Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 133. Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 1 / 133 Kokoustiedot Aika 14.02.2017 tiistai klo 18:10-20:05 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen Harriet Klar-Kristola Helena Haapsaari Jukka Lahti Kai Lintunen Kirsi Louhelainen Risto Nevanlinna Kimmo Oila Seppo Salo Muut saapuvilla olleet Torsti Hokkanen kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Antinoja liikennesuunnittelupäällikkö Petri Tuormala yleiskaavapäällikkö Ossi Keränen asemakaavapäällikkö Mauri Hämäläinen lakimies Liisa Ikonen aluearkkitehti, paikalla 25-30 klo 18.10-19.30 Salla Karvinen suunnitteluinsinööri, paikalla 25-30 klo 18.10-19.30 Tiina Elo kaupunginhallituksen edustaja Yusef Abu Madi nuorisovaltuuston edustaja Marita Forsberg palvelupäällikkö, sihteeri

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 2 / 133 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Marita Forsberg sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 15.2.2017 Pirjo Kemppi-Virtanen Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2016 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 24.2.2017 teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelussa osoitteessa Virastopiha 2 C, 1. krs, Espoon keskus.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 3 / 133 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 25 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 26 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen 5 27 1-2 Espoonkartanonmäki, ehdotus kaupunginhallitukselle 6 asemakaavaksi, alue 512500, 70. kaupunginosa, Espoonkartano (Kh-Kv-asia), pöydälle 1.2.2017 28 3-4 Finnsinmäki I, ehdotus kaupunginhallitukselle 26 asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi, alue 512600, 70. kaupunginosa, Espoonkartano (Kh-Kv-asia), pöydälle 1.2.2017 29 5-6 Holken, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi, 50 alue 512300, 70. kaupunginosa, Espoonkartano (Kh-Kvasia), pöydälle 1.2.2017 30 7-8 Mynttilä, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi, 69 alue 512400, 70. kaupunginosa, Espoonkartano, 44. kaupunginosa, Kauklahti (Kh-Kv-asia), pöydälle 1.2.2017 31 9-11 Albergan kartano, asemakaavan muutoksen 91 hyväksyminen, alue 111307, 51. kaupunginosa Leppävaara, palautettu 18.1.2017 32 12 Marinkallio, asemakaavan muutosehdotuksen 102 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 412601, 34. kaupunginosa Espoonlahti 33 Ahertajankulma II, asemakaavan muutosehdotuksen 107 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 211402, 12. kaupunginosa Tapiola 34 13-14 Ruukinranta - Tarvaspää, asemakaavaehdotuksen 115 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 250100, 17. kaupunginosa Laajalahti 35 Kaupunkisuunnittelulautakunnan ennakkotilinpäätös vuodelta 2016 126

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 4 / 133 25 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 9.2.2017 päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 5 / 133 26 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Pirjo Kemppi-Virtanen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 6 / 133 234/2016 10.02.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 115 8.6.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16 1.2.2017 27 Espoonkartanonmäki, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi, alue 512500, 70. kaupunginosa, Espoonkartano (Kh-Kv-asia), pöydälle 1.2.2017 Valmistelijat / lisätiedot: Antti Uusitupa, puh. 043 825 2869 Salla Karvinen, puh. 046 877 3001 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Espoonkartanonmäen asemakaavaehdotuksesta, alue 512500, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 10.5.2010 päivätyn ja 1.2.2017 muutetun Espoonkartanonmäki - Esbogårdsbacken, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6983, 70. kaupunginosassa Espoonkartano, alue 512500. Käsittely Aluearkkitehti Liisa Ikonen ja suunnitteluinsinööri Salla Karvinen esittelivät asian. Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että: Tarkistetaan asemakaavamerkintöjä ja -määräyksiä käyttötarkoitusalueen E-1/s - ratsastustoiminnan korttelialue, jolla ympäristö säilytetään, osalta lisäyksellä Merkinnällä sr osoitetut rakennukset saa säilyttää nykyisessä käytössä. Uusi määräys E-1/s kuuluu siis: "Ratsastustoiminnan korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Merkinnällä sr osoitetut rakennukset saa säilyttää nykyisessä käytössä." Keskustelun kuluessa jäsen Risto Nevanlinna ehdotti puheenjohtaja Markku Markkulan kannattamana, että asia jätetään pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan 2.3.2017 pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko jäsen Nevanlinnan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 7 / 133 Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös päätti jättää asian pöydälle seuraavaan 2.3.2017 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Espoonkartanonmäki, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 2 Espoonkartanonmäki, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Espoonkartanonmäki, tapahtumaluettelo - Espoonkartanonmäki, kaavamääräykset 1 - Espoonkartanonmäki, kaavamääräykset 2 - Espoonkartanonmäki, kaavakartta - Espoonkartanonmäki, havainnekuva - Espoonkartanonmäki, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, julkinen Espoonkartanonmäen asemakaava-alue on osa laajempaa Espoonkartanon aluetta, jota kehitetään asumispainotteisena osana Suur-Kauklahden paikalliskeskusta. Espoonkartanonmäen tavoitteena on säilyttävän asemakaavan keinoin suojella Espoon kartanon kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö. Alueelle osoitetaan rakennusoikeutta noin 10 400 k-m 2, josta uutta on noin 1 600 k-m 2. Kaava-alueen laajuus on noin 43 ha.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 8 / 133 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu Espoon kaavoituskatsauksessa syksyllä 2008. Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 km Kauklahden rautatieaseman luoteispuolella ja on kooltaan noin 43,1 ha. Ympäröivä alue on vanhaa kylämäistä ja maaseutumaista ympäristöä, jonka maisemarakenne muodostuu avoimista joki- ja purolaaksoista sekä metsäisistä selännealueista. Olemassa oleva rakentaminen on sijoittunut aikojen saatossa pääasiassa laaksojen ja selänteiden vaihettumisvyöhykkeille. Suunnittelualueella on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuskokonaisuuksia, kiinteitä muinaisjäännöksiä, keskiaikaisia kylänmäkiä sekä historiallista tiestöä. Lisäksi suunnittelualueen ulkopuolella on Espoon kartanoon liittyviä viljelysmaita ja muita rakennuksia. Espoonkartanon valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) alue ulottuu kaava-alueelle. Alueen tiestö perustuu pitkälti historialliselle tieverkolle, eikä erillistä kevyenliikenteenverkostoa nykyisellään ole. Suuri osa alueesta on ihmisen muokkaamaa valtakunnallisesti merkittävää historiallista maatalousympäristöä ja kyläasutusta, mutta alueelta löytyy myös huomionarvoisia luontoarvoja.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 9 / 133 Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna 2012. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonais-maakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin 30.10.2014. Mynttilän kaava-alue on maakuntakaavassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi viheryhteystarpeineen. Alueen halki koillis-länsisuunnassa kulkee voimalinja. Alueen länsireunalle ulottuu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Kaakossa alue rajoittuu moottoriväylään. Asemakaava on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Nyt laadittu asemakaavaratkaisu on Espoon eteläosien yleiskaavan mukainen. Blominmäen osayleiskaava sijaitsee Länsi-Espoossa Kehä III:n varrella. Kaava sai lainvoiman 2015. Vireillä olevat: Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava. Asemakaava Alueella ei ole asemakaavaa. Viranomaisneuvottelu Kaavasta on käyty MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu 17.2.2010.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 10 / 133 Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 27 ) Espoonkartanonmäki oli ehdotuksena nähtävillä samaan aikaan Finnsinmäki I:n, Mynttilän ja Holkenin ehdotusten kanssa 15.8. 13.9.2016. Ehdotuksesta jätettiin viisi lausuntoa ja yksi muistutus. Kaavaratkaisua on tarkistettu viranomaispalautteen perusteella. Muu osallistuminen ja vuorovaikutus Asemakaavaan liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 9.7.2009 ja muutettu 19.2.2010. Espoonkartanonmäen asemakaava oli valmisteluaineistovaiheessa osa Mynttilän kaava-aluetta, joka jaettiin ehdotusvaiheessa neljään osaan: Mynttilä, Espoonkartanomäki, Myntinmäki ja Finnsinmäki I. Mynttilän valmisteluaineisto oli nähtävillä 24.5 22.6.2010. Asukastilaisuus pidettiin 1.6.2010 ja siellä saatua palautetta on pyritty huomioimaan jatkosuunnittelussa. Espoonkartanonmäen asemakaavaratkaisu on luonteeltaan säilyttävä ja suojeleva. Suunnittelutyötä on tehty yhteistyössä Espoon kaupunginmuseon kanssa. Ratsastustoiminnan laajentamismahdollisuuksia on suunniteltu yhteistyössä ratsastusyrittäjän ja tiloja suunnittelevan asiantuntijan kanssa. Asemakaava Yleisperustelu Finnsinmäki I:n kaavaehdotus on osa laajempaa Espoonkartanon alueen muutosta tiiviimmin asutuksi alueeksi. Osa kaava-alueesta kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY). Suunnittelun tärkeänä tavoitteena on huomioida Espoonkartanon ympäristön arvojen kannalta keskeiset maiseman ja luonnonympäristön piirteet ja sovittaa suunniteltu rakentaminen osaksi historiallista kokonaisuutta. Alueen sisäisen liikenneverkon pohjana on alueen nykyinen tiestö täydennettynä uusilla katuyhteyksillä. Valtakunnallisesti merkittävän alueen kulttuuriympäristön arvot nousevat avoimesta viljelymaisemasta, alueen muinaisjäännöksistä, kartanon puistosta, vuosien saatossa toteutetusta rakennuskannasta ja tiemaisemasta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) määräyksen mukaan alueella saa rakentaa, mutta siten että alueen ominaispiirteet eivät tuhoudu. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 43,1 ha. Rakennusoikeutta on noin 10 400 k-m 2, mikä vastaa kaavan aluetehokkuutta e = 0.02.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 11 / 133 Korttelialueet SR-1 - Rakennussuojelun korttelialueet 2 720 k-m 2 Espoon kartano pihapiireineen sekä Kuninkaankartanontien eteläpuolinen mylly osoitetaan rakennussuojelun korttelialueiksi (SR-1). Rakennussuojelun korttelialueille ei osoiteta paikkoja uusille rakennuksille. E-1 ja E-1/s - Ratsastustoiminnan korttelialueet 7 660 k-m 2 Finnsintien molemmin puolin osoitetaan korttelialueet ratsastustoiminnalle (E-1 ja E-1/s). Finnsintien itäpuolinen ratsastustoiminnan korttelialue osoitetaan säilytettäväksi (/s). Ratsastustoiminnan korttelialueille osoitetaan vähäistä uudisrakentamista, jota ohjataan kaavamääräyksin. Asemakaavamääräyksissä ohjeistetaan rakennustapaa, rakennusten mittakaavaa, väritystä ja kattomuotoa. Muut alueet MA - Maisemallisesti arvokkaat peltoalueet Kuninkaankartanontien varren viljelysalueet osoitetaan maisemallisesti arvokkaiksi peltoalueiksi (MA). MY - Maa- ja metsätalousalue Kartanon pohjoispuolinen metsäalue säilyy maa- ja metsätalousalueena (M-1), jota määrätään hoidettavaksi niin, että metsäinen siluetti ja luonne maisemassa säilyvät. VL-1 - Lähivirkistysalue, jolla ympäristö säilytetään Kehä III:n varteen osoitetaan Mankinjoen ja Gumbölenjoen virtavesiympäristöön VL-1-alue. EV - Suojaviheralue Kehä III:n melualueelle osoitetaan kapea suojaviheralue. Suojelukohteet Espoonkartanonmäki on perusratkaisultaan suojelukaava. Rakennussuojelun korttelialueiden lisäksi Finnsintien itäpuolinen ratsastustoiminnan korttelialue osoitetaan säilytettäväksi (käyttötarkoitusalueen /s). Kaikilla korttelialueilla suojellut rakennukset on osoitettu rakennusalakohtaisesti. Kartano pihapiireineen sekä kartanon mylly osoitetaan rakennussuojelun korttelialueiksi (SR-1). Kartanon pihapiirissä, myllyn vierellä ja hevostallin itäpuolella on tiedossa kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka on osoitettu sm-merkinnöin. Ratsastustoiminnan korttelialueiden pohjoisreunalla molemmin puolin Finnsintietä on osoitettu säilytettävä liito-oravan elinympäristö (s-1). Kaava-alueen keskiosaan ratsastusmaneesin kaakkoispuolelle sekä kaava-alueen eteläreunaan on osoitettu eko-1-merkinnällä säilytettävä liito-oravan kulkuyhteys.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 12 / 133 Mankinjoki on osoitettu merkinnällä w-1 - Ohjeellinen vesialue. Kalaston elinolosuhteiden heikentäminen on kielletty. Liikenne Asemakaavan katuverkko perustuu pääosin nykyisiin teihin, jotka parannetaan kaduiksi. Joitakin uusia tonttikatuja tarvitaan luomaan ajoyhteydet kaavan mukaisille korttelialueille Kuninkaankartanontien toimiessa alueellisena kokoojakatuna. Alueen läpi kulkeva Kuninkaankartanontie toimii yhteytenä suunnittelualueelle lännestä Finnsinmäki I:n kaava-alueelta sekä etelästä Kauklahden suunnasta. Finnsintie osoitetaan jalankululle, pyöräilylle ja tontille ajolle varatuksi kaduksi. Kuninkaankartanontien varteen osoitetaan uusi jalankulku- ja pyörätie. Historiallisten kivisiltojen kohdalla jalankulku ja pyöräily ohjataan ajoradalle ja ajoneuvoliikennettä rauhoitetaan esimerkiksi korotuksin ja kavennuksin. Kivisiltojen eteläpuolelle jokivarteen muodostuu myös uusia kevyen liikenteen reittejä. Ympäristövaikutusselvitys Valmisteluaineiston pohjalta laadittiin ympäristövaikutusselvitys, joka valmistui 21.12.2010 (Pöyry Finland Oyj). Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Alueen katujen ja kunnallistekniikan rakentamisesta aiheutuu kustannuksia. Espoonkartanonmäki kytkee toisiinsa ja Kauklahteen muut Espoonkartanon alueen asemakaavat, joten aiheutuvat kustannukset ovat kokonaisuuden kannalta perusteltuja. Muutokset nähtävilläoloajan jälkeen Asemakaavakarttaan sekä asemakaavamerkintöihin ja -määräyksiin on tehty joitakin tarkistuksia nähtävilläoloajan 15.8. 13.9.2016 jälkeen. Merkittävimmät muutokset: - Kaavarajausta on muutettu vähäisesti kaava-alaueen itäreunassa suhteessa Mynttilän asemakaavaan, siten, että kaava-alueen raja kulkee pitkin katualueen ja SR-1-korttelialueen välistä rajaa. - Kaavarajausta on muutettu vähäisesti kaava-alaueen länsireunassa suhteessa Finnsinmäki I:n asemakaavaan, siten, että Finnsinmäkeen suunniteltu pumppaamo mahtuu suunniteltuun paikkaansa. - E-1- ja E-1/s-alueiden pohjoisosassa olevalta liito-oravien elinympäristöltä on osoitettu ekologinen yhteys laajempiin viheralueisiin eko-1-merkinnällä. - Virtavesiympäristön suojelua on täsmennetty VL-1-alueen määräyksen ja Mankinjoen w-1-merkinnän osalta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 13 / 133 Päätöshistoria - Alueella olevat maanalaiset johdot, paineviemäri ja kaasuputki, on merkitty asemakaavakarttaan. - Alueen nimistöä on täydennetty. Edellä lueteltujen muutosten lisäksi on tehty lukuisia pieniä tarkennuksia yksityiskohtiin. Kokonaisuutena kaavan nähtävillä olon jälkeen tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, eikä asemakaavaehdotusta ole niiden perusteella tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. Sopimusneuvottelut Asemakaava ei edellytä maankäyttösopimusta. Hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy valtuusto. Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.10.2008 6 Ehdotus Yleiskaavapäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 merkitsee tiedoksi Holkenin nykyisen suunnitteluvaiheen sekä laaditun kaavarunkotason raportin "Espoonkartanon asuntoalue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen". 2 päättää Espoonkartanon asuntoalueen maankäytön yleispiirteisen suunnittelun jatkamisesta Espoon eteläosien yleiskaavaan, järjestettyyn ideakilpailuun ja em. raportin perusratkaisuihin tukeutuen, tarvittaessa kuitenkin yksityiskohtia aihealueittain tarkistaen. 3 päättää ottaa Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki sekä Mynttiläasemakaavanimikkeet syksyn 2008 kaavoituksen työohjelmaan asemakaavatasoisten tarkempien selvitysten aloittamiseksi sekä asemakaavallisen valmistelun mahdollistamiseksi Kehä III:n tuntumassa. Käsittely Asia käsiteltiin asian 2 jälkeen. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Peltokorven kannattamana, että asia jätetään tutustumista varten pöydälle. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 14 / 133 Päätös Asia jätettiin tutustumista varten yksimielisesti pöydälle seuraavaa 12.11.2008 pidettävään kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2008 10 Ehdotus Yleiskaavapäällikkö: 1 merkitsee tiedoksi Holkenin nykyisen suunnitteluvaiheen sekä laaditun kaavarunkotason raportin "Espoonkartanon asuntoalue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen". 2 päättää Espoonkartanon asuntoalueen maankäytön yleispiirteisen suunnittelun jatkamisesta Espoon eteläosien yleiskaavaan, järjestettyyn ideakilpailuun ja em. raportin perusratkaisuihin tukeutuen, tarvittaessa kuitenkin yksityiskohtia aihealueittain tarkistaen. 3 päättää ottaa Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki sekä Mynttilä - asemakaavanimikkeet syksyn 2008 kaavoituksen työohjelmaan asemakaavatasoisten tarkempien selvitysten aloittamiseksi sekä asemakaavallisen valmistelun mahdollistamiseksi Kehä III:n tuntumassa. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Häggman ehdotti jäsen Lindbergin kannattamana, että päätösehdotusta muutetaan siten, että 1. (kuten esittelijä ehdotuksessa) 2. poistetaan 3. poistetaan Lisätään seuraava uusi kohta: päättää siirtää Espoonkartanon asuntoalueen ja lähialueiden asemakaavoituksen jatkovalmistelutytöt kaupunginvaltuuston 7.4.2008 tekemän yleiskaavapäätöksen mukaisesti yleiskaavan suunnittelukauden loppupuolelle (2020-2030), ja siten olla esittämättä asemakaavoituksen käynnistämistä ja alueiden jakamista asemakaava-alueiksi syksyn 2008 työohjelmassa esitetyllä tavalla (lista-asia nro 11). Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Lahden kannattamana, että päätösehdotus muutetaan kuulumaan seuraavasti: 1. Kohta 1 eli tiedoksi merkitseminen kuten ehdotuksessa. 2. Kohta 2 hylätään ja päätetään, että asiaan palataan, kun seuraava lautakunta suorittaa Espoon kaavoituksen painopisteiden valintaa ottaen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 15 / 133 huomioon mm. suhdannenäkymien aiheuttaman tarpeen priorisoida kaavoituskohteet hankkeiden toteutumisedellytysten mukaisesti. 3. Kohta 3: Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa avoimen vuorovaikutuksen merkitystä ja päättää, että näitä kolmea Kehä III:n tuntumassa olevaa asemakaava-aluetta (Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki ja Mynttilä) koskeva valmisteluaineisto käsitellään kokonaisuudessaan normaalissa järjestyksessä ja valmisteluaineisto asetetaan nähtäville ensi keväänä, kun lautakunta on aineiston käsitellyt. (Työ- ja kaavoitusohjelman T-merkintä muutetaan M-merkinnäksi). Jäsen Lahti ehdotti jäsen Lindbergin kannattamana, että kaupunkisuunnittelulautakunnalle tuodaan erillisenä asiana selvitys museotoimen kanssa käydyistä neuvotteluista ja alueen kulttuurihistoriallisesta merkityksestä. Jäsen Mikkola ehdotti jäsen Lahden kannattamana, että lisäksi tuodaan selvitys Kehä III:n alikulun ja siihen kytkeytyvän viherkäytävän riittävyydestä ja tarvittavista toimenpiteistä eläinten kulun kannalta. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän ehdotuksen kohta 1 hyväksyä, eikä sitä vastustettu. Edelleen puheenjohtaja totesi, että koska esittelijän ehdotuksen kohdista 2 ja 3 oli tehty toisistaan poikkeavia ehdotuksia, oli niistä äänestettävä. Hyväksyttiin käsittelyjärjestykseksi puheenjohtajan ehdotus, että ensin päätetään kohdan 2 sisällöstä ja sen jälkeen päätetään poistetaanko kohta vai ei. Ensimmäisessä vaiheessa olivat vastakkain esittelijän ehdotus ja puheenjohtajan ehdotus. Puheenjohtaja totesi, että koska lautakunta oli yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksen kannalla, äänestystä ei tarvita. Seuraavaksi puheenjohtaja totesi, että koska myös jäsen Häggmanin ehdotus poikkesi nyt voittaneesta ehdotuksesta, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat puheenjohtajan ehdotusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat jäsen Häggmanin ehdotusta, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä puheenjohtajan ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Arvola, Jääskeläinen, Kerola, Käri-Zein, Lahti, Leinonen, Mikkola, Päivinen, Söderman ja Tilli eli yksitoista (11) jäsentä ja jäsen Häggmanin ehdotuksen puolesta (ei) äänestivät jäsenet Häggman ja Lindberg eli kaksi (2) jäsentä. Puheenjohtaja totesi ehdotuksensa tulleen hyväksytyksi äänin yksitoista kaksi (11/2). Seuraavaksi otettiin käsittelyyn päätösehdotuksen kohta 3.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 16 / 133 Hyväksyttiin käsittelyjärjestykseksi puheenjohtajan ehdotus, että ensin päätetään kohdan 3 sisällöstä ja sen jälkeen päätetään poistetaanko kohta vai ei. Seuraavaksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemäänsä ehdotusta täydentää jäsenten Lahti ja Mikkola tekemillä ehdotuksilla, eikä sitä vastustettu. Ensimmäisessä vaiheessa olivat vastakkain esittelijän ehdotus ja jäsenten Lahti ja Mikkola ehdotuksilla täydennetty puheenjohtajan ehdotus. Puheenjohtaja totesi, että äänestystä ei tarvita, koska lautakunta oli yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksen kannalla. Seuraavaksi puheenjohtaja totesi, että koska myös jäsen Häggmanin ehdotus poikkesi nyt voittaneesta ehdotuksesta, oli siitä äänestettävä. Asetettiin vastakkain jäsenten Lahti ja Mikkola ehdotuksilla täydennetty puheenjohtajan ehdotus ja jäsen Häggmanin ehdotus. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat puheenjohtajan ehdotusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat jäsen Häggmanin ehdotusta, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä puheenjohtajan ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Arvola, Jääskeläinen, Kerola, Käri-Zein, Lahti, Leinonen, Mikkola, Päivinen, Söderman ja Tilli eli yksitoista (11) jäsentä ja jäsen Häggmanin ehdotuksen puolesta (ei) äänestivät jäsenet Häggman ja Lindberg eli kaksi (2) jäsentä. Puheenjohtaja totesi ehdotuksensa tulleen hyväksytyksi äänin yksitoista kaksi (11/2). Edelleen puheenjohtaja totesi jäsen Häggmanin uutta päätöskohtaa koskevan ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Jäsen Häggman ilmoitti jättävänsä eriävän mielipiteen päätöksen johdosta. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös 1 merkitsee tiedoksi Holkenin nykyisen suunnitteluvaiheen sekä laaditun kaavarunkotason raportin "Espoonkartanon asuntoalue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen". 2 Espoonkartanon asuntoalueen maankäytön yleispiirteiseen suunnitteluun palataan, kun seuraava lautakunta suorittaa Espoon kaavoituksen painopisteiden valintaa ottaen huomioon mm. suhdannenäkymien aiheuttaman tarpeen priorisoida kaavoituskohteet hankkeiden toteutumisedellytysten mukaisesti.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 17 / 133 3 Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa avoimen vuorovaikutuksen merkitystä ja päättää, että näitä kolmea Kehä III:n tuntumassa olevaa asemakaava-aluetta (Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki ja Mynttilä) koskeva valmisteluaineisto käsitellään kokonaisuudessaan normaalissa järjestyksessä ja valmisteluaineisto asetetaan nähtäville ensi keväänä, kun lautakunta on aineiston käsitellyt. (Työ- ja kaavoitusohjelman T- merkintä muutetaan M-merkinnäksi). Kaupunkisuunnittelulautakunnalle tuodaan erillisenä asiana selvitys museotoimen kanssa käydyistä neuvotteluista ja alueen kulttuurihistoriallisesta merkityksestä. Lisäksi tuodaan selvitys Kehä III:n alikulun ja siihen kytkeytyvän viherkäytävän riittävyydestä ja tarvittavista toimenpiteistä eläinten kulun kannalta. Lisäksi lautakunta päätti, että työohjelmaan ja kaavoituskatsaukseen tehdään nyt tehdyn päätöksen mukaiset korjaukset. Jäsen Häggmanin eriävä mielipide: Kaupunkisuunnittelulautakunta 7.4.2010 5 Esitän seuraavan eriävän mielipiteeni lautakunnan päätökseen: Mielestäni esitetty maanomistajien ja "tilaajien" ns. kaavarunkosuunnitelma ei riittävästi noudata maakuntakaavaa eikä yleiskaavaa, joten asiassa saatavissa olevan oheismateriaalin pohjalta lautakunnalla ei ole ollut aitoa mahdollisuutta tehdä jatkovalmistelutoimia tai -päätöksiä koskien tulevaa asemakaavoitustyötä. Lista-asian oheismateriaaliin olisi ollut hyvä liittää pyydettyjä tietoja "kaavarunkovaihetta" ohjanneen työryhmän muistioista (2007-2008), maanomistajien ja tilaajien yhteistyön järjestäytymismuistiosta (2002), konsulttien laatimista maankäyttöluonnoksista (2003), yleiskaavaluonnoksesta Espoonkartano- Järvikylä alueelta (20.11.2003), ja yleiskaavaluonnoksesta Kehä III:n pohjoispuolisista alueista (16.2.2006). Asemakaavoituksen käynnistäminen kiireellisenä syksyn 2008 työohjelmassa esitetyllä tavalla on mielestäni vastoin kaupunginvaltuuston 7.4.2008 tekemää yleiskaavapäätöstä, jossa yleiskaavan ensisijaisen kehittämisvyöhykkeen ulkopuolelle jäävät uudet alueet tulee toteuttaa pääsääntöisesti suunnittelukauden loppupuolella (2020-2030). Alueen asemakaavoittaminen on mitä ilmeisimmin Espoon yhdyskuntarakenteen eheyttämistavoitteiden ja ilmastovaikutusten sekä kaupungin maankäytön ja kunnallistekniikan rakentamisen kannalta kokonaistaloudellisesti erittäin epäedullista. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Mynttilä, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavoituksen pohjaksi.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 18 / 133 1.1 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (VAT -alue) sekä luonnonsuojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin. 1.2 Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. 1.3 Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä. 1.4 Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä. 1.5 Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa. 1.6 Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. 1.7 Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin. 1.8 Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa. 2 Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat: 2.1 Finnsinmäki-Espoonkartanonmäki-Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 19 / 133 2.2 Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa. 2.3 Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. 2.4 Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset. 3 järjestää tulevaisuudessa valmisteluaineiston nähtävilläoloaikana tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja pöydällepanoehdotuksensa tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta 22.4.2010 3 Asia jätettiin pöydälle seuraavaan 22.4.2010 pidettävään kokoukseen. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Mynttilä, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (VAT -alue) sekä luonnonsuojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin. 1.2 Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. 1.3 Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden

Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 20 / 133 suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä. 1.4 Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä. 1.5 Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa. 1. 6 Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. 1.7 Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin. 1.8 Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa. 2 Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat: 2.1 Finnsinmäki-Espoonkartanonmäki-Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi. 2.2 Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa. 2.3 Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. 2.4 Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset. 3 järjestää tulevaisuudessa valmisteluaineiston nähtävilläoloaikana tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Elo ehdotti jäsen Kemppi-Virtasen kannattamana, että

Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 21 / 133 kohta 1.2 muutetaan kuulumaan: Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. Tavoitteena on kulttuurimaisemaan hienovaraisesti sopivien uusien kylämiljöiden luominen. lisätään uusi kohta 1.3: Asuinalueiden (AP) sijoittaminen avoimille peltoalueille tehdään siten, että arvokkaat kulttuurimaisemat näkymineen säilyvät. Jatkosuunnittelussa avoimille paikoille sijoitettavien asuinalueiden määrä, tehokkuus ja muu sisältö arvioidaan huolellisesti ja saadun palautteen perusteella tehdään maiseman merkitystä korostavat ratkaisut. kohta 1.5. (uusi numero 1.6) muutetaan kuulumaan: Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa ja yhteydet Kauklahden suuntaan toimivat. Erityisesti kiinnitetään huomiota hyvin palvelevaan joukkoliikenteeseen ja toimiviin ja turvallisiin kevyen liikenteen yhteyksiin. Edelleen puheenjohtaja ehdotti jäsen Kemppi-Virtasen kannattamana, että lautakunta päättää seuraavaa: Espoon kaupunkikehityksessä Espoonkartanon alueella on erityinen merkitys kulttuurihistoriansa ja - maisemallisten arvojensa takia. Finnsinmäki, Espoonkartano ja Mynttilä muodostavat historiallisesti ja maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden. Alueen erityisyyden takia lautakunta ohjaa asemakaavan jatkovalmistelua siten, että valmisteluaineiston nähtävilläolon jälkeen lautakunnan käsittelyyn tuodaan mahdollisimman pikaisesti saadun palautteen pääkohdat ja kyseessä olevien alueiden asemakaavoituksen luonnokset. Esittelyn perusteella lautakunta antaa tarvittavat ohjeet asemakaavaehdotusten laadintaa varten. Jäsen Kemppi-Virtanen ehdotti jäsen Holman kannattamana, että tulevan tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan Heikki Seppä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen sekä jäsen Kemppi-Virtasen tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Mynttilä, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (VAT -alue)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 22 / 133 sekä luonnonsuojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin. 1.2 Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. Tavoitteena on kulttuurimaisemaan hienovaraisesti sopivien uusien kylämiljöiden luominen. 1.3 Asuinalueiden (AP) sijoittaminen avoimille peltoalueille tehdään siten, että arvokkaat kulttuurimaisemat näkymineen säilyvät. Jatkosuunnittelussa avoimille paikoille sijoitettavien asuinalueiden määrä, tehokkuus ja muu sisältö arvioidaan huolellisesti ja saadun palautteen perusteella tehdään maiseman merkitystä korostavat ratkaisut. 1.4 Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä. 1.5 Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä. 1.6 Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa ja yhteydet Kauklahden suuntaan toimivat. Erityisesti kiinnitetään huomiota hyvin palvelevaan joukkoliikenteeseen ja toimiviin ja turvallisiin kevyen liikenteen yhteyksiin. 1.7 Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. 1.8 Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin. 1.9 Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 23 / 133 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.6.2016 115 2 Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat: 2.1 Finnsinmäki - Espoonkartanonmäki - Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi. 2.2 Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa. 2.3 Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. 2.4 Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset. 3 järjestää tulevaisuudessa valmisteluaineiston nähtävilläolon aikana tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Heikki Sepän. Lisäksi lautakunta päätti, että Espoon kaupunkikehityksessä Espoonkartanon alueella on erityinen merkitys kulttuurihistoriansa ja - maisemallisten arvojensa takia. Finnsinmäki, Espoonkartano ja Mynttilä muodostavat historiallisesti ja maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden. Alueen erityisyyden takia lautakunta ohjaa asemakaavan jatkovalmistelua siten, että valmisteluaineiston nähtävillä olon jälkeen lautakunnan käsittelyyn tuodaan mahdollisimman pikaisesti saadun palautteen pääkohdat ja kyseessä olevien alueiden asemakaavoituksen luonnokset. Esittelyn perusteella lautakunta antaa tarvittavat ohjeet asemakaavaehdotusten laadintaa varten. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Mynttilän valmisteluaineistosta, alue 512400, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 10.5.2010 päivätyn ja 8.6.2016 muutetun Espoonkartanonmäki - Esbogårdsbacken, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6986, 70. kaupunginosassa Espoonkartano, alue 512500,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 24 / 133 3 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta 1.2.2017 16 Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Espoonkartanonmäen asemakaavaehdotuksesta, alue 512500, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 10.5.2010 päivätyn ja 1.2.2017 muutetun Espoonkartanonmäki-Esbogårdsbacken, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6983, 70. Kaupunginosassa Espoonkartano, alue 512500. Käsittely Puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Jukka Lahden kannattamana, että: Kaupunkisuunnittelulautakunta antaa tehtäväksi seuraavan lisätoimenpiteen kaupunkisuunnittelulautakunnalle esitellystä kokonaisuudesta: Espoonkartanosta ja sen lähialueista (neljä asemakaavaa) tehdään osaksi kaupunginhallitukselle esitettävää asemakaavamateriaalia tiivis esittely, jossa osoitetaan ainakin seuraavat asiat: a) aluekokonaisuuden perustelut kytkeytymisenä Kehä 3:een ja Kauklahteen; b) valmistelun eri vaiheet sekä pääperiaatteet ja käytännöt, joihin on päädytty; c) keskeisimmät tiedot luontoarvoista ja luontoselvityksistä sekä niiden perusteella tehdyistä ratkaisuista; d) suhde Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavatyöhön. ja muilta osin asia jätetään pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaan 14.2.2017 pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtajan Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös

Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 25 / 133 Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi tehtäväksi seuraavan lisätoimenpiteen kaupunkisuunnittelulautakunnalle esitellystä kokonaisuudesta: Espoonkartanosta ja sen lähialueista (neljä asemakaavaa) tehdään osaksi kaupunginhallitukselle esitettävää asemakaavamateriaalia tiivis esittely, jossa osoitetaan ainakin seuraavat asiat: a) aluekokonaisuuden perustelut kytkeytymisenä Kehä 3:een ja Kauklahteen; b) valmistelun eri vaiheet sekä pääperiaatteet ja käytännöt, joihin on päädytty; c) keskeisimmät tiedot luontoarvoista ja luontoselvityksistä sekä niiden perusteella tehdyistä ratkaisuista; d) suhde Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavatyöhön. ja muilta osin asia jätettiin pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaan 14.2.2017 pidettävään kokoukseen. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Toimenpiteitä varten: jatkokäsittely kaupunginhallitus - Laskutus: kaupunkisuunnittelukeskus

Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 26 / 133 5020/10.02.03/2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14 4.2.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 23 25.2.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 116 8.6.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta 17 1.2.2017 28 Finnsinmäki I, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi, alue 512600, 70. kaupunginosa, Espoonkartano (Kh-Kv-asia), pöydälle 1.2.2017 Valmistelijat / lisätiedot: Antti Uusitupa, puh. 043 825 2869 Salla Karvinen, puh. 046 877 3001 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Finnsinmäki I:n, asemakaavan ja siihen liittyvien kaavamuutosten ehdotuksesta, alue 512600, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 10.5.2010 päivätyn ja 1.2.2017 muutetun Finnsinmäki I - Finnsbacka I asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6883, 70. kaupunginosassa Espoonkartano, alue 512600. Käsittely Aluearkkitehti Liisa Ikonen ja suunnitteluinsinööri Salla Karvinen esittelivät asian. Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että: Tekstiin tehdään tekninen korjaus: Alueen kokonaispinta-ala on muuttunut 47,3 ha -> 43,7 ha. Muutokset korjataan kolmeen kohtaan listatekstissä. Jäsen Suvi Karhu ehdotti, että: Kaavamääräyksien pysäköinti -kohta muutetaan kuulumaan siten, että: Asuinkortteleissa autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - 2 autopaikkaa erillispientaloasuntoa kohti - kytketyissä pientaloissa 1 ap 70 k-m 2 kohti, kuitenkin vähintään 1,5 ap/asunto - pienkerrostaloissa 1 ap/70 k-m 2, kuitenkin vähintään 1,5 ap/asunto

Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 27 / 133 Keskustelun kuluessa jäsen Risto Nevanlinna ehdotti puheenjohtaja Markku Markkulan kannattamana, että asia jätetään pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan 2.3.2017 pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko jäsen Nevanlinnan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös päätti jättää asian pöydälle seuraavaan 2.3.2017 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Liite Oheismateriaali Selostus 3 Finnsinmäki I, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 4 Finnsinmäki I, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Finnsinmäki I, tapahtumaluettelo - Finnsinmäki I, kaavamääräykset I - Finnsinmäki I, kaavamääräykset II - Finnsinmäki I, kaavakartta - Finnsinmäki I, ajantasa-asemakaava - Finnsinmäki I, havainnekuva - Finnsinmäki I, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, julkinen Finnsinmäen asemakaava-alue (Finnsinmäki I) on osa laajempaa Espoonkartanon aluetta, jota kehitetään asumispainotteisena osana Suur-Kauklahden paikalliskeskusta. Tavoitteena on suunnitella Finnsinmäestä yhdessä Mynttilän ja Holkenin kaava-alueiden kanssa Espoon eteläosien yleiskaavan mukainen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön sopeutuva, laadukas pientaloalue. Alueelle osoitetaan rakennusoikeutta noin 37 600 k-m 2. Kaava-alueen laajuus on noin 43,7 ha.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 28 / 133 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu Espoon kaavoituskatsauksessa syksyllä 2008. Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 km Kauklahden rautatieaseman luoteispuolella ja on kooltaan noin 43,7 ha. Ympäröivä alue on vanhaa kylämäistä ja maaseutumaista ympäristöä, jonka maisemarakenne muodostuu avoimista joki- ja purolaaksoista sekä metsäisistä selännealueista. Olemassa oleva rakentaminen on sijoittunut aikojen saatossa pääasiassa laaksojen ja selänteiden vaihettumisvyöhykkeille. Suunnittelualueella on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuskokonaisuuksia, kiinteitä muinaisjäännöksiä, keskiaikaisia kylänmäkiä sekä historiallista tiestöä. Lisäksi suunnittelualueen ulkopuolella on Espoon kartano siihen liittyvine viljelystiloineen ja muine rakennuksineen. Espoonkartanon valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) alue ulottuu kaava-alueelle. Alueen tiestö perustuu pitkälti historialliselle tieverkolle, eikä erillistä kevyenliikenteenverkostoa nykyisellään ole. Alueen länsireunassa ja pohjoispuolella kulkee voimajohtoja. Suuri osa alueesta on ihmisen muokkaamaa valtakunnallisesti merkittävää historiallista maatalousympäristöä ja kyläasutusta, mutta alueelta löytyy myös huomionarvoisia luontoarvoja.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 29 / 133 Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna 2012. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä- Uudenmaan kokonais-maakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin 30.10.2014. Mynttilän kaava-alue on maakuntakaavassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi viheryhteystarpeineen. Alueen halki koillis-länsisuunnassa kulkee voima-linja. Alueen länsireunalle ulottuu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Kaakossa alue rajoittuu moottoriväylään. Asemakaava on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Nyt laadittu asemakaavaratkaisu on Espoon eteläosien yleiskaavan mukainen. Blominmäen osayleiskaava sijaitsee Länsi-Espoossa Kehä III:n varrella. Kaava sai lainvoiman 2015. Vireillä olevat: Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava Asemakaava Pienellä osalla keskellä suunnittelualuetta on voimassa 14.4.1982 hyväksytty asemakaava, jonka osalta vähäinen osa virkistysaluetta muutetaan katualueeksi. Viranomaisneuvottelu Kaavasta on käyty MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu 17.2.2010.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 30 / 133 Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 27 ) Finnsinmäki I oli ehdotuksena nähtävillä samaan aikaan Espoonkartanonmäen, Mynttilän ja Holkenin ehdotusten kanssa 15.8. 13.9.2016. Ehdotuksesta jätettiin kuusi lausuntoa ja kuusi muistutusta. Kaavaratkaisua on tarkistettu asukas- ja viranomaispalautteen perusteella. Muu osallistuminen ja vuorovaikutus Asemakaavaan liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 9.7.2009 ja jota on muutettu 19.2.2010. Finnsinmäki I oli valmisteluaineistovaiheessa osa Mynttilän kaava-aluetta, jonka valmisteluaineisto oli nähtävillä 24.5. 22.6.2010. Valmisteluaineistosta jätettiin 19 mielipidettä ja yhteensä 9 lausuntoa ja kannanottoa, joista Finnsinmäen aluetta koskevia oli 10 mielipidettä ja kaikki 9 lausuntoa ja kannanottoa. Mynttilän kaava-alue jaettiin ehdotusvaiheessa neljään osaan: Mynttilä, Espoonkartanomäki, Myntinmäki ja Finnsinmäki I. Finnsinmäki I:n kaava-alueeseen liitettiin valmisteluaineistona 2-15.3.2013 MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä ollut Finnsinmäki, asemakaavan muutos. Finnsinmäki, asemakaavan muutoksesta jätettiin nähtävilläoloaikana yksi mielipide. Asukastilaisuus pidettiin 1.6.2010 ja siellä saatua palautetta on pyritty huomioimaan jatkosuunnittelussa. Finnsinmäen osallisia on tavattu useita kertoja paikallisen asukasyhdistyksen kokouksissa sekä maastokäynneillä. Yleisperustelu Finnsinmäki I:n kaavaehdotus on osa laajempaa Espoonkartanon alueen muutosta tiiviimmin asutuksi alueeksi. Osa kaava-alueesta kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY). Suunnittelun tärkeänä tavoitteena on huomioida Espoonkartanon ympäristön arvojen kannalta keskeiset maiseman ja luonnonympäristön piirteet ja sovittaa suunnitellut asuinkorttelit osaksi historiallista kokonaisuutta. Asemakaavasuunnitelma mahdollistaa uuden, kylämäistä asutusta täydentävän asuinrakentamisen Finnsinmäen alueelle. Alueen sisäisen liikenneverkon pohjana on alueen nykyinen tiestö täydennettynä uusilla katuyhteyksillä. Valtakunnallisesti merkittävän alueen kulttuuriympäristön arvot nousevat avoimesta viljelymaisemasta, alueen muinaisjäännöksistä, kartanon puistosta, vuosien saatossa toteutetusta rakennuskannasta ja tiemaisemasta. VAT-alueen määräyksen mukaan alueella saa rakentaa, mutta siten että alueen ominaispiirteet eivät tuhoudu. Alueen katu- ja kunnallistekninen rakentaminen vaativat myös suuria panostuksia, mikä edellyttää kaupunki- ja korttelirakenteelta alueen nykyistä rakentamista selkeästi suurempaa tehokkuutta. Ympäristön

Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 31 / 133 häiriötekijöiden, kuten liikennemelun, vaikutukset ja suojauskeinot on selvitetty ja huomioitu kaavaratkaisussa. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 43,7 ha. Rakennusoikeutta on noin 37 600 k-m 2, mikä vastaa kaavan aluetehokkuutta e = 0.08. Korttelialueet Alueelle osoitetaan pääasiassa asuinpientalojen korttelialueita (AO), mutta myös kytkettyjen pientalojen korttelialueita (AP) sekä asuinrakennusten korttelialueita (A), joissa voi sijaita myös päällekkäisiä asuntoja, mutta jotka mittakaavaltaan ovat pientalojen kaltaisia. Asuinkortteleiden lisäksi alueella on YL/s-alue, jolla sijaitsee Järvikylän/Träskbyn koulu sekä YL-alue, joka varataan päiväkodin rakentamiseksi. Uudisrakentamista ohjataan kaavamääräyksin. Asemakaavamääräyksissä ohjeistetaan rakennustapaa, rakennusten mittakaavaa, väritystä ja kattomuotoa. Myös pihojen luonteesta ja kasvillisuudesta on kaavamääräyksiä. A - Asuinrakennusten korttelialueet 13 400 k-m 2 Suunnittelualueen tehokkain asuinrakentaminen painottuu alueen keskiosiin, uuden Kansanopistontien sekä Kuninkaankartanontien varrelle osoitettuihin A-kortteleihin, joiden tehokkuus vaihtelee välillä e = 0.25 - e = 0.30. Asuinrakennusten korttelialueiden rakentamista ohjataan asemakaavamerkinnöin ja -määräyksin tavoitteena pienimittakaavaiset pihapiirit ja vaihteleva kokonaisuus. AP - Asuinpientalojen korttelialueet 37 900 k-m 2 Asuinpientalojen korttelialueiden tehokkuus vaihtelee välillä välillä e = 0.20 - e = 0.25. AP-korttelit toteutuvat todennäköisesti osin paritalo- ja osin rivitalotyyppistä rakentamista noudattaen. Myös AP-korttelialueilla tavoitellaan pienimittakaavaisten pihapiirien muodostamia kokonaisuuksia. AO ja AO/s - Erillispientalojen korttelialueet 13 100 k-m 2 Erillispientalojen korttelialueet muodostavat suuren osan Finnsinmäen rakennetusta ympäristöstä. Näillä AO- ja AO/s-kortteleilla tehokkuus vaihtelee välillä e = 0.10 - e = 0.20. AO-alueita ovat pääosin nykyisten pientalojen täydennysrakennettavat ympäristöt sekä niihin liittyvät uuden rakentamisen alueet. AO-alueista itäisin osoitetaan säilytettäväksi AO/s-alueeksi ja sillä oleva rakennus on merkitty suojeltavaksi sr-merkinnällä. YL ja YL/s - Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueet 2 550 k-m 2 Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueet sijoittuvat suunnittelualueen pohjoisosaan. Träskbyn vanhan koulun alue osoitetaan säilytettäväksi YL/s-alueeksi, johon tavoitellaan asukas- ja kulttuuritoimintaa. Linus Sundellin tien itäpuolella olevalle YL-alueelle on suunniteltu rakennettavaksi päiväkoti.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 32 / 133 Muut alueet VL/s Kansanopistonmäen, Gustavsronpuiston ja Espoontallinkallion lähivirkistysalueet osoitetaan säilytettäviksi niiden merkittävien luonto- ja maisema-arvojen vuoksi. SM-1 Alueen eteläosassa sijaitsee Mankbyn keskiaikainen kylämäki, joka osoitetaan asemakaavassa muinaismuistoalueeksi (SM-1). Muinaismuistoalueelle on suunniteltu pienimuotoista arkeologista puistoa, jota varten on osoitettu rakennusala pienelle rakennukselle. LP-1 Kuninkaankartanontien ja Järvikyläntien liittymän viereen on sijoitettu yleinen pysäköintialue, jonka toteutusta ohjataan asemakaavamääräyksin. LT Maantien alueita ovat Kehä III ja Kauklahdenväylän-Lapinkyläntien alue. Suojelukohteet Alueella sijaitsee suojeltavia rakennuksia ja pihapiirejä. Nämä on huomioitu asemakaavaehdotuksessa tarkoituksenmukaisilla / s-kaavamerkinnöillä ja sr-määräyksillä. Suojellut rakennukset on osoitettu rakennusalakohtaisesti. Suojelukohteita ovat myös alueen muinaismuistot, jotka on osoitettu sm-1-merkinnöin. Eteläosassa suunnittelualuetta oleva muinaismuistoalue (SM-1) sekä säiltettäviksi merkityt virkistysalueet (VL/s) ovat myös suojelukohteita. Liikenne Alueen katuverkko perustuu Kuninkaankartanontiehen, joka säilyy joukkoliikenteen liikennöitävänä alueellisena kokoojakatuna. Uutta maankäyttöä palvelevat Kuninkaankartanontiehen liittyvät uudet tonttikadut. Vanha Finnsintie säilyy pääosin jalankululle, pyöräilylle ja tontille ajolle tarkoitettuna katuna. Katujen varsilla sijaitsevat jalankulku- ja pyörätiet täydentävät kevyen liikenteen verkkoa. Yleistä pysäköintiä on osoitettu LP-alueelle Kuninkaankartanontien ja Järvikyläntien liittymän yhteyteen. Ympäristövaikutusselvitys Valmisteluaineiston pohjalta laadittiin ympäristövaikutusselvitys, joka valmistui 21.12.2010 (Pöyry Finland Oyj).

Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 33 / 133 Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Alueelle on laadittu kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. Tavoitteena on antaa ohjeita tuleville rakentajille alueen rakentamistavasta sekä historiallisten arvojen huomioon ottamisesta rakentamisessa. Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Alueen katujen ja kunnallistekniikan rakentamisesta aiheutuu merkittäviä kustannuksia, joita pyritään kattamaan maankäyttösopimustuloilla. Suunnittelualueen sijainnista ja suhteellisen matalasta tehokkuudesta johtuen kaukolämpöverkon laajentuminen alueelle on epätodennäköistä. Maalämmön ja aurinkoenergian soveltuvuutta lämmitykseen on tutkittu ja energia-asioita ohjataan asemakaavamääräyksin. Muutokset nähtävilläoloajan jälkeen Asemakaavakarttaan sekä asemakaavamerkintöihin ja -määräyksiin on tehty joitakin tarkistuksia nähtävilläoloajan 15.8. 13.9.2016 jälkeen. Merkittävimmät muutokset: - Tonttikatujen Linus Sundellin tie sekä Kaipuunkuja sijaintia ja muotoa on tarkistettu maastokäyntien ja osallisten kanssa käydyn keskustelun perusteella. - Linus Sundellin tien muutoksen myötä Träskbyn koulun alue on osoitettu säilytettäväksi YL/s-korttelialueeksi, jonka itäpuolelle on osoitettu päiväkotia varten erillinen YL-korttelialue. - Korttelin 70007 rajautumista kaava-alueen pohjoispuoliseen avoimeen maisemaan ohjataan täsmentynein kaavamääräyksin, jotka koskevat tontin reunoille istutettavaa/säilytettävää puiden ja pensaiden muodostamaa reunavyöhykettä. - Historiallisten Finnsintien, Vanhan Finnsintien ja Vanhan Ryttarsintien katualuevarauksia on levennetty siten, että laajempi alue säilytetään. - Kaavarajausta on muutettu vähäisesti suhteessa Espoonkartanonmäen asemakaavaan, mutta Finnsinmäen alueelle suunniteltu pumppaamo voidaan mahduttaa kaava-alueelle. - Kortteleissa 70005 ja 70008 rakentamista on ohjattu pienimittakaavaisiin pihapiireihin ohjaamalla tarkemmin rakennusten sekä leikki- ja oleskelualueiden sijoittumista. - Alueen nimistöä on täydennetty. Edellä lueteltujen muutosten lisäksi on tehty lukuisia pieniä tarkistuksia rakennusaloihin, liittymien paikkoihin ym. yksityiskohtiin. Kokonaisuutena kaavan nähtävillä olon jälkeen tehdyt muutokset ovat luonteeltaan

Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 34 / 133 Päätöshistoria vähäisiä, eikä asemakaavaehdotusta ole niiden perusteella tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava edellyttää maankäyttösopimuksia. Sopimusten tulee olla allekirjoitettuina ennen kuin asemakaava on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy valtuusto. Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.10.2008 6 Ehdotus Yleiskaavapäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 merkitsee tiedoksi Holkenin nykyisen suunnitteluvaiheen sekä laaditun kaavarunkotason raportin "Espoonkartanon asuntoalue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen". 2 päättää Espoonkartanon asuntoalueen maankäytön yleispiirteisen suunnittelun jatkamisesta Espoon eteläosien yleiskaavaan, järjestettyyn ideakilpailuun ja em. raportin perusratkaisuihin tukeutuen, tarvittaessa kuitenkin yksityiskohtia aihealueittain tarkistaen. 3 päättää ottaa Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki sekä Mynttiläasemakaavanimikkeet syksyn 2008 kaavoituksen työohjelmaan asemakaavatasoisten tarkempien selvitysten aloittamiseksi sekä asemakaavallisen valmistelun mahdollistamiseksi Kehä III:n tuntumassa. Käsittely Asia käsiteltiin asian 2 jälkeen. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Peltokorven kannattamana, että asia jätetään tutustumista varten pöydälle. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Asia jätettiin tutustumista varten yksimielisesti pöydälle seuraavaa 12.11.2008 pidettävään kokoukseen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 35 / 133 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2008 10 Ehdotus Yleiskaavapäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 merkitsee tiedoksi Holkenin nykyisen suunnitteluvaiheen sekä laaditun kaavarunkotason raportin "Espoonkartanon asuntoalue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen". 2 päättää Espoonkartanon asuntoalueen maankäytön yleispiirteisen suunnittelun jatkamisesta Espoon eteläosien yleiskaavaan, järjestettyyn ideakilpailuun ja em. raportin perusratkaisuihin tukeutuen, tarvittaessa kuitenkin yksityiskohtia aihealueittain tarkistaen. 3 päättää ottaa Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki sekä Mynttilä - asemakaavanimikkeet syksyn 2008 kaavoituksen työohjelmaan asemakaavatasoisten tarkempien selvitysten aloittamiseksi sekä asemakaavallisen valmistelun mahdollistamiseksi Kehä III:n tuntumassa. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Häggman ehdotti jäsen Lindbergin kannattamana, että päätösehdotusta muutetaan siten, että 1. (kuten esittelijä ehdotuksessa) 2. poistetaan 3. poistetaan Lisätään seuraava uusi kohta: päättää siirtää Espoonkartanon asuntoalueen ja lähialueiden asemakaavoituksen jatkovalmistelutytöt kaupunginvaltuuston 7.4.2008 tekemän yleiskaavapäätöksen mukaisesti yleiskaavan suunnittelukauden loppupuolelle (2020-2030), ja siten olla esittämättä asemakaavoituksen käynnistämistä ja alueiden jakamista asemakaava-alueiksi syksyn 2008 työohjelmassa esitetyllä tavalla (lista-asia nro 11). Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Lahden kannattamana, että päätösehdotus muutetaan kuulumaan seuraavasti: 1. Kohta 1 eli tiedoksi merkitseminen kuten ehdotuksessa. 2. Kohta 2 hylätään ja päätetään, että asiaan palataan, kun seuraava lautakunta suorittaa Espoon kaavoituksen painopisteiden valintaa ottaen huomioon mm. suhdannenäkymien aiheuttaman tarpeen priorisoida kaavoituskohteet hankkeiden toteutumisedellytysten mukaisesti. 3. Kohta 3: Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa avoimen vuorovaikutuksen merkitystä ja päättää, että näitä kolmea Kehä III:n

Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 36 / 133 tuntumassa olevaa asemakaava-aluetta (Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki ja Mynttilä) koskeva valmisteluaineisto käsitellään kokonaisuudessaan normaalissa järjestyksessä ja valmisteluaineisto asetetaan nähtäville ensi keväänä, kun lautakunta on aineiston käsitellyt. (Työ- ja kaavoitusohjelman T-merkintä muutetaan M-merkinnäksi). Jäsen Lahti ehdotti jäsen Lindbergin kannattamana, että kaupunkisuunnittelulautakunnalle tuodaan erillisenä asiana selvitys museotoimen kanssa käydyistä neuvotteluista ja alueen kulttuurihistoriallisesta merkityksestä. Jäsen Mikkola ehdotti jäsen Lahden kannattamana, että lisäksi tuodaan selvitys Kehä III:n alikulun ja siihen kytkeytyvän viherkäytävän riittävyydestä ja tarvittavista toimenpiteistä eläinten kulun kannalta. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän ehdotuksen kohta 1 hyväksyä, eikä sitä vastustettu. Edelleen puheenjohtaja totesi, että koska esittelijän ehdotuksen kohdista 2 ja 3 oli tehty toisistaan poikkeavia ehdotuksia, oli niistä äänestettävä. Hyväksyttiin käsittelyjärjestykseksi puheenjohtajan ehdotus, että ensin päätetään kohdan 2 sisällöstä ja sen jälkeen päätetään poistetaanko kohta vai ei. Ensimmäisessä vaiheessa olivat vastakkain esittelijän ehdotus ja puheenjohtajan ehdotus. Puheenjohtaja totesi, että koska lautakunta oli yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksen kannalla, äänestystä ei tarvita. Seuraavaksi puheenjohtaja totesi, että koska myös jäsen Häggmanin ehdotus poikkesi nyt voittaneesta ehdotuksesta, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat puheenjohtajan ehdotusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat jäsen Häggmanin ehdotusta, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä puheenjohtajan ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Arvola, Jääskeläinen, Kerola, Käri-Zein, Lahti, Leinonen, Mikkola, Päivinen, Söderman ja Tilli eli yksitoista (11) jäsentä ja jäsen Häggmanin ehdotuksen puolesta (ei) äänestivät jäsenet Häggman ja Lindberg eli kaksi (2) jäsentä. Puheenjohtaja totesi ehdotuksensa tulleen hyväksytyksi äänin yksitoista kaksi (11/2). Seuraavaksi otettiin käsittelyyn päätösehdotuksen kohta 3. Hyväksyttiin käsittelyjärjestykseksi puheenjohtajan ehdotus, että ensin päätetään kohdan 3 sisällöstä ja sen jälkeen päätetään poistetaanko kohta vai ei. Seuraavaksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemäänsä ehdotusta täydentää jäsenten Lahti ja Mikkola tekemillä ehdotuksilla,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 37 / 133 eikä sitä vastustettu. Ensimmäisessä vaiheessa olivat vastakkain esittelijän ehdotus ja jäsenten Lahti ja Mikkola ehdotuksilla täydennetty puheenjohtajan ehdotus. Puheenjohtaja totesi, että äänestystä ei tarvita, koska lautakunta oli yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksen kannalla. Seuraavaksi puheenjohtaja totesi, että koska myös jäsen Häggmanin ehdotus poikkesi nyt voittaneesta ehdotuksesta, oli siitä äänestettävä. Asetettiin vastakkain jäsenten Lahti ja Mikkola ehdotuksilla täydennetty puheenjohtajan ehdotus ja jäsen Häggmanin ehdotus. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat puheenjohtajan ehdotusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat jäsen Häggmanin ehdotusta, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä puheenjohtajan ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Arvola, Jääskeläinen, Kerola, Käri-Zein, Lahti, Leinonen, Mikkola, Päivinen, Söderman ja Tilli eli yksitoista (11) jäsentä ja jäsen Häggmanin ehdotuksen puolesta (ei) äänestivät jäsenet Häggman ja Lindberg eli kaksi (2) jäsentä. Puheenjohtaja totesi ehdotuksensa tulleen hyväksytyksi äänin yksitoista kaksi (11/2). Edelleen puheenjohtaja totesi jäsen Häggmanin uutta päätöskohtaa koskevan ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Jäsen Häggman ilmoitti jättävänsä eriävän mielipiteen päätöksen johdosta. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös 1 merkitsee tiedoksi Holkenin nykyisen suunnitteluvaiheen sekä laaditun kaavarunkotason raportin "Espoonkartanon asuntoalue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen". 2 Espoonkartanon asuntoalueen maankäytön yleispiirteiseen suunnitteluun palataan, kun seuraava lautakunta suorittaa Espoon kaavoituksen painopisteiden valintaa ottaen huomioon mm. suhdannenäkymien aiheuttaman tarpeen priorisoida kaavoituskohteet hankkeiden toteutumisedellytysten mukaisesti. 3 Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa avoimen vuorovaikutuksen merkitystä ja päättää, että näitä kolmea Kehä III:n tuntumassa olevaa asemakaava-aluetta (Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki ja Mynttilä)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 38 / 133 koskeva valmisteluaineisto käsitellään kokonaisuudessaan normaalissa järjestyksessä ja valmisteluaineisto asetetaan nähtäville ensi keväänä, kun lautakunta on aineiston käsitellyt. (Työ- ja kaavoitusohjelman T- merkintä muutetaan M-merkinnäksi). Kaupunkisuunnittelulautakunnalle tuodaan erillisenä asiana selvitys museotoimen kanssa käydyistä neuvotteluista ja alueen kulttuurihistoriallisesta merkityksestä. Lisäksi tuodaan selvitys Kehä III:n alikulun ja siihen kytkeytyvän viherkäytävän riittävyydestä ja tarvittavista toimenpiteistä eläinten kulun kannalta. Lisäksi lautakunta päätti, että työohjelmaan ja kaavoituskatsaukseen tehdään nyt tehdyn päätöksen mukaiset korjaukset. Jäsen Häggmanin eriävä mielipide: Kaupunkisuunnittelulautakunta 7.4.2010 5 Esitän seuraavan eriävän mielipiteeni lautakunnan päätökseen: Mielestäni esitetty maanomistajien ja "tilaajien" ns. kaavarunkosuunnitelma ei riittävästi noudata maakuntakaavaa eikä yleiskaavaa, joten asiassa saatavissa olevan oheismateriaalin pohjalta lautakunnalla ei ole ollut aitoa mahdollisuutta tehdä jatkovalmistelutoimia tai -päätöksiä koskien tulevaa asemakaavoitustyötä. Lista-asian oheismateriaaliin olisi ollut hyvä liittää pyydettyjä tietoja "kaavarunkovaihetta" ohjanneen työryhmän muistioista (2007-2008), maanomistajien ja tilaajien yhteistyön järjestäytymismuistiosta (2002), konsulttien laatimista maankäyttöluonnoksista (2003), yleiskaavaluonnoksesta Espoonkartano- Järvikylä alueelta (20.11.2003), ja yleiskaavaluonnoksesta kehä III:n pohjoispuolisista alueista (16.2.2006). Asemakaavoituksen käynnistäminen kiireellisenä syksyn 2008 työohjelmassa esitetyllä tavalla on mielestäni vastoin kaupunginvaltuuston 7.4.2008 tekemää yleiskaavapäätöstä, jossa yleiskaavan ensisijaisen kehittämisvyöhykkeen ulkopuolelle jäävät uudet alueet tulee toteuttaa pääsääntöisesti suunnittelukauden loppupuolella (2020-2030). Alueen asemakaavoittaminen on mitä ilmeisimmin Espoon yhdyskuntarakenteen eheyttämistavoitteiden ja ilmastovaikutusten sekä kaupungin maankäytön ja kunnallistekniikan rakentamisen kannalta kokonaistaloudellisesti erittäin epäedullista. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Mynttilä, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (VAT -alue) sekä luonnonsuojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin

Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 39 / 133 maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin. 1.2 Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. 1.3 Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä. 1.4 Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä. 1.5 Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa. 1.6 Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. 1.7 Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin. 1.8 Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa. 2 Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat: 2.1 Finnsinmäki-Espoonkartanonmäki-Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi. 2.2 Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa. 2.3 Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 40 / 133 2.4 Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset. 3 järjestää tulevaisuudessa valmisteluaineiston nähtävilläoloaikana tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja pöydällepanoehdotuksensa tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta 22.4.2010 3 Asia jätettiin pöydälle seuraavaan 22.4.2010 pidettävään kokoukseen. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Mynttilä, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (VAT -alue) sekä luonnonsuojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin. 1.2 Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. 1.3 Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä. 1.4 Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet

Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 41 / 133 huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä. 1.5 Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa. 1. 6 Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. 1.7 Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin. 1.8 Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa. 2 Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat: 2.1 Finnsinmäki-Espoonkartanonmäki-Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi. 2.2 Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa. 2.3 Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. 2.4 Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset. 3 järjestää tulevaisuudessa valmisteluaineiston nähtävilläoloaikana tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Elo ehdotti jäsen Kemppi-Virtasen kannattamana, että kohta 1.2 muutetaan kuulumaan: Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. Tavoitteena on kulttuurimaisemaan hienovaraisesti sopivien uusien kylämiljöiden luominen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 42 / 133 lisätään uusi kohta 1.3: Asuinalueiden (AP) sijoittaminen avoimille peltoalueille tehdään siten, että arvokkaat kulttuurimaisemat näkymineen säilyvät. Jatkosuunnittelussa avoimille paikoille sijoitettavien asuinalueiden määrä, tehokkuus ja muu sisältö arvioidaan huolellisesti ja saadun palautteen perusteella tehdään maiseman merkitystä korostavat ratkaisut. kohta 1.5. (uusi numero 1.6) muutetaan kuulumaan: Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa ja yhteydet Kauklahden suuntaan toimivat. Erityisesti kiinnitetään huomiota hyvin palvelevaan joukkoliikenteeseen ja toimiviin ja turvallisiin kevyen liikenteen yhteyksiin. Edelleen puheenjohtaja ehdotti jäsen Kemppi-Virtasen kannattamana, että lautakunta päättää seuraavaa: Espoon kaupunkikehityksessä Espoonkartanon alueella on erityinen merkitys kulttuurihistoriansa ja - maisemallisten arvojensa takia. Finnsinmäki, Espoonkartano ja Mynttilä muodostavat historiallisesti ja maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden. Alueen erityisyyden takia lautakunta ohjaa asemakaavan jatkovalmistelua siten, että valmisteluaineiston nähtävilläolon jälkeen lautakunnan käsittelyyn tuodaan mahdollisimman pikaisesti saadun palautteen pääkohdat ja kyseessä olevien alueiden asemakaavoituksen luonnokset. Esittelyn perusteella lautakunta antaa tarvittavat ohjeet asemakaavaehdotusten laadintaa varten. Jäsen Kemppi-Virtanen ehdotti jäsen Holman kannattamana, että tulevan tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan Heikki Seppä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen sekä jäsen Kemppi-Virtasen tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Mynttilä, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (VAT -alue) sekä luonnonsuojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 43 / 133 1.2 Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. Tavoitteena on kulttuurimaisemaan hienovaraisesti sopivien uusien kylämiljöiden luominen. 1.3 Asuinalueiden (AP) sijoittaminen avoimille peltoalueille tehdään siten, että arvokkaat kulttuurimaisemat näkymineen säilyvät. Jatkosuunnittelussa avoimille paikoille sijoitettavien asuinalueiden määrä, tehokkuus ja muu sisältö arvioidaan huolellisesti ja saadun palautteen perusteella tehdään maiseman merkitystä korostavat ratkaisut. 1.4 Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä. 1.5 Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä. 1.6 Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa ja yhteydet Kauklahden suuntaan toimivat. Erityisesti kiinnitetään huomiota hyvin palvelevaan joukkoliikenteeseen ja toimiviin ja turvallisiin kevyen liikenteen yhteyksiin. 1.7 Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. 1.8 Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin. 1.9 Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa. 2 Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 44 / 133 Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.2.2015 14 2.1 Finnsinmäki - Espoonkartanonmäki - Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi. 2.2 Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa. 2.3 Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. 2.4 Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset. 3 järjestää tulevaisuudessa valmisteluaineiston nähtävilläolon aikana tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Heikki Sepän. Lisäksi lautakunta päätti, että Espoon kaupunkikehityksessä Espoonkartanon alueella on erityinen merkitys kulttuurihistoriansa ja - maisemallisten arvojensa takia. Finnsinmäki, Espoonkartano ja Mynttilä muodostavat historiallisesti ja maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden. Alueen erityisyyden takia lautakunta ohjaa asemakaavan jatkovalmistelua siten, että valmisteluaineiston nähtävillä olon jälkeen lautakunnan käsittelyyn tuodaan mahdollisimman pikaisesti saadun palautteen pääkohdat ja kyseessä olevien alueiden asemakaavoituksen luonnokset. Esittelyn perusteella lautakunta antaa tarvittavat ohjeet asemakaavaehdotusten laadintaa varten. Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Mynttilän valmisteluaineistosta, alue 512400 ja Finnsinmäki, muutoksen valmisteluaineistosta, alue 511101, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 10.5.2010 ja 4.3.2013 päivätyn ja 26.1.2015 muutetun Finnsinmäki I - Finnsbacken I asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6883, joka käsittää korttelit 70003 70013, 70050 70052 sekä katu-, liikenne-, virkistys-, erityis-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 70. kaupunginosassa Espoonkartano sekä liikennealueet 44. kaupunginosassa Kauklahti ja 45. kaupunginosassa Kurttila,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 45 / 133 3 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan 25.2.2015 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko hänen tekemä ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.2.2015 23 Päätti jättää asian pöydälle seuraavaan 25.2.2015 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Mynttilän valmisteluaineistosta, alue 512400 ja Finnsinmäki, muutoksen valmisteluaineistosta, alue 511101, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 10.5.2010 ja 4.3.2013 päivätyn ja 26.1.2015 muutetun Finnsinmäki I - Finnsbacken I asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6883, joka käsittää korttelit 70003 70013, 70050 70052 sekä katu-, liikenne-, virkistys-, erityis-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 70. kaupunginosassa Espoonkartano sekä liikennealueet 44. kaupunginosassa Kauklahti ja 45. kaupunginosassa Kurttila, 3 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Karhun kannattamana, että kaupunkisuunnittelulautakunta palauttaa kaavan uudelleen valmisteltavaksi siten, että: - korostetaan alueen merkitystä hyvänä pientaloalueena, joka lisää monipuolisuutta Espoossa tarjolla oleviin asumismahdollisuuksiin; - osoitetaan asemakaava-alueen hyvät yhteydet Mankin asemalle ja Kauklahden keskustaan. Mankin aseman osalta osoitetaan

Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 46 / 133 periaatteellisella tasolla vaihtoehtoisia ratkaisuja tehostaa merkittävästi seisakkeen lähialueiden maankäyttöä asumiseen; - asemakaavoituksella turvataan edellytykset ratsastustoiminnan jatkumiselle alueella; - selvitetään edellyttääkö kartanon ydinalueen tuleva toiminta toiminnallisia tilavarauksia, kuten autopaikkoja ja kevyenliikenteen yhteyksiä Finnsinmäki I kaava-alueelle. Kartanon ydinalueen toiminnallinen konsepti ja käyttötarkoitukset tulee ratkaista, jotta viereisten alueiden asemakaavoitus ei heikennä ydinalueen kehittämismahdollisuuksia; - tutkitaan Y-korttelin sijainti esitettyä paremmin Espoonkartanontien ja Järvikyläntien risteyksen tuntumassa; - arvioidaan onko ehdotettujen rakennusoikeuksien määrän uudelleen sijoittelulla paremmin korostettavissa suuren peltoaukeaman kulttuurimaisemallista merkitystä; - korostetaan Espoonkartanontien (nykyisen Kuninkaankartanontien) roolia vain paikallisena katuna siten, että sen kulttuurihistoriallisuus vaikuttaa selkeästi katusuunnitteluun; - tätä asemakaava-aluetta laajempi kaavarunko ajantasaistetaan ja tuodaan lautakunnan käsittelyyn. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko hänen tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja Markkula niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Palautti kaavan uudelleen valmisteltavaksi siten, että: - korostetaan alueen merkitystä hyvänä pientaloalueena, joka lisää monipuolisuutta Espoossa tarjolla oleviin asumismahdollisuuksiin; - osoitetaan asemakaava-alueen hyvät yhteydet Mankin asemalle ja Kauklahden keskustaan. Mankin aseman osalta osoitetaan periaatteellisella tasolla vaihtoehtoisia ratkaisuja tehostaa merkittävästi seisakkeen lähialueiden maankäyttöä asumiseen; - asemakaavoituksella turvataan edellytykset ratsastustoiminnan jatkumiselle alueella; - selvitetään edellyttääkö kartanon ydinalueen tuleva toiminta toiminnallisia tilavarauksia, kuten autopaikkoja ja kevyenliikenteen yhteyksiä Finnsinmäki I kaava-alueelle. Kartanon ydinalueen toiminnallinen konsepti ja käyttötarkoitukset tulee ratkaista, jotta viereisten alueiden asemakaavoitus ei heikennä ydinalueen kehittämismahdollisuuksia; - tutkitaan Y-korttelin sijainti esitettyä paremmin Espoonkartanontien ja Järvikyläntien risteyksen tuntumassa; - arvioidaan onko ehdotettujen rakennusoikeuksien määrän uudelleen sijoittelulla paremmin korostettavissa suuren peltoaukeaman kulttuurimaisemallista merkitystä; - korostetaan Espoonkartanontien (nykyisen Kuninkaankartanontien) roolia vain paikallisena katuna siten, että sen kulttuurihistoriallisuus vaikuttaa selkeästi katusuunnitteluun; - tätä asemakaava-aluetta laajempi kaavarunko ajantasaistetaan ja tuodaan lautakunnan käsittelyyn.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 47 / 133 Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.6.2016 116 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Mynttilän valmisteluaineistosta, alue 512400, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 10.5.2010 päivätyn ja 8.6.2016 muutetun Finnsinmäki I - Finnsbackan I, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6883, 70. kaupunginosassa Espoonkartano, alue 512600, 3 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varajäsen Rainer Lahden kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta, joka kuuluu: Autopaikkamääräystä muutetaan siten, että kytkettyjen pientalojen osalta autopaikkojen minimivaatimus on kuitenkin vähintään 1,5 ap / asunto. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän päätösehdotus ja puheenjohtajan ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös 1 autopaikkamääräystä muutetaan siten, että kytkettyjen pientalojen osalta autopaikkojen minimivaatimus on kuitenkin vähintään 1,5 ap / asunto. 2 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Mynttilän valmisteluaineistosta, alue 512400, 3 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 10.5.2010 päivätyn ja 8.6.2016 muutetun Finnsinmäki I - Finnsbackan I, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6883, 70. kaupunginosassa Espoonkartano, alue 512600,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 48 / 133 Kaupunkisuunnittelulautakunta 1.2.2017 17 4 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Finnsinmäki I:n, asemakaavan ja siihen liittyvien kaavamuutosten ehdotuksesta, alue 512600, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 10.5.2010 päivätyn ja 1.2.2017 muutetun Finnsinmäki I - Finnsbacka I asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6883, 70. kaupunginosassa Espoonkartano, alue 512600. Käsittely Puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Jukka Lahden kannattamana, että: Kaupunkisuunnittelulautakunta antaa tehtäväksi seuraavan lisätoimenpiteen kaupunkisuunnittelulautakunnalle esitellystä kokonaisuudesta: Espoonkartanosta ja sen lähialueista (neljä asemakaavaa) tehdään osaksi kaupunginhallitukselle esitettävää asemakaavamateriaalia tiivis esittely, jossa osoitetaan ainakin seuraavat asiat: a) aluekokonaisuuden perustelut kytkeytymisenä Kehä 3:een ja Kauklahteen; b) valmistelun eri vaiheet sekä pääperiaatteet ja käytännöt, joihin on päädytty; c) keskeisimmät tiedot luontoarvoista ja luontoselvityksistä sekä niiden perusteella tehdyistä ratkaisuista; d) suhde Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavatyöhön. ja muilta osin asia jätetään pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaan 14.2.2017 pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtajan Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi tehtäväksi seuraavan lisätoimenpiteen kaupunkisuunnittelulautakunnalle esitellystä kokonaisuudesta: Espoonkartanosta ja sen lähialueista (neljä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 49 / 133 asemakaavaa) tehdään osaksi kaupunginhallitukselle esitettävää asemakaavamateriaalia tiivis esittely, jossa osoitetaan ainakin seuraavat asiat: a) aluekokonaisuuden perustelut kytkeytymisenä Kehä 3:een ja Kauklahteen; b) valmistelun eri vaiheet sekä pääperiatteet ja käytännöt, joihin on päädytty; c) keskeisimmät tiedot luontoarvoista ja luontoselvityksistä sekä niiden perusteella tehdyistä ratkaisuista; d) suhde Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavatyöhön. ja muilta osin asia jätettiin pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaan 14.2.2017 pidettävään kokoukseen. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Toimenpiteitä varten: jatkokäsittely kaupunginhallitus - Laskutus: kaupunkisuunnittelukeskus

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 50 / 133 944/2016 10.02.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 113 8.6.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta 18 1.2.2017 29 Holken, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi, alue 512300, 70. kaupunginosa, Espoonkartano (Kh-Kv-asia), pöydälle 1.2.2017 Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh. 043 825 1183 Salla Karvinen, puh. 046 877 3001 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Holkenin asemakaavaehdotuksesta, alue 521300, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 18.2.2008 päivätyn ja 1.2.2017 muutetun Holken - Holken, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6279, 70. kaupunginosassa Espoonkartano, alue 512300. Käsittely Aluearkkitehti Liisa Ikonen ja suunnitteluinsinööri Salla Karvinen esittelivät asian. Keskustelun kuluessa jäsen Risto Nevanlinna ehdotti puheenjohtaja Markku Markkulan kannattamana, että asia jätetään pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan 2.3.2017 pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko jäsen Nevanlinnan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös päätti jättää asian pöydälle seuraavaan 2.3.2017 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Liite 5 Holken, muistutusten lyhennelmät vastineet, ei julkinen 6 Holken, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 51 / 133 Oheismateriaali Selostus - Holken, tapahtumaluettelo - Holken, kaavamääräykset - Holken, kaavakartta - Holken, havainnekuva - Holken, muistutusten lyhennelmät vastineet, julkinen Holkenin asemakaava-alue on osa laajempaa Espoonkartanon aluetta, jota kehitetään asumispainotteisena osana Suur-Kauklahden paikalliskeskusta. Tavoitteena on suunnitella Holkenin alueesta yhdessä Espoonkartanon alueen muiden kaava-alueiden kanssa Espoon eteläosien yleiskaavan mukainen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön sopeutuva, laadukas pientaloalue. Alueelle osoitetaan rakennusoikeutta 10 490 k-m 2. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti Finnsinmäki I:n asemakaavan palautuspäätöksessä 25.2.2015, mm. että kartanon ydinalueen toiminnallinen konsepti ja käyttötarkoitukset tulee ratkaista, jotta viereisten alueiden asemakaavoitus ei heikennä ydinalueen kehittämismahdollisuuksia. Tämä on otettu huomioon myös Holkenin asemakaavan uudelleen valmistelussa. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Holken - Holken, asemakaava 70. kaupunginosa, Espoonkartano. Osa kortteleita 70014 70015, 70017-70018, katu-, liikenne-, virkistys-, erityis- ja suojelualueet, piirustus numero 6279, alue 512300. Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta. Vireilletulosta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa 2006-2007 nimikkeellä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 52 / 133 Holken selvitysalue sekä valmisteluaineiston yhteydessä kuulutuksessa 3.9.2008. Alueen nykytila Alue sijaitsee Kauklahdessa Kehä III:n pohjoispuolella. Suunnittelualue käsittää Espoonkartanon kartanokeskuksen itäpuolisen mäkialueen sekä osan Kehä III:n alueesta. Suunniteltava alue on pinta-alaltaan noin 16 ha. Maisemakuvassa Holken liittyy osaksi laajempaa Espoonkartanon aluetta. Holkenin mäkialue rajaa kaukomaisemassa avoimia maisematiloja metsäisellä silhuetillaan. Alue on maastonmuodoiltaan jyrkkäpiirteinen ja etenkin Holkenin korkein kallioselänne muodostuu maisemakuvassa merkittäväksi. Alueella sijaitsee ainoastaan yksi rakennus - Holkenin 1900-luvun alussa rakennettu kulttuurihistoriallisesti arvokas hirsihuvila pihapiireineen. Alueen eteläosassa sijaitsee pääosa Gumbölenjoen luonnonvaraisesta jalopuumetsiköstä, joka on Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä 26.9.2002 rajattu luonnonsuojelulain 29 :ssä tarkoitetuksi suojelluksi luontotyypiksi. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista asemakaava-aluetta koskee erityisesti Helsingin seudun erityiskysymykset. Niissä korostetaan mm. asuntorakentamisen edellytysten luomista, joukkoliikenteen hyödyntämistä, yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, alakeskusten vahvistamista ja viherverkoston jatkuvuuden turvaamista. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat on kaavan kannalta myös keskeinen aihepiiri. Asemakaavan tulee edistää kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Asemakaavaa koskee myös elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilyttäminen. Lisäksi asemakaavan tulee edistää ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnon- ja suojelualueiden välillä. Asemakaava edistää voimassa olevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 53 / 133 aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna 2012. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä- Uudenmaan kokonais-maakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin 30.10.2014. Muutokset eivät koskeneet Espoota. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman keväällä 2016. Vireillä oleva: Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuuli-voima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Maakuntakaavassa Holkenin alue on varattu taajamatoimintojen alueeksi ja Kehä III moottoriväyläksi. Maakuntakaavassa on myös osoitettu suunnittelu-alueen kautta kulkeva viheryhteystarve. Alueen länsipuolella sijaitsee kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeä valtakunnallisesti merkittävä Espoonkartanon ydinalue. Kaava on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Vireillä olevat: Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava. Nyt laadittu asemakaava on voimassa olevan yleiskaavan mukainen. Alueella ei ole asemakaavaa. Viranomaisneuvottelu Kaavasta on käyty MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu 18.9.2007 sekä toinen viranomaisneuvottelu 17.2.2010. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Asemakaavaehdotus oli uudelleen nähtävillä (MRA 32 ) 15.8. 13.9.2016. Nähtävillä olon aikana jätettiin yksi muistutus ja kahdeksan lausuntoa ja kannanottoa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 54 / 133 Saadussa palautteessa kiinnitettiin huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: pidettiin hyvänä, että Espoonkartanon aluetta suunnitellaan kokonaisuutena, jolloin suppea-alaisemman Holkenin asemakaavan joukkoliikenteen, katuverkon ja palvelujen järjestämistä sekä kulttuuri- ja luontoarvoja voidaan tarkastella osana laajempaa kokonaisuutta. Melusuojaus tulee olla toteutettuna Kehä III:n varrella ennen tiettyihin kortteleihin rakennettavien asuntojen käyttöönottoa. Kevyen liikenteen turvalliset yhteydet nykyisille kouluille koetaan tärkeiksi. Muistutettiin luontoarvojen riittävästä huomioimisesta. Kaavakarttaan on tehty muutoksia kaupunkisuunnittelulautakunnan 8.6.2016 tekemän päätöksen sekä saadun palautteen perusteella. Mm. joidenkin kortteleiden käyttötarkoitusmerkintää ja korttelialueiden rajoja on muutettu ja luonnonsuojeluarvojen säilymisen varmistavia aluevaruksia ja kaavamerkintöjä on lisätty. Kaavakarttaan tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, eikä asemakaavaehdotusta katsottu tarpeelliseksi asettaa uudelleen nähtäville. Ehdotus asemakaavaksi Yleisperustelu Holkenin alue on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY). Kaavoituksen yleistavoitteena on kehittää Kauklahden paikalliskeskusta "vehreä pikkukaupunki" -teeman puitteissa. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 12.12.2007 asemakaavoituksen jatkosuunnittelun pohjaksi seuraavat lähtökohdat: Alue kaavoitetaan pientalovaltaiseksi alueeksi siten, että rakentaminen on sopusoinnussa alueen valtakunnallisten, kulttuurihistoriallisten sekä luonnonarvojen kanssa ja että alueen metsäinen silhuetti säilyy. Koska alue kuuluu olennaisesti Espoonkartanon kokonaisuuteen, Holkenin alueen jatkosuunnittelussa on hyödynnetty ja sovellettu Espoonkartanon ideakilpailusta saatuja periaatteita ja näkökohtia. Espoonkartanon alueen kokonaisuutta on kaavoitettu kokonaisuutena siten, että rakentuu oletettavasti pidemmän aikavälin kuluessa viihtyisä ja omaleimainen asuinalue, jonne voi sijoittua myös työtiloja ja pienyrityksiä. Virkistysalueet ovat lähellä, hyvin saavutettavissa, ja lähipalveluita on sekä Espoonkartanon alueella että Kauklahdessa. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 16 hehtaaria. Rakennusoikeutta on yhteensä 10 490 k-m 2, mikä vastaa kaavan aluetehokkuutta ea = 0.07. Uutta asuinrakennusoikeutta osoitetaan noin 10 000 k-m 2. Korttelialueet Rinteeseen uuden Holkenintien molemmille puolille sijoittuu korkeatasoisia asuinpientalojen korttelialueita. Korttelialueet on esitetty asuinpientalojen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 55 / 133 korttelialueeksi, johon voi rakentaa enintään kaksiasuntoisia kytkettyjä taloja tai erillispientaloja (AP-1), asuinpientalojen korttelialueeksi, jossa julkisivujen suurinta pituutta ohjataan asemakaavassa (AP-2) ja erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Holken pihapiireineen on esitetty merkinnällä AO/s erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Itse rakennus on merkitty suojelumerkinnällä, sr-2: "Kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas suojeltu rakennus. Rakennusta ei saa purkaa, eikä siihen saa tehdä muutoksia, jotka ovat ristiriidassa alkuperäisen arkkitehtuurin kanssa. Korjaus- ja muutostöistä on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa." Lisäksi korttelialueelle sijoittuu luonnonmukaisena säilytettävä alueen osa, jota tulee hoitaa niin, ettei maiseman luonne oleellisesti muutu. Alue toimii myös luonnonsuojelulailla suojellun eliön kulkuyhteytenä, mikä osoitettaan kaavakartalla. Lepakon ja liito-oravan elinpiirien suojelu on huomioitu korttelialueella aluevarauksin, kaavamerkinnöin ja -määräyksin. Uudisrakentamista ohjataan kaavamääräyksin. Asemakaavassa ohjeistetaan rakennustapaa, rakennusten mittakaavaa, väritystä ja kattomuotoa. Myös pihojen luonteesta ja kasvillisuudesta on kaavamääräyksiä. Turvallisen ja terveellisen elinympäristön muodostuminen edellyttää, että korttelien 70014 ja 70017 asuntoja ei saa ottaa käyttöön ennen Kehä III:n melusuojauksen toteuttamista. Valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymistä ohjaava kaavamääräysten pykälä koskee kaikkia rakennuskortteleita (1 ): Aluetta tulee säilyttää, hoitaa ja uudistaa niin, etteivät sen kulttuurihistorialliset arvot, vaihtelevat maastonmuodot, luonne suurmaisemassa eivätkä pitkät avoimet näkymät vaarannu. Maaston muotoilut tulee toteuttaa hienovaraisesti ympäristöön sovittaen. Alueella tulee käyttää perinteisiä kulttuuriympäristön kasvilajeja ja luonnon mukaista kasvillisuutta. Virkistys- ja suojelualueet Alueen keskeisimmät virkistysalueet ovat pohjoisosassa sijaitseva Jaakkolanmäki (VL-4) sekä Holkenin päärakennuksen lounaispuolelle sijoittuva Pytinginpelto (VP-1). Pytinginpelto jatkuu Gumbölenjoen tuntumassa virkistysalueena (VL-2). Tämä luonnontilainen alue toimii samalla Holkeninlehdon luonnonsuojelualueen (SL -1) suojavyöhykkeenä asutuksen suuntaan. Luonnonsuojelu on huomioitu asemakaavassa tarkoituksenmukaisin kaavamerkinnöin ja -määräyksin. Muut alueet Suunnitelma sisältää osia Kehä III:n maantienalueesta alikulkuineen (LT) sekä sen varrelle esitetyt suojaviheralueet (EV -1). Kehä III:n varteen osoitetaan meluesteet laaditun tiesuunnitelman perusteella.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 56 / 133 Liikenne Kaava-alueelle osoitetaan uusi tonttikatu Holkenintie, joka palvelee uutta maankäyttöä. Holkenintie liittyy Mynttilän asemakaava-alueella Vähän-Myntin tiehen, jolta on yhteys Mynttiläntien alueelliselle kokoojakadulle ja edelleen Kauklahteen sekä Kehä III:n eritasoliittymään. Kaava-alueen länsipuolella Holkenintie yhdistyy nykyiseen Peringintiehen. Peringintie muuttuu kaduksi ja sen eteläosa katkaistaan ajoneuvoliikenteeltä siten, että läpiajoliikenne Kuninkaankartanontieltä Holkenintielle ei ole mahdollista. Katuyhteyden katkaiseminen voidaan tehdä vasta sitten kun korvaava katuyhteys Vähän-Myntin tielle on rakennettu. Kaava-alueen pohjoisosan korttelit liittyvät suoraan Vähän-Myntin tielle. Holkenintien eteläpuolella kulkee yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Lisäksi Holkenintien eteläpuolisten asuinkorttelien eteläpuolelle osoitetaan kevyen liikenteen reitti Holkeninpolku. Yleistä pysäköintiä voidaan rakentaa jonkin verran katujen varsille. Joukkoliikenneyhteydet ovat Kuninkaankartanontien varressa. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaava on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Ympäristövaikutusselvitys Kaava-alueelle on laadittu ympäristövaikutusselvitys, jota on päivitetty suunnittelun edetessä. Espoon Holken esisuunnitelman ympäristövaikutusselvitys (Pöyry 18.1.2007). Esisuunnitelman ympäristövaikutusselvityksen täydennys (8.2.2007 Pöyry). Asemakaavaehdotuksen suhde esisuunnitelmasta laaditun ympäristövaikutusselvityksen tuloksiin (8.4.2009 Pöyry). Täydennys Holkenin ympäristövaikutusselvitykseen (8.5.2009, Pöyry). Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Asemakaava on kaavataloudellisesti haasteellinen johtuen suurehkosta infrastruktuurin rakentamistarpeesta. Maankäyttösopimusneuvotteluilla hanke on kuitenkin mahdollista saada kaavataloudellisesti positiiviseksi. Asemakaava kannustaa uusiutuvien energiamuotojen käyttöön. Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Alueelle on laadittu lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma (Sito Oy, 2017).

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 57 / 133 Hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy valtuusto. Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.12.2007 10 Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy seuraavat lähtökohdat Holkenin asemakaavoituksen pohjaksi: 1 Alue kaavoitetaan pientalovaltaiseksi alueeksi siten, että alueen rakeisuus sekä sen volyymi perustuvat riittäviin selvityksiin ja ovat sopusoinnussa alueen kulttuurihistoriallisten arvojen kanssa siten, että alueen metsäinen silhuetti säilyy. 2 Koska alue kuuluu Espoonkartanon ideakilpailualueeseen, jatkosuunnittelussa ja Holkenin asemakaavaa valmisteltaessa hyödynnetään ja heijastetaan ideakilpailusta saatuja jatkosuunnittelun tuloksia myös Holkenin alueelle. 3 Gumbölenjoen luonnonvarainen jalopuumetsikkö, joka on rajattu luonnonsuojelulain 29 :ssä tarkoitetuksi suojelluksi luontotyypiksi turvataan kaavalla luonnonsuojelualueena sekä huomioidaan riittävän laaja puskurivyöhyke luonnonsuojelualueen ja korttelialueiden välille. 4 Tutkitaan tarkemmin 55 db:n raja ennustetilanteessa sekä tutkitaan meluntorjuntakeinot ja ratkaistaan oikea-aikainen melusuojaus siten että, ohjearvot eivät ylity. 5 Alueelle laaditaan rakentamistapaohjeet. 6 Laaditaan tarvittavat maankäyttösopimukset. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi esityslistan päätösehdotuksen kohdan 1 kuulumaan seuraavasti: Alue kaavoitetaan pientalovaltaiseksi alueeksi siten, että alueen rakentamisen sijoittelu ja määrä perustuvat riittäviin selvityksiin ja ovat sopusoinnussa alueen kulttuurihistoriallisten arvojen kanssa siten, että alueen metsäinen silhuetti säilyy. Jäsen Hannula ehdotti puheenjohtaja Markkulan sekä jäsen Lahden kannattaman, että esityslistan päätöskohta 1 täydennetään kuulumaan:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 58 / 133 Alue kaavoitetaan pientalovaltaiseksi alueeksi siten, että alueen rakentamisen sijoittelu ja määrä perustuvat riittäviin selvityksiin ja ovat sopusoinnussa alueen valtakunnallisten, kulttuurihistoriallisten ja luonnonarvojen kanssa siten, että alueen metsäinen silhuetti säilyy. Jäsen Häggman ehdotti puheenjohtajan sekä jäsen Lahden kannattamana, että esityslistan päätösehdotuksen kohta 3 muutetaan kuulumaan: Gumbölenjoen luonnonvarainen jalopuumetsikkö, joka on rajattu luonnonsuojelulain 29 :ssä tarkoitetuksi suojelluksi luontotyypiksi turvataan kaavassa luonnonsuojelualueena ja huomioidaan riittävän laajalla puskurivyöhykkeellä luonnonsuojelualueen ja korttelialueiden välille ottaen huomioon jokilaakson jyrkkä rinnemaasto ja maaperäolosuhteet. Jäsen Hannula ehdotti puheenjohtajan sekä jäsen Lahden kannattamana uudeksi päätöskohdaksi 4 seuraavaa: Asemakaavaehdotuksen laadintaa varten suunnitellaan Espoonkartanon ideakilpailun alueen kokonaisuuden kannalta 1. toimiva liikennesuunnitelma siten, että myös Holkenin alueen joukkoliikennetarpeet ja kevyenliikenteen yhteydet Gumbölenjoen yli jalkapallohallille ja edelleen Kauklahteen hoidetaan. 2. tarvittavat palvelut, kuten koulut ja päivähoito hoidetaan. Tällöin esimerkiksi Holkenin alueelle suunniteltua yhteisötilaa voidaan laajentaa myös päivähoitokäyttöön. Jäsen Lindberg ehdotti puheenjohtajan sekä jäsen Lahden kannattamana, että edellä mainittua päätöskohtaa 4 täydennetään siten, että sen kolmanneksi kohdaksi lisätään: Holkenin puuhuvilan itäpuolella oleva APalue muutetaan erillispientalojen alueeksi. Jäsen Häggman ehdotti puheenjohtajan kannattamana, että esityslistan päätöskohta 5 muutetaan kuulumaan: Kaava-alueella kulkeva ekologinen viheryhteys ja kulkuyhteydet ympärillä oleviin virkistysalueisiin tulee selkeyttää. Alueelle tulee laatia ohjeellinen kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. Edelleen jäsen Häggman ehdotti puheenjohtajan kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta: kaupunkisuunnittelulautakunta järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi :n. Jäsen Kivekäs ehdotti tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi Fredrik Lindbergiä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän tekemä korjaus sekä tehdyt ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on sisällytetty pöytäkirjaan. Päätös

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 59 / 133 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy seuraavat lähtökohdat Holkenin asemakaavoituksen pohjaksi: 1 Alue kaavoitetaan pientalovaltaiseksi alueeksi siten, että alueen rakentamisen sijoittelu ja määrä perustuvat riittäviin selvityksiin ja ovat sopusoinnussa alueen valtakunnallisten, kulttuurihistoriallisten sekä luonnonarvojen kanssa siten, että alueen metsäinen silhuetti säilyy. 2 Koska alue kuuluu Espoonkartanon ideakilpailualueeseen, jatkosuunnittelussa ja Holkenin asemakaavaa valmisteltaessa hyödynnetään ja heijastetaan ideakilpailusta saatuja jatkosuunnittelun tuloksia myös Holkenin alueelle. 3 Gumbölenjoen luonnonvarainen jalopuumetsikkö, joka on rajattu luonnonsuojelulain 29 :ssä tarkoitetuksi suojelluksi luontotyypiksi turvataan kaavassa luonnonsuojelualueena ja huomioidaan riittävän laajalla puskurivyöhykkeellä luonnonsuojelualueen ja korttelialueiden välille ottaen huomioon jokilaakson jyrkkä rinnemaasto ja maaperäolosuhteet. 4 Asemakaavaehdotuksen laadintaa varten suunnitellaan Espoonkartanon ideakilpailun alueen kokonaisuuden kannalta 1. toimiva liikennesuunnitelma siten, että myös Holkenin alueen joukkoliikennetarpeet ja kevyenliikenteen yhteydet Gumbölenjoen yli jalkapallohallille ja edelleen Kauklahteen hoidetaan 2. tarvittavat palvelut, kuten koulut ja päivähoito hoidetaan. Tällöin esimerkiksi Holkenin alueelle suunniteltua yhteisötilaa voidaan laajentaa myös päivähoitokäyttöön 3. Holkenin puuhuvilan itäpuolella oleva AP-alue muutetaan erillispientalojen alueeksi. 5 Tutkitaan tarkemmin 55 db:n raja ennustetilanteessa sekä tutkitaan meluntorjuntakeinot ja ratkaistaan oikea-aikainen melusuojaus siten että, ohjearvot eivät ylity. 6 Kaava-alueella kulkeva ekologinen viheryhteys ja kulkuyhteydet ympärillä oleviin virkistysalueisiin selkeytetään. Alueelle laaditaan ohjeellinen kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. 7 Laaditaan tarvittavat maankäyttösopimukset. 8 kaupunkisuunnittelulautakunta järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsi sen puheenjohtajaksi Fredrik Lindbergin.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 60 / 133 Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.6.2009 / 8 Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Holkenin valmisteluaineistosta, alue 512300 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 18.2.2008 päivätyn ja 1.6.2009 muutetun Holken asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6279, joka käsittää korttelit 70015-70019 sekä katu-, liikenne-, virkistys-, erityis- ja suojelualueet 70. kaupunginosassa (Espoonkartano), alue 512300 3 pyytää asemakaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että asemakaavaehdotusta tarkistetaan seuraavasti: 1. korttelin 70015 asuinrakennukset muutetaan erillispientaloiksi ja Holkenintien varteen osoitettu asuinrakennus poistetaan 2. katuyhteys alueelle osoitetaan myös Mynttiläntieltä 3. määräyksiin lisätään tai sopimuksella määritellään velvoite alueen toteuttamisesta ekotehokkaasti 4. kaava-aineistoa täydennetään osoittamalla alueen läheisyyteen suunnitellun koulun ja päiväkodin sijainnit. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi siten, että 1. korttelin 70015 asuinrakennukset muutetaan erillispientaloiksi ja Holkenintien varteen osoitettu asuinrakennus poistetaan 2. katuyhteys alueelle osoitetaan myös Mynttiläntieltä 3. määräyksiin lisätään tai sopimuksella määritellään velvoite alueen toteuttamisesta ekotehokkaasti 4. kaava-aineistoa täydennetään osoittamalla alueen läheisyyteen suunnitellun koulun ja päiväkodin sijainnit.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 61 / 133 Kaupunkisuunnittelulautakunta 21.10.2009 / 4 Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Holkenin valmisteluaineistosta, alue 512300 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 18.2.2008 päivätyn ja 12.10.2009 muutetun Holken asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6279, joka käsittää korttelit 70015-70019 sekä katu-, liikenne-, virkistys-, erityis- ja suojelualueet 70. kaupunginosassa (Espoonkartano), alue 512300 3 pyytää asemakaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi liitteenä olevan kaavamääräyksen 16 kuulumaan: Asuintalot tulee suunnitella passiivi/matalaenergiataloina koko alueelle laadittavan energiasuunnitelman mukaisesti. Kaavan nähtävilläolon aikana kaavamääräyksen sisältöä täsmennetään ja kehitetään yhteistyössä ympäristöministeriön, maanomistajan ja kaupungin omien asiantuntijoiden kanssa. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että 1. lautakunta tekee lisäpäätöksen: Holkenin kaava-alueen ajoneuvoliikenteen katuyhteys suuntautuu alueelle Vähän-Myntintien kautta. Kyseisen kadun linjaus määritellään yksityiskohtaisemmin Holkenin kaava-alueen ulkopuolisilta osin Mynttilän (512400) asemakaavoitusprosessin yhteydessä huomioiden samalla myös Kehä III:n aluevaraussuunnitelma. Lautakunta kiirehtii tätä koskevia toimenpiteitä. 2. esityslistatekstiin lisätään virkamiestyönä tarvittava selostus koskien näitä muutoksia, annettuja lisäselvityksiä ja AH-korttelialueen käyttöä alueen yhteisenä toimintatilana ja päivähoidon paikallisena tilana. Nähtävilläolon aikana korttelin 70015 rakennusten sijoittelua, väljyyttä ja muotoa kehitetään kartanon ja mäen miljööseen paremmin sopivaksi. 3. lisäpäätöksistä aiheutuvat korjaukset tehdään tarvittavilta osin virkamiestyönä ennen nähtäville asettamista. Lisäksi varapuheenjohtaja Elo ehdotti puheenjohtaja Markkulan kannattamana, että nähtävilläolon aikana varmistetaan, että marrasjoulukuussa valmistuvan Finnsinmäki - Espoonkartanonmäki - Mynttilä - vyöhykkeen luontoselvityksen tulokset tulevat huomioiduksi Holkenin alueen jatkosuunnittelussa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 62 / 133 Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän korjaama ehdotus sekä hänen että varapuheenjohtajan tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta 7.4.2010 / 6 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Holkenin valmisteluaineistosta, alue 512300 2.1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 18.2.2008 päivätyn ja 21.10.2009 muutetun Holken asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6279, joka käsittää korttelit 70015-70019 sekä katu-, liikenne-, virkistys-, erityis- ja suojelualueet 70. kaupunginosassa (Espoonkartano), alue 512300 siten muutettuna (kaavamääräyksen 16), että asuintalot tulee suunnitella passiivi/matalaenergiataloina koko alueelle laadittavan energiasuunnitelman mukaisesti. Kaavan nähtävilläolon aikana kaavamääräyksen sisältöä täsmennetään ja kehitetään yhteistyössä ympäristöministeriön, maanomistajan ja kaupungin omien asiantuntijoiden kanssa 2.2 Holkenin kaava-alueen ajoneuvoliikenteen katuyhteys suuntautuu alueelle Vähän-Myntintien kautta. Kyseisen kadun linjaus määritellään yksityiskohtaisemmin Holkenin kaava-alueen ulkopuolisilta osin Mynttilän (512400) asemakaavoitusprosessin yhteydessä huomioiden samalla myös Kehä III:n aluevaraussuunnitelma. Lautakunta kiirehtii tätä koskevia toimenpiteitä. 3 pyytää asemakaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Lisäksi lautakunta päätti, että nähtävilläolon aikana korttelin 70015 rakennusten sijoittelua, väljyyttä ja muotoa kehitetään kartanon ja mäen miljööseen paremmin sopivaksi sekä varmistetaan, että marrasjoulukuussa valmistuvan Finnsinmäki - Espoonkartanonmäki - Mynttilä - vyöhykkeen luontoselvityksen tulokset tulevat huomioiduksi Holkenin alueen jatkosuunnittelussa Esityslistatekstiin lisätään virkamiestyönä tarvittava selostus koskien näitä muutoksia, annettuja lisäselvityksiä ja AH-korttelialueen käyttöä alueen yhteisenä toimintatilana ja päivähoidon paikallisena tilana. Lisäpäätöksistä aiheutuvat korjaukset tehdään tarvittavilta osin virkamiestyönä ennen nähtäville asettamista.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 63 / 133 Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Holkenin asemakaavaehdotuksesta, alue 512300 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 18.2.2008 päivätyn ja 29.3.2010 muutetun Holken asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6279, joka käsittää korttelit 70015-70019 sekä katu-, liikenne-, virkistys-, erityis- ja suojelualueet 70. kaupunginosassa (Espoonkartano), alue 512300. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja pöydällepanoehdotuksensa tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta 22.4.2010 / 4 Asia jätettiin pöydälle seuraavaan 22.4.2010 pidettävään kokoukseen. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Holkenin asemakaavaehdotuksesta, alue 512300 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 18.2.2008 päivätyn ja 29.3.2010 muutetun Holken asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6279, joka käsittää korttelit 70015-70019 sekä katu-, liikenne-, virkistys-, erityis- ja suojelualueet 70. kaupunginosassa (Espoonkartano), alue 512300. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Kemppi-Virtanen ehdotti jäsenten Seppä ja Syrjänen kannattamana, että asia jätetään pöydälle siten, että pöydälläolon aikana alueen liikenteen osalta selvitetään katuyhteyden toimivuus ennen lopullisen Vähän-Myntin tien yhteyden saamista.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 64 / 133 Puheenjohtaja Elo ehdotti jäsen Klarin kannattamana, että kaava palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että alueen katuyhteys ratkaistaan alusta lähtien Vähän-Myntin tien kautta. Tämä tarkoittaa Holkenin kaavan käsittelyn liittämistä ajallisesti Mynttilän kaavan valmisteluun. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että koska pöydällepanoehdotusta myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta, äänestävä jaa, ja ne, jotka kannattavat pöydällepanoa, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät puheenjohtaja Elo sekä jäsenet Klar, Lindberg, Pöntynen, Rastimo ja Rauhanen eli kuusi (6) jäsentä ja pöydällepanoehdotuksen puolesta (ei), äänestivät jäsenet Holma, Kemppi-Virtanen, Kiijärvi, Lahtinen, Oila, Seppä ja Syrjänen eli seitsemän (7) jäsentä. Puheenjohtaja totesi Kemppi-Virtasen pöydällepanoehdotuksen tulleen hyväksytyksi seitsemällä äänellä kuutta vastaan (7/6). Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.9.2010 / 6 Asia jätettiin pöydälle siten, että pöydälläolon aikana alueen liikenteen osalta selvitetään katuyhteyden toimivuus ennen lopullisen Vähän-Myntin tien yhteyden saamista. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Holkenin asemakaavaehdotuksesta, alue 512300, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 18.2.2008 päivätyn ja 29.3.2010 muutetun Holken asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6279, joka käsittää korttelit 70015-70019 sekä katu-, liikenne-, virkistys-, erityis- ja suojelualueet 70. kaupunginosassa (Espoonkartano), alue 512300. Käsittely Kaupunkisuunnittelupäällikön estyneenä ollessa asian esitteli asemakaavapäällikkö Ossi Keränen. Asia käsiteltiin asian 10 jälkeen. Keskustelun kuluessa varapuheenjohtaja Elo uudisti 22.4.2010 :ssä 4 tekemänsä ja jäsen Klarin kannattaman palautusehdotuksensa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 65 / 133 Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi, puheenjohtaja totesi, että koska palautusta myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtaja Markkulan ehdotus, että ne, jotka kannattavat palautusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka sitä vastustavat, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä palautusehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät varapuheenjohtaja Elo sekä jäsenet Klar, Lindberg, Rastimo, Rauhanen ja Pöntynen eli kuusi (6) jäsentä sekä sitä vastustivat (ei) puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Holma, Kemppi-Virtanen, Lahtinen, Oila, Seppä ja Vilo eli seitsemän (7) jäsentä. Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan seitsemällä äänellä kuutta vastaa (7/6) hylänneen palautusehdotuksen ja asian käsittelyn jatkuvan. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän ehdotus hyväksyä. Koska sitä ei vastustettu, totesi puheenjohtaja sen tulleen hyväksytyksi. Päätös Kaupunginhallitus 20.6.2011 239 Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus: 1 hyväksyy liitteenä olevan maankäyttösopimuksen, sekä kaupungin että Pohjolan Kiinteistökehitys Oy:n tulee allekirjoittaa sopimus ennen kaavan käsittelemistä valtuustossa, 2 esittää, että valtuusto hyväksyy 18.2.2008 päivätyn ja 29.3.2010 muutetun Holken asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6279, joka käsittää korttelit 70015-70019 sekä katu-, liikenne-, virkistys-, erityis- ja suojelualueet 70. kaupunginosassa (Espoonkartano), alue 512300. Käsittely Häggman teki seuraavan palautusehdotuksen: Kaupunginhallitus palauttaa Holkenin asemakaavan kaupunkisuunnittelulautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi siten, että ennen asemakaavan seuraavaa käsittelyä varmistetaan seuraavat asiat; 1) Holken asemakaava-alue 512300 liitetään ajallisesti ja tosiasiallisesti Espoonkartanon alueen kaavoituksen muihin kaava-alueiden valmisteluun (Mynttilä 512400, Espoonkartanonmäki 512500, Finnsinmäki 512600). 2) Espoonkartano-alueen kaikista kaava-alueista laaditaan liikennesuunnitelma ja raideliikenneyhteysratkaisu, sekä selvitetään kunnallistekniikkainvestoinnit ja jätevesiviemärien linjaukset

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 66 / 133 jätevedenpuhdistuslaitokselle, alueen tarvittavat palvelut, sekä ylempien kaavojen viheryhteyksien ja virkistysreittien turvaamisen kaavoituksessa. Kaikista kaava-alueesta tulee lisäksi laatia hulevesisuunnitelmat ja ilmastomuutosselvitykset, sekä huolehtia virallisten luonnonsuojelualueiden ja VAT-alueiden säilymisestä." Kuronen Hertellin ja Gestrinin kannattamana teki seuraavan palautusehdotuksen: Palautetaan siten, että Espoonkartanon alueen kaavat tuodaan tarkoituksenmukaisena kokonaisuutena Kaupunginhallitukseen valtuustosopimuksen mukaisessa aikataulussa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Häggmanin ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kurosen ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.6.2016 113 Asia palautettiin yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi seuraavin perusteluin: Palautetaan siten, että Espoonkartanon alueen kaavat tuodaan tarkoituksenmukaisena kokonaisuutena Kaupunginhallitukseen valtuustosopimuksen mukaisessa aikataulussa. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 hyväksyy MRA 32 :n mukaisesti nähtäville 18.2.2008 päivätyn ja 8.6.2016 muutetun Holken - Holken, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6279, 70. kaupunginosassa Espoonkartano, alue 512300, 2 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Risto Nevanlinnan ja varajäsen Rainer Lahden kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään seuraavat uudet kohdat: kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että nähtävillä olon aikana selvitetään, voidaanko korttelissa 70017 kytkettävien pientalojen AP-1 rakennusrajaa joiltakin osin siirtää lännemmäksi/pohjoisemmaksi asumisen hyvän elinympäristön edellytysten kärsimättä, jotta viheralue

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 67 / 133 VL-2 laajenee toimien ehdotettua enemmän SL-1 luonnonsuojelualueen suojavyöhykkeenä ja autopaikkamääräystä muutetaan siten, että kytkettyjen pientalojen osalta autopaikkojen minimivaatimus on kuitenkin vähintään 1,5 ap / asunto. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän päätösehdotus ja puheenjohtajan lisäysehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta 1.2.2017 18 1 päätti, että autopaikkamääräystä muutetaan siten, että kytkettyjen pientalojen osalta autopaikkojen minimivaatimus on kuitenkin vähintään 1,5 ap / asunto. 2 hyväksyi MRA 32 :n mukaisesti nähtäville 18.2.2008 päivätyn ja 8.6.2016 muutetun Holken - Holken, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6279, 70. kaupunginosassa Espoonkartano, alue 512300, 3 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. 4 päätti, että nähtävillä olon aikana selvitetään, voidaanko korttelissa 70017 kytkettävien pientalojen AP-1 rakennusrajaa joiltakin osin siirtää lännemmäksi / pohjoisemmaksi asumisen hyvän elinympäristön edellytysten kärsimättä, jotta viheralue VL-2 laajenee toimien ehdotettua enemmän SL-1 luonnonsuojelualueen suojavyöhykkeenä. Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Holkenin asemakaavaehdotuksesta, alue 521300, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 18.2.2008 päivätyn ja 1.2.2017 muutetun Holken-Holken, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6279, 70. Kaupunginosassa Espoonkartano, alue 512300.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 68 / 133 Käsittely Puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Jukka Lahden kannattamana, että: Kaupunkisuunnittelulautakunta antaa tehtäväksi seuraavan lisätoimenpiteen kaupunkisuunnittelulautakunnalle esitellystä kokonaisuudesta: (Espoonkartanon ja sen lähialueiden neljä asemakaavaa) tehdään osaksi kaupunginhallitukselle esitettävää asemakaavamateriaalia tiivis esittely, jossa osoitetaan ainakin seuraavat asiat: a) aluekokonaisuuden perustelut kytkeytymisenä Kehä 3:een ja Kauklahteen; b) valmistelun eri vaiheet sekä pääperiatteet ja käytännöt, joihin on päädytty; c) keskeisimmät tiedot luontoarvoista ja luontoselvityksistä sekä niiden perusteella tehdyistä ratkaisuista; d) suhde Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavatyöhön. ja muilta osin asia jätetään pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaan 14.2.2017 pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtajan Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi tehtäväksi seuraavan lisätoimenpiteen kaupunkisuunnittelulautakunnalle esitellystä kokonaisuudesta: (Espoonkartanon ja sen lähialueiden neljä asemakaavaa) tehdään osaksi kaupunginhallitukselle esitettävää asemakaavamateriaalia tiivis esittely, jossa osoitetaan ainakin seuraavat asiat: a) aluekokonaisuuden perustelut kytkeytymisenä Kehä 3:een ja Kauklahteen; b) valmistelun eri vaiheet sekä pääperiatteet ja käytännöt, joihin on päädytty; c) keskeisimmät tiedot luontoarvoista ja luontoselvityksistä sekä niiden perusteella tehdyistä ratkaisuista; d) suhde Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavatyöhön. ja muilta osin asia jätettiin pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaan 14.2.2017 pidettävään kokoukseen. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Toimenpiteitä varten: jatkokäsittely kaupunginhallitus - Vastineet muistutuksen jättäneille, jotka ovat sitä pyytäneet ja ilmoittaneet osoitteensa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 69 / 133 11/2016 10.02.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 114 8.6.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta 19 1.2.2017 30 Mynttilä, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi, alue 512400, 70. kaupunginosa, Espoonkartano, 44. kaupunginosa, Kauklahti (Kh-Kv-asia), pöydälle 1.2.2017 Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh. 043 825 1183 Salla Karvinen, puh. 046 877 3001 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Mynttilän asemakaavaehdotuksesta, alue 512400, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 10.5.2010 päivätyn ja 1.2.2017 muutetun Mynttilä - Myntböle, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6584, 70. kaupunginosassa Espoonkartano ja 44. kaupunginosassa Kauklahti, alue 512400. Käsittely Aluearkkitehti Liisa Ikonen ja suunnitteluinsinööri Salla Karvinen esittelivät asian. Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että: - Listatekstin selostusosaan korjataan: " Alueelle osoitetaan rakennusoikeutta noin 23 880 k-m 2 - Kohtaan "Mitoitus", "Kokonaisrakennusoikeus on noin 23 880 k-m 2, minkä lisäksi saa säilyttää ja korjata suojeltaviksi osoitetut rakennukset tietyillä korttelialueilla..." - Rakennusoikeuden määrä korjataan kaavaselostukseen tarvittaviin kohtiin. - Muutetaan kaavamääräyksen korttelia 70036 koskevan määräyksen SR-1 tekstiä siten, että lause "Rakennuksiin saa sijoittaa asuntoja sekä työ-, liike- ja kokoontumistiloja." muutetaan kuulumaan: "Rakennuksiin saa sijoittaa majoitus-, työ-, liike- ja kokoontumistiloja." Vastaavat korjaukset tehdään kaavaselostukseen. Jäsen Suvi Karhu ehdotti, että: Kaavamääräyksien pysäköinti -kohta muutetaan kuulumaan siten, että: Asuinkortteleissa autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 70 / 133-2 autopaikkaa erillispientaloasuntoa kohti - Kytketyissä pientaloissa 1 ap 70 k-m 2 kohti, kuitenkin vähintään 1,5 ap/asunto - Pienkerrostaloissa 1 ap/70 k-m 2, kuitenkin vähintään 1,5 ap/asunto Keskustelun kuluessa jäsen Risto Nevanlinna ehdotti puheenjohtaja Markku Markkulan kannattamana, että asia jätetään pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan 2.3.2017 pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko jäsen Nevanlinnan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös päätti jättää asian pöydälle seuraavaan 2.3.2017 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Liite Oheismateriaali Selostus 7 Mynttilä, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 8 Mynttilä, lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Mynttilä, tapahtumaluettelo - Mynttilä, kaavamääräykset - Mynttilä, kaavakartta - Mynttilä, havainnekuva - Mynttilä, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, julkinen Mynttilän asemakaava-alue on osa laajempaa Espoonkartanon aluetta, jota kehitetään asumispainotteisena osana Suur-Kauklahden paikalliskeskusta. Tavoitteena on suunnitella Mynttilästä yhdessä Espoonkartanon, Finnsinmäki I:n ja Holkenin kaava-alueiden kanssa Espoon eteläosien yleiskaavan mukainen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön sopeutuva, laadukas pientaloalue. Alueelle osoitetaan rakennusoikeutta noin 23 880 k-m 2. Mynttilän ja Espoonkartanon asemakaava-alueiden välistä rajaa on muutettu vähäisesti kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti Finnsinmäki I:n asemakaavan palautuspäätöksessä 25.2.2015, mm. että kartanon ydinalueen toiminnallinen konsepti ja käyttötarkoitukset tulee ratkaista, jotta viereisten alueiden asemakaavoitus ei heikennä ydinalueen kehittämismahdollisuuksia. Tämä on otettu huomioon Mynttilän asemakaavan valmistelussa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 71 / 133 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Mynttilä - Myntböle, asemakaava, 70. Kaupunginosa, Espoonkartano ja 44. Kaupunginosa, Kauklahti. Korttelit 70016, 70019 70024, 70036, osa kortteleita 70014 70015, 70017 70018, katu-, liikenne-, virkistys-, erityis- ja suojelualueet, piirustusnumero 6584, alue 512400. Aloite ja vireilletulo Kaavahankeen valmistelu on käynnistynyt vuonna 2007 järjestetyn yleisen arkkitehtuurikilpailun tuloksena. Vireilletulosta on tiedotettu Espoon kaavoituskatsauksessa syksyllä 2008. Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 km Kauklahden rautatieaseman pohjoispuolella ja on kooltaan noin 39 ha. Alue on vanhaa kylämäistä ja maaseutumaista ympäristöä, jonka maisemarakenne muodostuu avoimista joki- ja purolaaksoista sekä metsäisistä selännealueista. Olemassa oleva rakentaminen on sijoittunut aikojen saatossa pääasiassa laaksojen ja selänteiden vaihettumisvyöhykkeille. Suunnittelualueella on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuskokonaisuuksia, kiinteitä muinaisjäännöksiä, keskiaikaisia kylänmäkiä sekä historiallista tiestöä. Lisäksi suunnittelualueen ulkopuolella sijaitsevan Espoonkartanon valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön rajaus ulottuu kaava-alueen länsiosaan. Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsevat Mankbyn keskiaikainen kylätontti sekä Suuri rantatie (Kuninkaantie).

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 72 / 133 Alueen tiestö perustuu pitkälti historialliselle tieverkolle, eikä erillistä kevyenliikenteenverkostoa nykyisellään ole. Alueen pohjoispuolella kulkee voimajohtoja. Suuri osa alueesta on ihmisen muokkaamaa valtakunnallisesti merkittävää historiallista maatalousympäristöä ja kyläasutusta, mutta alueelta löytyy myös huomionarvoisia luontoarvoja. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista asemakaava-aluetta koskee erityisesti Helsingin seudun erityiskysymykset. Niissä korostetaan mm. asuntorakentamisen edellytysten luomista, joukkoliikenteen hyödyntämistä, yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, alakeskusten vahvistamista ja viherverkoston jatkuvuuden turvaamista. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat on kaavan kannalta myös keskeinen aihepiiri. Asemakaavan tulee edistää kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Asemakaavaa koskee myös elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilyttäminen. Lisäksi asemakaavan tulee edistää ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnon- ja suojelualueiden välillä. Asemakaava edistää voimassa olevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna 2012. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonais-maakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin 30.10.2014. Muutokset eivät koskeneet Espoota. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman keväällä 2016.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 73 / 133 Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamoa koskee Uudenmaan 3. vaihemaa-kuntakaava. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman huhtikuussa 2014. Vireillä oleva Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuuli-voima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Mynttilän kaava-alue on maakuntakaavassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi viheryhteystarpeineen. Alueen halki koillis-länsisuunnassa kulkee voimalinja. Alueen länsireunalle ulottuu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Kaakossa alue rajoittuu moottoriväylään. Asemakaava on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Blominmäen osayleiskaava sijaitsee Länsi-Espoossa Kehä III:n varrella. Kaava sai lainvoiman 2015. Vireillä olevat: Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava. Nyt laadittu asemakaava on voimassa olevan yleiskaavan mukainen. Alueella ei ole asemakaavaa. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Asemakaavaehdotus oli nähtävillä (MRA 27 ) 15.8. 13.9.2016. Nähtävillä olon aikana jätettiin neljä muistutusta ja yksitoista lausuntoa ja kannanottoa. Saadussa palautteessa kiinnitettiin huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: pidettiin hyvänä, että Espoonkartanon aluetta suunnitellaan kokonaisuutena, jolloin eri kaava-alueilla tapahtuvien maankäytön muutosten vaikutuksia on voitu arvioida kokonaisvaltaisemmin. Myös asemakaavan joukkoliikenteen, katuverkon ja palvelujen järjestämistä sekä kulttuuri- ja luontoarvoja voidaan tarkastella osana laajempaa kokonaisuutta. Tuotiin esiin, että melusuojaus tulee olla toteutettuna Kehä III:n varrella ennen tiettyjen korttelien uusien asuntojen käyttöönottoa. Kevyen liikenteen turvalliset yhteydet nykyisille kouluille nähtiin tärkeiksi. Esitettiin sijainteja teknisille laitteille. Muistutettiin luontoarvojen riittävästä huomioimisesta. Kolmessa muistutuksessa otettiin

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 74 / 133 kantaa yksityisten tiloille osoitettuihin suojelumerkintöihin ja aluevarauksiin sekä rakennusoikeuden määrään ja merkitsemistapaan. Kaavakarttaan on tehty muutoksia saadun palautteen pohjalta. Mm. aluevarauksia ja korttelialueiden rajoja on tarkistettu luonnonsuojeluarvojen säilymisen turvaamiseksi. Rakennusoikeuden merkitsemistapaa ja rakennussuojelukohteiden rakennusoikeuden ja kerrosluvun osoittamistapaa on muutettu vähäisesti. Näistä periaatteista on neuvoteltu rakennusvalvonnan ja kaupunginmuseon edustajien kanssa. Mynttilän ja Espoonkartanonmäen välistä kaava-alueen rajaa muutettiin vähäisesti, jotta Peringintien luonteen säilymisen edellytykset paranevat. Kaavakarttaan tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, eikä asemakaavaehdotusta katsottu tarpeelliseksi asettaa uudelleen nähtäville. Ehdotus asemakaavaksi Yleisperustelu Mynttilän kaavaehdotus on osa laajempaa Espoonkartanon alueen muutosta tiiviimmin asutuksi alueeksi. Osa kaava-alueesta kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY). Suunnittelun tärkeänä tavoitteena on huomioida Espoonkartanon ympäristön arvojen kannalta keskeiset maiseman ja luonnonympäristön piirteet ja sovittaa suunnitellut asuinkorttelit osaksi historiallista kokonaisuutta. Asemakaavasuunnitelma mahdollistaa uuden, kylämäistä asutusta täydentävän asuinrakentamisen Mynttilän alueelle. Valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön arvot nousevat avoimesta viljelymaisemasta, alueen muinaisjäännöksistä, kartanon puistosta, vuosien saatossa toteutetusta rakennuskannasta ja tiemaisemasta. Alueen sisäisen liikenneverkon pohjana on alueen nykyinen tiestö täydennettynä uusilla katuyhteyksillä. Alueen lähipalvelut sijaitsevat pääosin Kauklahdessa, mutta maankäytön kehittymisen myötä myös Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäki I:n kaava-alueilla. Alueen katu- ja kunnallistekninen rakentaminen vaativat mittavia panostuksia, mikä edellyttää kaupunki- ja korttelirakenteelta alueen nykyistä rakentamista suurempaa tehokkuutta. Ympäristön häiriötekijöiden, kuten liikennemelun, vaikutukset ja suojauskeinot on selvitetty ja otettu huomioon kaavaratkaisussa. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 36 hehtaaria. Kokonaisrakennusoikeus on noin 23 880 k-m 2, minkä lisäksi saa säilyttää ja korjata suojeltaviksi osoitetut rakennukset tietyillä korttelialueilla ja mikä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 75 / 133 vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = 0.07. Asuinrakennusoikeutta osoitetaan noin 20 100 k-m 2. Korttelialueet Alueelle osoitetaan pääasiassa erillispientalojen korttelialueita (AO ja AO/s-1), mutta myös kytkettyjen pientalojen korttelialueita (AP-1 ja AP-2). Kaavaehdotukseen osoitetaan myös asuinrakennusten korttelialueita (A), joissa voi sijaita päällekkäisiä asuntoja, mutta jotka ovat mittakaavaltaan pientalojen kaltaisia. Alueen eteläosassa sijaitsee Espoon kartanoon kuuluvia alueita, jotka osoitetaan asemakaavassa rakennussuojelun korttelialueeksi (SR-1) sekä pientaloasumiselle (AO/s-1 ja AP-2). Tavoitteena on, että kartanon toiminta voi kehittyä ja arvokkaat rakennukset ja ulkotilat säilyvät. Alueella sijaitsee suojeltavia rakennuksia ja pihapiirejä, muinaismuistoja sekä historiallisesti arvokkaita, vanhoja tielinjauksia ja siltoja. Nämä on huomioitu asemakaavaehdotuksessa tarkoituksenmukaisilla kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä /s-1 ja sr ja sr-1, sm-1 ja st, ss-2. Uudisrakentamista ohjataan kaavamääräyksin. Asemakaavassa ohjeistetaan rakennustapaa, rakennusten mittakaavaa, väritystä ja kattomuotoa. Myös pihojen luonteesta ja kasvillisuudesta on kaavamääräyksiä. Turvallisen ja terveellisen elinympäristön muodostuminen edellyttää, että korttelien 70014, 70017 ja 70018 uusia asuntoja ei saa ottaa käyttöön ennen Kehä III:n melusuojauksen toteuttamista. Valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymistä ohjaava kaavamääräysten pykälä koskee kaikkia rakennuskortteleita (1 ): Aluetta tulee säilyttää, hoitaa ja uudistaa niin, etteivät sen kulttuurihistorialliset arvot, vaihtelevat maastonmuodot, luonne suurmaisemassa eivätkä pitkät avoimet näkymät vaarannu. Maaston muotoilut tulee toteuttaa hienovaraisesti ympäristöön sovittaen. Alueella tulee käyttää perinteisiä kulttuuriympäristön kasvilajeja ja luonnon mukaista kasvillisuutta. Suojelukohteet Rakennussuojelu Alueen historiallisesti arvokas rakennuskanta suojellaan asemakaavalla rakennussuojelumerkinnöillä, sr ja sr-1. Myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaat pihapiirit suojellaan aluemerkinnällä /s-1. Luonnonsuojelu Alueella sijaitsee Gumbölenjoen laaksossa kaksi suojelualuetta, Mynttilänkosken jokilaakson luonnonsuojelualue ja Gumbölen vaahterametsikön suojeltu luontotyyppi. Lisäksi alueella on liito-oravan

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 76 / 133 elinpiirejä, jotka sijoittuvat pääosin edellä mainituille suojelualueille. Nämä suojelualueet osoitetaan asemakaavassa luonnonsuojelualueiksi (SL-1). Eläinten kulkuyhteydet huomioidaan asemakaavassa tarkoituksenmukaisilla aluevarauksilla. Liito-oravan elinalueita ja kulkuyhteyksiä osoitetaan kaavakarttaan aluevarauksilla (s-1 ja eko-1). Virkistysalueet Alueelle osoitetaan luonteeltaan erilaisia virkistysalueita (VL, VL-1, VL-2 ja VL-3), jotka palvelevat alueen asukkaita ja toimivat yhtenäisenä viheryhteytenä alueella liikkuville eläimille. Virkistysalueet toimivat siten myös osana laajemman alueen ekologista verkostoa. Muut alueet Viheralueita, jotka sijaitsevat liikennealueiden läheisyydessä, osoitetaan suojaviheralueiksi (EV ja EV-1). EV-1-merkinnällä osoitettu alue toimii myös luonnonsuojelualueen suojavyöhykkeenä. Asemakaavassa Kehä III osoitetaan maantienalueeksi (LT) laaditun aluevaraussuunnitelman ja Kehä III:n meluesteiden tiesuunnitelman pohjalta. Liikenne Asemakaavan katuverkko perustuu pääosin olemassa oleviin yksityisteihin, jotka muuttuvat katualueeksi. Mynttiläntie toimii alueellisena kokoojakatuna, joka tulevaisuudessa maankäytön kehittyessä tulee jatkumaan pohjoiseen Forsbackan ja Maasin alueelle. Kuninkaankartanontien ja Mynttiläntien katualueet on mitoitettu joukkoliikenteen liikennöitävyys huomioiden. Vähän-Myntin tien linjaus muuttuu hieman ja katualuetta jatketaan pohjoispäästään. Näin on voitu vähäisesti lisätä alueen maankäyttöä osoittamalla pientalotontteja melualueen ulkopuolelle. Peringintie muuttuu kaduksi ja sen eteläosa katkaistaan ajoneuvoliikenteeltä siten että läpiajoliikenne Kuninkaankartanontieltä Holkenintielle ei ole mahdollista. Katuyhteyden katkaiseminen voidaan tehdä vasta sitten kun Holkenin kaava-alueelle sijoittuva korvaava katuyhteys Vähän-Myntin tielle on rakennettu. Asemakaava parantaa erityisesti alueen kevyen liikenteen verkostoa ja yhteyksiä Kauklahden asemalle. Yleistä pysäköintiä on osoitettu LP-alueelle sekä kadunvarsipysäköintinä. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaava on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 77 / 133 Päätöshistoria Ympäristövaikutusselvitys Valmisteluaineiston pohjalta laadittiin ympäristövaikutusselvitys, joka valmistui 21.12.2010 (Pöyry Finland Oyj). Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Ottaen huomioon kaava-alueen koko sekä sijainti, on hanke aikaansaamistaan infra-kustannuksista huolimatta kaupungille kaavataloudellisesti positiivinen, mikäli maankäyttösopimusneuvottelut ovat kaupungin kannalta edullisia. Asemakaava kannustaa uusiutuvien energiamuotojen käyttöön. Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Alueelle on laadittu Rakennetun kulttuuriympäristön täydennysrakentamisohjeisto Mynttilän asemakaavaehdotuksen alueelle. Tavoitteena on antaa ohjeita tuleville rakentajille alueen rakentamistavasta sekä historiallisten arvojen huomioon ottamisesta rakentamisessa. Ohjekortteja päivitetään asemakaavaehdotuksesta saadun palautteen pohjalta. Hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy valtuusto. Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.10.2008 6 Ehdotus Yleiskaavapäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 merkitsee tiedoksi Holkenin nykyisen suunnitteluvaiheen sekä laaditun kaavarunkotason raportin "Espoonkartanon asuntoalue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen". 2 päättää Espoonkartanon asuntoalueen maankäytön yleispiirteisen suunnittelun jatkamisesta Espoon eteläosien yleiskaavaan, järjestettyyn ideakilpailuun ja em. raportin perusratkaisuihin tukeutuen, tarvittaessa kuitenkin yksityiskohtia aihealueittain tarkistaen. 3 päättää ottaa Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki sekä Mynttilä-asemakaavanimikkeet syksyn 2008 kaavoituksen työohjelmaan asemakaavatasoisten tarkempien selvitysten aloittamiseksi sekä asemakaavallisen valmistelun mahdollistamiseksi Kehä III:n tuntumassa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 78 / 133 Käsittely Asia käsiteltiin asian 2 jälkeen. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Peltokorven kannattamana, että asia jätetään tutustumista varten pöydälle. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Asia jätettiin tutustumista varten yksimielisesti pöydälle seuraavaa 12.11.2008 pidettävään kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2008 10 Ehdotus Yleiskaavapäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 merkitsee tiedoksi Holkenin nykyisen suunnitteluvaiheen sekä laaditun kaavarunkotason raportin "Espoonkartanon asuntoalue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen". 2 päättää Espoonkartanon asuntoalueen maankäytön yleispiirteisen suunnittelun jatkamisesta Espoon eteläosien yleiskaavaan, järjestettyyn ideakilpailuun ja em. raportin perusratkaisuihin tukeutuen, tarvittaessa kuitenkin yksityiskohtia aihealueittain tarkistaen. 3 päättää ottaa Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki sekä Mynttilä - asemakaavanimikkeet syksyn 2008 kaavoituksen työohjelmaan asemakaavatasoisten tarkempien selvitysten aloittamiseksi sekä asemakaavallisen valmistelun mahdollistamiseksi Kehä III:n tuntumassa. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Häggman ehdotti jäsen Lindbergin kannattamana, että päätösehdotusta muutetaan siten, että 1. (kuten esittelijä ehdotuksessa) 2. poistetaan 3. poistetaan Lisätään seuraava uusi kohta: päättää siirtää Espoonkartanon asuntoalueen ja lähialueiden asemakaavoituksen jatkovalmistelutytöt kaupunginvaltuuston 7.4.2008 tekemän yleiskaavapäätöksen mukaisesti yleiskaavan suunnittelukauden loppupuolelle (2020-2030), ja siten olla esittämättä asemakaavoituksen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 79 / 133 käynnistämistä ja alueiden jakamista asemakaava-alueiksi syksyn 2008 työohjelmassa esitetyllä tavalla (lista-asia nro 11). Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Lahden kannattamana, että päätösehdotus muutetaan kuulumaan seuraavasti: 1. Kohta 1 eli tiedoksi merkitseminen kuten ehdotuksessa. 2. Kohta 2 hylätään ja päätetään, että asiaan palataan, kun seuraava lautakunta suorittaa Espoon kaavoituksen painopisteiden valintaa ottaen huomioon mm. suhdannenäkymien aiheuttaman tarpeen priorisoida kaavoituskohteet hankkeiden toteutumisedellytysten mukaisesti. 3. Kohta 3: Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa avoimen vuorovaikutuksen merkitystä ja päättää, että näitä kolmea Kehä III:n tuntumassa olevaa asemakaava-aluetta (Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki ja Mynttilä) koskeva valmisteluaineisto käsitellään kokonaisuudessaan normaalissa järjestyksessä ja valmisteluaineisto asetetaan nähtäville ensi keväänä, kun lautakunta on aineiston käsitellyt. (Työ- ja kaavoitusohjelman T-merkintä muutetaan M-merkinnäksi). Jäsen Lahti ehdotti jäsen Lindbergin kannattamana, että kaupunkisuunnittelulautakunnalle tuodaan erillisenä asiana selvitys museotoimen kanssa käydyistä neuvotteluista ja alueen kulttuurihistoriallisesta merkityksestä. Jäsen Mikkola ehdotti jäsen Lahden kannattamana, että lisäksi tuodaan selvitys Kehä III:n alikulun ja siihen kytkeytyvän viherkäytävän riittävyydestä ja tarvittavista toimenpiteistä eläinten kulun kannalta. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän ehdotuksen kohta 1 hyväksyä, eikä sitä vastustettu. Edelleen puheenjohtaja totesi, että koska esittelijän ehdotuksen kohdista 2 ja 3 oli tehty toisistaan poikkeavia ehdotuksia, oli niistä äänestettävä. Hyväksyttiin käsittelyjärjestykseksi puheenjohtajan ehdotus, että ensin päätetään kohdan 2 sisällöstä ja sen jälkeen päätetään poistetaanko kohta vai ei. Ensimmäisessä vaiheessa olivat vastakkain esittelijän ehdotus ja puheenjohtajan ehdotus. Puheenjohtaja totesi, että koska lautakunta oli yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksen kannalla, äänestystä ei tarvita. Seuraavaksi puheenjohtaja totesi, että koska myös jäsen Häggmanin ehdotus poikkesi nyt voittaneesta ehdotuksesta, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat puheenjohtajan ehdotusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat jäsen Häggmanin ehdotusta, äänestävät ei.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 80 / 133 Nimenhuutoäänestyksessä puheenjohtajan ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Arvola, Jääskeläinen, Kerola, Käri-Zein, Lahti, Leinonen, Mikkola, Päivinen, Söderman ja Tilli eli yksitoista (11) jäsentä ja jäsen Häggmanin ehdotuksen puolesta (ei) äänestivät jäsenet Häggman ja Lindberg eli kaksi (2) jäsentä. Puheenjohtaja totesi ehdotuksensa tulleen hyväksytyksi äänin yksitoista kaksi (11/2). Seuraavaksi otettiin käsittelyyn päätösehdotuksen kohta 3. Hyväksyttiin käsittelyjärjestykseksi puheenjohtajan ehdotus, että ensin päätetään kohdan 3 sisällöstä ja sen jälkeen päätetään poistetaanko kohta vai ei. Seuraavaksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemäänsä ehdotusta täydentää jäsenten Lahti ja Mikkola tekemillä ehdotuksilla, eikä sitä vastustettu. Ensimmäisessä vaiheessa olivat vastakkain esittelijän ehdotus ja jäsenten Lahti ja Mikkola ehdotuksilla täydennetty puheenjohtajan ehdotus. Puheenjohtaja totesi, että äänestystä ei tarvita, koska lautakunta oli yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksen kannalla. Seuraavaksi puheenjohtaja totesi, että koska myös jäsen Häggmanin ehdotus poikkesi nyt voittaneesta ehdotuksesta, oli siitä äänestettävä. Asetettiin vastakkain jäsenten Lahti ja Mikkola ehdotuksilla täydennetty puheenjohtajan ehdotus ja jäsen Häggmanin ehdotus. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat puheenjohtajan ehdotusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat jäsen Häggmanin ehdotusta, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä puheenjohtajan ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Arvola, Jääskeläinen, Kerola, Käri-Zein, Lahti, Leinonen, Mikkola, Päivinen, Söderman ja Tilli eli yksitoista (11) jäsentä ja jäsen Häggmanin ehdotuksen puolesta (ei) äänestivät jäsenet Häggman ja Lindberg eli kaksi (2) jäsentä. Puheenjohtaja totesi ehdotuksensa tulleen hyväksytyksi äänin yksitoista kaksi (11/2). Edelleen puheenjohtaja totesi jäsen Häggmanin uutta päätöskohtaa koskevan ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Jäsen Häggman ilmoitti jättävänsä eriävän mielipiteen päätöksen johdosta. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 81 / 133 1 merkitsee tiedoksi Holkenin nykyisen suunnitteluvaiheen sekä laaditun kaavarunkotason raportin "Espoonkartanon asuntoalue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen". 2 Espoonkartanon asuntoalueen maankäytön yleispiirteiseen suunnitteluun palataan, kun seuraava lautakunta suorittaa Espoon kaavoituksen painopisteiden valintaa ottaen huomioon mm. suhdannenäkymien aiheuttaman tarpeen priorisoida kaavoituskohteet hankkeiden toteutumisedellytysten mukaisesti. 3 Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa avoimen vuorovaikutuksen merkitystä ja päättää, että näitä kolmea Kehä III:n tuntumassa olevaa asemakaava-aluetta (Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki ja Mynttilä) koskeva valmisteluaineisto käsitellään kokonaisuudessaan normaalissa järjestyksessä ja valmisteluaineisto asetetaan nähtäville ensi keväänä, kun lautakunta on aineiston käsitellyt. (Työ- ja kaavoitusohjelman T-merkintä muutetaan M-merkinnäksi). Kaupunkisuunnittelulautakunnalle tuodaan erillisenä asiana selvitys museotoimen kanssa käydyistä neuvotteluista ja alueen kulttuurihistoriallisesta merkityksestä. Lisäksi tuodaan selvitys Kehä III:n alikulun ja siihen kytkeytyvän viherkäytävän riittävyydestä ja tarvittavista toimenpiteistä eläinten kulun kannalta. Lisäksi lautakunta päätti, että työohjelmaan ja kaavoituskatsaukseen tehdään nyt tehdyn päätöksen mukaiset korjaukset. Jäsen Häggmanin eriävä mielipide: Esitän seuraavan eriävän mielipiteeni lautakunnan päätökseen: Mielestäni esitetty maanomistajien ja "tilaajien" ns. kaavarunkosuunnitelma ei riittävästi noudata maakuntakaavaa eikä yleiskaavaa, joten asiassa saatavissa olevan oheismateriaalin pohjalta lautakunnalla ei ole ollut aitoa mahdollisuutta tehdä jatkovalmistelutoimia tai -päätöksiä koskien tulevaa asemakaavoitustyötä. Lista-asian oheismateriaaliin olisi ollut hyvä liittää pyydettyjä tietoja "kaavarunkovaihetta" ohjanneen työryhmän muistioista (2007-2008), maanomistajien ja tilaajien yhteistyön järjestäytymismuistiosta (2002), konsulttien laatimista maankäyttöluonnoksista (2003), yleiskaavaluonnoksesta Espoonkartano-Järvikylä alueelta (20.11.2003), ja yleiskaavaluonnoksesta kehä III:n pohjoispuolisista alueista (16.2.2006). Asemakaavoituksen käynnistäminen kiireellisenä syksyn 2008 työohjelmassa esitetyllä tavalla on mielestäni vastoin kaupunginvaltuuston 7.4.2008 tekemää yleiskaavapäätöstä, jossa yleiskaavan ensisijaisen kehittämisvyöhykkeen ulkopuolelle jäävät uudet alueet tulee toteuttaa pääsääntöisesti suunnittelukauden loppupuolella (2020-2030). Alueen asemakaavoittaminen on mitä ilmeisimmin Espoon yhdyskuntarakenteen eheyttämistavoitteiden ja ilmastovaikutusten sekä kaupungin maankäytön

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 82 / 133 Kaupunkisuunnittelulautakunta 7.4.2010 5 ja kunnallistekniikan rakentamisen kannalta kokonaistaloudellisesti erittäin epäedullista. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Mynttilä, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (VAT -alue) sekä luonnonsuojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin. 1.2 Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. 1.3 Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä. 1.4 Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä. 1.5 Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa. 1.6 Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. 1.7 Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 83 / 133 1.8 Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa. 2 Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat: 2.1 Finnsinmäki-Espoonkartanonmäki-Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi. 2.2 Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa. 2.3 Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. 2.4 Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset. 3 järjestää tulevaisuudessa valmisteluaineiston nähtävilläoloaikana tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja pöydällepanoehdotuksensa tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta 22.4.2010 3 Asia jätettiin pöydälle seuraavaan 22.4.2010 pidettävään kokoukseen. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Mynttilä, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (VAT -alue)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 84 / 133 sekä luonnonsuojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin. 1.2 Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. 1.3 Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä. 1.4 Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä. 1.5 Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa. 1. 6 Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. 1.7 Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin. 1.8 Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa. 2 Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat: 2.1 Finnsinmäki-Espoonkartanonmäki-Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi. 2.2 Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 85 / 133 2.3 Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. 2.4 Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset. 3 järjestää tulevaisuudessa valmisteluaineiston nähtävilläoloaikana tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Elo ehdotti jäsen Kemppi-Virtasen kannattamana, että kohta 1.2 muutetaan kuulumaan: Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. Tavoitteena on kulttuurimaisemaan hienovaraisesti sopivien uusien kylämiljöiden luominen. lisätään uusi kohta 1.3: Asuinalueiden (AP) sijoittaminen avoimille peltoalueille tehdään siten, että arvokkaat kulttuurimaisemat näkymineen säilyvät. Jatkosuunnittelussa avoimille paikoille sijoitettavien asuinalueiden määrä, tehokkuus ja muu sisältö arvioidaan huolellisesti ja saadun palautteen perusteella tehdään maiseman merkitystä korostavat ratkaisut. kohta 1.5. (uusi numero 1.6) muutetaan kuulumaan: Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa ja yhteydet Kauklahden suuntaan toimivat. Erityisesti kiinnitetään huomiota hyvin palvelevaan joukkoliikenteeseen ja toimiviin ja turvallisiin kevyen liikenteen yhteyksiin. Edelleen puheenjohtaja ehdotti jäsen Kemppi-Virtasen kannattamana, että lautakunta päättää seuraavaa: Espoon kaupunkikehityksessä Espoonkartanon alueella on erityinen merkitys kulttuurihistoriansa ja - maisemallisten arvojensa takia. Finnsinmäki, Espoonkartano ja Mynttilä muodostavat historiallisesti ja maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden. Alueen erityisyyden takia lautakunta ohjaa asemakaavan jatkovalmistelua siten, että valmisteluaineiston nähtävilläolon jälkeen lautakunnan käsittelyyn tuodaan mahdollisimman pikaisesti saadun palautteen pääkohdat ja kyseessä olevien alueiden asemakaavoituksen luonnokset. Esittelyn perusteella lautakunta antaa tarvittavat ohjeet asemakaavaehdotusten laadintaa varten. Jäsen Kemppi-Virtanen ehdotti jäsen Holman kannattamana, että tulevan tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan Heikki Seppä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen sekä jäsen Kemppi-Virtasen tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 86 / 133 kukaan ei vastustanut niitä totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Mynttilä, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (VAT -alue) sekä luonnonsuojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin. 1.2 Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. Tavoitteena on kulttuurimaisemaan hienovaraisesti sopivien uusien kylämiljöiden luominen. 1.3 Asuinalueiden (AP) sijoittaminen avoimille peltoalueille tehdään siten, että arvokkaat kulttuurimaisemat näkymineen säilyvät. Jatkosuunnittelussa avoimille paikoille sijoitettavien asuinalueiden määrä, tehokkuus ja muu sisältö arvioidaan huolellisesti ja saadun palautteen perusteella tehdään maiseman merkitystä korostavat ratkaisut. 1.4 Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä. 1.5 Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä. 1.6 Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa ja yhteydet Kauklahden suuntaan toimivat. Erityisesti kiinnitetään huomiota hyvin palvelevaan joukkoliikenteeseen ja toimiviin ja turvallisiin kevyen liikenteen yhteyksiin.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 87 / 133 Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.6.2016 114 1.7 Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. 1.8 Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin. 1.9 Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa. 2 Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat: 2.1 Finnsinmäki - Espoonkartanonmäki - Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi. 2.2 Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa. 2.3 Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. 2.4 Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset. 3 järjestää tulevaisuudessa valmisteluaineiston nähtävilläolon aikana tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Heikki Sepän. Lisäksi lautakunta päätti, että Espoon kaupunkikehityksessä Espoonkartanon alueella on erityinen merkitys kulttuurihistoriansa ja - maisemallisten arvojensa takia. Finnsinmäki, Espoonkartano ja Mynttilä muodostavat historiallisesti ja maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden. Alueen erityisyyden takia lautakunta ohjaa asemakaavan jatkovalmistelua siten, että valmisteluaineiston nähtävillä olon jälkeen lautakunnan käsittelyyn tuodaan mahdollisimman pikaisesti saadun palautteen pääkohdat ja kyseessä olevien alueiden asemakaavoituksen luonnokset. Esittelyn perusteella lautakunta antaa tarvittavat ohjeet asemakaavaehdotusten laadintaa varten. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 88 / 133 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Mynttilän valmisteluaineistosta, alue 512400, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 10.5.2010 päivätyn ja 8.6.2016 muutetun Mynttilä - Myntböle, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6584, 70. Kaupunginosassa Espoonkartano, alue 512400, 3 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varajäsen Rainer Lahden kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta, joka kuuluu: Autopaikkamääräystä muutetaan siten, että kytkettyjen pientalojen osalta autopaikkojen minimivaatimus on kuitenkin vähintään 1,5 ap / asunto. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän päätösehdotus ja puheenjohtajan ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta 1.2.2017 19 1 päätti, että autopaikkamääräystä muutetaan siten, että kytkettyjen pientalojen osalta autopaikkojen minimivaatimus on kuitenkin vähintään 1,5 ap / asunto, 2 yhtyi vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Mynttilän valmisteluaineistosta, alue 512400, 3 hyväksyi MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 10.5.2010 päivätyn ja 8.6.2016 muutetun Mynttilä - Myntböle, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6584, 70. Kaupunginosassa Espoonkartano, alue 512400, 4 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 89 / 133 Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Mynttilän asemakaavaehdotuksesta, alue 512400, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 10.5.2010 päivätyn ja 1.2.2017 muutetun Mynttilä-Myntböle, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6584, 70. Kaupunginosassa Espoonkartano ja 44. kaupunginosassa Kauklahti, alue 512400. Käsittely Puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Jukka Lahden kannattamana, että: Kaupunkisuunnittelulautakunta antaa tehtäväksi seuraavan lisätoimenpiteen kaupunkisuunnittelulautakunnalle esitellystä kokonaisuudesta: Espoonkartanosta ja sen lähialueista (neljä asemakaavaa) tehdään osaksi kaupunginhallitukselle esitettävää asemakaavamateriaalia tiivis esittely, jossa osoitetaan ainakin seuraavat asiat: a) aluekokonaisuuden perustelut kytkeytymisenä Kehä 3:een ja Kauklahteen; b) valmistelun eri vaiheet sekä pääperiaatteet ja käytännöt, joihin on päädytty; c) keskeisimmät tiedot luontoarvoista ja luontoselvityksistä sekä niiden perusteella tehdyistä ratkaisuista; d) suhde Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavatyöhön. ja muilta osin asia jätetään pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaan 14.2.2017 pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtajan Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi tehtäväksi seuraavan lisätoimenpiteen kaupunkisuunnittelulautakunnalle esitellystä kokonaisuudesta: Espoonkartanosta ja sen lähialueista (neljä asemakaavaa) tehdään osaksi kaupunginhallitukselle esitettävää asemakaavamateriaalia tiivis esittely, jossa osoitetaan ainakin seuraavat asiat: a) aluekokonaisuuden perustelut kytkeytymisenä Kehä 3:een ja Kauklahteen;

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 90 / 133 b) valmistelun eri vaiheet sekä pääperiaatteet ja käytännöt, joihin on päädytty; c) keskeisimmät tiedot luontoarvoista ja luontoselvityksistä sekä niiden perusteella tehdyistä ratkaisuista; d) suhde Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavatyöhön. ja muilta osin asia jätettiin pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaan 14.2.2017 pidettävään kokoukseen. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Toimenpiteitä varten: jatkokäsittely kaupunginhallitus - Vastineet muistutuksen jättäneille, jotka ovat sitä pyytäneet ja ilmoittaneet osoitteensa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 91 / 133 605/2016 10.02.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 149 31.8.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta 233 14.12.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta 5 18.1.2017 31 Albergan kartano, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 111307, 51. kaupunginosa Leppävaara, palautettu 18.1.2017 Valmistelijat / lisätiedot: Thuy Pham-Linko, puh. 050 347 5374 Tarja Pennanen, puh. 046 877 3002 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Albergan kartanon asemakaavan muutoksesta, alue 111307, 2 hyväksyy 8.6.2016 päivätyn ja 30.11.2016 muutetun Albergan kartano - Alberga gård asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6970, 51. kaupunginosassa Leppävaara, alue 111307. Käsittely Esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että: Korjataan kaavaselostusta ja vastineita sekä lisätään melua koskeva kaavamääräys: Selostusta on täydennetty melun osalta seuraavasti "Asuinrakennukset on aikoinaan suunniteltu silloisten asemakaavojen mukaisesti ja kaavoissa ei ole huomioitu pikaraitiotien kulkemista Alberganesplanadilla. Kun uusi raideliikenne toteutetaan, sen toimivuus ja melua aiheuttavat vaikutukset tulee suunnitella siten, että vaikutukset asuntoihin otetaan huomioon ja melu minimoidaan, ellei sitä kyetä kokonaan poistamaan. Kaavan lisätään määräys Pikaraitiotien varrella tulee huomioida meluntorjunta-tarve. Raideyhteyttä suunniteltaessa tulee rakenteissa huomioida raideliikenteen aiheuttama melu, tärinä ja runkomelu." Lisäksi vastineisiin on lisätty täydennykset lautakunnan päätöksestä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus yksimielisesti

Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 92 / 133 hyväksyä. Koska sitä ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 9 Albergan kartano, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 10 Albergan kartano, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 11 Albergan kartano, kaupunkisuunnittelulautakunnan 18.1.2017 hyväksymät toimenpidelinjaukset ja jatkosuunnitteluohjeet - Albergan kartano, tapahtumaluettelo - Albergan kartano, kaavamääräykset - Albergan kartano, kaavakartta - Albergan kartano, ajantasa-asemakaava - Albergan kartano, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, julkinen - Leppävaaran alueen pysäköintikaavio Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa pikaraitotie kulkeminen Alberganesplanadilla ja muodostaa Alberganesplanadin keskelle puistoalue niin, että jalankulku- ja pyöräily-yhteydet eivät katkea. Raide-Jokerin liikennöinnistä pyritään luomaan sujuva, huomioiden alueen liikenneturvallisuus ja -sujuvuus. Suunnittelualue sijaitsee Alberganesplanadilla ja on pinta-alaltaan noin 23 500 m². Alberganesplanadilla olevat puut kaavoitetaan puistoksi ja raitiolinjan alle jääville asukaspysäköintipaikoille (LPA, alue) etsitään korvattavat alueet Leppävaarasta. Ruusutorppa I (111603) kaavamuutoksessa esitetään korvaavia autopaikkoja Huvilinnanmäen, Huvilinnanaukion ja Säterinkadun katualueille. Lisäksi Säterinkujalta estetään liittyminen Linnoitustielle. Kaavalla ei osoiteta uutta rakennusoikeutta. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 31.8.2016 kokouksessa, että Alberganesplanadin länsireunalla säilytetään noin 20 autopaikkaa, joita alueella vierailevat ja asioivat voivat käyttää. Jatkosuunnittelussa ennen asemakaavan seuraavaa lautakuntakäsittelyä laaditaan suunnitelma ja asianosaisten tahojen kanssa neuvotellaan kokonaisratkaisu siitä, miten Raide-Jokerin toteutuksesta aiheutuva asukaspysäköintipaikkojen vähennys korvataan. Raide-Jokerin aiheuttamien meluhaittojen minimoinnin suunnittelua jatketaan. Alueen länsiosassa katua ei avata autoilulle Leppävaarankadulta. Nähtävillä olon aikana tutkitaan miten pikaratikan nopeus tällä alueella saadaan riittävän pieneksi ja koko kaupunkirakenne saadaan mahdollisimman viihtyisäksi ja turvalliseksi ns. shared space - ratkaisulla.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 93 / 133 Kaupunkisuunnittelulautakunnan 31.8.2016 päätöksen jälkeen asukasyhdistyksen ja useamman taloyhtiön edustajan kanssa on pidetty tapaaminen ja heidän kanssaan on järjestetty maastossa kävely. Alueen asukaspysäköintiä hallinnoivan Leppävaaran pysäköinti Oy:n kanssa on neuvotteluissa sovittu korvattavista autopaikoista. Kaupunki on osaltaan aloittanut kaavoituksen korvattavien autopaikkojen osoittamiseksi Leppävaaran alueella. Nähtävilläolon aikana raitiotieliikenteen meluselvitys on valmistunut. Kaavaehdotus on laadittu selvitystulosten mukaisesti. Suunnitelmakuvat on muutettu päätöksen jälkeen siten, ettei Leppävaarankadulta avata ajoneuvoliikenteelle. Muutos vaikuttaa kaavaan siten, että kaava on Raide-Jokerin hankesuunnitelman mukainen. Nähtävillä pidetyssä materiaalissa esitettiin Raide-Jokerin nopeudet eri kohdissa Alberganesplanadia. Tässä kohdassa nopeudet ovat alhaisia alle 30 km/h. Shared space ratkaisua selvitettiin, mutta Alberganesplanadin alueella päädyttiin pitämään kulkumuodot erillään liikenteen toimivuuden ja turvallisuuden takia. Lautakunnan 18.1.2017 päätöksellä hyväksyttiin Toimenpidelinjaukset ja jatkosuunnitteluohjeet koskien Raide-Jokerin suunnittelua Alberganesplanadin kohdalla. Kaava vastaa 18.1.2017 tehtyä päätöstä. Ohjeistus on lisätty liitteeksi ja aineistoa on täydennetty kuvaliitteellä (Leppävaaran alueen pysäköintikaavio), jossa ilmenee jatkosuunnittelun selvitettävät kohdat ja autopaikkojen määrä ja niiden sijoittelu. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 94 / 133 Albergan kartano - Alberga gård asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6970, 51. kaupunginosassa Leppävaara, alue 111307. Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu 14.11.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 10.11.2015. Alueen nykytila Suuri osa suunnittelualueesta sijaitsee Leppävaarankadun ja Säterinkadun väliin jäävälle Alberganesplanadille. Pieni osa Linnoitustien pohjoispäästä kuuluu myös suunnittelualueeseen. Alberganesplanadi pohjoispäässä on taideteos Lippumeri ja keskellä esplanadia istutettuja puita. Suunnittelualue rajautuu itä ja länsipuolella asuintalokortteleihin. Alue on kaupungin maanomistuksessa. Kioski ja asukaspysäköintialueet on kaupungin omistamia alueita, joiden hallinta on siirretty pitkäaikaisesti paikanpitäjille vuokralle. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaavassa suunnittelualue on varattu nykyisellään säilytettävänä asuinalueen (A), joka rajautuu yksiajorataiseen päätiehen, pääkatuun tai alueelliseen kokoojakatuun. Alueen asemakaavaa muuttaessa turvataan nykyisen rakennuskannan säilyminen ja ympäristökuvaan soveltuva kehittäminen. Raidelinjaus on osoitettu yleiskaavakartassa lännempänä Alberganesplanadista, mutta merkintä on sijainniltaan ohjeellinen, mutta yhteytenä sitova etelän suuntaan. Nyt laadittu asemakaavan muutos on voimassa olevan yleiskaavan mukainen. Asemakaava Alberganesplanadi on osoitettu kaduksi, jonne on osoitettu Etelä-Leppävaaran aluepysäköintijärjestelmän kuuluvien kortteleiden autopaikkoja (LPA, alue). Alberganesplanadin keskelle on osoitettu istutettava tai luonnonvaraisesti kasvullisena ja huolitellussa asussa pidettävä rakentamaton alueen osa. Säterinkadun ja Alberganesplanadin pohjoispuolella oleva istutettava tai luonnonvaraisesti kasvullisena ja huolitellussa asussa pidettävä rakentamaton alueen osa on merkattu ohjeellisena. Asemakaavassa on sallittu myös rakennusala, jolle saa sijoittaa kioskin, jonka rakennusoikeus on 80 k-m² (k80). Nykyinen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 95 / 133 suunnittelualue rajautuu asuinkortteleihin, joissa on liittymäkieltoja ja ulokkeen merkintöjä (u ja u-1). Viranomaisneuvottelu Kaavasta on käyty MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu 19.11.2015. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen nähtäville 31.8.2016. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 19.9. - 17.10.2016. Nähtävilläoloaikana jätettiin 7 muistutusta ja saatiin 5 lausuntoa ja kannanottoa. Muistutuksissa oltiin huolissaan pikaraitiotien tuomasta melusta ja sen kuulumisesta asuntojen sisään ja siitä miten korvattavat autopaikat sijoitetaan. Muistutuksissa nostettiin esille myös lautakunnan ohjeistukset jatkosuunnittelusta. Asemakaavan muutos Alberganesplanadi-niminen katu on osoitettu katualueeksi, jonka keskellä olevat istutettavat tai luonnon varaisesti kasvullisena ja huolitellussa asussa pidettävä rakentumatonalue on osoitettu puistoksi (VP). Puistoalueen keskelle on osoitettu rakennusala olemassa olevalle rakennukselle (k), jonka rakennusoikeus on 150 k-m². Puistoon on merkattu myös olemassa olevat johtoputket, joiden sijainti on likimääräinen. Asemakaava ehdotus koskee myös suunnittelualueeseen rajautuvien liikeja toimistorakennusten ja asuinkortteleiden (K, AK) liittymäkiellot ja ulokkeet (u). Kaavassa on myös merkintöjä kadun likimääräisistä korkeusasemista. Alberganesplanadin länsireunassa säilyvät yleiset pysäköintipaikat ennallaan, kuten kaupunkisuunnittelulautakunta päätöksessään edellytti. Esplanadin länsireunassa on noin 20 paikkaa ja itäreunassa noin 14 paikkaa. Asuinkortteleiden aluepysäköintipaikat siirretään muualle Etelä-Leppävaaran alueella. Korvaavia pysäköintipaikkoja esitetään sijoitettavaksi Huvilinnanmäelle, Huvilinnanaukiolle ja asukkaiden ehdottamalle Säterinkadulle. Alberganesplanadin länsiosan ajorata säilytetään ennallaan kaksisuuntaisena ja pohjoispäässä säilyy kääntöpaikka. Raitiotielinja on länsiosan ajoradan ja puiston välissä. Raitiotiepysäkki sijaitsee Alberganesplanadin eteläpäässä. Pysäkin välittömään läheisyyteen osoitetaan ainoastaan liityntäpyöräpysäköintiä. Ajoyhteys Linnoitustieltä Säterinkujalle katkaistaan liittymäkiellolla. Tällöin varmistetaan Raide-Jokerin liikennöinnin sujuvuus. Säterinkujalle yhteys toimii edelleen Säterinkadulta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 96 / 133 Päätöshistoria Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. Selvitykset Raitiotieliikenteelle on tehty meluselvitys (Promethor OY, 26.9.2016). Selvityksen lähtötietona on käytetty Helsingin uuden raitiovaunun melupäästötietoja. Selvityksen mukaan raitiotieliikenteen aiheuttama keskiäänitaso asuinrakennuksien julkisivuihin on suurimmillaan päivällä 55 db ja yöllä 50 db. Asuinhuoneiden sisä äänitason ohjearvon ollessa vastaavasti 35 db ja 30 db, saadaan julkisivun ääneneristävyysvaatimukseksi suurimmillaan 20 db. Lisäksi selvityksen mukaan nykyisten asuinrakennusten julkisivujen ääneneristävyyden tulee olla suurimmillaan 30 db, jotta maksimiäänitaso asuintiloissa yöaikaan ei ylitä 45 db:ä. Nykyisten asuinrakennusten julkisivujen ääneneristävyyden voidaan arvioida olevan vähintään 30 db ja siten täyttävän niin keskiäänitasoista kuin yöaikaisesta maksimiäänitasosta muodostuvan ääneneristävyysvaatimuksen. Kaavan lisätään määräys Pikaraitiotien varrella tulee huomioida meluntorjuntatarve. Raideyhteyttä suunniteltaessa tulee rakenteissa huomioida raideliikenteen aiheuttama melu, tärinä ja runkomelu. Kaavataloudelliset vaikutukset Vuonna 2015 Raide-Jokerin hankesuunnitelmassa Alberganesplanadin kohdan kustannusarvioiksi arvioitiin noin 2,7 miljoonaa euroa, joka sisältää kadun kustannukset, rakennuttamis- ja omistaja tehtävät ja suunnittelutyön. Kustannusarviossa on myös otettu huomioon 10 % arvaamattomat kustannukset. Korvattavien autopaikkojen kustannusarvioita ei ole laskettu, mutta kokonaistaloudellisesti arvioituna Raide-Jokerin hanke on Espoon kaupungin kannalta kaavataloudellisesti positiivinen. Perittävät maksut Raide-Jokeri on Espoon ja Helsingin kaupunkien sekä valtion yhteinen hanke. Hyväksyminen Kaupunkisuunnittelulautakunta 31.8.2016 149 Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 97 / 133 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Albergan kartanon valmisteluaineistosta, alue 111307, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 31.8.2016 päivätyn Albergan kartano - Albergan garden asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6970, 51. Kaupunginosassa Leppävaara, alue 111307, 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Kai Lintunen ehdotti jäsen Pirjo Kemppi-Virtasen kannattamana, että: Ehdotus palautetaan valmisteluun siten, että tutkitaan vaihtoehdon A (oas) toteuttaminen myös ns. shared space - ratkaisuna, jossa eri liikennemuodot yhdistyvät (ns. A2-ratkaisu). Lähtökohtana shared space - ratkaisussa on Alberganesplanadin liikennejärjestelyiden nykytila (ilman katuyhteyden avaamista Leppävaarankadulle) ja poikittaispysäköinnin muuttaminen kadunvarsipysäköinniksi. Shared space - ratkaisun tutkiminen on erityisen tärkeää kaupunkikeskusten ydinalueilla elävän ja toimivan kaupunkirakenteen ja -kuvan rakentamiseksi. Lisäperusteluja: Raitiotieliikenteen erottaminen muusta liikenteestä on ymmärrettävä lähtökohta liikennesuunnittelulle, mutta ei välttämättä ole toimivin ratkaisu kaupunkikeskusten ydinalueilla. Kaupunkikeskusten ydinalueilla shared space - ratkaisu tuottaa varmasti elävämpää ja toimivampaa kaupunkirakennetta (ei keinotekoisia estevaikutuksia). Raitiotie on myös osa kaupunkikuvaa, eikä sitä voida pelkillä turvallisuussyillä sulkea ulos keskustojen yhtenäisestä kaupunkirakenteesta. Katuyhteyden avaaminen Leppävaarankadulle taas johtaa varmasti rajuun läpiajoliikenteeseen kohti Säteriä sulkien puistoalueen kokonaan läpiajavan ajoneuvoliikenteen saartamaksi. Samoja teemoja joudumme varmasti miettimään myös mm. Otaniemen osalta, joten tämä harjoitus on syytä tehdä jo tässä vaiheessa, jotta ymmärrämme, mitä olemme päättämässä. Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula totesi, että koska palautusta myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat palautusta, äänestävät JAA ja ne, jotka sitä vastustavat, äänestävät EI.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 98 / 133 Nimenhuutoäänestyksessä palautusehdotuksen puolesta äänestivät jäsen Paula Pöntynen, jäsen Stefan Ahlman, varajäsen Lari Tuominen, jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen, jäsen Kai Lintunen ja puheenjohtaja Markku Markkula eli kuusi (6) jäsentä. Sitä vastustivat jäsen Suvi Karhu, jäsen Jukka Lahti, varajäsen Helena Haapsaari, varajäsen Henna Partanen, varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen, jäsen Seppo Salo ja jäsen Ulla Palomäki eli seitsemän (7) jäsentä. Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan seitsemällä äänellä kuutta vastaan (7/6) hylänneen palautusehdotuksen ja asian käsittelyn jatkuvan. Puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Kai Lintusen ja jäsen Seppo Salon kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi päätöskohta, joka kuuluu: Jatkosuunnittelun ohjeena on, että Alberganesplanadin länsireunalla säilytetään noin 20 autopaikkaa, joita alueella vierailevat ja asioivat voivat käyttää. Lisäksi ennen asemakaavan seuraavaa lautakuntakäsittelyä laaditaan suunnitelma ja asianosaisten tahojen kanssa neuvotellaan kokonaisratkaisu siitä, miten Raide-Jokerin toteutuksesta aiheutuva asukaspysäköintipaikkojen vähennys korvataan. Raide-Jokerin aiheuttamien meluhaittojen minimoinnin suunnittelua jatketaan. Alueen länsiosassa katua ei avata autoilulle Leppävaarankadulta. Nähtävillä olon aikana tutkitaan miten pikaratikan nopeus tällä alueella saadaan riittävän pieneksi ja koko kaupunkirakenne saadaan mahdollisimman viihtyisäksi ja turvalliseksi ns.shared space - ratkaisulla. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula totesi, että koska puheenjohtajan tekemää lisäysehdotusta myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat esittelijän alkuperäistä päätösehdotusta, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat puheenjohtajan ehdotusta, äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä esittelijän alkuperäisen ehdotuksen puolesta (JAA) äänestivät varajäsen Henna Partanen ja varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen eli kaksi (2) jäsentä. Puheenjohtajan lisäyksen puolesta (EI) äänestivät jäsen Paula Pöntynen, jäsen Suvi Karhu, jäsen Jukka Lahti, varajäsen Helena Haapsaari, jäsen Seppo Salo, jäsen Stefan Ahlman, jäsen Ulla Palomäki, varajäsen Lari Tuominen, jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen, jäsen Kai Lintunen ja puheenjohtaja Markku Markkula eli yksitoista (11) jäsentä. Puheenjohtaja totesi lisäysehdotuksensa tulleen hyväksytyksi äänin yksitoista kaksi (11/2). Päätös

Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 99 / 133 1 yhtyi vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Albergan kartanon valmisteluaineistosta, alue 111307, 2 hyväksyi MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 31.8.2016 päivätyn Albergan kartano - Albergan garden asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6970, 51. Kaupunginosassa Leppävaara, alue 111307, 3 päätti, että jatkosuunnittelun ohjeena on, että Alberganesplanadin länsireunalla säilytetään noin 20 autopaikkaa, joita alueella vierailevat ja asioivat voivat käyttää. Lisäksi ennen asemakaavan seuraavaa lautakuntakäsittelyä laaditaan suunnitelma ja asianosaisten tahojen kanssa neuvotellaan kokonaisratkaisu siitä, miten Raide-Jokerin toteutuksesta aiheutuva asukaspysäköintipaikkojen vähennys korvataan. Raide-Jokerin aiheuttamien meluhaittojen minimoinnin suunnittelua jatketaan. Alueen länsiosassa katua ei avata autoilulle Leppävaarankadulta. Nähtävillä olon aikana tutkitaan miten pikaratikan nopeus tällä alueella saadaan riittävän pieneksi ja koko kaupunkirakenne saadaan mahdollisimman viihtyisäksi ja turvalliseksi ns. shared space - ratkaisulla. 4 merkittiin että nähtäville asetettavaa materiaalia tarkistetaan siltä osin, ettei se ole ristiriidassa lisäpäätöksen kanssa, 5 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.12.2016 233 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Albergan kartanon asemakaavan muutoksesta, alue 111307, 2 hyväksyy 8.6.2016 päivätyn ja 30.11.2016 muutetun Albergan kartano - Alberga gård asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6970, 51. kaupunginosassa Leppävaara, alue 111307. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Lintunen teki puheenjohtaja Markkulan kannattamana pöydällepanoehdotuksen:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 100 / 133 Kaupunkisuunnittelulautakunta jättää asian pöydälle 18.1.2017 pidettävään kokoukseen ja edellyttää kaupunkisuunnittelukeskuksen valmistelevan lautakunnan käytettäväksi silloin tapahtuvaa käsittelyä varten jatkosuunnittelua ja toteutusta ohjaavat toimenpidelinjaukset, joista lautakunta voi silloin päättää ja joihin sisällytetään etenkin ohjeet koskien Raide-Jokerin sijoittumista, aiheuttamaa melua, autopaikkojen määrää ja sijoittelua sekä varautumista ns. shared space -ratkaisuun tulevaisuudessa. Näiden valmistelu suoritetaan ollen yhteydessä Leppävaara-seuraan sekä asuntoyhtiöihin ja muihin vastaaviin asianosaisiin. Meluselvitykset toimitetaan näille tahoille ja saatetaan julkisesti tiedoksi. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli voidaanko jäsen Lintusen ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.1.2017 5 jättää asian pöydälle 18.1.2017 pidettävään kokoukseen ja edellyttää kaupunkisuunnittelukeskuksen valmistelevan lautakunnan käytettäväksi silloin tapahtuvaa käsittelyä varten jatkosuunnittelua ja toteutusta ohjaavat toimenpidelinjaukset, joista lautakunta voi silloin päättää ja joihin sisällytetään etenkin ohjeet koskien Raide-Jokerin sijoittumista, aiheuttamaa melua, autopaikkojen määrää ja sijoittelua sekä varautumista ns. shared space -ratkaisuun tulevaisuudessa. Näiden valmistelu suoritetaan ollen yhteydessä Leppävaara-seuraan sekä asuntoyhtiöihin ja muihin vastaaviin asianosaisiin. Meluselvitykset toimitetaan näille tahoille ja saatetaan julkisesti tiedoksi. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Albergan kartanon asemakaavan muutoksesta, alue 111307, 2 hyväksyy 8.6.2016 päivätyn ja 30.11.2016 muutetun Albergan kartano - Alberga gård asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6970, 51. kaupunginosassa Leppävaara, alue 111307. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtajan Markku Markkula ehdotti jäsen Kai Lintusen ja varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää hyväksyä asemakaavan muuttamisen ja jatkotoimenpiteiden ohjeeksi liitteen: Toimenpidelinjaukset ja jatkosuunnitteluohjeet koskien Raide-Jokerin suunnittelua

Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 101 / 133 Alberganesplanadin kohdalla., jonka mukaisesti asemakaava ja sen materiaali korjataan ja tuodaan lautakunnan hyväksyttäväksi. Toimenpidelinjaukset ja jatkosuunnitteluohjeet koskien Raide-Jokerin suunnittelua Alberganesplanadin kohdalla -liite on ollut kaupunkisuunnittelulautakunnan tutustuttavana Webforum-järjestelmässä ja liitetään pöytäkirjan liitteeksi. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko puheenjohtajan ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Päätös päätti hyväksyä asemakaavan muuttamisen ja jatkotoimenpiteiden ohjeeksi päätöksen liitteen: Toimenpidelinjaukset ja jatkosuunnitteluohjeet koskien Raide-Jokerin suunnittelua Alberganesplanadin kohdalla., jonka mukaisesti asemakaava ja sen materiaali korjataan ja tuodaan lautakunnan hyväksyttäväksi. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakijat - Ote ja liitteet: Uudenmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus ELY - Vastineet muistutusten jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Laskutus: kaupunkisuunnittelukeskus - Kuulutus hyväksymisestä ja lainvoimaisuudesta valitusajan jälkeen - Tieto niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 2 mom mukaan sitä pyytäneet tarvittaessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 102 / 133 1543/2016 10.02.03 32 Marinkallio, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 412601, 34. kaupunginosa Espoonlahti Valmistelijat / lisätiedot: Aija Aunio, puh. 043 825 5212 Markus Pasanen, puh. 043 824 7351 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Marinkallion valmisteluaineistosta, alue 412601, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 14.2.2016 päivätyn Marinkallio - Marisberget asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7036, 34. kaupunginosassa Kivenlahti, alue 412601, 3 pyytää asemakaavasta / asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 12 Marinkallio, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen - Marinkallio, tapahtumaluettelo - Marinkallio, kaavamääräykset 1 - Marinkallio, kaavamääräykset 2 - Marinkallio, kaavakartta - Marinkallio, ajantasa-asemakaava - Marinkallio, havainnekuva - Marinkallio, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, julkinen Voimassa olevaa asemakaavaa muutetaan hakijan, YIT Rakennus Oy:n sekä toisen maanomistajan, Oy Teboil Ab:n toiveiden mukaisesti. Asuntokorttelin osan toteutettavuutta parannetaan mahdollistamalla sen jakaminen 12 tonttiin ja tarkistamalla kerroslukuja vähäisesti. Pysäköintiratkaisuja kehitetään siten, että mahdollistetaan 3-tasoisen, osin maan alle sijoittuvan pysäköintilaitoksen rakentaminen Länsiväylän

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 103 / 133 viereen. Pysäköintilaitos korvaa voimassa olevassa asemakaavassa määrätyn meluesteen. Asuinkorttelin ja huoltoasematontin välistä rajaa siirretään vastaamaan olemassa olevia huoltoasematoimintoja. Marinkallion katualuetta levennetään huoltoasemaliikenteen ja asukasliikenteen kanavoimiseksi turvallisesti erilleen. Jorvaksentien katualuetta levennetään korttelialueelle päin kevytliikenneväylävarausta varten. Muutokset parantavat kaavaalueen ja lähiympäristön liikenneturvallisuutta. Kaavamuutosalue sijaitsee merellisessä maisemassa Espoonlahden sillan ja Marinsataman välittömässä läheisyydessä, Vanhan Jorvaksentien ja Länsiväylän välisellä alueella. Lännessä muutosalue rajoittuu rakenteilla olevaan Marinkallio-katuun ja idässä Kauklahdenväylään. Suunnittelualue on kooltaan noin 4,6 ha ja se käsittää voimassa olevan Marinkallio asemakaavan asuinkerrostalojen (AK) korttelin 34068 itäisen osan sekä huoltoaseman korttelialueen (LH). Lisäksi kaava-alueeseen kuuluu Vanhan Jorvaksentien ja Marinportin katualueitta sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevaa aluetta (ET). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Aloite ja vireilletulo Asemakaavan muutosta on 5.4.2016 hakenut Asunto Oy Espoon Marinkallio, c/o YIT Rakennus Oy. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin vireille 5.8.2016. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt kaavahankkeen vuoden 2017 kaavoitusohjelmaan. Hakijan tavoitteena on parantaa asuntokorttelin osan toteutettavuutta siten, että mahdollistetaan sen jakaminen 12 tonttiin ja kerroslukuja tarkistetaan vähäisesti. Lisäksi tavoitteena on pysäköintiratkaisujen kehittäminen siten, että mahdollistetaan 3-tasoisen, osin maan alle sijoittuvan pysäköintilaitoksen rakentaminen Länsiväylän viereen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 104 / 133 Pysäköintilaitos korvaa voimassa olevassa asemakaavassa Länsiväylän varteen määrätyn meluesteen. Alueen nykytila Suunnittelualueeseen kuuluva AK-korttelialue on rakentamaton metsäinen kallioselänne, jossa korkeuserot ovat suuret. Huoltoasematontilla on vuonna 1997 rakennettu Oy Teboil Ab:n asema. Korttelialueet (AK ja LH) ovat yksityisomistuksessa. Kaavamuutosalueen länsipuolella sijaitsevat Marinkallio-katu sekä AK-korttelin läntinen osa ovat rakenteilla. AK-korttelialueen läntinen osa on rakenteilla voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Marinportin katualueeksi varattu alueen lunastus on kesken. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Suunnittelualuetta koskevat Uudenmaan maakuntakaava (vahvistettu 2006) ja Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava (vahvistettu 2014). Vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmässä (2014) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alueen eteläpuolelle on merkitty viheryhteystarve. Lisäksi alueen reunalla kulkee siirtoviemäri. Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka sai lainvoiman 17.2.2010. Kaavassa suunnittelualue on varattu kaupunkimaiseksi asuntoalueeksi (A1). Voimassa oleva asemakaava, Marinkallio asemakaava ja asemakaavan muutos, 412600, hyväksyttiin 2010 ja sai lainvoiman 2011. Kaavamuutosalueeseen sisältyy asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK-1), huoltoaseman korttelialue (LH-1), yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET-1) sekä katualuetta. Lisäksi aluetta koskee maanalainen asemakaava Matinkylä - Kivenlahti metrotunneli 940100, joka on saanut lainvoiman 2013. Pääosa kaavamuutosalueesta sisältyy maanalaisen kaavan alueeseen ja sille on osoitettu Metrotunnelia varten varattu maanalainen tila suojavyöhykkeineen (Ma-LM). Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 15.8. 13.9.2016. Kaava-aluetta on laajennettu OAS:in nähtävilläolon jälkeen liittämällä mukaan huoltoasematontti ja Jorvaksentien katualue. Nähtävilläolon aikana jätettiin kaksi kirjallista mielipidettä. Oy Teboil Ab:n antamassa mielipiteessä esitettiin AK- ja LH kaavatonttien rajojen muuttamista vastaamaan huoltoasematoimintojen sijoittumista nykytilanteessa. Perusteluna todettiin, että osa D-tankkausalueesta jää nykyisen kaavan asuinkorttelin puolelle. Toisessa annetussa mielipiteessä Suur-Espoonlahden kehitys ry (SELAK) esitti korttelitehokkuuden ja kerroskorkeuden kasvattamista merkittävästi. Perusteluna esitettiin alueen sijainti tulevan Kivenlahden metrokeskuksen läheisyydessä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 105 / 133 Kaupunkitekniikan keskus on suunnittelun edetessä esittänyt, että Vanhan Jorvaksentien pohjoispuolelle tulisi varata alue kevytliikenneväylälle. Tarvittavia tilavarauksia ja rakenteita selvitetään parhaillaan. Kaavaehdotus on laadittu yhteistyössä YIT Rakennus Oy:n kanssa, jonka arkkitehtikonsulttina on toiminut Arkkitehdit NRT Oy. Ratkaisuista on neuvoteltu Oy Teboil Ab:n kanssa. Asemakaava / Asemakaavan muutos Voimassa olevaa asemakaavaa on muutettu hakijan, YIT Rakennus Oy:n sekä Oy Teboil Ab:n toiveiden mukaisesti. Lisäksi katualueita on levennetty siten, että Marinkallio kadulla mahdutaan kanavoimaan huoltoasemaliikenne ja toisaalta asukasliikenne erilleen turvallisesti. Jorvaksentien katualuetta on levennetty kevytliikenneväylää varten. Muutokset parantavat kaava-alueen ja lähiympäristön liikenneturvallisuutta. Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia ympäristöön tai maisemaan voimassa olevaan asemakaavaan nähden. Jo toteutuksessa oleva korttelin läntinen osa Marinkallio-kadun länsipuolella sekä kaavamuutosalue muodostavat yhteisen kaupunkikuvallisen kokonaisuuden, minkä vuoksi kaavaehdotus noudattaa keskeisiltä osiltaan voimassa olevan asemakaavan ratkaisuja. Asuinrakennukset on ehdotuksessa sijoitettu jonkin verran kauemmaksi Länsiväylästä, mikä parantaa melu- ja ilmanlaatuolosuhteita julkisivuissa. Rakentaminen sijoittuu kolmeen kaartuvaan rakennuslinjaan, jotka on sovitettu rinnemaastoon ja maisemaan. Kerrostalot ovat 7-8 -kerroksisia ja porrastuvat maaston mukaan. Rakennusmassoista pisin jatkaa rakenteilla olevaa naapuritonttien kaartelevaa rakennusketjua. Autopaikat on sijoitettu Länsiväylän varressa sijaitsevaan pysäköintilaitokseen. Rakennus sisältää 3 pysäköintitasoa ja se on upotettu osittain maastoon ja se toimii melusuojana Länsiväylän suuntaan. Pienkerrostalot Vanhan Jorvaksentien ja Marinkallio-kadun vieressä ovat 3-kerroksisia. Rakennukset sijoittuvat rinteeseen siten, että alin kerros jää osittain maan alle. Paikoitus on sijoitettu rakennusten ja pihakannen alle. Kaavaehdotuksen keskeisimmät massoittelua ja julkisivuja koskevat tavoitteet on sisällytetty kaavamääräyksiin. Suunnittelualue on kooltaan noin 45 900 m 2. Asemakaavassa osoitetaan rakennusoikeutta asuinkerrostalojen korttelialueelle 30 100 k-m 2 ja huoltoaseman korttelialueelle 1 500 k-m 2. Alueelle arvioidaan muuttavan 600 uutta asukasta. AK-rakennusoikeus kasvaa nykyisestä 29 600 kerrosneliömetristä 500 k-m 2 :llä. Lisäys johtuu porraskäytävän kerrosalan laskemista koskevan kaavamääräyksen muuttumisesta. Alustavien suunnitelmien mukaan asuntoja syntyy 437 kpl. Autopaikkoja rakennetaan asukaspysäköinnille 354 kpl (1 ap / 85 k-m 2 ) sekä yleiselle (vieras-) pysäköinnille 10 kpl. Korttelin lähialueella ei ole

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 106 / 133 yleisiä pysäköintialueita. Rakenteilla olevalle Marinkallion katualueelle tai Vanhan Jorvaksentien varrelle ei ole suunnitteilla kadunvarsipysäköintiä. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma AK-korttelialuetta koskevan alustavan lähiympäristö- ja korttelisuunnitelman, päivätty 14.2.2016, on hakijan toimeksiannosta laatinut arkkitehtikonsultti Arkkitehdit NRT Oy. Perittävät maksut Hakijat ovat maksaneet asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Toimenpiteitä varten, Kuulutus ja kuulutuskirjeet - Vastineet mielipiteen jättäneille - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Hallintoyksikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, kannanottopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - Oy Teboil Ab, lausuntopyyntö - Elisa Oyj / Verkot / Alueelliset palvelut, lausuntopyyntö - Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut HSY Vesi/ kirjaamo, lausuntopyyntö - Tilat ja alueet -yksikkö, kannanottopyyntö - Fortum Espoo Distribution Oy, Kaavoitusasiat/E7, lausuntopyyntö - Kaupunkitekniikan keskus, kannanottopyyntö

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 107 / 133 619/2016 10.02.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 211 30.11.2016 33 Ahertajankulma II, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 211402, 12. kaupunginosa Tapiola Valmistelijat / lisätiedot: Minna Järvenpää, puh. 043 825 5187 Olli Koivula, puh. 046 877 3003 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 30.11.2016 päivätyn Ahertajankulma II - Flitarhörnet II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6994, joka käsittää osan korttelia 12091 ja katualuetta, 2 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta, joka kuuluu: Kaavamääräyksiä tarkennetaan ennen seuraavaa kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyä siten, että 1. kerroksen laajat avoimet tilat tukevat WeeGeen toimintaa. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän ehdotus ja puheenjohtajan lisäysehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska niitä ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Päätös 1 kaavamääräyksiä tarkennetaan ennen seuraavaa kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyä siten, että 1. kerroksen laajat avoimet tilat tukevat WeeGeen toimintaa, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 30.11.2016 päivätyn Ahertajankulma II - Flitarhörnet II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6994, joka käsittää osan korttelia 12091 ja katualuetta,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 108 / 133 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot Oheismateriaali Selostus - Ahertajankulma II, tapahtumaluettelo - Ahertajankulma II, kaavamääräykset - Ahertajankulma II, kaavakartta - Ahertajankulma II, ajantasa-asemakaava - Ahertajankulma II, asemapiirros 1 - Ahertajankulma II, asemapiirros 2 - Ahertajankulma II, ilmanäkymä kaakosta - Ahertajankulma II, näkymä Ahertajantieltä - Ahertajankulma II, näkymä Pohjantieltä - Ahertajankulma II, näkymä WeeGeeltä - Ahertajankulma II, Kulttuurimajakka, muistio - Ahertajankulma II, Kulttuurimajakka, muistion liitekartta Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa asuntojen sekä liike-, toimisto-, palvelu-, työ- ja kulttuuritilojen toteuttaminen nykyisten liike- ja toimistorakennusten paikalle Tapiolan Ahertajankulman alueella. Rakennusoikeutta muutosalueelle osoitetaan yhteensä 4 800 k-m 2, josta asumista on noin 3 300 k-m 2. Rakennusoikeuden määrä kasvaa nykyisestä noin 2 000 k-m 2. Kaavamuutoksen taustalla on Espoon kaupunginhallituksen kilpailukyky- ja elinkeinojaoston (Ekyj) päätös 14.12.2015, jossa käsiteltiin Tapiolan Ahertajankulman jatkokehittämisen periaatteita. Ekyj päätti kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta käynnistämään kaavamuutoksen laatimisen Ahertajankulman alueella Merimieseläkekassan omistamille tonteille niin, että alueelle tulee korkeatasoisia asuntoja ja pohjakerrokseen mahdollistetaan Näyttelykeskus WeeGeehen liittyviä näyttely- ja toimintatiloja. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli 30.11.2016 Ahertajankulma II:n kaavamuutosehdotusta ja palautti asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että pääperiaatteet ratkaistaan osana teatteritilojen vaatimaa asemakaavoitustarkastelua välillä Tapiolan keskusta - WeeGee (Ekyj:n päätös 6.6.2016). Ekyj:n 6.6.2016 päätös koskee kaupunginteatterin tilojen sijoittamista Kulttuurikeskuksen yhteyteen. Päätökseen sisältyy osa, joka kuuluu seuraavasti: Ekyj kehottaa asemakaavoittamaan Kulttuuriaukiolle ja sen välittömille lähialueille sellaisen Tapiolan keskusta-aluetta elävöittävän kokonaisuuden, joka luo edellytykset monipuolisille kulttuuriin painottuville toiminnoille ja tapahtumille sekä näitä tukeville toiminnoille ympäri vuoden. Asemakaavoituksen tarkastelualueena on tällöin Kulttuuriaukion lisäksi ns. Ervin keskusta (Keskustorni, Tapiontori ja Heikintori), Kulttuurikeskus, Keskusallas, Uimahalli ja Tapionkenttä sekä alueen kytkeytyminen entistä paremmin myös WeeGeen ja EMMAn suuntaan ja toimintoihin. Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen johdosta on laadittu muistio Merimieseläkekassan Kulttuurimajakka-hanke ja WeeGee-talo tärkeä osa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 109 / 133 kulttuurisen Tapiolan kehittämistä (26.1.2017 / Antti Mäkinen, Susanna Tommila, Lea Rintala, Matti Jokinen). Siinä pohditaan Tapiolan kulttuurisen keskustan kytkeytymistä WeeGeen suuntaan sekä WeeGeen ja EMMAn ympäristössä kaivattavien uusien tilojen toimintasisältöä osana Design- ja kulttuuri-tapiolan kokonaisuutta. WeeGeen ympäristössä on tarvetta monikäyttöiseen ja joustavaan tilaan, joka mahdollistaa WeeGeelähtöisten toimintojen toteuttamisen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Muistiossa on esitetty erilaisia kehitettäviä toimintamalleja. Myös kaupunkirakenteen osalta Ahertajankulmaa suunnitellaan kulttuuri- Tapiolan kokonaisuuteen liittyvänä alueena. Tärkeää on eri toimintojen, kaupunkitilojen, aukioiden ja kulkureittien kytkeytyminen mielenkiintoiseksi ja toimivaksi verkostoksi. Tapiolan keskuksen/kulttuurikeskuksen ja WeeGeen/Kulttuurimajakan välille kehitetään useita mielenkiintoisia vaihtoehtoisia kulkureittejä tarinoita, kuten muistiossa mainitaan. Lautakunnan päätöksen jälkeen myös kaavamuutosehdotuksen viitesuunnitelmaa on hieman kehitetty ja suunnitteluperiaatteita selkeytetty. Tavoitteena on, että WeeGee-talon piha-aluetta rajaava Kulttuurimajakkahanke tuo WeeGee-talon yhteyteen uusia toimintoja, lisää huomattavasti WeeGee-talon piha-alueen kehittämisedellytyksiä sekä lisää WeeGeetalon vetovoimaa ja parantaa sen saavutettavuutta. Kulttuurimajakka vahvistaa WeeGee-talon ympäristöä voimistuvan Kulttuurikeskuksen ohella Tapiolan toisena kulttuurisena solmukohtana. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Ahertajankulma II - Flitarhörnet II, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6994, käsittää osan korttelia 12091 ja katualuetta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 110 / 133 Aloite ja vireilletulo Asemakaavan muutosta on hakenut alueen kiinteistönomistaja Merimieseläkekassa 17.3.2016 päivätyllä hakemuksellaan. Kaavamuutosta koskien on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 14.4.2016. Kaavamuutoksen vireilletulosta ja osallistumisja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta on ilmoitettu kuulutuksella Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa 27.4.2016. Alueen nykytila Asemakaavan muutosalue sijaitsee Tapiolan keskuksen luoteispuolella noin 600 metrin etäisyydellä keskustasta ja tulevasta metroasemasta. Kaava-aluetta rajaa pohjoisessa ja idässä Ahertajankuja sekä osittain rakenteilla oleva asuinkerrostalojen korttelialue. Muutosalueen eteläpuolella on Ahertajantie ja länsipuolella yleisten rakennusten korttelialue, jolla sijaitsee Näyttelykeskus WeeGee. Se on avattu vuonna 2006 ja siitä on kehittynyt pääkaupunkiseudulle merkittävä museo- ja näyttelykeskus, joka on myös kansainvälisesti arvostettu. Kaava-alueeseen sisältyy kaksi liike- ja toimistorakennusten kiinteistöä korttelin 12091 tonteilla 1 ja 2 sekä Ahertajankujan katualuetta. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 0,3 ha. Merimieseläkekassa omistaa muutosalueen tontit. Katualue puolestaan on Espoon kaupungin omistuksessa. Kaavamuutosalue on osa Ahertajankulman alkuperäistä teollisuusaluetta, joka sisältyi Tapiolan puutarhakaupunkiin. Muutettavan korttelin 12091 tontin 1 rakennus on alkuperältään teollisuuden tuotantotila, Tekstiilikemia Oy:n pesularakennus, joka on valmistunut vuonna 1960. Nykyisin rakennuksessa on toimistotiloja. Tontin 2 rakennus on valmistunut vuonna 1973 liiketaloksi. Nykyisin siinä on toimisto- ja näyttelytiloja sekä kuntokeskus. Kumpaankin rakennukseen on eri aikoina tehty lukuisia muutoksia niin julkisivujen kuin sisätilojen osalta. Rakennuksilla ei ole katsottu olevan suojeluarvoja. Muita Ahertajankulman ympäristössä säilyneitä rakennuksia ovat Näyttelykeskus WeeGeeksi kunnostettu vanha kirjapainotalo, Tapiolan lämpökeskus ja Tapiolan Teollisuustalo 1960-luvulta sekä Tapiolan terveysasema, joka on toteutettu 1970-luvun toimistorakennusta uudistamalla. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (kohdan 4.4.) mukaisesti kaavoitustyössä tulee varmistaa, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit kuten museoviraston selvitys "Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY)" otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Tapiolan puutarhakaupunki on yksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 111 / 133 selvityksessä mainituista kulttuuriympäristöistä. Ahertajankulma II:n kaavamuutosalue sisältyy inventoinnin mukaiseen aluerajaukseen. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Ahertajankulma II:n kaava-aluetta koskevat myös Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). Yleistavoitteisiin on kirjattu, että Helsingin seudulla edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheyttävää yhdyskuntarakennetta. Seudun keskuksia vahvistetaan asuin-, työpaikka- ja palvelukeskuksina. Erityistavoitteissa on mainittu, että alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Voimassa oleva maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava Aluetta koskee Uudenmaan maakuntakaava, joka on saanut lainvoiman 15.8.2007. Ahertajankulma II:n kaavamuutosalue on maakuntakaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Lisäksi aluetta koskee merkintä, jolla Tapiolan puutarhakaupunginosa on kokonaisuudessaan osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka on saanut lainvoiman 17.2.2010. Ahertajankulma II:n kaavamuutosalue on yleiskaavassa osoitettu asuntoalueeksi. Muutoskohde on myös osa kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi merkittyä aluetta, kaupunkimaisemaa, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä kohteita, vaan kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. Alueella on voimassa Ahertajankulman asemakaava, joka on hyväksytty 25.5.1994. Muutoskohde on siinä osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi K 12091. Rakennusten kerrosluku on enintään kolme ja rakennusoikeutta yhteensä 2 775 k-m 2. Ahertajankujan katualue puolestaan sisältyy 17.8.2015 hyväksyttyyn Ahertajankulman kaavamuutosalueeseen. Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut 14.4.2016. Se oli MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä 2.5. 1.6.2016. Nähtävilläolon aikana ei jätetty yhtään mielipidettä tai kannanottoa. Asemakaavan muutos Yleisperustelut Kaavamuutoksella mahdollistetaan asuntojen sekä liike-, toimisto-, kulttuuri- ym. tilojen rakentaminen Tapiolan keskustan tuntumaan. Tavoitteena on tarjota uusia kaupunkiasumisen vaihtoehtoja sekä monikäyttöisiä kulttuuritoimintoja tukevia tiloja hyvien palveluiden ja joukkoliikenneyhteyksien äärellä arvostetussa miljöössä. Kulttuurimajakaksi nimetyn suunnitteluhankkeen lähtökohtana on täydentää WeeGee-talon ympäristöä rakennuksella, joka linkittää olevan

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 112 / 133 WeeGeen kulttuuritalon sekä tulevat tähtimäiset asuinpistetalot toisiinsa sekä toiminnallisesti että arkkitehtonisesti. Kaavamuutoksella pyritään vastaamaan niin Espoon kaupungin tavoitteisiin kuin laajemminkin seudullisiin ja valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin tiivistää kaupunkikeskustoja ja sijoittaa niihin asumista mahdollisuuksien mukaan erityisesti raideliikenteen varrella. Muutoksella pyritään myös täyttämään Tapiolan kulttuuriympäristön säilymisen tavoitteita, joita on määritelty niin yleiskaavassa, maakuntakaavassa kuin valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa. Asemakaavan muutosalueen rakentaminen pyritään sopeuttamaan arvokkaaseen miljööseen, eikä rakentamisen myötä menetetä kulttuuriympäristön arvoja. Korttelialueet Asemakaan muutoksella osoitetaan nykyisen liike- ja toimistorakennusten K-korttelialueen paikalle AL-1-korttelialue: asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolle saa rakentaa myös kulttuuritoimintaa palvelevia tiloja sekä lähipalvelu- ja työtiloja. Rakennusoikeutta alueelle osoitetaan yhteensä 4 800 k-m 2, josta asumista on noin 3 300 k-m 2. Korttelialueen tehokkuus on e = 1.6. Rakennusoikeuden määrä kasvaa nykyisestä noin 2 000 k-m 2. AL-1-korttelialueelle osoitetaan 8-kerroksinen uudisrakennus, jossa on seitsemän asuinkerrosta ja yksikerroksinen korkeampi jalustaosa, johon voidaan sijoittaa muuta toimintaa kuin asumista, esimerkiksi monikäyttöisiä näyttely- ja toimintatiloja. Uusi asuinrakennus täydentää ympäristössä jo rakenteilla olevien 4-, 5-, 6- ja 7-kerroksisten asuinkerrostalojen ryhmää. Yksikerroksisella rakennuksen osalla puolestaan pyritään täydentämään viereisen Näyttelykeskus WeeGeen miljöötä ja toimintoja. Rakennuksen jalustakerroksen diagonaalinen leikkaus avaa näkymät Pohjantieltä asti kohti WeeGee-talon sisäänkäyntiä ja mahdollistaa uudenlaisen veistospihan rakentumisen kahviloineen WeeGee-talon edustalle. Jalustakerroksen julkiset ja avoimet muuntojoustavat tilat luovat toimintaedellytykset kulttuuritoimintaa tukevalle muulle liiketoiminnalle. Jalustalle nouseva noppamainen pistetalo on suunnattu WeeGee-talon koordinaatistoon - ja toisaalta sisäänvedettynä Ahertajantiestä. Asumistoiminnot sijoittuvat näin luontevasti tulevien tähtitalojen yhteyteen. Jalustan katolle rakentuva asukkaiden yksityinen pihapuutarha mahdollistaa julkisten toimintojen sijoittumisen ja avautumisen vapaasti WeeGee-talon lähiympäristöön. Uudisrakennuksen avulla WeeGee-talon piha-aukio saa arkkitehtuuriltaan korkeatasoisen julkisen päätteen korvaamaan nykyiset nukkavierut ja umpimieliset toimitilarakennukset. Liikenne Korttelialue AL-1 liittyy katuverkkoon Ahertajankujan ja Ahertajantien kautta. Kaavamuutosalueeseen sisältyy katualuetta siltä osin kuin on tarpeen tarkistaa katu- ja korttelialueiden välisiä rajauksia uudisrakentamisen myötä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 113 / 133 Päätöshistoria Ahertajankujan katusuunnitelma on hyväksytty teknisessä lautakunnassa 16.11.2016. Katusuunnitelma pohjautuu Kulttuurimajakan ja kaupungin korttelin yhteiseen ajoramppiratkaisuun. Ajorampin suuaukon kohdalle tulee liikenneympyrä. Kadun luonne liikenneympyrästä WeeGee-talon tontille suunnitellaan mahdollisimman vähän läpiajoon houkuttelevaksi. WeeGee-talon vierailubussien läpiajomahdollisuus turvataan. Korttelialueen pysäköinti osoitetaan maanalaiseen paikoituslaitokseen. Sinne voidaan sijoittaa yhteensä noin 50 autopaikkaa. Maanalaiseen tilaan johtava ajoramppi osoitetaan korttelialueen pohjoisreunaan. Rampin kautta voidaan toteuttaa ajoyhteys myös viereisille AK- ja Y-korttelialueille, mikä edistää miljöön viihtyisyyttä. Järjestely mahdollistaa WeeGeen pysäköinnin toteuttamisen kahteen tasoon osin maan alle, jolloin etupiha-alue vapautuu pysäköinnistä ja voidaan rakentaa viihtyisäksi kulttuuripihaksi. Yleistä pysäköintiä varten toteutetaan Ahertajankujan itäreunalle muutama kadunvarsipaikka katusuunnitelman mukaisesti. Myös Ahertajantien varrella on mahdollisuus kadunvarsipysäköintiin. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Perittävät maksut Kaavamuutoksen hakija on maksanut 18.5.2016 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 211 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 30.11.2016 päivätyn Ahertajankulma II - Flitarhörnet II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6994, joka käsittää osan korttelia 12091 ja katualuetta, 2 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 114 / 133 Käsittely Käsittelyn kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Pirjo Kemppi-Virtasen kannattamana, että kaupunkisuunnittelulautakunta päättää palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että ratkaisun pääperiaatteet ratkaistaan osana teatteritilojen vaatimaa asemakaavoitustarkastelua välillä Tapiolan keskusta - WeeGee (Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätös 6.6.2016). Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli voidaanko puheenjohtajan palautusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että ratkaisun pääperiaatteet ratkaistaan osana teatteritilojen vaatimaa asemakaavoitustarkastelua välillä Tapiolan keskusta - WeeGee (Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätös 6.6.2016). Tiedoksi - Ote ilman liitteitä, hakija - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Fortum Espoo Distribution Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY vesi, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö - Museovirasto, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunkitekniikan keskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos, kannanottopyyntö

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 115 / 133 2993/2016 10.02.03 34 Ruukinranta - Tarvaspää, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 250100, 17. kaupunginosa Laajalahti, pöydälle 1.2.2017 Valmistelijat / lisätiedot: Jukka Anttila, puh. 043 825 1380 Tarja Pennanen, puh. 046 877 3002 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineeseen, joka ilmenee asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Ruukinranta - Tarvaspään asemakaavan valmisteluaineistosta, alue 250100, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 16.9.2013 päivätyn Ruukinranta - Tarvaspää - Bruksstranden - Tarvaspää asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6647, 17. kaupunginosassa (Laajalahti), alue 250100, 3 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot, 4 järjestää asemakaavasta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että: Muutetaan kaavamerkintöjä seuraavasti: Korvataan merkintä SL, Luonnonsuojelualue merkinnällä VL, Lähivirkistysalue kortteleiden 17076 ja 17082 välissä. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaan 2.3.2017 pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 116 / 133 Päätös päätti jättää asian pöydälle seuraavaan 2.3.2017 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Liite Oheismateriaali Selostus 13 Ruukinranta - Tarvaspää, mielipiteiden lyhennelmät, ei julkinen 14 Ruukinranta - Tarvaspää, lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät - Ruukinranta - Tarvaspää, tapahtumaluettelo - Ruukinranta - Tarvaspää, kaavamääräykset 1 - Ruukinranta - Tarvaspää, kaavakartta - Ruukinranta - Tarvaspää, kaavamääräykset 2 - Ruukinranta - Tarvaspää, havainnekuva - Ruukinranta - Tarvaspää, mielipiteiden lyhennelmät, julkinen - Ruukinranta - Tarvaspää, vastine sekä lausuntojen, kannanottojen ja mielipiteiden yhteenveto Asemakaavan tavoitteena on saattaa vanha palstoituksen ja poikkeuslupien nojalla rakennettu omakotivaltainen alue asemakaavoituksen piiriin. Samalla mahdollistetaan alueen historialliset, rakennustaiteelliset ja luontoarvot huomioonottava hallittu täydennysrakentaminen. Uutta rakennusoikeutta osoitetaan noin 32 000 k-m 2.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 Sivu 117 / 133 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Ruukinranta - Tarvaspää - Bruksstranden - Tarvaspää asemakaavaehdotus, piirustusnumero 6647, käsittää korttelit 17070-17076, 17078, 17079, 17082-17084 17. kaupunginosassa (Laajalahti), alue 250100. Aloite ja vireilletulo Asemakaava on tullut vireille kaavoituskatsauksessa vuonna 2008. Alueen nykytila Suunnittelualueen pohjoislaidalla on Turunväylä ja länsilaidalla Kehä I. Idässä alue ulottuu Helsingin kaupungin rajalle saakka. Etelässä kaava-alue rajoittuu vanhojen metsien suojeluohjelmaan sisältyvään Elfvikin metsään ja Laajalahden lintuvesiensuojeluohjelman alueeseen. Aivan etelärajan tuntumassa on myös Laajasalon luonnonsuojelualue ja Natura-alue. Suunnittelualueella on kolme rehevää, luonnontilaisen kaltaista lehtoa. Alueella on lepakoita ja liito-oravia. Alue on rakentunut sadan vuoden aikana vehreäksi omakotialueeksi. Pääpaino rakentamisessa on ollut 1900-luvun alkuvuosikymmeninä ja vuoden 1990 jälkeen. Yhteensä noin kahtakymmentä 1900-luvun alun huvilaa ja jälleenrakennuskauden omakotitaloa on esitetty suojeltavaksi. Alueen itäosassa, Tarvaspäässä on Gallen-Kallelan museo, joka ympäristöineen on suojeltu rakennussuojelulailla.