakunnan eri keskusten välillä on kehitettävä verkoksi, jossa erilaiset osat tukevat toisiaan. Keski-Suomen maakunnassa on vähittäiskaupan palvelupisteitä noin 4 ja niillä on yhteensä myyntiä.48 milj. euroa vuoden 3 yritystilaston mukaan. Jyväskylän kaupungin muodostama maakunnan pääkeskus tarjoaa monipuolisesti palveluita, joiden osuus maakunnan vähittäiskaupan tarjonnasta on noin 4 % ja myynnin arvosta vajaa puolet. Maakunnan muut kunnat ja niiden osakeskukset muodostavat kaupallisten palveluiden verkon, jossa kullakin keskuksella on oma alueellinen merkityksensä. Tässä selvityksessä tarkastellaan maakunnan erilaisten kaupallisten keskusten muodostamaa palveluverkkoa ja sen kehittämistä tulevaisuuden haasteita vastaavaksi. Tämän selvityksen lähtökohtana on vuonna tehty Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko -selvitys. Tämä selvitys on vuoden selvityksen päivitys. Päivitystyö tehtiin kahdessa osassa siten, että ensimmäisessä vaiheessa päivitettiin selvitys vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan kaupan verkoista, joista saatiin tietoa maakuntakaavan kaupallisten palveluiden kaavamerkintöihin (Julkaisu B 44 Keski-Suomen liitto). Defris-hankkeen osana tarkastellaan tässä selvityksessä koko kauppapalveluiden verkkoa. DEFRIS (Development of First Division Regions) on EU:n BSR Interreg IIIB -ohjelmaan ruotsalaisen pääpartnerin Regional Development Council of Östergötland (ÖSTSAM) johdolla valmisteltu hanke. Partnereina hankkeessa ovat pääpartnerin lisäksi Keski-Suomen liitto, Pohjois-Savon liitto, Kaunas County Governors Administration Liettuasta sekä Regional Authority of Kujawsko-Pomorskie Voivodeship Puolasta. Defris-hankkeen lähtökohtana on edistää tasapainoista monikeskuksista aluerakennetta. Tässä selvityksessä kuvataan monikeskuksista aluerakennetta kaupan palvelurakenteen näkökulmasta. Selvityksessä arvioidaan erikoiskaupan kasvupotentiaalia ja missä kunnissa sitä näyttäisi olevan. Keski-Suomen kaupan palveluverkkoa tarkastellaankin tässä merkittävänä osana maakunnan kilpailukykyä. Defris-hankkeen tavoitteena on parantaa alueiden kilpailukykyä hyödyntämällä metropolialueiden kasvua ja lisäämällä keskinäistä yhteistyötä. Hanke on jaettu neljään osioon. Ensimmäisessä ja toisessa osiossa tarkastellaan ja vertaillaan partnereiden seudullisia kehittämisen lähtökohtia ja mahdollisuuksia sekä aluesuunnittelun menetelmiä. Kolmannessa osiossa valmistellaan ja toteutetaan kansainvälisiä ja maakunnallisia
5 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 4 hankkeita ja selvityksiä. Hankkeen neljäs osio keskittyy tiedon levittämiseen ja saavutettujen tulosten vaikuttavuuden turvaamiseen. Kaupan palveluverkkoselvitys kuuluu Defris-hankkeen kolmanteen osioon, jossa toteutetaan hankkeita ja selvityksiä, joissa tarkastellaan kuinka Keski-Suomi voi yhteistyötään ja verkostojaan kehittämällä lisätä kilpailukykyään. Selvityksen tavoitteet Keski-Suomen kaupallisen palveluverkon selvityksessä tarkastellaan maakunnan kaupallisen palveluverkon rakennetta, kaupallista sisältöä ja toimivuutta. Tarkoituksena on saada kokonaisnäkemys palveluverkosta ja tutkia palveluverkon muutoksia ja kehitysmahdollisuuksia. Selvityksessä tarkastellaan kuntakohtaisesti kaupallisten palveluiden rakennetta ja kaupallisten keskusten merkitystä sekä vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa. Lisäksi tutkitaan Keski-Suomen kauppapalveluverkkoa ryhmittämällä erilaiset keskukset niiden palvelutarjonnan mukaan. Tällä aineistolla saadaan määritellyksi kauppakeskittymien toiminta sisällön mukaan ja sitä kautta voidaan arvioida niiden kehittämisedellytyksiä. Tavoitteena on käyttää selvityksen tietoja erilaisten kuntakohtaisten kehityssuunnitelmien laatimisessa ja elinkeinotoiminnan edistämisessä kuntatasolla. Kaupan kehitysnäkemysten tarkastelun tavoitteena on antaa suuntaviivoja maakunnan eri osien kehitystavoitteita varten. Kaupan rakenteiden ja toimintaympäristön muutosten myötä kaupan toiminnoille avautuu uusia mahdollisuuksia. Kaupan on tärkeää kehittää toimintaansa muuttuneilla markkinoilla. 3 Tarkastelualue ja menetelmät Selvityksessä tarkastellaan kaupallisten palveluiden verkkoa Keski-Suomen maakunnassa. Kauppapalveluiden verkkoa lähdettiin tarkastelemaan Tilastokeskuksen yritysrekisterin (5) tietojen pohjalta. Yritystiedot saatiin paikkatietokantana, jonka tietoja osin täydennettiin ja tarkennettiin. Yritystietokannan avulla pystyttiin hahmottamaan kauppapaikkojen sijainnin perusteella kauppakeskittymät kuntien alueella. Kauppakeskittymien muodostamaa verkkoa vertailtiin aikaisemmin määriteltyyn kauppapalveluverkkoon ja tarkennettiin luokittelua vastaamaan nykytilaa. Karttatarkastelussa tarkasteltiin taustalla myös väestökeskittymiä kunnissa, jolloin voitiin hahmottaa palveluverkon osien luontevat sijoituspaikat. Kauppapalveluiden nykytilan selvittämiseen liittyi myös tilastoaineiston osittainen täydentäminen paikkatiedoilla, jotta tarkastelusta saataisiin kattava kuvaus Keski-Suomen kauppapalveluista. Tarkastelun rakenne noudatti osin Keski-Suomen kapallinen palveluverkko -selvitystä. Sieltä saatiin myös aikaisemmat näkemykset kauppapalveluverkosta ja kuntien vuoden keskusverkon rakenne. Työn aikana kuntiin tehtiin kaksi kyselyä, joissa pyydettiin kuntien edustajilta kantaa omaan kauppapalveluiden verkkoon ja verkon kehitystavoitteita. Lähes kaikista kunnista on kahdella kyselykierroksella saatu näiden oma näkemys kauppapalveluiden verkosta ja kehitystarpeista. Ensimmäisessä kyselyssä keskityttiin kaupan suuryksiköiden sijoittumiseen kunnissa sekä tilaa vievän kaupan keskittymiin. Toisessa kyselyssä kuntien edustajien näkemysten avulla luotiin kokonaiskuva kuntien näkemyksestä ja visioista oman kauppapalveluverkon suhteen. Edellä kuvattujen aineistojen avulla analysoitiin kauppapalveluiden verkkoa ja mää-
6 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 5 riteltiin verkon osat. Analyysillä ryhmitellään kauppapalveluverkon keskusten luonne ja merkitys palveluverkossa. Keskusten luonnetta ja kehittämisedellytyksiä arvioidaan toiminnallisen laajuuden ja sisällön mukaan sekä tarjolla olevien kehittymisedellytysten mukaan. Arvioinnissa käytetään syntynyttä tilastoaineistoa ja ostovoimatutkimuksen tietoja. Paikkatietoaineiston avulla arvioidaan keskusten asemaa rakenteessa ja niiden mahdollisuutta toimia verkossa. Analyysivaiheessa tarkasteltiin kuntakohtaisesti kauppapalveluverkon tarjontaa ja pisteiden toimivuutta sekä miten erikoiskaupan ostovoima kuntatasolla saavuttaa tarjotut palvelut. Olennaiseksi osoittautui ostovoiman merkittävät siirtymät erikoiskaupan kohdalla, koska kaupallisten keskittymien kehitysmahdollisuudet nojautuvat vahvasti erikoiskaupan kehittymiseen. Ostovoimasiirtymät selkeästi joko vahvistavat tai heikentävät kuntien palvelukeskusten kehittämismahdollisuuksia. Selvityksen tuloksena tehtiin Keski-Suomen kauppapalveluille hierarkkinen palveluverkko, jota voidaan käyttää keskusten kehittämisen lähtökohtana ja Keski-Suomen palveluverkon kuvaajana. Keskusten mahdollisuus vahvistaa toimintaansa ja vetovoimaisuuttaan perustuu pitkälle erikoiskaupan toimintaedellytysten kehitykseen. Siksi tutkittiin kuntien erikoiskaupan kehitysmahdollisuuksia ja tehtiin arviot niiden kehitysedellytyksistä. Tämän pohjalta kunnat voidaan luokitella kehitysedellytyksiensä mukaan ryhmiin. Lopputulos selkeyttää kuntien strategisia toimintamahdollisuuksia palveluverkon osien kehittämisessä. 4 Muutokset vuoden kauppapalveluverkkoselvitykseen Keski-Suomen kaupallisen palveluverkkoselvityksen lähtökohtana oli vuonna tehty palveluselvitys. Edellisen tarkastelun tietoaineistoa päivitettiin ja mukaan otettiin tarkempaa paikkatietoaineistoa. Paikkatietokantojen käyttö tarkastelussa mahdollistaa kuntarajoista riippumattoman tarkastelun, jolla voidaan tarkastella väestön ja palveluiden keskinäistä suhdetta. Palveluita tarkasteltiin niiden fyysisen sijainnin näkökulmasta. Tarkastelussa korostuu palveluiden keskittymät ja niiden vaikutus kauppapalveluverkon toimivuuteen. Tämä tarjoaa mahdollisuuden kaupallisten keskusten merkityksen tarkasteluun palvelualueiden näkökulmasta. Hallinnollisista ja tilastoteknisistä käytännöstä johtuen raportoinnissa on kuitenkin jouduttu keskeisiltä osin pitäytymään kuntakohtaisessa tarkastelussa. Kauppapalveluverkkoselvityksessä tiedusteltiin nyt suoraan kunnilta niiden omia näkemyksiä ja tavoitteita kauppapalveluiden kehittämisestä. Tarkastelu lähtee siten enemmän suunnittelunäkökohdasta kun taas aikaisemmassa selvityksessä saatiin asukas- ja kuluttajakyselyillä tietoa nykyisten palveluiden laadusta ja tyytyväisyydestä palveluihin. Vuoden 5 tutkimuksen tavoitteena on tutkia toimintamahdollisuuksia eri kauppapalvelukeskittymissä eikä niinkään arvioida niiden nykyistä toimivuutta. Nyt kauppapalveluverkon toimivuutta peilataan enemmän kehittämisedellytysten kannalta arvioimalla keskeisten kehittämismuuttujien toimivuutta keskusten kannalta. Tämä selvitys pääseekin edeltäjäänsä pidemmälle eri keskusten kehittämisen mahdollisuuksien arvioinnissa ja pystyy paremmin arvioimaan keskeisten muuttujien vaikutusta kehitykseen.
7 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 6 Kuva. Tutkimusprosessi Keski-Suomen palveluverkkoselvityksessä.
8 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 7 VÄHITTÄISKAUPAN MARKKINAT KESKI-SUOMESSA Keski-Suomen maakunnan vähittäiskaupan markkinoita tarkastellaan väestön, toimipaikkakannan ja markkinoiden rakenteen näkökulmasta. Vähittäiskaupan markkinoita analysoidaan ostovoiman avulla ja ostovoimaennusteilla saadaan myös näkemystä markkinoiden kehitysmahdollisuuksista. Tilastotiedot väestöstä, vähittäiskaupan toimipaikoista sekä ostovoimista ovat raportin liitteenä. Väestönkehitys ja väestöennusteet Väestönkehitys Keski-Suomen maakunnassa on ollut nousuvoittoista Jyväskylän seudun voimakkaan vetovoiman ansiosta. Väestönkasvu oli 99-luvun alussa keskimääräistä suurempaa, mutta tasoittui -luvulle tultaessa. Vuoden 5 lopussa koko Keski-Suomen maakunnan väkimäärä oli noin 67. asukasta. Vuoteen mennessä Tilastokeskuksen väestöennuste arvioi maakunnan kokonaisväestömääräksi noin 7. asukasta ja vuoteen mennessä noin 75. asukasta. Vuosimuutos koko maakunnassa pysyy koko tarkasteluajanjaksolla 5- samana,, %:ssa. Väestön lisäystä tapahtuu ainoastaan Jyväskylän seutukunnassa (vuoden seutukuntajako), missä väestönkasvu vuodesta 5 vuoteen on keskimäärin,7 % vuodessa. Suurinta väestömäärän lasku tulee olemaan Saarijärven-Viitasaaren seutukunnassa, keskimäärin -,9 % vuodessa. Kuntatasolla tarkasteltuna nopeimman väestönkasvun kuntia 5- ovat Jyväskylän mlk ja Muurame. Lisäksi väestö kasvaa myös Jyväskylässä, Toivakassa, Korpilahdella, Leivonmäellä, Laukaassa, Uuraisilla ja Äänekoskella. Suurimman väestön vähentymisen kuntia ovat Viitasaari, Pihtipudas, Kinnula, Karstula ja Multia. Muis sa kunnissa väestö vähenee jonkin verran, mutta mainittuja kuntia hitaammin. Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Vähittäiskauppaa tarkastellaan kunnittain yritys- ja toimipaikkatilaston avulla. Sieltä saadaan yritysten määrää ja toiminnan laajuutta kuvaavat yhtenäiset tilastot vuoden 3 tilanteesta. Paikkatietoaineisto on tätä tuoreempaa, mutta siihen ei ole vielä saatavissa taloudellisia tilastoaineistoja. Tilastoaineiston tarkasteluun liittyy aina pieniä epätarkkuuksia sillä, jos toimialalla on vähemmän kuin kolme toimipaikkaa, myynti on jouduttu arvioimaan yleisten kaupan tilastojen pohjalta. Tämän takia pienimmissä kunnissa toimialan myyntitiedot perustuvat pääosin arvioon ja toimialakohtaiset keskimyynnit ovat selvästi pienten paikkakuntien todellista myyntiä suurempia. Aineistoa on tältä osin pyritty korjaamaan kuntakohtaisesti. Keski-Suomessa on yhteensä noin 4 vähittäiskaupan toimipistettä (ilman autokauppaa ja huoltamotoimintaa), joiden arvonlisäverollinen myynti oli vuonna 3,4 mrd. euroa. Päivittäistavara- ja tavaratalokaupan myyntiä tästä on 75 milj. euroa eli noin puolet. Erikoiskauppojen osuus on noussut jo 73 %:n myymäläkannasta, joten kaupan painopisteen muuttuminen erikoiskaupan suuntaan on jatkunut.
9 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 8 Kuva. Väestön vuosimuutos prosentteina Keski-Suomessa 5-.
10 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 9 Vähittäiskauppa on vahvasti keskittynyt Jyväskylään ja Jyväskylän maalaiskuntaan. Koko maakunnan toimipaikoista 46 % on Jyväskylässä ja maalaiskunnassa yhteensä. Painopiste Jyväskylässä on erikoiskaupoissa. Jyväskylän kaupunkiseudun toimipaikkamäärät on kuvattuna erillään koko maakunnan toimipaikkatarjonnasta. Kuva 3. Päivittäistavarakauppojen, tavaratalojen, tilaa vaativan erikoiskaupan ja muiden erikoiskauppojen toimipaikkamäärä Jyväskylässä ja Jyväskylän maalaiskunnassa vuonna 3. Vähittäiskaupan rakenne on useimmissa kunnissa rakentunut niin, että päivittäistavarakaupan yksiköitä on lähes yhtä paljon kuin erikoiskauppoja. Selvän poikkeuksen tekevät vain keskisuuret kaupungit Keski-Suomessa. Jämsässä, Keuruulla, Saarijärvellä ja Äänekoskella erikoiskauppojen määrä on suhteessa selvästi suurempi kuin päivittäistavarayksiköiden. Vähittäiskaupassa tapahtunut rakenteellinen muutos on näkynyt erikoiskaupan osuuden kasvuna vähittäiskaupan toiminnoista vuoden palveluverkkotarkasteluun verrattuna. Kun verrataan indeksillä kuntakohtaista myynnin kehitystä vuodesta 999 vuoteen 3, niin merkittävintä myynnin kasvu on ollut erikoiskaupan kohdalla. Päivittäistavarakaupan myynnin arvo on paikoin kunnissa jopa laskenut, mikä osin johtuu kovenneesta hintakilpailusta, jolloin myynnin määrällinen kasvu ei ole näkynyt indeksin kasvuna.
11 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 Kuva 4. Päivittäistavarakauppojen, tavaratalojen, tilaa vaativien erikoiskauppojen sekä muun erikoiskaupan toimipaikkojen määrä Keski-Suomen kunnissa yritys- ja toimipaikkarekisterin perusteella vuonna 3. Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan pylväät ovat erillisellä kartalla (Kuva 3.) pylväiden skaalauksen vuoksi.
12 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 Vähittäiskaupan myynnin kehitys kunnissa 999/3 Ind. = 999 myynti 6, 6, PT- ja tavaratalomyynti 5, Erikoiskauppa Koko vähittäiskauppa 5, 4, 4, 3, 3,,,,,,, Kinnula Viitasaari Keuruu Äänekoski Suolahti Jämsä Saarijärvi Jyväskylä Pihtipudas Uurainen Muurame Laukaa Sumiainen Jämsänkoski Konnevesi Joutsa Korpilahti Multia Petäjävesi Karstula Hankasalmi Jyväskylän mlk Kuhmoinen Toivakka Pylkönmäki Kannonkoski Luhanka Kyyjärvi Kivijärvi Leivonmäki Kuva 5. Vähittäiskaupan myynnin kehitys Keski-Suomen kunnissa 999/3. Vähittäiskaupan kokonaismyynti on Kinnulaa ja Viitasaarta lukuun ottamatta kasvanut vertailuvuoteen verrattuna, johtuen useimmiten erikoiskaupan suotuisasta kehitystrendistä. Viitasaarella on kuitenkin tapahtunut olennainen muutos kehityksessä vuosien 4 ja 5 aikana, jolloin kaupan myynti on lähtenyt voimakkaaseen nousuun. Nämä muutokset eivät kuitenkaan näy vielä tarkastelussa olevissa vuoden 3 vertailuluvuissa. Vähittäiskaupan muutos näkyy kaikissa kunnissa siirtävän kaupan painopistettä erikoiskaupan suuntaan. Erikoiskaupat ovat kasvattaneet myyntiään ja osassa kunnissa niiden lukumäärä on kasvanut. Pienissä kunnissa myyntien suhteelliset muutokset ovat suuria, mikä osin johtuu tietoaineiston epätarkkuuksista. Kehityksen suunta sinällään on oikea. Päivittäistavarakauppa ja tavaratalokauppa ovat nekin kasvaneet suurimmassa osassa kuntia, mutta hintakilpailu on painanut myyntiä pikemminkin alaspäin. 3 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima 3 Vähittäiskaupan markkinoita tarkastellaan kuntakohtaisen ostovoiman avulla. Ostovoima on kunkin kunnan oman väestön ostopotentiaali eli kauppaan suuntautuvan kokonaismarkkinoiden arvo. Se perustuu kuluttajien toteutuneeseen rahankäyttöön, jonka pohjalta voidaan laskea tulevaa rahankäyttöä eli kuinka paljon rahaa käytetään kuhunkin hyödykkeeseen vuodessa. Ostovoimatiedolla voidaan laskea kuinka suuri myynti alueellisesti voi vähittäiskaupassa toteutua, jos kuluttajat kohdistavat ostoksensa paikallisiin myymälöihin. Tällä tavoin määriteltynä ostovoima kertoo kunkin kunnan markkinoiden arvon alueella asuvan väestön ostovoimalla. Lisäksi on tarkasteltu myös kunnassa sijaitsevien loma-asuntojen asukkaiden ostovoimaa, eli miten paljon lisää ostopotentiaalia tämä tarjoaa kunnille. Eri keskusten kauppapalveluiden kehittä-
13 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 misen kannalta olennaisempaa on erikoiskaupan ostovoiman kehitys ja siirtymät. Siksi ostovoimatarkastelu keskittyy enemmän erikoiskaupan ostovoimaan alueilla. Kunnittain vähittäiskaupan markkinatilannetta tarkasteltiin vertaamalla koko ostovoimaa ja kuntien koko vähittäiskaupan myynnin arvoa. Kun vähittäiskaupan myynti on oman kunnan asukkaiden ostovoimaa suurempi, kunnan kauppapalvelut ovat vetovoimaisia ja saavat ostovoimaa muualta. Silloin kun ostovoima kunnissa on myyntiä suurempaa, ostovoimaa siirtyy muihin kaupallisiin keskuksiin. Suurin ostovoima saaja on Jyväskylän kaupunki, joka saa vuodessa 39 milj. euroa ostovoimaa muista kunnista. OSTOVOIMAN SIIRTYMÄT KESKI-SUOMEN KUNNISSA 3 Ilman Jyväskylän 39 milj. siirtymää Joutsa Jämsä Saarijärvi Kivijärvi Kuhmoinen Kannonkoski Karstula Pihtipudas Luhanka Konnevesi Hankasalmi Kyyjärvi Pylkönmäki Toivakka Kinnula Leivonmäki Multia Uurainen Petäjävesi Äänekoski U Jyväskylän mlk Korpilahti Viitasaari Keuruu Jämsänkoski Muurame Laukaa -3, -5, -, -5, -, -5,, 5,, 5, Milj. euroa/v. Kuva 6. Ostovoiman siirtymät Keski-Suomen kunnissa ilman Jyväskylän 39 milj. euron siirtymää vuonna 3. Ostovoimaa siirtyy selvästi enemmän kunnan ulkopuolelle Jyväskylän kaupunkiseudun kehyskunnista. Eli Jyväskylään suuntautuva ostovoimaa tulee kehyskunnista. Kun nämä ovat lisäksi väestöpohjaltaan suhteellisen suuria kuntia, ostovoiman siirtymäarvo on niissä merkittävä. Kun tarkastellaan erikoiskaupan ostovoiman siirtymiä, selvästi enemmän on kuntia jotka ovat saamassa ostovoimaa muualta kuin koko vähittäiskaupan vertailussa. Suhteellisesti eniten erikoiskaupan ostovoimaa saavat muutamat pienet kunnat, kun ostovoiman siirtyvää osaa verrataan kyseisen kunnan omaan ostovoima-arvoon. Tarkasteltaessa koko Keski-Suomen erikoiskaupan ostovoiman siirtymiä, nähdään muutamien keskusten selkeä vetovoimaisuus ympäristökuntiin nähden. Jyväskylän kaupunki saa oman ostovoimansa lisäksi noin 4 % lisää ostovoimaa muista kunnista. Jyväskylään siirtyvän ostovoiman arvo on 88 milj. euroa. Muissa kunnissa ympäristöstä saatu siirtymä on arvoltaan pientä, mutta sillä on suuri merkitys kaupan paikallisiin mark kinoihin kunnassa. Ostovoiman siirtymä heijastaa selvästi seudullisia markkinoita. Jyväskylän ympäristössä kaikissa seudun kunnissa erikoiskaupan siirtymä on merkittävä. Näissä kunnissa keskusten erikoiskaupat joutuvat selkeästi kilpailutilanteeseen nimen omaan seudun pääkeskuksen tarjonnan kanssa.
14 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 3 Kuva 7. Erikoiskaupan ostovoima miljoonina euroina Keski-Suomen kunnissa vuonna 3.
15 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 4 Kuva 8. Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä suhteellisena osuutena ostovoimasta Keski-Suomen kunnissa vuonna 3. Selvästi omia markkina-alueitaan on maakunnan pohjoisilla kunnilla ja ne saavat tukea markkinoihinsa myös maakunnan ulkopuolelta. Keuruu maakunnan länsiosissa saavuttaa myös selvän vetovoimaisen markkina-aseman. Myös Jämsä ja Kuhmoinen pitävät hyvin erikoiskaupan markkinansa. Joutsa on selvästi irti Jyväskylän vaikutuspiiristä. Se saavuttaa hyvin ostovoimansa ja saa lisää ostovoimaa ympäristöstään. Kuva 9. Erikoiskaupan ostovoiman siirtymät Keski-Suomen kunnissa miljoonina euroina vuonna 3.
16 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 5 Kuva. Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä prosenttia ostovoimasta Keski-Suomessa vuonna 3.
17 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 6 Markkinoiden kannalta loma-asukkaiden merkitys ostopotentiaalin lisääjinä on osalle kunnista merkityksellinen. Loma-asukkaiden merkitystä tutkittiin loma-asuntokannan perusteella. Loma-asuntojen määrään perusteella ei voida arvioida loma-asukkaiden ostovoimaa vaan loma-asukkaiden ostovoima lasketaan vain niistä loma-asunnoista, jotka ovat ulkokuntalaisten hallinnassa. Keski-Suomen kunnissa loma-asunnoista noin kaksi kolmannesta on ulkokuntalaisten hallussa, mutta joissakin osuus nousee selvästi korkeammaksi. Ulkokuntalaisten loma-asunnoissa asuu laskennallisesti kolme henkilöä keskimäärin kolmen kuukauden ajan. Tästä syntyvä ostovoimapotentiaali lasketaan loma-asukkaiden ostovoimaksi paikkakunnalla. Kulutusrakenteen mukaan loma-asukkaiden ostovoimasta paikkakunnalla noin puolet kohdistuu päivittäistavarakauppaan ja tavarataloihin ja toinen puoli erikoiskauppaan. Kuva. Loma-asukkaiden osuus kunnan vähittäiskaupan markkinoiden arvosta vuonna 3. Loma-asukkaiden merkitys markkinoiden kokonaisarvoon jää yleensä suhteellisen pieneksi, mutta muutamissa lomakunnissa merkitys nousee jo kolmannekseen. Luhangassa ja Kuhmoisissa loma-asukkaiden ostovoima ylittää kolmanneksen koko kunnan vähittäiskaupan markkina-arvosta. Keski-Suomen kunnissa loma-asukkaiden osuus markkinoista on keskimäärin vain 6,6 %. Pienin merkitys on Jyväskylässä ja maalaiskunnassa, joissa kantaväestön merkitys on hallitseva. Muutamissa kunnissa lomaasukkaiden merkitys on lähes kolmannes kokonaismarkkinoista, joten kuntien palvelurakenteen kehitykseen tällä on vaikutusta.
18 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 7 Kuva. Kuntalaisten ja loma-asukkaiden erikoiskaupan ostovoima milj. euroa Keski-Suomen kunnissa ilman Jyväskylää vuonna 3. 4 Ostovoimaennusteet vuoteen Ostovoiman kehitystä tarkasteltiin väes töpohjan ja kulutuksessa tapahtuvien muutoksien kautta vuoteen asti. Ostovoimaennuste tarkastelee kulutuksen rakenteessa tapahtuvia rahankäytön muutoksia ja millä kulutussektoreilla rahankäyttö kasvaa tai vähenee. Tätä kautta kulutuksen painopiste muuttuu tiettyjä toimialoja suosivaksi. Ostovoiman muutoksissa on alueellisia eroja ja siksi ennustetta tarkastellaan kunnittain. Ennuste kuvaa kaupan toimialoittain niihin kohdistuvan kulutuksen kehitystä. Kokonaisostovoiman määrään vaikuttaa merkittävästi kuntien väestöpohjan rakenteellinen muutos. Väestön keskittyminen Jyväskylän kaupunkiseudulle painottaa erikoiskaupan ostovoiman kasvua tälle seudulle siten, että Jyväskylän, maalaiskunnan, Laukaan ja Muuramen yhteenlaskettavissa oleva ostovoiman kasvu on jo lähes /3 koko maakunnan erikoiskaupan ostovoiman kasvusta. Erikoiskauppaan kohdistuvan ostovoiman lisäyksen osuudet Keski-Suomessa vuoteen mennessä Muut kunnat 6, % Jämsänkoski,4 % Saarijärvi,5 % Keuruu 3, % Muurame 3,9 % Jyväskylä 38, % Jämsä 4,7 % Laukaa 6,7 % Äänekoski U 6,9 % Jyväskylän mlk 5,6 % Kuva 3. Erikoiskauppaan kohdistuvan ostovoiman lisäyksen osuudet Keski-Suomen kunnissa vuoteen mennessä.
19 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 8 Kulutuksen rakenteen muutoksesta johtuen erikoiskaupan ostovoima kasvaa kaikissa Keski-Suomen kunnissa. Kasvun vaikutukset ovat sitä merkittävämpiä, mitä enemmän taustalla on myös väestöpohjan kasvua. Kauppapalveluiden kehittämisen kannalta tilanne on sitä parempi, mitä suurempaa ostovoiman kasvu suhteessa tulee olemaan. Ostovoima kasvaa merkittävimmin juuri erikoiskaupassa ja kuntien palveluiden vetovoimaisuuden muutokset syntyvät lähinnä erikoiskaupan palveluiden kehityksen kautta. Siksi tässä ostovoiman ennusteita käsitellään vain erikoiskaupan osalta. Kuva 4. Erikoiskaupan ostovoiman kasvu nykyisestä vuoteen. Nykyiseen ostovoimaan nähden erikoiskaupan ostovoiman kasvu on maa kunnan keskiarvoa suurempaa seitsemässä kunnassa. Näistä suurin osa on juuri Jyväskylän seudun kuntia. Vah vinta kasvu näyt tää olevan Muu ramessa ja Jyväskylän maalaiskunnassa, joissa selvästi väestön korkea kasvuennuste kasvattaa myös ostovoimaa. Kasvun taustalla vaikuttaa selvästi kuntien merkittävät väestönkasvuodotukset. Ostovoiman keskittyminen väkirikkaisiin kuntiin merkitsee sitä, että suurin osa kunnista jää keskimääräisen kasvukehityksen alapuolelle. Erityisesti Kinnulassa, Karstulassa ja Multialla erikoiskaupan ostovoima kasvaa vain puolella nykyisestä. 5 Ostovoiman kasvu ja investointitarve Ostovoiman voimakas kasvu mahdollistaa keskusten erikoiskauppojen paremmat toimintamahdollisuudet. Nykyiset yritykset voivat kasvattaa myyntiään ja uusille yrityksille saattaa syntyä riittävät toimintaedellytykset. Riittävän palvelutason säilyttämiseksi palvelutarjontaa tulee kunnissa lisätä, mikä parantaa kauppapalveluiden kilpailukykyä ja vetovoimaa. Kuntakohtainen erikoiskaupan investointitarve on laskettu ostovoiman kasvun perusteella olettaen, että kolmannes ostovoiman kasvusta edellyttää uutta liiketilaa palvelukyvyn parantamiseksi. Loput eli kaksi kolmasosaa ostovoiman kasvusta lasketaan kohdistuvan nykyisten yritysten myynnin kasvuun. Liiketilan lisätarve määritellään erikoiskaupan myyntitehokkuudella (myynti/m ) ja näin saadaan odotusarvo kuinka paljon liiketilaa tulisi investoida vähintään seuraavan 5 vuoden aikana kunnan alueella erikoiskaupan myymäläkäyttöön. Tilatarvetta ei ole määritelty yksittäisten erikoiskaupan toimialoille, joten tilantarve kuvaa suuruusluokkaa.
20 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 9 Kuva 5. Liiketilan lisätarve erikoiskaupan toiminnoille Keski-Suomen kunnissa vuoteen mennessä. Kuvassa ei mukana Jyväskylän liiketilan lisätarvetta 46 k-m. Erikoiskaupan tilantarve on suurinta Jyväskylän kaupungissa. Laskennallinen tilantarve on 46. k-m, mikä on noin 4 % koko maakunnan tilatarve-ennusteesta. Tämä tilantarve on laskettu pelkästään kaupungin omien asukkaiden ostovoiman kasvusta. Sen lisäksi Jyväskylään kohdistuu ostovoiman siirtymistä, joka aiheuttaa vielä selkeästi lisätarpeita kehittää erikoiskauppapalveluita. Seuraavaksi suurimmat kasvuodotukset ovat maalaiskunnassa ja Laukaassa ja kun siihen lisää vielä Muuramen kasvuodotukset on noin /3 koko maakunnan kasvuodotuksista näiden neljän kunnan alueella. Muiden kuntien kohdalla liiketilan tarve seuraavan 5 vuoden aikana vaihtelee - k-m paikkeilla. Tällaisella erikoiskaupan kasvulla on jo selvä vaikutus keskusten tarjontaan ja vetovoimaisuuteen. Osalla kunnista on jo nyt ongelmia erikoiskaupan suurista siirtymistä ja heikosta erikoiskaupan tarjontatasosta johtuen, sen vuoksi edellytykset saada ostovoiman kasvu jäämään oman kauppapaikan vahvistamiseksi ovat huonot. Muutamilla kunnilla keskusten kasvuun on jonkinlaisia mahdollisuuksia, mutta aikajänne saattaa olla pitkä. Osa kunnista on sellaisia, joissa odotukset erikoiskaupan tilantarpeista jäävät alle 5 k-m. Se on määränä melko pieni, joten sellaisella toiminnan laajennuksella ei ole kovinkaan vahvaa vetovoiman ja tarjonnan lisäystä saatavissa. Erikoistumisella voidaan kuitenkin vahvistaa vetovoimaa ja saada ostovoimaa jäämään kunnan kehittyviin kauppapalveluihin.
KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 2005 Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet
KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu 4, 4 Jyväskylä www.keskisuomi.fi TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, Helsinki www.tuomassantasalo.fi
LisätiedotKeski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)
Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta
LisätiedotPohjois-Savon kaupallinen palveluverkko 2006 Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet
Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko 6 Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet 8..7 POHJOIS-SAVON LIITTO TUOMAS SANTASALO Ky Sepänkatu, 7 Kuopio Nervanderinkatu 5 D 38, Helsinki www.pohjois-savo.fi
LisätiedotKEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT
2017 27.7.2017 1 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI VALTIOVERONALAISET TULOT, MUKAAN LUKIEN VEROVAPAAT OSINGOT JA KOROT. LÄHDE: TILASTOKESKUS, VERONALAISET TULOT Veronalaiset tulot ml. verovapaat 2005
LisätiedotKeski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua
Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Maakuntavertailua KESKI-SUOMEN LIITTO POHJOIS-SAVON LIITTO 25.10.2006 TUOMAS SANTASALO Ky Väestön vuosimuutos Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa vuoteen
LisätiedotKEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT
2015 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Keskitulot kasvaneet yhä kaikissa kunnissa edellisvuodesta, mutta tulotaso Suomen keskiarvoa matalampi. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi
LisätiedotMENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto
942 538 965 729 1 908 267 63,3 % 716 038 784 229 1 500 267 49,8 % 226 500 181 500 408 000 13,5 % 492 298 468 783 961 081 31,9 % 253 750 188 750 442 500 14,7 % 7 000 5 000 12 000 0,4 % 24 278 20 763 45
LisätiedotKEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT
2014 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Kehitys noudattaa koko Suomen kasvua, alueen kunnat kuitenkin Suomen keskiarvon alapuolella. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi kulutus /asukas
Lisätiedot9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 9 Keski-Suomi 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 9.1. KESKI-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 17 kpl Keski-Suomi
LisätiedotPikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus
Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden
LisätiedotJyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030
Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne
LisätiedotLUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS
LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle
LisätiedotKainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1
Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin
LisätiedotVuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013
Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita
LisätiedotPALVELUSELVITYKSEN PÄIVITYS
Keski-Suomen Maakuntakaava PALVELUSELVITYKSEN PÄIVITYS Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko 2005 Osa 1. Maakuntakaavan kaupallinen selvitys Jyväskylä 22.10.2005 KESKI-SUOMEN LIITTO TUOMAS SANTASALO Ky
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 2/2018
Keski-Suomen Aikajana 2/2018 Tilanne 31.12.2017 #keskisuomi vakaan #kasvunmaakunta kasvu jatkui hyvänä 2017 vientiteollisuus oivassa vedossa Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto 2010= 125 120 Keski-Suomen
LisätiedotSaukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012
Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan
LisätiedotKivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014
Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen
LisätiedotTähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 2013 käytettävissä olevista tiedoista
Tähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 213 käytettävissä olevista tiedoista Laatija kunnanjohtaja elinkeino- ja työllisyyspoliittisen ohjelman laadinnan yhteydessä Kunnan väestön jakautuminen
LisätiedotRaumalla 30.11.2003. www.tuomassantasalo.fi
RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 RAUMAN KAUPPAKAMARI Raumalla 30.11.2003 TUOMAS SANTASALO Ky www.tuomassantasalo.fi Rauman vähittäiskauppa 2003 1 RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 1 Kaupan toimipaikat
LisätiedotKaupallisten palveluiden verkosto
Kaupallisten palveluiden verkosto Keski-Suomi 2005 Pohjois-Savo 2006 Kaksi kaupallisen palveluverkon tutkimusta Sekä Keski-Suomen että Pohjois-Savon tutkimukset on tehnyt Tuomas Santasalo. 2005 ja 2006
LisätiedotALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA
ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Tapas-seminaari 19.4.2011 KESKI-SUOMEN
LisätiedotImatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen Imatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen Liite 1
50 Liite 1 Selvityksessä käytettyjä käsitteitä Supermarket Hypermarket Supermarket on pääosin itsepalveluperiaatteella toimiva ruoan myyntiin keskittyvä päivittäistavaramyymälä, jonka myyntipinta-ala on
LisätiedotMerkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.
Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista
LisätiedotYLIVIESKA KAUPAN TILASTOT
YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen
LisätiedotKanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010
Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä
LisätiedotLausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta
Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve
LisätiedotKatsaus liikenneturvallisuustilanteeseen
Katsaus liikenneturvallisuustilanteeseen Kannonkosken liikenneonnettomuustilastot 1/3 Lähde: Tieliikenneonnettomuustilastopalvelu (linkki), Strafican karttapalvelu (linkki) 9 Tieliikenneonnettomuuksissa
LisätiedotKatsaus liikenneturvallisuustilanteeseen
Katsaus liikenneturvallisuustilanteeseen Karstulan liikenneonnettomuustilastot 1/3 Lähde: Tieliikenneonnettomuustilastopalvelu (linkki), Strafican karttapalvelu (linkki) 16 Tieliikenneonnettomuuksissa
LisätiedotPUOLUSTUSVOIMAT KIRJE 1 (3) Keski-Suomen aluetoimisto KESKI-SUOMEN ALUETOIMISTON JÄRJESTÄMÄT MAANPUOLUSTUSTAPAHTUMAT
PUOLUSTUSVOIMAT KIRJE 1 (3) Keski-Suomen aluetoimisto Jyväskylä 18.6. Arvoisa Vastaanottaja KESKI-SUOMEN ALUETOIMISTON JÄRJESTÄMÄT MAANPUOLUSTUSTAPAHTUMAT 2020-2025 1 Yleistä 2 Maanpuolustusjuhlat Tämän
LisätiedotSalon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari
Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima
LisätiedotKESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTIN HISTORIATIETOJA
KESKI-SUOMEN HIIHTO RY MATTI HARJU 14.11.2013 LÄHDE: KESKI-SUOMEN HIIHDON HISTORIAT, HIIHTOKALENTERIT, HAASTATTELUT KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTIN HISTORIATIETOJA - 30-LUVULLA SUOJELUSKUNTAVIESTIT PAIKKAKUNNALTA
LisätiedotKESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09
KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet
LisätiedotMAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET
5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:
LisätiedotYhteenveto kuntien arvioiduista menoista
Yhteenveto kuntien arvioiduista menoista Hoitopalvelujen myyntitulot eli laskutus kunnilta sisältävät: Erikoissairaanhoidon palvelut, joihin kuuluvat omana toimintana tuotetut palvelut ja hoito muissa
LisätiedotKunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)
Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto
Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.
LisätiedotLiikenteellinen arviointi
Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan
Lisätiedot:06. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto
Raportti sisältää sairaanhoitopiirin laskutettujen hoitopalveluiden tuotemäärät jäsenkunnittain esitettyinä. Tiedot on esitetty sairaanhoitotoiminnan osalta summana sekä toimialueittain omilla sivuillaan.
Lisätiedot:36. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto
Raportti sisältää sairaanhoitopiirin laskutettujen hoitopalveluiden tuotemäärät jäsenkunnittain esitettyinä. Tiedot on esitetty sairaanhoitotoiminnan osalta summana sekä toimialueittain omilla sivuillaan.
Lisätiedot:50. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto
Raportti sisältää sairaanhoitopiirin laskutettujen hoitopalveluiden tuotemäärät jäsenkunnittain esitettyinä. Tiedot on esitetty sairaanhoitotoiminnan osalta summana sekä toimialueittain omilla sivuillaan.
LisätiedotNUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky
NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi
Lisätiedotmaatilojen suorat tuet
TOIMEKSIANTO Johtoryhmän evästykset Maakuntapalveluista laaditaan ehdotus 9.6. mennessä Hankitaan asiantuntijapalveluna tukea maakuntakonsernin suunnitteluun ja tiedolla johtamisen - tiekartan hahmotteluun
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen
LisätiedotNOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009
NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009 NOKIAN KAUPUNKI www.nokiankaupunki.fi Nokia 19.11.2009 Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 1 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Nykyiset kaupalliset
LisätiedotKeskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5
Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5 Kokous 8.4.2015 Työryhmä Raija Kolehmainen, Matti Mäkinen, Reijo Räsänen, Marja Heikkilä
LisätiedotErikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.
Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010
LisätiedotKanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Humppilan matkailukeskuksen mitoitus
Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys Humppilan matkailukeskuksen mitoitus 7.12.2017 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Nykyinen palveluverkko... 4 3. Humppilan matkailukeskus... 6 3.1. Humppilan
LisätiedotToimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä
Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Kommenttipuheenvuoro: Keski-Suomen malli aluetalouden näkökulmasta Hannu Tervo Kansantaloustieteen professori, JY 1 Toimivat
LisätiedotJÄMSÄN KAUPUNKI. TALOUSARVION MUUTOS talousjohtaja Ari Luostarinen. Jämsä elämäsi tarina
JÄMSÄN KAUPUNKI TALOUSARVION MUUTOS 9.4.2017 talousjohtaja Ari Luostarinen Jämsä elämäsi tarina 1 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Tavoitetaso Tuloslaskelman tunnusluvut 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
LisätiedotMaatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi
Maatalous Keski-Suomessa Juha Lappalainen MTK Keski- 1 AgriInfo Maatilojen rahavirta Tuottajaliitto KESKI-SUOMI, 2010 MAATILOJEN TULOT (brutto, ei sis. alv) yhteensä 273,17 milj. ( 7 %) * Osuus koko maan
LisätiedotKuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri
Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Keski-Suomen maakuntavaltuusto Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat
LisätiedotValtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto
Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto 5.11.2015 Kuntien kustannusten karsiminen tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä; mitä vähennetään ja mihin vähennykset kohdistuvat? Vaikutukset kuntatalouteen?
LisätiedotPohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski
Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet
LisätiedotOulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030
Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla
Lisätiedot- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016
- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski
LisätiedotJoulukauppa Jaana Kurjenoja
Joulukauppa 2017 Taustaa Joulukauppaa yleisesti kuvaavien laskelmien taustatilastot ovat Tilastokeskuksesta. Kantar TNS toteutti otokseen perustuvan kuluttajakyselyn marraskuussa 2017. Kysely toteutettiin
LisätiedotKunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi
Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi Maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen visio 2010: Tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta Keski-Suomen
LisätiedotKeski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista
FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista 1.6.2012 FCG Finnish Consulting
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 2/2019 Tilanne
Keski-Suomen Tilanne 31.12.2018 Kasvu jatkui hyvänä koko vuoden, tosin hieman koko maata pienempänä Kovin kasvu oli Äänekosken seudulla Teollisuuden investoinneilla on iso merkitys Henkilöstömäärä on lisääntynyt
LisätiedotTILASTOJA KESKI-SUOMESTA
27.1.2017 Kirsi Mukkala TILASTOJA KESKI-SUOMESTA Tietojen lähteenä: Tilastokeskus 1 VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS Maakuntien väestömuutos 2016, % (palkin perässä maakunnan väestömäärä 31.12.2016, ennakko) Uusimaa
LisätiedotKeski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta
Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 4/2017
Keski-Suomen Aikajana 4/2017 Tilanne 30.6.2017 #keskisuomi #kasvunmaakunta kasvu jatkui kiivaana vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan
LisätiedotKeski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?
Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan
LisätiedotKeski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi
KESKI-SUOMEN LIITTO Keski-Suomen kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi Loppuraportti 14.12.2012 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY P19817 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN
LisätiedotKESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ
KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ YHTEENVETO MOTIIVISEMINAAREISTA 16.8.2013 Keski-Suomen rakennemalliyhdistelmästä Keski-Suomessa laaditaan strategiaa, jossa yhdistyvät maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman
LisätiedotKESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS
KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten
LisätiedotKESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisu C 114. Keski-Suomen kuntien talous 2005
KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisu C 114 Keski-Suomen kuntien talous 2005 Jyväskylä 2006 Julkaisija: Yhteydet: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin 0207 560 200, vaihde Kotisivu: http://www.keskisuomi.fi
LisätiedotKuntatiedot hankekunnat (osittain tarkastamattomat) Liite 3
Kuntatiedot hankekunnat (osittain tarkastamattomat) Liite 3 Vanhuspalvelulain seurantaindikaattoreiden toteutuminen Keski-Suomessa 2013 Â ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013 Suluissa
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi
Keski-Suomen Aikajana 3/2015 Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni. Maakunnan veturi(t) on saatu liikkeelle. Työllisyystilanne edelleen heikko. Lisätietoja: Veli-Pekka Päivänen
LisätiedotEnnuste kunnittain palvelujen laskutuksesta
Talousosasto Ennuste kunnittain palvelujen laskutuksesta Toteumatiedot vuodelta 2017 eivät ole vielä valmiit, joulukuun laskutuksesta esitetään vielä ennustetieto joka voi kuntakohtaisesti vielä muuttua.
LisätiedotKEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT
2016 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Veronalaiset tulot ml. verovapaat osingot ja korot keskimäärin, 2005 2006 Jämsä 20 406 21 584 22 833 23 425 23 321 23 817 24 679 25 251 25 937 26 338 Keuruu
LisätiedotKauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys
LIITE 6 PIRKKALAN KUNTA Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Sisällysluettelo 1 Asemakaavamuutoksen sisältö... 2 2 Nykytilanne ja kehitysnäkymät...
LisätiedotSaarijärven-Viitasaaren seutuedustajiston kannanotto, yhteenveto liitteistä
Saarijärven-Viitasaaren seutuedustajiston kannanotto, yhteenveto liitteistä Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan aseman huomioiminen Manner- Suomen rakennerahastojen tulevan ohjelmakauden valmistelussa
LisätiedotKeski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila
Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila Liiteosa II Keski-Suomen Sote - aineistoa, syksy 2017 Markku Harvisalo, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA, SYKSY 2017 15.9.2017
LisätiedotKuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:
LisätiedotSomeharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013
Someharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013 Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 1.1 Hankkeen kuvaus 2 1.2 Markkina-alue 4 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI
LisätiedotInnostu yhteistyöstä!
Innostu yhteistyöstä! 19.2.2019 Pihtipudas Anu Hätinen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry Tuemme järjestöjä maakunta- ja sote-uudistuksen mukaan tuomassa toimintaympäristö muutoksessa Tarjoamme Järjestöille
LisätiedotKeski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista
FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista 1.6.2012 FCG Finnish Consulting
LisätiedotKankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS
Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS 8.7.2011 Kankaanpään ydinkeskustan kaupallinen rakenne 2011 Toimiala Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Muotikauppa Terveydenhoitokauppa
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 1/2018
Keski-Suomen Aikajana 1/2018 Tilanne 30.9.2017 #keskisuomi #kasvunmaakunta kasvu jatkui hyvänä heinä-syyskuussa vientiteollisuus oivassa vedossa Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Tuoreimmat käänteet
LisätiedotJoulukauppa numeroina. Jaana Kurjenoja
Joulukauppa numeroina Joulukauppa on elintärkeää tavarataloille ja monille erikoiskaupan aloille n liikevaihdon arvo keskimääräiseen kuukausimyyntiin verrattuna Keskiarvo 2000-2017 Kellot, korut, kultasepäntuotteet*
LisätiedotSote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous
Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous 27.1.2015 Ari Hirvensalo Talousjohtaja 27.1.2015 2 27.1.2015 3 27.1.2015 7 Reunaehtoja: Sote-laki hyväksytään maaliskuussa SHP:n toiminta lakkaa 31.12.2016
LisätiedotSUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys
Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 27.10.2011 Haminan kaupunki Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖKOHDAT 4 2.1 Markkina-alue 4 2.2 Kotka-Haminan
LisätiedotESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN
ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN SISÄLTÖ Kaupunkikehitys ja kauppa,ramboll Kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteet Paikkatietoaineistot palveluverkkoselvityksessä
LisätiedotKauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti
Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan
LisätiedotKanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Uuden väestösuunnitteen vaikutukset kaupan mitoitukseen
Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys Uuden väestösuunnitteen vaikutukset kaupan mitoitukseen 20.11.2018 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Liiketilan lisätarve Kanta-Hämeessä... 4 3. Kaupan
LisätiedotJohdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.
Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain
LisätiedotPelastetaan perhepäivähoito 5/2004-12/2005
Pelastetaan perhepäivähoito 5/2004-12/2005 Laadukasta perhepäivähoitoa lapsiperheille nyt ja tulevaisuudessa ammattilaisia ja ammatti, jota arvostetaan Hankkeen taustaa Tarve perhepäivähoidon kehittämiseen
Lisätiedot08.01.2007. www.pohjois-savo.fi www.tuomassantasalo.fi
Maakuntakaavan palveluselvitys Vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan erikoiskaupan kehitysmahdollisuudet 08.01.2007 POHJOIS-SAVON LIITTO TUOMAS SANTASALO Ky Sepänkatu 1, 70100 Kuopio Nervanderinkatu
LisätiedotPERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT
Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen
LisätiedotMETTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi
FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN
LisätiedotLausuntopyyntö koskien poliisin lupapalvelujen vähentämistä Sisä-Suomessa Page 1 of 1
Lausuntopyyntö koskien poliisin lupapalvelujen vähentämistä Sisä-Suomessa Page 1 of 1 Lausuntopyyntö koskien poliisin lupapalvelujen vähentämistä Sisä- - Suomessa LAUKAAN K ININANF!.ALLITiJS Sampakoski
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 3/2017
Keski-Suomen Aikajana 3/2017 Maakuntahallitus 25.8.2017 #keskisuomi #kasvunmaakunta kasvu kiihtyi teollisuuden avulla ja on syntynyt positiivinen kasvunkierre Aikajana 4/2017 julkaistaan lokakuun alussa
LisätiedotKymenlaakson maakuntakaava Kaupalliset palvelut
Kaupalliset palvelut 29.5.2008 Kymenlaakson liitto TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.kymenlaakso.fi www.tuomassantasalo.fi Kaupalliset palvelut 1 Sisällysluettelo Johdanto
LisätiedotSotkulampi-Kartanonkatu asemakaavan muutos Imatralla Kaupallisten vaikutusten arviointi IMATRAN KAUPUNKI
Sotkulampi-Kartanonkatu asemakaavan muutos Imatralla Kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2013 IMATRAN KAUPUNKI Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 2/2019 Tilanne
Keski-Suomen Tilanne 31.12.2018 Kasvu jatkui hyvänä koko vuoden, tosin hieman koko maata pienempänä Kovin kasvu oli Äänekosken seudulla Teollisuuden investoinneilla on iso merkitys Henkilöstömäärä on lisääntynyt
LisätiedotKoko maan tarkastelussa Pohjois-Suomessa kovin kasvu nykyisellä EUohjelmakaudella. Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto
Keski-Suomen Tilanne 30.6.2019 Matkailun, kaupan ja palveluiden kasvu on jatkunut kohtuullisena. Suhdannehuippu ohitettu viennissä, teollisuudessa ja rakentamisessa. Kovin kasvu Saarijärven-Viitasaaren
LisätiedotSopimustunnus Reitin nimi Ajosuunta Lähtö Tulo
2018 päättyvät käyttöoikeussopimukset Sopimustunnus Reitin nimi Ajosuunta Lähtö Tulo Kausi- ja vuoromerkintä KÄYTTÖ-615246 Keuruun palvelutaksi Ky - 31.12.2017 Keuruu - Vilppula M 5:30 6:35 M-L Vilppula
Lisätiedot