Raportti Mobiiliportfolion pilotoinnista lukioissa lv. 2013 2014 Raija Anttila raija.anttila@edu.hel.fi Julkaistu 17.11.2014 Sisällys 1. Tausta ja pedagogiset lähtökohdat... 2 2. Mobiiliportfolion pilotointi 2. jaksolla 2013 14 (3.10. 29.11.2013)... 3 2.1. Palautekyselyn tulokset / Opettajat... 8 2.2. Palautekyselyn tulokset / Opiskelijat:...11 2.3. Muut Mopon käytöstä saadut kokemukset...14 3. Arviointi ja johtopäätökset...16
1. Tausta ja pedagogiset lähtökohdat Lukiokoulutuksen pedagogisten toimintatapojen uudistamista on tehty Opetushallituksen tukemana systemaattisesti eri puolilla Suomea useammassakin viime vuosien kehittämishankkeessa. Keskeisenä tavoitteena on luoda uudenlaisia opetus- ja arviointikäytäntöjä, lisätä mielekkäällä tavalla tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä, kehittää opettajien ja opiskelijoiden osaamista sekä jakaa hyviä käytänteitä mahdollisimman avoimesti kiinnostuneille kehittäjille. Mobiiliportfoliolla tarkoitetaan älypuhelimissa ja tableteissa toimivia sovelluksia, joihin opiskelija voi tuoda omia tuotoksiaan, tallentaa omia oppimistehtäviä, ja joilla hän voi jakaa kuva-, ääni- ja tekstitiedostoja. Mobiiliportfolion pilotointi liittyy erityisesti kahteen Opetushallituksen rahoittamaan Helsingin kaupungin nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan kehittämishankkeeseen: Lukiokoulutuksen mobiili- ja kämmenlaitteiden opetus- ja arviointikäytön kehittäminen ja Portfoliopolku lukiokoulutukseen yhteisöllisillä verkostoportfolioilla. Hankkeiden pedagogisista lähtökohdista löytyy tietoa Stadin ekampuksen Portfolio-sivustolta http://portfolio.edu.hel.fi. Hankkeissa oli mukana opettajia ja opiskelijoita Helsingin kaupungin eri lukioista, joissa Mobiiliportfolion pilotointia tehtiin suurimmaksi osaksi perinteisessä kurssimuotoisessa opiskelussa. Mobiiliportfoliota pilotoitiin myös projektityöskentelyssä ja oppiaineita yhdistävien ilmiökokonaisuuksien opiskelussa. Portfolio-oppimisessa on keskeistä opiskelijalähtöisyys. Opiskelija tallentaa portfolioonsa omia tuotoksiaan, ajatuksiaan ja reflektiota opitusta. Opettajan lisäksi opiskelija voi jakaa oppimisprosessiaan ja sen tuotoksia muille oppijoille, saada sen myötä itselleen enemmän palautetta ja kommentteja sekä tutustua toisen opiskelijan tuotoksiin ja näkökulmiin. Mobiililaitteiden käyttö portfoliotyöskentelyssä mahdollistaa erityisen hyvin formaalisten ja informaalisten oppimisympäristöjen ja -tilanteiden yhdistämisen yhtenäiseksi oppimisprosessiksi. Oppiminen ulotetaan tällöin luokkahuoneen ulkopuolelle, erilaisiin autenttisiin tilanteisiin helpolla ja motivoivalla tavalla.
2. Mobiiliportfolion pilotointi 2. jaksolla 2013 14 (3.10. 29.11.2013) Pilotoinnin tavoitteena oli kokeilla helpon portfoliotyökalun pedagogisesti mielekkäitä käyttötapoja ja monipuolistaa oppimisen ja opetuksen tapoja lukiossa. Tiedettiin, että lukioissa mobiililaitteita oli käytetty opetuksessa vasta suhteellisen niukasti. Stadin ekampus toimitti keväällä 2013 lukioihin tabletteja ja älypuhelimia opiskelijoiden yhteiskäyttöön, joten syksyn pilotissa pystyttiin hyödyntämään myös niitä opiskelijoiden omien laitteiden lisäksi. Pilotointi toteutettiin LivingJunctionin tuottamalla Mopo-sovelluksella. Sovellus toimii älypuhelimissa, tableteissa ja tietokoneiden verkkoselaimissa. Sillä on mahdollista taltioida videoklippejä, valokuvia ja muistiinpanoja helposti ja tuoda niitä opettajan ja muiden opiskelijoiden näkyville ja kommentoitavaksi. Pilotoiville opettajille järjestettiin Helsingin kaupungin Mediakeskuksessa yhden iltapäivän mittainen koulutus, jossa valotettiin sekä portfoliotyöskentelyn pedagogista taustaa että annettiin teknistä valmennusta sovelluksen käyttöön. Tavoitteena oli, että opettaja saa päivän aikana suunniteltua ja pitkälle myös tehtyä pilotoinnin oppimistehtävät yhteistyössä muiden pilotoijien kanssa. Osa opettajista jakoi neuvoja Facebookin Mopo lähtee käsistä - ryhmässä (https://www.facebook.com/groups/mopolahteekasista), mutta enemmistö opetteli toimintoja omin päin. Mobiiliportfolion pilotointia varten jokaisen opettajan ja opiskelijan piti tehdä itselleen tunnukset lukion mopoon eli osoitteissa lukio.mopo.livingjunction.com tai lukio.hel.mopoapp.com. Sovelluksen käyttöön liittyvät kirjalliset ohjeet löytyivät Moposta. Yleiskuvan Moposta saa neljän minuutin ohjevideosta www.youtube.com/watch?v=zc4kbezr_h0
Mopo-sovellus osoittautui melko onnistuneeksi, mutta silti ilmeni myös teknisiä haasteita. Opettajille esitettiin selkeästi etukäteen, millä laitteilla Mopon kaikki toiminnallisuudet olivat käytössä, mutta silti monelle opiskelijalle tuotti hankaluuksia se, että materiaaleja ei saanut ladattua Nokia Lumialla. MATERIAALIEN LATAAMINEN EI TOIMI LUMIALLA, MUTTA MELKEIN KAIKILLA MUILLA Android 4.x tai uudempi, esim. Samsung Galaxy 2, 3 & 4 -puhelimet Kaikki toiminnallisuudet. Android 2.x, esim. Samsung Galaxy mini -puhelin Käyttöjärjestelmä toimii Opera-selaimella. IOS 6.x, esim. iphone 4 tai ipad 2 ja varhaisemmat, mikäli päivitykset ovat kunnossa Valokuvien, videoiden, linkkien ja tekstin lataaminen on tuettu. Käyttöjärjestelmä ei tue äänitiedostojen tai dokumenttien lataamista IOS 5.x, esim. iphone 4 tai ipad 2 ilman uusimpia päivityksiä Käyttöjärjestelmä ei tue materiaalien lataamista. Windows Phone, esim. Nokia Lumia -puhelimet. Käyttöjärjestelmä ei tue materiaalien lataamista. Palvelu toimii myös tietokoneiden verkkoselaimilla. 2.1 Mobiiliportfolion käyttö opetuksessa Kaiken kaikkiaan Mopoon luotujen ilmiöiden otsikkotason listaus on monipuolinen: Aallot, Aasia, Demokratia, EU, Filosofia, Ihminen, Itämeri, Kulttuuri, Kuvataiteen lukiodiplomi, Lämpö, Matematiikka, Media, Minäkö yliopistoon?, Pyöriminen ja gravitaatio, Sosiaalipsykologia, Teknologia, Yhteinen maapallomme, Ympäristö ja Yrittäjyys. Käytännössä opettaja kertoi opiskelijaryhmälleen, minkä otsikon yhteydestä he löytävät tehtävänsä. Opiskelijan ja opettajan Mopon etusivulle ilmestyy aina Mopoon tehty uusin tehtävä, oli se sitten oman kurssin tai jonkin muun ilmiön tehtävä. Tämä avasi uteliaalle havainnoijalle uusia näkökulmia tehtävien suorittamisen mahdollisuuksiin.
Uudentyyppisillä pedagogisilla ratkaisuilla tavoiteltiin paitsi opetuksen monipuolistamista myös pedagogista lisäarvoa. Pilotissa syntyi monta pedagogisesti onnistunutta ratkaisua, joista tässä muutama esimerkki: Englannin suullinen kurssi aiheena liikenne: opiskelijat tekivät kännyköillä videot, joissa tarkastelivat lähiympäristöjensä ruuhkautumista (ruokalassa, rappusissa, ulkona) opiskelijat haastattelivat englanniksi muita opiskelijoita ja ventovieraita videot katseltiin tunnilla ja niitä kommentointiin pienryhmissä Etuja: oppitunteja vapautui muuhun opiskeluun, sillä kaikki suulliset esitykset mahtuivat yhteen tuntiin opiskelijat aktivoituivat seuraamaan esityksiä ja koska videot ja kuvat motivoivat, niiden tekstitkin luettiin tarkasti autenttinen oppiminen mahdollistui todellisen tilanteen tutkimisen ja filmaamisen sekä haastattelujen tekemisen kautta joustavampi suoritustapa hyödytti useita opiskelijoita, koska perinteinen luokan edessä puhuminen monille kova pala arviointi helpottui, sillä opettaja näki, kuinka paljon vaivaa oli käytetty suorituksen eteen ja oliko opiskelija tehnyt asiat itse Fysiikan ja kemian kokeelliset kotitehtävät opiskelijat mittasivat esimerkiksi vedenkeittimen tehoa, jään sulamislämpöä ja limsapullojen painetta sisällön jäädyttämisellä tuotoksina syntyi videoita, kuvasarjoja, valokuvia vihon sivusta, taulukkoja kaikki näkyy Mopossa kaikille kurssilaisille, opettajan kommentit myös Etuja: opiskelijoiden luovuus hyödynnetään opiskelijoiden mittausvarmuus ja havaintotarkkuus kehittyvät
opiskelu on autenttista, kun tutkitaan todellista tapahtumaa ja työskennellään kotivälineillä Psykologia kuuden opiskelijan ryhmä kartoitti koulukohtaisella sosiaalipsykologian kurssilla stereotypioita kahdesta erityyppisestä kaupunginosasta ja niissä sijaitsevasta kahdesta erilaisesta lukioista aineiston valokuvaaminen, opiskelijoiden haastattelu, haastattelun analysointi autenttisuus: kerätty aineisto yhdistettiin mielekkäällä tavalla sosiaalipsykologian teoriatietoon asenteiden muodostumisesta ja muuttumisesta ryhmäprojektin oppituntiesityksen muodossa Etuja: opiskelijoille kertyy kokemusta haastattelujen tekemisestä ja purkamisesta tutkivan oppimisen ote syntyy kun käsitellään autenttista, itse kerättyä aineistoa Äidinkieli kuvia, jotka piti joko ottaa itse tai linkittää netistä sekä yhdistää niihin erittelyä ja tulkintaa (esim. sommittelu, kuvakulma, toiminnan suunta, erikoiset jännitteet, kuvatekstit) Etuja: oppimista tapahtui monella tasolla: o kuvan valitseminen tai ottaminen o kuvan erittely ja tulkinta parin kanssa o toisten kuvien tarkastelu opettajan palaute otettiin tavallista paremmin huomioon työskentelyssä Pilotoinnin jälkeen opettajille, rehtoreille ja muille kiinnostuneille järjestettiin 3.12.2013 iltapäivän mittainen Mobilius-seminaari Mediakeskuksessa, jossa jaettiin kokemuksia tästä pilotista sekä yleisempiä näkökulmia mobiilioppimisesta. Seminaarin esityksistä kolmen aineistoja löytyy http://eportfolio.meke.wikispaces.net/mopo+-+mobiiliportfolio. Lisäksi
huhtikuussa ITK 2014-konferenssissa esiteltiin kokemuksia noin 40 kuulijalle http://www.itk.fi/2014/ohjelma/foorumi/429.
2.2 Palautekyselyn tulokset Opettajat Kaiken kaikkiaan pilotointiin ilmoitettiin 29 opettajaa Helsingin kaupungin 13 lukiosta. Heistä 14 vastasi Google-lomakkeella tehtyyn kyselyyn. Vastaajien lukiot olivat Alppilan lukio, Etu-Töölön lukio, Helsingin aikuislukio, Helsingin kuvataidelukio, Helsingin Luonnontiedelukio, Itäkeskuksen lukio, Kallion lukio, Ressun lukio ja Vuosaaren lukio. Kaikki pilotointiin ilmoittautuneet opettajat eivät katsoneet mielekkääksi toteuttaa pilotointia juuri 2. jaksolla. Osa näistä opettajista laati oppimistehtäviä Mopoon, mutta opiskelijat palauttivat ne muilla tavoin. Mopoon oli tehty valmiita ilmiöitä, joiden yhteyteen oppimistehtävät saattoi liittää. Pilotoivat opettajat saattoivat myös pyytää omien ilmiöidensä lisäämistä Mopoon, jolloin opiskelijoiden oli helpompi löytää tehtävät. Pilotoinnin aikana kaikki oppimistehtävät ja niiden vastaukset näkyivät kaikille lukion Mopoon kirjautuneille, mistä tiedotettiin sekä opiskelijoille että opettajille. Ilmiöitä ja oppiaineita, joiden opetuksessa käytettiin Mopoa aktiivisesti: Oppiaine Ilmiö Opintokäynnit projekteissa tai kurssikohtaisesti englanti ihminen, ympäristö Lontoo-videot ruotsi tasa-arvo satama / kemia fysiikka pyöriminen, gravitaatio Helsingin kirkot / uskonto kemia kokeellisuus kuva-analyysi / äidinkieli maantiede Itämeri vanhojen karttojen näyttely / maantiede yhteiskuntaoppi media psykologia stereotypiat mainokset / psykologia musiikki rytmimusiikki eli afroamerikkalainen musiikki
Opettajien kuvaamissa onnistuneissa pedagogisissa ideoissa oli yhteisiä piirteitä. Mobiililaitteita on tarkoituksenmukaista hyödyntää mahdollisimman monipuolisesti kuvaamiseen, videoimiseen, nauhoittamiseen, verkkokirjoittamiseen ja tiedon hankintaan. Esimerkiksi englannin kurssilla aterioiden tai jääkaapin sisällön kuvaaminen aiheesta healthy food vs. junk food ja oman englanninkielisen perustelun liittäminen kymmeneen kuvaan on mielekäs tapa käyttää kieltä ja opiskella ruoan terveellisyyteen liittyvää sanastoa. Koulun eri tilat, lähialue, koti ja koko kaupunki muodostavat laajennetun oppimisympäristön. Oppimisesta autenttisissa ympäristöissä tulee elävää, ja portfolion koonti älypuhelimella tai tabletilla sopii liikkuvaan opiskeluun luokkahuoneen ulkopuolella. Museokäynnillä kuvat ja kommenttien kirjoittaminen aktivoivat opiskelijoita kirjoitti Vuosaaren lukion maantieteen opettaja. Toiminnallinen opiskelu on innostavaa. Muutama opettaja oli tyytyväinen mahdollisuuteen kontrolloida kotitehtävien tekemistä kännykällä, mahdollisuuteen ohjata oppimisprosessia lyhyesti ja / tai antaa palautetta hymiöillä. Mobiililaitteet antavat myös opettajalle mahdollisuuden kokeilla uudenlaisia tehtäviä tai pakottavat muuttamaan ohjaamisen tapaa. Pedagoginen lisäarvo ei pilotoinnissa välttämättä liittynyt niinkään Mopo-sovelluksen käyttöön, vaan oppimistehtäviin, joissa pystyttiin hyödyntämään kuvia ja videoita. Oppitunneilla voidaan syventää tehtäviä, kun arjen musiikkikokemuksia yhdistetään opiskeltaviin teemoihin tai kun kemian demonstraatiot katsellaan vaihe vaiheelta jälkikäteen. Haasteet Mopon käytössä liittyivät laitepulaan ja tekniikkaan, Mopon hallinnoinnin vaikeuteen, epävarmuuteen kuvamateriaalin jakamisesta ja työtavan uutuuteen. Palautelomakkeen kahteen kysymykseen Kuinka tärkeänä pidät sitä, että Mopossa olisi paremmat hallinnointityökalut tehtävien ja opiskelijoiden hallinnointiin? ja Kuinka tärkeänä pidät sitä, että palvelu tarjoaisi koostettua tietoa opiskelijoiden aktiivisuudesta palvelussa? vastasi kumpaankin 12 opettajaa (neljästätoista) Pidän erittäin tärkeänä tai Pidän hyvin tärkeänä. Kuinka tärkeänä pidät sitä, että Mopossa olisi paremmat hallinnointityökalut tehtävien ja opiskelijoiden hallinnointiin?
1 0 0 % 2 2 14 % 3 0 0 % 4 6 43 % 5 6 43 % Kuinka tärkeänä pidät sitä, että palvelu tarjoaisi koostettua tietoa opiskelijoiden aktiivisuudesta palvelussa? 1 0 0 % 2 1 7 % 3 1 7 % 4 7 50 %
5 5 36 % Poimintoja avovastauksissa toistuneiden teemojen vastauksista: sopii hyvin liikkuvaan opiskeluun ja somen käytön tukena madaltaa raja-aitaa opiskelun ja vapaa-ajan välillä sopii kursseille, joilla liikutaan koulun ulkopuolella oppimista monipuolistavat, opiskelijan omaa tuottamista edellyttävät tehtävät helppo laittaa pieniä tehtäviä, mutta isompien kokonaisuuksien teettäminen saattaa olla hankalampaa portfolion tekniseen kokoamiseen ei mene liiaksi aikaa, joka ollut yksi pääsyy, miksi en ole aikaisemmin teettänyt opiskelijoilla portfoliotyöskentelyä kännykän kameratoiminnon hyödyntäminen oppimisen tukena opiskelijoiden erilaisista ilmiöistä tekemien havaintojen määrä ja laatu paranee. Joillakin pilotointiin osallistuvista opettajista ei ollut mitään aiempaa kokemusta mobiililaitteiden käytöstä opetuksessa. Siinä mielessä oli hienoa, että pilotoinnissa moni rohkaistui kokeilemaan oppimisen muotoja, jotka ovat tuttuja lähivuosina lukioissa aloittaville niin peruskoulusta kuin vapaa-ajalta. Pilotointi kavensi kuilua diginatiiveihin. 2.3 Palautekyselyn tulokset Opiskelijat: Pilotointiin osallistui arvioiden mukaan noin 300 opiskelijaa, joista osa saattoi tehdä Mopotehtäviä myös useammalla kurssilla tai eri projekteissa. Heistä 130 vastasi nimettömästi tehtyyn kyselyyn, joka toteutettiin Google-lomakkeella. Kyselyn tuloksia voi pitää korkeintaan suuntaa antavina. Sen sijaan avovastauksista saatiin paljon arvokasta tietoa, millainen sähköisen portfolion sovelluksen pitäisi toiminnoiltaan olla. Vastauksia tuli seuraavien lukioiden opiskelijoilta: Alppilan lukio Etu-Töölön lukio, Helsingin aikuislukio, Helsingin kuvataidelukio, Helsingin luonnontiedelukio, Itäkeskuksen lukio, Kallion lukio, Mäkelänrinteen lukio ja Vuosaaren lukio.
Vastanneista opiskelijoista 61 % ilmoitti käyttäneensä Mopoa joko pöytäkoneella tai kannettavalla. 52 % ilmoitti käyttäneensä sitä omalla älypuhelimella. Omia tabletteja käytti 11 vastaajaa (8 %). Luultavasti suurin osa opettajista ohjasi Mopoon kirjautumisessa ja käytän aloittamisessa opiskelijoita koulun atk-luokassa tai kannettavilla, mikä selittänee tietokonekäyttäjien suurta määrää. Moni käytti Mopoa sekä älypuhelimella että tietokoneella. Yllätyksenä voinee pitää, että koulun tabletteja käyttivät vain harvat (11 vastaajaa, 8 %) ja vielä harvemmat koulun älypuhelimia (7 vastaajaa, 5 %). Millä laitteella käytit Mopoa? (sai valita useamman) %-osuus 130 vastaajasta: koulun tabletilla 11 8 % omalla tabletilla 11 8 % koulun älypuhelimella 7 5 % omalla älypuhelimella 67 52 % pöytäkoneella tai kannettavalla 79 61 % Tablettien ja älypuhelimien yhteiskäyttö on toisaalta muutenkin osoittautunut lukioissa haasteelliseksi. Niitä on vain pieni määrä suhteessa lukion suuriin opetusryhmiin. Opiskelijoiden omia tunnuksia jää helposti tableteille. Kysymys on myös opiskelijan saaman ohjauksen puutteista: kaikilla lukion opettajilla ei ole tietosuojaan ja erilaisiin laitteisiin liittyvää asiantuntemusta. Opiskelijoista 58 % kokosi mobiiliportfolioon pienryhmän yhteisiä tehtäviä, vaikka ne näkyivät aina vain yhden opiskelijan nimellä. Opiskelutovereiden kanssa yhdessä työskentely saattaa liittyä sopivien laitteiden vähäiseen määrään tai Mopon käytön haasteisiin, mutta toki se voi merkitä myös sitä, että Mobiiliportfolion kokoamiseen sopii hyvin yhteisöllinen työskentely. Opettaja saattoi antaa tehtävät ryhmille tai ryhmät syntyivät, kun tehtävää tehtiin yhdessä. Yhdessä tekeminen on mukava lisä lukiossa tyypilliseen yksin puurtamiseen.
Opiskelijoiden Mopoon tallentama media oli usein kuvallisia. Alla olevasta taulukosta käy ilmi eri tyyppisiä tuotoksia tehneiden pilottiopiskelijoiden määrät ja montako prosenttia tallensi minkäkinlaisia mediapaloja Mopoon: Millaisia mediapaloja tallensit Mopoon? (sai valita useamman) valokuvia ympäristöstä 80 52 % valokuvia muistiinpanoista tai piirroksista 28 18 % äänitallenteita 3 2 % videoita 19 12 % tiedostoja kuten Excel, Power Point tai Word 10 7 % Muu 13 8 % Uuden työkalun haltuunotto oli vastaajien mielestä melko hyvin ohjattua. Eri opettajien taito ohjata Mopon käyttöön todennäköisesti vaihteli, mutta osin tämä liittyi myös oppimistehtävien laatuun. Vaikeuksiakin Mopo-työskentelyyn oli. Poimintoja avovastauksista, joiden teemat toistuivat useammalla opiskelijalla: Saimme opettajan laajan ja kokonaisvaltaisen ohjeistuksen. Ope kertoi minkälaisia kuvauksia kuvissa pitää olla sekä hän kommentoi ja tykkäili kuvistamme. Neljä eri tehtävänantoa, joissa oli selvät ohjeet. Olen oppinut uusia asioita Mopossa esimerkiksi kuvien ja äänitallenteiden laittamisen. Tunnilla kerran neuvottiin miten kirjautua ja ladata kuvia ja tiedostoja. Muunlaista opastusta emme saaneet. Aika huonoa ja epäselvää. Emme päässeet Mopoon. Opiskelijapalautteen johdosta pilotoinnin jälkeen lukion Moposta poistettiin toiminto, jolla olisi voinut helposti jakaa tuotoksia Facebookiin tai Twitteriin. Tätä toimintoa pidettiin tarpeettomana, ja vain kolme vastaajaa oli kokeillut sitä.
Mikä Mopon käytössä oli haasteellista? -kysymykseen tuli runsaasti vastauksia. Vastaajilla oli vaikeuksia käyttöliittymän, Mopon uudelleen löytämisen ensimmäisen ohjatun kirjautumisen jälkeen ja tiedostojen tallennuksen kanssa. Mopon oppimistehtävien hyödyllisyyttä kyseenalaisti moni vastaaja. Lisäksi on huomattava, että vastaamatta jättäneitä oli runsaasti. Kuvalliset tehtävät saivat jostain syystä tietyllä tavalla yliotteen, että monelle tuntui jääneen epäselväksi, että tekstejäkin olisi voinut sinne palauttaa ja työstää Mopossa yhdessä. Valtaosa opiskelijoista tuntui ymmärtäneen hyvin sen, mitä portfoliotyöskentelyllä yleisesti ottaen tavoitellaan. Osa keksi myös omia ideoita siitä, mihin muuhun Mopoa voisi käyttää. Useampia ideoita tuli portfoliotehtävistä, jotka liittyvät opiskeluun koulun ulkopuolella, kuviin liittyviin tehtäviin, läksyksi annettaviin tehtäviin, koulujen yhteisiin projekteihin ja ryhmässä työskentelyyn. Jotkut opiskelijat tuntuivat olevan perillä myös globaaleista tietoja viestintätekniikan innovaatioista, mutta osa oli hyvinkin kriittisiä: Itse en ainakaan opi konetta räpläämällä. 2.4 Muut Mopon käytöstä saadut kokemukset Useampi pilotointiin osallistunut opettaja jatkoi Mopon käyttöä omaehtoisesti, mutta on myös uusia lukion opettajia, jotka ovat ottaneet Mopon käyttöön kevään 2014 aikana. Tämä kertoo siitä, että tämäntyyppiselle sovellukselle on kysyntää. Fysiikan, uskonnon, äidinkielen, liikunnan ja musiikin kursseilla Mopossa on tehty runsaasti tehtäviä: esimerkiksi linssin ja peilin polttovälin mittauksia, uskontokuntien rakennusten kuvia, proosakatkelmien ja kuvien analyyseja, sekä raportteja liikuntasuorituksista ja kokeiluista eri soittimilla. Näiltä opettajilta ja opiskelijoilta ei ole kerätty palautetta, mutta näyttää siltä, että Mopon käyttöä on jatkettu lukuvuoden aikana nimenomaan niissä kouluissa, joissa joku opettaja onnistui tehtävissä jo pilottijaksolla ja on sitten kertonut kokemuksista kollegoille. Myöskin opiskelijoiden on helpompi lähteä tekemään uusia tehtäviä Mopossa, kun siitä on saatu jo kokemusta. 5. jaksolla (9.4. 31.5.2014) Mopoa käytettiin yhtenä työkaluna lukioiden yhteisellä opintoohjauksen Minäkö yliopistoon? -kurssilla. Ensimmäistä kertaa toteutetulla kurssilla seuraavanlaisia oppimistehtäviä tehtiin Mopossa:
ryhmäkuvat kampuspäivien pelijoukkueista kampuspäivässä opitun pohdinta tuutoriopiskelijoiden kohtaamisen reflektio Avoimen yliopiston luentokokemuksen muille jakaminen esim. mind map - muodossa. Tehtävillä tavoiteltiin muihin kurssilaisiin tutustumista ja muiden kokemuksista oppimista. Kurssilla oli runsaasti yhteisöllistä ja yksilöllistä etätyöskentelyä. Kirjalliset oppimistehtävät tehtiin suurimmaksi osaksi Moodlessa. Kurssin suunnitteluryhmä arvioi Mopon soveltuvaksi sellaisiin tehtäviin, joissa kurssilaisten oli mielekästä nähdä toistensa kuvia ja tuotoksia. Kurssipalautteessa sitä pidettiinkin tällaisiin tehtäviin sopivana, helppona työkaluna, mutta muutamat viittasivat jo edellä mainittuihin Mopon käytön haasteisiin. Kuvat näkyivät älypuhelimien näytöllä hyvin, ja opettajien oli helppoa ja nopeaa saada niistä yleiskäsitys, miten joku kurssin monista tapahtumista oli yleisesti ottaen toteutunut.
3. Arviointi ja johtopäätökset Mopon pilotointi ja jatkokäyttö on ollut hyödyllistä sekä mobiiliopetuksen ja uuden sähköisen työkalun käyttööoton että kaikkineen lukion työtapojen uudistamisen kannalta. Mopo-pilotointiin osallistuneet opettajat ovat voineet hyödyntää myös näkemiään muiden oppiaineiden ja ilmiöiden oppimistehtäviä. Huonommin onnistuneet toteutukset ovat myös opettavaisia, koska oppimisaihiosta voi tulla käyttökelposempi pienellä muuntelulla. Mobiiliopetus on mahdollista myös lukion tiivistahtisessa ja vaativien tietopuolisten tavoitteiden kontekstissa. Monilla opettajilla on jo taitoa suunnitella mobiililaitteille sopivia oppimistehtäviä varsinkin, kun mobiililaitteet ovat jo tuttuja arkikäytöstä. Joillekin tällainen työtapa on kuitenkin vähemmän luonteva ja erityisesti silloin olisi hyödyllistä, että näkisi kollegoiden onnistuneita toteutuksia. Mobiiliopetuksen keskeisimmiksi eduiksi lukio-opetuksessa nousivat tässä pilottihankkeessa: autenttisuus ja oppimisen monipuolistaminen o Oppiminen ulotetaan luokkahuoneen ulkopuolelle, eri tilanteisiin. o Kokonaisvaltaisen oppimisympäristön ajattelu konkretisoitui monien oppiaineiden kontekstissa. o Kuvia ja videoita voidaan käyttää oppimisen apuna. yhteisöllisyyden lisääntyminen oppimisessa o Opettajan lisäksi myös muut oppijat näkevät toistensa tuotoksia. o Opettajat oppivat toisten ideoista ja ratkaisuista. Mobiiliopetuksen haasteiksi osoittautuivat sekä opiskelijoilla että opettajilla: Sopivien henkilökohtaisten laitteiden puuttuminen tai koulun lainalaitteiden käytön oli haastellista niin opiskelijoille kuin opettajille. Uuden käyttöliittymän ominaisuuksiin tutustumisen vaatima ajankäyttö on tiivistahtisten kurssien muusta työajasta pois. Mobiiliin oppimiseen sopivat pienimuotoiset oppimistehtävät, joita on helppo tarkastella pieneltä näytöltä, mutta tämän vaarana on ohjauksen ja oppimisen pintapuolisuus.
Viimeksi mainittu seikka on tärkeä portfolio-oppimisen tavoitteenasettelun kannalta. Joskus portfolio voi toki olla miniportfolio, mutta myös tällöin pitäisi velvoittaa opiskelijaa liittämään tehtäväänsä pohdintaa ja itsearviointia esimerkiksi oppimistavoitteiden saavuttamisesta. On mahdollista tulkita jopa niin, että mobiililaitteen pieni näyttö ja tottumukset sen merkitykseen lähinnä vapaa-ajan rikastuttajana johtivat niin oppijan kuin opettajan kovin toisentyyppiseen ajatteluun kuin lukiokoulutuksessa perinteisesti on nähty oppiminen ja sen arviointi. Poikkeuksiakin oli. Fysiikan opettaja sai opiskelijansa tallentamaan Mopoon upeita kokeellisen kotitehtävän visualisointeja, jotka olivat sekä käytännönläheisiä että luovia, kuvasarjojen, mittaustulosten esittämisen ja videoiden muodossa. Näiden katselusta varmasti moni opiskelija oppii uutta myös sisällöllisesti. Monilla opiskelijoilla onkin osaamista ja kiinnostusta dokumentoida opittua sekä taitoa leikkisyyteen ja irrotteluun. Näitä oppimisen kannalta motivoivia tunteita ei ole aina helppo tavoittaa luokkatilanteissa. Mobiiliportfolioon tuotetut oppimistehtävien vastaukset olivat tässä pilotissa tyypillisesti kuvia omista ajatuksista, laskuista, kotitehtävistä ja havainnoista. Tehtävät tehtiin, mutta opiskelija ei liittänyt niihin reflektiota. Opettajien palautekin oli lähinnä kuittaamista tai tarkentavia kysymyksiä, joihin opiskelija ei aina ainakaan Mopossa näyttänyt vastailevan. Varsinainen tehtävien arviointi tapahtui siis jossakin muussa tilanteessa. Jotkut pilotin opettajista kuitenkin rakensivat reflektion ja analyysin oleelliseksi osaksi oppimistehtäviä ja kurssilla eteneminen tehtiin mahdottomaksi ilman näiden osioiden tyydyttävää suorittamista. Äidinkielen opettajan huolella Mopoon ohjeistama kuvaanalyysitehtävä pareille edellytti paitsi kuvan ottamista myös oppimateriaalin tarkastelua. Opettajan palaute: Kaunis kuva. Tulkinta on myös osuvaa. Erittele ja tulkitse myös kokoeroja. Opiskelija muokkasi tekstiä ja sai opettajan painamaan vihreää liikennevaloa sekä kommentin: Hyvä! Nyt on kaikki. Jotkut kuvat olivat niin hienosti valittuja sekä analysoituja, että ne suorastaan kirvoittivat myös opiskelijoiden kommentteja mikä muuten jäi Mopo-pilotoinnissa vähälle. Jatkossa tarvitaankin opettajien koulutusta siihen, kuinka oppimisen arviointiin kehitetään vuorovaikutuksellisia käytänteitä, esimerkiksi vertaispalautteen antamisessa ja vastaanottamisessa, opettajan palautteen reflektoinnissa ja muussa itsearvioinnissa.
Pilotointi tehtiin tietyllä teknisellä sovelluksella, jossa oli omat rajoituksensa ja hyvät puolensa. Tätä sovellusta on mahdollista kehittää palautteiden perusteella, mutta on ilmeistä, että yksittäinen opettaja tarvitsee enemmän ryhmäkohtaisen hallinnoinnin mahdollisuuksia kuin Mopossa oli. Opiskelijan tulee pystyä halutessaan rajoittamaan tuotosten ja kommentoinnin näkymistä vain opettajalle tai jollekin opetusryhmälle. eportfolion laajempaan käyttöönottoon tarvitaan hyviä ohjeita, harjoittelua, malleiksi sopivia esimerkkiratkaisuja ja suunnitellut käytännöt kokemusten jakamiseksi. Turhautumisen kokemukset vieraannuttavat helposti sekä opettajan että opiskelijan uuden kokeilusta. Sähköisen portfolion pitäisi pystyä toimimaan tänä päivänä teknisesti moitteetta kaikenmerkkisillä mobiililaitteilla. Opettajat, mutta myös monet opiskelijat tarvitsevat lisää selkeää tietoa kuvallisen aineiston lataamisesta, muokkaamisesta, tekijänoikeuksista ja yksityisyyden suojasta, jotta kuvien ja videoiden innostavan opetuskäytön mahdollisuudet saadaan täysimittaisesti käyttöön. Koulun kasvatuskontekstissa pitää yrittää toimia eettisesti oikein, mikä on mahdotonta silloin kun ei itse ole varma, saako kaverin videota tai kuvaa jakaa eteenpäin tai jos ei tiedä, keille kaikille omat tuotokset näkyvät. Pedagogiikka ja tekniikka kulkevat mobiilioppimisessa käsi kädessä aina tavoitteista tehtävänantoon. Mopoa rohkeasti pilotoinut lukion opettaja koki olevansa moderni opettaja, joka pystyy käyttämään ja hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa sekä opettamaan oppimiaan taitoja myös opiskelijoille. Ammattitaito on kehittynyt, vaikka samalla opettaja on kipeästi tietoinen alustojen, sovellusten ja työkalujen muuttuvan jatkossakin vähän väliä. Opettajan kokemus omasta kehittymispotentiaalistaan rohkaisee kuitenkin tarkastelemaan myös seuraavia sovelluksia asiantuntijan katseella. Lukio voi omalla toimintakulttuurillaan varmistaa opettajien taitojen kehittymistä tiedottamalla, kuinka laitteita ja sovelluksia otetaan käyttöön, kuka missäkin taidossa osaa auttaa ja luomalla hyviä käytäntöjä tietojen ja taitojen jakamiseen.