Transkriptio

1 Maakuntakaavan palveluselvitys Vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan erikoiskaupan kehitysmahdollisuudet POHJOIS-SAVON LIITTO TUOMAS SANTASALO Ky Sepänkatu 1, Kuopio Nervanderinkatu 5 D 38, Helsinki

2 Maakuntakaavan palveluselvitys 1 POHJOIS-SAVON KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 2006 Osa 1. Maakuntakaavan kaupallinen selvitys 1 Johdanto 2 2 KAUPPAPALVELUT MAAKUNNASSA 3 21 Päivittäistavara- ja tiva-kaupan palveluverkko 5 22 Vähittäiskaupan suuret yksiköt 7 23 Tilaa vaativa erikoiskauppa 9 24 Matkailukeskukset, -keskittymät ja -pisteet 10 3 KAUPPAPALVELUIDEN MITOITUS POHJOIS-SAVOSSA Väestön kehitys Pohjois-Savossa Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Suuryksiköiden sijoittumistarve kunnissa Tilaa vaativan vähittäiskaupan sijoittumistarve kunnissa Matkailukeskusten sijoittumistarve kunnissa Seudullisesti merkittävien suuryksiköiden sijoittelu Pohjois-Savossa 28 4 VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN JA ARVIOINTI Palvelurakenteeseen kohdistuvat vaikutukset Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset Liikkumiseen kohdistuvat vaikutukset Elinympäristöön kohdistuvat vaikutukset Palveluiden saavutettavuuteen kohdistuvat vaikutukset Kauppaan kohdistuvat vaikutukset Yhteiskuntatalouteen kohdistuvat vaikutukset 34 5 KAUPPAPALVELUITA KOSKEVAT MERKINNÄT MAAKUNTAKAAVASSA 35 LIITTEET Liite 1 Pohjois-Savon väestö 2005 ja väestöennuste vuosille 2010 ja 2020 Liite 2 PT-kaupan, tavaratalokaupan ja tilaa vaativan kaupan toimipaikat ja myynnit Pohjois-Savossa 2004 Liite 3 Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus Pohjois-Savossa 2005 ja 2020 Liite 4 Tilaa vaativan erikoiskaupan keskusten mitoitus Pohjois-Savossa 2005 ja 2020

3 Maakuntakaavan palveluselvitys 2 1 Johdanto Pohjois-Savon maakuntakaavan laadintaa varten on tehty erilaisia selvityksiä. Kauppapalveluiden verkon kehittämiseksi ja maakuntakaavan merkintöjen täsmentämiseksi tilattiin Tuomas Santasalo Ky:ltä Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko selvitys. Selvityksen ensimmäinen osa tarkastele kauppapalveluverkkoa maakuntakaavan näkökulmasta ja tarjoaa taustatietoa maakuntakaavan laadintaan. Selvityksessä tarkastellaan vähittäiskaupan suuryksiköitä ja tilaa vaativaa kauppaa sekä merkittävimpiä matkailukeskittymiä. Selvityksen toinen osa käsittelee koko kaupallista palveluverkkoa ja tehdään Defris-hankkeen yhteydessä. Maakuntakaavan kaupallista selvitystä ovat tilaajan valvoneet suunnittelupäällikkö Paula Qvick, projektipäälliköt Suvi Räisänen ja Outi Raatikainen sekä maakuntasuunnittelija Marko Tanttu. Konsultin puolelta työtä ovat tehneet KTM Tuomas Santasalo ja KTM Katja Koskela sekä avustajina FM Riikka Henriksson ja Liisa Kirjavainen. Kuopiossa Tuomas Santasalo Ky

4 Maakuntakaavan palveluselvitys 3 2 KAUPPAPALVELUT MAAKUNNASSA Pohjois-Savon koko maakunnan kaupallisten palveluiden tarkastelun lähtökohtana oli nykyinen vuoden 2006 palveluverkko. Lähtötietoina käytettiin Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin tietoja, joita täydennettiin maakuntakaavatarkastelun erityiskysymysten takia kuntakyselyllä. Kaikkiin Pohjois-Savon kuntiin lähettiin maakuntakaavan yhteyshenkilöille kysely, jonka liitekarttoihin pyydettiin merkitsemään kunnan nykyiset, rakenteilla tai suunnitteilla olevat vähittäiskaupan suuryksiköt, tilaa vaativan erikoiskaupan toimipaikat sekä matkailupalveluiden/liikenneasemien sijainti. Kyselyssä yhteyshenkilöitä pyydettiin merkitsemään paikat mahdollisesti tulevaisuudessa kaupan suuryksiköille ja muille maakunnallisesti merkittäville toiminnoille soveltuvat alueet. Kysely lähetettiin myös kaikille päivittäistavarakaupan ryhmittymille. Pohjois-Savon maakunnan kauppapalveluiden nykyisten toimipaikkojen sijoittuminen sekä mahdolliset liikepaikat esitetään tässä selvityksessä kyselyn perusteella laaditulla kartta-aineistolla. Kaikki kunnat ja kaupan ryhmittymät eivät vastanneet kyselyyn. Pohjois-Savon maakunnan kaupallisen palveluverkon tärkeimmät kauppapaikat muodostuvat maakunnan pääkeskuksesta Kuopiosta sekä seudullisista keskuksista Iisalmesta ja Varkaudesta. Maakunnassa on myös muita kaupunki- ja kuntakeskuksia, joissa kaupan kehittäminen on tärkeää palveluverkon säilymisen kannalta. Kuopion seutu muodostaa yhä vahvemman pääkeskuksen, johon on mahdollista kehittää kaupallisilta toiminnoiltaan merkittäviä seudullisia market- ja tilaa vaativan kaupan keskuksia kuten kauppakeskittymät moottoritien varressa Kuopion ja Siilinjärven alueella. Vastaavia edellytyksiä on Varkaudella ja Iisalmella. Palveluverkon kannalta maakuntakaavassa esiintyvät tärkeimmät kauppaan liittyvät pisteet ovat vähittäiskaupan suuryksiköt, erilaiset tilaa vaativan vähittäiskaupan yksiköiden muodostamat keskittymät sekä matkailullisesti merkittävät keskukset. Palveluverkon rakennetta tässä tarkastellaankin vain maakuntakaavan kannalta tärkeistä toiminnoista. Palveluverkon laajempi ja erikoiskauppaan painottuva tarkastelu tehdään Defris-hankkeen yhteydessä.

5 Maakuntakaavan palveluselvitys 4 Pohjois-Savon keskusverkko 2006

6 Maakuntakaavan palveluselvitys 5 21 Päivittäistavara- ja tiva-kaupan palveluverkko Kaupallisen palveluverkon perusta muodostuu päivittäistavarakaupan verkosta. Pt-verkko on usein myös lähtökohtana muun kauppapalveluverkon synnylle. Maakuntakaavan tarkastelun kohteena kuitenkin on vain vähittäiskaupan suuryksiköt ja niiden sijoittuminen maakuntakaavan eri keskuksiin nähden. Lähtökohtana on siten pt-kaupan nykyinen verkko ja sen suurimmat kaupan yksiköt. Pt-kaupan tarjonta Pohjois-Savon maakunnan eri osissa on lähtökohdiltaan tasapainossa. Verkko on kohtuullisen tiheä ja päivittäistavarakaupat sijoittuvat nykyisiin kuntakeskuksiin tai niiden alakeskuksiin. Ptkaupan suuryksiköitä löytyy kaikista kaupunkikeskuksista ja suurimmasta osasta kuntakeskuksia. Koko pt-kaupan verkkoa täydentävät vielä kioskit ja huoltoasemat sekä liikenneasemat. Maakuntakaavan näkökulmasta on kiinnostavaa, miten vähittäiskaupan suuryksiköt sijaitsevat suhteessa väestö- ja ostovoimakeskittymiin ja mitkä niistä toimivat seudullisesti merkittävinä. Suuryksikön seudullinen merkittävyys ratkaisee sen tuleeko yksikön paikka vahvistaa maakuntakaavalla. Nykyiset vähittäiskaupan suuryksiköt sijaitsevat kuntien pääkeskuksissa muutamaa Kuopion suuryksikköä lukuun ottamatta. Ne sijaitsevat alakeskuksina Kuopion kaupunkiseudulla. Ilmeisimmin suurta tarvetta sijoittaa suuryksiköitä muualla maakunnassa keskusten ulkopuolelle ei ole tähän asti ollut. Kuopion kaupungin alueella sijaitsee myös vähittäiskaupan suuryksiköitä, jotka vahvasta väestöpohjasta johtuen ei ole tulkittavissa seudullisesti merkittäviksi. Tilaa vaativan erikoiskaupan osalta palveluverkko on suppeampi. Tiva-kaupan toimipaikkoja (huonekalu-, kodintekniikka-, rauta- ja rakennustarvikekauppa) löytyy kuitenkin suuremmista kuntakeskuksista useampia ja pienemmistä yksittäisiä. Seitsemässä kunnassa ei ole lainkaan tilaa vaativan kaupan toimipaikkoja. Seuraavalla kartalla esitetään Pohjois-Savon kuntien pt-kaupan ja tiva-kaupan verkko sekä tavaratalot Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan. Joissakin keskuksissa toimipaikkamerkinnät peittävät toisensa. Tarkemmat kuntakohtaiset kartat on saatavana erillisenä verkkoliitteenä Pohjois-Savon liiton kotisivuilla Kuntakartoissa on pohjatietona myös väestön tiheys ruututietona (ruutu 250 m * 250 m).

7 Maakuntakaavan palveluselvitys 6 Päivittäistavarakaupat ja tilaa vaativan vähittäiskaupan toimipaikat Pohjois-Savossa 2006

8 Maakuntakaavan palveluselvitys 7 22 Vähittäiskaupan suuret yksiköt Vähittäiskaupan suuria yksiköitä eli tavarataloja, pienoistavarataloja, hypermarketteja sekä supermarketteja on Pohjois-Savon maakunnan alueella tällä hetkellä yhteensä 85. Näistä kaikki ei ole maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamia yli 2000 k-m 2 suuryksiköitä. Suurimat yksiköt eli hypermarketit (14 kpl) sijoittuvat kolmen suurimman kaupungin alueelle; Kuopioon, Iisalmeen ja Varkauteen. Muutoin vähittäiskaupan suuret yksiköt ovat lähinnä alennustavarataloja (16 kpl) ja supermarketteja (51 kpl). Supermarketteja on lähes kaikissa kuntakeskuksissa ja joissakin alakeskuksissa. Pienemmistä kunnissakin on vähintään yksi supermarket, vain Keileleellä ja Tervossa ei ole yhtään suuryksikköä. Nykyiset vähittäiskaupan suuret yksiköt Pohjois-Savossa Tavaratalot, pienoistavaratalot, hypermarketit ja supermarketit

9 Maakuntakaavan palveluselvitys 8 Vähittäiskaupan suurista yksiköistä kaikki hypermarket-luokkaan lukeutuvat vähittäiskaupan suuryksiköt ovat seudullisesti merkittäviä yksiköitä. Ne selkeästi palvelevat ympärillä olevaa asutusta laajempaa aluetta. Samoin tavaratalot ovat seudullisia yksiköitä. Osa kuntakeskuksissa toimivista suurista supermarketeista palvelee myös oma kuntaa laajempaa asiakaskuntaa. Varsinaisia market-alueita keskustojen ulkopuolella on Iisalmessa, Kuopiossa sekä Varkaudessa. Nämä kaikki sijaitsevat taajamatoimintojen alueilla. Nykyiset keskustojen ulkopuoliset market-alueet Pohjois-Savossa

10 Maakuntakaavan palveluselvitys 9 23 Tilaa vaativa erikoiskauppa ja kehitysnäkymät Tilaa vaativan erikoiskaupan eli huonekalukaupan, kodintekniikkakaupan sekä rautakaupan toimipaikkoja on Tilastokeskusken yritystilaston mukaan 160, mutta varsinaisia tiva-kaupan keskittymiä keskustojen ulkopuolella on Pohjois-Savon maakunnassa kahdeksan, joista kaikki ovat kiinni taajamarakenteessa. Tiva-keskittymiä on Kuopiossa, Siilinjärvellä aivan Kuopion rajalla, Varkaudessa, Iisalmessa sekä Suonenjoella. Tiva-kaupan toimialat ovat olleet nopeasti kasvavia ja on odotettavissa, että toimialakeskittymiä syntyy lisää keskustojen reunamille. Toimialan kasvuun on varauduttu jo osassa kuntia varaamalla asemakaavoissa keskuksille soveltuvia alueita. Nykyiset tilaa vaativan kaupan keskittymät (Lähde: Kuntakysely 2006)

11 Maakuntakaavan palveluselvitys Matkailukeskukset, -keskittymät ja -pisteet Kaupallisen selvityksen yhteydessä tarkasteltiin myös tärkeimpien matkailukeskusten, matkailukeskittymien ja makailupisteiden sijaintia ja mahdollisten uusien keskittymien sijoittumista maakunnassa. Matkailukeskuksilla tässä tarkoitetaan matkailu-, ravitsemisja majoitus- sekä aktiviteettitoimintaa harjoittavia valtakunnallisesti merkittäviä keskittymiä. Pohjois-Savossa on kolme erittäin merkittävää matkailukeskusta Kuopio, Tahko sekä Leppävirta. Matkailukeskittymät ovat monipuolisia matkailu- ja majoituspalveluita tarjoavia keskittymiä. Näitä ovat Runni Iisalmessa, Rautavaaran Metsäkartano sekä Tervon Lohimaa. Nykyiset matkailukeskukset, -keskittymät ja -pisteet Pohjois-Savossa (Lähde: ja Kuntakysely 2006)

12 Maakuntakaavan palveluselvitys 11 Matkailukeskusten ja -keskittymien lisäksi löytyy lukuisia matkailupisteitä, jotka kaikki eivät muodosta varsinaista keskittymää, koska matkailupalvelu painottuu yhteen toimintaan. Tarkasteluun otettiin mukaan kuitenkin kaikki kuntien ilmoittamat matkailukeskukset. Mukana on myös liikenneasemat, joita ollaan viime vuosina rakennettu voimakkaasti. Nykyisten matkailupisteiden sijainti Pohjois-Savossa painottuu voimakkaasti valtatie 5 varrelle. Maakunnan valtakunnallisesti merkittävin matkailukeskus on Nilsiän Tahkon alue. Alue on viime vuosina voimakkaasti kasvanut ja kasvaa edelleen. Tahkon alueelle tulee myös lisää kaupallisia palveluita ja matkailuvirta myös kasvattaa lähellä olevien kaupallisten keskusten toimintaedellytyksiä. Kuopion on myös merkittävä matkailukeskus maakunnassa. Kuopion matkailukeskus painottuu urheiluun (Puijon alue) sekä muuhun vapaa-aikaan (mm. Rauhalan kylpylä). Myös Leppävirran matkailukeskus painottuu liikuntaan ja vapaa-aikaan. Leppävirran matkailukeskuksessa on mm. Kylpylä-hotelli Vesileppis, ympärivuotinen hiihtotunneli Kymppi-Areena sekä jäähalli. Matkailukeskus sijaitsee aivan kaupallisen ydinkeskustan reunassa. Matkailukeskuksen alueella on myös useita kaupallisia palveluita.

13 Maakuntakaavan palveluselvitys 12 3 KAUPPAPALVELUIDEN MITOITUS POHJOIS-SAVOSSA Kauppapalveluiden mitoituksen taustaksi Pohjois-Savon maakunnan vähittäiskaupan markkinoita tarkastellaan tärkeimpien muutostekijöiden eli väestön, myymäläkannan ja markkinoiden rakenteen näkökulmasta. Vähittäiskaupan markkinoita arvioidaan ostovoiman avulla ja ostovoimaennusteen perusteella voidaan analysoida myös markkinoiden kehitysmahdollisuuksia Pohjois-Savossa. Kauppapalveluiden tuleva verkko suuryksiköiden, tivakaupan ja matkailukeskusten osalta esitetään kuntien antamien tietojen pohjalta. Kaupan suuryksikköjen, tiva-kaupan ja matkailukeskusten sijoittumistarvetta ja mitoitusta kunnittain tarkastellaan ostovoimatietojen pohjalta laadittujen laskelmien perustella markkinoiden toimintaedellytyksistä. Tilastotiedot kunnittain väestöstä, vähittäiskaupan toimipaikoista ja myynnistä esitetään liitetauluina raportin lopussa. 31 Väestön kehitys Pohjois-Savossa Väestönkehitys Pohjois-Savon maakunnassa on ollut laskeva. Vain Kuopion kaupungissa ja muutamissa kaupunkiseudun kunnissa väestön määrä on ollut jonkin verran kasvussa. Vuonna 2005 koko Pohjois-Savon maakunnan väkimäärä oli noin asukasta. Selvityksessä käytetään Pohjois-Savon liiton väestöennustetta, joka ottaa huomioon aluerakenteellista muutosta Suomessa. Väestöennuste on tehty vuodelle Vuodelle 2020 on tehty seutukuntakohtaiset ennusteet, josta on kuntakohtaiset ennusteet laskettu. Vuoteen 2030 mennessä Pohjois-Savon Liiton ennusteen mukaan maakunnan kokonaisväestömäärä säilyy nykyisellä tasollaan. Kuntien väestömäärissä tapahtuu kuitenkin muutoksia. Väestömäärältään kasvavia kuntia ovat ainoastaan Kuopio, Siilinjärvi ja Karttula. Kuopion seutukunta on seutukunnista ainoa, jossa väestö kasvaa. Kasvua on keskimäärin 0,5 % vuodessa. Varkauden seudulla väestö vähenee keskimäärin 0,2 %:n vuosivauhdilla. Muilla seutukunnissa väestömäärän laskun arvioidaan olevan noin puoli prosenttia vuodessa. Nopeimmin väestö vähenee kunnista Pielavedellä ja Vesannolla yli prosentin vuosivauhdilla. Tilastokeskus tekee myös kunnittaisia väestöennusteita. Tilastokeskuksen väestöennuste tehdään trendimenetelmällä, ja se ottaa huomioon pääasiassa tähänastisen väestön kehityksen. Tilastokeskus ennustaa maakunnan väestön vähenevän. Vuonna 2010 maakunnassa on Tilastokeskuksen mukaan noin asukasta, vuonna 2020 yhteensä asukasta ja vuonna 2030 yhteensä asukasta. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan ainoastaan Siilinjärven kunnan väestömäärä on kasvussa, muissa kunnissa väestö vähenee. Ennusteen mukaan Kuopion seutukunnan väestö kasvaa Siilinjärven ansioista 0,1 %:n vuosivauhdilla. Muissa seutukunnissa väestö vähenee 0,4-0,9 prosentin vuosivauhdilla. Väestön tiheys Pohjois-Savon maakunnassa on suurinta Kuopion kaupunkiseudulla. Muutoin väestön tihentymät seuraavat valtatie 5 linjausta ja keskittymät näkyvät selvimmin jokaisen kunnan keskustassa itsenäisinä tihentyminä. Pohjois-Savossa on vähän kuntakeskuksista erillään olevia osakeskuksia. Palveluverkon rakenteen kannata keskittynyt väestö antaa hyvän pohjan kuntakeskuksiin pohjautuvan palveluverkon rakenteelle.

14 Maakuntakaavan palveluselvitys 13 Vieremä Kiuruvesi Sonkajärvi Iisalmi Rautavaara Pielavesi Keitele Varpaisjärvi Lapinlahti Nilsiä Maaninka Siilinjärvi Juankoski Tervo Kaavi Ves anto Karttula Kuopio Tuusniemi Rautalampi Suonenjoki Leppävirta Varkaus Väestön keskimääräinen vuosimuutos Väestö kasvaa 0-0,54 %/v Väestö vähenee hitaasti -0,24-0 %/v Väestö vähenee suhteellisen nopeasti -0,41 - (-0,24) %/v Väestö vähenee nopeasti -1,19 - (-0,41) %/v Väestönkehitys vuoteen 2020 Pohjois-Savon maakunnassa (Lähde: )

15 Maakuntakaavan palveluselvitys 14 Väestötihentymät Pohjois-Savossa 2005 (Lähde:SYKE/YRK)

16 Maakuntakaavan palveluselvitys Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Pohjois-Savon markkinoita kuvataan vähittäiskauppaan kohdistuvalla ostovoimalla vuonna 2005 sekä ostovoiman ennusteilla vuosille 2010 ja Ostovoima kertoo alueen väestön ostokyvystä ja sen kohdistumisesta kaupan eri toimialoille. Ostovoima kertoo markkinapotentiaalin, muttei sitä, missä tämä ostovoima toteutuu myyntinä. Päivittäistavarakaupan, tilaa vaativan erikoiskaupan ja autokaupan ostovoimatietoja käytetään pohjana suuryksiköiden ja keskittymien toimintamahdollisuuksien määrittelyssä. Ennusteilla tarkastellaan markkinoilla tapahtuvaa muutosta ja toiminnan kasvuodotuksia. Päivittäistavarakaupan ostovoimaa tarkasteltiin koko maakunnassa ruututietoaineiston avulla. Kun käytössä oli ruuduittain tieto asukkaiden määrä ikäryhmittäin, voidaan tämän tiedon avulla laskea jokaisen ruudun päivittäistavaroihin kohdistuva ostovoima painotettu eri ikäryhmien kulutustasolla. Asukkaiden ostovoima vaihtelee ikään liittyvän kulutustarpeiden mukaan. Ikäryhmien kulutus poikkeaa kunnissa olevasta keskikulutuksesta. Nuorten ostovoima pt-kauppaan on lähellä keskikulutusta (100 %), mutta nuorilla aikuisilla se putoaa alle keskikulutuksen henkeä kohden. Vanhempi väestö taas käyttää enemmän rahaa ptkauppaan parhaimmillaan yli 30 % enemmän kuin keskikulutus. PT-kaupan ostovoiman poikkeamat iän mukaan 140 % 120 % 100 % 80 % 60 % Taloutta kohden Henkilöä kohden 40 % 20 % 0 % Alle v v v v v v.

17 Maakuntakaavan palveluselvitys 16 Päivittäistavarakauppaan kohdistuva ostovoima isaritmikarttana Pohjois-Savossa 2004 sekä päivittäistavarakaupan suuryksiköt Suurien vähittäiskaupan yksiköiden eli tavaratalojen, hypermarkettien sekä supermarkettien sijoittuminen osuu hyvin alueellisiin ostovoimakeskittymiin. Ainoastaan Keiteleen, Tervon sekä Sonkajärven Sukevan ostovoimakeskittymissä ei ole suuria vähittäiskaupan yksikköjä.

18 Maakuntakaavan palveluselvitys 17 Tilaa vaativaan erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima isaritmikarttana Pohjois-Savossa 2004 sekä päivittäistavarakaupan suuryksiköt Ostovoimakeskittymiä tarkasteltiin myös tilaa vaativan kaupan osalta. Tilaa vaativaa ostovoimaa keskittyy samoille alueille kuin päivittäistavarakaupankin ostovoimaa. Tilaa vaativan kaupan yksiköitä löytyy kakista kunnista, mutta ei kuitenkaan kaikilta toimialoilta. Tilaa vaativa kaupan verkko onkin yleensä kattavampi kuin esimerkiksi muotikaupan, joka keskittyy vain suurempiin keskuksiin.

19 Maakuntakaavan palveluselvitys Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Vähittäiskaupan toimipaikkoja ja myyntiä pt-kaupan, tavaratalokaupan ja tiva-kaupan osalta tarkastellaan Tilastokeskuksen yritysrekisterin tilastoinnin pohjalta. Hypermarketkaupan myyntilukuja on tarkennettu Kaupan maailma -lehden tiedoilla. Viimeisimmät tilastoaineistot kuvaavat vuoden 2004 yritystietoja. Seuraavassa tiedot esitetään seutukuntien ja koko maakunnan tasolta, kunnittaiset taulukot ovat liitteinä. Vuonna 2004 Pohjois-Savon maakunnassa oli yhteensä 523 pt-kaupan, tavaratalokaupan ja tiva-kaupan toimipaikkaa. Myyntiä näillä oli yhteensä noin miljardi euroa. Pt-kauppoja Pohjois-Savon maakunnassa oli kaikkiaan 330 kpl, hypermarketteja, tavarataloja ja alennustavarataloja 33 kpl ja tiva-kauppoja 160 toimipaikkaa. Kokonaismyynnistä pt-kaupan osuus oli noin 45 %, tavaratalokauppa 34 % ja tiva-kauppa 21 %. Suurin osa toimipaikoista sijaitsee Kuopion seutukunnassa, missä tarkasteltujen toimialojen toimipaikkoja vuonna 2004 oli yhteensä 216 kpl ja myyntiä 520 milj.euroa. Maakunnan toimipaikoista 40 % sijaitsee Kuopion seudulla ja noin 50 % kokonaismyynnistä toteutuu siellä. Kuopion seudulla Kuopio on ylivoimaisesti merkittävin kunta kaikilla toimialoilla. Kuopion seutukunnan toimialan myynnistä lähes 90 % toteutuu Kuopion kaupungissa. Pohjois-Savon päivittäistavara- ja tavaratalokaupan sekä tilaa vaativan erikoskaupan toimipaikkamäärät ja myynnit vuonna 2004 myynti milj. Kuopion Ylä-Savon Sisä-Savon Koillis-Savon Varkauden POHJOIS-SAVO seutukunta seutukunta seutukunta seutukunta seutukunta tp myynti tp myynti tp myynti tp myynti tp myynti tp myynti PT-kauppa , , , , , ,4 PT-erikoiskauppa 32 7,0 10 2,7 6 1,0 5 0,7 7 1, ,0 Kioskit 39 10,5 18 4,5 8 1,7 6 1,6 10 3, ,4 PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA , , , , , ,8 Hypermarketit 8 130,9 3 55,5 3 54, ,8 Tavaratalot 2 48,3 1 17,9 3 66,2 Pienoistavaratalot ja muut tavaramyym 5 14,0 4 10,6 2 5,2 1 3,5 4 11, ,2 TAVARATALOKAUPPA ,2 8 84,1 2 5,2 1 3,5 7 66, ,2 Huonekalukauppa 9 18,4 10 9,3 2 2,4 4 4,3 7 6, ,1 Kodintekniikkakauppa 22 28, ,5 3 2,9 3 3,0 7 6, ,2 Rauta- ja rakennustarvikekauppa 28 56, ,2 9 8,7 5 7, , ,8 TILAA VAATIVA ERIKOISKAUPPA , , , , , ,1 Yhteensä , , , , , Lähde: Tilastokeskus, Kaupan maailma -lehti Maakunnassa toiseksi eniten toimipaikkoja ja myyntiä pt-, tavaratalo ja tiva-kaupassa on Ylä- Savon seutukunnassa, jossa Iisalmella on tärkeä rooli. Vähiten toimipaikkoja ja myyntiä on Sisä-Savon seutukunnassa. Sisä-Savon ja Koillis-Savon seutukunnissa yli kaksi kolmasosaa myynnistä toteutuu ptkaupassa. Kummallakaan seudulla ei ole seudullisesti merkittäviä kauppapaikkoja, joissa olisi useita vähittäiskaupan suuryksiköitä. Kuopion, Ylä-Savon ja Varkauden seutukunnissa tavaratalokaupan osuus toimialojen kokonaismyynnistä on yli kolmannes. Kuopion, Iisalmen ja Varkauden kaupungeissa on useita tavarataloja ja hypermarketteja, jotka palvelevat koko seutukuntaa. Varkauden vaikutusalue ulottuu Etelä-Savon maakunnan puolelle. Pt-, tavaratalo- ja tiva-kaupan kokonaismyynnistä seutukuntien tiva-kaupan osuus on vähän yli viidennes, Varkauden seutukunnassa 27 %.

20 Maakuntakaavan palveluselvitys Suuryksiköiden sijoittumistarve kunnissa Päivittäistavarakaupan suuryksiköiden sijoittumistarvetta tarkastellaan kunkin kunnan ptostovoiman avulla. Ensin on määritelty liiketilan kokonaistarve käyttäen suurmyymälöiden myyntitehokkuuslukuja (7000 e/m 2 ja 3600 e/m 2 ). Tällöin saadaan kokonaisneliötarpeet ptkaupan palveluiden järjestämiseksi kunnassa. Tehokkuusluvuista syntyy liiketilan kokonaistarpeen enimmäismäärä ja vähimmäismäärä. Ennusteiden kautta syntyy näkemys paljonko pinta-alaa tullaan tarvitsemaan lisää tarkasteluajankohtana. Kerrosalamäärä kuvaa kokonaistarvetta ja sisältää myös nykyiset palvelutilat. Lisätilaa kaikkiaan vuoteen 2020 mennessä tullaan koko alueella tarvitsemaan k-m 2, josta lähes puolet (45 %) tarvitaan Kuopion seudulla. Kaupan suuryksikköjen tarvetta kunnittain on tarkasteltu siten, että ostovoimatietojen pohjalta on laskettu kuinka monelle kaupan suuryksikölle markkinoilta löytyy toimintaedellytyksiä. Lähtökohtana on, että ostovoiman tulee riittää kotikunnassa niin, että myymälä saavuttaa toimintakyvyn enintään 40 % markkinaosuudella. Suuryksikkönä käsitellään kaikkia yli 2000 k-m 2 päivittäistavaramyymälöitä. Lähtökohtana laskelmissa on, että tarkasteltavien suuryksikön keskikoko on kerrosalaltaan noin k-m 2. Tällaisen suuren myymälän vuosimyynti vaihtelee 9,4-14 milj. euron välillä eli toimintakyvyn kannalta laskelmissa tulee lähteä siitä, että tämän tasoinen myynti tulisi saavuttaa jokaisen uuden myymälän kohdalla. Laskelman lähtökohtana on, että kunnassa voi olla yksi suurmyymälä ja useita pienempiä myymälöitä. Yhden suuryksikön markkinaosuus laskelmassa voi nousta korkeitaan 40 % markkinoiden kokonaisarvosta. Suuryksikkö saa myyntiä myös kunnan ulkopuolelta, mutta pääosa myynnistä (60-80 %) tulee aina oman kunnan alueelta. Edellytyksiä perustaa myymälä alueelle, jolla ei ole riittävää asiakaspohjaa oman kunnan alueella, ei suunnitelmallisen rakentamisen mukaan ole luontevaa tai järkevää. Poikkeuksia on, mutta niitä ei voida pitää suunnitelmallisen lähestymistavan lähtökohtana. Kun laskennallisesti voidaan osoittaa kunnan sisällä vähintään yksi liikepaikka kaupan suuryksikölle, mahdollistaa tämä periaatteessa kahden suuryksikön toteuttamisen kunnassa, koska kumpikin yksikkö toimii alle 40 % markkinaosuudella. Sarakkeessa suuryksikköjä enintään kuvataan montako suuryksikköä kaikkiaan voidaan markkinoiden koon perusteella kuntaan enintään sijoittaa. Laskennalliset liikepaikkamäärät seuraavissa tauluissa perustuvat kaavamaisesti kahden kokoluokan suuryksiköihin. Mikäli tällaisia yksiköitä tarvitaan useita, nämä voivat toteutua myös harvempilukuisina suurempina hypermarket-yksikköinä.

21 Maakuntakaavan palveluselvitys 20 VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKÖIDEN MITOITUS POHJOIS-SAVOSSA 2005 OSTOVOIMA 2005 PT-KAUPAN SUURYKSIKÖIDEN MITOITUS PT-ryhmä Liiketilan tarve Liiketilan tarve PT-mark Tilaa suuryksikölle Suuryks. SEUTUKUNTA milj /m 2 teholla 3600 /m 2 teholla 40 % osuus Suuri Keskikoko enitään Nyk. Ylä-Savon seutukunta 160, k-m k-m 2 64, Kuopion seutukunta 289, k-m k-m 2 115, Koillis-Savon seutukunta 57, k-m k-m 2 22, Varkauden seutukunta 91, k-m k-m 2 36, Sisä-savon seutukunta 43, k-m k-m 2 17, POHJOIS-SAVO 641, k-m k-m 2 256, Pohjois-Savoon mahtuisi 40 % markkinaosuudella laskien nykyisellään 16 kpl pt-kaupan suuryksikköä, kun lähtökohtana on 14 milj. euron myyntiin yltävä myymäläkoko eli laskennallisesti noin 4000 k-m 2 suuruinen myymälä. Vaihtoehtoisesti pienempiä suuryksiköitä (myynti 9,4 milj. euroa/myymälä tai laskennallisesti kooltaan 3300 k-m 2 ) mahtuisi kaikkiaan 25 kpl. Laskennallisesti suuryksiköitä voidaan perustaa enimmillään Pohjois-Savoon kaksi kertaa tuo markkinaosuuden saavuttama suuryksikkömäärä keskikokoisia myymälöitä. Tällöin suuryksiköiden markkina-osuudeksi tulisi 80 %. Maksimimitoituksessa lähtökohtana ovat siis keskikokoiset myymälät (3300 k-m 2.), mutta Kuopion, Iisalmen ja Varkauden lähtökohtana ovat suuret 4000 k-m 2 :n suuruiset yksiköt. Laskennallisesti maakuntaan mahtuisi siis yhteensä 45 suuryksikköä. Nykyisin niitä on 30 kpl. Nykyisiksi suuryksiköiksi on laskettu hypermarketit, tavaratalot sekä suurimmat alennustavaratalot ja supermarketit. Ostovoiman kasvusta ja väestömuutoksista johtuen liiketilan tarve kasvaa koko seudulla. Tämä merkitsee sitä, että kaikilla kaupunkiseuduilla päivittäistavarakaupan liiketiloja joudutaan uudistamaan ja tilantarpeen lisäys on ratkaistava joko nykyisiä toimintoja laajentamalla tai uusi yksiköitä rakentamalla. Maakuntakaavan tulee siten mahdollistaa toimintojen kehittyminen joko nykyisiä yksiköitä laajentamalla tai uusia yksiköitä rakentamalla. VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKÖIDEN MITOITUS POHJOIS-SAVOSSA 2020 OSTOVOIMA 2020 PT-KAUPAN SUURYKSIKÖIDEN MITOITUS PT-ryhmä Liiketilan tarve Liiketilan tarve PT-mark Tilaa suuryksikölle Suuryks. SEUTUKUNTA milj /m 2 teholla 3600 /m 2 teholla 40 % osuus Suuri Keskikoko enitään Nyk Ylä-Savon seutukunta 204, k-m k-m 2 82, Kuopion seutukunta 440, k-m k-m 2 176, Koillis-Savon seutukunta 73, k-m k-m 2 29, Varkauden seutukunta 124, k-m k-m 2 49, Sisä-savon seutukunta 55, k-m k-m 2 22, POHJOIS-SAVO 899, k-m k-m 2 359, Vuonna 2020 päivittäistavarakaupan suuryksiköiden maksimi määrä olisi 40 % markkinaosuudella laskettuna 23 suurempaa suuryksikköä tai 39 pienempää suuryksikköä. 80 %:n markkinaosuudella laskettuna enimmäismäärä suuryksiköitä maakunnassa olisi 60, joista 28 sijoittuisi Kuopion seudulle. Tällä hetkellä kunnissa on jo 30 suuryksiköksi laskettu vähittäiskaupan myymälää.

22 Maakuntakaavan palveluselvitys 21 Nykyisten suuryksikköjen lisäksi on Pohjois-Savossa kaavailtu liikepaikkoja suuryksiköille tai niitä on jo suunnitteilla tai rakenteilla yhteensä viiteen kuntaan, Kuopioon, Varkauteen, Iisalmeen, Siilijärvelle ja Nilsiään. Suurin osa uusista sijoituspaikoista on Kuopion kaupunkiseudulla, joista yksi mahdollinen paikka on Siilinjärven puolella. Iisalmessa lähinnä varaudutaan yhteen tai kahteen uuteen kaupan suuryksikköön samoin kuin Varkaudessa. Nämä suunnitelmat koskevat lähinnä tavarataloluokkaan kuuluvia yksiköitä. Osa suunnitelmista on nykyisten yksiköiden laajennuksia toteuttamalla ne uuteen paikkaan, mutta myös kokonaan uusia yksiköitä odotetaan tulevan markkinoille. Näiden jo suunnitteilla olevien yksiköiden lisäksi maakunnassa olisi mahdollisuus enimmillään noin 20 uuteen suuryksikköön tai nykyisten pienempien yksiköiden laajennukseen suuryksiköksi. Kuopioon on kuitenkin suunnitteilla jo laskelmassa esitettyjä suurempia yksiköitä, samoin Iisalmeen ja Varkauteen, mikä vähentää lisätarvetta näillä alueilla. Koillis-Savossa on yksi vähittäiskaupan suuryksikkövaraus suunnitteilla Nilsiään, tämän lisäksi Nilsiässä olisi mahdollista laajentaa yhtä nykyistä supermarkettia. Sisä-Savossa ei ole suunnitteilla yhtään vähittäiskaupan suuryksikköä. Nykyisillä olisi kuitenkin mahdollista laajentaa toimintaansa ostovoiman kasvun perusteella. Kyselyissä ei tullut kunnilta selvää näkemystä suuryksiköiden tarpeesta pienemmissä keskustoissaan. Nykyiset yksiköt kuntakeskuksissa ovat kuitenkin jo niin suuria, että jos ne laajenevat nykyisestään, niin niiden koko ylittää lain määrittelemän 2000 k-m2 vähittäiskaupan suuryksikön raja-arvon. Nykyisten yksiköiden laajentumismahdollisuuksiin tulisi varautua vähänkin suuremmissa kuntakeskuksissa niin, ettei kaavamääräykset rajoita niiden kehittämistä.

23 Maakuntakaavan palveluselvitys 22 Uudet vähittäiskaupan suuryksiköt ja mahdollisesti niille soveltuvat alueet Pohjois-Savossa (Lähde: Kuntakysely 2006)

24 Maakuntakaavan palveluselvitys Tilaa vaativan vähittäiskaupan sijoittumistarve kunnissa Tilaa vaativat erikoiskaupat eli rauta-, huonekalu- ja kodintekniikkakaupat ovat Pohjois- Savossa keskittyneet pääosin keskustaan tai keskustan reunoille. Toiminnan luonteesta johtuen osa myymälöistä sijoittuu varsinkin suuremmissa keskuksissa luontevammin keskustan reunoille kuin aivan kuntakeskuksen ytimeen. Tilaa vaativat erikoiskaupat muodostavat usein autokaupan kanssa tiva-keskittymiä. Tilaa vaativan erikoiskaupan ja autokaupan markkinoita arvioidaan niihin kohdistuvan ostovoiman mukaan. Ostovoimaa on tarkasteltu kunnittain ja seutukunnittain. Myyntitehokkuuden avulla on laskettu montako keskiarvomyymälää kuntaa kohden olisi kunnassa mahdollista toimia. Mitoitus antaa hieman suuremman määrän myymälöitä, kuin mitä tällä hetkellä alueella toimii. Tämä johtuu osin siitä, että keskiarvomyynti painottuu pienempien myymälöiden mukaan toimialojen ollessa kuitenkin hyvin erilaisia. Keskittymiä on arvioitu siten, että jos kunnassa on mahdollista saada aikaan vähintään kahdeksan myymälän yhdistelmä, siitä syntyy selvä itsenäinen keskittymä. Autokaupan kohdalla mitoitus on kuuden myymälän yhdistelmä. Maakunnan kunnissa löytyisi edellytyksiä yhteensä 23 tiva-keskittymälle ja 13 autoalan kaupan keskittymälle. Usein nämä keskittymät ovat sijoittuneet samalle alueelle ja lähtökohtaisesti näistä vähintään yksi jokaisessa kunnassa sijaitsee kunnan keskustassa tai sen reunalla. Kun arvioidaan kuntakeskusten ulkopuolisia keskittymiä, vähennetään jokaisessa kunnassa vähintään yksi keskustassa sijaitseva keskittymä pois. Laskelmien mukaan maakunnassa löytyisi tällä hetkellä edellytyksiä yhteensä 18 keskustan ulkopuoliselle tiva- ja autokaupan keskittymälle. TIVA-KESKITTYMIEN MITOITUS POHJOIS-SAVOSSA 2005 OSTOVOIMA TIVA MITOITUS AUTOK. MIT TIVA+A Tiva Autok. Toimip Keskit- Toimip Keskit- Keskit- SEUTUKUNTA milj. milj. kpl Nykyiset tymä kpl tymä tymä* Ylä-Savon seutukunta 36,3 96, Kuopion seutukunta 69,4 200, Koillis-Savon seutukunta 12,7 33, Varkauden seutukunta 20,8 57, Sisä-savon seutukunta 10,0 26, POHJOIS-SAVO 149,2 413, * Keskustan ulkopuolinen keskittymä Vuonna 2020 tiva- ja autokaupan keskittymien tarve Pohjois-Savossa olisi laskelman mukaan 53 tiva-keskittymää ja 25 autokaupan keskittymää. Näistä osa siis sijoittuu kuntakeskuksiin. Keskustan ulkopuolella maakunnassa löytyisi edellytyksiä yhteensä 48 tiva- ja autokaupan keskittymälle.

25 Maakuntakaavan palveluselvitys 24 TIVA-KESKITTYMIEN MITOITUS POHJOIS-SAVOSSA 2020 OSTOVOIMA TIVA MITOITUS AUTOK. MIT TIVA+A Tiva Autok. Toimip Keskit- Toimip Keskit- Keskit- SEUTUKUNTA milj. milj. kpl tymä kpl tymä tymä* Ylä-Savon seutukunta 67,3 154, Kuopion seutukunta 152,9 381, Koillis-Savon seutukunta 23,7 53, Varkauden seutukunta 41,3 97, Sisä-savon seutukunta 18,5 41, POHJOIS-SAVO 303,7 727, * Keskustan ulkopuolinen keskittymä Laskennallisesti tiva- ja autokaupan keskittymiä keskustan ulkopuolelle mahtuisi maakuntaan siis 48 kpl, joista noin 70 % sijoittuisi Kuopion kaupunkiseudulle. Siellä keskittymien koko muodostuu luontevasti suuremmaksi eli toimipisteen kokonaisuudeksi, näin olleen keskittymien määrä vastaavasti vähenee. Tällä hetkellä Pohjois-Savossa on keskustan ulkopuolisia tiva-kaupan keskittymiä Kuopiossa, Siilinjärvellä, Varkaudessa, Iisalmessa ja Suonenjoella. Sekä Koillis-Savossa että Sisä-Savossa ei näytä olevan laskennallisia perusteita toteuttaa erillisiä tiva-kaupan keskittymiä kuntakeskusten ulkopuolelle. Sen sijaan Ylä-Savon ja Varkauden seutukuntaan mahtuisi jonkin verran keskustan ulkopuolisia tiva-alan kauppakeskittymiä. Näille suurin kysyntä löytyy Iisalmen ja Varkauden ympäristöstä. Rakenteilla tai suunnitteilla tiva-kaupan keskittymiä on Kuopiossa ja Siilijärvellä. Samoin Iisalmessa ja Varkaudessa on keskustan tuntumaan varattu alueita, joihin tiva-kaupan toimintoja voidaan sijoittaa. Myös pienemmissä kunnissa on odotettavissa, että nykyisten keskustan reunoilla olevien TIVA-kauppojen läheisyyteen alkaa vähitellen muodostua pienempiä keskittymiä. Lapinlahdella ja Nilsiässä on ajatuksia tämän suuntaiselle kehitykselle.

26 Maakuntakaavan palveluselvitys 25 Tilaa vaativan erikoiskaupan verkko Pohjois-Savossa (Lähde: Kuntakysely 2006)

27 Maakuntakaavan palveluselvitys Matkailukeskusten sijoittamistarve kunnissa Kaupallisen selvityksen yhteydessä tarkasteltiin myös tärkeimpien matkailukeskittymien sijaintia ja uusien keskittymien sijoittumista maakunnassa. Matkailukeskittymillä tässä tarkoitetaan lähinnä matkailu-, ravitsemis- ja majoitus- sekä aktiviteettitoimintaa harjoittavia merkittäviä keskittymiä tai yksiköitä, jotka sijaitsevat keskusta-alueiden ulkopuolella. Mukaan on myös otettu erilaiset liikenneasemat, joita ollaan kehitetty ja rakennettu viime vuosina. Matkailukeskittymät kasvaessaan vetävät myös kauppapalveluita puoleensa, mutta useimmiten ne turvautuvat kauppapalveluissa läheisen kaupunki- tai kuntakeskuksen palveluiden tarjontaan. Liikennemyymälöihin tietoisesti sijoitetaan myös kauppapalveluita, mutta lähes kaikki nämä myymälät vastaavat kooltaan enintään keskikokoisia valintamyymälöitä. Matkailun kehittäminen kunnissa lähtee pitkälle nykyisten matkailualueiden kehittämisestä. Tahkoa ollaan laajennetaan ja muitakin nykyisiä matkailupisteitä kehitetään. Kuntien taholta ei ollut selkeitä näkemyksiä uusien matkailupalvelualueiden syntyyn. Uusia liikenteeseen painottuvia matkailualueita eli lähinnä liikennemyymälöitä on kuitenkin suunniteltu. Liikennemyymälöitä on suunniteltu mm. Suonenjoelle, Lapinlahdelle sekä Varkauteen kahteen paikkaan. Muualla maailmalla esiintyviä viihtymiskeskuksia ei ole vielä Suomeen rakennettu. Niiden toiminta-ajatuksena on tarjota monipuolisesti erilaisia viihtymispalveluita (urheilusalit, kuntokeskukset, sisäpelit), huvipuistorakenteita, viihde- ja kulttuuripalveluita (elokuvat, konsertit, teatteri) ja näiden lomassa kaupallisia palveluita kuten edellisiin toimintoihin liittyvät erikoiskaupat, muut erikoisliikkeet ja ravitsemispalvelut. Viihtymiskeskuksen asiakkaita ovat ensi sijassa seudun väestö ja toissijaisti matkailijat. Tällaisia on rakentunut suurkaupunkien kaupunkiseuduilla, mutta Suomessa niitä ei ole vielä toteutettu edes pääkaupunkiseudulla. Tällaisia laajamittaisia ja monipuolisia viihtymiskeskuksia Pohjois- Savossa voisi todennäköisesti kehittyä ainoastaan Kuopion tuntumaan tai nykyiseen merkittävään matkailukeskukseen Tahkoon.

28 Maakuntakaavan palveluselvitys 27 Matkailukeskusten- keskittymien ja -pisteiden sekä liikenneasemien verkko Pohjois-Savossa (Lähde: Kuntakysely 2006)

29 Maakuntakaavan palveluselvitys Seudullisesti merkittävien suuryksiköiden sijoittelu Pohjois-Savossa Pohjois-Savossa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä on nykyisin Kuopiossa, Iisalmessa ja Varkaudessa. Näiden lisäksi näissä kaupungeissa on muutamia yli 2000 k-m 2 :n suuruisia päivittäistavarakaupan yksiköitä, mutta niillä ei kuitenkaan ole seudullista merkitystä. Muissa suuremmissa keskustoissa on myös suuria päivittäistavarakauppoja tai alennustavaratalo-tyyppisiä myymälöitä, mutta näiden merkitys on useimmiten paikallinen. Edellä tarkasteltiin päivittäistavarakaupan tilantarvetta kunnissa ostovoiman mukaisesti. Sen mukaan vähittäiskaupan suuryksiköitä on mahdollista ja osin myös tulee rakentaa lisää kuntakeskuksiin ja mahdollisesti niiden aluekeskuksiin. Seuraavien sivujen kuvat pohjautuvat suuryksiköiden kuntakohtaisiin mitoituslaskelmiin, jotka ovat liitteessä 2 ja 3. Kaikista pienemmissä kunnissa kunnista päivittäistavarakaupan markkinat ovat niin pienet, ettei niissä juuri ole laskennallisesti osoitettavissa toimintaedellytyksiä kaupan suuryksiköille. Näitä ovat Tervo ja Rautavaara. Sitten on joukko kuntia, joissa on tai voisi tulevaisuudessa toimia enintään yksi vähittäiskaupan suuryksikkö, mutta kunnan keskustassa. Kaavalla tulisi mahdollistaa joko nykyisten toimintojen laajentaminen tai yhden suuryksikön rakentaminen. Näitä kuntia ovat Kaavi, Karttula, Keitele, Maaninka, Pielavesi, Rautalampi, Sonkajärvi, Tuusniemi, Varpaisjärvi, Vesanto ja Vieremä. Kuntia, joiden alueelle markkinat mahdollistavat enintään kahdesta kolmeen suuryksikköä päivittäistavarakaupan markkinoilla ovat Juankoski, Nilsiä, Lapinlahti, Suonenjoki, Kiuruvesi ja Leppävirta. Näissäkin kunnissa suuryksikköjen optimaalinen sijoituspaikka muun palvelurakenteen kannalta olisi kunnan keskusta. Nilsiässä ja Juankoskella on jo kohtalaisen isot supermarketit ja näiden kehittäminen tulee olla myös mahdollista. Kolmeen kuntaan tulee voida sijoittaa muutamia (4-6) vähittäiskaupan suuryksiköitä. Näissä kunnissa on jo olemassa suuryksiköksi luokiteltava päivittäistavaramyymälöitä. Iisalmi ja Varkaus muodostavat omat kaupunkiseutunsa. Siilinjärvi on Kuopion seudulla kasvava kunta, johon suuryksiköitä luontevasti kehittyy. Kuopio suurena kaupunkina mahdollistaa useammalle vähittäiskaupan suuryksikölle riittävät markkinat. Kuopion väkiluku ja asutuksen tiheys on niin suurta, että osa suuryksiköiksi laskettavista päivittäistavarakaupoista palvelee oman kaupungin väestöä eikä seudullisesti useamman kunnan asujaimistoa.

30 Maakuntakaavan palveluselvitys 29 Vieremä Kiuruvesi Sonkajärvi Iisalmi Rautavaara Lapinlahti Pielavesi Nilsiä Keitele Maaninka Siilinjärvi Juankoski Tervo Kaavi Vesanto Karttula Kuopio Tuusniemi Rautalampi Suonenjoki Leppävirta Mahdollisuus useaan yksikköön (10 -) Muutama suuryksikkö (4-6 kpl) 2-3 suuryksikköä Yksi suuryksikkö Ei suuryksikköä Varkaus PT-kaupan suuryksiköiden mahdollisuudet ostovoiman kasvun perusteella vuoteen 2020 mennessä (sis. nykyiset ja uudet suuryksiköt)

31 Maakuntakaavan palveluselvitys 30 Tilaa vaativan kaupan sijoittumista Pohjois-Savon kuntiin tarkasteltiin siitä lähtökohdasta, että kuntakeskusten reuna-alueet muodostavat niille luontaisen paikan. Valtaosa nykyisistä keskittymistä sijoittuvatkin jo kuntakeskukseen tai sen välittömään läheisyyteen. Kaavatarkastelun lähtökohtana oli siten tutkia, onko mielekästä lähteä etsimään kunnan alueelta toista sijoituspaikkaa nykyiseen kuntakeskukseen tai sen reuna-alueelle. Markkinoiden voimakkaasta kasvusta huolimatta löytyi kovin vähän perusteita etsiä uusia alueita nykyisten lisäksi, jotta voitaisiin rakentaa toimiva ja kaupan palveluverkkoa tukeva kauppakeskittymä. Vieremä Kiuruvesi Sonkajärvi Iisalmi Rautavaara Lapinlahti Pielavesi Nilsiä Keitele Maaninka Siilinjärvi Juankoski Tervo Kaavi Vesanto Karttula Kuopio Tuusniemi Rautalampi Suonenjoki Leppävirta Keskusta-alueen ulkopuoliset tiva-keskittymät Yli 10 keskittymää (1) 5-6 keskittymää (3) Yksi keskittymä (2) Ei keskittymiä (17) Varkaus TIVA-kaupan keskusta-alueiden ulkopuolisten keskittymien mahdollisuudet ostovoiman kasvun perusteella vuoteen 2020 mennessä

32 Maakuntakaavan palveluselvitys 31 Tilaa vaativaa kauppaa yhden keskittymän lisäyksenä nykyiseen kuntakeskuksessa tai sen reunalla toimivaan voidaan tutkia lähinnä Kiuruveden ja Leppävirran alueilla. Varkauden, Iisalmen ja Siilinjärven markkinat mahdollistavat viiden-kuuden erillisen tilaa vaativan erikoiskaupan keskittymän. Näiden lisäksi Kuopion kaupungissa on mahdollisuuksia toteuttaa enemmänkin erikoiskaupan keskittymiä. Laskemissa on oletettu, että yhdessä keskittymässä on noin kahdeksan tilaa vaativan kaupan myymälää tai kuusi autokaupan myymälää. Suuremmissa kaupungeissa yhteen keskittymään keskittyy tyypillisesti tätä enemmän myymälöitä, jolloin vastaavasti keskittymien määrä vähenee.

33 Maakuntakaavan palveluselvitys 32 4 VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN JA ARVIOINTI Kaupan palveluverkon maakunnallisesti merkittävän kehityksen vaikutuksia tarkastellaan kuntien tekemien alue- ja liikepaikkavarauksien pohjalta sekä kaupallisen selvityksen antamasta näkökulmasta. Vaikutusten arviointi perustuu kaupan kehityksestä ja toiminnasta saatuihin kokemuksiin ja tutkimuksiin. Maakuntakaavassa vaikutusten arvioinnin tavoitteena on ohjata kaavaratkaisuja kaupan palveluverkkoa eheyttävään suuntaan. 41 Palvelurakenteeseen kohdistuvat vaikutukset Päivittäistavarakaupan tarjontaa tarkasteltiin luvussa 21. Nykyinen verkko on vahvasti keskittynyt kuntakeskuksiin ja kauppakeskittymiin maakunnassa. Kuntien alakeskuksissa on vielä useampia yksiköitä palveluita tarjoamassa, ja niiden palvelutaso tulee vielä säilymään kohtuullisena lähivuosina. Uudet suuryksiköt, joita maakunnassa kaavaillaan tai niille varataan paikkoja kohdistuvat lähinnä nykyisiin kuntakeskuksiin. Useimmiten on kyse olemassa olevien yksiköiden kasvattamisesta ja kehittämisestä uusinvestoinnilla tai laajennuksella. Tällöin vaikutukset palveluverkkoon ovat vahvistavia, joskin muuttavat verkon kilpailuasetelmia. Palvelurakenteeseen ei näytä kohdistuvan suurempia uhkia esitettyjen uusien suuryksiköiden toteuttamisen myötä. Haja-asutusalueen päivittäistavarakaupan verkko on supistunut melko vähäiseksi. Suuryksiköiden sijoittamisella ei ole suurta merkitystä tämän verkon säilymiseen, vaan sille suurempi uhka tulee väestön alueellisesta kehityksestä. Väestön keskittyminen kuntakeskuksiin vähentää eniten toimintaedellytyksiä haja-asutusalueen kauppapalveluilta. 42 Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset Pohjois-Savon alue- ja yhdyskuntarakenteeseen vaikuttavat merkittävästi väestön rakenteelliset muutokset. Markkinoiden muutostekijöitä tarkastellaan luvussa 3. Merkittävin kehitykseen vaikuttava tekijä on väestön voimakas keskittymineen nykyisiin keskuksiin. Kun tarkastellaan nuorten sijoittumista asutuskeskittymissä, niin erityisesti he asuvat jo nykyisinkin keskuksissa. Vanhempi väestö selvästi asuu enemmän hajaasutusalueella. Väestön keskittyminen nykyisiin keskuksiin tulee ennusteiden mukaan jatkumaan ja erityisesti Kuopion seudun väkiluku ja asumistiheys kasvaa. Pohjois-Savon maakunnassa tulee tulevaisuudessakin olemaan eri tasoisia keskuksia. Uusien keskusten syntyminen ei näytä todennäköiseltä, vaan kuntien pääkeskukset vahvistuvat. Kuntien alakeskusten asema näyttää heikentyvän kuten myös pienempien kuntakeskuksien. Niiden palvelut jäävät vaatimattomammiksi kuin suuremmissa kuntakeskuksissa. Palveluiden kannalta aluerakenteen muutokset vahvistavat suuntausta kauppapalveluiden keskittymisestä. Maakuntakaavan näkökulmasta palveluiden sijoittaminen nykyisiin kunta- ja kauppakeskittymiin on tärkeää. Kuitenkin tarvetta seudullisten merkittävien kaupan suuryksiköiden sijoittumiseen ei olisi tulevaisuudessa suurta tarvetta kuin suurimmissa seudullisissa keskuksissa, jotka ovat myös suurimpia asutuskeskittymiä. Kaupan näkökulmasta asumisen ja kaupan toimintojen keskittyminen Kuopion seudulle sekä muihin seudullisiin keskuksiin ohjaa suuryksiköiden rakentamista näille alueille.

34 Maakuntakaavan palveluselvitys Liikkumiseen kohdistuvat vaikutukset Asiointi päivittäistavarakaupan myymälöissä hoidetaan yhä enemmän henkilöautoilla. Pohjois-Savon alueella lähinnä kuntakeskuksissa asiointi säilyy kevyttä liikennettä käyttäen. Julkisen liikenteen merkitys jää vähäiseksi. Suurimmassa osassa Pohjois-Savon kunnista uudet vähittäiskaupan suuryksiköt sijoittuvat keskustaan tai aivan kiinni keskustarakenteeseen. Tämä mahdollistaa keskuksissa asuvien asioida suuryksiköissä ilman henkilöautoa. Kuntien tekemien suuryksiköiden sijoitusvaraukset eivät nykyisessä verkossa näytä vaikuttavan henkilöautoa lisäävään suuntaan. Kun asutus tulee vielä keskittymään nykyisiin asutuskeskittymiin, mahdollisuus olla käyttämättä henkilöautoa asiointiin keskustassa asuessa turvataan. Kuluttajien valinnoista johtuen auton käyttö asioinnissa kuitenkin tulee lisääntymään varsinkin pienissä kuntakeskuksissa. Auton käyttö niissä on helppoa ja liikenneväylät ovat esteettömiä. Suuryksikköjen sijoittaminen keskuksiin mahdollistaa asioinnin myös muissa keskusten palveluissa, mikä vähentää asiointiliikenteen tarvetta. Iisalmessa tulevat suuryksiköt on suunnitelmissa sijoittaa myös kiinni kaupunkirakenteeseen ja samoin Varkaudessa uudet liikepaikat lähinnä laajentuvat nykyisellä marketalueella. Varkauden ja Iisalmen kokoisessa kunnassa suuryksiköissä asioidaan pääosin autolla. Aivan lähietäisyydellä asuvat pääsevät suuryksiköihin ilman henkilöautoa. Kauppa keskittyy keskuksiin ja niillä asuinaluilla, joilla väestö vähenee on haasteena säilyttää riittävät lähipalvelut. Kuopiossa vähittäiskaupan suuryksiköistä tavaratalot sijoittuvat luontevimmin keskustaan. Supermarket-kokoluokan suuryksiköt sijoittuvat keskustaan tai lähiökeskuksiin. Hypermarket-kokoluokan suuryksiköt sijoittuvat pääosin market-alueille keskustan ulkopuolille suurien liikenneväylien varrelle. Hypermarketeissa asioidaan pääosin autolla, mutta lähiökeskusten kaupoissa samoin kuin keskustassa asiointiin on mahdollisuus myös ilman henkilöautoa vaikka sen voi myös tehdä autoillen. Liikenneväylien välityskyvyssä ei näytä olevan ongelmia nyt tavoiteltujen suuryksiköiden sijoituspaikkojen suhteen. Kaikki tilavaraukset ovat keskustoissa tai keskustojen sisääntuloväylien varrella, joissa väylien välityskyky saadaan säilymään hyvän suunnittelun avulla. 44 Elinympäristöön kohdistuvat vaikutukset Kauppapalvelussa asiointi autolla lisää liikenteen melua ja päästöjä. Jotta kuntakeskusten elinympäristön laadullista tasoa saataisiin kohennettua, suuryksiköt tulee sijoittaa siten, että asiointiliikenne ei tapahdu keskustojen läpi. Keskustojen rakenteen kehittäminen ulkosyöttöiseksi erityisesti suuryksiköiden kohdalla parantaa keskustan rakennettua ympäristöä ja turvallisuutta. Tätä kautta myös vähenee autoilun aiheuttama melu ja päästöt keskusta-alueella. Kaupan suuryksiköt ovat yksittäisinä rakennuksina huomattavan suuria yksiköitä keskustoissa. Ne ovat pienissä kuntakeskuksissa suurimpia yksittäisiä rakennuksia ja siksi niillä on merkitystä rakennetussa ympäristössä ja maisemassa. Suuryksiköihin yleensä liittyy myös laajat pysäköintialueet, mitkä muodostavat suuria aukioita kaupunkirakenteessa. Suuryksiköiden sijoittaminen kuntakeskusten tiiviin kaupunkirakenteen reunaan ja pysäköintialueiden sijoittaminen tiiviin kaupunkirakenteen ulkoreunaan palvelee myös

35 Maakuntakaavan palveluselvitys 34 ulkosyöttöistä kaupunkirakennetta. Keskustoissa pysäköinnin sijoittaminen liikerakennusten alle pysäköintikellareihin on elinympäristöä parantava ratkaisu. 45 Palveluiden saavutettavuuteen kohdistuvat vaikutukset Palveluiden saavutettavuuden heikentyminen liittyy kauppapalveluiden verkon harvenemiseen. Kun tarkastellaan nykyistä päivittäistavarakaupan palveluverkkoa Pohjois-Savossa, se on maakunnallisesti kattava ja kuntakeskuksissa on edelleen tarjontaa monipuolisesti. Kuntien kehitystavoitteena on nykyisen kuntakeskuksentarjonnan monipuolistaminen ja myös tilaa vaativan kaupan tarjonnan kasvattaminen kuntakeskusten yhteydessä. Saavutettavuus ei keskustojen osalta ole heikentymässä. Lähipalveluiden saatavuuteen kuntakeskusten ulkopuolella voi olla paikoin vaarassa, väestön vähenemisen ja palveluiden keskittymisen vuoksi. Palveluiden säilyminen haja-asutusalueilla on riippuvainen siellä toimivien yksittäisten yritysten toimintaedellytysten säilymisestä. 46 Kauppaan kohdistuvat vaikutukset Ostovoiman siirtymät kuntien välillä päivittäistavarakaupassa ovat kohtuullisen pienet. Vaikka seudullisesti merkittävät suuryksiköt ovat suuria toimijoita, niiden vaikutukset kuntatasolla jäävät pieniksi, koska asiointi näihin yksiköihin painottuu vain muutamille viikonpäiville. Perushankintaa tehdään kuitenkin päivittäin, mikä kohdistuu kuntakeskusten ja muihin lähipalvelupisteisiin. Ostovoiman siirtymiin vaikuttavat seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt. Jos kaupunkiseudulle sijoittuu riittävä määrä vähittäiskaupan suuryksiköitä, siirtymät kaupunkiseudun ulkopuolelle vähänevät. Tällöin alueellinen kilpailuasetelma pysyy tasapainossa kun kunkin kaupunkiseudun palveluiden tarjonta muodostuu eri tasoisista kauppapaikoista. 47 Yhteiskuntatalouteen kohdistuvat vaikutukset Kuntatasolla liikennekustannuksista ei aiheudu kunnille ylimääräisiä kustannuksia, jos suuryksiköt sijoittuvat kuntakeskuksiin ja olemassa olevan liikenneverkon yhteyteen. Asiointiliikenteen merkitys sinällään kasvaa kuluttajien autoilua suosivan asiointitavan myötä. Tätä voidaan vähentää keskittämällä palvelutoimintoja. Liikerakentamisella on pääsääntöisesti myönteisiä vaikutuksia kuntataloudelle. Uusi liikerakennus kuten muutkin rakennukset tuottavat kunnalle kiinteistöverotuottoja työpaikkojen kautta myös muita verotuloja. Liikerakentaminen ei aiheuta kunnalle erilaisten palveluiden tuottovelvoitetta, mikä tekee liikerakentamisesta asuntorakentamista edullisempaa. Kunnallistekniikan puolella kunnalle syntyy liikerakentamisesta kustannuksia, mutta niitä pystytään melko pitkälle rahoittamaan verkko- ja käyttömaksuilla.