TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013

TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013 Kaupunginvaltuusto 8.12.2010 Stadsfullmäktige 8.12.2010

Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens översikt... 4 2 Yleisperustelut Almänna motiveringar... 8 2.1 Yleinen taloudellinen tilanne Det almänna ekonomiska läget... 8 2.2 Kuntatalous vuosina 2010 ja 2011 Kommunalekonomin under åren 2010 och 2011... 9 2.3 Porvoon kaupungin tilanne Borgå stads situation... 11 2.3.1 Yleistä Allmänt... 11 2.3.2 Porvoon taloustilanne Borgå stads ekonomiska läge... 13 2.4 Talousarvion ja taloussuunnitelman perustelut Motiveringar till budgeten och ekonomiplanen... 14 2.4.1 Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalaissa Budgeten och ekonomiplanen enligt kommunallagen... 14 2.4.2 Talousarvion ja taloussuunnitelman sisältö Budgetens och ekonomiplanens innehåll... 15 2.4.3 Talousarvion laatimisen lähtökohdat Utgångspunkter för upprättandet av budgeten... 16 2.4.4 Talousarvion rakenteelliset muutokset Förändringar i budgetens uppbyggnad... 18 2.5 Verotulot ja valtionosuudet Skatteintäkter och statsandelar... 21 2.5.1 Kunnallisvero Kommunalskatt... 21 2.5.2 Kiinteistövero Fastighetsskatt... 23 2.5.3 Osuus yhteisöveron tuotosta Kommunernas andel av samfundsskattens avkastning... 26 2.5.4 Käyttötalouden valtionosuudet Statsandelar inom driftsekonomin... 27 2.6 Kaupungin rahoitustarpeet ja lainanotto Stadens finansieringsbehov och låneupptagning... 28 3 Henkilöstösuunnitelma Personalplan 2011 2013... 31 4 Toimialakohtaiset perustelut Sektorvisa motiveringar... 36 4.1 Konsernihallinto Koncernförvaltning... 36 4.1.1 Vaalit Val... 36 4.1.2 Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige... 36 4.1.3 Tarkastustoimi Revision... 36 4.1.4 Konsernijohto Koncernledning... 36 4.1.5 Hallintopalvelukeskus Centralen för förvaltningstjänster... 43 4.1.6 Kaupunkikehitys Stadsutveckling... 45 4.1.7 Lupa- ja valvonta-asiat Tillstånds- och tillsynsärenden... 51 4.2 Sosiaali- ja terveystoimi Social- och hälsovårdssektorn... 57 4.2.1 Sosiaali- ja terveystoimen johto Social- och hälsovårdssektorns ledning... 57 4.2.2 Terveyspalvelut Hälsotjänster... 58 4.2.3 Vanhus- ja vammaispalvelut Äldreomsorg och handikappservice... 63

4.2.4 Sosiaali- ja perhepalvelut Socialarbete och familjetjänster... 66 4.3 Sivistystoimi Bildningssektorn... 73 4.3.1 Sivistystoimen johto Bildningssektorns ledning... 73 4.3.2 Suomenkieliset koulutuspalvelut Finskspråkiga utbildningstjänster... 74 4.3.3 Ruotsinkieliset koulutuspalvelut Svenskspråkiga utbildningstjänster... 77 4.3.4 Varhaiskasvatuspalvelut Tjänster inom småbarnsfostran... 80 4.3.5 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Kultur- och fritidstjänster... 82 4.4 Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Räddningsverket i Östra Nyland... 92 4.4.1 Hallinto Förvaltning... 94 4.4.2 Pelastustoiminta Räddningsverksamhet... 96 4.4.3 Onnettomuuksien ehkäisy Förebyggande av olyckor... 99 4.5 Käyttötalous yhteensä Driftsekonomin sammanlagt... 103 5 Tuloslaskelmaosa Resultaträkningsdelen... 104 6 Investointiosa Investeringsdelen... 105 6.1 Investointitaulukot Investeringstabeller... 105 6.2 Vuoden 2011 merkittävimmät investoinnit De största investeringarna år 2011... 109 6.3 Investointiliite Investeringsbilaga... 112 7 Rahoitusosa Finansieringsdelen... 116 8 Talousarvion sitovuus Budgetens bindande verkan... 117 9 Kuntakonserni Kommunkoncernen... 122 10 Liikelaitokset Affärsverk... 123 10.1 Porvoon vesi Borgå vatten... 123 10.2 Kuninkaantien työterveys Kungsvägens arbetshälsa... 126 10.3 Porvoon tilapalvelut Borgå lokalservice... 130 11 Jäsenyydet Medlemskap... 134

1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens översikt Vuosi 2011 tulee olemaan Porvoon kaupungille taloudellisesti edelleen vaikea. Yksityisellä sektorilla käynnistynyt kasvu ei näy Porvoon kaupungin taloudessa vielä vuonna 2011, sillä suhdannetilanteen muutokset vaikuttavat kuntien verotuloihin viiveellä. Kaupungin talousarviovalmistelu on perustunut kaupunginvaltuuston keväällä hyväksymään uuteen kaupunkistrategiaan. Strategian mukaan kaupungin velkaantuminen on katkaistava. Porvoon ongelmana on ollut ennen kaikkea tulojen riittämättömyys suhteessa käyttömenoihin. Talousarvioesitys on rakennettu niin, että valtuuston asettama tavoite toteutuu, ja velan kasvu pysähtyy vuonna 2011. Talous on tasapainossa, ja investoinnit voidaan rahoittaa vuosikatteella. Käyttötalous- ja investointimenot on painettu strategian mukaisesti aikaisempaa matalammalle tasolle. Kaupungin toimintaa tehostetaan keskittämällä hallintoa ja virtaviivaistamalla toimintatapoja. Rakennemuutoksia tehdään myös palvelutuotannossa. Kaupungin velkaantuminen on tarkoitus saada nyt pysyvästi kuriin. Porvoon palvelutarjonta on edelleen hyvä Vuoden 2011 alussa voimaan astuva organisaatiouudistus tehostaa hallintoa yhdistämällä toimiala- ja tehtäväkokonaisuuksia ja keskittämällä kaupungin sisäisiä tukipalveluja. Rakennusten ylläpito, siivous, ruokapalvelut sekä logistiikkapalvelut siirtyvät vuoden alussa toimintansa aloittavaan Tilapalvelut-liikelaitokseen. Talous-, toimisto-, henkilöstö- ja tietotekniikkapalveluja keskitetään uuteen hallintopalvelukeskukseen. Rakennemuutos jatkuu myös palvelutuotannossa kaikilla toimialoilla. Esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimi on ottanut tänä syksynä käyttöön uuden Palomäen palvelukeskuksen, ja tämä mahdollistaa jatkossa vanhuspalvelujen laitospaikkojen vähentämisen. Kaupunginjohtajan esitys pitää sisällään myös palvelujen laadun ja tason tarkistuksia, jotka heikentävät jonkin verran kaupungin palvelutasoa. Porvoon palvelutarjonta on kuitenkin hyvä näiden säästöjen jälkeenkin kuntien välisessä vertailussa. Porvoo on panostanut vahvasti palveluiden kehittämiseen, ja porvoolaisilla on ollut keskimääräistä kattavammat palvelut. Tasoa on mahdollista hieman alentaa vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Kaupungin lakisääteiset tehtävät pystytään hoitamaan vastaisuudessakin. Kaupungin investointimenot painetaan ensi vuonna strategian mukaisesti 15 miljoonaan euroon. Kaupunki panostaa ensi vuonna kouluihin. Suurimpia investointihankkeita ovat Linnajoen koulun ja Kvarnbackens skolan korjaaminen sekä Hamarin koulun rakentaminen, mihin on varattu yhteensä 7,5 miljoonaa euroa. Katujen ja muiden kunnallisteknisten palveluiden rakentamiseen ja korjaamiseen on varattu noin 6 miljoonaa euroa. Talousarvio valmisteltiin poikkeuksellisella tavalla Talousarvion valmisteluprosessi on ollut poikkeuksellinen. Valmisteluprosessin aikana käytiin henkilöstöjärjestöjen kanssa yt-neuvottelut, joissa päädyttiin esittämään noin sadan henkilötyövuoden vähentämistä. Käyttötalousmenoja on vaikea vähentää puuttumatta henkilöstömenoihin, koska lähes puolet kaupungin menoista on henkilöstömenoja. 4

Neuvottelujen kuluessa vahvistui, että suuri osa tarvittavista henkilöstövähennyksistä voidaan toteuttaa muilla tavoin kuin irtisanomisilla. Irtisanottavien määrä täsmentyi 42 henkilöön, ja 20 henkilölle esitetään eläkkeelle siirtymistä. Lisäksi esitetään, että määräaikaisen henkilöstöä vähennetään ja avoimia tehtäviä jätetään täyttämättä. Porvoon kaupungin palveluksessa on tällä hetkellä yhteensä noin 3 580 työntekijää. Yt-prosessi on ollut raskas kaikille osallistujille, erityisesti tietysti henkilöstölle. Lähtökohtana on ollut se, että tehdään kerralla pysyviä rakenteellisia muutoksia, jotta toimintaa ja palvelujen kehittämistä voidaan jatkaa taas normaalimmissa olosuhteissa. Porvoo kasvaa vahvasti osana metropolialuetta Porvoolla erinomaiset edellytykset olla tulevaisuuden menestyjien joukossa, kun talous saadaan nyt terveelle pohjalle. Kaupunki kasvaa voimakkaasti osana metropolialuetta, ja historiallisen kaupungin miljöö on ainutlaatuinen muihin kasvukuntiin verrattuna. Porvoolaisten tulotaso on keskimääräistä korkeampi, ja kaupungin asukaslukuun suhteutetut verotulot ovat kuntavertailussa kärkisijoilla. Kaupunki vie tälläkin strategiakaudella vahvasti ja määrätietoisesti eteenpäin keskeisimpiä kehityshankkeita. Porvoon ydinkeskustassa, joen länsirannalla tehdään tulevan vuoden aikana mittavia rakennustöitä. Taidetehtaan ympärille nousee uusi taiteen, kulttuurin, matkailun, kongressien ja kaupallisten palveluiden keskus, joka tulee toimimaan tiiviissä yhteistyössä viereisen korkeakoulukampuksen kanssa. Taidetehtaan alueen odotetaan tuovan merkittäviä aluetaloudellisia hyötyjä sekä Porvoon kaupungille että seudun elinkeinoelämälle. Rakennustyöt käynnistyvät ensi vuonna myös Skaftkärrin alueella. Skaftkärr-hanke on valtakunnallisestikin uraa uurtava pilottihanke, jonka vauhdittamana Porvoo loikkaa ykköspaikalle energiatehokkaan asumisen paikkakuntana Suomessa. Skaftkärriin nousee lähivuosina uusi energiatehokas kaupunginosa, jonne sijoittuu noin 6 000 asukasta. Koko kaupunginosa suunnitellaan ja rakennetaan niin, että talot, asuinympäristö, liikennejärjestelyt ja palvelut toimivat mahdollisimman energiatehokkaasti. Maankäytön ja yhdyskuntarakenteen suunnittelussa Porvoon kaupunki panostaa energiatehokkaan kaupunkirakenteen kehittämiseen ja tonttituotannon kasvattamiseen. Kaupungin kasvu edellyttää myös aktiivista yhteistyötä metropolialueen kaupunkien kanssa. Porvoo jatkaa strategiansa mukaisesti integroitumista metropolialueen suunnittelujärjestelmiin yhdessä muiden itäisen Uudenmaan kuntien kanssa. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula 5

Stadsdirektörens översikt Också år 2011 kommer att vara ett svårt år i ekonomiskt avseende. Tillväxten på den privata sektorn syns inte i Borgå stads ekonomi ännu år 2011, eftersom konjunktursvängningen syns i kommunernas skatteinkomster först i efterhand. Budgetberedningen har baserat sig på den nya strategin för staden som fullmäktige godkände på våren. Enligt strategin måste man bryta stadens skuldsättning. Borgå stads problem har främst varit att inkomsterna inte räcker till i förhållande till driftsutgifterna. Förslaget till budget har upprättats så att fullmäktiges mål uppnås och skuldsättningen inte längre ökar år 2011. Ekonomin är i balas och investeringarna kan finansieras med årsbidraget. Enligt strategin är nivån för drifts- och investeringsutgifterna lägre än tidigare. Stadens verksamhet effektiveras genom att man centraliserar förvaltningen och strömlinjeformar olika praxis. Också inom serviceproduktionen görs strukturella ändringar. Avsikten är att få bestående ordning på stadens skuldsättning. Servicenivån i Borgå är fortfarande god I och med organisationsändringen som träder i kraft från början av år 2011 effektiviseras stadens förvaltning genom att slå samman sektoriella helheter och uppgiftshelheter samt genom att centralisera interna stödtjänster. Fastighetsunderhåll, städning, kostservice och logistiktjänster övergår till Affärsverket lokalservice som inleder sin verksamhet i början av året. Ekonomi-, kontors-, personal- och de datatekniska tjänsterna koncentreras till den nya centralen för förvaltningstjänster. Också inom serviceproduktionen fortsätter den strukturella ändringen på alla sektorerna. Socialoch hälsovårdssektorn tog t.ex. på hösten i bruk det nya Brandbackens servicecenter genom vilket antalet institutionsplatser inom äldreomsorgen kan minskas. Stadsdirektörens förslag innehåller också justeringar av kvaliteten och nivån på servicen, vilket sänker stadens servicenivå en aning. Servicenivån i Borgå, jämfört med övriga kommuner, är dock fortfarande god även efter dessa besparingar. Borgå har satsat mycket på att utveckla tjänsterna och borgåborna har haft mer heltäckande tjänster än i genomsnitt. Det är möjligt att sänka nivån en aning i en svår ekonomisk situation. Staden kan även i fortsättningen sköta sina lagstadgade uppgifter. Stadens investeringsutgifter ska fås ner till 15 miljoner euro år 2011 i överensstämmelse med strategin. Nästa år satsar staden på skolorna. Bland de största investeringsprojekten är renoveringen av Linnajoen koulu och Kvarnbackens skola och skolbygget Hamarin koulu, för vilket man reserverat sammanlagt 7,5 miljoner euro. För byggande och reparation av gator och andra kommuntekniska tjänster har anvisats ca 6 miljoner euro. Budgeten bereddes på ett exceptionellt sätt Processen för budgetberedningen var exceptionell. Under processen förde man med personalorganisationerna samarbetsförhandlingar, i och med vilka man beslutade föreslå en minskning av ca hundra årsverken. Det är svårt att minska driftsutgifterna utan att röra personalutgifterna, eftersom nästan hälften av stadens utgifter består av personalkostnader. Under förhandlingarna blev det klart att största delen av personalminskningarna kan genomföras på andra sätt än genom uppsägningar. Antalet personer som sägs upp preciserades till 42, och för 20 personer föreslår man pension. Därutöver föreslås att antalet visstidsanställda minskas och att man låter bli att besätta vakanta arbetsuppgifter. I stadens tjänst finns för tillfället totalt ca 3 580 personer. 6

Samarbetsförhandlingarna har varit tunga för alla, i synnerhet för personalen. Utgångspunkten har varit att man på en gång gör permanenta strukturella ändringar, så att verksamheten och utvecklingen av tjänsterna kan fortsätta i mer normala förhållanden. Borgå växer starkt som en del av metropolområdet Borgå har utmärkta förutsättningar att i framtiden höra till de framgångsrika, om man nu lyckas få ekonomin på en frisk grund. Staden växer kraftigt som en del av metropolområdet, och den historiska stadens miljö är unik i jämförelse med andra tillväxtkommuner. Borgåbornas inkomstnivå är över genomsnittet och stadens skatteinkomster i relation till invånarantalet placerar sig i toppen när man jämför med andra kommuner. Även under denna strategiperiod för staden starkt och målmedvetet framåt de mest centrala utvecklingsprocesserna. I stadskärnan på västra åstranden utförs omfattande byggarbeten under nästa år. Kring Konstfabriken byggs ett nytt center för kultur, turism, kongresser och kommersiell service. Det nya centret kommer att verka i ett nära samarbete med det invidliggande högskolecampuset. Området väntas vara till stor regionalekonomisk nytta både för Borgå stad och för näringslivet i regionen. Byggarbetena i Skaftkärr påbörjas också nästa år. Skaftkärrprojektet är ett nationellt banbrytande pilotprojekt i och med vilket Borgå ska gå i spetsen för energieffektivt boende i Finland. En ny energieffektiv stadsdel med ca 6 000 invånare byggs i Skaftkärr under de närmaste åren. Hela stadsdelen planeras och byggs så att husen, livsmiljön, trafiken och servicen är så energieffektiva som möjligt. Vid planeringen av markanvändningen och samhällsstrukturen satsar Borgå stad på utveckling av en energieffektiv stadsstruktur och på att öka tomtproduktionen. För tillväxt behövs också ett aktivt samarbete med de andra städerna i metropolområdet. Borgå fortsätter enligt strategin att integrera med planeringssystemen i metropolområdet tillsammans med de andra kommunerna i den östra delen av Nyland. Stadsdirektör Jukka-Pekka Ujula 7

2 Yleisperustelut Almänna motiveringar 2.1 Yleinen taloudellinen tilanne Det almänna ekonomiska läget Maailmantalous on kääntynyt nousuun vuoden 2010 alkupuolella jyrkän pudotuksen jälkeen. Kasvu jäänee kuitenkin vain lieväksi nousuksi. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan BKT:n vuosimuutos vuodelle 2009 oli -8 %. Tavaroiden ja palvelusten vienti laski viidenneksen, ja yksityiset investoinnit alenivat yli 17 prosenttia. Yksityinen kulutus laski lähes kaksi prosenttia vuodesta 2008. Efter den branta nedgången började världsekonomin återhämta sig under början av 2010. Tillväxten torde dock bli kortvarig. Enligt förhandsuppgifter från Statistikcentralen var förändringen av BNP -8 % för år 2009. Exporten av varor och tjänster sjönk med en femtedel och de privata investeringarna minskade med över 17 procent. Den privata konsumtionen sjönk likaså, med närmare två procent sedan år 2008. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi kasvoi vuoden toisella neljänneksellä 1,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kasvu oli kuitenkin odotettua hitaampaa, sillä ekonomistit olivat ennustaneet kasvuksi 3,1 prosenttia. Vuoden takaiseen verrattuna Suomen talous kasvoi 3,7 prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi Suomen kansantalouden kasvuksi kuluvana vuotena noin 2 %. Vuonna 2011 kasvu kiihtyy vajaaseen 3 %:iin ja vuonna 2012 kasvu hidastuisi noin 2,5 prosenttiin. Vaikka talous kääntyy tänä vuonna maltilliseen nousuun, julkisen talouden alijäämä syvenee edelleen, sillä suhdannetilan muutokset näkyvät julkisessa taloudessa viiveellä. Verotulojen laskeva trendi pitää taloustilanteen kireänä. Kunta-alan kustannustason nousu on tosin hidastunut. Toimintamenojen kasvua hillitsee erityisesti kuntien taloudellisen tilanteen heikkeneminen ja toimintamenoihin kohdistuvat säästötoimet. Kuntien palkkasumman kasvuvauhti hidastuu aikaisempia vuosia pienempien sopimuskorotusten ja henkilöstömäärän kasvua hillitsevien säästötoimien johdosta. Viime vuonna työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia. Työllisyystilanne on heikentynyt edelleen vuonna 2010, mutta vähemmän kuin on pelätty. Työttömyysaste kohoaa tänä vuonna jonkin verran, mutta jäänee alle kymmenen prosentin. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan elokuun lopussa koko maan työttömyysaste oli 7,3 %. Enligt Statistikcentralens förhandsuppgifter har bruttonationalprodukten volymmässigt ökat under det andra kvartalet med 1,9 procent jämfört med det första kvartalet. Ökningen var dock långsammare än väntat, då ekonomerna hade räknat med en ökning på 3,1 procent. Jämfört med året innan var tillväxten inom den finska ekonomin 3,7 procent. Finansministeriet bedömde att tillväxten i den finska samhällsekonomin skulle vara ca 2 % under detta år. År 2011 ökar tillväxten till knappa 3 % och år 2012 kommer den igen att sjunka till ca 2,5 procent. Även om ekonomin detta år vänder uppåt en aning, fortsätter underskottet i den kommunala ekonomin att förvärras, eftersom konjunktursvängningarna märks långsammare i den offentliga ekonomin. På grund av skatteinkomsternas sjunkande trend kommer det ekonomiska läget att förbli ansträngt. Ökningen av kostnadsnivån inom kommunsektorn har visserligen stannat upp. Ökningen av verksamhetsutgifterna dämpas särskilt av kommunernas försvagade ekonomi och de sparåtgärder som drabbar verksamhetsutgifterna. Kommunernas lönesumma ökar långsammare på grund av att de avtalsenliga förhöjningarna är mindre än under tidigare år och på grund av sparåtgärder som bromsar en fortsatt ökning av personalstyrkan. År 2009 försvagades sysselsättningsläget kännbart och arbetslöshetsgraden steg med ca två procent. Sysselsättningsläget försvagades ytterligare under år 2010, dock inte i lika hög grad som man befarade. Arbetslöshetsgraden stiger en aning i år, men torde stanna under tio procent. 8

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009* 2010* Porvoon työttömyysaste elokuun lopussa oli 8,1 %. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoavan vuonna 2010 keskimäärin 1,5 %. Kotimaiset kustannuspaineet ovat suhteellisen vähäiset kuluvan vuoden maltillisten palkkaratkaisujen johdosta. Arvonlisäveron korotukset heinäkuun alussa nopeuttavat kuluttajahintojen nousua. Ensi vuonna kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan yli kaksi prosenttia. Rahamarkkinakorot ovat edelleen historiallisen alhaisella tasolla. Lyhyet Euribor-korot noussevat vain muutaman korkopisteen seuraavan kuuden kuukauden aikana. Euroopan keskuspankin ohjauskorko on edelleen 1,0 prosenttia. Euroalueen velkakriisi siirtänee korkojen nousun aiemmin ennakoitua myöhemmäksi. Pitkät korot ovat jopa laskeneet viime aikoina, mikä lienee seurausta kasvunäkymien epävarmuudesta ja odotuksista, joiden mukaan keskuspankit eivät nostaisi ohjauskorkojaan vielä pitkään aikaan. Enligt Statistikcentralens arbetskraftsutredning var arbetslösheten 7,3 % i hela landet i slutet av augusti. Arbetslöshetsgraden i Borgå var 8,1 % i slutet av augusti. Finansministeriet beräknar att konsumentpriserna år 2010 stiger i medeltal 1,5 %. Det inhemska konstnadstrycket är relativ litet på grund av de måttliga löneuppgörelserna under året. Höjningen av mervärdesskatten i början av juli gör att konsumentpriserna stiger snabbare. Nästa år beräknas konsumentpriserna stiga över två procent. Räntorna på penningmarknaden är på en historiskt låg nivå. De korta Euriborräntorna torde stiga med endast några räntepunkter under de följande sex månaderna. Europeiska centralbankens styrränta är fortfarande 1,0 procent. På grund av euroområdets skuldkris torde räntorna börja stiga senare än vad som tidigare hade beräknats. De långa räntorna har rentav sjunkit under den senaste tiden, vilket torde vara en följd av de osäkra tillväxtutsikterna och antagandet att centralbankerna inte höjer styrräntan på länge. Bruttokansantuotteen volyymin muutokset vuosina 1990-2010 % 8 6 4 2 0 0,5 3,6 4,0 3,6 6,2 5,0 3,9 5,3 2,3 1,8 2,0 4,1 2,9 4,4 5,3 0,9 0,7-2 -0,8-4 -6-8 -10-3,5-6,0-8,0 2.2 Kuntatalous vuosina 2010 ja 2011 Kommunalekonomin under åren 2010 och 2011 Kuntien ja kuntayhtymien toimintakulujen kasvu hidastunee noin 3-3,5 prosenttiin, sillä kuntien taloudellinen tilanne edellyttää toimintamenojen kasvun hillitsemistä. Kuntien talouden neljännesvuositilaston ja eräiden muidenkin kunta-alan palkkasumman kehitystä kuvaavien tilastojen mukaan kuntien palkkasumma on kasvanut tänä Ökningen av kommunernas och samkommunernas verksamhetsutgifter blir långsammare, cirka 3-3,5 procent, eftersom kommunernas ekonomiska läge förutsätter att verksamhetsutgifternas ökning stävjas. Enligt kvartalsstatistiken för kommunernas ekonomi och också enligt andra statistik som beskriver lönesummans utveckling i 9

vuonna melko vähän. Palvelujen ostot ovat kasvaneet kuitenkin edelleen erittäin nopeasti. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan vuonna 2010 keskimäärin hieman yli kolme prosenttia. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan vuonna 2010 ansiotason kohoamista vähemmän eli noin 2,5 prosenttia, sillä palkkaa saavan henkilökunnan lukumäärä alenee jonkin verran viime vuoden tasosta. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu vuoden 2011 loppuun. Tehypöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuosille 2010 2011. Kuluvan vuoden palkkasopimus ei sisällä vuotta 2011 koskevia mahdollisia sopimustarkistuksia. Tämän hetkisen arvion mukaan kunta-alan palkkasumma kasvanee 2,5 % eli saman verran kuin kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2009 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 2,0 %. Kustannustason kohoaminen hidastui merkittävästi vuonna 2008 toteutuneesta kustannustason muutoksesta, joka oli samalla indeksillä mitattuna 5,2 %. Tänä vuonna ja ensi vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitattu kustannustason nousu jäänee 2-2,5 prosenttiin. Kunnallisveron veropohja ei juuri lisäänny vuonna 2010. Vaikka ansiotulojen kasvuvauhti jonkin verran nopeutuu tänä vuonna edellisestä vuodesta, verovähennysten korottaminen kaventaa kuntien veropohjaa. den kommunala sektorn har kommunernas lönesumma i år ökat ganska litet. Upphandlingen av köptjänster har emellertid fortsatt att öka mycket snabbt. Kommunsektorns förtjänstnivåindex förväntas stiga år 2010 med i genomsnitt litet över tre procent. I det ingår löneöverhänget från 2009 och förhöjningarna för 2010. År 2010 beräknas kommunsektorns lönesumma öka mindre än vad förtjänstnivån stiger, dvs. med ca 2,5 procent, eftersom antalet anställda som lyfter lön är något lägre än under senaste år. Avtalsperioden med Tehy fortsätter till slutet av år 2011. I Tehy-protokollet ingår avtalsförhöjningar under åren 2010 2011. Löneuppgörelsen för innevarande år innehåller inte eventuella avtalsjusteringar år 2011. Enligt gällande uppskattning torde kommunsektorns lönesumma växa 2,5 %, dvs. lika mycket som förtjänstnivåindex för kommunsektorn. Kostnadsnivån inom den kommunala sektorn steg år 2009 2,0 % enligt prisindex för basservicen. Kostnadsnivånökningen blev betydligt långsammare jämfört med år 2008, då ökningen mätt enligt samma index var 5,2 %. I år och nästa år kommer kostnadsnivåökningen enligt prisindex att stanna vid 2-2,5 procent. Underlaget för kommunalskatt kommer inte att öka nämnvärt under 2010. Även om förvärvsinkomsternas ökning är något snabbare i år än i fjol, betyder höjningen av skatteavdragen att underlaget för kommunalskatten blir smalare. 10

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010* 41930 42361 42649 42868 43050 43315 43656 43791 44142 44616 44969 45403 45730 46217 46793 46982 47404 47832 48227 48599 49000 Yleinen taloudellinen tilanne Det allmänna ekonomiska läget 2009* 2010** 2011** 2012** % -muutos % -ändring Tuotanto (määrä) Produktion (volym) -8,0 2,1 2,9 2,6 Palkkasumma Lönesumma -1,0 2,5 4,5 4,5 Ansiotaso Inkomstnivå 4,0 2,6 2,8 3,0 Palkansaajien työpanos Löntagarnas arbetsinsats -2,9-0,5 1,3 1,3 Inflaatio Inflation 0,0 1,5 2,5 2,0 %-yksikköä %-enheter Työttömyysaste Arbetslöshetsgrad 8,2 8,6 8,2 7,9 Verot/BKT Skatter/BNP 43,0 42,7 43,5 44,1 Julkiset menot/bkt Offentliga utgifter/bnp 56,0 56,1 55,2 55,1 Rahoitusjäämä/BKT Finansieringsunderskott/BNP -2,7-3,3-1,4-0,8 Julkinen velka/bkt Offentlig skuld/bnp 43,9 49,1 50,4 52,0 Vaihtotase/BKT Bytesbalans/BNP 1,3 1,4 1,1 0,7 Euribor 3kk, % Euribor 3 mån., % 1,2 1,0 2,0 3,0 10 vuoden korko, % 10 års ränta, % 3,7 3,3 4,0 4,5 2.3 Porvoon kaupungin tilanne Borgå stads situation Vuoden 2009 lopussa väestön määrä Porvoossa oli 48 599 henkeä. Vuonna 2009 väkiluku kasvoi 372 hengellä. Runsas puolet väestön lisäyksestä on seurausta syntyneiden enemmyydestä. Kuntien välinen tulomuutto ja lähtömuutto lisäsivät väkilukua noin 100 hengellä. Loppuosa noin 60 henkilöä on nettomaahanmuuton kasvua. 2.3.1 Yleistä Allmänt I slutet av år 2009 var Borgås invånarantal 48 599 personer. År 2009 ökade invånarantalet med 372 personer. Dryga hälften av invånarantalets ökning beror på ett födelseöverskott. Som följd av in- och utflyttningen mellan kommuner ökade invånarantalet med cirka 100 personer. Resten, cirka 60 personer, beror på ökad invandring. 60000 50000 40000 30000 Porvoon asukasluku - Invånarantal i Borgå 20000 10000 0 11

Porvoon väestön ikärakenne painottuu nuoriin ikäluokkiin verrattuna koko maan tai kaupunkimaisten kuntien ikärakenteeseen. Vuoden 2009 lopussa alle 15 vuotiaiden osuus oli 18,2 %, 15-64 vuotiaiden osuus 66,8 % ja yli 65 vuotiaiden osuus 14,9 %. Väestöennusteen mukaan väkiluku kasvaa viidessä vuodessa noin 2000 hengellä. Väestön kasvu painottuu ikäryhmään 65 74- vuotiaat. Yli 75 vuotiaiden osuus kasvaa 0,8 prosenttiyksikköä. I Borgå är de yngre åldersklasserna större jämfört med hela landet eller med åldersstrukturen i alla kommuner av stadskaraktär. Vid slutet av år 2009 var andelen personer under 15 år 18,2 %, 15-64- åringarnas andel 66,8 % och de 65 år fyllda personernas 14,9 %. Enligt befolkningsprognosen kommer befolkningen på fem år att öka med cirka 2000 personer. I befolkningstillväxten betonas åldersgruppen 65-74-åringar. Andelen personer år 75 år stiger med 0,8 %-enheter. Väestö ikäryhmittäin vuonna 2009 ja ennuste 2015 2025 Befolkningen per åldersgrupp år 2009 och prognosen 2015-2025 2009 % 2015* % 2020* 2025* 0-6 -vuotiaat 0-6-åringar 4 051 8,3 4 173 8,2 4 266 4 323 7-14 -vuotiaat 7-14-åringar 4 802 9,9 5 033 9,9 5 243 5 375 15-64 -vuotiaat 15-64-åringar 32 481 66,8 32 253 63,2 32 422 32 869 65-74 -vuotiaat 65-74-åringar 4 038 8,3 5 741 11,3 6 340 6 019 75-84 -vuotiaat 75-84-åringar 2 381 4,9 2 777 5,4 3 499 4 809 Yli 85 -vuotiaat Över 85-åringar 846 1,7 1 044 2,0 1 256 1 553 Yhteensä Sammanlagt 48 599 100 51 021 100,0 53 026 54 948 Porvoon keskimääräinen tulotaso on korkea kuntakohtaisessa vertailussa. Verotettavat tulot tulonsaajaa kohti vuodelta 2008 olivat 20 867 euroa. Vuoden 2008 verotulot asukasta kohti olivat 3 872 euroa. Porvoo sijoittui kuntavertailussa sijaluvulle 8. Porvoon työpaikkarakenne on palveluvaltainen. Palvelujen osuus on 63,3 %. Jalostuksen osuus on 33,9 %. Jalostuksen osuus on merkittävästi suurempi kuin maassa keskimäärin. Maa- ja metsätalouden osuus on 1,8 %. Porvoon työpaikkaomavaraisuus viimeksi julkistetussa vuoden 2007 tilastossa on 90,4 %. Porvoossa on siten noin 10 % vähemmän työpaikkoja kuin työllistä työvoimaa. Porvoosta muissa kunnissa työssä käyviä on noin 7 300 henkilöä. Tästä runsaat 70 % käy työssä pääkaupunkiseudulla. Muista kunnista Porvoossa työssä käyviä on noin 5 000 henkilöä. Viime vuonna työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia. Työllisyystilanne on heikentynyt edelleen vuonna 2010. Porvoon työttömyysaste elokuun lopussa oli 8,1 %. Työttömien ja lomautettujen määrä oli 2 009 henkilöä. Avoimien työpaikkojen määrä oli 174 työpaikkaa. Den genomsnittliga inkomstnivån i Borgå är hög i jämförelsen med andra kommuner. Den beskattningsbara inkomsten per inkomsttagare år 2008 var 20 867 euro. År 2008 var skatteinkomsterna per invånare 3 872 euro. I jämförelsen med andra kommuner kom Borgå på 8:e plats. Arbetsplatsstrukturen i Borgå är servicedominerad. Servicesektorns andel är 63,3 %. Förädlingssektorns andel är 33,9 %. Förädlingens andel är betydligt större än i hela landet i genomsnitt. Jordoch skogsbrukets andel är 1,8 %. I den senaste statistiken för år 2007 var arbetsplatssufficiensen i Borgå 90,4 %. I Borgå finns således cirka 10 % färre arbetsplatser än sysselsatta personer. Antalet Borgåbor som pendlar till andra kommuner är cirka 7 300. Dryga 70 % av dem har arbetsplats i huvudstadsregionen. Antalet personer som pendlar till arbete i Borgå är ungefär 5 000. År 2009 försvagades sysselsättningsläget kännbart och arbetslöshetsgraden steg med ca två procent. Sysselsättningsläget försvagades ytterligare under år 2010 Arbetslöshetsgraden i Borgå var 8,1 % i slutet av augusti. Antalet arbetslösa och permitterade var 2 009 personer. Antalet lediga arbetsplatser var 174. 12

Työttömyys - Arbetslösheten 2500 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 2008 2009 2010 Työttömät työnhakijat - Arbetslösa arbetssökande Avoimet työpaikat - Lediga arbetsplatser 2.3.2 Porvoon taloustilanne Borgå stads ekonomiska läge Porvoon kaupungin taloudellinen tilanne on heikentynyt taloudellisen laman myötä. Taloustaantuman seurauksena verotulojen kasvu on kääntynyt laskuun. Laman ensimmäiset merkit olivat havaittavissa jo vuoden 2008 lopussa, jolloin yhteisöverotilitykset alkoivat laskea. Vuonna 2008 yhteisöverotilitykset laskivat 2,6 % edellisestä vuodesta, vuonna 2009 lasku oli 29,3 % ja vuonna 2010 ennusteen mukaan lasku on noin 20 %. Borgå stads ekonomiska läge har försvagats till följd av den ekonomiska recessionen. Som en följd av den ekonomiska recessionen har skatteinkomsterna slutat öka och i stället börjat minska. De första tecknen på en recession observerades redan vid slutet av år 2008, då samfundsskatteredovisningarna började sjunka. År 2008 sjönk de redovisade samfundsskatterna med 2,6 % från det föregående året, år 2009 sjönk de 29,3 % och enligt prognosen för år 2010 sjunker de cirka 20 %. Vuoden 2008 tilinpäätös oli 2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuonna 2009 alijäämää oli 4 miljoonaa euroa voimakkaista talouden tasapainottamistoimenpiteistä ja henkilöstön lomauttamisesta huolimatta. Alijäämä oli seurausta tulojen vähenemisestä. Verotulojen laskun lisäksi myös muut tulot, kuten esimerkiksi tontinmyyntitulot laskivat. Menojen kasvu saatiin pysäytettyä ja tilinpäätökseen voitiin merkitä ulkoisten menojen kasvuprosentiksi vain 0,2 %. Henkilöstömenojen menokehitys oli vielä selkeämpi, sillä henkilöstömenot aikaisempina vuosina toteutuneen voimakkaan kasvun sijaan vähenivät 0,7 %. Vuoden 2010 talousarvio laadittiin tiukan talousraamin puitteissa ja verotulot ennakoitiin kuntien kasvuennusteiden mukaisiksi. Kiinteistöveroja korotettiin valtion korotettua kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja. Korotuksella saadaan noin 3,3 milj. euron lisätulo. Kiinteistöveron tuotto kokonaisverotuloista on noin 5,5 %. Talousarvion vuosikate jäi veron korotuksista huolimatta 2 milj. euroa alijäämäiseksi ja talousarvion kokonaisalijäämä kasvoi 14 milj. euroon. Bokslutet för 2008 uppvisade ett underskott på 2 miljoner euro. År 2009 var underskottet 4 miljoner euro, trots att effektiva åtgärder vidtogs för att balansera ekonomin och trots att personalen permitterades. Underskottet var en följd av minskade inkomster. Inte vara skatteinkomsterna utan också andra inkomster minskade, till exempel inkomsterna från försäljning av tomter. Utgiftsökningen kunde hejdas och i bokslutet kunde man ange en ökning av de yttre utgifterna med endast 0,2 %. I personalutgifterna var utgifternas utveckling ännu tydligare, eftersom personalutgifterna, som under tidigare år ökade kraftigt, nu minskade med 0,7 %. Budgeten för år 2010 upprättades enligt en stram ekonomisk ram, och man beräknade att skatteinkomsterna skulle följa kommunernas tillväxtprognoser. Fastighetsskatterna höjdes efter att staten hade höjt de nedre och övre gränserna för fastighetsskatten. Med höjningen ökar inkomsterna med cirka 3,3 milj. euro. Fastighetsskattens avkastning i procent av alla skatteinkomster är cirka 5,5 %. Trots skattehöjningen visade årsbidraget ett underskott på 2 miljoner och det totala 13

Tasapainoisessa taloudessa vuosikatteella tulisi rahoittaa investoinnit ja lainojen lyhennykset. Negatiivinen vuosikate on kriisiytymisen merkki ja merkitsee vuotuisten käyttötalouden menojen rahoittamistarvetta lainanotolla. Vuosi 2011 tulee olemaan taloudellisesti erittäin vaikea. Yleinen talous on jo lähtenyt nousuun, mutta verotuloissa nousun vaikutukset näkyvät viiveellä. Talouskasvunkin ennustetaan olevan melko vaimeaa, eikä sitä kautta ole odotettavissa ratkaisua laman aikana syntyneeseen suureen velkataakkaan. Ongelmaksi saattaa muodostua kustannustason ja henkilöstökustannusten nousu yleisen taloustilanteen parantuessa samalla kun verotulot jäävät vielä alhaiselle tasolle. underskottet i budgeten steg till 14 milj. euro. I en balanserad ekonomi borde man med årsbidraget finansiera investeringarna och amorteringarna på lånen. Ett negativt årsbidrag är ett tecken på en ekonomisk kris och betyder att driftsekonomins utgifter under året måste finansieras med lån. Året 2011 kommer att vara mycket svårt ur ekonomins synpunkt. Den allmänna trenden för ekonomin pekar redan uppåt, men i skatteinkomsterna syns trenden först efter en tid. Också prognosen visar en tämligen svag ekonomisk tillväxt, och den vägen har man inte att vänta någon lösning på den tunga skuldbörda som skapades under recessionstiden. Det kan bli problem med en stigande kostnadsnivå och stigande personalkostnader när det allmänna ekonomiska läget blir bättre medan skatteinkomsterna fortsätter att vara låga. TP-BS 2007 TP-BS 2008 TP-BS 2009 TA-BU 2010 TA-BU 2011 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Toimintakate - Verksamhetsbidrag -185 933-209 337-211 520-221 921-214 636 Verotulot - Skatteinkomster 177 559 186 727 183 877 181 069 183 700 Valtionosuudet - Statsandelar 35 264 37 371 41 723 44 336 49 000 Rahoitusmenot, nt. - Finansiella kostnader, nt -2 079-2 944-2 661-5 435-3 000 Vuosikate - Årsbidrag 24 811 11 817 11 419-1 951 15 064 Poistot ja tilinpäätöserät - Avskrivningar och bokslutsposter -13 673-13 971-15 371-12 000-13 500 Tilikauden yli-/alijäämä - Räkenskapsper. över/underskott 11 138-2 154-3 952-13 951 1 564 Nettoinvestoinnit - Nettoinvesteringar 34 028 36 034 24 351 22 965 15 000 Vuosikatteen riittävyys nettoinvestointeihin - Årsbidragets tillräcklighet i nettoinvesteringar -9 217-24 217-12 932-24 916 64 Edellisten vuosien kertynyt ylijäämä - Överskott från tidigare räkenskapsperioder 58 532 56 379 52 428 38 477 40 041 (Tilinpäätöstiedot sisältävät liikelaitokset Affärsverken ingår i bokslutsuppgifterna) 2.4 Talousarvion ja taloussuunnitelman perustelut Motiveringar till budgeten och ekonomiplanen 2.4.1 Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalaissa Budgeten och ekonomiplanen enligt kommunallagen Kuntalain 65 pykälässä säädetään talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma I 65 i kommunallagen finns bestämmelser om budgeten och ekonomiplanen. Fullmäktige skall före utgången av året godkänna en budget för kommunen för det följande kalenderåret. I samband med att budgeten godkänns 14

kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. skall fullmäktige också godkänna en ekonomiplan för tre eller flera år (planeperiod). Budgetåret är planeperiodens första år. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto." I budgeten och ekonomiplanen godkänns målen för kommunens verksamhet och ekonomi. Budgeten och ekonomiplanen skall göras upp så att förutsättningarna för skötseln av kommunens uppgifter tryggas. Ekonomiplanen skall vara i balans eller visa överskott under en planeperiod på högst fyra år, om det inte beräknas uppkomma överskott i balansräkningen för det år budgeten görs upp. Om underskott i balansräkningen inte kan täckas under planeperioden, skall i anslutning till ekonomiplanen fattas beslut om specificerade åtgärder (åtgärdsprogram) genom vilka det underskott som saknar täckning skall täckas under en period som fullmäktige särskilt fastställer (skyldighet att täcka underskott). I budgeten tas in de anslag och beräknade inkomster som verksamhetsmålen förutsätter samt visas hur finansieringsbehovet skall täckas. Anslag och beräknade inkomster kan tas in till brutto- eller nettobelopp. Budgeten består av en driftsekonomi- och resultaträkningsdel samt en investerings- och finansieringsdel. Budgeten skall iakttas i kommunens verksamhet och ekonomi. Beslut om ändringar i den fattas av fullmäktige. 2.4.2 Talousarvion ja taloussuunnitelman sisältö Budgetens och ekonomiplanens innehåll Yleisperusteluissa esitetään mm. katsaus kansantalouden ja kunnallistalouden kehitykseen, kaupungin taloudellisen tilanteen kehittymiseen sekä selvitetään talousarvion rahoitukseen vaikuttavia tekijöitä. De allmänna motiveringarna innehåller bl.a. en översikt över statsekonomins och kommunekonomins utsikter och det ekonomiska läget i staden samt en redogörelse för faktorer som är av betydelse för budgetens finansiering. Käyttötalousosa sisältää toimialakohtaiset talousarviot esitettynä tehtäväaluetasolla. Toimialojen suunnitelmat sisältävät myös toiminnalliset tavoitteet ja tunnuslukutaulukot sekä talousarviovuoden että taloussuunnitelmavuosien osalta. Tehtäväalueiden tuloslaskelmissa esitetään toimintatulot ja toimintamenot. Tuloslaskelmaosassa esitetään kaupungin kokonaistalouden keskeiset erät, jotka ovat varsinaisen toiminnan menot ja tulot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot sekä suunnitelman mukaiset poistot käyttöomaisuudesta. Driftsekonomidelen innehåller varje sektors budget på uppgiftsområdesnivå. I sektorernas planer ingår också mål för verksamheten och tabeller med nyckeltal för budgetåret och för åren under planeperioden. I uppgiftsområdenas resultaträkningar presenteras verksamhetsintäkter och verksamhetsutgifter. Resultaträkningsdelen innehåller de centrala posterna i stadens ekonomi som helhet, dvs. utgifter och inkomster för den egentliga verksamheten, skatteintäkter, statsandelar, finansiella intäkter och utgifter samt planenliga avskrivningar på anläggningstillgångar. 15

Investointiosassa esitetään kaupungin investointimenot ja -tulot. Rahoitusosassa esitetään meno- ja tuloarvioina pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot. Rahoitusosa sisältää rahoituslaskelman, jonka tiedot kerätään tuloslaskelmaosasta, investointiosasta ja rahoitusosasta. Investeringsdelen innehåller stadens investeringsutgifter och -inkomster. I finansieringsdelen presenteras i formen av utgifts- och inkomstförslag de utgifter och inkomster som berör finansieringen på lång sikt. Investeringsdelen innehåller en finansieringskalkyl med uppgifter som samlats från resultaträkningsdelen, investeringsdelen och finansieringsdelen. Kaupungin taloussuunnitelma laaditaan vuosittain kolmivuotisena. Kaupunginvaltuusto hyväksyy sen talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Stadens ekonomiplan upprättas årligen för tre år. Stadsfullmäktige godkänner den i samband med godkännandet av budgeten. Budgetåret är planeperiodens första år. 2.4.3 Talousarvion laatimisen lähtökohdat Utgångspunkter för upprättandet av budgeten Kaupunginhallitus hyväksyi 6.4.2010 131 talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisohjeet. Laatimisohjeisiin sisällytettiin talousarvioraami lautakunnille ja toimialoille otettavaksi huomioon talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen valmistelussa. Talousarvioraamin lähtökohtana oli kaupunginvaltuuston 31.3.2010 hyväksymä kaupungin strategia, jonka mukaan kaupungin tärkeimpänä tavoitteena on velkaantumisen kasvun pysäyttäminen ja velkaantumisen kääntäminen laskuun. Strategia edellyttää, että kaupungin käyttötalousmenoja vähennetään vuoden 2013 loppuun mennessä 15 miljoonalla eurolla vuoden 2010 tasosta palveluiden tasoa ja laatua tarkistamalla. Strategian mukaiset vuosittaiset nettoinvestoinnit ovat enintään 15 miljoonaa euroa. Kunnallisveron taso säilytetään kilpailukykyisenä ja verotulojen kasvu ohjataan velan lyhentämiseen. Omaisuuden myyntitulot tonttituotantoa lukuun ottamatta käytetään velan lyhentämiseen tai sellaisiin investointeihin, jotka säilyttävät omaisuuden arvon. Vuoden 2011 talousarvioraami on laadittu strategian mukaisesti. Tavoitteena on kohdistaa strategian tavoitteet etupainoisesti niin, että strategiakauden ensimmäisen vuoden käyttötalousmenojen vähennykset ovat 7 miljoonaa euroa. Vähennyksestä sivistystoimen osuus on 3 milj. euroa, sosiaali- ja terveystoimen osuus 2 milj. euroa, tekninen ja ympäristötoimen osuus 1 milj. euroa sekä yleishallinnon ja pelastustoimen osuus yhteensä 1 milj. euroa. Tuloarviota korotettiin 1,7 %. Stadsstyrelsen godkände 6.4.2010 131 anvisningarna för upprättande av budget och ekonomiplan. I anvisningarna ingår en budgetram, som nämnderna och sektorerna bör beakta när de bereder förslagen till budget och ekonomiplan. Utgångspunkten för budgetramen var den strategi som stadsfullmäktige godkände 31.3.2010, enligt vilken stadens viktigaste mål var att hejda stadens fortsatta skuldsättning och att börja minska skulderna. Strategin förutsätter att stadens driftsutgifter före slutet av år 2010 minskas med 15 miljoner euro från nivån år 2010 genom ändringar i servicens nivå och kvalitet. Enligt strategin ska nettoinvesteringarna inte överstiga 15 miljoner euro per år. Kommunalskatten bibehålls på en konkurrenskraftig nivå och när skatteintäkterna ökar, används pengarna till amortering av skulderna. Inkomster från försäljning av egendom, med undantag för tomtproduktionen, används antingen till låneamorteringar eller till investeringar som bevarar egendomens värde. Budgetramen för år 2011 har upprättats i enlighet med strategin. Målet är att i enlighet med strategin göra mest under de första åren, så att nedskärningarna i driftsutgifterna under de fem första åren av strategiperioden ska vara 7 miljoner euro. I nedskärningarna är bildningssektorns andel 3 miljoner euro, social- och hälsovårdssektorns 2 milj. euro och miljösektorns 1 milj. euro samt allmänna förvaltningens och räddningsväsendets andelar sammanlagt 1 milj. euro. Budgetprognosen höjdes med 1,7 %. 16

Lautakuntien ehdotukset olivat pääosin asetetun raamin mukaiset lukuun ottamatta sosiaali- ja terveystointa. Sosiaali- ja terveystoimen esitys oli noin 1 miljoona euroa raamia korkeampi. Lisäksi erikoissairaanhoidon kustannukset kasvavat noin 3,8 milj. euroa talousarvioehdotuksessa arvioitua enemmän. Talousarvio sisältää yleisen kiinteistöveron ja asuinrakennusten kiinteistöveron korottamisen 0,05 prosenttiyksikköä. Kiinteistöveron korotuksella saadaan noin 800 000 euron lisätulo. Kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen sisältyi 3,2 miljoonan euron vähennys kohdassa kaupunginhallitus. Vähennyksen kohdentamista toimialoille on valmistelu talousarvioehdotuksen jatkokäsittelyn yhteydessä. Henkilöstöjärjestöjen kanssa on käyty yhteistoimintaneuvottelut, joissa esityksenä on ollut 100-120 henkilötyövuoden vähentäminen. Yhteistoimintaneuvottelujen ja muiden tarkistusten tuloksena vuoden 2011 talousarvioehdotukseen on tehty seuraavat muutokset: Henkilöstövähennyksistä syntyy vuonna 2011 yhteensä 1,7 milj. euron henkilöstömenosäästöt. Vuoden 2011 palkantarkistuksiin varattua määrärahaa pienennetään 0,6 milj. euroa. Palkkavaraus on vähennyksen jälkeen vuositasolla noin 1,5 % palkkasummasta. Pilaantuneiden maiden puhdistukseen varattuja määrärahoja siirretään myöhemmäksi 0,3 milj. euroa. Avustuksiin varattuja määrärahoja on poistettu yleishallinnosta ja sivistystoimesta. Yksityistieavustuksia on vähennetty 50 000 euroa. Sosiaali- ja terveystoimen ostopalveluja siirretään hoidettavaksi omana työnä. Palomäen vuokrakuluja on tarkistettu alaspäin. Porvoon Veden tuottovaatimus on korotettu 0,3 milj. eurosta 0,4 milj. euroon. Myyntituloja korotetaan 0,2 milj. euroa Porvoon Energian kanssa tehtävän tonttikaupan vuoksi. Työttömyyden hoitoon ja valtiolle maksettavaan työmarkkinatuen kuntaosuuteen lisätään 0,3 milj. euroa pitkäaikaistyöttömyyden ennakoidun määrän perusteella. Kaupunginhallitus päätti lisätä pelastuslaitoksen vuokrakululuihin ja kuntaosuuksiin 50 000 euroa, jonka vaikutuksesta kaupungin osuus pelastustoimesta nousee 25 000 euroa. Nämndernas förslag står i huvudsak i linje med ramen, med undantag för social- och hälsovårdssektorn. Social- och hälsovårdssektorns förslag var cirka 1 miljon euro högre än ramen. Därtill har det kommit fram att specialsjukvårdens kostnader kommer att öka så att de överskrider budgeten med cirka 3,8 miljoner euro. Budgeten inkluderar en höjning av allmänna fastighetsskatten och fastighetsskatten för bostadsbyggnader med 0,05 procentenheter. Med höjningen av fastighetsskatten ökar intäkterna med cirka 800 000 euro. I stadsdirektörens budgetförslag ingick en nedskärning på 3,2 miljoner euro under stadsstyrelsen. I samband med den fortsatta behandlingen av budgetförslaget har man berett hur summan ska fördelas på sektorerna. Man har fört samarbetsförhandlingar med personalorganisationerna, i vilka man föreslog att man drar in 100-120 årsverken. Som resultat av samarbetsförhandlingarna och andra preciseringar har man gjort följande ändringar i budgetförslaget för 2011: Till följd av personalminskningar sparar man sammanlagt 1,7 milj. euro i personalkostnader år 2011. Anslaget som reserverats för lönejusteringar år 2011 minskas med 0,6 milj. euro. Lönereserveringen är efter nedskärningen ungefär 1,5 % av lönesumman på årsnivå. Anslag som reserverats för sanering av förorenad mark flyttas till senare 0,3 milj. euro. Man har dragit in anslag som reserverats för allmänna förvaltningens och bildningssektorns bidrag. Bidragen för enskilda vägar har minskats 50 000 euro. Social- och hälsovårdssektorns köptjänster har överförts till att skötas som eget arbete. Brandbackens hyreskostnader har justerats nedåt. Avkastningskravet för Borgå vatten har höjts från 0,3 milj. euro till 0,4 milj. euro. Inkomster från tomtförsäljningar höjs 0,2 milj. euro på grund av tomtaffären med Borgå Energi. Man lägger till 0,3 milj. euro för skötsel av arbetslöshet och för kommunandelen av arbetsmarknadsstödet som betalas till staten på grund av prognosen för antalet långtidsarbetslösa. Stadsstyrelsen beslutade lägga till 50 000 euro till räddningsverkets hyreskostnader och kommunandelar, vilket innebär att stadens andel av räddningsväsendet stiger 25 000 euro. 17

Esitys Saxbyn ja Tuorilan koulun lakkauttamisesta peruttiin. Kustannusvaikutus on 330 000 euroa. Edellä mainituilla toimenpiteillä vuoden 2011 talousarvio on tasapainossa. Vuosikate on 15,1 milj. euroa, mikä vastaa nettoinvestointeja. Kaupungin velkaantuminen voidaan pysäyttää. Toimenpiteet on pyritty kohdistamaan niin, että niiden vaikutukset suoraan kuntalaisille tarjottaviin palveluihin olisivat mahdollisimman vähäiset. Palvelut tosin heikkenevät eräiltä osin, mutta kokonaisuutena palvelujen taso voidaan edelleen säilyttää hyvänä ja kaikilta osin lakisääteisellä tasolla. Investointiosa on supistettu raamin tasolle siten, että nettoinvestointimenot ovat enintään 15 milj. euroa vuosina 2011 2013. Talousarviovuonna valmistellaan elinkaarihankkeita. Förslaget om att lägga ned Saxby skola och Tuorilan koulu drogs tillbaka. Kostnadsverkningarna är 330 000 euro. Med dessa åtgärder är budgeten för 2011 i balans. Årsbidraget är 15,1 milj. euro, vilket motsvarar nettoinvesteringarna. Stadens skuldsättning kan stoppas. Man har försökt rikta åtgärderna så att deras inverkan på de tjänster som direkt erbjuds kommuninvånarna är så små som möjligt. Tjänsterna försämras visserligen till vissa delar, men som helhet kan servicenivån fortfarande bibehållas på en god nivå och till alla delar på lagstadgad nivå. I fråga om investeringar har budgeten sänkts till ramnivån så att investeringarnas nettoutgifter år 2011-2013 är högst 15 miljoner euro. Under budgetåret bereds livscykelprojekt. 2.4.4 Talousarvion rakenteelliset muutokset Förändringar i budgetens uppbyggnad Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 26.5.2010 24 kaupungin luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaation muuttamisen keskeiset periaatteet. Organisaatiomuutos vahvistettiin marraskuussa käsitellyllä hallinto- ja toimintasäännön muutoksella. Stadsfullmäktige har 26.5.2010 24 godkänt de centrala principerna för ändringar i stadens förtroendevalda- och tjänsteinnehavarorganisation. Organisationsändringen fastställdes i november genom en ändring av förvaltnings- och verksamhetsstadgan. Talousarvioesitys on muunnettu uuden organisaatiomallin mukaiseksi. Talousarvion kannalta keskeisin muutos on Tilapalvelut-liikelaitoksen perustaminen. Liikelaitokseen siirtyy pääosa tilakeskuksen kiinteistöhuollosta, siivoustoimi ja ruokahuolto. Siivoustoimen ja ruokahuollon budjettimäärärahat ja tuloarviot jäävät pois talousarvion kokonaisluvuista ja siirretään sellaisenaan liikelaitokseen. Kiinteistönhuoltotöiden määrittely ja tilaaminen siirtyvät toimitilajohdolle samoin kuin niitä vastaavat määrärahat. Liikelaitos laatii erillisen, liitetietona esitettävän talousarvion ja taloussuunnitelman. Liikelaitoksen tulee kattaa menonsa kaupungin sisäisillä tuloilla. Liikelaitokseen siirtyvän henkilökunnan määrä on 317 henkilöä. Budgetförslaget har ändrats enligt den nya organisationsmodellen. Den centrala ändringen i budgeten är grundandet av Affärsverket lokalservice. Affärsverket åtar sig att sköta huvuddelen av lokalcentralens fastighetsvård, städtjänster och kostservice. Städtjänsternas och kostservicens anslag och inkomstkalkyler lämnas bort från budgeten och överförs som sådana till affärsverket. Planeringen och beställningen av arbeten för underhåll av fastigheter överförs till lokalitetsledningen, anslagen likaså. Affärsverket upprättar en egen budget och ekonomiplan, som används som bilaga. Affärsverket ska täcka sina utgifter med interna inkomster från staden. Den personal som övergår i affärsverkets tjänst är 317. 18

Porvoon kaupungin organisaatio 1.1.2011 lukien Borgå stads organisation från 1.1.2011 Luottamushenkilöorganisaatio Förtroendevaldaorganisation Kaupunginvaltuusto Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Konsernin yhtiöt ja yhteisöt Liikelaitosten johtokunnat Tilapalvelut Työterveys Vesilaitos Sosiaali- ja terveyslautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Sivistyslautakunta Kaupunkikehityslautakunta Aluepelastuslautakunta Terveydensuojelujaosto Sosiaalijaosto Suom. koulutusjaosto Sve, utbildnings sektionen Yksityistiejaosto Stadsfullmäktige Centralvalnämnden Revisionsnämnden Stadsstyrelsen Koncernbolagen och samfunden Direktionerna för affärsverken Lokalservice Företagshälsovård Vattenverket Social- och hälsovårdsnämnd en Byggnadsoch miljönämnden Bildningsnämnden Stadsutvecklingsnämnden Regionala räddningsnämnden Hälsoskyddssektionen Socialsektionen Suomenkielinen koulutusjaosto Svenskspråkiga utbildningssektionen Sektionen för enskilda vägar 19

Virkaorganisaatio Tjänsteinnehavarorganisation Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Konsernin yhtiöt ja yhteisöt Hallintopalvelukeskus Toimistopalvelut Talouspalvelut Henkilöstöpalvelut Tietotekniikkapalvelut Konsernihallinto Konsernijohto Kaupungin johto, hallinto-, rahoitus-, henkilöstö- ja toimitilajohto Kaupunkikehitys Elinkeinoasiat Maapolitiikka Kaupunkisuunnittelu Kuntatekniikka Lupa- ja valvonta-asiat Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Liikelaitokset Tilapalvelut Työterveys Vesilaitos Itä- Uudenmaan pelastuslaitos Sosiaali- ja terveystoimi Terveyspalvelut Terveysasemat, hammashuolto, tukipalvelut, ennaltaehkäisy, Näsin sairaala, geriatrian lääkäripalvelut, terveydensuojelu, elintarvikelaboratorio Sosiaali- ja perhepalvelut Lapsiperheiden sosiaalityö, aikuissosiaalityö, sosiaalityön tukipalvelut, päihdetyö Vanhus- ja vammaispalvelut Laitoshoito, kotihoito ja palveluasuminen, vammaispalvelut Sivistystoimi Suomenkieliset koulutuspalvelut Peruskoulut, lukiot, terveydenhuolto-oppilaitos, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Ruotsinkieliset koulutuspalvelut Peruskoulut, lukiot Varhaiskasvatuspalvelut Päiväkodit, perhepäivähoito, varhaiserityiskasvatus, muu varhaiskasvatus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Kirjastopalvelut, kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut, nuorisopalvelut, opetuspalvelut Stadsfullmäktige Stadsstyrelsen Koncernbolagen och -samfunden Centralen för förvaltningstjänster Kanslitjänster Ekonomitjänster Personaltjänster Datatekniska tjänster Koncernförvaltning Koncernledningen Stadens ledning samt förvaltnings-, ekonomi-, personal- och lokalitetsledningen Stadsutveckling Näringsfrågor Markpolitik Stadsplanering Kommunteknik Tillstånds- och tillsynsärenden Byggnadstillsyn Miljövård Affärsverken Lokalservice Företagshälsovård Vattenverket Räddningsverket i Östra Nyland Social- och hälsovårdssektorn Hälsotjänster Hälsostationer, tandvård, stödtjänster, förebyggande tjänster, Näse sjukhus, geriatriska läkartjänster, hälsoskydd, livsmedelslaboratorium Social- och familjetjänster Socialarbete för barnfamiljer, vuxensocialarbete, stödtjänster inom socialt arbete, missbrukararbete Äldreomsorg och handikapptjänster Slutenvård, hemvård och serviceboende, handikapptjänster Bildningssektorn Finskspråkiga utbildningstjänster Grundskolor, gymnasier, Porvoon terveydenhuolto-oppilaitos, morgon- och eftermiddagsverksamhet för skolelever Svenskspråkiga utbildningstjänster Grundskolor, gymnasier Tjänster inom småbarnsfostran Daghem, familjedagvård, specialsmåbarnsfostran, övrig småbarnsfostran Kultur- och fritidstjänster Bibliotekstjänster, kulturtjänster, idrottstjänster, ungdomstjänster, undervisningstjänster 20