Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylä

Transkriptio

1 Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylä Kommenttipuheenvuoro: Keski-Suomen malli aluetalouden näkökulmasta Hannu Tervo Kansantaloustieteen professori, JY 1

2 Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen - aluetalouden näkökulma I. Toimivat työmarkkinat Alueelliset / paikalliset työmarkkinat Kohtaanto II. III. Osaajat - Työvoiman tarjonta Inhimillinen pääoma Alueellinen kilpailukyky Työpaikat - Työvoiman kysyntä Aluetalouden kehitysvoimat 2

3 I. Toimivat työmarkkinat Mitä ovat? 3

4 Työmarkkinoiden alueellisuus Työmarkkinat eivät ole homogeenisia vaan mm. alueellisesti segmentoituneita Työttömyyden tasossa ja dynamiikassa sekä työn tarjonnan ja kysynnän yhteensovittamisessa on voimakasta alueellista vaihtelua Etäisyystekijä vaikeuttaa työmarkkinoiden sopeutumista ja työvoiman tehokasta allokaatiota Talouden rakenteellisten muutosten ja sopeutumisprosessien vaikutukset työpaikkojen syntyyn ja poistumaan kohdistuvat alueellisesti eri tavoin 4

5 Alueellisten työmarkkinoiden toiminta Demografinen kehitys Elinympäristö Arvot, asenteet Työvoiman liikkuvuus Muut työmarkkina-alueet Työvoima -Koulutus -Ikä -Sukupuoli -Työkokemus -Työmarkkinaasema -- Pendelöinti Kohtaanto Työpaikat -Toimiala -Palkka -Työn laatu - Työmarkkina-alue Työpaikkojen liikkuvuus Alueen kehittyneisyys Sijaintitekijät Teknologinen kehitys Kansantalouden kehitys Työhönosallistuvuus Koulutusmahdollisuudet Maailmantalouden kehitys

6 Alueelliset ja paikalliset työmarkkinat Paikalliset työmarkkina-alueet määrittyvät ennen kaikkea työmatkaliikkuvuuden kautta Omavaraisuus, sisäinen kiinteys Keskuspaikka Informaatio Työntekijä- / työnantajaryhmittäinen vaihtelu Ajassa muuttuminen Alueelliset työmarkkinat koostuvat joukosta paikallisia työmarkkinoita Työvoiman muuttoliikkeellä keskeinen rooli työmatkaliikkuvuuden sijaan Alueen sisäinen muuttoliike suurempi kuin alueiden välinen Miten määrittyvät Keski-Suomessa? Alueelliset työmarkkinat = maakunta? Paikalliset työmarkkinat = seutukunta? työssäkäyntialue 6

7 Tilastokeskuksen työssäkäyntialueluokitus Jyväskylän työssäkäyntialue Jyväskylä Jyväskylän mlk Korpilahti Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Äänekosken työssäkäyntialue Äänekoski Konnevesi Jämsän työssäkäyntialue Jämsä Jämsänkoski Keuruun työssäkäyntialue Keuruu Multia Joutsan työssäkäyntialue Joutsa Luhanka Karstulan työssäkäyntialue Karstula Pylkönmäki Muut (irralliset) Hankasalmi Kannonkoski Kinnula Kivijärvi Kuhmoinen Kyyjärvi Pihtipudas Saarijärvi Viitasaari 7

8 Kohtaanto-ongelma Työmarkkinoilla samanaikaisesti sekä työnhakijoita että avoimia työpaikkoja Sekä työnantajien että työnhakijoiden joukko heterogeeninen Etsintä vie aikaa, aiheuttaa kustannuksia Toimivilla työmarkkinoilla allokaatio tehokasta Kohtaanto-ongelma pieni Rakennetyöttömyys pieni Rakennetyöttömyyden suuri ongelma (Nio 2008) Pitkäaikaistyöttömyys Toistuva työttömyys Toimenpiteiltä työttömäksi jäävät Toistuvasti toimenpiteille sijoitetut Empiiriset tutkimukset (Hynninen 2007; 2008) osoittavat mm. työnhakijan työmarkkina-asemalla ja koulutustasolla sekä alueiden ominaisuuksilla olevan vaikutusta työpaikkojen täyttymiseen paikallisilla työmarkkina-alueilla 8

9 II. Työvoiman tarjonta osaaminen ja alueellinen kilpailukyky 9

10 Inhimillinen pääoma voimavarana Osaava työvoima on tietopohjaisen talouden keskeisin resurssi Inhimillisen pääoman ulkoisvaikutukset (tiedon ja taidon levittäytyminen) korostuvat osaamiskeskittymissä Osaavat ihmiset ja heidän preferenssinsä määräävät myös aluekehityksen suuntaa työpaikat seuraavat osaavia ihmisiä, ei vain päinvastoin 10

11 Koulutuspääoma (Karhunen 2008) Koulutuspääoma laskettiin käyttämällä hyväksi tietoja koulutusalasta ja -tasosta sekä koulutuksen kustannuksista Koko talouden tasolla koulutuspääoman varanto on yli kaksi kertaa bruttokansantuotteen arvoa suurempi Alueelliset erot suuria ja kasvaneet voimakkaasti Heikkojen alueiden koulutuspääomasta suuri osa julkisella sektorilla Jos lääkärit ja opettajat jätettäisiin pois, koulutuspääoman alueelliset erot olisivat vielä suurempia Kasvuanalyysissa havaittiin voimakas yhteys talouden pitkän aikaväli kasvun ja koulutuspääoman välillä Yhden euron kasvu koulutuspääomassa nostaa arvonlisäystä lähes samassa suhteessa Maaseutualueilla vaikutus ollut pienempi Koulutuspääoman lisääminen välittynyt bruttokansantuotteeseen vain noin 70 prosenttisesti eli lähes 30 prosenttia pienempänä kuin muilla alueilla Mahdollisena selityksenä ulkoisvaikutukset ja/tai toimialaerot (?) 11

12 Koulutuspääoman kasvu Keski- Suomessa Keski-Suomi 33,8 % Sijoituksen muutos maakuntien joukossa 10 5 Edellä Uusimaa, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Varsinais- Suomi Taakse jääneet Kymenlaakso, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Satakunta ja Pohjanmaa Jyväskylän seutukunta 35,3 % Sijoituksen muutos seutukuntien joukossa 6 5 Edellä Oulun, Helsingin, Tampereen ja Kuopion seutukunnat Taakse jäänyt Turun seutukunta 12

13 inhimillisen pääoman jakaantuminen Suomessa alueiden taloudellinen kasvu ja kehitys Signe Jauhiainen, JY: meneillään oleva väitöskirjatyö Inhimillisen pääoman alueellinen keskittyminen miten inhimillinen pääoma päätyy alueille? miten vaikuttaa yksilöön spatiaalisilla työmarkkinoilla? 13

14 Osaaminen tärkeä osa alueellista kilpailukykyä 14

15 Panostaminen osaamiseen luo kasvua alueilla Inhimillinen pääoma koostuu yksilöön sitoutuneista tiedoista ja taidoista sekä muista niin yksilöä kuin yrityksiä ja alueitakin hyödyttävistä kyvyistä Osaamista on monenlaista Ammatillinen osaaminen avainasemassa yritystoiminnassa Koulutettu työvoima tärkeä korkean tuottavuuden yrityksille Smart city 15

16 III. Työpaikat ja työn kysyntä aluetalouksissa mikä määrää aluekehityksen? 16

17 Keski-Suomen seutukuntien väestö Joutsa Jkl Jämsä Keuruu S-J &V-S Äänekoski Maakunnallisen kilpailun alkuasetelma 17

18 Keski-Suomen seutukuntien väestömäärät 1880 ja Joutsa Jkl Jämsä Keuruu S-J &V-S Äänekoski Maakunnallisessa kilpailussa yksi selkeä voittaja, Jyväskylä 18

19 Minne kasvukeskittymät syntyvät? Alueilla voi olla sijaintietuja puolellaan, mutta useimmat vahvat alueet eivät ole vahvoja luonnostaan kasautuva kasvuprosessi kehityksen lukkiutuminen aktiivisen toiminnan, sattumien ja historian merkitys polkuriippuvuus: aikaisempi kehitys määrittää nykyistä ja tulevaa kehitystä Odotuksilla voi olla myös tärkeä rooli ne toteuttavat itseään 19

20 Jyväskylä vs. muiden Keski-Suomen seutujen kehitys Levittääkö Jyväskylä maakuntaan kasvua vai imeekö se voimaa sieltä? Leviämis- vs. supistumisvaikutukset Jyväskylän kasvu imenyt mukaansa lähikunnat => Jyväskylän seutu Entä vaikutukset muuhun Keski-Suomeen? Väestökehitykseen perustuva analyysi periodilta viittaisi negatiivisten vaikutusten olleen määrääviä (Tervo 2008) Sama tilanne kaikilla vahvan kasvun maakuntakeskuksilla Uusi vaihe? Verkottuvaa kehitystä Kasvukäytäväkehitys 20

21 Kiitos! 21