UPM-KYMMENE Rantakaava-alueen luontoselvitys, Ruokojärvi ja Suuri-Läänä

RAPORTTI 16USP0037 8.11.2011 UPM-KYMMENE Rantakaava-alueen luontoselvitys, Ruokojärvi ja Suuri-Läänä Pieksämäki

1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 2 2.1 Luonnon yleiskuvaus 2 2.2 Suojelualueet 2 2.3 Pohjavesialueet 2 2.4 Pintavedet 2 3 UHANALAISET TAI HUOMIONARVOISET LAJIT 2 4 MAASTOTÖIDEN TULOKSET 2 4.1 Ruokojärven kaakkoisosa 3 4.2 Ruokojärven itäranta 4 4.3 Suuri-Läänän itä- ja pohjoisranta 6 4.4 Linnustoselvitys 7 5 KIRJALLISUUTTA 11 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Selvitysalueen sijainti Luontokohteet Ruokojärvi Luontokohteet Suuri-Läänä Pöyry Finland Oy FM Mika Welling Outi Toikkanen Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa. Kansikuva: Pillikkalahdensuon rantaa Ruokojärven itäosassa.

1 1 JOHDANTO UPM:n Ruokojärven alueen ranta-asemakaavan suunnittelutyö käynnistyi kesäkuussa 2011. Kaava-alue sijaitsee noin 9 km Pieksämäen taajaman kaakkoispuolella Ruokojärven ja Suuri-Läänän alueilla (liite 1). Kaavatyötä varten suunnittelualueelle tehtiin käsillä oleva luontoselvitys. Luontoselvityksen kasvillisuus- ja luontotyyppiosuudesta vastasi FM Mika Welling, joka on koulutukseltaan luonnonmaantieteilijä. Hän on työskennellyt Pöyry-yhtiöissä yhteensä kymmenen vuotta päätehtävinään luonto- ja ympäristöselvitykset, ympäristövaikutusten arvioinnit sekä Natura-arvioinnit. Linnustoselvityksestä vastasi Sami Ylistö, joka on harrastanut lintuja vuodesta 1993 asti ja vuodesta 1999 lähtien hän on ollut Keski-Suomen lintutieteellisen yhdistyksen (KSLY) jäsen. Ylistö on tehnyt linnustoselvityksiä vuodesta 2009 lähtien muun muassa Keski-Suomen liiton ja Vapon toimeksiannosta. Tätä ennen hän on osallistunut vapaaehtoisena Jyväskylän lintuatlakseen. Tähän mennessä Ylistö on tehnyt selvityksen lähes 70:stä kohteesta, joista suurin osa on ollut soita. Ruokojärvi Kuva 1. Kaavoitusalueiden rajaukset Suuri-Läänä

2 ALUEEN YLEISKUVAUS 2 2.1 Luonnon yleiskuvaus Kaava-alue sijoittuu metsäkasvillisuutensa puolesta eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen ja suokasvillisuutensa puolesta eksentristen ja Sphagnum fuscum keitaiden vyöhykkeeseen. Suomen uhanalaisten luontotyyppien aluejaossa alue kuuluu Etelä- Suomen alueeseen. Alueen kallioperä on pääosin kiillegneissiä ja kvartsidioriittia (GTK 2011). Alueen maaperä on kumpuilevaa moreenimaastoa, jossa kivisyys on paikoin runsasta. Järven itärannalla on laajahkoja rantasoita, jotka on pääosiltaan ojitettu. Suunnittelualue on alavaa pinnankorkeuksien vaihdellessa 118-125 m mpy. 2.2 Suojelualueet Kaava-alueelle tai sen läheisyyteen ei sijoitu suojelualueita tai muita luonnon kannalta arvokkaiksi luokiteltuja alueita (Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta 2011). 2.3 Pohjavesialueet Kaava-alueelle ei sijoitu vedenhankinnan kannalta merkittäviä pohjavesialueita (Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta 2011) eikä POSKI-luokiteltuja kohteita (Hyvönen 2010). 2.4 Pintavedet Järvien vedenlaatu 3 UHANALAISET TAI HUOMIONARVOISET LAJIT Suunnittelualueiden uhanalaistiedot tarkastettiin Pohjois-Savon ELY-keskuksesta (3.6.2011). Alueilta ei ole tiedossa olevia uhanalaisten lajien esiintymiä. Suunnittelualueilta ei ole tiedossa maakotkan, merikotkan, muuttohaukan pesiä (Metsähallitus / Tuomo Ollila 19.7.2011). Kaava-alueelle sijoittuu yksi kalasääsken pesä (Helsingin yliopiston Eläinmuseo 2.8.2011). Maastotöiden yhteydessä pyrittiin havainnoimaan alueilta liito-oravan potentiaaliset elinympäristöt eli vähintään varttuneet kuusimetsät, haapametsät ja kuusi-haapa sekametsät. 4 MAASTOTÖIDEN TULOKSET Luontoselvityksen maastotyöt tehtiin Ruokojärven osalta 21.- 22.6.2011 ja suunnittelualueeseen myöhemmin lisätyn Suuri-Läänän alueella 9.8.2011. Maastotyön tarkoituksena oli löytää suunnittelualueiden rantavyöhykkeellä (0-200 m) sijaitsevat metsälain, luonnonsuojelulain ja vesilain mukaiset arvokkaat elinympäristöt sekä uhanalaiset luontotyypit sekä havainnoida kohteiden kasvillisuutta. Maastossa tarkastettaviksi kohteiksi valittiin kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella

potentiaalisia luontoarvoja omaavat kohteet, jolloin ulkopuolelle jäivät ihmistoiminnan selvästi muuttamat alueet, kuten mm. hakkuaukot ja taimikot. Linnustoselvitys on tehty yhden aamun maastokäynnillä 6.6.2011, jolloin alueelle kuuluvat Ruokojärven ja lampien rannat kierrettiin läpi jalkaisin. Ainostaan Suotniemen kärjessä ei käyty paikalla pesivän suuren petolinnun häirinnän välttämiseksi. Kartoituksessa huomioitiin kaikki lintulajit, joiden reviiri ulottuivat rantaviivasta noin 200 metriä leveälle kaistaleelle. Myös järvellä näkyvissä olevat vesilinnut, lokit ja tiirat huomioitiin selvityksessä. Linnuston tarkkailussa keskityttiin alueella pesivään lajistoon, jossa erityishuomio oli eri suojeluluokituksissa mainituissa lajeissa. Selvityksessä huomioituja suojeluluokituksia olivat luonnonsuojelulain 46 ja 47 :n nojalla uhanalaisiksi tai erityisesti suojeltaviksi määritellyt lintulajit, vuoden 2010 Suomen lajien valtakunnallinen uhanalaisuusluokitus (Mikkola-Roos ym. 2010), alueellinen uhanalaisuusluokitus (Valtion ympäristöhallinto 2001), Euroopan Unionin lintudirektiivin (Neuvoston direktiivi 79/409/ETY) liitteen I lajit, joiden elinympäristöjä jäsenvaltioiden tulisi suojella erityistoimin, sekä Suomen kansainvälisen linnustonsuojelun erityisvastuulajit, joiden EU:n alueella lisääntyvästä kannasta vähintään 15 % on arvioitu pesivän Suomessa (Leivo ym. 2002). Sää havainnointiaikana oli erittäin hyvä, ja linnut olivat hyvin äänessä. Suuri-Läänän alueelta ei linnustoselvitystä ole tehty, koska alue tuli mukaan vasta loppukesällä. Suunnittelualueilla sijaitsevat luontokohteet on esitetty seuraavassa. Kohteiden sijainti on esitetty luontokohteet-liitekartoilla kuvauskappaleissa todettuina lyhenteinä (esim. Lk1 ja Lin1). 3 4.1 Ruokojärven kaakkoisosa Ranta-alueelle sijoittuu harvennettuja mänty-kuusi sekametsiä, nuoria kasvatusmetsiä ja kuusivaltaisia tuoreita kankaita. Alavammilta osiltaan kankaat ovat jonkin verran soistuneet. Kuusivaltaisimmissa metsissä kuusi on varttunutta ja tätä järeämpiäkin kuusia on. Sekapuuna on kuitenkin yleisesti myös mäntyä. Metsät eivät puulajisuhteidensa ja metsän rakenteen perusteella vaikuta tyypillisimmältä liito-oravan potentiaaliselta elinympäristöltä, mutta kaava-alueen ulkopuolelle sijoittuu kuusivaltaisia metsiä laajemminkin. Tämän perusteella alueen liito-oravatilanne olisi syytä tarkastaa ennen alueelle rakentamista (liite 2, kohde PL1). Kuva 2. Ranta-alueen kuusivaltaista sekametsää.

4.2 Ruokojärven itäranta 16USP0037 Suotniemen itäpuolinen lahdenpohjukka on kapealti jouhi- ja pullosaraista saranevaista rantaluhtaa, reunoiltaan osin myös lyhytkorsinevaa ja lyhytkorsirämettä. Suo on rantaluhtana metsälakikohde (kansikuva, kuva 2) (liite 2, kohde Lk 1). Kaavamerkintäsuositus: luo. 4 Kuva 3. Suursaraista rantasuota. Rantasuon pohjois- ja eteläpuoliset suoalueet ovat puustottuneita rämemuuttumia, joissa puusto on 7-8 m mäntyä. Suotniemi on nuorta ja varttunutta, mänty-koivu-raita-pihlaja-harmaaleppä-valtaista tiheähköä sekametsää, jossa sekapuuna on myös yksittäisiä kuusia. Niemen kaakkoisosan kaula on laajalti isovarpurämettä, jossa suopursu ja juolukka ovat erittäin runsaita. Niemessä havaittiin kalasääsken pesä (kts. linnustoselvitys kohta 4.3.). Huutoniemi on itäosastaan koivupuuvaltaista lehtoa, jonka lajistoa ovat mm. käenkaali, oravanmarja, metsäimarre, metsäalvejuuri, lillukka, kultapiisku, metsäkorte, kielo, sudenmarja, isotalvikki, nuokkuhelmikkä, ahomansikka, karhunputki, nokkonen, herukka, salokeltano ja kastikka. Niemen keskiosat ovat lehtomaista kangasta ja osin myös lehtoa, lajistossa edellisten lisäksi hiirenporras, paatsama, vadelma ja valkolehdokki. Puustossa pääpuulajina on varttunut koivu. Puuston iän ja lahopuuston määrän perusteella niemi ei kuitenkaan vaikuta todennäköiseltä valkoselkätikan pesimäbiotoopilta (liite 2, kohde Lk 2). Kaavamerkintäsuositus: luo.

5 Kuva 4. Huutoniemen koivupuustoista lehtoa. Syväänlahden pohjukassa on luonnontilaisen kaltainen rantasuo, joka on osaltaan lyhytkorsinevaa ja lyhytkorsirämettä. Kohde on rantaluhtana metsälakikohde (liite 2, kohde Lk 3). Kaavamerkintäsuositus: luo. Kuva 5. Syväänlahden rantasuota. Syväänlahden pohjoisrantaan sijoittuu myös kapea luhtasuoranta, jossa järviruoko kasvaa runsaana. Kohde on metsälakikohde (liite 2, kohde Lk 4). Kaavamerkintäsuositus: luo. Juonionlammen länsipuolelle sijoittuva Juonionsuo on vähäpuustoista oligotrofista rahkoittuvaa rämettä ja osin lyhytkorsinevaa. Suo vaihettuu järven rantaan ja ympäröiviin kankaisiin isovarpurämeenä. Lyhytkorsinevat on luokiteltu vaarantuneeksi luontotyypiksi (VU) Etelä-Suomessa. Luonnontilaisena vähäpuustoisena suona metsälain tarkoittama elinympäristö (liite 2, kohde Lk 5). Kaavamerkintäsuositus: luo.

6 Kuva 6. Juonionsuon rahkarämettä. 4.3 Suuri-Läänän itä- ja pohjoisranta Haukisaaren edustan lahdenpohjukka on kapealti 5-15 m levyiseltä vyöhykkeenä rannan luhtasuota ja metsälakikohde (liite 3, kohde Lk 6). Kaavamerkintäsuositus: luo. Kuva 7. Haukisaaren edustan luhtasuorantaa. Juurikkalevänsuon eteläranta Suuri-Läänän pohjoisosassa on laajalti luhtasuorantaa ja metsälakikohde (liite 3, Kohde Lk 7). Kaavamerkintäsuositus: luo. Kuva 8. Suuri-Läänän pohjoisrannan luhtasuorantaa.

Suuri-Läänän suunnittelualueen suot ovat ojitettuja, nyt jo varttunutta ja lähes uudistuskypsää mäntyä kasvavia varputurvekankaita. Alueen kangasmetsien puustoa on vastikään koneellisesti harvennettu, pienialaisia kuusikkokuvioita ei arvioitu liitooravan potentiaalisiksi elinympäristöiksi puuston määrän ja kuviokoon perusteella. 7 Kuva 9. Suuri-Läänän alueen kankaita on vastikään koneellisesti harvennettu. 4.4 Linnustoselvitys Kaava-alueelle kuuluu lyhyt karu kaistale Ruokojärven lounaisrantaa Rikonkallion kohdalla ja pitempi ranta-alue Ruokojärven itärannalta, joka ulottuu Harvarannasta Syväänlahdelle. Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee myös Vääränlampi ja Juonionlampi. Ruokojärven itärannan selvitysalue tarjoaa linnuille varsin monimuotoisen ja vaihtelevan biotoopin. Rantaa reunustaa suurelta osin kapea suoalue, mutta siellä on myös laajempia rämealueita Pillikkalahden ja Syväänlahden kohdalla. Ranta on suurimmaksi osaksi kivikkoinen ja tarjoaa paljon sopivia pesäpaikkoja muun muassa tiiroille. Kaava-alueelle kuuluu myös Suotniemi, joka on lähinnä mäntyä kasvava kallioinen niemi, jonka kärjen edustalla on kolme suurempaa saarta: Töyrisaari, Haarasaari ja Ruunasaari. Suotniemen itäpuolella on pieni järven lahti, jonka pohjukka muuta aluetta rehevämpää. Itärannan selvitysalueelle kuuluu myös lehtipuuvaltainen Huutoniemi. Varsinkin Ruokojärven itäranta on linnustoltaan varsin monipuolinen ja lajirikas. Kaikkiaan alueella havaittiin 39 lajia. Yleisimpänä rannan metsissä olivat peippo (Fringilla coelebs) ja pajulintu (Phylloscopus trochilus) sekä erilaiset tiaiset ja rastaat. Kaikkiaan eri suojeluluokituksissa mainittuja lintulajeja havaittiin alueella 12. Linnustonsuojelun näkökulmasta merkittävin löytö on Suotniemen kärjessä sijaitseva sääksen (Pandion haliaetus) pesä. Suurten petolintujen pesäpuut ovat luonnonsuojelulain 39 nojalla rauhoitettuja ja tämä koskee myös sääksen pesiä. Maastokäynnin aikana pesällä oli haudonta meneillään. Sääksi on pesän avoimuuden vuoksi häirinnälle altis laji ja sen vuoksi metsätöitä ja rakentamista tulisi välttää 500-800 metrin säteellä pesäpuusta (Metsäkeskus 2006). Tämä tarkoittaa Ruokojärven tapauksessa sitä, että rakentamista tulisi välttää alueella, joka laajimmillaan käsittää kokonaisuudessaan Huutoniemen ja siitä pohjoiseen aina Harvarantaan saakka. Jos suojavyöhykkeenä käytetään 500 metriä, Huutoniemen jää suojavyöhykkeen ulkopuolelle (liite 2, kohde Lin 1). Kaavamerkintäsuositus: S.

Alueella havaituista linnuista Suomen lajien uhanalaisuusluokituksessa (Mikkola-Roos ym. 2010) luokitellaan tukkakoskelo (Mergus serrator), isokoskelo (M. merganser), teeri (Tetrao tetrix), sääksi, rantasipi (Actitis hypoleucos) ja sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) silmälläpidettäviksi (NT) lajeiksi. Tukkakoskelopari havaittiin rannan tuntumassa Haavankannanlahden itäreunalla ja kaksi ilmeisesti pesimätöntä isokoskelonaarasta laskeutui Rikonkallion rannan tuntumaan. Molemmilla lajeilla pesintä alueella on mahdollinen, koska Ruokojärvi tarjoaa paljon pesintään sopivia paikkoja. Ruokojärven itärannalla oli aivan järven rannan tuntumassa myös teerikukko, joka oli edelleen soitimella. Teerikukon havaitseminen kesäkuussa ei suoraan viittaa pesintään, koska metsäkanalinnut eivät muodosta selvästi havaittavia reviireitä. Sen sijaan on hyvin todennäköistä, että keväällä ennen jäiden lähtöä Suotniemen itäpuoleinen järven lahti tarjoaa hyvän ja suojaisen soidinpaikan teerille. Lisäksi laulava sirittäjä havaittiin Huutoniemen koivuvaltaisessa metsässä ja varoittelevia rantasipejä havaittiin Syväänlahdella ja Rikonkallion edustalla. Laulujoutsen (Cygnus cygnus), teeri, kuikka (Gavia arctica), sääksi, kalatiira (Sterna hirundo) ja palokärki (Dryocopus martius) kuuluvat Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteessä I mainittuihin lajeihin. Pesimätön laulujoutsenpari havaittiin Suotniemen kärjen tuntumassa, mutta liikkui sieltä kartoituskäynnin aikana Suotniemen itäpuoleiseen järven lahden pohjukkaan. Myös kuikkapari havaittiin Suotniemen kärjen tuntumassa. Kuikkia havaittiin myös Rikonkallion vastarannan tuntumassa. Rikonkallion havaintoa ei ole merkitty karttaan, koska se on hyvin kaukana kartoitettavalta alueelta. Kalatiiroja kaava-alueella pesii vähintään 4 paria, koska kaukoputkella löytyi neljä pesäpaikkaa. Näistä kolme on Töyrinsaaren rantakivikossa ja yksi järven itärannan tuntumassa. Pillikkalahdensuon etelälaidalla oli myös lahopuuta hakkaava palokärki. Palokärjen pesäpaikkaa ei rannan tuntumasta löytynyt eikä pesintään sopivia järeitä puita alueella juuri ole. Ruokojärven kartoitusalueelta löytyi myös Suomen kansainvälisen linnustonsuojelun erityisvastuulajeja (EVA). Vastuu merkitsee lähinnä, että lajin seurantaa ja tutkimusta on tehostettava ja että lajin elinympäristö tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa. Havaittuja vastuulajeja kaava-alueella ovat laulujoutsen, haapana (Anas penelope), telkkä (Bucephala clangula), isokoskelo, teeri, rantasipi ja kalatiira. Haapanapari havaittiin Suotniemen itäpuolen lahden pohjukassa ja pesäpöntön läheisyydessä oleva naarastelkkä samalla paikalla (kohde Lin2). Kaksi naarastelkkää havaittiin myös Rikonkallion kaakkoispuolella rannan tuntumassa lähellä telkän pönttöä (kohde Lin3). Näin ollen ainakin telkkä pesii varmasti alueella. Järvi-Suomen alueella (2b) alueellisesti uhanalaisia lajeja ei kartoituskäynnin yhteydessä havaittu. Isokoskelon (kohde Lin4), rantasipin (kohde Lin5), teeren (kohde Lin6), kalatiiran (kohde Lin7 ja Lin8), joutsenen (kohde Lin9), tukkakoskelon (kohde Lin10) ja sirittäjän (kohde Lin11) havaintopaikat on esitetty kuvassa 6 ja liitteessä 2. Mainitsemisen arvoinen havainto on Syväänlahden pohjukassa havaittu tilhi (Bombycilla garrulus). Tilhi on harvalukuinen pesimälintu Etelä-Savossa vaikka sitä ei varsinaisesti uhanalaiseksi ole luokiteltu. Kesäaikaiset havainnot tilhestä ovat alueella harvinaisia. Myös kalalokkeja (Larus canus) pesii järven rantakivikoissa vähintään kolme paria. Lisäksi Suotniemen ja Huutonimen välissä järven selän kivikossa oli hautova harmaalokki (Larus argentatus). Edellä mainittujen sorsalintujen lisäksi 8

havaittiin myös Suotniemen itäpuolen lahden pohjukassa koiras sinisorsa (Anas platyrhynchos). Ruokojärvi on linnustollisesti monipuolinen pesimäympäristö niin rantojen kuin vesistöjenkin lintulajeille. Varsinkin Ruokojärven itäreunan kartoitusalueelle on keskittynyt suojelullisesti merkittäviä lajeja. Merkittävin itärannan havainto on sääksi, jonka pesäpaikka edellyttää erityissuojelua. Myös Suotniemen tuntumassa pesivät tiirat ja useat suojelullisesti merkittävät vesilintulajit sekä teeren soidinpaikka nostavat alueen arvoa entisestään. Vaikka osa havainnoista koskeekin pesimättömiä lintuja, on lajisto syytä huomioida jatkotoimenpiteitä suunniteltaessa. Varsinkin sääksi tarvitsee pesäpaikallaan erityissuojelua ja sen vuoksi Huutoniemen ja Harvarannan väliselle alueelle ei pitäisi rakentaa mitään. Yhteenveto suojelullisesti merkittävistä lajeista on esitetty seuraavassa taulukossa. Huomionarvoisten lajien sijainti alueella on esitetty kuvassa 9. Liitteeseen 2 on merkitty uhanalaisuusluokkiin kuuluvat sekä Suomen erityisvastuulajit. 9 Kuva 10. Kaava-alueella havaitut huomionarvoiset lintulajit. Suuri-Läänän alue tuli mukaan kaavoitusalueeseen linnustoselvityksen teon jälkeen syksyllä 2011, joten linnustoarvoja ei Suuri-Läänän alueelta ole selvitetty.

10 Taulukko 1. Ruokojärven selvitysalueella pesivät, eri suojeluluokituksissa mainitut lajit. Lajin uhanalaisuus = lajin uhanalaisuusluokitus Suomessa, VU = vaarantunut laji, NT = silmälläpidettävä laji, RT = alueellisesti uhanalainen laji, Direktiivilaji = EU:n lintudirektiivin liitteessä 1 mainittu laji. Erityisvastuulaji = Suomen kansainvälisen linnustosuojelun erityisvastuulaji. Laji Parimäärä Lajin Direktiivilaji Erityisvastuulaji uhanalaisuus Laulujoutsen (Cygnus cygnus) 1 - x x Haapana (Anas penelope) 1 - - x Telkkä (Bucephala clangula) 3 - - x Isokoskelo (Mergus merganser) 2 NT - x Tukkakoskelo (Mergus serrator) 1 NT - - Teeri (Tetrao tetrix) 1 NT x x Kuikka (Gavia arctica) 1 - x - Sääksi (Pandion haliaetus) 1 NT x - Rantasipi (Actitis hypoleucos) 2 NT - x Kalatiira (Sterna hirundo) 4 - x x Palokärki (Dryocopus martius) 1 - x - Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) 1 NT - - Lista havaituista lajeista: Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Haapana (Anas penelope) Sinisorsa (A. platyrhynchos) Telkkä (Bucephala clangula) Tukkakoskelo (Mergus serrator) Isokoskelo (M. merganser) Teeri (Tetrao tetrix) Kuikka (Gavia arctica) Sääksi (Pandion haliaetus) Rantasipi (Actitis hypoleucos) Kalalokki (Larus canus) Harmaalokki (L. argentatus) Kalatiira (Sterna hirundo) Käki (Cuculus canorus) Palokärki (Dryocopus martius) Käpytikka (Dendrocopos major) Metsäkirvinen (Anthus trivialis) Tilhi (Bombycilla garrulus) Peukaloinen (Troglodytes troglodytes) Rautiainen (Prunella modularis) Punarinta (Erithacus rubecula) Mustarastas (Turdus merula) Räkättirastas (T. pilaris) Laulurastas (T. philomelos) Punakylkirastas (T. iliacus) Lehtokerttu (Sylvia borin) Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) Tiltaltti (P. collybita) Pajulintu (P. trochilus)

Hippiäinen (Regulus regulus) Harmaasieppo (Muscicapa striata) Hömötiainen (Parus montanus) Töyhtötiainen (P. cristatus) Sinitiainen (P. caeruleus) Talitiainen (P. major) Närhi (Garrulus glandarius) Peippo (Fringilla coelebs) Vihervarpunen (Carduelis spinus) Pajusirkku (Emberiza schoeniclus) 11 5 KIRJALLISUUTTA Eurola, Seppo (1999). Kasvipeitteemme alueellisuus. Oulanka Reports 22. Oulanka biological station. University of Oulu. Eurola, S., Huttunen, A. ja Kukko-oja, K. (1995). Suokasvillisuusopas. Oulanka Reports 14. Oulanka biological station. University of Oulu. Geologian tutkimuskeskus (2011): http://geomaps2.gtk.fi/geo/ Kalliola, Reino (1973). Suomen kasvimaantiede. 308 s. WSOY, Porvoo. Leivo M., Asanti T., Koskimies P., Lammi E., Lampolahti J., Mikkola-Roos M. & Virolainen E. (2002). Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja nro 4. Suomen graafiset palvelut. Kuopio. 142 s. Luonnonsuojelulaki 1096/1996. Maa- ja metsätalousministeriö (2002). Liito-oravatyöryhmän raportti 2002. Työryhmämuistio MMM 2002:21. 20 s. Meriluoto Markku ja Timo Soininen (1998). Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. 192 s. Mikkola-Roos, M., Tiainen, J., Below, A., Hario M., Lehikoinen, A., Lehikoinen, E., Lehtiniemi, T., Rajasärkkä, A., Valkama, J. & Väisänen, R.A. (2010). Linnut. Teoksessa Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki, 320-331. Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta. Raunio Anne, Anna Schulman ja Tytti Kontula (toim.) (2008). Suomen luontotyyppien uhanalaisuus, osat I ja II. Suomen ympäristö-sarja, nro 8. Suomen ympäristökeskus, 2008.

Tiljander Mia (toim.) (2007). Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen- Pohjois-Savon loppuraportti. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen raportteja, nro 4. Pohjois-Savon ympäristökeskus. 113 s. Valtion ympäristöhallinto (2001). Alueellisesti uhanalaiset linnut (NT, LC). www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=133970&lan=fi Luettu 29.6.2011. Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta 2011. 12

1.5 1.5 Lippukangas Lin10 Kalaranta 125 Lin6 Haarasaari Lin8 Töyrisaari Lk1 Kalliosaari Lin1 Suotniemi Lin2 Suotniemi V ääränlampi Pillikkalahdensuo 1.5 Lin11 Huutoniemi Lk2 Lk4 Syväänlahti 12 0 3 Lk3 V ääränjoki R uum is saari Sy v äänniemi 120 M esjonsuo U m pilampi Lin4 Saarilampi PL1 Lin5 120 Jokiniemi Jaaninsuo R iko nkallio Lin3 Itolahti Jo kilahti 120 0 250 500 metri Huomionarvoiset luontokohteet ja lintulajit Liite 2 Luontokohde Huomionarvoinen lintulaji

3 3 H au kisaari 1.5 120 Ruokojoki Ju u rikkalevänsuo Jokisuo Lk7 Suotniemi Umpilampi Syväänlahti Suuri-Läänä Lk6 3 6 Suu risaari Pen tinlahti Sikasenniemi Sikasenlahti Taipaleenjoki 0 250 500 metri Huomionarvoiset luontokohteet ja lintulajit Liite 3 Luontokohde Huomionarvoinen lintulaji