MULTIAN KUNNAN TASEKIRJA KH: 31.3.2015 91 Tark.ltk: KV:
SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖSSÄÄDÖKSET 1 TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat ja kokonaistalouden kehitys 3 Kunnanjohtajan katsaus v. 2014 3 Kuntien taloudellinen kehitys 8 Multian talouden toteutuminen 2014 9 Kunnan sisäisen valvonnan järjestäminen 11 Kuntalain 65 mukaiset toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi 13 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 14 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 15 Tase ja sen tunnusluvut 16 Kokonaistulot ja menot 18 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 19 Konsernirahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 20 Konsernitase ja sen tunnusluvut 21 Hallituksen selonteko konsernivalvonnasta 23 Tilikauden tuloksen käsittely 24 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötalouden toteutuminen Tarkastuslautakunta 25 Kunnanvaltuusto 27 Kunnanhallitus 29 Keskusvaalilautakunta 44 Perusturvalautakunta 46 Sivistyslautakunta 69 Tekninen lautakunta 83 Käyttötalousosan toteutuminen lautakunnittain 108 Tuloslaskelmaosan toteutumavertailu 112 Investointien toteutuminen 113 Rahoituksen toteutuminen 115 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 116 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 117 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 118 Tasetta koskevat liitetiedot 121 Henkilöstötilinpäätös 130 Laskennallisesti eriytetyt tilinpäätökset 133 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT Tilinpäätöksen allekirjoitukset 135 Tilintarkastusmerkintä 136 LUETTELOT JA SELVITYKSET Luettelo käytetyistä tilikirjoista ja tositteista 137 Kunnanorganisaatio 138
TILINPÄÄTÖSSÄÄDÖKSET Kunnan tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan kuntalain sekä soveltuvin osin kirjanpitolain ja -asetuksen säännöksiä (KuntaL 68 ). Kuntalaki on kirjanpitolakiin nähden erityislain asemassa. Siltä osin kuin mainittujen lakien säännökset poikkeavat toisistaan noudatetaan kuntalakia (KPL 8:5 ). Kirjanpitolain säännösten soveltamisesta tilinpäätöksen laadinnassa antavat ohjeet kirjanpitolautakunnan kuntajaosto (KuntaL 67 ). Myös konsernitilinpäätöksenlaadinnassa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia (KuntaL 68 a ). Tilinpäätöksen sisältö määritellään kuntalaissa. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus (KuntaL 68 ). Lisäksi kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätöksen laadintaa ohjeistetaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeella. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilinpäätös tilikautta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Hallinnon ja talouden tarkastuksesta säädetään kuntalain 9. luvussa. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeilla annetaan määrämuotoinen ohje tilinpäätösasiakirjan laatimisesta. Tilinpäätöslaskelmat laaditaan kuntajaoston ohjeiden mukaisiin kaavoihin. Liitetietojen antamisessa noudatetaan kuntajaoston antamaa yleisohjetta. Kuntalakiin on tehty sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevia muutoksia, joihin kuntaorganisaatiossa tulee vastata. Muutokset tulivat voimaan vuoden 2014 alusta. Muutokset on kirjattu hallintosääntöön, joka tuli voimaan huhtikuun 2014 alusta. Kunnanhallituksen puheenjohtaja ja kunnanjohtaja antavat tilintarkastajalle kirjallisen vahvistusilmoituksen siitä, että johto on täyttänyt tilinpäätöstä koskevat lakisääteiset velvollisuutensa ja että tilintarkastajalle annetaan täydelliset tiedot. Tilinpäätös sekä luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista samoin kuin tieto niiden säilytystavoista on kirjanpitolain 8 :n mukaan kirjoitettava sidottuun ja välittömästi tilinpäätöksen jälkeen sidottavaan tasekirjaan, jonka sivut tai aukeamat on numeroitava. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen laatimisessa on noudatettava yleisiä kirjanpitolain mukaisia tilinpäätösperiaatteita: toiminnan jatkuvuus, johdonmukainen menettely vuodesta toiseen, sisältöpainotteisuus (asia ennen muotoa), varovaisuuden periaate, tasejatkuvuus, suoriteperusteisuus ja erillisarvostukset taseessa sekä yleisistä tilinpäätösperiaatteista poikkeaminen lain sallimissa rajoissa. Mikäli poikkeamista on, niistä on tehtävä selvitys liitetiedoissa. Mikäli kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa 1
olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Tarkastuslautakunta antaa arviointikertomuksensa valtuustolle erillisenä asiakohtana. Tilintarkastajan on viimeistään toukokuun loppuun mennessä tarkastettava päättyneen tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös. Tilintarkastajan on annettava valtuustolle kultakin tilikaudelta kertomus, jossa esitetään tarkastuksen tulokset. Kertomuksessa on myös esitettävä, onko tilinpäätös hyväksyttävä ja voidaanko toimielimen jäsenelle ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavalle viranhaltijalle (tilivelvollinen) myöntää vastuuvapaus. Tarkastuslautakunnan on hankittava tilintarkastuskertomuksessa tehdystä muistutuksesta asianomaisen selitys sekä kunnanhallituksen lausunto. Valtuusto päättää toimenpiteistä, joihin tarkastuslautakunnan valmistelu, tilintarkastuskertomus ja siinä tehdyt muistutukset antavat aihetta. Hyväksyessään tilinpäätöksen valtuusto päättää vastuuvapaudesta tilivelvollisille. Tarkastuslautakunta antaa tilintarkastuskertomuksen tiedoksi valtuustolle sekä tekee esityksen siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus. Kunnan tilinpäätös ja siihen sisältyvät asiakirjat ovat julkisia kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan allekirjoitettua asiakirjan. 2
1. TOIMINTAKERTOMUS TOIMINTAKERTOMUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET Kunnan tilinpäätöksen sisältämästä toimintakertomuksesta on määräyksiä kirjanpitolaissa (3.luku) ja kuntalain 69 :ssä. Kirjanpitolain 3. luvun 1 :n mukaan tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus, jossa annetaan tiedot kirjanpitovelvollisen toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista. Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kuntalain 67 :n mukaan edellä mainittujen lakien soveltamista säätelee kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohje. OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDEN KEHITYS KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VUODESTA 2014 Maailmantalous kasvoi vuonna 2014 hitaasti ja myös kehittyvien maiden vahva talouskasvu hidastui. USA toimi maailmantalouden veturina. Euroalue elpyi hitaasti. Venäjän talous taantui ja Ukrainan kriisi luo epävarmuutta. Öljyn hinnan laskun herättämä toive maailmantalouden kasvusta ei toteutunut ja Suomen talous on viime vuosina kuulunut euroalueen heikoimmin kasvavien tai eniten taantuvien joukkoon. Suomen kokonaistuotto oli viime vuonna 0 %:a ja kasvaa ennusteiden mukaan 0, 8 % vuonna 2015. Julkisen talouden bruttovelka suhteessa BKT:hen oli lähes 60 %. Kuntakenttä oli voimakkaassa murrosvaiheessa. Koko vuoden ajan työstettiin, annettiin lausuntoja ja käsiteltiin eri yhteyksissä Kataisen hallituksen käynnistämiä kuntiin kohdistettuja uudistuksia. Tärkeimpiä olivat kuntarakenneuudistus, kuntalain uudistus, valtionosuusuudistus, sote-uudistus, toisen asteen koulutuksen uudistus ja kuntien tehtäviin liittyvä uudistus. Koko 3
tasavallassa on menossa toimintojen ja palvelujen ennen näkemätön keskittäminen. Mikä on Suomen maaseudun, lähipalveluiden ja lähipäätösoikeuden, kohtalo nähdään tulevina vuosina. Valtuusto päätti kesäkuussa 2014, että Multian kunta on mukana Keuruun kaupungin ja Mänttä-Vilppulan kaupungin kanssa kuntarakennelain mukaisessa yhdistymisselvityksessä. Kuntarakennelain mukainen selvityksen johtamisen ohjausryhmä kokoontui syyskuussa ja joulukuussa 2014. Joulukuun kokouksessa oli mukana selvityksen tekijä Focus Maint Point Oy/Anne Luomala. Työsuunnitelman mukaan ohjausryhmälle esitellään touko-kesäkuussa 2015 selvitystyön loppuraportti. Hanketta hallinnoi Keuruun kaupunki ja valtionvarainministeriö myönsi joulukuussa selvitysavustusta 50 000 euroa tai 70 % hyväksyttävistä kustannuksista. Viisi valtuutettua tekivät marraskuussa aloitteen kunnanhallituksen erottamiseksi, koska hallitus oli aloitteen mukaan toiminut toistuvasti valtuuston tahtotilan vastaisesti. Valtuusto päätti joulukuussa yksimielisesti, että kunnanhallituksen erottamista valmistelevaa tilapäistä valiokuntaa ei perusteta, koska asiallista syytä erottamiseen ei ole. Kuntalain uudistusta valmisteltiin koko toimintavuosi, mutta eduskunta ei ole vieläkään (maaliskuu 2015) hyväksynyt lakia, jonka piti tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Valtionosuusuudistus saatiin selvittäjä Arno Miettisen toimesta monien vaiheiden jälkeen valmiiksi ja Multian kunnalle se merkitsee uusien kriteereiden mukaan 338 000 euron tulonmenetystä. Siirtymäaika on 5 vuotta ja kahden ensimmäisen vuoden menetys on rajattu 50 euroon/asukas. Kuitenkin valtionosuus laski vuoden 2014 talousarviosta vuoden 2015 talousarvioon saman 338 000 euroa. Sote-lain (ns. järjestämislaki) piti valmistua maaliskuussa, kesäkuussa ja marraskuussa 2014. Kuitenkin hallituksen sote-esitys sai murskatuomion eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Esitys ei toteuttanut riittävällä tavalla perustuslain edellyttämää kansanvaltaisuutta ja vie käytännössä kunnilta päätösvallan sosiaali- ja terveysasioissa, joiden osuus kuntien budjeteista on 50 60 %:a. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta sai valmiiksi uuden luonnoksen järjestämislaista ja esitys perustuu yksiportaiseen kuntayhtymämalliin aikaisemman ns. miljoonapiirien tilalle. 5.3.2015 perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan, että sote -lakiesitys vaatii edelleen suuria muutoksia. Järjestämislain valmistelu siirtyy huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen nimettävälle hallitukselle. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi keväällä Keski-Suomen SOTE 2020- hankkeelle Kaste-rahoitusta noin 1, 3 M. Kaste-ohjelman avulla johdetaan ja uudistetaan suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Keski-Suomen SOTE- 2020-hankkeessa ovat mukana kaikki Keski-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkunnat. Hankkeen tavoitteena on rakentaa asukas- ja asiakaslähtöinen tuotantorakenne ja toimintamalli, jolla turvataan asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Hanke jatkuu lokakuuhun 2016 asti. 4
Kuntien tehtäviä piti karsia 2 mrd. :a menoja vähentäen. Kunnat karsivat (joutuivat karsimaan+ valtionosuusmenetys) menoja 1 mrd. :n osalta ja valtion piti karsia tehtäviä toisen 1 mrd. :n osalta. Kuntien tehtäviä on saatu karsituksi vasta vain 300 M ja tehtäviä on kuntiin tullut vain lisää. Kuntien noin 535 tehtävästä on ollut vaikea karsia, sillä ne kohdistuvat usein hädänalaisten ihmisten auttamiseen. Kuntien velvoitteita on noin 900. Toisen asteen koulutuksen yhteistyötä selviteltiin marraskuussa pidetyssä Keuruun, Petäjäveden ja Multian kuntien yhteistyöneuvottelussa. Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää toisen asteen koulutuksen määrärahojen leikkauksiksi 260 M ja mm. lukiokoulutuksen järjestämislupien määrä on esityksen mukaan vuoden 2017 alusta 170 190 lupaa (nyt 280 lupaa). 9.3.2015 lakiesitys toisen asteen koulutuksen järjestämisluvista raukesi. Sivistysvaliokunta ei saanut valmiiksi mietintöään lakiesityksestä. Multian kunta antoi muiden kuntien tapaan lausuntonsa Jyväskylään rakennettavan uuden sairaalan hankesuunnitelmasta. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin yhtymävaltuusto päätti joulukuussa sairaalan rakentamisesta. Rakentaminen alkaa vuonna 2016 ja sairaala on valmis vuonna 2020. Rakennuskustannukset laitteineen ovat 420 M ja rahoitus toteutetaan lainarahalla, joka realisoituu kunnille osana hoitopalvelujen hintoja. Lähes vuoden valmistelun jälkeen valtuusto hyväksyi huhtikuussa 2014 Keski- Suomen kuntien asettaman selvitysryhmän valmistelun pohjalta osallistumisen Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n toimintaa ehdolla, että mikäli kaikki 12 kuntaa eivät lähde mukaan hankkeeseen, asia käsitellään uudestaan. Monien vaiheiden ja käsittelyjen jälkeen valtuusto hyväksyi 19.1.2015 sen, että Multian kunta on mukana Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:ssä siten, että kuntia on mukana yhtiössä 6 kuntaa. Vuoden 2014 aikana laajakaistahankepäätöksistä tehtiin lukuisa määrä oikaisuvaatimuksia ja valituksia Hämeenlinnan hallintooikeuteen, jotka ovat työllistäneet merkittävästi keskushallintoa. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi 17.4.2014 Vuorisen ja Koppisen tekemän valituksen, joka koski mm. Poukaman keittiön hankintoja. Tämän jälkeen yksityisen henkilön aikaisemmin tekemä tutkintapyyntö tuli poliisin käsittelyyn. Kunnanvirasto joutui lukuisia kertoja toimittamaan suuria määriä aineistoja eri tahoille ja osa aikaisemmista ja myös nykyisistä kuntapäättäjistä ovat joutuneet asiasta kuulusteluihin. Suomen Kuntaliitolta pyydettyyn lausuntoon perustuen kunta teki Keuruun poliisiasemalle tutkintapyynnön sen selvittämiseksi, onko Poukaman keittiön hankinnan yhteydessä tapahtunut laiminlyönti, joka on aiheuttanut kunnalle 63 058 euron vahingon. Käräjäoikeudesta saadun tiedon mukaan asiasta pidetään yhteiskäräjät maalis- huhtikuussa 2015. Kunnan omistama ns. Sinervä-talo myytiin lokakuussa 76 000 eurolla. Valtuutettu Marjut Rautiaiselle myönnettiin ero valtuuston jäsenyydestä marraskuun alusta paikkakunnalta poismuuton vuoksi. Koska Vihreä liitto rp:lle ei ollut varajäseniä, niin Multian valtuustossa on tämän vaalikauden loppuun 16 valtuutettua. Vaalikausi loppuu 30.5.2017. 5
TALOUS Vuoden 2014 talousarvio oli noin 161 000 euroa ylijäämäinen, mutta muutettu talousarvio muodostui alijäämäiseksi noin 192 000 euroa. Tilinpäätöksessä ylijäämää on noin 650 000 euroa ja taseessa on alijäämää noin 256 000 euroa. Perusturvalautakunnan toimintakulut (sisäiset/ulkoiset) toteutuivat 100,38 %:sesti eli ylitystä kertyi noin 54 000 euroa. Toimintatuotot ylittyivät noin 29 000 euroa. Sivistyslautakunnan toimintakulut toteutuivat 99,88 %:sesti ja alitusta 3 350 euroa. Teknisen lautakunnan toimintatuotot olivat 128,50 % eli ylitystä tuli noin 295 000 euroa ja toimintakulut alittuivat noin 45 000 euroa. Tuloslaskelman toimintatuotot (sis./ulk) ylittyivät noin 578 000 ja toimintakulut alittuivat noin 66 400 eurolla. Ko. ylitykset mainitaan uuden ohjeen mukaan tilinpäätöksen valtuustokäsittelyssä. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin teettämän hoitokustannusselvityksen mukaan Multian menoista noin 80 % kokonaislaskutuksesta aiheutuu 20 %:sta potilaista eli 534 asiakkaasta/potilaasta aiheutuu 1 544 000 menot (laskutus potilasta kohden 2 891.) Henkilöstö osallistui taloudentasapainottamiseen mm. talkoovapaiden pitämisellä. Talkoovapaita pidettiin yhteensä 186 työpäivää ja säästöä kertyi reilut 13 000 euroa. Lainaa maksettiin pois kertomusvuoden aikana noin 928 000 euroa ja lainaa oli vuoden lopussa noin 2 330 650 euroa eli 1 323 euroa/asukas. Lähes kolmannes kunnista, yhteensä 98 kuntaa, nosti kunnallisveroprosenttia vuodelle 2015. Keskimääräinen veroprosentti vuodelle 2015 on 19,84 mikä merkitsee 0,10 prosenttiyksikön kasvua. Multian kunta piti veroprosentit ennallaan vuodesta 2014 vuoteen 2015. YHTEISTYÖ JA KUNNAN KEHITTÄMINEN Aluearkkitehtitoiminta (Multia,Uurainen,Petäjävesi) ja ympäristösihteeri (Multia, Petäjävesi) toteutettiin edelleen kuntayhteistyön avulla. Rakennusvalvonnan uusista vaatimuksista ja yhteistyöstä on neuvoteltu vuoden aikana naapurikuntien kanssa. Kunnan markkinoinnin suunnitteluilta pidettiin tammikuussa ja teemoina olivat lähiruoka, kesämökkiläiset, matkailu, markkinointi, yrittäjyyden ja yritysilmapiirin tukeminen ja kehittäminen, yhteistyön kehittäminen ja villit ideat. Teemoja on käsitelty eri yhteyksissä vuoden aikana. Multian kehittämisryhmä kokoontui 2 kertaa ja yrittäjien aamukahvitilaisuuksia pidettiin pari kertaa. Kehittämisyhtiö Keulink Oy: n kanssa tehtiin syyskuussa tarkistettu ostopalvelusopimus. Eri toimenpiteiden avulla parannetaan Multialla toimivien yritysten kilpailukykyä, esitetään uusien yritysten perustamista ja sitä kautta lisätään uusien työpaikkojen määrää ja turvataan jo olemassa olevat työpaikat. Keulinkin raportin mukaan Keuruun seutukunnalle perustettiin loppuvuoden 2014 aikana 23 yritystä ja näistä 3 Multialle. Lisäksi kunta on vuonna 2015 mukana Keski-Suomen yrittäjien käynnistämässä hankinta-asiamies hankkeessa. 6
Hankinta-asiamies palvelu tukee hankintayksiköitä ja kaikkia kunnan yrittäjiä julkisissa hankinnoissa tuomalla käyttöön testattuja työkaluja ja hyväksi todettuja käytäntöjä. Valtuusto hyväksyi lokakuussa sekä kunnan elinkeinoelämän takauksiin liittyvät periaatteet että EU:n ohjelmakaudella 2014 2020 Vesuri-ryhmän välirahoituksen myöntämisperiatteet. Kunta oli mukana 14 muun kunnan kanssa selvittämässä Laajakaista kaikille 2015 hankkeen jatkomahdollisuuksia verkko-osuuskunta Kuuskaistan jouduttua eri syistä johtuen rahoitusvaikeuksiin. Valtatie 18 osayleiskaavan valmistelutyö jatkui ja eri vaiheiden jälkeen kunnanhallitus laittoi marraskuussa kaavaluonnoksen nähtäville ja pyysi siitä tarvittavat lausunnot. ARVIO KULUNEESTA VUODESTA JA TULEVAISUUDEN RISKITEKIJÖISTÄ Kunnan asukasluku oli vuoden 2013 lopussa 1777 kuntalaista ja vuoden 2014 lopussa 1762 asukasta. Pyhäinpäivänä sytytettiin Multian kirkossa 52 kynttilää vuoden aikana poisnukkuneiden multialaisten muiston kunnioittamiseksi. Uusia pirteitä multialaisia syntyi 9 kpl. Työttömyysaste oli vuoden 2013 lopussa 14,2 % ja 30.1.2015 se oli 16,2 %. Työttömänä oli 113 kuntalaista ja heistä pitkäaikaistyöttömiä 52 kpl. Samaan aikaan Keski-Suomessa oli 22 612 työtöntä ja työttömyysaste oli 17,6 %. Jyväskylän kaupungissa oli työttömiä 11 725 eli enemmän kuin Keuruulla on asukkaita. Kunta maksoi työmarkkinatuen kuntaosuutta noin 92 610 euroa. Poukaman keittiön hankintoihin ja toimitusmaksuun sekä laajakaistahankkeeseen liittyvät ennennäkemättömän monet oikaisuvaatimukset ja valitukset Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ovat suuren työllistämisvaikutuksen lisäksi lisänneet epävarmuutta ja ahdistusta niin päättäjien kuin viranhaltijoiden keskuudessa. Lisäksi kunnan imago ja asioiden jatkuva esilläolo eri meedioissa ovat vaikuttaneet negatiivisesti yleiseen kuntakuvaan. Talous asettaa raamit ja haasteita riittää, mutta edelleenkin kaikessa toiminnassa, palvelussa ja yhteistyössä perusasenteena tulee olla kehitys. Kuntien talousvaikeudet johtuvat mm. maailmanlaajuisesta taloustilanteesta, väestörakenteen muutoksesta ja alati kasvavasta palvelutarpeesta. Valtiontalouden vaikeudet heijastuvat suoraan kuntien talouteen valionosuuksien merkittävänä supistumisena. Kuntien kannalta on todella uhkaavaa, että valtio säästää valtionosuuksien, ei tehtävien vähentämisellä. Kiitän lämpimästi Multian kuntapäättäjiä, henkilöstöä, kunnan yrittäjiä ja muita yhteistyötahoja hyvästä yhteistyöstä. Multialla 4.3.2015 Erkki Pyökkimies Kunnanjohtaja 7
KUNTIEN TALOUDELLINEN KEHITYS Ennakoivien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien vuoden 2014 yhteenlaskettu tulos oli lähes edellisvuoden tasolla, kun ei huomioida kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisen tuomia kertaluonteisia tuottoja. Heikko talouskehitys ja kasvava työttömyys ovat hidastaneet kuntien verotulojen kasvua sekä lisänneet menoja. Peräti 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2014, mutta kunnallisverotulot kasvoivat silti vain 1,3 %. Kiinteistö- ja yhteisöverot kasvoivat yli 10 %. Kiinteistöverouudistus selittää ison osan kiinteistöverojen kasvusta. Maltillinen palkkaratkaisu, kuntien toimintojen tehostaminen ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen vaikuttivat siihen, että toimintamenot kasvoivat erittäin maltillisesti, alle puoli prosenttia. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin vuonna 2014 noin 360 miljoonan euron lisäleikkaus. Tällä vaalikaudella tehtyjen valtionosuusleikkausten yhteismäärä oli viime vuonna 1,2 mrd euroa. Voidaan todeta, että kunnat toteuttivat omalta osaltaan julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromista. Henkilöstökuluja vähennettiin noin 400 miljoonalla eurolla ja veroprosenttien korotukset lisäsivät verotuloja noin 390 miljoonalla eurolla. Toimintojen tehostaminen parantaa tulosta ja hillitsee hieman veronkorotuksia. Ikääntyminen lisää kuitenkin yhä palvelujen kysyntää, ja samalla lisätään kuntien vastuuta esimerkiksi pitkäaikaistyöttömistä. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,74 miljardia euroa, jossa oli kasvua 2 % edellisvuodesta. Vuosikate oli negatiivinen 14 kunnassa, kun edellisvuonna näitä kuntia oli 28. Vuosikate jäi poistoja pienemmäksi 133 kunnassa. Valtionosuusleikkauksista ja heikosta verotulokehityksestä johtuen kuntien tulorahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja, mikä selittää lähes kokonaan kuntien velkaantumisen kasvun. Käyttötalousmenojen katteeksi velkaa ei juuri oteta. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi edelleen 7 %. Keskimäärin kunnilla on nyt lainaa 2733 euroa jokaista asukasta kohti. Kuntakokoluokittain asukaskohtainen velka jakaantuu tasaisesti. Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, joten myös kuntien veropohja kehittyy jatkossakin hyvin vaatimattomasti. Kuitenkin kuntien toimintamenot kasvavat edelleen tasaisesti ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta sekä uusien tehtävien myötä. Kuntien tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja ja velkaantuminen jatkuu voimakkaana. Kunnallisveroon kohdistuu suuret korotuspaineet ja kuntien keskinäiset erot uhkaavat kasvaa entisestään. Kuntien ja kuntayhtymien bruttoinvestoinnit olivat poikkeuksellisen suuret, noin 7,7 miljardia euroa. Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisestä johtuva osakkeiden ja osuuksien hankinta selittää tästä noin 2,5 mrd euroa. Investoinnit rakennuksiin, koneisiin ja verkostoihin laskivat edellisestä vuodesta 2 %, mutta ovat yhä korkealla tasolla. Valtion toimet kuntien tehtävien ja velvoitteiden keventämiseksi eivät vastaa rakennepoliittisen ohjelman tavoitteita, vaan ne ovat jäämässä alle kolmannekseen tavoitellusta yhdestä miljardista eurosta. Sen sijaan kunnat ylittävät niille asetetun yhden miljardin euron sopeutustavoitteen. 8
Kuntien on edelleen tehostettava toimintaansa. Myös rakenteellisia uudistuksia tarvitaan. Ilman kuntien tulopohjan laajentamista sekä tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä kuntatalous ei ole kestävällä pohjalla. Lähde: Kunnat.net Kuntaliitto Multian taloudellinen kehitys 2014 Talousarvion toteutuminen Multian kunnan alkuperäinen talousarvio vuodelle 2014 oli 160 740 euroa ylijäämäinen, kuten talouden tasapainotusohjelma edellytti. Kuluneen talousarvio vuoden aikana budjettia jouduttiin kuitenkin tarkistamaan perusturvalautakunnan toimeentulotuen ja terveydenhoidon tulosalueiden osalta ja niihin haettiin lisämäärärahaa yhteensä 353 009 euroa, mikä perustui lautakunnan puolivuosi toteutumaan ajalta 1.1.- 30.6.2014. Muutettu budjetti vuodelle 2014 oli -192 269 euroa. Lopulta tilikauden tulos muodostui kuitenkin positiiviseksi. Vuosikate oli 1 027 055,32 euroa ja tulokseksi poistojen 376 037,92 jälkeen tuli 651 017,40 euroa. Kertynyttä alijäämää kunnan taseessa on vuoden 2014 tuloksen kirjaamisen jälkeen -254 466,41 euroa. Täten voidaan todeta, että talouden tasapainotusohjelma, mikä on laadittu vuosille 2012-2015 on toiminut ja alijäämää on saatu katettua. Kuntalainmukainen kattamisvelvollisuus täyttyy, jos loput kumulatiivisesta alijäämästä pystytään kattamaan ohjelman mukaisesti vuoden 2015 aikana. Hallintokuntien käyttötalouden toteutuminen Tulopohja Hallintokuntien menot toteutuivat budjetoidusti ulkoisen toteutuman osalta, mutta sisäisissä kustannuksissa menot ylittyivät perusturvalautakunnan ja sivistyslautakunnan osalta reilusti ja vastaavasti tekninen lautakunta sai tuloja ennakoitua enemmän. Sisäisiä kustannuksia olivat sisäiset vuokrat sekä sisäiset ateriapalvelut. Hallintopalveluiden kokonaistoteutumaprosentti oli 39,29 % ja ulkoisen toteutuman prosentti 35,18 %, perusturvalautakunnan kokonaistoteutuma 100,38% ja ulkoinen toteutuma 98,76%, sivistyslautakunnan kokonaistoteutuma 99,88%ja ulkoinen 95,56% ja teknisen lautakunnan kokonaistoteutuma sisältäen sisäiset ja ulkoiset erät 56% ja ulkoinen toteutuma 89,16%. Hallintopalveluiden alhainen toteutuma prosentti johtuu ennakoitua paremmista metsänmyyntituloista (tot. 395 750 ) ja teknisen lautakunnan kokonaistoteutuma sisäisistä vuokrista (tot. 597 170 ). Verotuloja kertyi vuonna 2014 yhteensä 5 241 076,77 euroa ja valtionosuuksia kunta sai 6 837 770 euroa. Verotuloja kertyi noin 215 900 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna ja valtionosuutta puolestaan noin 72 930 euroa vähemmän kuin edellisvuonna, mutta huomioon on otettava että Multia ei saanut vuonna 9
2014 harkinnanvaraista rahoitusavustusta kuten kahtena aiempana vuotena. Käyttöomaisuuden myyntivoittoa puolestaan tuli 87 952,36 euroa. Positiivisen tuloksen syntymisen vaikutti se, että ulkoiset toimintakulut pysyivät budjetissa ja kokonaistoteutuma ulkoisten toimintakulujen osalta oli -13 590 898,25 euroa eli 98,05 % muutetusta budjetista. Toimintatuotot puolestaan toteutuivat ennakoitua tuloarviota paremmin ollen 2 540 932,92 eli 117,25 % muutetusta budjetista. Tuloarviot toteutuivat ennakoitua paremmin erityisesti kunnanhallituksen osalta, missä metsän myyntituloja saatiin noin 230 000 euroa enemmän kuin mitä oli budjetoitu. Kunnan metsän myynti aiheuttaa paljon keskusteluja sekä kuntalaisten, että kuntapäättäjien keskuudessa. Multian kunnalla on metsää n. 1300 hehtaaria. Näistä puhdasta metsämaata on käytännössä kaikki, mutta osaa (arviolta 150 ha) rajoittaa jokin kaava ja täysimääräistä hakkuuta eli tuottoa ei pystytä niissä välttämättä toteuttamaan. Viimeiset viisi vuotta metsää on hakattu yli metsän kasvun, eli pääomaa on syöty ylimitoitetuilla hakkuilla. Nykyinen metsälaki mahdollistaa suosituksia huomattavasti mittavammat hakkuut, mutta tällöin hakataan tuottavaa pääomaa. Multian seudulle metsän keskimääräinen tuotto on noin 110 /ha. Tästä laskettuna kunnan metsien pitäisi tuottaa n. 140 000 / vuosi. Tästä keskimääräisestä tuotosta on vähennetty vuotuiset kulut, mutta ei veroja. Vuotuiset kulut ovat olleet 25 000 40 000, joten verottomia hakkuutuloja pitäisi keskimäärin tulla 165 000 180 000 /vuosi. Kunnan metsiin on laadittu metsäsuunnitelma vuonna 2006 ja suunnitelman viimeinen vuosi on alkanut. Edellisen metsäsuunnitelman hakkuumäärät on jo ylitetty ja kesken suunnitelmakauden ei suunnitella/arvioida seuraavaa hakkuumahdollisuutta, vaan se suunnitellaan uuden metsäsuunnitelman yhteydessä. Asiantuntijoiden suositus on, että jatkossa pitäydyttäisiin suunnitelman mukaisissa hakkuissa tai myymään metsätiloja pohjineen, jolloin osa tuotosta saadaan myyntihinnassa odotusarvokertoimien myötä. Arvio tulevasta tuottokertoimesta on, että alueen keskimääräiseen tuottoon ei aivan päästä. Metsien ikärakenne on tällä suunnitelmakaudella nuorentunut, jolloin hoitokulujen osuus kasvaa ja vastaavasti hakkuutulot pienevät. Vain uusi suunnitelma voi myöhemmin osoittaa, pitääkö arvio paikkansa. Tästä syystä uusi metsäsuunnitelma on tarkempien arvioiden saamiseksi välttämätön. Metsänhoitoyhdistyksen kanssa on sovittu metsänhoitosuunnitelman päivittämisestä vuoden 2015 aikana. Metsänhoitosuunnitelman päivittäminen auttaa myynnin ja hoidon suunnittelussa. Perusteena päivitykselle on se että nykyinen metsänhoitosuunnitelma on vanhentunut ja siihen suunnitellut myynnit ja tuotot on jo käytetty, koska kassavirran tarve on ollut huomattavasti suunnitelmaa suurempi kuluneiden viiden viimeisen vuoden aikana. Tähän ovat vaikuttaneet sekä käyttötalouden nousseet kustannukset, että suuret investoinnit mitä on toteutettu ja jotka on rahoitettu sekä vuosikatteella, että lainoilla. Toimintatuottoja on jouduttu siis kasvattamaan, jotta kassavarat ovat riittäneet sekä juokseviin käyttötalousmenoihin että nousseisiin lainanlyhennyksiin. Toisin 10
sanoen koska metsää on siis myyty jo ennakkoon täytyy tulevina talousarviovuosina tämä tulopohjan korjaus huomioida ja korvata tulon menetys jotenkin muutoin, jos talousarvion toimintakulut ja tuotot halutaan pitää samalla tasolla. Lainanhoito Tiukka lainaohjelma ja talouden tasapainotuksen toimenpiteet ovat tuottaneet tulosta kunnan lainasalkun osalta. Vierasta pääomaa Multian kunnalla oli 2 330 647,47euroa. Lainaa/asukas oli 1323 euroa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin vuoden aikana 527 539,60 euroa ja lyhytaikaisia maksettiin pois 400 000 euron edestä. Antolainasaamiset vähenivät 4595,26 euron edestä. Investointien toteutuminen Investointeihin vuodelle 2014 oli varattu 350 570 euroa ja investointeja toteutettiin lopulta 268 884 euron edestä. Suurimmat investoinnit olivat koulukeskuksen peruskorjaus 62 480, Poukaman peruskorjaus 48 669 ja Keski-Suomen Verkkoholding Oy osakeosto 56 589, mikä ei ollut alkuperäisessä investointiohjelmassa vaan lisättiin investointeihin syksyllä valtuuston päätettyä osakekaupasta. Investointiohjelma keskittyi lähinnä olemassa olevan rakennuskannan perusparantamiseen ja korjaamiseen sekä verkostojen saneeraamiseen. Poikkeuksellisen paljon tehtiin myös lyhyen poistoajan pienkalustohankintoja. Positiivisena kehityksenä oli investointitason pysyminen matalampana kuin poistotaso (376 400e), mikä on ollut aiempien vuosien ongelma. Tämän muutoksen myötä poistojen määrä saadaan pysymään kohtuullisena vuosikatteeseen nähden. KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Hallituksen selonteko sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta Sisäistä valvontaa on kunnassa tehty hallintosäännön, hallinnosta, taloudesta ja hankinnoista annettujen määräysten mukaan sekä taloussäännön mukaan. Kuntalakiin on tehty sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevia muutoksia ja ne on huomioitu tarkistetussa hallintosäännössä. Sisäistä valvontaa tehdään prosessina läpi organisaation osana päivittäisjohtamista ja nimetyt tilivelvolliset vastaavat vastuualueensa toiminnasta ja valvonnasta. Tilivelvolliset viranhaltijat seuraavat kuukausittain talousarvion toteutumista ja lautakunnille ja hallitukselle toimitetaan neljännesvuosittain raportti taloustilanteesta. Mahdolliset talousarvion ylityspyynnöt valmistellaan heti kun niiden tarve on tiedossa ja henkilöstöpäätöksistä tehdään viranhaltijapäätökset. Hallintokunnittain on nimetty meno- ja tulotositteiden hyväksyjät. Valvonnan tulee antaa kohtuullinen varmuus siitä, että riskit on hallittu tarkoituksenmukaisesti ja organisaation päämäärät tullaan saavuttamaan tehokkaasti ja taloudellisesti. 11
Sisäisessä valvonnassa ei ole havaittu sellaisia merkittäviä puutteita tai virheitä, joista kunnanjohtajaa tai kunnanhallitusta olisi informoitu ja joista tulisi raportoida kunnanvaltuustolle. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisessa ei ole havaittu olennaisia puutteita. Viranhaltija- sekä hallitustyöskentelyssä on pyritty erityistä asioiden käsittelyyn ilman tarpeetonta viivytystä, perusteelliseen valmisteluun, täsmälliseen täytäntöönpanoon, päätösten perusteluun ja nopeaan tiedottamiseen kaikessa hallinto- ja johtamistoiminnassa. Hallitukselle raportoidaan neljännesvuosittain talousarvion toteutumisesta. Viranhaltijoiden toimintaan ei ole kohdistunut kunnallisvalitusta eikä korvausvaatimuksia. Sopimustoiminta Kunnalla on lukuisa määrä sopimuksia eri tahojen kanssa, joita on tarpeen mukaan uusittu. Sopimustoiminnassa ei ole todettu ongelmia. Sopimukset tulee laatia siten, että kunnan edut turvataan kaikissa tapauksissa. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Yleisen taloudellisen tilanteen ja epävarmuuden kehittyminen ja sen vaikutus kuntalaisten työllisyyteen ja sitä kautta kunnan verotuloihin on edelleen riskitekijä. Myös valtiovallan toimenpiteet, joita ei voida ennakoida tai ennustaa ovat yksi riskitekijä kunnan taloutta suunniteltaessa. Jatkossa kunnan talous on eri toimenpitein saatava tasapainoon ja alijäämät katettua 4 vuoden suunnitelmakautena ja kattamistoimenpiteet tulee esittää talousarvion yhteydessä. Kuntalain muutoksen myötä myös kuntayhtymien alijäämien kattamisvelvollisuus tulee koskettamaan kuntia. Valtion muiden toimien, soteuudistuksen ja yhdistymisselvitysten tulevat kokonaisvaikutukset eivät ole kenenkään tiedossa ja ne selviävät tulevina vuosina. Nykyisen palvelutason säilyttäminen on kaiken toiminnan tavoite. Taloudellista riskiä lisäävät myös kunnan pienentyvä asukasluku ja syntyvyyden alhaisuus kun veropohja supistuu. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi 17.4.2014 Poukaman keittiön hankintojen selvittämisestä tehdyn valituksen. Kunnanhallitus antoi asiasta lausuntonsa 15.1.2013. Kunnanhallitus antoi selityksen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle 29.4.2014 koskien henkilöstöasiaa. Aluehallintoviranomaiselta saatiin henkilöstöasiaa koskeva päätös 18.6.2014, jonka mukaan asia ei anna aluehallintoviraston taholta aihetta muihin toimenpiteisiin. Kunnanhallitus oli antanut asiasta selityksen 13.8.2013. Laajakaista-hanketta koskevista päätöksistä on tehty lukuisia oikaisuvaatimuksia ja valituksia, joihin kunnanhallitus on antanut vastineensa. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksiä ei ole saatu. Vastuuvapautta vuoden 2012 osalta Poukaman keittiön lunastuksen yhteydessä toimitusmaksun 63 056 euron hyvittämättä jättämisen osalta ei ole myönnetty. Poukaman keittiön hankintaan liittyvistä asioista (yksityisen henkilön tekemä tutkintapyyntö)ja erillisenä asiana (Multian kunnan tekemä tutkintapyyntö) toimitusmaksun oikeellisuudesta on käräjät huhti -toukokuussa 2015. 12
KUNTALAIN 65 MUKAISET TOIMENPITEET TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI Kuntalain 65 : Talousarvio ja - suunnitelma: Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Voimaan tulleiden säännösten mukaan kunnan, jolla on kattamatonta alijäämää, laatii tasapainossa olevan tai ylijäämäisen taloussuunnitelman suunnitelmavuosille ja toimenpideohjelman kattamattoman pääoman kattamiseksi. Multian kunnan talouden tasapainottamisohjelma on laadittu vuosille 2012-2015 (KV 4.9.2012 74). Kunnan taseessa oleva kumulatiivinen alijäämä pyritään kattamaan käyttötalousmenojen kasvun hillinnällä ja käytöstä poistettujen kiinteistöjen myynnillä vuoden 2015 loppuun mennessä. Multian kunnan taloussuunnitelma on laadittu vuosille 2015 2018. Vuoden 2014 tilikauden tulos on 651 017,40 euroa ylijäämäinen. Edellisten tilikausien alijäämää taseessa 31.12.2013 oli 905 483,81 eli vuoden 2014 tilinpäätöksen jälkeen taseessa on kattamatonta alijäämää 254 466,41. Talouden tasapainotusohjelma on voimassa vielä kuluvan vuoden 2015. Tasapainotusohjelman myötä perusopetus on keskitetty yhteen koulukeskukseen, päivähoito on siirtynyt yhteen kiinteistöön ja vanhustenhuollon järjestäminen on pyritty järjestämään oman kunnan alueelle, hyödyntäen hoidon porrastamista. Käyttöomaisuuden myynnissä on keskitetty käytöstä poistettujen kiinteistöjen ja tuottamattomien erillisten osakkeiden myyntiin. Henkilöstömenoissa säästöt ovat syntyneet eläköitymisen myötä tehtävien toimintojen yhdistämisen kautta. Lomautuksilta on vielä vältytty ja henkilöstö on pitänyt talouden tasapainotuskeinona talkoovapaita (palkattomia vapaapäiviä, mistä kiitokseksi on saanut palkallisen vapaan). Talkoovapaista on kertynyt säästöä noin 13 200. Vuoden 2015 aikana tulisi kattaa loput kumulatiivista alijäämästä. Tämä vaatii vuonna 2012 laaditun tasapainotus ohjelman tarkistamisen ja mahdollisten uusien toimenpiteiden miettimisen millä kustannustehokkaat toimintamallit saadaan vakiinnutettua käyttöön ilman erillistä säästöohjelmaa, jotta talous pysyisi tasapainossa myös tulevaisuudessa. 13
TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT MULTIAN KUNTA TP TP 2014 2013 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 824 487,15 674 800,99 Maksutuotot 818 592,07 786 919,45 Tuet ja avustukset 204 720,53 211 697,57 Muut toimintatuotot 693 133,17 839 618,33 TOIMINTATUOTOT 2 540 932,92 2 513 036,34 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -6 100 627,83-6 108 209,49 Palvelujen ostot -5 926 053,13-5 885 196,49 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -893 783,03-811 447,84 Avustukset -492 732,31-455 786,73 Muut toimintakulut -177 701,95-191 119,98 TOIMINTAKULUT -13 590 898,25-13 451 760,53 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -11 049 965,33-10 938 724,19 Verotulot 5 241 076,77 5 025 147,32 Valtionosuudet 6 837 770,00 6 910 703,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 2 135,92 1 627,20 Muut rahoitustuotot 23 539,77 2 646,11 Korkokulut -27 423,73-33 843,47 Muut rahoituskulut -78,08-2 534,08 Rahoitustuotot ja -kulut -1 826,12-32 104,24 VUOSIKATE 1 027 055,32 965 021,89 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -376 037,92-450 693,81 Poistot ja arvonalentumiset -376 037,92-450 693,81 TILIKAUDEN TULOS 651 017,40 514 328,08 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 651 017,40 514 328,08 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2014 2013 Toimintatuotot/toimintakulut % 18,7 18,68 Vuosikate/Poistot, % 274 % 214,11 Vuosikate euroa/asukas 582,27 542,44 Asukasmäärä 1762 1777 14
RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT MULTIAN KUNTA RAHOITUSLASKELMA 2014 2013 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE 1.027.055,32 965.021,89 TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT MUUT TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT -87.952,36-228.372,59 TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT -87.952,36-228.372,59 TOIMINNAN RAHAVIRTA 939.102,96 736.649,30 INVESTOINTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT -269.976,61-300.538,13 PYS. VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN LUOV.TULOT INVESTOINTIEN VARS.MYYNTITULOT 26.047,64 28.827,41 INVESTOINTIEN MYYNTIVOITOT/-TAPPIOT 87.952,36 228.372,59 PYS. VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN LUOV.TULOT 114.000,00 257.200,00 INVESTOINTOINTIEN RAHAVIRTA -155.976,61-43.338,13 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 783.126,35 693.311,17 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYS 4.595,26 4.595,26 ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET 4.595,26 4.595,26 LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS 102.400,00 PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS -527.448,60-554.622,30 LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS -400.000,00-250.000,00 LAINAKANNAN MUUTOKSET -927.448,60-702.222,30 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN JA PÄÄOM. MUUTOS -4.254,35 1.612,00 VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS 1.430,05 568,72 SAAMISTEN MUUTOS 47.621,66 153.462,16 KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS 9.985,35-84.248,59 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET 54.782,71 71.394,29 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -868.070,63-626.232,75 RAHAVAROJEN MUUTOS -84.944,28 67.078,42 KASSAVARAT 31.12. 551.882,86 636.827,14 KASSAVARAT 1.1. 636.827,14 569.748,72 RAHAVAROJEN MUUTOS -84.944,28 67.078,42 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2014 2013 Toiminnan ja investointien rahavirrankertymä 5 vuodelta,1000 419 152 Investointien tulorahoitus, % 381,56 321,09 Lainanhoitokate 1,9 1,7 Kassan riittävyys, pv 14,79 16,21 Asukasluku 1762 1777 15
TASE JA SEN TUNNUSLUVUT Tilivuosi Ed.vuosi TASE 2014 2013 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 22 576,87 49 978,57 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 776 661,32 776 661,32 Rakennukset 3 251 630,87 3 418 097,66 Kiinteät rakenteet ja laitteet 1 995 594,81 2 115 141,01 Koneet ja kalusto 38 437,99 23 906,01 Muut aineelliset hyödykkeet 347,07 347,07 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 134 899,61 24 714,85 Aineelliset hyödykkeet 6 197 571,67 6 358 867,92 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 851 020,49 794 431,49 Muut lainasaamiset 57 296,16 61 891,42 Sijoitukset 908 316,65 856 322,91 PYSYVÄT VASTAAVAT 7 128 465,19 7 265 169,40 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 1 106,67 2 213,35 Muut toimeksiantojen varat 2 616,23 1 362,88 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 3 722,90 3 576,23 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 61 431,45 62 861,50 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 16 322,49 48 336,98 Lyhytaikaiset saamiset 416 462,28 432 069,45 Saamiset 432 784,77 480 406,43 Rahat ja pankkisaamiset 551 882,86 636 827,14 VAIHTUVAT VASTAAVAT 1 046 099,08 1 180 095,07 VASTAAVAA 8 178 287,17 8 448 840,70 16
VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 4 505 288,43 4 505 288,43 Edellisten tilikausien yli/alijäämä -905 483,81-1 419 789,89 Tilikauden yli-/alijäämä 651 017,40 514 306,08 OMA PÄÄOMA 4 250 822,02 3 599 804,62 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 1 106,67 2 213,35 Muut toimeksiantojen pääomat 80 640,24 83 641,24 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 81 746,91 85 854,59 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 1 409 652,92 1 857 402,92 Lainat julkisyhteisöiltä 195 901,54 223 244,55 Pitkäaikainen 1 605 554,46 2 080 647,47 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 697 750,00 1 150 750,00 Lainat julkisyhteisöiltä 27 343,01 26 698,60 Saadut ennakot 52 247,31 32 429,09 Ostovelat 798 994,03 809 693,87 Muut velat 150 221,38 134 943,25 Siirtovelat 513 608,05 528 019,21 Lyhytaikainen 2 240 163,78 2 682 534,02 VIERAS PÄÄOMA 3 845 718,24 4 763 181,49 VASTATTAVAA 8 178 287,17 8 448 840,70 TASEEN TUNNUSLUVUT 2014 2013 Omavaraisuusaste,% 52,3 42,77 Suhteellinen velkaantuneisuus,% 25,95 32,74 Kertynyt yli/alijäämä, 1000-256 -905 Kertynyt yli/alijäämä, / asukas -145,29-509,29 Lainakanta 31.12.,1000 2331 3258 Lainakanta 31.12., /asukas 1322,73 1831 Lainasaamiset 1000 52 63 Asukasmäärä 1762 1777 17
KOKONAISTULOT JA MENOT KOKONAISTULOT JA MENOT 2014 TULOT KULUT TOIMINTA TOIMINTA Toimintatuotot 2 540 933 Toimintakulut 13 590 898 Verotuotot 5 241 077 valmistus omaan käyttöön 0 Valtionosuudet 6 837 770 Korkokulut 27 424 Korkotuotot 2 136 Muut rahoituskulut 78 Muut rahoitustuotot 23 540 Satunnaiset erät 0 Satunnaiset tuotot 0 Tulorahoituksen korjaus erät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos Pysyvien vastaavien Pakollisten varausten lis. (+) väh (- ) 0 hyödykkeiden luovutusvoitot -87 952 Pysyvien vastaavien INVESTOINNIT hyödykkeiden luovutustappiot Rahoitusosuudet investointeihin INVESTOINNIT 0 Pysyvien vastaavien luovutustulot 114 000 Investointikulut 269 977 RAHOITUSTOIMINTA RAHOITUSTOIMINTA Antolainasaamisten vähennys 4 595 Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 527 449 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 400 000 Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennys KOKONAISTUOTOT YHTEENSÄ 14 676 098 KOKONAISKULUT YHTEENSÄ 14 815 825 Kokonaistulot - kokonaismenot -139 727 Muut maksuvalmiuden muutokset- Rahavarojen muutos -139 727 18
KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Multian kuntakonserni Konsernituloslaskelma 2014 2013 TULOSLASKELMA Toimintatuotot 2 307 349,60 2 573 981,34 Toimintakulut -13 104 700,68-13 182 117,82 Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) Toimintakate -10 797 351,08-10 608 136,48 Verotulot 5 241 076,77 5 025 147,32 Valtionosuudet 6 837 770,00 6 910 703,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 5 093,16 10 380,84 Muut rahoitustuotot 28 615,06 3 036,00 Korkokulut -43 206,61-50 360,09 Muut rahoituskulut -1 161,19-2 851,32 Rahoitustuotot ja -kulut -10 659,58-39 794,57 Vuosikate 1 270 836,41 1 287 919,27 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -684 836,41-748 242,68 Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset -2 303,00 Poistot ja arvonalentumiset -687 139,41-748 242,68 Satunnaiset erät 12 535,88 Tilikauden tulos 596 232,58 539 676,59 Tilinpäätössiirrot 24 665,26 59 943,88 Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 620 897,84 599 620,47 Tunnusluvut 2014 2013 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 17,61 % 19,53 % Vuosikate/Poistot, % 185,57 % 172,13 % Vuosikate, euroa/asukas 721,25 723,96 Asukasmäärä 1762 1779 19
KONSERNIRAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2014 2013 RAHOITUSLASKELMA TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE 1 270 836,11 1 287 919,27 SATUNNAISET ERÄT 12 535,88 TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT PAKOLLISET VARAUKSET 26 751,42 10 724,26 MUUT OIKAISUT -103 418,79-230 597,29 TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT -76 667,37-219 873,03 TOIMINNAN RAHAVIRTA 1 206 704,62 1 068 046,24 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT -473 036,02-516 983,41 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEIHIN 2 214,77 7 557,96 PYS.VASTAAVIEN HYÖD:N MYYNTITULOT PYS. VASTAAVIEN VARS.MYYNTITULOT 38 812,83 27 346,76 PYS. VASTAAVIEN MYYNTIVOITOT 103 418,79 230 597,29 PYS.VASTAAVIEN HYÖD:N MYYNTITULOT 142 231,62 257 944,05 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -328 589,63-251 481,40 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 878 114,99 816 564,84 RAHOITUKSEN KASSAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYKSET -4 595,26 ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYS 5 275,26 4 595,26 ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET 680,00 4 595,26 LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS 98 791,10 208 752,00 PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS -597 530,85-611 758,76 LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS -400 000,00-250 000,00 LAINAKANNAN MUUTOKSET -898 739,75-653 006,76 OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET 514,30 2 286,49 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN JA PÄÄOM. MUUTOS -3 378,97 4 992,42 VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS 5 041,41-3 696,58 SAAMISTEN MUUTOS 418 989,76 471 037,69 KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUT -428 795,42-391 263,46 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET -8 143,22 81 070,07 RAHOITUKSEN KASSAVIRTA -905 688,67-565 054,94 RAHAVAROJEN MUUTOS -27 573,68 251 509,90 RAHAVARAT 31.12. 1 306 938,02 1 311 156,05 RAHAVARAT 1.1. 1 334 511,70 1 059 646,15 RAHAVAROJEN MUUTOS -27 573,68 251 509,90 TUNNUSLUVUT 2014 2013 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 1000 1311 442 Investointien tulorahoitus % 270,55 % 252,82 % Lainanhoitokate 2,05 2,02 Kassan riittävyys/pv 33,54 33,32 20
KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT Multian konsernitase Konsernitase Ulkoinen 01.01.2014-31.12.2014 2014 2013 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 115 609,50 115 591,72 Muut pitkävaikutteiset menot 29 602,41 57 179,94 Ennakkomaksut Aineettomat hyödykkeet 145 211,91 172 771,66 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 969 604,29 935 480,63 Rakennukset 5 228 582,34 5 323 989,56 Kiinteät rakenteet ja laitteet 2 195 277,50 2 343 106,08 Koneet ja kalusto 287 825,79 367 773,07 Muut aineelliset hyödykkeet 4 212,72 4 194,65 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 192 855,65 65 347,22 Aineelliset hyödykkeet 8 878 358,29 9 039 891,21 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet 750 189,68 750 998,57 Muut osakkeet ja osuudet -601 342,92-677 573,30 Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut lainasaamiset 61 891,42 61 891,42 Muut saamiset 113,85 685,09 Sijoitukset 210 852,03 136 001,78 PYSYVÄT VASTAAVAT 9 234 422,23 9 348 664,65 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 34 300,03 78 135,44 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 107 485,82 107 471,86 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 16 322,49 48 336,98 Lyhytaikaiset saamiset 584 996,34 646 864,06 Saamiset 601 318,83 695 201,04 Rahoitusarvopaperit 139 475,48 135 019,74 Rahat ja pankkisaamiset 1 167 462,54 1 176 158,31 VAIHTUVAT VASTAAVAT 2 015 742,67 2 113 850,95 VASTAAVAA 11 284 464,93 11 540 651,04 21
VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 4 693 094,58 4 626 714,86 Arvonkorotusrahasto 27 968,78 28 068,79 Muut omat rahastot 764 814,69 766 739,20 Edellisten tilikausien yli/alijäämä -806 722,67-1 420 202,31 Tilikauden yli-/alijäämä 620 897,84 599 620,47 OMA PÄÄOMA 5 300 053,23 4 600 941,04 VÄHEMMISTÖOSUUDET 360 279,35 328 003,88 KONSERNIRESERVI POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 71 018,21 74 696,83 Vapaaehtoiset varaukset 24 745,52 15 894,13 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 95 763,73 90 590,96 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset 90 826,77 64 075,35 PAKOLLISET VARAUKSET 90 826,77 64 075,35 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 118 852,82 165 642,11 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras p-oma 2 361 818,39 2 818 558,37 Pitkäaikainen koroton vieras p-oma 290 054,60 282 491,47 Lyhytaikainen korollinen vieras p-oma 900 462,93 1 330 616,22 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 1 766 353,11 1 859 731,64 VIERAS PÄÄOMA 5 318 689,03 6 291 397,70 VASTATTAVAA 11 284 464,93 11 540 651,04 Tunnusluvut 2014 2013 Omavaraisuusaste, % 51,28 % 43,49 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 36,56 % 43,36 % Kertynyt alijäämä (1000 ) 240 821 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas 136 462 Konsernin lainakanta 31.12. (1000 ) 5319 6291 Konsernin lainat, euroa/asukas 3018 3536 Asukasmäärä 1762 1779 22
HALLITUKSEN SELONTEKO KONSERNIVALVONNASTA Tuleva kehitys Kunnan konserniohje on hyväksytty valtuustossa 1.10.2013 ja ohjeessa on täsmennetty mm. talouden hoitoon ja ilmoitus- ja raportointivelvollisuuteen liittyviä asioita. Konserniohje koskee tytäryhteisöä Multian vuokra-asunnot Oy:tä (omistus 100 %), Kiinteistö Oy Multian Huuhankulmaa (omistus 58,06 %), Multian Palvelukeskus Oy:tä (omistus 100 %) ja Multian Kaukolämpö Oy:tä (omistus 60 %). Kuntayhtymiä; Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri (omistus 0,68 %), Seinäjoen koulutuskuntayhtymä (omistus 0,05 %), Sastamalan koulutuskuntayhtymä (omistus 0,94 %), Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä (0,90 %) ja Keski-Suomen liitto (omistus 0,59 %). Ohjaus tapahtuu kunnan edustajien kautta yhtymien toimielimissä. Kunta ohjaa hallituksen toimintaa yhtiökokouksen kautta, niissä tytäryhtiöissä joista kunta edustaa 100 % osakekannasta. Hallituksessa on kolme kunnan edustajaa. Konsernijohtoon kuuluvat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja, jotka vastaavat kuntakonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Ohjeen mukaan kunnanhallitus antaa tarvittaessa ohjeita kuntaa edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Tilinpäätös liitetietoineen ja toimintakertomuksineen on toimitettu hallitukselle. Konsernijohdon ohjaus, valvonta ja raportointi olivat kertomusvuonna riittävää. Multian kunta on päättänyt jatkaa omistamiensa Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden sulauttamista Multian Vuokra-asunnot Oy:hyn. Näin saavutetaan hyvä hallinnollinen ja taloudellinen tasapaino ja vakaus. Sulautumisen on tarkoitus tapahtua vuoden 2015 aikana. Erityistä huomioitavaa Multian Vuokra-asunnot Oy:n toiminnasta Sulautumista tukee Multian Vuokra-asunnot oy:n taloudellinen kehitys. Yhtiön tilikausi päättyi 31.12.2014. Yhtiön maksuvalmius on ollut hyvä. Käyttöaste vuonna 2014 oli 100 %. Hoitokuluja verrattaessa edelliseen vuoteen voidaan todeta, että hoitomenot kasvoivat edellisestä vuodesta 9,41 %. Yhtiöllä on lainoja 304,70 /m2. Budjettivertailu esittää toteutuneet tuotot ja kulut verrattuna tilikaudelle laadittuun budjettiin. Budjetin toteutuminen oli suunnitelman mukainen. Yhtiön tulos oli positiivinen 601,07. Poistot toteutettiin täysmääräisenä tilikaudelta. Yhteensä 27.369,19. Kokonaisuutena yhtiön talous on esitetty vuoden 2014 tilinpäätösasiakirjoissa. Riskienhallinnan toimivuus Kunnan asunto-osakeyhtiö tytäryhtiöiden riskit muodostuvat pääsääntöisesti asuntojen pitämisestä rakenteellisesti asumiskunnossa ja viihtyisinä ja että yhtiön asunnot on vuokrattuina. Pääpaino tulevassa toiminnassa on eri tavoin kustannustehokkuutta parantavien toimien tekeminen. 23