SALLA NARUSKAJOEN PUNARUSKAN RANTA-ASEMAKAAVA

1 SALLA NARUSKAJOEN PUNARUSKAN RANTA-ASEMAKAAVA Korttelit: 1 17 SEITAP OY 2009-2010

2 1. PERUS JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alue: Sallan kunnan Naruskajoen Punaruskan ranta-asemakaava Kaavoitettava alue käsittää Naruskajoen alimman koskialueen lähellä joen suuta, missä Naruskajoki yhtyy Tenniöjokeen. Kuva 1. Asemakaavoitettavan alueen sijainti. Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi, www.seitap.fi Vastaavat kaavoittajat: Tapani Honkanen, maanmittausteknikko, YKS 282 tapani.honkanen@seitap.fi

3 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavan laatimisen tavoitteet Kaavoitettava alue sijaitsee Naruskajoen länsirannalla, alueella joka on suosittua vapaa-ajan ja virkistyskalastusaluetta. Sallan kunta pyrkii määrätietoisesti kehittämään kunnan pohjoisosien matkailullista vetovoimaa kehittämällä alueen maankäyttöä niin, että alueen arvokkaat erämaa-alueet erinomaisine virkistyskalastus- ja metsästysmahdollisuuksineen olisivat mahdollisimman monien saavutettavissa. Loma-asutuksen lisääminen tukee erinomaisesti alueen pysyvän asutuksen elinvoimaisuutta ja syrjäisten alueiden asuttuna pysymistä. Kaavoitettavan alueen maanomistajien tavoitteena on muodostaa omistamilleen tiloille mahdollisuus loma-asunnon rakentamiseen. Osa nykyisistä ja tulevistakin loma-asunnoista ovat myös matkailijoiden käytettävissä. 2.2 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan vireilletulo kuulutettiin 09.07.2009. Valmisteluaineisto pidettiin nyt MRL 62, MRA 30 :n mukaisesti nähtävänä 11.02-15.03.2010. Kaavaehdotus pidettiin julkisesti nähtävillä 04.11. - 07.12.2010 (MRA 27 ). Nähtävillä olon jälkeisenä korjauksena korttelin 7 rakennusoikeutta alennettiin maanomistajan esityksestä ja korttelissa 4 rakennusalan rajausta tarkistettiin niin, että rakennukset sijoittuvat tulvauhka huomioon ottaen riittävän korkealle. Sallan kunnanvaltuusto hyväksyi ranta-asemakaavan 28.01.2011 5. 2.3 Ranta-asemakaava Naruskajoen Punaruskan alueesta muodostuu suhteellisen tiivis järjestelmällisesti kehitetty loma-asuntoalue Naruskajoen länsirannalle. Alue on rauhallista erämaaluontoista aluetta, jolle leimaa antava on Naruskajoki ja sen kuohuvat kosket. Kaavalla alueelle esitetään muodostettavaksi kaava-alueella olevien yhden pysyvän asuinrakennuksenpaikan ja kahdeksan loma-asunnon lisäksi viisi uutta omarantaista lomaasunnon rakennuspaikkaa ja seitsemän loma-asunnon rakennuspaikkaa kauemmas rannasta. Yksi vanhoista loma-asunnoista on ollut pääasiassa matkailupalvelukäytössä. Se ja sen vieraan osoitettu uusi rakennuspaikka osoitetaan kaavaehdotuksessa matkailupalvelujen kortteliksi.

4 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue on yleisilmeeltään tavanomaista metsätalousaluetta. Viimeisimmissä metsän käsittelyissä alueella olevat loma-asuntojen rakennuspaikoiksi muodostettu lohkotilat ja niiden välinen alue on jätetty metsänkäsittelyn ulkopuolelle joten koko kaavoitettavan ranta-alueen yleisilme on puistomainen. Alueen loma-asunnot ovat pienehköjä 30-80 k-m2:n suuruisia ja kaikki suhteellisen uusia ja hyväkuntoisia. Alueen sijaitessa Naruskajoen länsirannalla, kulku sinne tapahtuu yksityistieksi muodostettua metsäautotieluokkaista tietä nimeltään Länsipuolentie. Länsipuolentie liittyy Karhutunturintiehen ja sitä edelleen Nasruskajoen sillan kautta yleiseen tiehen (Naruskantie). 3.1.2 Luonnonympäristö Ranta-asemakaavan luontoselvityksen laati FM Sami Mäkikyrö kesällä 2009. Salla Naruskajoen Punaruskan ranta-asemakaavan luontoselvitys SEITAP OY Sami Mäkikyrö 6.8.2009 1. JOHDANTO Naruskajoen Punaruskan ranta-asemakaava sijaitsee Naruskajoen varressa, Naruskan kylästä vajaat kymmenen kilometriä etelään, joen vastapäisellä rannalla. Naruskajoen varsi on jo houkutellut jonkin verran loma-asutusta, mikä ei olekaan ihme, sillä kirkasvetisenä ja kalaisana joki tarjoaa hyvät mahdollisuudet kalastukselle ja esimerkiksi melonnalle. Lisäksi ympäröivistä metsistä löytyy hyviä marjastus- ja metsästysmaastoja. Kaavoittaminen selkeyttää rakentamista ja auttaa välttämään lisääntyvän rakentamisen ympäristölle mahdollisesti aiheuttamia haittoja. Punaruskan kaava-alueen luontoon tutustuttiin maastokäynnillä 30.7.2009. 2. SUOJELUALUEET JA -OHJELMAT 2.1. Luonnonsuojeluohjelmat Alue ei kuulu luonnonsuojeluohjelmiin. 2.2. Luonnonsuojelu-, vesi- ja metsälain mukaiset suojeltavat kohteet Alueella ei ole luonnonsuojelu-, vesi- tai metsälain mukaisia suojeltavia kohteita. 3. KULTTUURIYMPÄRISTÖT JA PERINNEMAISEMAT Kaavoitettavalla alueella ei ole perinnemaisema- eikä kulttuuriympäristöohjelmiin kuuluvia kohteita.

5 4. KASVILLISUUS Naruskajoki virtaa kaava-alueella enimmäkseen koskisena. Rannan kasvillisuus on rehevää. Rantametsä on tuoretta kangasmetsää, jossa kasvaa monipuolinen puusto. Rannan puulajeja ovat mänty, koivu, kuusi, harmaaleppä ja haapa. Pensaskerroksessa kasvavat kiilto- ja pohjanpaju, kataja ja pihlajan taimet. Myös kenttäkerroksen lajisto on runsasta: kotkansiipi, maitohorsma, mesiangervo, korpikastikka, metsäkurjenpolvi, karhunputki, rantatädyke, kultapiisku, metsäkorte, metsäimarre, rentukka, kaarlenvaltikka, suopursu, mustikka, puolukka, juolukka, vilukko, oravanmarja ja ruohokanukka. Siirryttäessä jokivarresta poispäin, muuttuu kangas puolukkaa, kanervaa ja poronjäkälää kasvavaksi, kuivaksi mäntykankaaksi. Kankaan maaperä on hienoa hiekkaa ja paikoin hiekkaista moreenia, mikä pitkälti selittääkin karun metsätyypin. Hiekkamaa on helposti vettä läpäisevää ja vähäravinteista. Metsät ovat harvennettuja ja kasvavat nuorehkoa mäntyä. Kaava-alue rajoittuu länsireunaltaan suohon ja myös kaavan pohjoisosa on suota. Suo on tyypiltään pallosararämettä (PsR), jossa puusto muodostuu männystä ja kenttäkerrosta vallitsevat pallosara, tupasvilla ja tupasluikka. Näiden lisäksi yleisenä kasvavat mm. vaivaiskoivu, hilla, juolukka, suopursu, suokukka ja variksenmarja. Pohjakerros on rahkasammalta. Suo ulottuu Saaransoutamakosken yläpuolella jokeen saakka ja joki on tällä Kuutsisuvannon alueella syvä ja hidasvirtainen. 4.1. Uhanalaiset kasvilajit Alueelta ei ole löytynyt uhanalaisten kasvilajien esiintymiä. 5. LINNUSTO Maastokäynnillä tarkkailtiin myös kaavoitettavan alueen linnustoa. Alueella tavattiin seuraavat lintulajit: telkkä, rantasipi, järripeippo, isokäpylintu, hömötiainen, korppi ja käpytikka. 6. JOHTOPÄÄTÖKSET Naruskajoki on arvokas luontokohde, jota ihminen on tosin toimillaan jonkin verran muuttanut. Aikoinaan joessa uitettiin puuta ja joki perattiin rännimäiseksi palvelemaan mahdollisimman sujuvaa puun uittoa. Kalakantojen parantamiseksi jokea ennallistettiin 1990-luvulla, jolloin koskipaikkoihin palautettiin sieltä aikaisemmin siirrettyjä kiviä. Paikoin jokeen levitettiin myös soraa, jotta lohikaloille syntyisi hyviä kutupaikkoja. Vesi on hieman humuksen värjäämää, mutta puhdasta, ja joessa on luontainen kanta harjusta, siikaa ja taimenta. Joessa on myös ahventa ja haukea, ja jokeen istutetaan vuosittain taimenia kalastajien pyydettäväksi. Kaavoitusta suunniteltaessa tulee pitää huoli siitä, että lisääntyvä rakentaminen ei huononna joen vedenlaatua, eikä hävitä kohtuuttomasti joen erämaista tunnelmaa. Kuivan kankaan maaperä on kaava-alueella hiekkaa ja kasvillisuus huonosti kulutusta kestävää, joten lisääntyvä kulutus aiheuttaa helposti maaperän kulumista. Kaavoituksen avulla voidaan ohjata liikkumista siten, että maaperän kuluminen olisi mahdollisimman vähäistä. Sallan itäosan jokivarret ovat hienoa ja erämaista seutua, ja joet houkuttelevat kalastavaa matkailijaa. Kaavoittamisen avulla voidaan toivottavasti tukea matkailuelinkeinon kehittämistä alueella, jossa väestö kärsii työttömyydestä ja vanhojen elinkeinojen kuihtumisesta, ja kaipaa uusia mahdollisuuksia elannon ansaitsemiseen. Kirjallisuus Eurola, S., Huttunen, A. & Kukko-Oja, K. 1994: Suokasvillisuusopas. Oulanka Reports 13. Oulanka Biological Station. University of Oulu. Oulu 1994. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) 1998: Retkeilykasvio. -Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. Kalpio, S. ja Bergman, T. 1999: Lapin perinnemaisemat. Lapin ympäristökeskus. Alueelliset ympäristöjulkaisut 116. Lokio, J. 1997: Lapin kulttuuriympäristöohjelma. Lapin ympäristökeskus. Rovaniemi 1996. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki, 432 s. Uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmä http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=475&lan=fi, 12.7.2009.

6 3.2 Suunnittelutilanne 3.21 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Niistä päättää valtioneuvosto. Tavoitteet voivat koskea asioita, joilla on: - aluerakenteen, alueiden käytön taikka liikenne- tai energiaverkon kannalta kansainvälinen tai laajempi kuin maakunnallinen merkitys - merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- tai luonnonperintöön - valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen. Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Maakuntakaavan sisältövaatimuksissa on korostettu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamista. Maakunnan suunnittelu, erityisesti maakuntakaava on ensisijainen suunnittelumuoto tavoitteiden konkretisoinnissa ja välittämisessä kuntien suunnitteluun. Itä-Lapin maakuntakaava on vahvistettu 26.10.2004. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet katsotaan tutkitun maakuntakaavassa. 3.22 Maakuntakaava Ranta-asemakaavoitettava alue sijoittuu Itä-Lapin maakuntakaavan MU 6011 alueelle. Ranta-asemakaavoitettavan alueen läpi on maakuntakaavan osoitettu ulkoilureitti. MU alueen merkinnän selitys: MU 6011 alueen aluekuvaus: Merkintä: MU 6011 Kunta: SALLA Päiväys: 18.2.2003 Alueen nimi: NARUSKAJOKI Sijainti ja kuvaus: Alue sijaitsee päätaajamasta noin 35 km pohjoiseen. Naruskajoki on Sallan tunnetuin melontajoki, jolta löytyy sopivia osuuksia eri tasoisille koskimelojille. Varausperuste: Maakunnallinen melonta- ja virkistyskalastus alue. Kehittämisperiaate: Alueelle rakennetaan ulkoilu- ja veneilyreittejä reittisuunnitelmien mukaan. Metsätaloudessa otetaan ulkoilu huomioon.

7 Ote Itä-Lapin maakuntakaavasta : Maakuntakaavamääräykset:

8 3.23 Yleiskaava Ranta-asemakaavoitettava alue rajoittuu Saija Pulkkaviita yleiskaavaan. Sivulla alla olevasta kaavoitettavan alueen rajausta esittävästä kartasta näkyy ote yleiskaavasta.

9 3.24 Ranta-asemakaava Kaavoitettavan alueen läheisyyteen ei ole laadittu ranta-asemakaavaa. 3.3 Pohjakartta Ranta-asemakaavoitettavasta alueesta on laadittu tämän työn yhteydessä rantaasemakaavan pohjakartta 1:5000. Pohjakartta on valmistettu maanmittauslaitoksen kuvauksesta 97 138 ja stereotyön teki Origo Oy. Pohjakartta on hyväksytty 30.11.2010. 4. RANTA-ASEMAKAAVAN VALMISTELU 4.1 Osallistuminen ja yhteistyö Ranta-asemakaavan valmistelussa laadittiin vaihtoehtoisia luonnoksia, joista maanomistajien tavoitteen ja valinnan pohjalta valmisteltiin luonnos joka asetettiin ns. valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtäville 11.02. 15.03. 2010. Valmisteluvaiheen luonnos seuraavana sivuna. Ennen valmisteluvaiheen kuulemista pidettiin Lapin ympäristökeskuksessa MRL:n mukainen viranomaisneuvottelu 09.09.2009. Valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä mielipiteitä luonnoksesta saatiin vain kaavaalueen sisältä. Yhtään kirjallista mielipidettä ei esitetty naapureiden tai muiden kuntalaisten taholta. Ranta-asemakaava-alueen maanomistajat esittivät tarkistuksia rakennuspaikkojen sijoitteluun ja kaavan liittyivät tässä vaiheessa kaikki emätilasta aikaisemmin erotetut lohkotilat. Mukaan liittyneistä tiloista yhdellä sijaitsee omakotitalo ja muilla yhtä lukuun ottamatta loma-asunnot.

Valmisteluvaiheessa nähtävillä pidetty ranta-asemakaavaluonnos 10

11 5. RANTA-ASEMAKAAVA 5.1 Yleiskuvaus Ranta-asemakaavan mukaisena Punaruskan alueesta muodostuu tiivis loma-asuntoyhteisö. Punaruskan alueen erikoisuus on, että lähes kaikki loma-asuinrakennuspaikkojen (lohkotilojen) omistajat ovat osakkaina loma-asuntojen taustana olevan metsätilan omistavassa yhtymässä. Näin loma-asukkailla on tavanomaista loma-asunnon omistamista laajempi side ympäristöön ja myös laajempi vastuu ympäristön hoidosta. Rantaasemakaavaehdotuksen mukaisen Punaruskan ranta-asemakaava käsittää emätilan ja kaikki siitä erotetut lohkotilat. Naruskajoen suosio virkistyskalastus ja melontakohteena on otettu huomioon rantaasemakaavassa. Kaavalla osoitetaan rantautumiseen parhaiten sopiviin kohtiin venevalkamat, joista toinen sijoittuu lähelle Länsipuolentietä ja toimii siten yhteytenä ajoneuvoverkostosta joelle. Maakuntakaavassa osoitettu ulkoilureitti ei nykyisellään sijoitu ranta-asemakaavan alueelle. Tällä kohdalla reitti kulkee Naruskajoen ja Naruskantienkin itäpuolelta. Punaruskan ranta-asemakaavalla loma-asuntojen rakennuspaikat osoitetaan suurina (keskimäärin n. 5500m2) mutta alhaisella rakennusoikeudella (120k-m2). 5.2 Rantarakentamisen mitoitus Punaruskan ranta-asemakaavan alue käsittää 2900 m Naruskajoen rantaa. Rantaasemakaavaehdotuksen mukaan rantaviivasta 1680 m jää rakentamiselta vapaaksi. Yhtenäisinä (yli 250 m) rantaosuuksina jää rakentamiselta vapaaksi neljä ranta-aluetta, pienempinä 50-100m pätkinä neljässä kohteessa. Rantaviivan kokonaismäärän mukaan laskettuna alueelle sijoittuu 4,8 rakennuspaikkaa / rantaviivakilometri. Muunnettuna kertoimella 0,5, mitoitukseksi tulee 9,6 / muunnettu rantaviivakilometri. Muunnettuun rantaviivaan laskettuna mitoitus on laajasti tarkastellen ranta-asemakaavojen keskimääräisten lukemien yläpäässä. Naruskajoen luonne, kosken kuohunta, jakaa Punaruskan kohdalla joen kapeudesta huolimatta jokilaakson kahdeksi selvästi erilliseksi rannaksi, joten kerroin 0,5 antaa hieman vääristyneen kuvan tilanteesta maastossa. 5.3 Aluevaraukset Punaruskan ranta-asemakaavassa osoitetaan yksi erillispientalon rakennuspaikka, pintaalaltaan 1,66 ha, sille rakennusoikeutta 300 k-m2. Matkailupalvelujen korttelialuetta (RM) korttelialuetta kaavassa osoitetaan yksi kortteli, kaksi rakennuspaikkaa, 0,6 ha, sille rakennusoikeutta 520 k-m 2. Loma-asuntojen korttelialuetta kaavalla osoitetaan 10,44 ha, joista muodostuu 12 omarantaista rakennuspaikkaa ja 7 ei-omarantaista rakennuspaikka. Rakennuspaikan keskikoko n. 5500 m ja rakennusoikeus yleensä 120 k-m2 / rakennuspaikka, yhdellä rakennuspaikalla 80 k-m2. Katualueena osoitetaan Länsipuolentie, joka on yksityistie. Katualuetta kaavassa on 3,78 ha. Uudet kulkuyhteydet osoitetaan ohjeellisina.

12 Kaavalla osoitetaan kaksi venevalkama-aluetta palvelemaan kanootti retkeilijöitä ja kaavaalueen loma-asukkaita. Kaavan rakentamiselta vapaaksi jäävä alue osoitetaan maa- ja metsätalousalueeksi (M), jota kaavaehdotuksessa on 115,73 ha (83,3 %). 5.4 Vaikutusten arviointi Luonto Luontoselvityksen mukaan alueella ei ole erityisiä luontokohteita tai uhanalaisten esiintymiä. Kaavan valmistelun aikanakaan ei niitä ole havaittu. Ranta-asemakaavamääräyksellä määrätään mahdollisesti muodostuvat jätevedet käsittelemään asetuksen 542/2003 mukaisesti, jotta jätevesistä ei aiheudu Naruskajoen veden pilaantumisen vaaraa. Maisema ja rakennettu ympäristö Rakennuspaikoille rakennusalat on rajattu niin, että rakennukset sijoittuvat maaston muodot huomioon ottaen maisemaan mahdollisimman huomaamattomasti. Rakennusalojen sijoittelulla turvataan myös alueen erämainen ilme, kun naapurit sijoittuvat riittävän etäälle toisistaan peitteisyyden ja maaston muotojen suojaan. Rakennusalojen sijoittelussa on kiinnitetty huomiota myös vastarannalla sijaitsevien rakennusten maiseman säilyttämiseen. Tulva Naruskajoki on Punaruskan kaava-alueen kohdalla koskinen. Joen pinta putoaa kaavan 2,9 km matkalla n. 10 m. Joen jyrkkyydestä johtuen tulvalukemia on mahdoton määrittää metrilukemina. Rakennusalojen sijoittamisella riittävän korkealle joen törmällä turvataan, että kaavaehdotuksen mukaisesti rakennettaessa rakennuksille ei tulvasta aiheudu vaaraa. Rovaniemi 13.10.2010 Tapani Honkanen maanmittausteknikko, YKS 282

13

14