ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

Transkriptio

1 ETELÄ-SAVON MAAKUNTAKAAVA ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Kaupan suuryksiköiden sijoitusmahdollisuudet E T E L Ä - S A V O N M A A K U N T A L I I T T O

2

3 Kaupan palveluverkkoselvitys - Kaupan suuryksiköiden sijoitusmahdollisuudet 1 1 JOHDANTO 2 2 VÄHITTÄISKAUPAN SUURET YKSIKÖT JA TILAA VAATIVA KAUPPA MAAKUNNASSA Vähittäiskaupan suuret yksiköt Keskustan ulkopuoliset kaupan alueet Tilaa vaativan erikoiskaupan palveluverkko 7 3 KAUPPAPALVELUIDEN MITOITUS ETELÄ-SAVOSSA Väestön kehitys Etelä-Savossa Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Loma-asukkaat ja matkailijat Suuryksiköiden sijoittumistarve kunnissa Tilaa vaativan erikoiskaupan sijoittumistarve kunnissa Seudullisesti merkittävien suuryksiköiden sijoittelu Etelä-Savossa Kauppapalveluita koskevat merkinnät maakuntakaavassa 28 4 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Palvelurakenteeseen kohdistuvat vaikutukset Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset Liikkumiseen kohdistuvat vaikutukset Elinympäristöön kohdistuvat vaikutukset Palveluiden saavutettavuuteen kohdistuvat vaikutukset Ostovoiman siirtymiin kohdistuvat vaikutukset Yhteiskuntatalouteen kohdistuvat vaikutukset 34 5 YHTEENVETO 35

4 Kaupan palveluverkkoselvitys - Kaupan suuryksiköiden sijoitusmahdollisuudet 2 1 JOHDANTO Etelä-Savon maakuntaliitto on laatimassa maakuntakaavaa. Tämän pohjaksi liitto on teettänyt Suunnittelukeskus Oy:llä Etelä-Savon kaupan palveluverkkoselvityksen. Selvityksen tarkoituksena oli luoda Etelä-Savon kaupan tietopankki. Tietopankkiin kootun aineiston pohjalta muodostettiin kuva Etelä-Savon kaupallisesta palvelurakenteesta ja kehittämispotentiaalista. Kaavaprosessin edetessä on ilmennyt tarvetta täydentää kyseistä selvitystä. Maakuntakaavaratkaisun perusteeksi on tarve tarkentaa perusteluita seudullisten kaupan suuryksiköiden sijoittumismahdollisuuksista Etelä-Savossa. Tämän täydentävän selvityksen tavoitteena on tarkastella Etelä-Savon päivittäistavarakaupan ja tilaa vaativan kaupan markkinoita ja laatia laskelma suuryksiköiden sijoitusmahdollisuuksista maakuntaan noin 20 vuoden aikajänteellä. Laskelman pohjalta laaditaan näkemys taajamatoimintojen ulkopuolisista suuryksikkö- ja tilaa vaativan kaupan alueista maakunnassa. Lisäksi arvioidaan näiden vähittäiskaupan suuryksiköiden vaikutuksia kaupan palveluverkkoon ja yhdyskuntarakenteeseen. Työstä vastaavat KTM Tuomas Santasalo ja KTM Katja Koskela sekä avustajana tradenomi Liisa Kirjavainen Tuomas Santasalo Ky:stä. Selvitystä on tilaajan puolelta valvonut maakuntasuunnittelija Janne Nulpponen. Selvitystä on täydennetty maakuntaliitossa syyskuussa 2008 selvityksestä saadun palautteen perusteella.

5 Kaupan palveluverkkoselvitys - Kaupan suuryksiköiden sijoitusmahdollisuudet 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN SUURET YKSIKÖT JA TILAA VAATIVA KAUPPA MAAKUNNASSA Etelä-Savon koko maakunnan kaupallisten palveluiden tarkastelun lähtökohtana on nykyinen palveluverkko. Kaupallisen palveluverkon tärkeimmät kauppapaikat muodostuvat maakunnan pääkeskuksesta Mikkelissä sekä seudullisista keskuksista Savonlinnasta ja Pieksämäestä. Kuntakeskukset palvelevat pääosin omia kuntalaisiaan sekä loma-asukkaita. Kuntakeskusten lisäksi maakunnassa on joukko taajamia, joiden palveluvarustus painottuu pääosin lähipalveluihin. Poikkeuksena on Kuortti, joka kohtalaisen uutena palvelualueena valtatien varrella on seudullisesti merkittävä kaupallinen keskittymä. Palveluverkon kannalta maakuntakaavassa esiintyvät tärkeimmät kauppaan liittyvät pisteet ovat vähittäiskaupan suuryksiköt sekä muut seudulliset vähittäiskaupan keskittymät kuten tilaa vaativan kaupan keskittymät. Palveluverkon rakennetta tarkastellaankin tässä vain maakuntakaavan kannalta tärkeistä toiminnoista. Pohjana käytetään Etelä-Savon kaupan palveluverkkoselvityksessä koottua tietopankkia. Aineistoa on päivitetty pieniltä osiltaan tähän selvitykseen. Nenonpelto Jäppilä Heinävesi Pieksämäki Kuvansi Kangasniemi Virtasalmi Haukivuori Joroinen Rantasalmi Rantasalmi as, Savonranta Enonkoski Ruokojärvi Juva Kerimäki Savonlinna Hirvensalmi Mikkeli Sulkava Punkaharju Putikko Anttola Pertunmaa Kuortti Mäntyharju Ristiina Pellosniemi Puumala Taajama Kuntakeskus Seutukeskus Maakuntakeskus Etelä-Savon keskusverkko

6 Kaupan palveluverkkoselvitys - Kaupan suuryksiköiden sijoitusmahdollisuudet Vähittäiskaupan suuret yksiköt Kaupallisen palveluverkon perusta muodostuu päivittäistavarakaupan verkosta. Päivittäistavarakaupan verkko on usein lähtökohtana myös muun kauppapalveluverkon synnylle. Päivittäistavarakaupan tarjonta Etelä-Savon maakunnan eri osissa on lähtökohdiltaan tasapainossa. Verkko on kohtuullisen tiheä ja päivittäistavarakaupat sijoittuvat pääosin kaupunki- ja kuntakeskuksiin sekä taajamiin. Maakuntakaavan tarkastelun kohteena on vain vähittäiskaupan suuryksiköt ja niiden sijoittuminen maakunnassa. Lähtökohtana on päivittäistavarakaupan nykyinen verkko ja sen suurimmat kaupan yksiköt sekä laajantavaravalikoiman myymälät eli hypermarketit, tavaratalot ja muut laajan tavaravalikoiman myymälät (mm. halpahallit, alennustavaratalot, erikoistavaratalot). Heinävesi Pieksämäki Savonranta Joroinen Rantasalmi Enonkoski Kangasniemi Kerimäki Savonlinna Mikkeli Juva Hirvensalmi Sulkava Punkaharju Puumala Pertunmaa Ristiina Mäntyharju Tavaratalo Hypermarket Pt-kaupan suuryksikkö Muu suuri pt-kauppa Muut laajantavaravalikoiman myymälät Suuret päivittäistavarakaupat, hypermarketit, tavaratalot ja muut laajan tavaravalikoiman myymälät Etelä-Savossa Lähde: A.C. Nielsen, Tilastokeskus

7 Kaupan palveluverkkoselvitys - Kaupan suuryksiköiden sijoitusmahdollisuudet 5 Vähittäiskaupan suuryksiköitä ovat oheisessa kartassa tavaratalot, hypermarketit ja ptkaupan suuryksiköt. Muut suuret päivittäistavarakaupat kartassa ovat kooltaan pääosin noin kerrosneliömetriä (kokonaismyyntipinta-ala m 2 ). Muiden laajan tavaravalikoiman myymälöiden pinta-alatietoja ei ole, pääosa näistä jää kuitenkin alle vähittäiskaupan suuryksikkörajan. Tavarataloja on maakunnassa vain kahdessa suuressa kaupungissa Mikkelissä ja Savonlinnassa. Hypermarketteja on näiden lisäksi myös Pieksämäellä. Näiden lisäksi maakunnassa on kaksi päivittäistavarakaupan suuryksikköä Pieksämäellä S-market ja Juvalla S-market. Muita suuria päivittäistavarakauppoja löytyy maakunnan kaupunkien lisäksi Punkaharjun, Kangasniemen, Mäntyharjun, Joroisten ja Hirvensalmen keskustoista. Nämä saattavat tulevaisuudessa olla vähittäiskaupan suuryksiköitä, mikäli löytyy tarvetta niiden laajentamiselle. Lisäksi karttaan on merkitty suuriksi päivittäistavarakaupan myymälöiksi valtatien varrelle sijoittuneet Juvaan sekä Kuortin ABC-liikenneasemien yhteydessä olevat S-marketit. Laajan tavaravalikoiman myymälöitä on Etelä-Savossa kolmessa suuressa kaupungissa sekä Rantasalmella, Ristiinassa sekä Mäntyharjulla. Nämä ovat vähittäiskaupan suuryksiköitä, jos niiden kerrosala ylittää 2000 neliötä. Laajan tavaravalikoiman myymälät voivat olla hyvin eri tyyppisiä. Joidenkin tuotevalikoima muistuttaa hypermarkettien tuotevalikoimaa eli myynti painottuu päivittäistavarakauppaan, muotikauppaan ja taloustavarakauppaan. Jotkut laajan tavaravalikoiman kaupat muistuttavat enemmän tilaa vaativaa kauppaa eikä myynnissä ole juurikaan elintarvikkeita. Laajan tavaravalikoiman kaupoiksi lasketaan myös erikoistavaratalot mm. Ikea ja Kodin Ykkönen, joita ei Etelä-Savossa ole. Suuret päivittäistavarakaupat, tavaratalot, hypermarketit ja muut laajan tavaravalikoiman myymälät Etelä-Savossa Muut suuret ptkaupat Laajavalikoimamyymälät Yhteensä Suuryksiköitä yhteensä Tavaratalot Hypermarketit Pt-suuryksiköt Mikkeli Hirvensalmi 1 1 Kangasniemi 1 1 Mäntyharju Pertunmaa 1 1 Ristiina 1 1 Mikkelin seutu Juva Joroinen 1 1 Puumala Rantasalmi 1 1 Juvan seutu Savonlinna Enonkoski Heinävesi Kerimäki Punkaharju 1 1 Savonranta Sulkava Savonlinnan seutu Pieksämäki Etelä-Savo Lähde: A.C. Nielsen, Tilastokeskus ja Tuomas Santastalo Ky

8 Kaupan palveluverkkoselvitys - Kaupan suuryksiköiden sijoitusmahdollisuudet Keskustan ulkopuoliset kaupan alueet Suurin osa päivittäis- ja tavaratalokaupan suurista yksiköistä sijaitsee Etelä-Savossa kuntien keskuksissa. Savonlinnan ja Pieksämäen K-Citymarketit sekä Mikkelin Graanin K-Citymarket ja Prisma ovat sijoittuneet keskusta-alueelle, joskaan kaikki eivät aivan kaupalliseen ydinkeskustaan. Keskustan ulkopuolisia suuryksiköitä on ainoastaan Savonlinnassa Nojanmaalla. Näiden suuryksiköiden lisäksi Pertunmaalla hieman Kuortin taajaman ulkopuolella on suuri päivittäistavarakaupan market. Alueella on myös muita kaupallisia palveluita. Alue on muodostunut Valtatie 5:n varteen uuden ja vanhan linjauksen väliin. Vähittäiskaupan suurista yksiköistä kaikki hypermarket-luokkaan lukeutuvat vähittäiskaupan suuryksiköt ovat seudullisesti merkittäviä yksiköitä. Ne selkeästi palvelevat ympärillä olevaa asutusta laajempaa aluetta. Samoin tavaratalot ovat seudullisia yksiköitä. Osa kuntakeskuksissa toimivista suurista supermarketeista palvelee myös omaa kuntaa laajempaa asiakaskuntaa samoin kuin Kuortin taajaman ulkopuolelle sijoittuva yksikkö. Ideapark Vehmaa Länsikeskus Nojanmaa Itäportti Länsisilta Graani Otava Tikkala Kuortti Nykyinen kaupan suuryksikköalue Nykyinen seudullinen kaupan alue Suunnitteilla oleva mahdollinen uusi KM-alue Suunnitteilla oleva mahdollinen uusi kaupan alue Keskustan ulkopuoliset nykyiset ja suunnitteilla olevat kaupan alueet Etelä-Savossa

9 Kaupan palveluverkkoselvitys - Kaupan suuryksiköiden sijoitusmahdollisuudet 7 Etelä-Savoon on suunnitteilla uusia vähittäiskaupan suuryksikköalueita. Maakuntakaavaluonnoksessa ( ) on uusia keskustatoimintojen ulkopuolisia seudullisia suuryksikköjen sijoittumisalueita Mikkelissä vaihtoehtoiset alueet Itäportti ja Länsisilta, Savonlinnassa Länsikeskus ja Juvalla Vehmaa. Vehmaassa on voimassa oleva asemakaava, joka sallii yli 5000 k-m 2 :n suuruisen vähittäiskaupan suuryksikön rakentamisen alueelle. Vähittäiskaupan seudulliseksi suuryksiköksi luettavan yli 5000 k-m²:n suuruisen laajan tavaravalikoiman erikoiskaupan rakennustyöt alkavat Vehmaassa syksyllä Nykyisin Vehmaan risteysalueella sijaitsee ABC-liikenneasema sekä S-market. Mikkelissä on lisäksi ajatuksia sekä Tikkalan että Otavan alueiden ottamisesta kaupalliseen käyttöön. Maakuntakaavaluonnoksen valmistelujen jälkeen on lisäksi Pieksämäellä ryhdytty tutkimaan yleis- ja asemakaavoin vähittäiskaupan suuryksikön sijoittumismahdollisuuksia ydinkeskustan ulkopuolelle, sillä vähittäiskaupan suuryksikön sijoittuminen kompaktille keskusta-alueelle on havaittu haasteelliseksi. 2.3 Tilaa vaativan erikoiskaupan palveluverkko Tilaa vaativa erikoiskauppa keskittyy tyypillisesti keskustojen ulkopuolelle. Toimialan liikkeitä on kuitenkin merkittävästi myös keskustoissa, mutta varsinkin suurimmat myymälät sijoittuvat yleensä keskustojen ulkopuolelle, missä on paremmin tilaa, hyvät liikenneyhteydet ja edullisemmat liiketilakustannukset. Tilaa vaativaa kauppaa ei koske maankäyttö- ja rakennuslain suuryksikköä koskevat säännökset. Etelä -Savossa tilaa vaativa erikoiskauppa on keskittynyt pääosin kuntakeskuksiin, taajamiin tai aivan niiden tuntumaan. Tilaa vaativaa kauppaa on keskittynyt erityisesti Mikkeliin, Savonlinnaan ja Pieksämäelle. Pääosa myymälöistä on sijoittunut taajamarakenteen sisäpuolelle. Tilaa vaativan kaupan alueita on Mikkelissä keskustojen ulkopuolella useita. Aivan keskustan tuntumassa, mutta rautatien toisella puolella on satama-alue, jonne on keskittynyt tilaa vaativaa kauppaa. Muita keskustan ulkopuolisia tilaa vaativan kaupan alueita ovat keskustan eteläpuolella Urpola (Koti-Idea, Markantalo, Asko, Vepsäläinen, Lidl, Hong Kong), Länsisillan alue (autokauppaa) ja Pursiala (puutarvikeliikkeitä). Savonlinnassa on tilaa vaativaa kauppaa keskustan lisäksi mm. Nojanmaalla ja Pääskylahdessa sekä muutamia liikkeitä Länsikeskuksen alueella. Pieksämäellä tilaa vaativaa kauppaa on pienimuotoisesti keskittynyt mm. Vehkanotkon ja Länsirinteen alueille.

10 Kaupan palveluverkkoselvitys - Kaupan suuryksiköiden sijoitusmahdollisuudet 8 c& ql Heinävesi Kangasniemi && l && & c l qcc & Pieksämäki c Joroinen Rantasalmi lc q Savonranta Enonkoski c ql l Kerimäki Mikkeli c q& c lc ll l && c ll && l c q q% cl l Hirvensalmi & &&& & &&& l cc cc qc Juva lc Sulkava Savonlinna lc Punkaharju Pertunmaa c c lq ccc Mäntyharju c & Ristiina c & c l Puumala q c % l & Huonekalukauppa Rautakauppa Puutarhaliike Kodintekniikkakauppa Auto-, moottoripyörä- ja venekauppa Autovaraosa- ja tarvikekauppa Tilaa vaativan erikoistavaran kaupat Etelä-Savossa Lähde: Tilastokeskus

11 Kaupan palveluverkkoselvitys - Kaupan suuryksiköiden sijoitusmahdollisuudet 9 3 KAUPPAPALVELUIDEN MITOITUS ETELÄ-SAVOSSA Kauppapalveluiden mitoituksen taustaksi Etelä-Savon maakunnan vähittäiskaupan markkinoita tarkastellaan tärkeimpien muutostekijöiden eli väestön ja ostovoiman näkökulmasta. Ostovoimaennusteen perusteella voidaan analysoida markkinoiden kehitysmahdollisuuksia Etelä-Savossa. Kauppapalveluiden tuleva verkko suuryksiköiden ja tilaa vaativan kaupan osalta esitetään maakuntakaavaluonnoksen pohjalta. Kaupan suuryksikköjen ja tilaa vaativan kaupan sijoittumistarvetta ja mitoitusta kunnittain tarkastellaan ostovoimatietojen pohjalta laadittujen mitoituslaskelmien perustella. 3.1 Väestön kehitys Etelä-Savossa Väestön kehitys Etelä-Savossa on ollut laskeva. Väestö on keskittynyt kolmeen kaupunkiin Mikkeliin, Savonlinnaan ja Pieksämäelle, joiden väestö on vähentynyt sevästi hitaammin kuin pienempien kuntien. Tällä hetkellä Etelä-Savossa on asukasta, joista 45 prosenttia asuu Mikkelin seudulla ja 30 % Savonlinnan seudulla. Väestö Etelä-Savossa vuosina ja ennuste vuosille Vuosimuutos Mikkeli ,0 % 0,3 % 0,4 % Hirvensalmi ,2 % 0,2 % 0,4 % Kangasniemi ,9 % -0,3 % -0,2 % Mäntyharju ,2 % -0,4 % -0,3 % Pertunmaa ,6 % 0,3 % 0,6 % Ristiina ,3 % 0,1 % 0,2 % Mikkelin seutu ,2 % 0,2 % 0,3 % Juva ,5 % -0,1 % 0,0 % Joroinen ,4 % 0,1 % 0,2 % Puumala ,6 % -0,7 % -0,6 % Rantasalmi ,3 % -0,6 % -0,6 % Juvan seutu ,8 % -0,2 % -0,1 % Savonlinna ,3 % 0,1 % 0,2 % Enonkoski ,0 % -0,3 % -0,2 % Heinävesi ,4 % -0,7 % -0,6 % Kerimäki ,7 % -0,1 % 0,0 % Punkaharju ,4 % 0,3 % 0,4 % Savonranta ,3 % -0,4 % -0,5 % Sulkava ,5 % -0,8 % -0,7 % Savonlinnan seutu ,6 % -0,1 % 0,1 % Pieksämäki ,8 % -0,2 % -0,1 % Etelä-Savo ,5 % 0,0 % 0,1 % Etelä-Savo, Tilastokeskuksen ennuste ,5 % -0,3 % -0,3 % Vuoden 2007 väkiluku ennakkotieto Kuntakohtaiset ennusteet arvioitu maakuntaohjelman kokonaisennusteen ja Tilastokeskuksen kuntakohtaisen ennusteen pohjalta Lähde: Tilastokeskus ( ) ja Etelä-Savon maakuntaohjelma ( ) Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestö edelleen laskee maakunnassa. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2025 Etelä-Savossa on asukkaita noin Maakuntaohjelmassa Etelä-Savon väestötavoite kuitenkin on, että maakunnan väkiluku säilyy nykyisellä tasollaan. Maakuntaohjelman tavoitteet ovat pohjana maakunta-

12 Kaupan palveluverkkoselvitys - Kaupan suuryksiköiden sijoitusmahdollisuudet 10 kaavan laadinnassa. Tässä maakuntakaavaa koskevassa selvityksessä käytetään myös maakuntaohjelman väestötavoitetta. Kokonaistavoite on jaettu kuntakohtaisesti Tilastokeskuksen kuntakohtaisen ennusteen pohjalta. Maakuntaohjelmaan pohjautuvan ennusteen mukaan vuonna 2025 maakunnan väkiluku on noin Ennusteen mukaan kokonaisväestö laskee aina vuoteen 2010 saakka, mutta tämän jälkeen lähtee hitaaseen kasvuun. Nykytilanteeseen verrattuna Mikkelin seudun väestö kasvaa kaikkein nopeimmin. Myös Savonlinnan seudun väestö on hitaassa kasvussa. Juvan seudulla ennustetaan väestön hyvin hitaasti vähenevän. Kokonaisväestön muutokset vuosina ovat hyvin pieniä. Heinävesi Pieksämäki Savonranta Joroinen Enonkoski Kangasniemi Rantasalmi Kerimäki Savonlinna Mikkeli Juva Sulkava Punkaharju Hirvensalmi Pertunmaa Ristiina Puumala Mäntyharju Väestön keskimääräinen vuosimuutos Väestö kasvaa yli 0,5 % vuodessa Väestö kasvaa alle 0,5 % vuodessa Väestön määrä säilyy nykyisen tasoisena Väestö vähenee alle 0,5 % vuodessa Väestön vähenee yli 0,5 % vuodessa Väestön kehitys Etelä-Savossa selvityksessä käytetyn ennusteen pohjalta. Kunnittain tarkasteltuna väestö kasvaa nopeimmin Pertunmaalla. Myös Mikkelissä, Hirvensalmella, Ristiinassa, Joroisissa, Savonlinnassa ja Punkaharjulla väestön ennustetaan hitaasti kasvavan. Pieksämäellä, Juvassa ja Kerimäellä väestön määrä säilyy nykyisellä tasollaan. Muissa Etelä-Savon kunnissa ennustetaan väestön hitaasti vähenevän.

13 Kaupan palveluverkkoselvitys - Kaupan suuryksiköiden sijoitusmahdollisuudet Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Etelä-Savon markkinoita kuvataan vähittäiskauppaan kohdistuvalla ostovoimalla. Kauppapalveluiden kehittämisessä ostovoiman kehityksellä on ratkaiseva merkitys. Ostovoima kertoo alueen väestön ostokyvystä ja sen kohdistumisesta kaupan eri toimialoille. Ostovoima kertoo markkinapotentiaalin, muttei sitä, missä tämä ostovoima toteutuu myyntinä. Päivittäistavarakaupan, tilaa vaativan erikoiskaupan ja autokaupan ostovoimatietoja käytetään pohjana suuryksiköiden ja tilaa vaativan kaupan keskittymien toimintamahdollisuuksien määrittelyssä. Ennusteilla tarkastellaan markkinoilla tapahtuvaa muutosta ja toiminnan kasvuodotuksia. Vuonna 2006 oli Etelä-Savossa päivittäistavarakaupan ostovoimaa 440 miljoonaa euroa. Mikkelin seudulla päivittäistavarakaupan ostovoimaa oli lähes 200 miljoonaa, Savonlinnan seudulla 130 miljoonaa ja sekä Juvan seudulla että Pieksämäellä lähes 60 miljoonaa euroa. Päivittäistavarakaupan ostovoima Etelä-Savossa milj. Osuus Mikkeli 131,7 147,1 177,0 192,9 29,9 % 31,7 % Hirvensalmi 7,7 8,6 10,2 11,1 1,8 % 1,8 % Kangasniemi 17,4 18,7 21,2 22,8 3,9 % 3,7 % Mäntyharju 19,3 20,8 23,4 24,9 4,4 % 4,1 % Pertunmaa 5,6 6,2 7,5 8,3 1,3 % 1,4 % Ristiina 13,7 15,2 17,9 19,3 3,1 % 3,2 % Mikkelin seutu 195,3 216,5 257,1 279,5 44,4 % 45,8 % Juva 22,2 24,2 28,0 30,1 5,0 % 4,9 % Joroinen 15,9 17,5 20,6 22,3 3,6 % 3,7 % Puumala 8,0 8,4 9,2 9,8 1,8 % 1,6 % Rantasalmi 12,8 13,5 14,8 15,7 2,9 % 2,6 % Juvan seutu 58,8 63,5 72,6 77,9 13,4 % 12,8 % Savonlinna 73,4 81,1 95,8 103,9 16,7 % 17,0 % Enonkoski 4,7 5,1 5,8 6,2 1,1 % 1,0 % Heinävesi 11,6 12,3 13,3 14,1 2,6 % 2,3 % Kerimäki 15,6 17,1 19,7 21,2 3,6 % 3,5 % Punkaharju 11,3 12,5 15,1 16,6 2,6 % 2,7 % Savonranta 3,4 3,6 4,1 4,4 0,8 % 0,7 % Sulkava 9,2 9,7 10,4 10,9 2,1 % 1,8 % Savonlinnan seutu 129,4 141,4 164,2 177,2 29,4 % 29,1 % Pieksämäki 56,4 61,1 69,8 75,0 12,8 % 12,3 % Etelä-Savo 439,9 482,4 563,8 609,6 100 % 100 % Lähde: Santasalo Ky Etelä-Savon väkiluku säilyy nykyisen tasoisena, mutta ostovoima on kasvussa, sillä kulutus on kasvussa. Ostovoiman kasvu pohjautuu siis kulutuksen kasvuun ja rakenteen muutokseen. Ostovoimaennusteessa epävarmuutta aiheuttaa yleinen taloudellinen kehitys. Mikäli talouden kehitys muuttuu nousevasta laskevaksi, on tällä vaikutusta ostovoiman kehitykseen. Taloudessa tapahtuvat muutokset vaikuttavat vähemmän perushyödykkeitä myyviin päivittäistavarakauppoihin kuin erikoiskauppaan tai palveluihin. Ostovoimaennustuksiin vaikuttaa merkittävästi myös väestöennusteen tarkkuus. Vuonna 2025 maakunnassa arvioidaan olevan päivittäistavarakaupan ostovoimaa runsas 600 miljoonaa euroa. Päivittäistavarakaupan ostovoiman ennustetaan kasvavan maakun-

14 Kaupan palveluverkkoselvitys - Kaupan suuryksiköiden sijoitusmahdollisuudet 12 nassa keskimäärin noin 1,7 %:n vuosivauhdilla. Nopeimmin ostovoima kasvaa väestön kasvualueilla. Ostovoimaa keskittyy entistä enemmän Mikkeliin ja Savonlinnaan, kun taas lähes kaikkien muiden kuntien osuus maakunnan ostovoimasta on laskussa muutamaa pientä kasvavaa kuntaa lukuun ottamatta. Päivittäistavarakaupan ostovoiman lisäksi tarkastellaan tilaa vaativan ja autokaupan ostovoiman kehitystä. Näitä tarkastellaan tässä erikseen, vaikka autokauppa onkin ympäristöministeriön suosituksen mukaan tilaa vaativaa kauppaa. Tilaa vaativan kaupan ostovoima sisältää tässä kodintekniikkakaupan, huonekalukaupan ja rautakaupan ostovoiman. Puutarhakaupan ja venekaupan ostovoimaa ei tarkasteluissa ole mukana. Autokaupan ostovoima pitää sisällään myös muiden moottoriajoneuvojen vähittäiskaupan sekä autotarvike- ja varaosakaupan. Etelä-Savossa oli vuonna 2006 tilaa vaativan kaupan ostovoimaa yhteensä runsas 100 miljoonaa euroa ja autokaupan ostovoimaa lähes 300 miljoonaa euroa. Erikoiskaupan ostovoima on viime vuosina kasvanut erittäin voimakkaasti ja se kasvaa nopeammin kuin päivittäistavarakaupan ostovoima. Erityisesti tilaa vaativa erikoiskauppa on voimakkaasti kasvava erikoiskaupan toimiala. Tilaa vaativan kaupan ostovoima Etelä-Savossa Autokaupan ostovoima Etelä-Savossa milj. milj Mikkeli 32,3 41,6 60,1 71,9 Mikkeli 89,6 115,6 167,6 200,6 Hirvensalmi 1,8 2,3 3,2 3,9 Hirvensalmi 4,4 5,6 8,0 9,6 Kangasniemi 4,0 4,9 6,7 8,0 Kangasniemi 10,1 12,5 17,1 20,2 Mäntyharju 4,6 5,7 7,6 8,9 Mäntyharju 11,8 14,6 19,8 23,1 Pertunmaa 1,5 2,0 2,9 3,5 Pertunmaa 3,7 4,8 7,0 8,5 Ristiina 3,3 4,3 6,1 7,2 Ristiina 8,5 10,9 15,5 18,3 Mikkelin seutu 47,4 60,7 86,7 103,3 Mikkelin seutu 128,2 164,2 235,0 280,4 Juva 5,2 6,6 9,2 10,9 Juva 15,4 19,4 26,9 31,7 Joroinen 3,8 4,8 6,8 8,1 Joroinen 9,8 12,5 17,6 21,0 Puumala 1,9 2,2 3,0 3,5 Puumala 4,7 5,6 7,4 8,7 Rantasalmi 3,0 3,7 4,9 5,7 Rantasalmi 7,5 9,1 12,0 13,9 Juvan seutu 13,9 17,4 23,9 28,1 Juvan seutu 37,4 46,6 64,0 75,3 Savonlinna 18,0 22,9 32,6 38,7 Savonlinna 48,9 62,4 88,9 105,8 Enonkoski 1,1 1,3 1,8 2,1 Enonkoski 2,6 3,3 4,4 5,2 Heinävesi 2,7 3,3 4,3 5,0 Heinävesi 6,9 8,4 11,0 12,8 Kerimäki 3,7 4,6 6,4 7,6 Kerimäki 9,6 12,1 16,8 19,9 Punkaharju 2,7 3,5 5,1 6,1 Punkaharju 7,1 9,1 13,3 15,9 Savonranta 0,8 1,0 1,4 1,6 Savonranta 2,0 2,4 3,3 3,9 Sulkava 2,2 2,7 3,5 4,0 Sulkava 5,5 6,7 8,6 9,9 Savonlinnan seutu 31,2 39,4 55,1 65,2 Savonlinnan seutu 82,8 104,5 146,3 173,4 Pieksämäki 13,2 16,4 22,6 26,6 Pieksämäki 37,5 46,8 64,3 75,7 Etelä-Savo 105,7 133,9 188,3 223,3 Etelä-Savo 285,8 362,1 509,6 604,9 Lähde: Tuomas Santasalo Ky Lähde: Tuomas Santasalo Ky Vuonna 2025 tilaa vaativan kaupan ostovoimaa ennakoidaan olevan maakunnassa yli 200 miljoonaa euroa ja autokaupan ostovoimaa noin 600 miljoonaa euroa. Tilaa vaativan kaupan sekä autokaupan ostovoiman arvioidaan noin kaksinkertaistuvan 20 vuodessa.

15 Kaupan palveluverkkoselvitys - Kaupan suuryksiköiden sijoitusmahdollisuudet Loma-asukkaat ja matkailijat Loma-asukkaat tuovat merkittävää lisäpotentiaalia maakunnan ostovoimaan. Etelä-Savon maakunnassa on Varsinais-Suomen jälkeen eniten vapaa-ajan asuntoja Suomessa. Tällä hetkellä vapaa-ajan asuntoja Etelä-Savossa on noin Osa näistä on paikkakuntalaisten omassa omistuksessa. Ulkomaakuntalaisten omistuksessa on noin puolet eli Nämä ulkomaakuntalaiset ovat varsinainen lisäpotentiaali maakunnan ostovoimalle. Eniten ulkomaakuntalaisten omistuksessa olevia vapaa-ajan asuntoja on Mäntyharjulla, Mikkelissä ja Puumalassa. Asukaslukuun suhteutettuna eniten ulkomaakuntalaisten vapaa-ajan asuntoja on Puumalassa, Hirvensalmella ja Pertunmaalla. Näille kunnille on loma-asukkailla keskimääräistä suurempi merkitys. Vapaa-ajan asunnot Etelä-Savossa Ulkomaakuntalaisten omistuksessa % Mikkeli % Hirvensalmi % Kangasniemi % Mäntyharju % Pertunmaa % Ristiina % Mikkelin seutu % Juva % Joroinen % Puumala % Rantasalmi % Juvan seutu % Savonlinna % Enonkoski % Heinävesi % Kerimäki % Punkaharju % Savonranta % Sulkava % Savonlinnan seutu % Pieksämäki % Etelä-Savo % Lähde: Tilastokeskus Vapaa-ajan asuntojen määrä on Tilastokeskuksen kesämökkitilaston mukaan ollut maakunnassa kasvava. Keskimäärin vapaa-ajan asuntojen määrä on kasvanut lähes 1,5 % vuosivauhdilla tällä vuosikymmenellä. Vapaa-ajan asuntojen määrä on lisääntynyt keskimäärin yli 500:lla vuosittain. Nopeimmin on kasvanut vapaa-ajan asuntojen määrä Puumalassa, Rantasalmella, Heinävedellä, Punkaharjulla, Savonrannassa ja Sulkavalla. Tilastokeskuksen mukaan vapaa-ajan asuntojen omistajatalouksien keskikoko on 2,4. Tältä pohjalta laskettuna on Etelä-Savossa noin ulkomaakuntalaista loma-asukasta. Lomaasukkaiden määrä on kasvussa. Loma-asunotjen määrän ennustetaan kasvavan samalla vauhdilla, kuin se on kasvanut 2000-luvulla. Näin myös loma-asukkaiden määrä kasvaa. Vuonna 2025 maakunnassa arvioidaan olevan noin ulkomaakuntalaista lomaasukasta. Loma-asukkaat viettävät vapaa-ajan asunnoillaan Järviseudun mökkitutkimuksen mukaan noin 70 päivää vuodessa. Tällöin he myös käyttävät rahaa maakunnassa. Etelä-Savoon

16 Kaupan palveluverkkoselvitys - Kaupan suuryksiköiden sijoitusmahdollisuudet 14 potentiaalisesti suuntautuvaa päivittäistavarakaupan ostovoimaa maakunnan ulkopuolelta tulevilla loma-asukkailla oli vuonna 2006 yhteensä noin 30 miljoonaa euroa. Tämän arvioidaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä lähes 55 miljoonaa euroon. Tilaa vaativan kaupan ostovoima kohdentuu loma-asuntokuntaan tai -seudulle erityisesti silloin, kun loma-asuntoa rakennetaan, remontoidaan, sisustetaan tai varustustasoa parannetaan. Vuonna 2006 ulkomaakuntalaisilla loma-asukkailla oli potentiaalisesti Etelä-Savoon suuntautuvaa tilaa vaativan kaupan ostovoimaa 15 miljoonaa euroa. Autokaupan ostovoimaa loma-asukkailla oli noin 26 miljoonaa euroa. Etelä-Savoon suuntautuvan tilaa vaativan kaupan ostovoiman arvioidaan olevan vuonna 2025 lähes 40 miljoonaa euroa ja autokaupan ostovoiman noin 70 miljoonaa euroa. Esitetyt ostovoimat ovat siis potentiaaleja lomaasukkaiden ostovoimasta, se käyttävätkö loma-asukkaat tuon potentiaalin vapaa-ajan asunto- vain kotiseudullaan, riippuu mm. loma-asukkaiden tarpeesta sekä paikkakuntien tarjonnasta. Ulkomaakuntalaiset loma-asukkaat ja heidän ostovoimansa Etelä-Savossa Ulkomaakuntalaisia loma-asukkaita Loma-asukkaiden ostovoima milj Pt-ov Tiva-ov Auto-ov Pt-ov Tiva-ov Auto-ov Mikkeli ,3 1,5 2,7 4,8 3,4 6,0 Hirvensalmi ,5 1,1 2,0 4,1 2,9 5,2 Kangasniemi ,6 1,2 2,1 4,6 3,2 5,7 Mäntyharju ,7 2,1 3,8 7,8 5,5 9,8 Pertunmaa ,8 0,8 1,4 2,9 2,1 3,7 Ristiina ,2 1,0 1,8 3,7 2,6 4,7 Mikkelin seutu ,9 7,7 13,8 27,9 19,5 35,2 Juva ,1 0,5 0,9 1,7 1,2 2,2 Joroinen ,8 0,4 0,6 1,3 0,9 1,6 Puumala ,1 1,4 2,5 6,1 4,3 7,7 Rantasalmi ,3 0,6 1,1 2,4 1,7 3,1 Juvan seutu ,3 2,9 5,2 11,5 8,1 14,5 Savonlinna ,6 0,7 1,3 2,5 1,8 3,2 Enonkoski ,3 0,1 0,3 0,5 0,4 0,7 Heinävesi ,2 0,6 1,0 2,4 1,7 3,1 Kerimäki ,9 0,4 0,8 1,5 1,0 1,8 Punkaharju ,3 0,6 1,1 2,6 1,8 3,3 Savonranta ,6 0,3 0,5 1,1 0,8 1,4 Sulkava ,4 0,7 1,2 2,9 2,1 3,7 Savonlinnan seutu ,3 3,4 6,0 13,6 9,5 17,2 Pieksämäki ,4 0,6 1,2 2,1 1,5 2,7 Etelä-Savo ,9 14,6 26,1 55,2 38,6 69,6 Lähde: Tuomas Santastalo Ky Loma-asukkaissa venäläiset ovat yksi kasvavista ryhmistä. Venäläiset ovat kasvamassa määrin ostaneet kiinteistöjä Etelä-Savossa. Vuonna 2007 venäläiset tekivät Etelä-Savossa yhteensä noin 260 kiinteistökauppaa. Venäläisten omistamat vapaa-ajan asunnot ovat mukana loma-asuntojen määrässä. Loma-asukkaiden lisäksi myös muut matkailijat tuovat ostovoimaa maakunnan kaupoille. Tämän potentiaalin ja sen kehityksen arvioiminen on haastavampaa kuin loma-asukkaiden potentiaalin arvioiminen. Selvityksessä keskitytään vain venäläisiin matkailijoihin, sillä nämä ovat selvästi merkittävin matkailijaryhmä maakunnassa. Muiden matkailijoiden (pois lukien loma-asukkaat) merkitys jää sen verran pieneksi, ettei sillä ole vaikutusta maakuntakaavan palveluihin.

17 Kaupan palveluverkkoselvitys - Kaupan suuryksiköiden sijoitusmahdollisuudet 15 Venäläisiä matkailijoita kävi Suomessa vuonna 2006 Kaakkois-Suomen rajan kautta yhteensä noin 1,9 miljoonaa. Tästä noin pari prosenttia vieraili Mikkelissä. Vuonna 2006 Mikkelissä vieraili tämän arvioin mukaan noin venäläistä matkailijaa. Matkailijoiden määrässä Mikkelissä on viime vuosien aikana ollut suurta hajontaa (osa hajonnasta johtuu tutkimuksellisista syistä). Mikkelissä käyvien venäläisten matkailijoiden määrän ennakoidaan kasvavan. Vuonna 2020 Mikkelissä voisi arvion mukaan käydä noin venäläistä matkailijaa. Luku on varovainen arvio ja voi olla merkittävästi suurempikin, mikäli venäläisten matkailijoiden määrä Suomessa kasvaa arvoitua nopeammin. Venäläiset matkailijat Kaakkois-Suomen rajalla E 2020E 2025E Kaikki muutos vuodessa 1,3 % 1,3 % 8,4 % 10,7 % 3,0 % 2,0 % 2,0 % Mikkelissä osuus kävijoistä 1,4 % 1,6 % 0,7 % 2,0 % 3,0 % 4,0 % 4,0 % Mikkelin kävijät arvio TAK Oy:n raportin pohjalta Lähde: Ka-S raja-asemat, TAK Oy ja Tuomas Santasalo Ky (ennusteet) Venäläisten matkailijoiden määrästä Etelä-Savossa on tietoa maakunnan tasolla majoitusliikkeissä vierailevien osalta. Venäläisten matkailijoiden määrä on maakunnassa kasvanut voimakkaasti parina viimeisenä vuotena. Tosin 2000-luvulla on myös ollut merkittäviä laskuvuosia venäläisten määrässä. Majoitusliikkeisiin saapuneita venäläisiä matkailijoita oli maakunnassa vuonna 2007 lähes Kasvua edellisvuodesta on 30 prosenttia. Keskimäärin yöpyneet venäläiset viipyivät maakunnassa 2,3 vuorokautta. Venäläiset matkailijat Etelä-Savossa * Saapuneet vieraat majoitusliikkeissä muutos 37 % -1 % -19 % 8 % 14 % 58 % 30 % Yöpymiset (vrk) majoitusliikkeissä muutos 24 % 12 % -22 % -3 % -3 % 49 % 42 % Keskimääräinen viipyminen vrk 2,9 2,6 3,0 2,9 2,6 2,2 2,1 2,3 * ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus Venäläisten yöpymisvuorokausista on tietoa suurimpien matkailukuntien osalta. Mikkelissä oli vuonna 2006 venäläisiä yöpymisiä 7400 vuorokautta, Savonlinnassa noin kaksi kolmasosaa tästä eli 4400 vuorokautta. Punkaharjulla ja Rantasalmella yöpyi venäläisiä kohtalaisen paljon. Yhteensä yöpymisiä oli koko maakunnassa Majoitusliikkeisiin saapuneita venäläisiä oli maakunnassa yhteensä noin Suurin osa Mikkelissä vierailevista venäläisistä on esitettyjen tilastojen pohjalta tarkasteltuna päiväkävijöitä.

18 Kaupan palveluverkkoselvitys - Kaupan suuryksiköiden sijoitusmahdollisuudet 16 Venäläisten yöpymiset Etelä-Savossa kunnittain 2006 Yöpymiset (vrk) majoitusliikkeissä Saapuneet vieraat* Matkailijat yhteensä* Mikkeli Ristiina Puumala Rantasalmi Savonlinna Heinävesi Punkaharju Muut kunnat Etelä-Savo * oma arvio, Mikkelin osalta matkailijat yhteensä perustuu Tak Oy:n tutkimukseen Lähde: Tilastokeskus (yöpymiset majoitusliikkeissä) Mikkelin lisäksi arvioitiin Savonlinnassa käyneiden venäläisten matkailijoiden määrää yöpymisvuorokausien pohjalta. Vuonna 2006 Savonlinnassa arvioitiin käyneen venäläisiä matkailijoita yhteensä noin Yöpymisvuorokausien pohjalta arvioitiin myös koko Etelä- Savossa käyneiden venäläisten määrää. Maakunnassa arvioitiin vuonna 2006 käyneen venäläisiä matkailijoita yhteensä noin , osa matkailijoista kävi sekä Mikkelissä että Savonlinnassa. Pienemmissä kunnissa käyneiden ja yöpyneiden venäläisten ostospotentiaali kohdistuu lähinnä Mikkeliin tai Savonlinnaan niiden merkittävästi paremman tarjonnan vuoksi. Muille kunnille venäläiset matkailijat tuovat pientä lisäpotentiaalia, mutta se on vain positiivinen lisä paikallisia palveleville myymälöille. Puhtaasti venäläisten matkailijoiden varaan ei ainakaan näillä näkymin voi palveluita muissa kunnissa rakentaa. Venäläisten potentiaali on kuitenkin mukana loma-asukkaiden potentiaalissa siltä osin, kun nämä omistavat mökkejä maakunnassa. Näin venäläiset saattavat olla merkittävä potentiaali loma-asukkaiden ostovoimassa. Venäläisten matkailijoiden määrän pohjalta on arvoitu heidän ostovoimapotentiaalia Etelä- Savossa. Venäläiset matkailijat käyttivät rahaa Suomessa vuonna 2006 yhteensä noin 450 miljoonaa euroa (Tak Oy; Venäläiset ostajina Suomessa, marraskuu 2006). Keskimäärin venäläinen matkailija käytti rahaa Suomessa noin 245 euroa, joista 73 euroa suunnattiin palveluihin ja 172 euroa tavaraostoihin. Venäläinen matkailija vieraili matkansa aikana keskimäärin 1,3:lla paikkakunnalla.

19 Kaupan palveluverkkoselvitys - Kaupan suuryksiköiden sijoitusmahdollisuudet 17 Venäläisten rahankäyttö Suomessa palveluihin ja tavaraostoihin * 2020* Palvelut, milj Tavaraostot, milj Ostot yhteensä milj Palvelut/matkailija Tavaraostot/matkailija Ostot yht/matkailija * oma ennustus Lähde: TAK Oy Arvio venäläisten rahankäytöstä Mikkelissä ja Savonlinnassa Mikkeli * 2020* Palvelut, milj. 2,1 3,2 5,8 Tavaraostot, milj. 4,9 10,2 18,4 Ostot yhteensä milj. 7,0 13,5 24,2 Savonlinna * 2020* Palvelut, milj. 0,6 1,0 1,7 Tavaraostot, milj. 1,5 3,0 5,5 Ostot yhteensä milj. 2,1 4,0 7,2 Venäläisten keskimääräisen rahankäytön pohjalta arvioitiin venäläisten matkailijoiden käyttämää rahamäärää Mikkelissä ja Savonlinnassa. Mikkelissä venäläiset matkailijat käyttivät rahaa vuonna 2006 arvion yhteensä seitsemän miljoonaa euroa, josta noin viisi miljoonaa käytettiin tavaraostoihin. Savonlinnassa venäläisiä matkailijoita on merkittävästi vähemmän, joten myös näiden käyttämä rahamäärä on huomattavasti pienempi. Venäläiset käyttivät rahaa Savonlinnassa karkean arvioin mukaan noin kaksi miljoonaa euroa. Venäläisten Mikkelissä ja Savonlinnassa käyttämän rahamäärän arvioidaan kasvavan sekä kasvavan matkailijamäärän ansioista että hitaasti kasvavan kulutuksen ansiosta. 3.4 Suuryksiköiden sijoittumistarve kunnissa Suuryksiköiden sijoittumistarvetta tarkastellaan tässä päivittäistavarakaupan suuryksiköiden näkökulmasta. Näitä ovat mm. hypermarketit, suuret supermarketit ja osittain myös tavaratalot ja laajan tavaravalikoiman myymälät. Päivittäistavaroiden lisäksi nämä myyvät myös merkittävästi erikoistavaroita. Päivittäistavarakauppa on tällaisissa yksiköissä, lukuun ottamatta keskustojen tavaratalokauppaa, kuitenkin selkeä veturi myymälässä. Päivittäistavarakaupan mitoitusta tarkastellaan kunkin kunnan päivittäistavarakaupan ostovoiman pohjalta mukaan lukien loma-asukkaat. Venäläisten matkailijoiden päivittäistavarakaupan ostovoimaa ei laskelmissa ole mukana muutoin kuin loma-asukkaiden osalta (eli jos he omistavat kunnassa mökin). Varsinaiset matkailijat kohdentavat ostoksiaan enemmänkin erikoistavaroihin ja palveluihin kuin päivittäistavaroihin. Liikennevirtoja ei myöskään ole tarkastelussa mukana, sillä pääosa maakunnassa liikkuvista on jo asukkaina mukana tarkastelussa. Päivittäistavaroita haetaan pääosin läheltä kotia, joten potentiaalisimmat asiakkaat ovat lähiasukkaat ja paikalliset loma-asukkaat. Päivittäistavarakaupan kokonaisliiketilatarve on määritelty käyttäen suurmyymälöiden myyntitehokkuuslukuja (7000 e/m 2 ja 4500 e/m 2 ). Tällöin saadaan kokonaisneliötarpeet ptkaupan palveluiden järjestämiseksi kunnassa. Tehokkuusluvuista syntyy liiketilan kokonais-

20 Kaupan palveluverkkoselvitys - Kaupan suuryksiköiden sijoitusmahdollisuudet 18 tarpeen enimmäismäärä ja vähimmäismäärä. Kerrosalamäärä kuvaa kokonaistarvetta ja sisältää myös nykyiset myymälät. Päivittäistavarakaupan ostovoima ja liiketilatarve Etelä-Savossa 2006 Pt-ostovoima 2006 milj. Liiketilan tarve k-m2 Loma e/m e/m 2 Asukkaat asukkaat Yhteensä my-teholla my-teholla Mikkeli 131,7 3,3 134, Hirvensalmi 7,7 2,5 10, Kangasniemi 17,4 2,6 19, Mäntyharju 19,3 4,7 24, Pertunmaa 5,6 1,8 7, Ristiina 13,7 2,2 15, Mikkelin seutu 195,3 16,9 212, Juva 22,2 1,1 23, Joroinen 15,9 0,8 16, Puumala 8,0 3,1 11, Rantasalmi 12,8 1,3 14, Juvan seutu 58,8 6,3 65, Savonlinna 73,4 1,6 75, Enonkoski 4,7 0,3 5, Heinävesi 11,6 1,2 12, Kerimäki 15,6 0,9 16, Punkaharju 11,3 1,3 12, Savonranta 3,4 0,6 4, Sulkava 9,2 1,4 10, Savonlinnan seutu 129,4 7,3 136, Pieksämäki 56,4 1,4 57, Etelä-Savo 439,9 31,9 471, Lähde: Tuomas Santasalo Ky Vuoden 2006 ostovoiman tasolla ja tarkasteluilla myyntitehokkuuksilla laskettuna Etelä- Savossa päivittäistavarakaupan kokonaisliiketilatarve on kerrosneliömetriä, eli noin myyntineliömetriä. Etelä-Savossa päivittäistavarakaupan pinta-ala jää haarukan väliin, joten maakunnan päivittäistavarakaupat tyydyttävät päivittäistavarakaupan tarpeen sopivasti. Suuryksiköiden potentiaalilaskelmassa käsitellään kaavamaisesti kahden kokoisia suuryksikköjä: 2000 ja 3000 kerrosneliömetrin suuruisia päivittäistavarakaupan myymälöitä. Suurimpien päivittäistavarakaupan myymälöiden yhteydessä (yleensä hypermarketteja) myydään merkittävästi myös muita tuotteita, joten tällaisen 3000 k-m 2 :n kokoisen pt-myymälän kokonaiskerrosala ylittää oletuksen mukaan 5000 k-m 2 :n eli maakuntakaavassa tarkoitetun seudullisen yksikön. Tarkasteltavien suurten myymälöiden päivittäistavarakaupan vuosimyynti vaihtelee 7-16 miljoonaan euron välillä. Toimintakyvyn kannalta laskelmissa lähdetään siis siitä, että tämän tasoinen myynti tulisi saavuttaa jokaisen uuden myymälän kohdalla. Kaupan suuryksikköjen tarvetta on tarkasteltu siten, että ostovoimatietojen pohjalta on laskettu, kuinka monelle kaupan suuryksikölle kunnissa löytyy toimintaedellytyksiä markkinoilta. Lähtökohtana on, että ostovoiman tulee riittää kotikunnassa niin, että myymälä saavuttaa toimintakyvyn enintään 40 % markkinaosuudella. Näin ei yhdelle myymälälle muodostu ylisuurta kilpailuasemaa kunnassa. Suuryksikkö saa myyntiä myös kunnan ulkopuolelta, mutta pääosa päivittäistavaramyynnistä tulee oman kunnan alueelta. Myymä-

21 Kaupan palveluverkkoselvitys - Kaupan suuryksiköiden sijoitusmahdollisuudet 19 län perustaminen alueelle, jolla ei ole riittävää asiakaspohjaa oman kunnan alueella ei voida pitää yhdyskuntarakenteen kannalta järkevänä. Poikkeuksia on, mutta niitä ei voida pitää suunnitelmallisen lähestymistavan lähtökohtana. Yhden suuryksikön markkinaosuus laskelmassa voi siis nousta korkeitaan 40 % markkinoiden kokonaisarvosta. Jos laskennallisesti voidaan osoittaa kunnan sisällä vähintään yksi liikepaikka kaupan suuryksikölle, mahdollistaa tämä periaatteessa kahden suuryksikön toteuttamisen kunnassa, koska kumpikin yksikkö toimii alle 40 % markkinaosuudella. Sarakkeessa suuryksikköjä enintään kuvataan montako suuryksikköä kaikkiaan voidaan markkinoiden koon perusteella kuntaan enintään sijoittaa. Seutukeskuksissa eli suurimmissa kaupungeissa oletetaan, että suuryksiköt ovat seudullisen yksikön kokoisia. Muissa keskuksissa suuryksiköt ovat 2000 kerrosneliömetrin suuruisia yksiköitä. Laskennalliset liikepaikkamäärät seuraavissa tauluissa perustuvat kaavamaisesti kahden kokoluokan suuryksiköihin. Mikäli laskelmassa osoitettaan että pienempikokoisia (2000 k- m 2 ) tarvitaan useita, nämä voivat toteutua myös harvempilukuisina suurempina hypermarketyksikköinä. Vastaavasti mikäli toteutetut myymälät ovat laskelmassa oletettua suurempia, näitä tarvitaan vähemmän. Laskelman mukaan päivittäistavarakaupan suuryksiköille löytyy potentiaalia vain suuremmissa kunnissa. Mikkelissä voisi ostovoiman laskelman pohjalta olla 40 % markkina-osuuden mukaan laskettuna kolme seudullista päivittäistavarakaupan suuryksikköä tai vastaavasti seitsemän pienempää suuryksikköä. Yhteensä markkinoilla voisi olla kuusi seudullista suuryksikköä. Tällä hetkellä kaupungissa on vähittäiskaupan suuryksiköitä viisi, joista yhden yhteydessä (Anttila) ei myydä päivittäistavaroita. Päivittäistavarakaupan suuryksiköiden mitoitus Etelä-Savossa 2006 PT-KAUPAN SUURYKSIKÖIDEN MITOITUS Nyky- 40% pt- Suuryksikköpotentiaali Suur- tilanne ov:sta 3000 k-m k-m2 yksiköitä suurmilj. lkm lkm enitään yksiköitä Mikkeli 54, Hirvensalmi 4, Kangasniemi 8, Mäntyharju 9, Pertunmaa 2, Ristiina 6, Mikkelin seutu 84, Juva 9, Joroinen 6, Puumala 4, Rantasalmi 5, Juvan seutu 26, Savonlinna 30, Enonkoski 2, Heinävesi 5, Kerimäki 6, Punkaharju 5, Savonranta 1, Sulkava 4, Savonlinnan seutu 54, Pieksämäki 23, Etelä-Savo 188, Lähde: Tuomas Santasalo Ky

22 Kaupan palveluverkkoselvitys - Kaupan suuryksiköiden sijoitusmahdollisuudet 20 Mikkelin seudulla myös Kangasniemellä ja Mäntyharjulla on potentiaalia pienemmille suuryksiköille. 40 %:n markkinaosuudella laskettuna molemmissa kunnissa olisi potentiaalia yhdelle 2000 kerrosneliömetrin suuruiselle pt-suuryksikölle ja yhteenlaskettuna kahdelle, jolloin kunnissa molempien yksiköiden markkina-osuudeksi jää alle 40 %:ia. Juvalla on vastaavaa potentiaalia kuin Mäntyharjulla ja Kangasniemellä. Juvalla kuitenkin on jo keskustassa yksi päivittäistavarakaupan suuryksikkö. Savonlinnan seudulla ei nykyisellä ostovoiman tasolla riitä potentiaalia suuryksiköille muulla kuin Savonlinnassa. Savonlinnassa voisi 40 %:n markkina-osuuden mukaan laskettuna olla yksi seudullinen yksikkö tai vastaavasti neljä pienempää suuryksikköä. Seudullisia yksiköitä mahtuisi Savonlinnaan yhteensä kaksi. Tällä hetkellä Savonlinnassa on kolme suuryksikköä, joista Sokoksen koko jää alle seudullisen rajan. Pieksämäellä olisi nykyostovoiman tasolla ja 40 %:n markkina-osuudella laskettu potentiaalia yhdelle seudulliselle yksikölle tai kolmelle pienemmälle päivittäistavarakaupan yksikölle. Yhteensä markkinoilla olisi potentiaalia kahdelle seudulliselle suuryksikölle. Pieksämäellä on tällä hetkellä yksi seudullisen kokoinen (K-Citymarket) ja yksi pienempi suuryksikkö (Smarket). Nykytilanne maakunnassa näyttää suuryksiköiden osalta olevan tasapainoinen. Mikkelissä olisi laskelmien mukaan potentiaalia yhdelle seudulliselle suuryksikölle enemmän kuin mitä kaupungissa tällä hetkellä on. Mikkelissä on kuitenkin suuria päivittäistavarakaupan yksiköitä ( k-m 2 ) varsinaisten suuryksiköiden lisäksi seitsemän, joten tämä kattaa hyvin yhden seudullisen suuryksikön. Juvalla on keskustassa yksi suuryksikkö. Lisäksi valtatien varrella on yksi suurehko päivittäistavarakauppa liikenneaseman yhteydessä. Mäntyharjulla ja Kangasniemellä ei tällä hetkellä ole lainkaan vähittäiskaupan suuryksiköitä. Laskelmien mukaan pienille suuryksiköille löytyisi potentiaalia. Molemmista näistä löytyy suurehko päivittäistavarakauppa, jonka laajentamiselle voisi riittää potentiaalia.

23 Kaupan palveluverkkoselvitys - Kaupan suuryksiköiden sijoitusmahdollisuudet 21 Tulevaisuuden tarvetta on tarkasteltu vuoden 2025 ostovoiman pohjalta ja vastaavasti kuin on tarkasteltu nykytilanteen mitoitusta. Vuonna 2025 maakunnan asukkaiden (loma-asukkaat mukaan lukien) ostovoiman pohjalta laskettuna päivittäistavarakaupan tilantarve vaihtelee kerrosneliömetrin välillä, joka myyntialana on noin m 2. Jonkin verran lisää päivittäistavarakaupan pinta-alaa maakunnassa tarvitaan siis lisää vuoteen 2025 mennessä. Pinta-alaa tarvittaisiin lisää, vaikka ostovoima ei suuresti kasvaisikaan. Päivittäistavarakaupan liiketilatarve kasvaa, sillä valikoimat kasvavat. Päivittäistavarakaupan ostovoima ja liiketilatarve Etelä-Savossa 2025 Pt-ostovoima 2025 Liiketilan tarve k-m2 milj. Loma e/m e/m 2 Asukkaat asukkaat Yhteensä my-teholla my-teholla Mikkeli 192,9 4,8 197, Hirvensalmi 11,1 4,1 15, Kangasniemi 22,8 4,6 27, Mäntyharju 24,9 7,8 32, Pertunmaa 8,3 2,9 11, Ristiina 19,3 3,7 23, Mikkelin seutu 279,5 27,9 307, Juva 30,1 1,7 31, Joroinen 22,3 1,3 23, Puumala 9,8 6,1 15, Rantasalmi 15,7 2,4 18, Juvan seutu 77,9 11,5 89, Savonlinna 103,9 2,5 106, Enonkoski 6,2 0,5 6, Heinävesi 14,1 2,4 16, Kerimäki 21,2 1,5 22, Punkaharju 16,6 2,6 19, Savonranta 4,4 1,1 5, Sulkava 10,9 2,9 13, Savonlinnan seutu 177,2 13,6 190, Pieksämäki 75,0 2,1 77, Etelä-Savo 75,0 2,1 664, Lähde: Tuomas Santasalo Ky Tulevaisuuden suuryksiköiden mitoituslaskelmassa oletetaan että k-m 2 :n kokoisen päivittäistavaramyymälän päivittäistavaramyynti on vähintään 8,5-18 miljoonaa euroa. Laskelman mukaan vuonna 2025 suuryksiköille löytyy potentiaalia myöskin vain suurimmissa kunnissa ja samoissa kuin nykytilanteessakin. Näiden lisäksi myös Ristiinan, Joroisten ja Kerimäen ostovoima näyttää kasvavan niin suureksi, että kunnissa olisi potentiaalia pienille suuryksiköille. Vuonna 2025 Mikkelissä on potentiaalia yhteensä kahdeksalle seudulliselle vähittäiskaupan suuryksikölle. Nykytilanteeseen lisäystä olisi kolme yksikköä. Kaikki potentiaaliset uudet yksiköt eivät välttämättä ole täysin uusia yksiköitä vaan osa voi olla nykyisten yksiköiden laajennuksia. Savonlinnassa on vuonna 2025 potentiaalia yhteensä neljälle seudulliselle suuryksikölle. Tämä tarkoittaisi yhtä uutta seudullisen kokoista suuryksikköä Savonlinnaan ja esimerkiksi nykyisen Sokoksen laajenemista seudullisen kokoiseksi.

24 Kaupan palveluverkkoselvitys - Kaupan suuryksiköiden sijoitusmahdollisuudet 22 Vuonna 2025 Pieksämäellä on potentiaalia yhteensä kahdelle seudullisen kokoiselle suuryksikölle. Uusille suuryksiköille ei kunnassa ole laskennallista potentiaalia, mutta nykyisen pienen suuryksikön (S-market) laajentumiselle seudullisen kokoiseksi löytyy potentiaalia. Päivittäistavarakaupan suuryksiköiden mitoitus Etelä-Savossa 2025 PT-KAUPAN SUURYKSIKÖIDEN MITOITUS Nyky- Uusia 40% pt- Suuryksikköpotentiaali Suur- tilanne suuryks. ov:sta 3000 k-m k-m2 yksiköitä suur- v milj. lkm lkm enitään yksiköitä mennessä Mikkeli 79, Hirvensalmi 6, Kangasniemi 11, Mäntyharju 13, Pertunmaa 4, Ristiina 9, Mikkelin seutu 123, Juva 12, Joroinen 9, Puumala 6, Rantasalmi 7, Juvan seutu 35, Savonlinna 42, Enonkoski 2, Heinävesi 6, Kerimäki 9, Punkaharju 7, Savonranta 2, Sulkava 5, Savonlinnan seutu 76, Pieksämäki 30, Etelä-Savo 265, Lähde: Tuomas Santasalo Ky Pienemmissä kunnissa on potentiaalia suuryksiköille, mutta lähtökohtaisesti pienemmille kuin seudullisen kokoiselle. Kuntia, joissa on suuryksikköpotentiaalia vuonna 2025, ovat Mäntyharju, Kangasniemi, Juva, Ristiina, Joroinen ja Kerimäki. Näistä kolmessa ensimmäiseksi mainitussa on edellytyksiä jo nyt nykyisten suurien päivittäistavarakaupan yksiköiden laajentumiselle suuryksiköiksi. Ristiinassa, Joroisissa ja Kerimäellä edellytykset syntyvät tulevaisuudessa, kun ostovoima kasvaa. Näiden potentiaali voi myös suuntautua lähellä oleviin kaupunkeihin, mikä siis tuo seudullista lisää kaupunkien potentiaaliin. Juvalla voisi olla mahdollisuuksia yhdelle seudullisen kokoiselle myymälälle, mikäli esimerkiksi Joroisten potentiaali suuntautuu Juvalle. Nykyään Joroisten ostovoima suuntautuu pääosin Varkauteen, jossa käydään myös merkittävästi työssä Joroisista. Vaihtoehtoisesti Joroisten potentiaali voi myös tulevaisuudessa suuntautua Pieksämäelle, mikäli tänne rakentuu uusi vetovoimainen kaupallinen keskittymä.