Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 185. Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 185 Kokoustiedot Aika torstai klo 18:40-19:45 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman, poistui esteellisenä 44 käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen Raili Päivinen Harriet Klar-Kristola Helena Haapsaari Jukka Lahti Kai Lintunen Kirsi Louhelainen Risto Nevanlinna Kimmo Oila Ulla Palomäki Paula Pöntynen Seppo Salo Muut saapuvilla olleet Torsti Hokkanen Markku Antinoja Petri Tuormala Ossi Keränen Mauri Hämäläinen Saara Hyrkkö Yusef Abu Madi Marita Forsberg kaupunkisuunnittelujohtaja liikennesuunnittelupäällikkö yleiskaavapäällikkö asemakaavapäällikkö lakimies kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja palvelupäällikkö, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 185 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Marita Forsberg sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Kimmo Oila Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelussa osoitteessa Virastopiha 2 C, 1. krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 185 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 36 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 37 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Espoonkartanonmäki, ehdotus kaupunginhallitukselle 6 asemakaavaksi, alue , 70. kaupunginosa, Espoonkartano (Kh-Kv-asia), pöydälle Finnsinmäki I, ehdotus kaupunginhallitukselle 28 asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi, alue , 70. kaupunginosa, Espoonkartano (Kh-Kv-asia), pöydälle Holken, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi, 54 alue , 70. kaupunginosa, Espoonkartano (Kh-Kvasia), pöydälle Mynttilä, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi, 76 alue , 70. kaupunginosa, Espoonkartano, 44. kaupunginosa, Kauklahti (Kh-Kv-asia), pöydälle Ruukinranta - Tarvaspää, asemakaavaehdotuksen 103 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 17. kaupunginosa Laajalahti, pöydälle Bergö, osayleiskaavaehdotuksen ja osayleiskaavan 116 muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 19 ), alue , 32. kaupunginosa Suvisaaristo (Kh-asia) Stora Bodö - Lilla Bodö, osayleiskaavaehdotuksen ja 135 osayleiskaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 19 ), alue , 32. kaupunginosa Suvisaaristo (Kh-asia) Lippajärvi, asemakaavan muutosehdotuksen 154 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 62. kaupunginosa Lippajärvi Hannuksenpelto II, asemakaavan muutosehdotuksen 161 hyväksyminen, alue , 31. kaupunginosa Kaitaa Rakennuskieltojen jatkaminen Pohjois-Espoossa 165 rakennuskieltokartan tunnuksilla 113, 114, 115 ja Rakennuskiellon jatkaminen Ruukinranta-Tarvaspäässä 169 rakennuskieltokartan tunnuksella Espoonlahden keskus, Lokirinne, vaihtoehtotarkastelut, 172 alue , 34. kaupunginosa Espoonlahti Huoltoasemaselvitys 179

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Kimmo Oila.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Espoonkartanonmäki, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi, alue , 70. kaupunginosa, Espoonkartano (Kh-Kv-asia), pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Antti Uusitupa, puh Salla Karvinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Espoonkartanonmäen asemakaavaehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Espoonkartanonmäki - Esbogårdsbacken, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6983, 70. kaupunginosassa Espoonkartano, alue Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään seuraavat uudet päätöskohdat: 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti, että Espoonkartanosta ja sen lähialueista (neljä asemakaavaa) tehdään osaksi kaupunginhallitukselle esitettävää asemakaavamateriaalia tiivis esittely, jossa osoitetaan ainakin seuraavat asiat: a) aluekokonaisuuden perustelut kytkeytymisenä Kehä 3:een ja Kauklahteen; b) valmistelun eri vaiheet sekä pääperiaatteet ja käytännöt, joihin on päädytty; c) keskeisimmät tiedot luontoarvoista ja luontoselvityksistä sekä niiden perusteella tehdyistä ratkaisuista; d) suhde Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavatyöhön; e) pyöräilyn ja jalankulun yhteyksien pikaisen toteuttamisen merkitys Kauklahteen ja Mankkiin. 2 Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa Espoonkartanon asemakaavojen osalta kunnallistekniikan rakentamisessa jalankulun ja pyöräilyn perusverkoston mahdollisimman pikaista toteuttamista - etenkin pyöräilyn yhteydet Kauklahteen ja Mankkiin ovat tärkeitä.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 185 Jäsen Risto Nevanlinna ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että: VL-1-alueen kaavamääräyksen teksti muutetaan kuulumaan seuraavaksi: "Lähivirkistysalue, joka tulee säilyttää. Jalopuulehtoon ja virtavesiympäristöön liittyviä luontoarvoja ei saa heikentää. Alueelle ei saa melun takia sijoittaa herkkiä toimintoja. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava museo- ja ympäristöviranomaisen kanssa." Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän ehdotus sekä hänen ja jäsen Risto Nevalaisen tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tuleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös 1 päätti, että Espoonkartanosta ja sen lähialueista (neljä asemakaavaa) tehdään osaksi kaupunginhallitukselle esitettävää asemakaavamateriaalia tiivis esittely, jossa osoitetaan ainakin seuraavat asiat: a) aluekokonaisuuden perustelut kytkeytymisenä Kehä 3:een ja Kauklahteen; b) valmistelun eri vaiheet sekä pääperiaatteet ja käytännöt, joihin on päädytty; c) keskeisimmät tiedot luontoarvoista ja luontoselvityksistä sekä niiden perusteella tehdyistä ratkaisuista; d) suhde Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavatyöhön; e) pyöräilyn ja jalankulun yhteyksien pikaisen toteuttamisen merkitys Kauklahteen ja Mankkiin, 2 korostaa Espoonkartanon asemakaavojen osalta kunnallistekniikan rakentamisessa jalankulun ja pyöräilyn perusverkoston mahdollisimman pikaista toteuttamista etenkin pyöräilyn yhteydet Kauklahteen ja Mankkiin ovat tärkeitä, 3 VL-1-alueen kaavamääräyksen teksti muutetaan kuulumaan seuraavaksi: "Lähivirkistysalue, joka tulee säilyttää. Jalopuulehtoon ja virtavesiympäristöön liittyviä luontoarvoja ei saa heikentää. Alueelle ei saa melun takia sijoittaa herkkiä toimintoja. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava museo- ja ympäristöviranomaisen kanssa, 4 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Espoonkartanonmäen asemakaavaehdotuksesta, alue ,

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Espoonkartanonmäki-Esbogårdsbacken, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6983, 70. kaupunginosassa Espoonkartano, alue Liite Oheismateriaali Selostus 1 Espoonkartanonmäki, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 2 Espoonkartanonmäki, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Espoonkartanonmäki, tapahtumaluettelo - Espoonkartanonmäki, kaavamääräykset 1 - Espoonkartanonmäki, kaavamääräykset 2 - Espoonkartanonmäki, kaavakartta - Espoonkartanonmäki, havainnekuva - Espoonkartanonmäki, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, julkinen Espoonkartanonmäen asemakaava-alue on osa laajempaa Espoonkartanon aluetta, jota kehitetään asumispainotteisena osana Suur-Kauklahden paikalliskeskusta. Espoonkartanonmäen tavoitteena on säilyttävän asemakaavan keinoin suojella Espoon kartanon kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö. Alueelle osoitetaan rakennusoikeutta noin k-m 2, josta uutta on noin k-m 2. Kaava-alueen laajuus on noin 43 ha.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 185 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu Espoon kaavoituskatsauksessa syksyllä Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 km Kauklahden rautatieaseman luoteispuolella ja on kooltaan noin 43,1 ha. Ympäröivä alue on vanhaa kylämäistä ja maaseutumaista ympäristöä, jonka maisemarakenne muodostuu avoimista joki- ja purolaaksoista sekä metsäisistä selännealueista. Olemassa oleva rakentaminen on sijoittunut aikojen saatossa pääasiassa laaksojen ja selänteiden vaihettumisvyöhykkeille. Suunnittelualueella on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuskokonaisuuksia, kiinteitä muinaisjäännöksiä, keskiaikaisia kylänmäkiä sekä historiallista tiestöä. Lisäksi suunnittelualueen ulkopuolella on Espoon kartanoon liittyviä viljelysmaita ja muita rakennuksia. Espoonkartanon valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) alue ulottuu kaava-alueelle. Alueen tiestö perustuu pitkälti historialliselle tieverkolle, eikä erillistä kevyenliikenteenverkostoa nykyisellään ole. Suuri osa alueesta on ihmisen muokkaamaa valtakunnallisesti merkittävää historiallista maatalousympäristöä ja kyläasutusta, mutta alueelta löytyy myös huomionarvoisia luontoarvoja.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 185 Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonais-maakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin Mynttilän kaava-alue on maakuntakaavassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi viheryhteystarpeineen. Alueen halki koillis-länsisuunnassa kulkee voimalinja. Alueen länsireunalle ulottuu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Kaakossa alue rajoittuu moottoriväylään. Asemakaava on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Nyt laadittu asemakaavaratkaisu on Espoon eteläosien yleiskaavan mukainen. Blominmäen osayleiskaava sijaitsee Länsi-Espoossa Kehä III:n varrella. Kaava sai lainvoiman Vireillä olevat: Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava. Asemakaava Alueella ei ole asemakaavaa. Viranomaisneuvottelu Kaavasta on käyty MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / 185 Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 27 ) Espoonkartanonmäki oli ehdotuksena nähtävillä samaan aikaan Finnsinmäki I:n, Mynttilän ja Holkenin ehdotusten kanssa Ehdotuksesta jätettiin viisi lausuntoa ja yksi muistutus. Kaavaratkaisua on tarkistettu viranomaispalautteen perusteella. Muu osallistuminen ja vuorovaikutus Asemakaavaan liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja muutettu Espoonkartanonmäen asemakaava oli valmisteluaineistovaiheessa osa Mynttilän kaava-aluetta, joka jaettiin ehdotusvaiheessa neljään osaan: Mynttilä, Espoonkartanomäki, Myntinmäki ja Finnsinmäki I. Mynttilän valmisteluaineisto oli nähtävillä Asukastilaisuus pidettiin ja siellä saatua palautetta on pyritty huomioimaan jatkosuunnittelussa. Espoonkartanonmäen asemakaavaratkaisu on luonteeltaan säilyttävä ja suojeleva. Suunnittelutyötä on tehty yhteistyössä Espoon kaupunginmuseon kanssa. Ratsastustoiminnan laajentamismahdollisuuksia on suunniteltu yhteistyössä ratsastusyrittäjän ja tiloja suunnittelevan asiantuntijan kanssa. Asemakaava Yleisperustelu Finnsinmäki I:n kaavaehdotus on osa laajempaa Espoonkartanon alueen muutosta tiiviimmin asutuksi alueeksi. Osa kaava-alueesta kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY). Suunnittelun tärkeänä tavoitteena on huomioida Espoonkartanon ympäristön arvojen kannalta keskeiset maiseman ja luonnonympäristön piirteet ja sovittaa suunniteltu rakentaminen osaksi historiallista kokonaisuutta. Alueen sisäisen liikenneverkon pohjana on alueen nykyinen tiestö täydennettynä uusilla katuyhteyksillä. Valtakunnallisesti merkittävän alueen kulttuuriympäristön arvot nousevat avoimesta viljelymaisemasta, alueen muinaisjäännöksistä, kartanon puistosta, vuosien saatossa toteutetusta rakennuskannasta ja tiemaisemasta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) määräyksen mukaan alueella saa rakentaa, mutta siten että alueen ominaispiirteet eivät tuhoudu. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 43,1 ha. Rakennusoikeutta on noin k-m 2, mikä vastaa kaavan aluetehokkuutta e = 0.02.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / 185 Korttelialueet SR-1 - Rakennussuojelun korttelialueet k-m 2 Espoon kartano pihapiireineen sekä Kuninkaankartanontien eteläpuolinen mylly osoitetaan rakennussuojelun korttelialueiksi (SR-1). Rakennussuojelun korttelialueille ei osoiteta paikkoja uusille rakennuksille. E-1 ja E-1/s - Ratsastustoiminnan korttelialueet k-m 2 Finnsintien molemmin puolin osoitetaan korttelialueet ratsastustoiminnalle (E-1 ja E-1/s). Finnsintien itäpuolinen ratsastustoiminnan korttelialue osoitetaan säilytettäväksi (/s). Ratsastustoiminnan korttelialueille osoitetaan vähäistä uudisrakentamista, jota ohjataan kaavamääräyksin. Asemakaavamääräyksissä ohjeistetaan rakennustapaa, rakennusten mittakaavaa, väritystä ja kattomuotoa. Muut alueet MA - Maisemallisesti arvokkaat peltoalueet Kuninkaankartanontien varren viljelysalueet osoitetaan maisemallisesti arvokkaiksi peltoalueiksi (MA). MY - Maa- ja metsätalousalue Kartanon pohjoispuolinen metsäalue säilyy maa- ja metsätalousalueena (M-1), jota määrätään hoidettavaksi niin, että metsäinen siluetti ja luonne maisemassa säilyvät. VL-1 - Lähivirkistysalue, jolla ympäristö säilytetään Kehä III:n varteen osoitetaan Mankinjoen ja Gumbölenjoen virtavesiympäristöön VL-1-alue. EV - Suojaviheralue Kehä III:n melualueelle osoitetaan kapea suojaviheralue. Suojelukohteet Espoonkartanonmäki on perusratkaisultaan suojelukaava. Rakennussuojelun korttelialueiden lisäksi Finnsintien itäpuolinen ratsastustoiminnan korttelialue osoitetaan säilytettäväksi (käyttötarkoitusalueen /s). Kaikilla korttelialueilla suojellut rakennukset on osoitettu rakennusalakohtaisesti. Kartano pihapiireineen sekä kartanon mylly osoitetaan rakennussuojelun korttelialueiksi (SR-1). Kartanon pihapiirissä, myllyn vierellä ja hevostallin itäpuolella on tiedossa kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka on osoitettu sm-merkinnöin. Ratsastustoiminnan korttelialueiden pohjoisreunalla molemmin puolin Finnsintietä on osoitettu säilytettävä liito-oravan elinympäristö (s-1). Kaava-alueen keskiosaan ratsastusmaneesin kaakkoispuolelle sekä kaava-alueen eteläreunaan on osoitettu eko-1-merkinnällä säilytettävä liito-oravan kulkuyhteys.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 13 / 185 Mankinjoki on osoitettu merkinnällä w-1 - Ohjeellinen vesialue. Kalaston elinolosuhteiden heikentäminen on kielletty. Liikenne Asemakaavan katuverkko perustuu pääosin nykyisiin teihin, jotka parannetaan kaduiksi. Joitakin uusia tonttikatuja tarvitaan luomaan ajoyhteydet kaavan mukaisille korttelialueille Kuninkaankartanontien toimiessa alueellisena kokoojakatuna. Alueen läpi kulkeva Kuninkaankartanontie toimii yhteytenä suunnittelualueelle lännestä Finnsinmäki I:n kaava-alueelta sekä etelästä Kauklahden suunnasta. Finnsintie osoitetaan jalankululle, pyöräilylle ja tontille ajolle varatuksi kaduksi. Kuninkaankartanontien varteen osoitetaan uusi jalankulku- ja pyörätie. Historiallisten kivisiltojen kohdalla jalankulku ja pyöräily ohjataan ajoradalle ja ajoneuvoliikennettä rauhoitetaan esimerkiksi korotuksin ja kavennuksin. Kivisiltojen eteläpuolelle jokivarteen muodostuu myös uusia kevyen liikenteen reittejä. Ympäristövaikutusselvitys Valmisteluaineiston pohjalta laadittiin ympäristövaikutusselvitys, joka valmistui (Pöyry Finland Oyj). Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Alueen katujen ja kunnallistekniikan rakentamisesta aiheutuu kustannuksia. Espoonkartanonmäki kytkee toisiinsa ja Kauklahteen muut Espoonkartanon alueen asemakaavat, joten aiheutuvat kustannukset ovat kokonaisuuden kannalta perusteltuja. Muutokset nähtävilläoloajan jälkeen Asemakaavakarttaan sekä asemakaavamerkintöihin ja -määräyksiin on tehty joitakin tarkistuksia nähtävilläoloajan jälkeen. Merkittävimmät muutokset: - Kaavarajausta on muutettu vähäisesti kaava-alaueen itäreunassa suhteessa Mynttilän asemakaavaan, siten, että kaava-alueen raja kulkee pitkin katualueen ja SR-1-korttelialueen välistä rajaa. - Kaavarajausta on muutettu vähäisesti kaava-alaueen länsireunassa suhteessa Finnsinmäki I:n asemakaavaan, siten, että Finnsinmäkeen suunniteltu pumppaamo mahtuu suunniteltuun paikkaansa. - E-1- ja E-1/s-alueiden pohjoisosassa olevalta liito-oravien elinympäristöltä on osoitettu ekologinen yhteys laajempiin viheralueisiin eko-1-merkinnällä. - Virtavesiympäristön suojelua on täsmennetty VL-1-alueen määräyksen ja Mankinjoen w-1-merkinnän osalta. - Alueella olevat maanalaiset johdot, paineviemäri ja kaasuputki, on merkitty asemakaavakarttaan. - Alueen nimistöä on täydennetty.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 14 / 185 Päätöshistoria Edellä lueteltujen muutosten lisäksi on tehty lukuisia pieniä tarkennuksia yksityiskohtiin. Kokonaisuutena kaavan nähtävillä olon jälkeen tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, eikä asemakaavaehdotusta ole niiden perusteella tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. Sopimusneuvottelut Asemakaava ei edellytä maankäyttösopimusta. Hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy valtuusto. Kaupunkisuunnittelulautakunta Ehdotus Yleiskaavapäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 merkitsee tiedoksi Holkenin nykyisen suunnitteluvaiheen sekä laaditun kaavarunkotason raportin "Espoonkartanon asuntoalue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen". 2 päättää Espoonkartanon asuntoalueen maankäytön yleispiirteisen suunnittelun jatkamisesta Espoon eteläosien yleiskaavaan, järjestettyyn ideakilpailuun ja em. raportin perusratkaisuihin tukeutuen, tarvittaessa kuitenkin yksityiskohtia aihealueittain tarkistaen. 3 päättää ottaa Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki sekä Mynttiläasemakaavanimikkeet syksyn 2008 kaavoituksen työohjelmaan asemakaavatasoisten tarkempien selvitysten aloittamiseksi sekä asemakaavallisen valmistelun mahdollistamiseksi Kehä III:n tuntumassa. Käsittely Asia käsiteltiin asian 2 jälkeen. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Peltokorven kannattamana, että asia jätetään tutustumista varten pöydälle. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Asia jätettiin tutustumista varten yksimielisesti pöydälle seuraavaa pidettävään kokoukseen.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 15 / 185 Kaupunkisuunnittelulautakunta Ehdotus Yleiskaavapäällikkö: 1 merkitsee tiedoksi Holkenin nykyisen suunnitteluvaiheen sekä laaditun kaavarunkotason raportin "Espoonkartanon asuntoalue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen". 2 päättää Espoonkartanon asuntoalueen maankäytön yleispiirteisen suunnittelun jatkamisesta Espoon eteläosien yleiskaavaan, järjestettyyn ideakilpailuun ja em. raportin perusratkaisuihin tukeutuen, tarvittaessa kuitenkin yksityiskohtia aihealueittain tarkistaen. 3 päättää ottaa Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki sekä Mynttilä - asemakaavanimikkeet syksyn 2008 kaavoituksen työohjelmaan asemakaavatasoisten tarkempien selvitysten aloittamiseksi sekä asemakaavallisen valmistelun mahdollistamiseksi Kehä III:n tuntumassa. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Häggman ehdotti jäsen Lindbergin kannattamana, että päätösehdotusta muutetaan siten, että 1. (kuten esittelijä ehdotuksessa) 2. poistetaan 3. poistetaan Lisätään seuraava uusi kohta: päättää siirtää Espoonkartanon asuntoalueen ja lähialueiden asemakaavoituksen jatkovalmistelutytöt kaupunginvaltuuston tekemän yleiskaavapäätöksen mukaisesti yleiskaavan suunnittelukauden loppupuolelle ( ), ja siten olla esittämättä asemakaavoituksen käynnistämistä ja alueiden jakamista asemakaava-alueiksi syksyn 2008 työohjelmassa esitetyllä tavalla (lista-asia nro 11). Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Lahden kannattamana, että päätösehdotus muutetaan kuulumaan seuraavasti: 1. Kohta 1 eli tiedoksi merkitseminen kuten ehdotuksessa. 2. Kohta 2 hylätään ja päätetään, että asiaan palataan, kun seuraava lautakunta suorittaa Espoon kaavoituksen painopisteiden valintaa ottaen huomioon mm. suhdannenäkymien aiheuttaman tarpeen priorisoida kaavoituskohteet hankkeiden toteutumisedellytysten mukaisesti. 3. Kohta 3: Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa avoimen vuorovaikutuksen merkitystä ja päättää, että näitä kolmea Kehä III:n

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 16 / 185 tuntumassa olevaa asemakaava-aluetta (Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki ja Mynttilä) koskeva valmisteluaineisto käsitellään kokonaisuudessaan normaalissa järjestyksessä ja valmisteluaineisto asetetaan nähtäville ensi keväänä, kun lautakunta on aineiston käsitellyt. (Työ- ja kaavoitusohjelman T-merkintä muutetaan M-merkinnäksi). Jäsen Lahti ehdotti jäsen Lindbergin kannattamana, että kaupunkisuunnittelulautakunnalle tuodaan erillisenä asiana selvitys museotoimen kanssa käydyistä neuvotteluista ja alueen kulttuurihistoriallisesta merkityksestä. Jäsen Mikkola ehdotti jäsen Lahden kannattamana, että lisäksi tuodaan selvitys Kehä III:n alikulun ja siihen kytkeytyvän viherkäytävän riittävyydestä ja tarvittavista toimenpiteistä eläinten kulun kannalta. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän ehdotuksen kohta 1 hyväksyä, eikä sitä vastustettu. Edelleen puheenjohtaja totesi, että koska esittelijän ehdotuksen kohdista 2 ja 3 oli tehty toisistaan poikkeavia ehdotuksia, oli niistä äänestettävä. Hyväksyttiin käsittelyjärjestykseksi puheenjohtajan ehdotus, että ensin päätetään kohdan 2 sisällöstä ja sen jälkeen päätetään poistetaanko kohta vai ei. Ensimmäisessä vaiheessa olivat vastakkain esittelijän ehdotus ja puheenjohtajan ehdotus. Puheenjohtaja totesi, että koska lautakunta oli yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksen kannalla, äänestystä ei tarvita. Seuraavaksi puheenjohtaja totesi, että koska myös jäsen Häggmanin ehdotus poikkesi nyt voittaneesta ehdotuksesta, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat puheenjohtajan ehdotusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat jäsen Häggmanin ehdotusta, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä puheenjohtajan ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Arvola, Jääskeläinen, Kerola, Käri-Zein, Lahti, Leinonen, Mikkola, Päivinen, Söderman ja Tilli eli yksitoista (11) jäsentä ja jäsen Häggmanin ehdotuksen puolesta (ei) äänestivät jäsenet Häggman ja Lindberg eli kaksi (2) jäsentä. Puheenjohtaja totesi ehdotuksensa tulleen hyväksytyksi äänin yksitoista kaksi (11/2). Seuraavaksi otettiin käsittelyyn päätösehdotuksen kohta 3. Hyväksyttiin käsittelyjärjestykseksi puheenjohtajan ehdotus, että ensin päätetään kohdan 3 sisällöstä ja sen jälkeen päätetään poistetaanko kohta vai ei. Seuraavaksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemäänsä ehdotusta täydentää jäsenten Lahti ja Mikkola tekemillä ehdotuksilla,

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 17 / 185 eikä sitä vastustettu. Ensimmäisessä vaiheessa olivat vastakkain esittelijän ehdotus ja jäsenten Lahti ja Mikkola ehdotuksilla täydennetty puheenjohtajan ehdotus. Puheenjohtaja totesi, että äänestystä ei tarvita, koska lautakunta oli yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksen kannalla. Seuraavaksi puheenjohtaja totesi, että koska myös jäsen Häggmanin ehdotus poikkesi nyt voittaneesta ehdotuksesta, oli siitä äänestettävä. Asetettiin vastakkain jäsenten Lahti ja Mikkola ehdotuksilla täydennetty puheenjohtajan ehdotus ja jäsen Häggmanin ehdotus. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat puheenjohtajan ehdotusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat jäsen Häggmanin ehdotusta, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä puheenjohtajan ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Arvola, Jääskeläinen, Kerola, Käri-Zein, Lahti, Leinonen, Mikkola, Päivinen, Söderman ja Tilli eli yksitoista (11) jäsentä ja jäsen Häggmanin ehdotuksen puolesta (ei) äänestivät jäsenet Häggman ja Lindberg eli kaksi (2) jäsentä. Puheenjohtaja totesi ehdotuksensa tulleen hyväksytyksi äänin yksitoista kaksi (11/2). Edelleen puheenjohtaja totesi jäsen Häggmanin uutta päätöskohtaa koskevan ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Jäsen Häggman ilmoitti jättävänsä eriävän mielipiteen päätöksen johdosta. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös 1 merkitsee tiedoksi Holkenin nykyisen suunnitteluvaiheen sekä laaditun kaavarunkotason raportin "Espoonkartanon asuntoalue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen". 2 Espoonkartanon asuntoalueen maankäytön yleispiirteiseen suunnitteluun palataan, kun seuraava lautakunta suorittaa Espoon kaavoituksen painopisteiden valintaa ottaen huomioon mm. suhdannenäkymien aiheuttaman tarpeen priorisoida kaavoituskohteet hankkeiden toteutumisedellytysten mukaisesti. 3 Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa avoimen vuorovaikutuksen merkitystä ja päättää, että näitä kolmea Kehä III:n tuntumassa olevaa asemakaava-aluetta (Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki ja Mynttilä)

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 18 / 185 koskeva valmisteluaineisto käsitellään kokonaisuudessaan normaalissa järjestyksessä ja valmisteluaineisto asetetaan nähtäville ensi keväänä, kun lautakunta on aineiston käsitellyt. (Työ- ja kaavoitusohjelman T- merkintä muutetaan M-merkinnäksi). Kaupunkisuunnittelulautakunnalle tuodaan erillisenä asiana selvitys museotoimen kanssa käydyistä neuvotteluista ja alueen kulttuurihistoriallisesta merkityksestä. Lisäksi tuodaan selvitys Kehä III:n alikulun ja siihen kytkeytyvän viherkäytävän riittävyydestä ja tarvittavista toimenpiteistä eläinten kulun kannalta. Lisäksi lautakunta päätti, että työohjelmaan ja kaavoituskatsaukseen tehdään nyt tehdyn päätöksen mukaiset korjaukset. Jäsen Häggmanin eriävä mielipide: Kaupunkisuunnittelulautakunta Esitän seuraavan eriävän mielipiteeni lautakunnan päätökseen: Mielestäni esitetty maanomistajien ja "tilaajien" ns. kaavarunkosuunnitelma ei riittävästi noudata maakuntakaavaa eikä yleiskaavaa, joten asiassa saatavissa olevan oheismateriaalin pohjalta lautakunnalla ei ole ollut aitoa mahdollisuutta tehdä jatkovalmistelutoimia tai -päätöksiä koskien tulevaa asemakaavoitustyötä. Lista-asian oheismateriaaliin olisi ollut hyvä liittää pyydettyjä tietoja "kaavarunkovaihetta" ohjanneen työryhmän muistioista ( ), maanomistajien ja tilaajien yhteistyön järjestäytymismuistiosta (2002), konsulttien laatimista maankäyttöluonnoksista (2003), yleiskaavaluonnoksesta Espoonkartano- Järvikylä alueelta ( ), ja yleiskaavaluonnoksesta Kehä III:n pohjoispuolisista alueista ( ). Asemakaavoituksen käynnistäminen kiireellisenä syksyn 2008 työohjelmassa esitetyllä tavalla on mielestäni vastoin kaupunginvaltuuston tekemää yleiskaavapäätöstä, jossa yleiskaavan ensisijaisen kehittämisvyöhykkeen ulkopuolelle jäävät uudet alueet tulee toteuttaa pääsääntöisesti suunnittelukauden loppupuolella ( ). Alueen asemakaavoittaminen on mitä ilmeisimmin Espoon yhdyskuntarakenteen eheyttämistavoitteiden ja ilmastovaikutusten sekä kaupungin maankäytön ja kunnallistekniikan rakentamisen kannalta kokonaistaloudellisesti erittäin epäedullista. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Mynttilä, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (VAT -alue) sekä luonnonsuojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 19 / 185 maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin. 1.2 Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. 1.3 Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä. 1.4 Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä. 1.5 Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa. 1.6 Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. 1.7 Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin. 1.8 Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa. 2 Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat: 2.1 Finnsinmäki-Espoonkartanonmäki-Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi. 2.2 Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa. 2.3 Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 20 / Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset. 3 järjestää tulevaisuudessa valmisteluaineiston nähtävilläoloaikana tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja pöydällepanoehdotuksensa tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta Asia jätettiin pöydälle seuraavaan pidettävään kokoukseen. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Mynttilä, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (VAT -alue) sekä luonnonsuojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin. 1.2 Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. 1.3 Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä. 1.4 Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 21 / 185 huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä. 1.5 Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. 1.7 Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin. 1.8 Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa. 2 Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat: 2.1 Finnsinmäki-Espoonkartanonmäki-Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi. 2.2 Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa. 2.3 Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. 2.4 Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset. 3 järjestää tulevaisuudessa valmisteluaineiston nähtävilläoloaikana tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Elo ehdotti jäsen Kemppi-Virtasen kannattamana, että kohta 1.2 muutetaan kuulumaan: Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. Tavoitteena on kulttuurimaisemaan hienovaraisesti sopivien uusien kylämiljöiden luominen.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 22 / 185 lisätään uusi kohta 1.3: Asuinalueiden (AP) sijoittaminen avoimille peltoalueille tehdään siten, että arvokkaat kulttuurimaisemat näkymineen säilyvät. Jatkosuunnittelussa avoimille paikoille sijoitettavien asuinalueiden määrä, tehokkuus ja muu sisältö arvioidaan huolellisesti ja saadun palautteen perusteella tehdään maiseman merkitystä korostavat ratkaisut. kohta 1.5. (uusi numero 1.6) muutetaan kuulumaan: Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa ja yhteydet Kauklahden suuntaan toimivat. Erityisesti kiinnitetään huomiota hyvin palvelevaan joukkoliikenteeseen ja toimiviin ja turvallisiin kevyen liikenteen yhteyksiin. Edelleen puheenjohtaja ehdotti jäsen Kemppi-Virtasen kannattamana, että lautakunta päättää seuraavaa: Espoon kaupunkikehityksessä Espoonkartanon alueella on erityinen merkitys kulttuurihistoriansa ja - maisemallisten arvojensa takia. Finnsinmäki, Espoonkartano ja Mynttilä muodostavat historiallisesti ja maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden. Alueen erityisyyden takia lautakunta ohjaa asemakaavan jatkovalmistelua siten, että valmisteluaineiston nähtävilläolon jälkeen lautakunnan käsittelyyn tuodaan mahdollisimman pikaisesti saadun palautteen pääkohdat ja kyseessä olevien alueiden asemakaavoituksen luonnokset. Esittelyn perusteella lautakunta antaa tarvittavat ohjeet asemakaavaehdotusten laadintaa varten. Jäsen Kemppi-Virtanen ehdotti jäsen Holman kannattamana, että tulevan tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan Heikki Seppä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen sekä jäsen Kemppi-Virtasen tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Mynttilä, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (VAT -alue) sekä luonnonsuojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 23 / Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. Tavoitteena on kulttuurimaisemaan hienovaraisesti sopivien uusien kylämiljöiden luominen. 1.3 Asuinalueiden (AP) sijoittaminen avoimille peltoalueille tehdään siten, että arvokkaat kulttuurimaisemat näkymineen säilyvät. Jatkosuunnittelussa avoimille paikoille sijoitettavien asuinalueiden määrä, tehokkuus ja muu sisältö arvioidaan huolellisesti ja saadun palautteen perusteella tehdään maiseman merkitystä korostavat ratkaisut. 1.4 Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä. 1.5 Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä. 1.6 Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa ja yhteydet Kauklahden suuntaan toimivat. Erityisesti kiinnitetään huomiota hyvin palvelevaan joukkoliikenteeseen ja toimiviin ja turvallisiin kevyen liikenteen yhteyksiin. 1.7 Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. 1.8 Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin. 1.9 Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa. 2 Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat:

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 24 / 185 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Finnsinmäki - Espoonkartanonmäki - Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi. 2.2 Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa. 2.3 Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. 2.4 Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset. 3 järjestää tulevaisuudessa valmisteluaineiston nähtävilläolon aikana tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Heikki Sepän. Lisäksi lautakunta päätti, että Espoon kaupunkikehityksessä Espoonkartanon alueella on erityinen merkitys kulttuurihistoriansa ja - maisemallisten arvojensa takia. Finnsinmäki, Espoonkartano ja Mynttilä muodostavat historiallisesti ja maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden. Alueen erityisyyden takia lautakunta ohjaa asemakaavan jatkovalmistelua siten, että valmisteluaineiston nähtävillä olon jälkeen lautakunnan käsittelyyn tuodaan mahdollisimman pikaisesti saadun palautteen pääkohdat ja kyseessä olevien alueiden asemakaavoituksen luonnokset. Esittelyn perusteella lautakunta antaa tarvittavat ohjeet asemakaavaehdotusten laadintaa varten. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Mynttilän valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Espoonkartanonmäki - Esbogårdsbacken, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6986, 70. kaupunginosassa Espoonkartano, alue , 3 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 25 / 185 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Espoonkartanonmäen asemakaavaehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Espoonkartanonmäki-Esbogårdsbacken, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6983, 70. Kaupunginosassa Espoonkartano, alue Käsittely Puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Jukka Lahden kannattamana, että: Kaupunkisuunnittelulautakunta antaa tehtäväksi seuraavan lisätoimenpiteen kaupunkisuunnittelulautakunnalle esitellystä kokonaisuudesta: Espoonkartanosta ja sen lähialueista (neljä asemakaavaa) tehdään osaksi kaupunginhallitukselle esitettävää asemakaavamateriaalia tiivis esittely, jossa osoitetaan ainakin seuraavat asiat: a) aluekokonaisuuden perustelut kytkeytymisenä Kehä 3:een ja Kauklahteen; b) valmistelun eri vaiheet sekä pääperiaatteet ja käytännöt, joihin on päädytty; c) keskeisimmät tiedot luontoarvoista ja luontoselvityksistä sekä niiden perusteella tehdyistä ratkaisuista; d) suhde Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavatyöhön. ja muilta osin asia jätetään pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaan pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtajan Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi tehtäväksi seuraavan lisätoimenpiteen kaupunkisuunnittelulautakunnalle esitellystä

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 26 / 185 Kaupunkisuunnittelulautakunta kokonaisuudesta: Espoonkartanosta ja sen lähialueista (neljä asemakaavaa) tehdään osaksi kaupunginhallitukselle esitettävää asemakaavamateriaalia tiivis esittely, jossa osoitetaan ainakin seuraavat asiat: a) aluekokonaisuuden perustelut kytkeytymisenä Kehä 3:een ja Kauklahteen; b) valmistelun eri vaiheet sekä pääperiaatteet ja käytännöt, joihin on päädytty; c) keskeisimmät tiedot luontoarvoista ja luontoselvityksistä sekä niiden perusteella tehdyistä ratkaisuista; d) suhde Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavatyöhön. ja muilta osin asia jätettiin pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaan pidettävään kokoukseen. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Espoonkartanonmäen asemakaavaehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Espoonkartanonmäki-Esbogårdsbacken, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6983, 70. Kaupunginosassa Espoonkartano, alue Käsittely Aluearkkitehti Liisa Ikonen ja suunnitteluinsinööri Salla Karvinen esittelivät asian. Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että: Tarkistetaan asemakaavamerkintöjä ja -määräyksiä käyttötarkoitusalueen E-1/s - ratsastustoiminnan korttelialue, jolla ympäristö säilytetään, osalta lisäyksellä Merkinnällä sr osoitetut rakennukset saa säilyttää nykyisessä käytössä. Uusi määräys E-1/s kuuluu siis: "Ratsastustoiminnan korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Merkinnällä sr osoitetut rakennukset saa säilyttää nykyisessä käytössä." Keskustelun kuluessa jäsen Risto Nevanlinna ehdotti puheenjohtaja Markku Markkulan kannattamana, että asia jätetään pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko jäsen Nevanlinnan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 27 / 185 Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös päätti jättää asian pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Toimenpiteitä varten: jatkokäsittely kaupunginhallitus - Laskutus: kaupunkisuunnittelukeskus

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 28 / / /2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Finnsinmäki I, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi, alue , 70. kaupunginosa, Espoonkartano (Kh-Kv-asia), pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Antti Uusitupa, puh Salla Karvinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Finnsinmäki I:n, asemakaavan ja siihen liittyvien kaavamuutosten ehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Finnsinmäki I - Finnsbacka I asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6883, 70. kaupunginosassa Espoonkartano, alue Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään seuraavat uudet päätöskohdat: 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti, että Espoonkartanosta ja sen lähialueista (neljä asemakaavaa) tehdään osaksi kaupunginhallitukselle esitettävää asemakaavamateriaalia tiivis esittely, jossa osoitetaan ainakin seuraavat asiat: a) aluekokonaisuuden perustelut kytkeytymisenä Kehä 3:een ja Kauklahteen; b) valmistelun eri vaiheet sekä pääperiaatteet ja käytännöt, joihin on päädytty; c) keskeisimmät tiedot luontoarvoista ja luontoselvityksistä sekä niiden perusteella tehdyistä ratkaisuista; d) suhde Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavatyöhön; e) pyöräilyn ja jalankulun yhteyksien pikaisen toteuttamisen merkitys Kauklahteen ja Mankkiin. 2 Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa Espoonkartanon asemakaavojen osalta kunnallistekniikan rakentamisessa jalankulun ja pyöräilyn

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 29 / 185 perusverkoston mahdollisimman pikaista toteuttamista - etenkin pyöräilyn yhteydet Kauklahteen ja Mankkiin ovat tärkeitä. Jäsen Suvi Karhu ehdotti jäsen Ulla Palomäen kannattamana, että kaavamääräyksien pysäköinti -kohtaa muutetaan kuulumaan siten, että: Asuinkortteleissa autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - 2 autopaikkaa erillispientaloasuntoa kohti, - kytketyissä pientaloissa 1 ap 70 k-m 2 kohti, kuitenkin vähintään 1,5 ap / asunto, - pienkerrostaloissa 1 ap / 70 km- 2, kuitenkin vähintään 1,5 ap / asunto. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli voidaanko esittelijän ehdotus sekä hänen ja jäsen Suvi Karhun tekemät ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markku Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös 1 päätti, että Espoonkartanosta ja sen lähialueista (neljä asemakaavaa) tehdään osaksi kaupunginhallitukselle esitettävää asemakaavamateriaalia tiivis esittely, jossa osoitetaan ainakin seuraavat asiat: a) aluekokonaisuuden perustelut kytkeytymisenä Kehä 3:een ja Kauklahteen; b) valmistelun eri vaiheet sekä pääperiaatteet ja käytännöt, joihin on päädytty; c) keskeisimmät tiedot luontoarvoista ja luontoselvityksistä sekä niiden perusteella tehdyistä ratkaisuista; d) suhde Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavatyöhön; e) pyöräilyn ja jalankulun yhteyksien pikaisen toteuttamisen merkitys Kauklahteen ja Mankkiin, 2 korostaa Espoonkartanon asemakaavojen osalta kunnallistekniikan rakentamisessa jalankulun ja pyöräilyn perusverkoston mahdollisimman pikaista toteuttamista - etenkin pyöräilyn yhteydet Kauklahteen ja Mankkiin ovat tärkeitä, 3 kaavamääräyksien pysäköinti -kohtaa muutetaan kuulumaan seuraavasti: Asuinkortteleissa autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - 2 autopaikkaa erillispientaloasuntoa kohti, - kytketyissä pientaloissa 1 ap 70 k-m 2 kohti, kuitenkin vähintään 1,5 ap / asunto, - pienkerrostaloissa 1 ap / 70 km- 2, kuitenkin vähintään 1,5 ap / asunto,

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 30 / yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Finnsinmäki I:n, asemakaavan ja siihen liittyvien kaavamuutosten ehdotuksesta, alue , 5 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Finnsinmäki I - Finnsbacka I asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6883, 70. kaupunginosassa Espoonkartano, alue Liite Oheismateriaali Selostus 3 Finnsinmäki I, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 4 Finnsinmäki I, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Finnsinmäki I, tapahtumaluettelo - Finnsinmäki I, kaavamääräykset I - Finnsinmäki I, kaavamääräykset II - Finnsinmäki I, kaavakartta - Finnsinmäki I, ajantasa-asemakaava - Finnsinmäki I, havainnekuva - Finnsinmäki I, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, julkinen Finnsinmäen asemakaava-alue (Finnsinmäki I) on osa laajempaa Espoonkartanon aluetta, jota kehitetään asumispainotteisena osana Suur-Kauklahden paikalliskeskusta. Tavoitteena on suunnitella Finnsinmäestä yhdessä Mynttilän ja Holkenin kaava-alueiden kanssa Espoon eteläosien yleiskaavan mukainen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön sopeutuva, laadukas pientaloalue. Alueelle osoitetaan rakennusoikeutta noin k-m 2. Kaava-alueen laajuus on noin 43,7 ha.

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 31 / 185 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu Espoon kaavoituskatsauksessa syksyllä Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 km Kauklahden rautatieaseman luoteispuolella ja on kooltaan noin 43,7 ha. Ympäröivä alue on vanhaa kylämäistä ja maaseutumaista ympäristöä, jonka maisemarakenne muodostuu avoimista joki- ja purolaaksoista sekä metsäisistä selännealueista. Olemassa oleva rakentaminen on sijoittunut aikojen saatossa pääasiassa laaksojen ja selänteiden vaihettumisvyöhykkeille. Suunnittelualueella on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuskokonaisuuksia, kiinteitä muinaisjäännöksiä, keskiaikaisia kylänmäkiä sekä historiallista tiestöä. Lisäksi suunnittelualueen ulkopuolella on Espoon kartano siihen liittyvine viljelystiloineen ja muine rakennuksineen. Espoonkartanon valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) alue ulottuu kaava-alueelle. Alueen tiestö perustuu pitkälti historialliselle tieverkolle, eikä erillistä kevyenliikenteenverkostoa nykyisellään ole. Alueen länsireunassa ja pohjoispuolella kulkee voimajohtoja. Suuri osa alueesta on ihmisen muokkaamaa valtakunnallisesti merkittävää historiallista maatalousympäristöä ja kyläasutusta, mutta alueelta löytyy myös huomionarvoisia luontoarvoja.

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 32 / 185 Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä- Uudenmaan kokonais-maakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin Mynttilän kaava-alue on maakuntakaavassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi viheryhteystarpeineen. Alueen halki koillis-länsisuunnassa kulkee voima-linja. Alueen länsireunalle ulottuu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Kaakossa alue rajoittuu moottoriväylään. Asemakaava on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Nyt laadittu asemakaavaratkaisu on Espoon eteläosien yleiskaavan mukainen. Blominmäen osayleiskaava sijaitsee Länsi-Espoossa Kehä III:n varrella. Kaava sai lainvoiman Vireillä olevat: Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava Asemakaava Pienellä osalla keskellä suunnittelualuetta on voimassa hyväksytty asemakaava, jonka osalta vähäinen osa virkistysaluetta muutetaan katualueeksi. Viranomaisneuvottelu Kaavasta on käyty MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 33 / 185 Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 27 ) Finnsinmäki I oli ehdotuksena nähtävillä samaan aikaan Espoonkartanonmäen, Mynttilän ja Holkenin ehdotusten kanssa Ehdotuksesta jätettiin kuusi lausuntoa ja kuusi muistutusta. Kaavaratkaisua on tarkistettu asukas- ja viranomaispalautteen perusteella. Muu osallistuminen ja vuorovaikutus Asemakaavaan liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja jota on muutettu Finnsinmäki I oli valmisteluaineistovaiheessa osa Mynttilän kaava-aluetta, jonka valmisteluaineisto oli nähtävillä Valmisteluaineistosta jätettiin 19 mielipidettä ja yhteensä 9 lausuntoa ja kannanottoa, joista Finnsinmäen aluetta koskevia oli 10 mielipidettä ja kaikki 9 lausuntoa ja kannanottoa. Mynttilän kaava-alue jaettiin ehdotusvaiheessa neljään osaan: Mynttilä, Espoonkartanomäki, Myntinmäki ja Finnsinmäki I. Finnsinmäki I:n kaava-alueeseen liitettiin valmisteluaineistona MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä ollut Finnsinmäki, asemakaavan muutos. Finnsinmäki, asemakaavan muutoksesta jätettiin nähtävilläoloaikana yksi mielipide. Asukastilaisuus pidettiin ja siellä saatua palautetta on pyritty huomioimaan jatkosuunnittelussa. Finnsinmäen osallisia on tavattu useita kertoja paikallisen asukasyhdistyksen kokouksissa sekä maastokäynneillä. Yleisperustelu Finnsinmäki I:n kaavaehdotus on osa laajempaa Espoonkartanon alueen muutosta tiiviimmin asutuksi alueeksi. Osa kaava-alueesta kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY). Suunnittelun tärkeänä tavoitteena on huomioida Espoonkartanon ympäristön arvojen kannalta keskeiset maiseman ja luonnonympäristön piirteet ja sovittaa suunnitellut asuinkorttelit osaksi historiallista kokonaisuutta. Asemakaavasuunnitelma mahdollistaa uuden, kylämäistä asutusta täydentävän asuinrakentamisen Finnsinmäen alueelle. Alueen sisäisen liikenneverkon pohjana on alueen nykyinen tiestö täydennettynä uusilla katuyhteyksillä. Valtakunnallisesti merkittävän alueen kulttuuriympäristön arvot nousevat avoimesta viljelymaisemasta, alueen muinaisjäännöksistä, kartanon puistosta, vuosien saatossa toteutetusta rakennuskannasta ja tiemaisemasta. VAT-alueen määräyksen mukaan alueella saa rakentaa, mutta siten että alueen ominaispiirteet eivät tuhoudu. Alueen katu- ja kunnallistekninen rakentaminen vaativat myös suuria panostuksia, mikä edellyttää kaupunki- ja korttelirakenteelta alueen nykyistä rakentamista selkeästi suurempaa tehokkuutta. Ympäristön

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 34 / 185 häiriötekijöiden, kuten liikennemelun, vaikutukset ja suojauskeinot on selvitetty ja huomioitu kaavaratkaisussa. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 43,7 ha. Rakennusoikeutta on noin k-m 2, mikä vastaa kaavan aluetehokkuutta e = Korttelialueet Alueelle osoitetaan pääasiassa asuinpientalojen korttelialueita (AO), mutta myös kytkettyjen pientalojen korttelialueita (AP) sekä asuinrakennusten korttelialueita (A), joissa voi sijaita myös päällekkäisiä asuntoja, mutta jotka mittakaavaltaan ovat pientalojen kaltaisia. Asuinkortteleiden lisäksi alueella on YL/s-alue, jolla sijaitsee Järvikylän/Träskbyn koulu sekä YL-alue, joka varataan päiväkodin rakentamiseksi. Uudisrakentamista ohjataan kaavamääräyksin. Asemakaavamääräyksissä ohjeistetaan rakennustapaa, rakennusten mittakaavaa, väritystä ja kattomuotoa. Myös pihojen luonteesta ja kasvillisuudesta on kaavamääräyksiä. A - Asuinrakennusten korttelialueet k-m 2 Suunnittelualueen tehokkain asuinrakentaminen painottuu alueen keskiosiin, uuden Kansanopistontien sekä Kuninkaankartanontien varrelle osoitettuihin A-kortteleihin, joiden tehokkuus vaihtelee välillä e = e = Asuinrakennusten korttelialueiden rakentamista ohjataan asemakaavamerkinnöin ja -määräyksin tavoitteena pienimittakaavaiset pihapiirit ja vaihteleva kokonaisuus. AP - Asuinpientalojen korttelialueet k-m 2 Asuinpientalojen korttelialueiden tehokkuus vaihtelee välillä välillä e = e = AP-korttelit toteutuvat todennäköisesti osin paritalo- ja osin rivitalotyyppistä rakentamista noudattaen. Myös AP-korttelialueilla tavoitellaan pienimittakaavaisten pihapiirien muodostamia kokonaisuuksia. AO ja AO/s - Erillispientalojen korttelialueet k-m 2 Erillispientalojen korttelialueet muodostavat suuren osan Finnsinmäen rakennetusta ympäristöstä. Näillä AO- ja AO/s-kortteleilla tehokkuus vaihtelee välillä e = e = AO-alueita ovat pääosin nykyisten pientalojen täydennysrakennettavat ympäristöt sekä niihin liittyvät uuden rakentamisen alueet. AO-alueista itäisin osoitetaan säilytettäväksi AO/s-alueeksi ja sillä oleva rakennus on merkitty suojeltavaksi sr-merkinnällä. YL ja YL/s - Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueet k-m 2 Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueet sijoittuvat suunnittelualueen pohjoisosaan. Träskbyn vanhan koulun alue osoitetaan säilytettäväksi YL/s-alueeksi, johon tavoitellaan asukas- ja kulttuuritoimintaa. Linus Sundellin tien itäpuolella olevalle YL-alueelle on suunniteltu rakennettavaksi päiväkoti.

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 35 / 185 Muut alueet VL/s Kansanopistonmäen, Gustavsronpuiston ja Espoontallinkallion lähivirkistysalueet osoitetaan säilytettäviksi niiden merkittävien luonto- ja maisema-arvojen vuoksi. SM-1 Alueen eteläosassa sijaitsee Mankbyn keskiaikainen kylämäki, joka osoitetaan asemakaavassa muinaismuistoalueeksi (SM-1). Muinaismuistoalueelle on suunniteltu pienimuotoista arkeologista puistoa, jota varten on osoitettu rakennusala pienelle rakennukselle. LP-1 Kuninkaankartanontien ja Järvikyläntien liittymän viereen on sijoitettu yleinen pysäköintialue, jonka toteutusta ohjataan asemakaavamääräyksin. LT Maantien alueita ovat Kehä III ja Kauklahdenväylän-Lapinkyläntien alue. Suojelukohteet Alueella sijaitsee suojeltavia rakennuksia ja pihapiirejä. Nämä on huomioitu asemakaavaehdotuksessa tarkoituksenmukaisilla / s-kaavamerkinnöillä ja sr-määräyksillä. Suojellut rakennukset on osoitettu rakennusalakohtaisesti. Suojelukohteita ovat myös alueen muinaismuistot, jotka on osoitettu sm-1-merkinnöin. Eteläosassa suunnittelualuetta oleva muinaismuistoalue (SM-1) sekä säiltettäviksi merkityt virkistysalueet (VL/s) ovat myös suojelukohteita. Liikenne Alueen katuverkko perustuu Kuninkaankartanontiehen, joka säilyy joukkoliikenteen liikennöitävänä alueellisena kokoojakatuna. Uutta maankäyttöä palvelevat Kuninkaankartanontiehen liittyvät uudet tonttikadut. Vanha Finnsintie säilyy pääosin jalankululle, pyöräilylle ja tontille ajolle tarkoitettuna katuna. Katujen varsilla sijaitsevat jalankulku- ja pyörätiet täydentävät kevyen liikenteen verkkoa. Yleistä pysäköintiä on osoitettu LP-alueelle Kuninkaankartanontien ja Järvikyläntien liittymän yhteyteen. Ympäristövaikutusselvitys Valmisteluaineiston pohjalta laadittiin ympäristövaikutusselvitys, joka valmistui (Pöyry Finland Oyj).

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 36 / 185 Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Alueelle on laadittu kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. Tavoitteena on antaa ohjeita tuleville rakentajille alueen rakentamistavasta sekä historiallisten arvojen huomioon ottamisesta rakentamisessa. Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Alueen katujen ja kunnallistekniikan rakentamisesta aiheutuu merkittäviä kustannuksia, joita pyritään kattamaan maankäyttösopimustuloilla. Suunnittelualueen sijainnista ja suhteellisen matalasta tehokkuudesta johtuen kaukolämpöverkon laajentuminen alueelle on epätodennäköistä. Maalämmön ja aurinkoenergian soveltuvuutta lämmitykseen on tutkittu ja energia-asioita ohjataan asemakaavamääräyksin. Muutokset nähtävilläoloajan jälkeen Asemakaavakarttaan sekä asemakaavamerkintöihin ja -määräyksiin on tehty joitakin tarkistuksia nähtävilläoloajan jälkeen. Merkittävimmät muutokset: - Tonttikatujen Linus Sundellin tie sekä Kaipuunkuja sijaintia ja muotoa on tarkistettu maastokäyntien ja osallisten kanssa käydyn keskustelun perusteella. - Linus Sundellin tien muutoksen myötä Träskbyn koulun alue on osoitettu säilytettäväksi YL/s-korttelialueeksi, jonka itäpuolelle on osoitettu päiväkotia varten erillinen YL-korttelialue. - Korttelin rajautumista kaava-alueen pohjoispuoliseen avoimeen maisemaan ohjataan täsmentynein kaavamääräyksin, jotka koskevat tontin reunoille istutettavaa/säilytettävää puiden ja pensaiden muodostamaa reunavyöhykettä. - Historiallisten Finnsintien, Vanhan Finnsintien ja Vanhan Ryttarsintien katualuevarauksia on levennetty siten, että laajempi alue säilytetään. - Kaavarajausta on muutettu vähäisesti suhteessa Espoonkartanonmäen asemakaavaan, mutta Finnsinmäen alueelle suunniteltu pumppaamo voidaan mahduttaa kaava-alueelle. - Kortteleissa ja rakentamista on ohjattu pienimittakaavaisiin pihapiireihin ohjaamalla tarkemmin rakennusten sekä leikki- ja oleskelualueiden sijoittumista. - Alueen nimistöä on täydennetty. Edellä lueteltujen muutosten lisäksi on tehty lukuisia pieniä tarkistuksia rakennusaloihin, liittymien paikkoihin ym. yksityiskohtiin. Kokonaisuutena kaavan nähtävillä olon jälkeen tehdyt muutokset ovat luonteeltaan

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 37 / 185 Päätöshistoria vähäisiä, eikä asemakaavaehdotusta ole niiden perusteella tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava edellyttää maankäyttösopimuksia. Sopimusten tulee olla allekirjoitettuina ennen kuin asemakaava on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy valtuusto. Kaupunkisuunnittelulautakunta Ehdotus Yleiskaavapäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 merkitsee tiedoksi Holkenin nykyisen suunnitteluvaiheen sekä laaditun kaavarunkotason raportin "Espoonkartanon asuntoalue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen". 2 päättää Espoonkartanon asuntoalueen maankäytön yleispiirteisen suunnittelun jatkamisesta Espoon eteläosien yleiskaavaan, järjestettyyn ideakilpailuun ja em. raportin perusratkaisuihin tukeutuen, tarvittaessa kuitenkin yksityiskohtia aihealueittain tarkistaen. 3 päättää ottaa Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki sekä Mynttiläasemakaavanimikkeet syksyn 2008 kaavoituksen työohjelmaan asemakaavatasoisten tarkempien selvitysten aloittamiseksi sekä asemakaavallisen valmistelun mahdollistamiseksi Kehä III:n tuntumassa. Käsittely Asia käsiteltiin asian 2 jälkeen. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Peltokorven kannattamana, että asia jätetään tutustumista varten pöydälle. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Asia jätettiin tutustumista varten yksimielisesti pöydälle seuraavaa pidettävään kokoukseen.

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 38 / 185 Kaupunkisuunnittelulautakunta Ehdotus Yleiskaavapäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 merkitsee tiedoksi Holkenin nykyisen suunnitteluvaiheen sekä laaditun kaavarunkotason raportin "Espoonkartanon asuntoalue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen". 2 päättää Espoonkartanon asuntoalueen maankäytön yleispiirteisen suunnittelun jatkamisesta Espoon eteläosien yleiskaavaan, järjestettyyn ideakilpailuun ja em. raportin perusratkaisuihin tukeutuen, tarvittaessa kuitenkin yksityiskohtia aihealueittain tarkistaen. 3 päättää ottaa Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki sekä Mynttilä - asemakaavanimikkeet syksyn 2008 kaavoituksen työohjelmaan asemakaavatasoisten tarkempien selvitysten aloittamiseksi sekä asemakaavallisen valmistelun mahdollistamiseksi Kehä III:n tuntumassa. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Häggman ehdotti jäsen Lindbergin kannattamana, että päätösehdotusta muutetaan siten, että 1. (kuten esittelijä ehdotuksessa) 2. poistetaan 3. poistetaan Lisätään seuraava uusi kohta: päättää siirtää Espoonkartanon asuntoalueen ja lähialueiden asemakaavoituksen jatkovalmistelutytöt kaupunginvaltuuston tekemän yleiskaavapäätöksen mukaisesti yleiskaavan suunnittelukauden loppupuolelle ( ), ja siten olla esittämättä asemakaavoituksen käynnistämistä ja alueiden jakamista asemakaava-alueiksi syksyn 2008 työohjelmassa esitetyllä tavalla (lista-asia nro 11). Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Lahden kannattamana, että päätösehdotus muutetaan kuulumaan seuraavasti: 1. Kohta 1 eli tiedoksi merkitseminen kuten ehdotuksessa. 2. Kohta 2 hylätään ja päätetään, että asiaan palataan, kun seuraava lautakunta suorittaa Espoon kaavoituksen painopisteiden valintaa ottaen huomioon mm. suhdannenäkymien aiheuttaman tarpeen priorisoida kaavoituskohteet hankkeiden toteutumisedellytysten mukaisesti. 3. Kohta 3: Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa avoimen vuorovaikutuksen merkitystä ja päättää, että näitä kolmea Kehä III:n

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 39 / 185 tuntumassa olevaa asemakaava-aluetta (Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki ja Mynttilä) koskeva valmisteluaineisto käsitellään kokonaisuudessaan normaalissa järjestyksessä ja valmisteluaineisto asetetaan nähtäville ensi keväänä, kun lautakunta on aineiston käsitellyt. (Työ- ja kaavoitusohjelman T-merkintä muutetaan M-merkinnäksi). Jäsen Lahti ehdotti jäsen Lindbergin kannattamana, että kaupunkisuunnittelulautakunnalle tuodaan erillisenä asiana selvitys museotoimen kanssa käydyistä neuvotteluista ja alueen kulttuurihistoriallisesta merkityksestä. Jäsen Mikkola ehdotti jäsen Lahden kannattamana, että lisäksi tuodaan selvitys Kehä III:n alikulun ja siihen kytkeytyvän viherkäytävän riittävyydestä ja tarvittavista toimenpiteistä eläinten kulun kannalta. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän ehdotuksen kohta 1 hyväksyä, eikä sitä vastustettu. Edelleen puheenjohtaja totesi, että koska esittelijän ehdotuksen kohdista 2 ja 3 oli tehty toisistaan poikkeavia ehdotuksia, oli niistä äänestettävä. Hyväksyttiin käsittelyjärjestykseksi puheenjohtajan ehdotus, että ensin päätetään kohdan 2 sisällöstä ja sen jälkeen päätetään poistetaanko kohta vai ei. Ensimmäisessä vaiheessa olivat vastakkain esittelijän ehdotus ja puheenjohtajan ehdotus. Puheenjohtaja totesi, että koska lautakunta oli yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksen kannalla, äänestystä ei tarvita. Seuraavaksi puheenjohtaja totesi, että koska myös jäsen Häggmanin ehdotus poikkesi nyt voittaneesta ehdotuksesta, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat puheenjohtajan ehdotusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat jäsen Häggmanin ehdotusta, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä puheenjohtajan ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Arvola, Jääskeläinen, Kerola, Käri-Zein, Lahti, Leinonen, Mikkola, Päivinen, Söderman ja Tilli eli yksitoista (11) jäsentä ja jäsen Häggmanin ehdotuksen puolesta (ei) äänestivät jäsenet Häggman ja Lindberg eli kaksi (2) jäsentä. Puheenjohtaja totesi ehdotuksensa tulleen hyväksytyksi äänin yksitoista kaksi (11/2). Seuraavaksi otettiin käsittelyyn päätösehdotuksen kohta 3. Hyväksyttiin käsittelyjärjestykseksi puheenjohtajan ehdotus, että ensin päätetään kohdan 3 sisällöstä ja sen jälkeen päätetään poistetaanko kohta vai ei. Seuraavaksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemäänsä ehdotusta täydentää jäsenten Lahti ja Mikkola tekemillä ehdotuksilla,

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 40 / 185 eikä sitä vastustettu. Ensimmäisessä vaiheessa olivat vastakkain esittelijän ehdotus ja jäsenten Lahti ja Mikkola ehdotuksilla täydennetty puheenjohtajan ehdotus. Puheenjohtaja totesi, että äänestystä ei tarvita, koska lautakunta oli yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksen kannalla. Seuraavaksi puheenjohtaja totesi, että koska myös jäsen Häggmanin ehdotus poikkesi nyt voittaneesta ehdotuksesta, oli siitä äänestettävä. Asetettiin vastakkain jäsenten Lahti ja Mikkola ehdotuksilla täydennetty puheenjohtajan ehdotus ja jäsen Häggmanin ehdotus. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat puheenjohtajan ehdotusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat jäsen Häggmanin ehdotusta, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä puheenjohtajan ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Arvola, Jääskeläinen, Kerola, Käri-Zein, Lahti, Leinonen, Mikkola, Päivinen, Söderman ja Tilli eli yksitoista (11) jäsentä ja jäsen Häggmanin ehdotuksen puolesta (ei) äänestivät jäsenet Häggman ja Lindberg eli kaksi (2) jäsentä. Puheenjohtaja totesi ehdotuksensa tulleen hyväksytyksi äänin yksitoista kaksi (11/2). Edelleen puheenjohtaja totesi jäsen Häggmanin uutta päätöskohtaa koskevan ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Jäsen Häggman ilmoitti jättävänsä eriävän mielipiteen päätöksen johdosta. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös 1 merkitsee tiedoksi Holkenin nykyisen suunnitteluvaiheen sekä laaditun kaavarunkotason raportin "Espoonkartanon asuntoalue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen". 2 Espoonkartanon asuntoalueen maankäytön yleispiirteiseen suunnitteluun palataan, kun seuraava lautakunta suorittaa Espoon kaavoituksen painopisteiden valintaa ottaen huomioon mm. suhdannenäkymien aiheuttaman tarpeen priorisoida kaavoituskohteet hankkeiden toteutumisedellytysten mukaisesti. 3 Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa avoimen vuorovaikutuksen merkitystä ja päättää, että näitä kolmea Kehä III:n tuntumassa olevaa asemakaava-aluetta (Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki ja Mynttilä)

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 41 / 185 koskeva valmisteluaineisto käsitellään kokonaisuudessaan normaalissa järjestyksessä ja valmisteluaineisto asetetaan nähtäville ensi keväänä, kun lautakunta on aineiston käsitellyt. (Työ- ja kaavoitusohjelman T- merkintä muutetaan M-merkinnäksi). Kaupunkisuunnittelulautakunnalle tuodaan erillisenä asiana selvitys museotoimen kanssa käydyistä neuvotteluista ja alueen kulttuurihistoriallisesta merkityksestä. Lisäksi tuodaan selvitys Kehä III:n alikulun ja siihen kytkeytyvän viherkäytävän riittävyydestä ja tarvittavista toimenpiteistä eläinten kulun kannalta. Lisäksi lautakunta päätti, että työohjelmaan ja kaavoituskatsaukseen tehdään nyt tehdyn päätöksen mukaiset korjaukset. Jäsen Häggmanin eriävä mielipide: Kaupunkisuunnittelulautakunta Esitän seuraavan eriävän mielipiteeni lautakunnan päätökseen: Mielestäni esitetty maanomistajien ja "tilaajien" ns. kaavarunkosuunnitelma ei riittävästi noudata maakuntakaavaa eikä yleiskaavaa, joten asiassa saatavissa olevan oheismateriaalin pohjalta lautakunnalla ei ole ollut aitoa mahdollisuutta tehdä jatkovalmistelutoimia tai -päätöksiä koskien tulevaa asemakaavoitustyötä. Lista-asian oheismateriaaliin olisi ollut hyvä liittää pyydettyjä tietoja "kaavarunkovaihetta" ohjanneen työryhmän muistioista ( ), maanomistajien ja tilaajien yhteistyön järjestäytymismuistiosta (2002), konsulttien laatimista maankäyttöluonnoksista (2003), yleiskaavaluonnoksesta Espoonkartano- Järvikylä alueelta ( ), ja yleiskaavaluonnoksesta kehä III:n pohjoispuolisista alueista ( ). Asemakaavoituksen käynnistäminen kiireellisenä syksyn 2008 työohjelmassa esitetyllä tavalla on mielestäni vastoin kaupunginvaltuuston tekemää yleiskaavapäätöstä, jossa yleiskaavan ensisijaisen kehittämisvyöhykkeen ulkopuolelle jäävät uudet alueet tulee toteuttaa pääsääntöisesti suunnittelukauden loppupuolella ( ). Alueen asemakaavoittaminen on mitä ilmeisimmin Espoon yhdyskuntarakenteen eheyttämistavoitteiden ja ilmastovaikutusten sekä kaupungin maankäytön ja kunnallistekniikan rakentamisen kannalta kokonaistaloudellisesti erittäin epäedullista. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Mynttilä, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (VAT -alue) sekä luonnonsuojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 42 / 185 maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin. 1.2 Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. 1.3 Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä. 1.4 Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä. 1.5 Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa. 1.6 Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. 1.7 Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin. 1.8 Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa. 2 Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat: 2.1 Finnsinmäki-Espoonkartanonmäki-Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi. 2.2 Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa. 2.3 Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma.

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 43 / Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset. 3 järjestää tulevaisuudessa valmisteluaineiston nähtävilläoloaikana tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja pöydällepanoehdotuksensa tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta Asia jätettiin pöydälle seuraavaan pidettävään kokoukseen. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Mynttilä, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (VAT -alue) sekä luonnonsuojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin. 1.2 Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. 1.3 Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä. 1.4 Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 44 / 185 huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä. 1.5 Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. 1.7 Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin. 1.8 Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa. 2 Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat: 2.1 Finnsinmäki-Espoonkartanonmäki-Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi. 2.2 Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa. 2.3 Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. 2.4 Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset. 3 järjestää tulevaisuudessa valmisteluaineiston nähtävilläoloaikana tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Elo ehdotti jäsen Kemppi-Virtasen kannattamana, että kohta 1.2 muutetaan kuulumaan: Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. Tavoitteena on kulttuurimaisemaan hienovaraisesti sopivien uusien kylämiljöiden luominen.

45 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 45 / 185 lisätään uusi kohta 1.3: Asuinalueiden (AP) sijoittaminen avoimille peltoalueille tehdään siten, että arvokkaat kulttuurimaisemat näkymineen säilyvät. Jatkosuunnittelussa avoimille paikoille sijoitettavien asuinalueiden määrä, tehokkuus ja muu sisältö arvioidaan huolellisesti ja saadun palautteen perusteella tehdään maiseman merkitystä korostavat ratkaisut. kohta 1.5. (uusi numero 1.6) muutetaan kuulumaan: Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa ja yhteydet Kauklahden suuntaan toimivat. Erityisesti kiinnitetään huomiota hyvin palvelevaan joukkoliikenteeseen ja toimiviin ja turvallisiin kevyen liikenteen yhteyksiin. Edelleen puheenjohtaja ehdotti jäsen Kemppi-Virtasen kannattamana, että lautakunta päättää seuraavaa: Espoon kaupunkikehityksessä Espoonkartanon alueella on erityinen merkitys kulttuurihistoriansa ja - maisemallisten arvojensa takia. Finnsinmäki, Espoonkartano ja Mynttilä muodostavat historiallisesti ja maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden. Alueen erityisyyden takia lautakunta ohjaa asemakaavan jatkovalmistelua siten, että valmisteluaineiston nähtävilläolon jälkeen lautakunnan käsittelyyn tuodaan mahdollisimman pikaisesti saadun palautteen pääkohdat ja kyseessä olevien alueiden asemakaavoituksen luonnokset. Esittelyn perusteella lautakunta antaa tarvittavat ohjeet asemakaavaehdotusten laadintaa varten. Jäsen Kemppi-Virtanen ehdotti jäsen Holman kannattamana, että tulevan tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan Heikki Seppä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen sekä jäsen Kemppi-Virtasen tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Mynttilä, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (VAT -alue) sekä luonnonsuojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin.

46 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 46 / Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. Tavoitteena on kulttuurimaisemaan hienovaraisesti sopivien uusien kylämiljöiden luominen. 1.3 Asuinalueiden (AP) sijoittaminen avoimille peltoalueille tehdään siten, että arvokkaat kulttuurimaisemat näkymineen säilyvät. Jatkosuunnittelussa avoimille paikoille sijoitettavien asuinalueiden määrä, tehokkuus ja muu sisältö arvioidaan huolellisesti ja saadun palautteen perusteella tehdään maiseman merkitystä korostavat ratkaisut. 1.4 Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä. 1.5 Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä. 1.6 Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa ja yhteydet Kauklahden suuntaan toimivat. Erityisesti kiinnitetään huomiota hyvin palvelevaan joukkoliikenteeseen ja toimiviin ja turvallisiin kevyen liikenteen yhteyksiin. 1.7 Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. 1.8 Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin. 1.9 Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa. 2 Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat:

47 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 47 / 185 Kaupunkisuunnittelulautakunta Finnsinmäki - Espoonkartanonmäki - Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi. 2.2 Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa. 2.3 Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. 2.4 Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset. 3 järjestää tulevaisuudessa valmisteluaineiston nähtävilläolon aikana tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Heikki Sepän. Lisäksi lautakunta päätti, että Espoon kaupunkikehityksessä Espoonkartanon alueella on erityinen merkitys kulttuurihistoriansa ja - maisemallisten arvojensa takia. Finnsinmäki, Espoonkartano ja Mynttilä muodostavat historiallisesti ja maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden. Alueen erityisyyden takia lautakunta ohjaa asemakaavan jatkovalmistelua siten, että valmisteluaineiston nähtävillä olon jälkeen lautakunnan käsittelyyn tuodaan mahdollisimman pikaisesti saadun palautteen pääkohdat ja kyseessä olevien alueiden asemakaavoituksen luonnokset. Esittelyn perusteella lautakunta antaa tarvittavat ohjeet asemakaavaehdotusten laadintaa varten. Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Mynttilän valmisteluaineistosta, alue ja Finnsinmäki, muutoksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville ja päivätyn ja muutetun Finnsinmäki I - Finnsbacken I asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6883, joka käsittää korttelit , sekä katu-, liikenne-, virkistys-, erityis-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 70. kaupunginosassa Espoonkartano sekä liikennealueet 44. kaupunginosassa Kauklahti ja 45. kaupunginosassa Kurttila,

48 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 48 / pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko hänen tekemä ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätti jättää asian pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Mynttilän valmisteluaineistosta, alue ja Finnsinmäki, muutoksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville ja päivätyn ja muutetun Finnsinmäki I - Finnsbacken I asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6883, joka käsittää korttelit , sekä katu-, liikenne-, virkistys-, erityis-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 70. kaupunginosassa Espoonkartano sekä liikennealueet 44. kaupunginosassa Kauklahti ja 45. kaupunginosassa Kurttila, 3 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Karhun kannattamana, että kaupunkisuunnittelulautakunta palauttaa kaavan uudelleen valmisteltavaksi siten, että: - korostetaan alueen merkitystä hyvänä pientaloalueena, joka lisää monipuolisuutta Espoossa tarjolla oleviin asumismahdollisuuksiin; - osoitetaan asemakaava-alueen hyvät yhteydet Mankin asemalle ja Kauklahden keskustaan. Mankin aseman osalta osoitetaan

49 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 49 / 185 periaatteellisella tasolla vaihtoehtoisia ratkaisuja tehostaa merkittävästi seisakkeen lähialueiden maankäyttöä asumiseen; - asemakaavoituksella turvataan edellytykset ratsastustoiminnan jatkumiselle alueella; - selvitetään edellyttääkö kartanon ydinalueen tuleva toiminta toiminnallisia tilavarauksia, kuten autopaikkoja ja kevyenliikenteen yhteyksiä Finnsinmäki I kaava-alueelle. Kartanon ydinalueen toiminnallinen konsepti ja käyttötarkoitukset tulee ratkaista, jotta viereisten alueiden asemakaavoitus ei heikennä ydinalueen kehittämismahdollisuuksia; - tutkitaan Y-korttelin sijainti esitettyä paremmin Espoonkartanontien ja Järvikyläntien risteyksen tuntumassa; - arvioidaan onko ehdotettujen rakennusoikeuksien määrän uudelleen sijoittelulla paremmin korostettavissa suuren peltoaukeaman kulttuurimaisemallista merkitystä; - korostetaan Espoonkartanontien (nykyisen Kuninkaankartanontien) roolia vain paikallisena katuna siten, että sen kulttuurihistoriallisuus vaikuttaa selkeästi katusuunnitteluun; - tätä asemakaava-aluetta laajempi kaavarunko ajantasaistetaan ja tuodaan lautakunnan käsittelyyn. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko hänen tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja Markkula niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Palautti kaavan uudelleen valmisteltavaksi siten, että: - korostetaan alueen merkitystä hyvänä pientaloalueena, joka lisää monipuolisuutta Espoossa tarjolla oleviin asumismahdollisuuksiin; - osoitetaan asemakaava-alueen hyvät yhteydet Mankin asemalle ja Kauklahden keskustaan. Mankin aseman osalta osoitetaan periaatteellisella tasolla vaihtoehtoisia ratkaisuja tehostaa merkittävästi seisakkeen lähialueiden maankäyttöä asumiseen; - asemakaavoituksella turvataan edellytykset ratsastustoiminnan jatkumiselle alueella; - selvitetään edellyttääkö kartanon ydinalueen tuleva toiminta toiminnallisia tilavarauksia, kuten autopaikkoja ja kevyenliikenteen yhteyksiä Finnsinmäki I kaava-alueelle. Kartanon ydinalueen toiminnallinen konsepti ja käyttötarkoitukset tulee ratkaista, jotta viereisten alueiden asemakaavoitus ei heikennä ydinalueen kehittämismahdollisuuksia; - tutkitaan Y-korttelin sijainti esitettyä paremmin Espoonkartanontien ja Järvikyläntien risteyksen tuntumassa; - arvioidaan onko ehdotettujen rakennusoikeuksien määrän uudelleen sijoittelulla paremmin korostettavissa suuren peltoaukeaman kulttuurimaisemallista merkitystä; - korostetaan Espoonkartanontien (nykyisen Kuninkaankartanontien) roolia vain paikallisena katuna siten, että sen kulttuurihistoriallisuus vaikuttaa selkeästi katusuunnitteluun; - tätä asemakaava-aluetta laajempi kaavarunko ajantasaistetaan ja tuodaan lautakunnan käsittelyyn.

50 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 50 / 185 Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Mynttilän valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Finnsinmäki I - Finnsbackan I, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6883, 70. kaupunginosassa Espoonkartano, alue , 3 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varajäsen Rainer Lahden kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta, joka kuuluu: Autopaikkamääräystä muutetaan siten, että kytkettyjen pientalojen osalta autopaikkojen minimivaatimus on kuitenkin vähintään 1,5 ap / asunto. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän päätösehdotus ja puheenjohtajan ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös 1 autopaikkamääräystä muutetaan siten, että kytkettyjen pientalojen osalta autopaikkojen minimivaatimus on kuitenkin vähintään 1,5 ap / asunto. 2 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Mynttilän valmisteluaineistosta, alue , 3 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Finnsinmäki I - Finnsbackan I, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6883, 70. kaupunginosassa Espoonkartano, alue ,

51 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 51 / 185 Kaupunkisuunnittelulautakunta pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Finnsinmäki I:n, asemakaavan ja siihen liittyvien kaavamuutosten ehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Finnsinmäki I - Finnsbacka I asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6883, 70. kaupunginosassa Espoonkartano, alue Käsittely Puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Jukka Lahden kannattamana, että: Kaupunkisuunnittelulautakunta antaa tehtäväksi seuraavan lisätoimenpiteen kaupunkisuunnittelulautakunnalle esitellystä kokonaisuudesta: Espoonkartanosta ja sen lähialueista (neljä asemakaavaa) tehdään osaksi kaupunginhallitukselle esitettävää asemakaavamateriaalia tiivis esittely, jossa osoitetaan ainakin seuraavat asiat: a) aluekokonaisuuden perustelut kytkeytymisenä Kehä 3:een ja Kauklahteen; b) valmistelun eri vaiheet sekä pääperiaatteet ja käytännöt, joihin on päädytty; c) keskeisimmät tiedot luontoarvoista ja luontoselvityksistä sekä niiden perusteella tehdyistä ratkaisuista; d) suhde Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavatyöhön. ja muilta osin asia jätetään pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaan pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtajan Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi tehtäväksi seuraavan lisätoimenpiteen kaupunkisuunnittelulautakunnalle esitellystä kokonaisuudesta: Espoonkartanosta ja sen lähialueista (neljä

52 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 52 / 185 Kaupunkisuunnittelulautakunta asemakaavaa) tehdään osaksi kaupunginhallitukselle esitettävää asemakaavamateriaalia tiivis esittely, jossa osoitetaan ainakin seuraavat asiat: a) aluekokonaisuuden perustelut kytkeytymisenä Kehä 3:een ja Kauklahteen; b) valmistelun eri vaiheet sekä pääperiatteet ja käytännöt, joihin on päädytty; c) keskeisimmät tiedot luontoarvoista ja luontoselvityksistä sekä niiden perusteella tehdyistä ratkaisuista; d) suhde Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavatyöhön. ja muilta osin asia jätettiin pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaan pidettävään kokoukseen. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Finnsinmäki I:n, asemakaavan ja siihen liittyvien kaavamuutosten ehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Finnsinmäki I - Finnsbacka I asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6883, 70. kaupunginosassa Espoonkartano, alue Käsittely Aluearkkitehti Liisa Ikonen ja suunnitteluinsinööri Salla Karvinen esittelivät asian. Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että: Tekstiin tehdään tekninen korjaus: Alueen kokonaispinta-ala on muuttunut 47,3 ha -> 43,7 ha. Muutokset korjataan kolmeen kohtaan listatekstissä. Jäsen Suvi Karhu ehdotti, että: Kaavamääräyksien pysäköinti -kohta muutetaan kuulumaan siten, että: Asuinkortteleissa autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - 2 autopaikkaa erillispientaloasuntoa kohti - kytketyissä pientaloissa 1 ap 70 k-m 2 kohti, kuitenkin vähintään 1,5 ap/asunto - pienkerrostaloissa 1 ap/70 k-m 2, kuitenkin vähintään 1,5 ap/asunto Keskustelun kuluessa jäsen Risto Nevanlinna ehdotti puheenjohtaja Markku Markkulan kannattamana, että asia jätetään pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan pidettävään kokoukseen.

53 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 53 / 185 Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko jäsen Nevanlinnan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös päätti jättää asian pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Toimenpiteitä varten: jatkokäsittely kaupunginhallitus - Laskutus: kaupunkisuunnittelukeskus

54 Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 54 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Holken, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi, alue , 70. kaupunginosa, Espoonkartano (Kh-Kv-asia), pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh Salla Karvinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Holkenin asemakaavaehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Holken - Holken, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6279, 70. kaupunginosassa Espoonkartano, alue Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen ja Ulla Palomäen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään seuraavat kaksi uutta päätöskohtaa: 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti, että Espoonkartanosta ja sen lähialueista (neljä asemakaavaa) tehdään osaksi kaupunginhallitukselle esitettävää asemakaavamateriaalia tiivis esittely, jossa osoitetaan ainakin seuraavat asiat: a) aluekokonaisuuden perustelut kytkeytymisenä Kehä 3:een ja Kauklahteen; b) valmistelun eri vaiheet sekä pääperiaatteet ja käytännöt, joihin on päädytty; c) keskeisimmät tiedot luontoarvoista ja luontoselvityksistä sekä niiden perusteella tehdyistä ratkaisuista; d) suhde Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavatyöhön; e) pyöräilyn ja jalankulun yhteyksien pikaisen toteuttamisen merkitys Kauklahteen ja Mankkiin. 2 Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa Espoonkartanon asemakaavojen osalta kunnallistekniikan rakentamisessa jalankulun ja pyöräilyn perusverkoston mahdollisimman pikaista toteuttamista - etenkin pyöräilyn yhteydet Kauklahteen ja Mankkiin ovat tärkeitä.

55 Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 55 / 185 Jäsen Risto Nevanlinna teki varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana seuraavan palautusehdotuksen: Palautetaan. Perusteet: Kaavahankkeen suunnittelu on käynnistynyt noin 10 vuotta sitten. Lautakunnan hyväksyttäväksi tuotu kaava-aineisto osoittaa, että kaava on peruslähtökohdiltaan vanhentunut, eikä kaava pysty vastaamaan kaupunkisuunnittelun nykyisiin vaatimuksiin. Sekä Holkenin että Mynttilän kokonaisuus on ratkaistava POKE-työn yhteydessä. Kaavatalous on lautakunnalle tuotujen tietojen perusteella raskaasti tappiollinen mm. tieinfran rakentamisesta kaupungille aiheutuvien kulujen vuoksi. Suunnittelun lähtökohdaksi on otettava kaupungin kustantaman infran merkittävä keventäminen, jolloin voi olla mahdollista löytää kaavataloudellisesti toimiva ratkaisu vähentämällä rakentamista vastaavasti. Tällöin myös rakentamisen, luontoarvojen ja kulttuurihistoriallisten arvojen suhdetta voidaan arvioida uudelleen. Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula totesi, että koska palautusta myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtaja ehdotus, että ne, jotka kannattavat jäsen Nevanlinnan palautusehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka ovat sitä vastustavat, äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä jäsen Risto Nevanlinnan palautusehdotuksen puolesta (JAA) äänestivät jäsen Paula Pöntynen, jäsen Risto Nevanlinna, varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen eli kolme (3) jäsentä. Sitä vastaan (EI) äänestivät jäsen Suvi Karhu, jäsen Jukka Lahti, varajäsen Helena Haapsaari, jäsen Seppo Salo, jäsen Stefan Ahlman, jäsen Ulla Palomäki, jäsen Kimmo Oila, varajäsen Raili Päivinen, jäsen Kai Lintunen ja puheenjohtaja Markku Markkula eli yhteensä kymmenen (10) jäsentä. Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kymmenellä äänellä kolmea (10/3) vastaan hylänneen jäsen Risto Nevanlinnan palautusehdotuksen ja asian käsittelyn jatkuvan. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli voidaanko esittelijän ehdotus ja puheenjohtajan tekemät ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Päätös 1 päätti, että Espoonkartanosta ja sen lähialueista (neljä asemakaavaa) tehdään osaksi kaupunginhallitukselle esitettävää asemakaavamateriaalia tiivis esittely, jossa osoitetaan ainakin seuraavat asiat: a) aluekokonaisuuden perustelut kytkeytymisenä Kehä 3:een ja Kauklahteen; b) valmistelun eri vaiheet sekä pääperiaatteet ja käytännöt, joihin on päädytty;

56 Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 56 / 185 c) keskeisimmät tiedot luontoarvoista ja luontoselvityksistä sekä niiden perusteella tehdyistä ratkaisuista; d) suhde Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavatyöhön; e) pyöräilyn ja jalankulun yhteyksien pikaisen toteuttamisen merkitys Kauklahteen ja Mankkiin. 2 korostaa Espoonkartanon asemakaavojen osalta kunnallistekniikan rakentamisessa jalankulun ja pyöräilyn perusverkoston mahdollisimman pikaista toteuttamista - etenkin pyöräilyn yhteydet Kauklahteen ja Mankkiin ovat tärkeitä, 3 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Holkenin asemakaavaehdotuksesta, alue , 4 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Holken - Holken, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6279, 70. Kaupunginosassa Espoonkartano, alue Liite Oheismateriaali Selostus 5 Holken, muistutusten lyhennelmät vastineet, ei julkinen 6 Holken, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Holken, tapahtumaluettelo - Holken, kaavamääräykset - Holken, kaavakartta - Holken, havainnekuva - Holken, muistutusten lyhennelmät vastineet, julkinen Holkenin asemakaava-alue on osa laajempaa Espoonkartanon aluetta, jota kehitetään asumispainotteisena osana Suur-Kauklahden paikalliskeskusta. Tavoitteena on suunnitella Holkenin alueesta yhdessä Espoonkartanon alueen muiden kaava-alueiden kanssa Espoon eteläosien yleiskaavan mukainen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön sopeutuva, laadukas pientaloalue. Alueelle osoitetaan rakennusoikeutta k-m 2. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti Finnsinmäki I:n asemakaavan palautuspäätöksessä , mm. että kartanon ydinalueen toiminnallinen konsepti ja käyttötarkoitukset tulee ratkaista, jotta viereisten alueiden asemakaavoitus ei heikennä ydinalueen kehittämismahdollisuuksia. Tämä on otettu huomioon myös Holkenin asemakaavan uudelleen valmistelussa.

57 Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 57 / 185 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Holken - Holken, asemakaava 70. kaupunginosa, Espoonkartano. Osa kortteleita , , katu-, liikenne-, virkistys-, erityis- ja suojelualueet, piirustus numero 6279, alue Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta. Vireilletulosta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa nimikkeellä Holken selvitysalue sekä valmisteluaineiston yhteydessä kuulutuksessa Alueen nykytila Alue sijaitsee Kauklahdessa Kehä III:n pohjoispuolella. Suunnittelualue käsittää Espoonkartanon kartanokeskuksen itäpuolisen mäkialueen sekä osan Kehä III:n alueesta. Suunniteltava alue on pinta-alaltaan noin 16 ha. Maisemakuvassa Holken liittyy osaksi laajempaa Espoonkartanon aluetta. Holkenin mäkialue rajaa kaukomaisemassa avoimia maisematiloja metsäisellä silhuetillaan. Alue on maastonmuodoiltaan jyrkkäpiirteinen ja etenkin Holkenin korkein kallioselänne muodostuu maisemakuvassa merkittäväksi. Alueella sijaitsee ainoastaan yksi rakennus - Holkenin 1900-luvun alussa rakennettu kulttuurihistoriallisesti arvokas hirsihuvila pihapiireineen. Alueen eteläosassa sijaitsee pääosa Gumbölenjoen luonnonvaraisesta jalopuumetsiköstä, joka on Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä rajattu luonnonsuojelulain 29 :ssä tarkoitetuksi suojelluksi luontotyypiksi.

58 Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 58 / 185 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista asemakaava-aluetta koskee erityisesti Helsingin seudun erityiskysymykset. Niissä korostetaan mm. asuntorakentamisen edellytysten luomista, joukkoliikenteen hyödyntämistä, yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, alakeskusten vahvistamista ja viherverkoston jatkuvuuden turvaamista. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat on kaavan kannalta myös keskeinen aihepiiri. Asemakaavan tulee edistää kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Asemakaavaa koskee myös elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilyttäminen. Lisäksi asemakaavan tulee edistää ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnon- ja suojelualueiden välillä. Asemakaava edistää voimassa olevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä- Uudenmaan kokonais-maakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin Muutokset eivät koskeneet Espoota. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman keväällä Vireillä oleva: Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuuli-voima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Maakuntakaavassa Holkenin alue on varattu taajamatoimintojen alueeksi ja Kehä III moottoriväyläksi. Maakuntakaavassa on myös osoitettu

59 Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 59 / 185 suunnittelu-alueen kautta kulkeva viheryhteystarve. Alueen länsipuolella sijaitsee kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeä valtakunnallisesti merkittävä Espoonkartanon ydinalue. Kaava on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Vireillä olevat: Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava. Nyt laadittu asemakaava on voimassa olevan yleiskaavan mukainen. Alueella ei ole asemakaavaa. Viranomaisneuvottelu Kaavasta on käyty MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu sekä toinen viranomaisneuvottelu Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Asemakaavaehdotus oli uudelleen nähtävillä (MRA 32 ) Nähtävillä olon aikana jätettiin yksi muistutus ja kahdeksan lausuntoa ja kannanottoa. Saadussa palautteessa kiinnitettiin huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: pidettiin hyvänä, että Espoonkartanon aluetta suunnitellaan kokonaisuutena, jolloin suppea-alaisemman Holkenin asemakaavan joukkoliikenteen, katuverkon ja palvelujen järjestämistä sekä kulttuuri- ja luontoarvoja voidaan tarkastella osana laajempaa kokonaisuutta. Melusuojaus tulee olla toteutettuna Kehä III:n varrella ennen tiettyihin kortteleihin rakennettavien asuntojen käyttöönottoa. Kevyen liikenteen turvalliset yhteydet nykyisille kouluille koetaan tärkeiksi. Muistutettiin luontoarvojen riittävästä huomioimisesta. Kaavakarttaan on tehty muutoksia kaupunkisuunnittelulautakunnan tekemän päätöksen sekä saadun palautteen perusteella. Mm. joidenkin kortteleiden käyttötarkoitusmerkintää ja korttelialueiden rajoja on muutettu ja luonnonsuojeluarvojen säilymisen varmistavia aluevaruksia ja kaavamerkintöjä on lisätty. Kaavakarttaan tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, eikä asemakaavaehdotusta katsottu tarpeelliseksi asettaa uudelleen nähtäville.

60 Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 60 / 185 Ehdotus asemakaavaksi Yleisperustelu Holkenin alue on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY). Kaavoituksen yleistavoitteena on kehittää Kauklahden paikalliskeskusta "vehreä pikkukaupunki" -teeman puitteissa. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavoituksen jatkosuunnittelun pohjaksi seuraavat lähtökohdat: Alue kaavoitetaan pientalovaltaiseksi alueeksi siten, että rakentaminen on sopusoinnussa alueen valtakunnallisten, kulttuurihistoriallisten sekä luonnonarvojen kanssa ja että alueen metsäinen silhuetti säilyy. Koska alue kuuluu olennaisesti Espoonkartanon kokonaisuuteen, Holkenin alueen jatkosuunnittelussa on hyödynnetty ja sovellettu Espoonkartanon ideakilpailusta saatuja periaatteita ja näkökohtia. Espoonkartanon alueen kokonaisuutta on kaavoitettu kokonaisuutena siten, että rakentuu oletettavasti pidemmän aikavälin kuluessa viihtyisä ja omaleimainen asuinalue, jonne voi sijoittua myös työtiloja ja pienyrityksiä. Virkistysalueet ovat lähellä, hyvin saavutettavissa, ja lähipalveluita on sekä Espoonkartanon alueella että Kauklahdessa. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 16 hehtaaria. Rakennusoikeutta on yhteensä k-m 2, mikä vastaa kaavan aluetehokkuutta ea = Uutta asuinrakennusoikeutta osoitetaan noin k-m 2. Korttelialueet Rinteeseen uuden Holkenintien molemmille puolille sijoittuu korkeatasoisia asuinpientalojen korttelialueita. Korttelialueet on esitetty asuinpientalojen korttelialueeksi, johon voi rakentaa enintään kaksiasuntoisia kytkettyjä taloja tai erillispientaloja (AP-1), asuinpientalojen korttelialueeksi, jossa julkisivujen suurinta pituutta ohjataan asemakaavassa (AP-2) ja erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Holken pihapiireineen on esitetty merkinnällä AO/s erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Itse rakennus on merkitty suojelumerkinnällä, sr-2: "Kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas suojeltu rakennus. Rakennusta ei saa purkaa, eikä siihen saa tehdä muutoksia, jotka ovat ristiriidassa alkuperäisen arkkitehtuurin kanssa. Korjaus- ja muutostöistä on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa." Lisäksi korttelialueelle sijoittuu luonnonmukaisena säilytettävä alueen osa, jota tulee hoitaa niin, ettei maiseman luonne oleellisesti muutu. Alue toimii myös luonnonsuojelulailla suojellun eliön kulkuyhteytenä, mikä osoitettaan kaavakartalla. Lepakon ja liito-oravan elinpiirien suojelu on huomioitu korttelialueella aluevarauksin, kaavamerkinnöin ja -määräyksin.

61 Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 61 / 185 Uudisrakentamista ohjataan kaavamääräyksin. Asemakaavassa ohjeistetaan rakennustapaa, rakennusten mittakaavaa, väritystä ja kattomuotoa. Myös pihojen luonteesta ja kasvillisuudesta on kaavamääräyksiä. Turvallisen ja terveellisen elinympäristön muodostuminen edellyttää, että korttelien ja asuntoja ei saa ottaa käyttöön ennen Kehä III:n melusuojauksen toteuttamista. Valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymistä ohjaava kaavamääräysten pykälä koskee kaikkia rakennuskortteleita (1 ): Aluetta tulee säilyttää, hoitaa ja uudistaa niin, etteivät sen kulttuurihistorialliset arvot, vaihtelevat maastonmuodot, luonne suurmaisemassa eivätkä pitkät avoimet näkymät vaarannu. Maaston muotoilut tulee toteuttaa hienovaraisesti ympäristöön sovittaen. Alueella tulee käyttää perinteisiä kulttuuriympäristön kasvilajeja ja luonnon mukaista kasvillisuutta. Virkistys- ja suojelualueet Alueen keskeisimmät virkistysalueet ovat pohjoisosassa sijaitseva Jaakkolanmäki (VL-4) sekä Holkenin päärakennuksen lounaispuolelle sijoittuva Pytinginpelto (VP-1). Pytinginpelto jatkuu Gumbölenjoen tuntumassa virkistysalueena (VL-2). Tämä luonnontilainen alue toimii samalla Holkeninlehdon luonnonsuojelualueen (SL -1) suojavyöhykkeenä asutuksen suuntaan. Luonnonsuojelu on huomioitu asemakaavassa tarkoituksenmukaisin kaavamerkinnöin ja -määräyksin. Muut alueet Suunnitelma sisältää osia Kehä III:n maantienalueesta alikulkuineen (LT) sekä sen varrelle esitetyt suojaviheralueet (EV -1). Kehä III:n varteen osoitetaan meluesteet laaditun tiesuunnitelman perusteella. Liikenne Kaava-alueelle osoitetaan uusi tonttikatu Holkenintie, joka palvelee uutta maankäyttöä. Holkenintie liittyy Mynttilän asemakaava-alueella Vähän-Myntin tiehen, jolta on yhteys Mynttiläntien alueelliselle kokoojakadulle ja edelleen Kauklahteen sekä Kehä III:n eritasoliittymään. Kaava-alueen länsipuolella Holkenintie yhdistyy nykyiseen Peringintiehen. Peringintie muuttuu kaduksi ja sen eteläosa katkaistaan ajoneuvoliikenteeltä siten, että läpiajoliikenne Kuninkaankartanontieltä Holkenintielle ei ole mahdollista. Katuyhteyden katkaiseminen voidaan tehdä vasta sitten kun korvaava katuyhteys Vähän-Myntin tielle on rakennettu. Kaava-alueen pohjoisosan korttelit liittyvät suoraan Vähän-Myntin tielle. Holkenintien eteläpuolella kulkee yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Lisäksi Holkenintien eteläpuolisten asuinkorttelien eteläpuolelle osoitetaan kevyen liikenteen reitti Holkeninpolku.

62 Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 62 / 185 Päätöshistoria Yleistä pysäköintiä voidaan rakentaa jonkin verran katujen varsille. Joukkoliikenneyhteydet ovat Kuninkaankartanontien varressa. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaava on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Ympäristövaikutusselvitys Kaava-alueelle on laadittu ympäristövaikutusselvitys, jota on päivitetty suunnittelun edetessä. Espoon Holken esisuunnitelman ympäristövaikutusselvitys (Pöyry ). Esisuunnitelman ympäristövaikutusselvityksen täydennys ( Pöyry). Asemakaavaehdotuksen suhde esisuunnitelmasta laaditun ympäristövaikutusselvityksen tuloksiin ( Pöyry). Täydennys Holkenin ympäristövaikutusselvitykseen ( , Pöyry). Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Asemakaava on kaavataloudellisesti haasteellinen johtuen suurehkosta infrastruktuurin rakentamistarpeesta. Maankäyttösopimusneuvotteluilla hanke on kuitenkin mahdollista saada kaavataloudellisesti positiiviseksi. Asemakaava kannustaa uusiutuvien energiamuotojen käyttöön. Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Alueelle on laadittu lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma (Sito Oy, 2017). Hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy valtuusto. Kaupunkisuunnittelulautakunta Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy seuraavat lähtökohdat Holkenin asemakaavoituksen pohjaksi: 1 Alue kaavoitetaan pientalovaltaiseksi alueeksi siten, että alueen rakeisuus sekä sen volyymi perustuvat riittäviin selvityksiin ja ovat sopusoinnussa alueen kulttuurihistoriallisten arvojen kanssa siten, että alueen metsäinen silhuetti säilyy.

63 Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 63 / Koska alue kuuluu Espoonkartanon ideakilpailualueeseen, jatkosuunnittelussa ja Holkenin asemakaavaa valmisteltaessa hyödynnetään ja heijastetaan ideakilpailusta saatuja jatkosuunnittelun tuloksia myös Holkenin alueelle. 3 Gumbölenjoen luonnonvarainen jalopuumetsikkö, joka on rajattu luonnonsuojelulain 29 :ssä tarkoitetuksi suojelluksi luontotyypiksi turvataan kaavalla luonnonsuojelualueena sekä huomioidaan riittävän laaja puskurivyöhyke luonnonsuojelualueen ja korttelialueiden välille. 4 Tutkitaan tarkemmin 55 db:n raja ennustetilanteessa sekä tutkitaan meluntorjuntakeinot ja ratkaistaan oikea-aikainen melusuojaus siten että, ohjearvot eivät ylity. 5 Alueelle laaditaan rakentamistapaohjeet. 6 Laaditaan tarvittavat maankäyttösopimukset. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi esityslistan päätösehdotuksen kohdan 1 kuulumaan seuraavasti: Alue kaavoitetaan pientalovaltaiseksi alueeksi siten, että alueen rakentamisen sijoittelu ja määrä perustuvat riittäviin selvityksiin ja ovat sopusoinnussa alueen kulttuurihistoriallisten arvojen kanssa siten, että alueen metsäinen silhuetti säilyy. Jäsen Hannula ehdotti puheenjohtaja Markkulan sekä jäsen Lahden kannattaman, että esityslistan päätöskohta 1 täydennetään kuulumaan: Alue kaavoitetaan pientalovaltaiseksi alueeksi siten, että alueen rakentamisen sijoittelu ja määrä perustuvat riittäviin selvityksiin ja ovat sopusoinnussa alueen valtakunnallisten, kulttuurihistoriallisten ja luonnonarvojen kanssa siten, että alueen metsäinen silhuetti säilyy. Jäsen Häggman ehdotti puheenjohtajan sekä jäsen Lahden kannattamana, että esityslistan päätösehdotuksen kohta 3 muutetaan kuulumaan: Gumbölenjoen luonnonvarainen jalopuumetsikkö, joka on rajattu luonnonsuojelulain 29 :ssä tarkoitetuksi suojelluksi luontotyypiksi turvataan kaavassa luonnonsuojelualueena ja huomioidaan riittävän laajalla puskurivyöhykkeellä luonnonsuojelualueen ja korttelialueiden välille ottaen huomioon jokilaakson jyrkkä rinnemaasto ja maaperäolosuhteet. Jäsen Hannula ehdotti puheenjohtajan sekä jäsen Lahden kannattamana uudeksi päätöskohdaksi 4 seuraavaa: Asemakaavaehdotuksen laadintaa varten suunnitellaan Espoonkartanon ideakilpailun alueen kokonaisuuden kannalta

64 Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 64 / toimiva liikennesuunnitelma siten, että myös Holkenin alueen joukkoliikennetarpeet ja kevyenliikenteen yhteydet Gumbölenjoen yli jalkapallohallille ja edelleen Kauklahteen hoidetaan. 2. tarvittavat palvelut, kuten koulut ja päivähoito hoidetaan. Tällöin esimerkiksi Holkenin alueelle suunniteltua yhteisötilaa voidaan laajentaa myös päivähoitokäyttöön. Jäsen Lindberg ehdotti puheenjohtajan sekä jäsen Lahden kannattamana, että edellä mainittua päätöskohtaa 4 täydennetään siten, että sen kolmanneksi kohdaksi lisätään: Holkenin puuhuvilan itäpuolella oleva APalue muutetaan erillispientalojen alueeksi. Jäsen Häggman ehdotti puheenjohtajan kannattamana, että esityslistan päätöskohta 5 muutetaan kuulumaan: Kaava-alueella kulkeva ekologinen viheryhteys ja kulkuyhteydet ympärillä oleviin virkistysalueisiin tulee selkeyttää. Alueelle tulee laatia ohjeellinen kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. Edelleen jäsen Häggman ehdotti puheenjohtajan kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta: kaupunkisuunnittelulautakunta järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi :n. Jäsen Kivekäs ehdotti tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi Fredrik Lindbergiä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän tekemä korjaus sekä tehdyt ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on sisällytetty pöytäkirjaan. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy seuraavat lähtökohdat Holkenin asemakaavoituksen pohjaksi: 1 Alue kaavoitetaan pientalovaltaiseksi alueeksi siten, että alueen rakentamisen sijoittelu ja määrä perustuvat riittäviin selvityksiin ja ovat sopusoinnussa alueen valtakunnallisten, kulttuurihistoriallisten sekä luonnonarvojen kanssa siten, että alueen metsäinen silhuetti säilyy. 2 Koska alue kuuluu Espoonkartanon ideakilpailualueeseen, jatkosuunnittelussa ja Holkenin asemakaavaa valmisteltaessa hyödynnetään ja heijastetaan ideakilpailusta saatuja jatkosuunnittelun tuloksia myös Holkenin alueelle.

65 Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 65 / Gumbölenjoen luonnonvarainen jalopuumetsikkö, joka on rajattu luonnonsuojelulain 29 :ssä tarkoitetuksi suojelluksi luontotyypiksi turvataan kaavassa luonnonsuojelualueena ja huomioidaan riittävän laajalla puskurivyöhykkeellä luonnonsuojelualueen ja korttelialueiden välille ottaen huomioon jokilaakson jyrkkä rinnemaasto ja maaperäolosuhteet. 4 Asemakaavaehdotuksen laadintaa varten suunnitellaan Espoonkartanon ideakilpailun alueen kokonaisuuden kannalta 1. toimiva liikennesuunnitelma siten, että myös Holkenin alueen joukkoliikennetarpeet ja kevyenliikenteen yhteydet Gumbölenjoen yli jalkapallohallille ja edelleen Kauklahteen hoidetaan 2. tarvittavat palvelut, kuten koulut ja päivähoito hoidetaan. Tällöin esimerkiksi Holkenin alueelle suunniteltua yhteisötilaa voidaan laajentaa myös päivähoitokäyttöön 3. Holkenin puuhuvilan itäpuolella oleva AP-alue muutetaan erillispientalojen alueeksi. 5 Tutkitaan tarkemmin 55 db:n raja ennustetilanteessa sekä tutkitaan meluntorjuntakeinot ja ratkaistaan oikea-aikainen melusuojaus siten että, ohjearvot eivät ylity. 6 Kaava-alueella kulkeva ekologinen viheryhteys ja kulkuyhteydet ympärillä oleviin virkistysalueisiin selkeytetään. Alueelle laaditaan ohjeellinen kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. 7 Laaditaan tarvittavat maankäyttösopimukset. Kaupunkisuunnittelulautakunta / 8 8 kaupunkisuunnittelulautakunta järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsi sen puheenjohtajaksi Fredrik Lindbergin. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Holkenin valmisteluaineistosta, alue hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Holken asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6279, joka käsittää korttelit sekä katu-, liikenne-, virkistys-, erityis- ja suojelualueet 70. kaupunginosassa (Espoonkartano), alue

66 Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 66 / pyytää asemakaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että asemakaavaehdotusta tarkistetaan seuraavasti: 1. korttelin asuinrakennukset muutetaan erillispientaloiksi ja Holkenintien varteen osoitettu asuinrakennus poistetaan 2. katuyhteys alueelle osoitetaan myös Mynttiläntieltä 3. määräyksiin lisätään tai sopimuksella määritellään velvoite alueen toteuttamisesta ekotehokkaasti 4. kaava-aineistoa täydennetään osoittamalla alueen läheisyyteen suunnitellun koulun ja päiväkodin sijainnit. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi siten, että 1. korttelin asuinrakennukset muutetaan erillispientaloiksi ja Holkenintien varteen osoitettu asuinrakennus poistetaan 2. katuyhteys alueelle osoitetaan myös Mynttiläntieltä 3. määräyksiin lisätään tai sopimuksella määritellään velvoite alueen toteuttamisesta ekotehokkaasti 4. kaava-aineistoa täydennetään osoittamalla alueen läheisyyteen suunnitellun koulun ja päiväkodin sijainnit. Kaupunkisuunnittelulautakunta / 4 Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Holkenin valmisteluaineistosta, alue hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Holken asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6279, joka käsittää korttelit sekä katu-, liikenne-, virkistys-, erityis- ja suojelualueet 70. kaupunginosassa (Espoonkartano), alue

67 Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 67 / pyytää asemakaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi liitteenä olevan kaavamääräyksen 16 kuulumaan: Asuintalot tulee suunnitella passiivi/matalaenergiataloina koko alueelle laadittavan energiasuunnitelman mukaisesti. Kaavan nähtävilläolon aikana kaavamääräyksen sisältöä täsmennetään ja kehitetään yhteistyössä ympäristöministeriön, maanomistajan ja kaupungin omien asiantuntijoiden kanssa. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että 1. lautakunta tekee lisäpäätöksen: Holkenin kaava-alueen ajoneuvoliikenteen katuyhteys suuntautuu alueelle Vähän-Myntintien kautta. Kyseisen kadun linjaus määritellään yksityiskohtaisemmin Holkenin kaava-alueen ulkopuolisilta osin Mynttilän (512400) asemakaavoitusprosessin yhteydessä huomioiden samalla myös Kehä III:n aluevaraussuunnitelma. Lautakunta kiirehtii tätä koskevia toimenpiteitä. 2. esityslistatekstiin lisätään virkamiestyönä tarvittava selostus koskien näitä muutoksia, annettuja lisäselvityksiä ja AH-korttelialueen käyttöä alueen yhteisenä toimintatilana ja päivähoidon paikallisena tilana. Nähtävilläolon aikana korttelin rakennusten sijoittelua, väljyyttä ja muotoa kehitetään kartanon ja mäen miljööseen paremmin sopivaksi. 3. lisäpäätöksistä aiheutuvat korjaukset tehdään tarvittavilta osin virkamiestyönä ennen nähtäville asettamista. Lisäksi varapuheenjohtaja Elo ehdotti puheenjohtaja Markkulan kannattamana, että nähtävilläolon aikana varmistetaan, että marrasjoulukuussa valmistuvan Finnsinmäki - Espoonkartanonmäki - Mynttilä - vyöhykkeen luontoselvityksen tulokset tulevat huomioiduksi Holkenin alueen jatkosuunnittelussa. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän korjaama ehdotus sekä hänen että varapuheenjohtajan tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Holkenin valmisteluaineistosta, alue

68 Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 68 / 185 Kaupunkisuunnittelulautakunta / hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Holken asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6279, joka käsittää korttelit sekä katu-, liikenne-, virkistys-, erityis- ja suojelualueet 70. kaupunginosassa (Espoonkartano), alue siten muutettuna (kaavamääräyksen 16), että asuintalot tulee suunnitella passiivi/matalaenergiataloina koko alueelle laadittavan energiasuunnitelman mukaisesti. Kaavan nähtävilläolon aikana kaavamääräyksen sisältöä täsmennetään ja kehitetään yhteistyössä ympäristöministeriön, maanomistajan ja kaupungin omien asiantuntijoiden kanssa 2.2 Holkenin kaava-alueen ajoneuvoliikenteen katuyhteys suuntautuu alueelle Vähän-Myntintien kautta. Kyseisen kadun linjaus määritellään yksityiskohtaisemmin Holkenin kaava-alueen ulkopuolisilta osin Mynttilän (512400) asemakaavoitusprosessin yhteydessä huomioiden samalla myös Kehä III:n aluevaraussuunnitelma. Lautakunta kiirehtii tätä koskevia toimenpiteitä. 3 pyytää asemakaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Lisäksi lautakunta päätti, että nähtävilläolon aikana korttelin rakennusten sijoittelua, väljyyttä ja muotoa kehitetään kartanon ja mäen miljööseen paremmin sopivaksi sekä varmistetaan, että marrasjoulukuussa valmistuvan Finnsinmäki - Espoonkartanonmäki - Mynttilä - vyöhykkeen luontoselvityksen tulokset tulevat huomioiduksi Holkenin alueen jatkosuunnittelussa Esityslistatekstiin lisätään virkamiestyönä tarvittava selostus koskien näitä muutoksia, annettuja lisäselvityksiä ja AH-korttelialueen käyttöä alueen yhteisenä toimintatilana ja päivähoidon paikallisena tilana. Lisäpäätöksistä aiheutuvat korjaukset tehdään tarvittavilta osin virkamiestyönä ennen nähtäville asettamista. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Holkenin asemakaavaehdotuksesta, alue hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Holken asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6279, joka käsittää korttelit sekä katu-, liikenne-, virkistys-,

69 Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 69 / 185 erityis- ja suojelualueet 70. kaupunginosassa (Espoonkartano), alue Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja pöydällepanoehdotuksensa tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta / 4 Asia jätettiin pöydälle seuraavaan pidettävään kokoukseen. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Holkenin asemakaavaehdotuksesta, alue hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Holken asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6279, joka käsittää korttelit sekä katu-, liikenne-, virkistys-, erityis- ja suojelualueet 70. kaupunginosassa (Espoonkartano), alue Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Kemppi-Virtanen ehdotti jäsenten Seppä ja Syrjänen kannattamana, että asia jätetään pöydälle siten, että pöydälläolon aikana alueen liikenteen osalta selvitetään katuyhteyden toimivuus ennen lopullisen Vähän-Myntin tien yhteyden saamista. Puheenjohtaja Elo ehdotti jäsen Klarin kannattamana, että kaava palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että alueen katuyhteys ratkaistaan alusta lähtien Vähän-Myntin tien kautta. Tämä tarkoittaa Holkenin kaavan käsittelyn liittämistä ajallisesti Mynttilän kaavan valmisteluun. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että koska pöydällepanoehdotusta myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta, äänestävä jaa, ja ne, jotka kannattavat pöydällepanoa, äänestävät ei.

70 Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 70 / 185 Nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät puheenjohtaja Elo sekä jäsenet Klar, Lindberg, Pöntynen, Rastimo ja Rauhanen eli kuusi (6) jäsentä ja pöydällepanoehdotuksen puolesta (ei), äänestivät jäsenet Holma, Kemppi-Virtanen, Kiijärvi, Lahtinen, Oila, Seppä ja Syrjänen eli seitsemän (7) jäsentä. Puheenjohtaja totesi Kemppi-Virtasen pöydällepanoehdotuksen tulleen hyväksytyksi seitsemällä äänellä kuutta vastaan (7/6). Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta / 6 Asia jätettiin pöydälle siten, että pöydälläolon aikana alueen liikenteen osalta selvitetään katuyhteyden toimivuus ennen lopullisen Vähän-Myntin tien yhteyden saamista. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Holkenin asemakaavaehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Holken asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6279, joka käsittää korttelit sekä katu-, liikenne-, virkistys-, erityis- ja suojelualueet 70. kaupunginosassa (Espoonkartano), alue Käsittely Kaupunkisuunnittelupäällikön estyneenä ollessa asian esitteli asemakaavapäällikkö Ossi Keränen. Asia käsiteltiin asian 10 jälkeen. Keskustelun kuluessa varapuheenjohtaja Elo uudisti :ssä 4 tekemänsä ja jäsen Klarin kannattaman palautusehdotuksensa. Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi, puheenjohtaja totesi, että koska palautusta myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtaja Markkulan ehdotus, että ne, jotka kannattavat palautusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka sitä vastustavat, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä palautusehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät varapuheenjohtaja Elo sekä jäsenet Klar, Lindberg, Rastimo, Rauhanen ja Pöntynen eli kuusi (6) jäsentä sekä sitä vastustivat (ei) puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Holma, Kemppi-Virtanen, Lahtinen, Oila, Seppä ja Vilo eli seitsemän (7) jäsentä.

71 Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 71 / 185 Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan seitsemällä äänellä kuutta vastaa (7/6) hylänneen palautusehdotuksen ja asian käsittelyn jatkuvan. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän ehdotus hyväksyä. Koska sitä ei vastustettu, totesi puheenjohtaja sen tulleen hyväksytyksi. Päätös Kaupunginhallitus Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus: 1 hyväksyy liitteenä olevan maankäyttösopimuksen, sekä kaupungin että Pohjolan Kiinteistökehitys Oy:n tulee allekirjoittaa sopimus ennen kaavan käsittelemistä valtuustossa, 2 esittää, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Holken asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6279, joka käsittää korttelit sekä katu-, liikenne-, virkistys-, erityis- ja suojelualueet 70. kaupunginosassa (Espoonkartano), alue Käsittely Häggman teki seuraavan palautusehdotuksen: Kaupunginhallitus palauttaa Holkenin asemakaavan kaupunkisuunnittelulautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi siten, että ennen asemakaavan seuraavaa käsittelyä varmistetaan seuraavat asiat; 1) Holken asemakaava-alue liitetään ajallisesti ja tosiasiallisesti Espoonkartanon alueen kaavoituksen muihin kaava-alueiden valmisteluun (Mynttilä , Espoonkartanonmäki , Finnsinmäki ). 2) Espoonkartano-alueen kaikista kaava-alueista laaditaan liikennesuunnitelma ja raideliikenneyhteysratkaisu, sekä selvitetään kunnallistekniikkainvestoinnit ja jätevesiviemärien linjaukset jätevedenpuhdistuslaitokselle, alueen tarvittavat palvelut, sekä ylempien kaavojen viheryhteyksien ja virkistysreittien turvaamisen kaavoituksessa. Kaikista kaava-alueesta tulee lisäksi laatia hulevesisuunnitelmat ja ilmastomuutosselvitykset, sekä huolehtia virallisten luonnonsuojelualueiden ja VAT-alueiden säilymisestä." Kuronen Hertellin ja Gestrinin kannattamana teki seuraavan palautusehdotuksen: Palautetaan siten, että Espoonkartanon alueen kaavat tuodaan tarkoituksenmukaisena kokonaisuutena Kaupunginhallitukseen valtuustosopimuksen mukaisessa aikataulussa.

72 Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 72 / 185 Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Häggmanin ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kurosen ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunkisuunnittelulautakunta Asia palautettiin yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi seuraavin perusteluin: Palautetaan siten, että Espoonkartanon alueen kaavat tuodaan tarkoituksenmukaisena kokonaisuutena Kaupunginhallitukseen valtuustosopimuksen mukaisessa aikataulussa. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 hyväksyy MRA 32 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Holken - Holken, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6279, 70. kaupunginosassa Espoonkartano, alue , 2 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Risto Nevanlinnan ja varajäsen Rainer Lahden kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään seuraavat uudet kohdat: kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että nähtävillä olon aikana selvitetään, voidaanko korttelissa kytkettävien pientalojen AP-1 rakennusrajaa joiltakin osin siirtää lännemmäksi/pohjoisemmaksi asumisen hyvän elinympäristön edellytysten kärsimättä, jotta viheralue VL-2 laajenee toimien ehdotettua enemmän SL-1 luonnonsuojelualueen suojavyöhykkeenä ja autopaikkamääräystä muutetaan siten, että kytkettyjen pientalojen osalta autopaikkojen minimivaatimus on kuitenkin vähintään 1,5 ap / asunto. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän päätösehdotus ja puheenjohtajan lisäysehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä.

73 Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 73 / 185 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti, että autopaikkamääräystä muutetaan siten, että kytkettyjen pientalojen osalta autopaikkojen minimivaatimus on kuitenkin vähintään 1,5 ap / asunto. 2 hyväksyi MRA 32 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Holken - Holken, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6279, 70. kaupunginosassa Espoonkartano, alue , 3 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. 4 päätti, että nähtävillä olon aikana selvitetään, voidaanko korttelissa kytkettävien pientalojen AP-1 rakennusrajaa joiltakin osin siirtää lännemmäksi / pohjoisemmaksi asumisen hyvän elinympäristön edellytysten kärsimättä, jotta viheralue VL-2 laajenee toimien ehdotettua enemmän SL-1 luonnonsuojelualueen suojavyöhykkeenä. Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Holkenin asemakaavaehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Holken-Holken, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6279, 70. Kaupunginosassa Espoonkartano, alue Käsittely Puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Jukka Lahden kannattamana, että: Kaupunkisuunnittelulautakunta antaa tehtäväksi seuraavan lisätoimenpiteen kaupunkisuunnittelulautakunnalle esitellystä kokonaisuudesta: (Espoonkartanon ja sen lähialueiden neljä asemakaavaa) tehdään osaksi kaupunginhallitukselle esitettävää asemakaavamateriaalia tiivis esittely, jossa osoitetaan ainakin seuraavat asiat: a) aluekokonaisuuden perustelut kytkeytymisenä Kehä 3:een ja Kauklahteen; b) valmistelun eri vaiheet sekä pääperiatteet ja käytännöt, joihin on päädytty;

74 Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 74 / 185 c) keskeisimmät tiedot luontoarvoista ja luontoselvityksistä sekä niiden perusteella tehdyistä ratkaisuista; d) suhde Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavatyöhön. ja muilta osin asia jätetään pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaan pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtajan Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi tehtäväksi seuraavan lisätoimenpiteen kaupunkisuunnittelulautakunnalle esitellystä kokonaisuudesta: (Espoonkartanon ja sen lähialueiden neljä asemakaavaa) tehdään osaksi kaupunginhallitukselle esitettävää asemakaavamateriaalia tiivis esittely, jossa osoitetaan ainakin seuraavat asiat: a) aluekokonaisuuden perustelut kytkeytymisenä Kehä 3:een ja Kauklahteen; b) valmistelun eri vaiheet sekä pääperiatteet ja käytännöt, joihin on päädytty; c) keskeisimmät tiedot luontoarvoista ja luontoselvityksistä sekä niiden perusteella tehdyistä ratkaisuista; d) suhde Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavatyöhön. ja muilta osin asia jätettiin pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaan pidettävään kokoukseen. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Holkenin asemakaavaehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Holken - Holken, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6279, 70. Kaupunginosassa Espoonkartano, alue Käsittely Aluearkkitehti Liisa Ikonen ja suunnitteluinsinööri Salla Karvinen esittelivät asian.

75 Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 75 / 185 Keskustelun kuluessa jäsen Risto Nevanlinna ehdotti puheenjohtaja Markku Markkulan kannattamana, että asia jätetään pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko jäsen Nevanlinnan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös päätti jättää asian pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Toimenpiteitä varten: jatkokäsittely kaupunginhallitus - Vastineet muistutuksen jättäneille, jotka ovat sitä pyytäneet ja ilmoittaneet osoitteensa

76 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 76 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Mynttilä, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi, alue , 70. kaupunginosa, Espoonkartano, 44. kaupunginosa, Kauklahti (Kh-Kv-asia), pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh Salla Karvinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Mynttilän asemakaavaehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Mynttilä - Myntböle, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6584, 70. kaupunginosassa Espoonkartano ja 44. kaupunginosassa Kauklahti, alue Käsittely Esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että: Korttelin SR-1 -teksti muutetaan kuulumaan seuraavasti: SR-1 Rakennussuojelun korttelialue. Alueella olevia sr-merkinnällä varustettuja rakennuksia, aitoja tai muita rakenteita ei saa purkaa tai muuttaa niin, että niiden historiallinen, kulttuurihistoriallinen tai rakennustaiteellinen arvo heikkenee. Rakennuksiin saa sijoittaa asuntoja sekä työ-, liike- ja kokoontumistiloja. Korjaustöiden, käyttö-, tarkoitus- ja muiden muutosten sekä alueelle tulevan uudisrakentamisen suunnitelmista on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa ennen rakennus- tai toimenpidelupaa koskevan päätöksen antamista. 1-3, 6, 7, 10. ja Korttelin SR-2 teksti muutetaan kuulumaan seuraavasti: SR-2 Rakennussuojelun korttelialue. Alueella olevia sr-merkinnällä varustettuja rakennuksia, aitoja tai muita rakenteita ei saa purkaa tai muuttaa niin, että niiden historiallinen, kulttuurihistoriallinen tai rakennustaiteellinen arvo heikkenee. Rakennuksiin saa sijoittaa majoitus-, työ-, liike- ja

77 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 77 / 185 kokoontumistiloja. Korjaustöiden, käyttötarkoitus- ja muiden muutosten sekä alueelle tulevan uudisrakentamisen suunnitelmista on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa ennen rakennus- tai toimenpidelupaa koskevan päätöksen antamista. 1-3, 6, 7, 10. Vastaavat korjaukset tehdään myös kaavaselostukseen. Puheenjohtaja Markkula esitti jäsen Palomäen kannattamana, että korttelissa olevaa rintamiestaloa ei ole perusteltua osoittaa sr-merkinnällä. Tässä korttelissa ehdotettua rakennusalan rajaa laajennetaan myös tämän nykyisen rakennuksen kattavaksi. Yksityiskohtaisessa rakennussuunnittelussa alueen maisemalliseen ja kulttuurihistorialliseen kokonaisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Korttelin kokonaisrakennusoikeus säilytetään ehdotuksen mukaisena. Tarpeelliset korjaukset tehdään virkatyönä. Puheenjohtaja Markkula teki jäsen Palomäen kannattamana seuraavan pöydälle jaetun ja pöytäkirjan liitteeksi otetun muutosehdotuksen: Korttelialueet 70014/AO/s-1 ja 70014/AP-2 palautetaan uudelleen valmisteluun siten, että Espoonkartanon pihapiiriä säilytetään enemmän alkuperäisenä poistaen osa ehdotuksen mukaisesta uudisrakentamisesta korttelissa Rakennusoikeutta poistetaan pellolta siten, että jäljelle jäävä uusi rakennuskanta muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden Holkenin kanssa. Kortteli palautetaan uudelleen valmisteluun siten, että asemakaavalla turvataan selkeä ja laaja ekologinen käytävä siten, että korttelin rakennusoikeus poistetaan. Korttelialueet 70024/ AO ja 70024/ A palautetaan uudelleen valmisteluun siten, että huomattava osa korttelin rakennusoikeudesta poistetaan. Kortteleiden ja väliin jäävä VL-3-alue palautetaan uudelleen valmisteluun siten, että yhdessä muutettavien korttelialueiden kanssa asemakaavalla turvataan selkeä ja laaja ekologinen käytävä. Korttelia ei voida laajentaa, koska sitä ympäröi liito-oravan elinalue (s-1).

78 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 78 / 185 Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Ulla Palomäen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään seuraavat kaksi uutta päätöskohtaa, jotka kuuluvat: 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti, että Espoonkartanosta ja sen lähialueista (neljä asemakaavaa) tehdään osaksi kaupunginhallitukselle esitettävää asemakaavamateriaalia tiivis esittely, jossa osoitetaan ainakin seuraavat asiat: a) aluekokonaisuuden perustelut kytkeytymisenä Kehä 3:een ja Kauklahteen; b) valmistelun eri vaiheet sekä pääperiaatteet ja käytännöt, joihin on päädytty; c) keskeisimmät tiedot luontoarvoista ja luontoselvityksistä sekä niiden perusteella tehdyistä ratkaisuista; d) suhde Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavatyöhön; e) pyöräilyn ja jalankulun yhteyksien pikaisen toteuttamisen merkitys Kauklahteen ja Mankkiin. 2 Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa Espoonkartanon asemakaavojen osalta kunnallistekniikan rakentamisessa jalankulun ja pyöräilyn perusverkoston mahdollisimman pikaista toteuttamista - etenkin pyöräilyn yhteydet Kauklahteen ja Mankkiin ovat tärkeitä. Suvi Karhu ehdotti jäsen Ulla Palomäen kannattamana, että kaavamääräyksien pysäköinti -kohtaa muutetaan kuulumaan siten, että: Asuinkortteleissa autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - 2 autopaikkaa erillispientaloasuntoa kohti, - kytketyissä pientaloissa 1 ap 70 k-m 2 kohti, kuitenkin vähintään 1,5 ap / asunto, - pienkerrostaloissa 1 ap / 70 k-m 2, kuitenkin vähintään 1,5 ap / asunto.

79 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 79 / 185 Jäsen Risto Nevanlinna teki varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana seuraavan palautusehdotuksen: Kaava palautetaan. Perusteet: Kaavahankkeen suunnittelu on käynnistynyt noin 10 vuotta sitten. Lautakunnan hyväksyttäväksi tuotu kaava-aineisto osoittaa, että kaava on peruslähtökohdiltaan vanhentunut, eikä kaava pysty vastaamaan kaupunkisuunnittelun nykyisiin vaatimuksiin. Sekä Holkenin että Mynttilän kokonaisuus on ratkaistava POKE-työn yhteydessä. Kaavatalous on lautakunnalle tuotujen tietojen perusteella raskaasti tappiollinen mm. tieinfran rakentamisesta kaupungille aiheutuvien kulujen vuoksi. Suunnittelun lähtökohdaksi on otettava kaupungin kustantaman infran merkittävä keventäminen, jolloin voi olla mahdollista löytää kaavataloudellisesti toimiva ratkaisu vähentämällä rakentamista vastaavasti. Tällöin myös rakentamisen, luontoarvojen ja kulttuurihistoriallisten arvojen suhdetta voidaan arvioida uudelleen. Julistettuaan keskustelun koko asian palautuksesta päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula totesi, että koska palautusta myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat jäsen Risto Nevanlinnan palautusehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka ovat sitä vastustavat, äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä jäsen Risto Nevanlinnan palautusehdotuksen puolesta (JAA) äänestivät jäsen Paula Pöntynen, jäsen Jukka Lahti, jäsen Risto Nevanlinna, varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen eli neljä (4) jäsentä. Sitä vastaan (EI) äänestivät jäsen Suvi Karhu, varajäsen Helena Haapsaari, jäsen Seppo Salo, jäsen Stefan Ahlman, jäsen Ulla Palomäki, jäsen Kimmo Oila, varajäsen Raili Päivinen, jäsen Kai Lintunen ja puheenjohtaja Markku Markkula eli yhteensä yhdeksän (9) jäsentä. Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdeksällä äänellä neljää (9/4) vastaan hylänneen jäsen Risto Nevanlinnan palautusehdotuksen ja asian käsittelyn jatkuvan. Julistettuaan keskustelun osittaisesta palauttamisesta päättyneeksi puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli voidaanko hänen tekemänsä osittainen palautusehdotus hyväksyä ja kun sitä ei vastustettu, niin puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan päättäneen palauttaa osan Mynttilän asemakaavasta uudelleen valmisteltavaksi kokouksessa pöydälle jaetun tekstiliitteen sekä karttaliitteen mukaisesti. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus sekä puheenjohtajan ja jäsen Karhun tekemät ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti.

80 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 80 / 185 Päätös 1 päätti palauttaa uudelleen valmisteluun seuraavat alueet: Korttelialueet 70014/AO/s-1 ja 70014/AP-2 palautetaan uudelleen valmisteluun siten, että Espoonkartanon pihapiiriä säilytetään enemmän alkuperäisenä poistaen osa ehdotuksen mukaisesta uudisrakentamisesta korttelissa Rakennusoikeutta poistetaan pellolta siten, että jäljelle jäävä uusi rakennuskanta muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden Holkenin kanssa. Kortteli palautetaan uudelleen valmisteluun siten, että asemakaavalla turvataan selkeä ja laaja ekologinen käytävä siten, että korttelin rakennusoikeus poistetaan. Korttelialueet 70024/ AO ja 70024/ A palautetaan uudelleen valmisteluun siten, että huomattava osa korttelin rakennusoikeudesta poistetaan. Kortteleiden ja väliin jäävä VL-3-alue palautetaan uudelleen valmisteluun siten, että yhdessä muutettavien korttelialueiden kanssa asemakaavalla turvataan selkeä ja laaja ekologinen käytävä. 2 päätti, että Espoonkartanosta ja sen lähialueista (neljä asemakaavaa) tehdään osaksi kaupunginhallitukselle esitettävää asemakaavamateriaalia tiivis esittely, jossa osoitetaan ainakin seuraavat asiat: a) aluekokonaisuuden perustelut kytkeytymisenä Kehä 3:een ja Kauklahteen; b) valmistelun eri vaiheet sekä pääperiaatteet ja käytännöt, joihin on päädytty; c) keskeisimmät tiedot luontoarvoista ja luontoselvityksistä sekä niiden perusteella tehdyistä ratkaisuista; d) suhde Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavatyöhön; e) pyöräilyn ja jalankulun yhteyksien pikaisen toteuttamisen merkitys Kauklahteen ja Mankkiin, 3 Korttelissa olevaa rintamiestaloa ei ole perusteltua osoittaa sr-merkinnällä. Tässä korttelissa ehdotettua rakennusalan rajaa laajennetaan myös tämän nykyisen rakennuksen kattavaksi. Yksityiskohtaisessa rakennussuunnittelussa alueen maisemalliseen ja kulttuurihistorialliseen kokonaisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Korttelin kokonaisrakennusoikeus säilytetään ehdotuksen mukaisena. Tarpeelliset korjaukset tehdään virkatyönä.

81 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 81 / kaavamääräyksien pysäköinti -kohtaa muutetaan kuulumaan siten, että: Asuinkortteleissa autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - 2 autopaikkaa erillispientaloasuntoa kohti, - kytketyissä pientaloissa 1 ap 70 k-m 2 kohti, kuitenkin vähintään 1,5 ap / asunto, - pienkerrostaloissa 1 ap / 70 k-m 2, kuitenkin vähintään 1,5 ap / asunto, 5 korostaa Espoonkartanon asemakaavojen osalta kunnallistekniikan rakentamisessa jalankulun ja pyöräilyn perusverkoston mahdollisimman pikaista toteuttamista etenkin pyöräilyn yhteydet Kauklahteen ja Mankkiin ovat tärkeitä, 6 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Mynttilän asemakaavaehdotuksesta, alue , 7 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja ja muutetun Mynttilä-Myntböle, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6584, 70. Kaupunginosassa Espoonkartano ja 44. kaupunginosassa Kauklahti, alue Liite Oheismateriaali Selostus 7 Mynttilä, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 8 Mynttilä, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Mynttilä, tapahtumaluettelo - Mynttilä, kaavamääräykset - Mynttilä, kaavakartta - Mynttilä, havainnekuva - Mynttilä, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, julkinen Mynttilän asemakaava-alue on osa laajempaa Espoonkartanon aluetta, jota kehitetään asumispainotteisena osana Suur-Kauklahden paikalliskeskusta. Tavoitteena on suunnitella Mynttilästä yhdessä Espoonkartanon, Finnsinmäki I:n ja Holkenin kaava-alueiden kanssa Espoon eteläosien yleiskaavan mukainen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön sopeutuva, laadukas pientaloalue. Alueelle osoitetaan rakennusoikeutta noin k-m 2. Mynttilän ja Espoonkartanon asemakaava-alueiden välistä rajaa on muutettu vähäisesti kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti Finnsinmäki I:n asemakaavan palautuspäätöksessä , mm. että kartanon ydinalueen toiminnallinen konsepti ja käyttötarkoitukset tulee ratkaista, jotta viereisten alueiden asemakaavoitus ei heikennä ydinalueen

82 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 82 / 185 kehittämismahdollisuuksia. Tämä on otettu huomioon Mynttilän asemakaavan valmistelussa. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Mynttilä - Myntböle, asemakaava, 70. Kaupunginosa, Espoonkartano ja 44. Kaupunginosa, Kauklahti. Korttelit 70016, , 70036, osa kortteleita , , katu-, liikenne-, virkistys-, erityis- ja suojelualueet, piirustusnumero 6584, alue Aloite ja vireilletulo Kaavahankeen valmistelu on käynnistynyt vuonna 2007 järjestetyn yleisen arkkitehtuurikilpailun tuloksena. Vireilletulosta on tiedotettu Espoon kaavoituskatsauksessa syksyllä Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 km Kauklahden rautatieaseman pohjoispuolella ja on kooltaan noin 39 ha. Alue on vanhaa kylämäistä ja maaseutumaista ympäristöä, jonka maisemarakenne muodostuu avoimista joki- ja purolaaksoista sekä metsäisistä selännealueista. Olemassa oleva rakentaminen on sijoittunut aikojen saatossa pääasiassa laaksojen ja selänteiden vaihettumisvyöhykkeille. Suunnittelualueella on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuskokonaisuuksia, kiinteitä muinaisjäännöksiä, keskiaikaisia kylänmäkiä sekä historiallista tiestöä. Lisäksi suunnittelualueen ulkopuolella sijaitsevan Espoonkartanon valtakunnallisesti merkittävän

83 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 83 / 185 rakennetun kulttuuriympäristön rajaus ulottuu kaava-alueen länsiosaan. Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsevat Mankbyn keskiaikainen kylätontti sekä Suuri rantatie (Kuninkaantie). Alueen tiestö perustuu pitkälti historialliselle tieverkolle, eikä erillistä kevyenliikenteenverkostoa nykyisellään ole. Alueen pohjoispuolella kulkee voimajohtoja. Suuri osa alueesta on ihmisen muokkaamaa valtakunnallisesti merkittävää historiallista maatalousympäristöä ja kyläasutusta, mutta alueelta löytyy myös huomionarvoisia luontoarvoja. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista asemakaava-aluetta koskee erityisesti Helsingin seudun erityiskysymykset. Niissä korostetaan mm. asuntorakentamisen edellytysten luomista, joukkoliikenteen hyödyntämistä, yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, alakeskusten vahvistamista ja viherverkoston jatkuvuuden turvaamista. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat on kaavan kannalta myös keskeinen aihepiiri. Asemakaavan tulee edistää kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Asemakaavaa koskee myös elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilyttäminen. Lisäksi asemakaavan tulee edistää ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnon- ja suojelualueiden välillä. Asemakaava edistää voimassa olevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonais-maakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan

84 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 84 / 185 pienin muutoksin Muutokset eivät koskeneet Espoota. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman keväällä Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamoa koskee Uudenmaan 3. vaihemaa-kuntakaava. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman huhtikuussa Vireillä oleva Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuuli-voima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Mynttilän kaava-alue on maakuntakaavassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi viheryhteystarpeineen. Alueen halki koillis-länsisuunnassa kulkee voimalinja. Alueen länsireunalle ulottuu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Kaakossa alue rajoittuu moottoriväylään. Asemakaava on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Blominmäen osayleiskaava sijaitsee Länsi-Espoossa Kehä III:n varrella. Kaava sai lainvoiman Vireillä olevat: Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava. Nyt laadittu asemakaava on voimassa olevan yleiskaavan mukainen. Alueella ei ole asemakaavaa. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Asemakaavaehdotus oli nähtävillä (MRA 27 ) Nähtävillä olon aikana jätettiin neljä muistutusta ja yksitoista lausuntoa ja kannanottoa. Saadussa palautteessa kiinnitettiin huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: pidettiin hyvänä, että Espoonkartanon aluetta suunnitellaan kokonaisuutena, jolloin eri kaava-alueilla tapahtuvien maankäytön muutosten vaikutuksia on voitu arvioida kokonaisvaltaisemmin. Myös asemakaavan joukkoliikenteen, katuverkon ja palvelujen järjestämistä sekä kulttuuri- ja luontoarvoja voidaan tarkastella osana laajempaa kokonaisuutta. Tuotiin esiin, että melusuojaus tulee olla toteutettuna Kehä III:n varrella ennen tiettyjen korttelien uusien asuntojen käyttöönottoa. Kevyen liikenteen turvalliset yhteydet nykyisille kouluille

85 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 85 / 185 nähtiin tärkeiksi. Esitettiin sijainteja teknisille laitteille. Muistutettiin luontoarvojen riittävästä huomioimisesta. Kolmessa muistutuksessa otettiin kantaa yksityisten tiloille osoitettuihin suojelumerkintöihin ja aluevarauksiin sekä rakennusoikeuden määrään ja merkitsemistapaan. Kaavakarttaan on tehty muutoksia saadun palautteen pohjalta. Mm. aluevarauksia ja korttelialueiden rajoja on tarkistettu luonnonsuojeluarvojen säilymisen turvaamiseksi. Rakennusoikeuden merkitsemistapaa ja rakennussuojelukohteiden rakennusoikeuden ja kerrosluvun osoittamistapaa on muutettu vähäisesti. Näistä periaatteista on neuvoteltu rakennusvalvonnan ja kaupunginmuseon edustajien kanssa. Mynttilän ja Espoonkartanonmäen välistä kaava-alueen rajaa muutettiin vähäisesti, jotta Peringintien luonteen säilymisen edellytykset paranevat. Kaavakarttaan tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, eikä asemakaavaehdotusta katsottu tarpeelliseksi asettaa uudelleen nähtäville. Ehdotus asemakaavaksi Yleisperustelu Mynttilän kaavaehdotus on osa laajempaa Espoonkartanon alueen muutosta tiiviimmin asutuksi alueeksi. Osa kaava-alueesta kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY). Suunnittelun tärkeänä tavoitteena on huomioida Espoonkartanon ympäristön arvojen kannalta keskeiset maiseman ja luonnonympäristön piirteet ja sovittaa suunnitellut asuinkorttelit osaksi historiallista kokonaisuutta. Asemakaavasuunnitelma mahdollistaa uuden, kylämäistä asutusta täydentävän asuinrakentamisen Mynttilän alueelle. Valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön arvot nousevat avoimesta viljelymaisemasta, alueen muinaisjäännöksistä, kartanon puistosta, vuosien saatossa toteutetusta rakennuskannasta ja tiemaisemasta. Alueen sisäisen liikenneverkon pohjana on alueen nykyinen tiestö täydennettynä uusilla katuyhteyksillä. Alueen lähipalvelut sijaitsevat pääosin Kauklahdessa, mutta maankäytön kehittymisen myötä myös Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäki I:n kaava-alueilla. Alueen katu- ja kunnallistekninen rakentaminen vaativat mittavia panostuksia, mikä edellyttää kaupunki- ja korttelirakenteelta alueen nykyistä rakentamista suurempaa tehokkuutta. Ympäristön häiriötekijöiden, kuten liikennemelun, vaikutukset ja suojauskeinot on selvitetty ja otettu huomioon kaavaratkaisussa. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 36 hehtaaria.

86 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 86 / 185 Kokonaisrakennusoikeus on noin k-m 2, minkä lisäksi saa säilyttää ja korjata suojeltaviksi osoitetut rakennukset tietyillä korttelialueilla ja mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = Asuinrakennusoikeutta osoitetaan noin k-m 2. Korttelialueet Alueelle osoitetaan pääasiassa erillispientalojen korttelialueita (AO ja AO/s-1), mutta myös kytkettyjen pientalojen korttelialueita (AP-1 ja AP-2). Kaavaehdotukseen osoitetaan myös asuinrakennusten korttelialueita (A), joissa voi sijaita päällekkäisiä asuntoja, mutta jotka ovat mittakaavaltaan pientalojen kaltaisia. Alueen eteläosassa sijaitsee Espoon kartanoon kuuluvia alueita, jotka osoitetaan asemakaavassa rakennussuojelun korttelialueeksi (SR-1) sekä pientaloasumiselle (AO/s-1 ja AP-2). Tavoitteena on, että kartanon toiminta voi kehittyä ja arvokkaat rakennukset ja ulkotilat säilyvät. Alueella sijaitsee suojeltavia rakennuksia ja pihapiirejä, muinaismuistoja sekä historiallisesti arvokkaita, vanhoja tielinjauksia ja siltoja. Nämä on huomioitu asemakaavaehdotuksessa tarkoituksenmukaisilla kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä /s-1 ja sr ja sr-1, sm-1 ja st, ss-2. Uudisrakentamista ohjataan kaavamääräyksin. Asemakaavassa ohjeistetaan rakennustapaa, rakennusten mittakaavaa, väritystä ja kattomuotoa. Myös pihojen luonteesta ja kasvillisuudesta on kaavamääräyksiä. Turvallisen ja terveellisen elinympäristön muodostuminen edellyttää, että korttelien 70014, ja uusia asuntoja ei saa ottaa käyttöön ennen Kehä III:n melusuojauksen toteuttamista. Valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymistä ohjaava kaavamääräysten pykälä koskee kaikkia rakennuskortteleita (1 ): Aluetta tulee säilyttää, hoitaa ja uudistaa niin, etteivät sen kulttuurihistorialliset arvot, vaihtelevat maastonmuodot, luonne suurmaisemassa eivätkä pitkät avoimet näkymät vaarannu. Maaston muotoilut tulee toteuttaa hienovaraisesti ympäristöön sovittaen. Alueella tulee käyttää perinteisiä kulttuuriympäristön kasvilajeja ja luonnon mukaista kasvillisuutta. Suojelukohteet Rakennussuojelu Alueen historiallisesti arvokas rakennuskanta suojellaan asemakaavalla rakennussuojelumerkinnöillä, sr ja sr-1. Myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaat pihapiirit suojellaan aluemerkinnällä /s-1.

87 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 87 / 185 Luonnonsuojelu Alueella sijaitsee Gumbölenjoen laaksossa kaksi suojelualuetta, Mynttilänkosken jokilaakson luonnonsuojelualue ja Gumbölen vaahterametsikön suojeltu luontotyyppi. Lisäksi alueella on liito-oravan elinpiirejä, jotka sijoittuvat pääosin edellä mainituille suojelualueille. Nämä suojelualueet osoitetaan asemakaavassa luonnonsuojelualueiksi (SL-1). Eläinten kulkuyhteydet huomioidaan asemakaavassa tarkoituksenmukaisilla aluevarauksilla. Liito-oravan elinalueita ja kulkuyhteyksiä osoitetaan kaavakarttaan aluevarauksilla (s-1 ja eko-1). Virkistysalueet Alueelle osoitetaan luonteeltaan erilaisia virkistysalueita (VL, VL-1, VL-2 ja VL-3), jotka palvelevat alueen asukkaita ja toimivat yhtenäisenä viheryhteytenä alueella liikkuville eläimille. Virkistysalueet toimivat siten myös osana laajemman alueen ekologista verkostoa. Muut alueet Viheralueita, jotka sijaitsevat liikennealueiden läheisyydessä, osoitetaan suojaviheralueiksi (EV ja EV-1). EV-1-merkinnällä osoitettu alue toimii myös luonnonsuojelualueen suojavyöhykkeenä. Asemakaavassa Kehä III osoitetaan maantienalueeksi (LT) laaditun aluevaraussuunnitelman ja Kehä III:n meluesteiden tiesuunnitelman pohjalta. Liikenne Asemakaavan katuverkko perustuu pääosin olemassa oleviin yksityisteihin, jotka muuttuvat katualueeksi. Mynttiläntie toimii alueellisena kokoojakatuna, joka tulevaisuudessa maankäytön kehittyessä tulee jatkumaan pohjoiseen Forsbackan ja Maasin alueelle. Kuninkaankartanontien ja Mynttiläntien katualueet on mitoitettu joukkoliikenteen liikennöitävyys huomioiden. Vähän-Myntin tien linjaus muuttuu hieman ja katualuetta jatketaan pohjoispäästään. Näin on voitu vähäisesti lisätä alueen maankäyttöä osoittamalla pientalotontteja melualueen ulkopuolelle. Peringintie muuttuu kaduksi ja sen eteläosa katkaistaan ajoneuvoliikenteeltä siten että läpiajoliikenne Kuninkaankartanontieltä Holkenintielle ei ole mahdollista. Katuyhteyden katkaiseminen voidaan tehdä vasta sitten kun Holkenin kaava-alueelle sijoittuva korvaava katuyhteys Vähän-Myntin tielle on rakennettu. Asemakaava parantaa erityisesti alueen kevyen liikenteen verkostoa ja yhteyksiä Kauklahden asemalle. Yleistä pysäköintiä on osoitettu LP-alueelle sekä kadunvarsipysäköintinä.

88 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 88 / 185 Päätöshistoria Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaava on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Ympäristövaikutusselvitys Valmisteluaineiston pohjalta laadittiin ympäristövaikutusselvitys, joka valmistui (Pöyry Finland Oyj). Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Ottaen huomioon kaava-alueen koko sekä sijainti, on hanke aikaansaamistaan infra-kustannuksista huolimatta kaupungille kaavataloudellisesti positiivinen, mikäli maankäyttösopimusneuvottelut ovat kaupungin kannalta edullisia. Asemakaava kannustaa uusiutuvien energiamuotojen käyttöön. Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Alueelle on laadittu Rakennetun kulttuuriympäristön täydennysrakentamisohjeisto Mynttilän asemakaavaehdotuksen alueelle. Tavoitteena on antaa ohjeita tuleville rakentajille alueen rakentamistavasta sekä historiallisten arvojen huomioon ottamisesta rakentamisessa. Ohjekortteja päivitetään asemakaavaehdotuksesta saadun palautteen pohjalta. Hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy valtuusto. Kaupunkisuunnittelulautakunta Ehdotus Yleiskaavapäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 merkitsee tiedoksi Holkenin nykyisen suunnitteluvaiheen sekä laaditun kaavarunkotason raportin "Espoonkartanon asuntoalue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen". 2 päättää Espoonkartanon asuntoalueen maankäytön yleispiirteisen suunnittelun jatkamisesta Espoon eteläosien yleiskaavaan, järjestettyyn ideakilpailuun ja em. raportin perusratkaisuihin tukeutuen, tarvittaessa kuitenkin yksityiskohtia aihealueittain tarkistaen.

89 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 89 / päättää ottaa Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki sekä Mynttilä-asemakaavanimikkeet syksyn 2008 kaavoituksen työohjelmaan asemakaavatasoisten tarkempien selvitysten aloittamiseksi sekä asemakaavallisen valmistelun mahdollistamiseksi Kehä III:n tuntumassa. Käsittely Asia käsiteltiin asian 2 jälkeen. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Peltokorven kannattamana, että asia jätetään tutustumista varten pöydälle. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Asia jätettiin tutustumista varten yksimielisesti pöydälle seuraavaa pidettävään kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta Ehdotus Yleiskaavapäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 merkitsee tiedoksi Holkenin nykyisen suunnitteluvaiheen sekä laaditun kaavarunkotason raportin "Espoonkartanon asuntoalue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen". 2 päättää Espoonkartanon asuntoalueen maankäytön yleispiirteisen suunnittelun jatkamisesta Espoon eteläosien yleiskaavaan, järjestettyyn ideakilpailuun ja em. raportin perusratkaisuihin tukeutuen, tarvittaessa kuitenkin yksityiskohtia aihealueittain tarkistaen. 3 päättää ottaa Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki sekä Mynttilä - asemakaavanimikkeet syksyn 2008 kaavoituksen työohjelmaan asemakaavatasoisten tarkempien selvitysten aloittamiseksi sekä asemakaavallisen valmistelun mahdollistamiseksi Kehä III:n tuntumassa. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Häggman ehdotti jäsen Lindbergin kannattamana, että päätösehdotusta muutetaan siten, että 1. (kuten esittelijä ehdotuksessa) 2. poistetaan 3. poistetaan Lisätään seuraava uusi kohta:

90 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 90 / 185 päättää siirtää Espoonkartanon asuntoalueen ja lähialueiden asemakaavoituksen jatkovalmistelutytöt kaupunginvaltuuston tekemän yleiskaavapäätöksen mukaisesti yleiskaavan suunnittelukauden loppupuolelle ( ), ja siten olla esittämättä asemakaavoituksen käynnistämistä ja alueiden jakamista asemakaava-alueiksi syksyn 2008 työohjelmassa esitetyllä tavalla (lista-asia nro 11). Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Lahden kannattamana, että päätösehdotus muutetaan kuulumaan seuraavasti: 1. Kohta 1 eli tiedoksi merkitseminen kuten ehdotuksessa. 2. Kohta 2 hylätään ja päätetään, että asiaan palataan, kun seuraava lautakunta suorittaa Espoon kaavoituksen painopisteiden valintaa ottaen huomioon mm. suhdannenäkymien aiheuttaman tarpeen priorisoida kaavoituskohteet hankkeiden toteutumisedellytysten mukaisesti. 3. Kohta 3: Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa avoimen vuorovaikutuksen merkitystä ja päättää, että näitä kolmea Kehä III:n tuntumassa olevaa asemakaava-aluetta (Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki ja Mynttilä) koskeva valmisteluaineisto käsitellään kokonaisuudessaan normaalissa järjestyksessä ja valmisteluaineisto asetetaan nähtäville ensi keväänä, kun lautakunta on aineiston käsitellyt. (Työ- ja kaavoitusohjelman T-merkintä muutetaan M-merkinnäksi). Jäsen Lahti ehdotti jäsen Lindbergin kannattamana, että kaupunkisuunnittelulautakunnalle tuodaan erillisenä asiana selvitys museotoimen kanssa käydyistä neuvotteluista ja alueen kulttuurihistoriallisesta merkityksestä. Jäsen Mikkola ehdotti jäsen Lahden kannattamana, että lisäksi tuodaan selvitys Kehä III:n alikulun ja siihen kytkeytyvän viherkäytävän riittävyydestä ja tarvittavista toimenpiteistä eläinten kulun kannalta. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän ehdotuksen kohta 1 hyväksyä, eikä sitä vastustettu. Edelleen puheenjohtaja totesi, että koska esittelijän ehdotuksen kohdista 2 ja 3 oli tehty toisistaan poikkeavia ehdotuksia, oli niistä äänestettävä. Hyväksyttiin käsittelyjärjestykseksi puheenjohtajan ehdotus, että ensin päätetään kohdan 2 sisällöstä ja sen jälkeen päätetään poistetaanko kohta vai ei. Ensimmäisessä vaiheessa olivat vastakkain esittelijän ehdotus ja puheenjohtajan ehdotus. Puheenjohtaja totesi, että koska lautakunta oli yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksen kannalla, äänestystä ei tarvita. Seuraavaksi puheenjohtaja totesi, että koska myös jäsen Häggmanin ehdotus poikkesi nyt voittaneesta ehdotuksesta, oli siitä äänestettävä.

91 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 91 / 185 Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat puheenjohtajan ehdotusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat jäsen Häggmanin ehdotusta, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä puheenjohtajan ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Arvola, Jääskeläinen, Kerola, Käri-Zein, Lahti, Leinonen, Mikkola, Päivinen, Söderman ja Tilli eli yksitoista (11) jäsentä ja jäsen Häggmanin ehdotuksen puolesta (ei) äänestivät jäsenet Häggman ja Lindberg eli kaksi (2) jäsentä. Puheenjohtaja totesi ehdotuksensa tulleen hyväksytyksi äänin yksitoista kaksi (11/2). Seuraavaksi otettiin käsittelyyn päätösehdotuksen kohta 3. Hyväksyttiin käsittelyjärjestykseksi puheenjohtajan ehdotus, että ensin päätetään kohdan 3 sisällöstä ja sen jälkeen päätetään poistetaanko kohta vai ei. Seuraavaksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemäänsä ehdotusta täydentää jäsenten Lahti ja Mikkola tekemillä ehdotuksilla, eikä sitä vastustettu. Ensimmäisessä vaiheessa olivat vastakkain esittelijän ehdotus ja jäsenten Lahti ja Mikkola ehdotuksilla täydennetty puheenjohtajan ehdotus. Puheenjohtaja totesi, että äänestystä ei tarvita, koska lautakunta oli yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksen kannalla. Seuraavaksi puheenjohtaja totesi, että koska myös jäsen Häggmanin ehdotus poikkesi nyt voittaneesta ehdotuksesta, oli siitä äänestettävä. Asetettiin vastakkain jäsenten Lahti ja Mikkola ehdotuksilla täydennetty puheenjohtajan ehdotus ja jäsen Häggmanin ehdotus. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat puheenjohtajan ehdotusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat jäsen Häggmanin ehdotusta, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä puheenjohtajan ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Arvola, Jääskeläinen, Kerola, Käri-Zein, Lahti, Leinonen, Mikkola, Päivinen, Söderman ja Tilli eli yksitoista (11) jäsentä ja jäsen Häggmanin ehdotuksen puolesta (ei) äänestivät jäsenet Häggman ja Lindberg eli kaksi (2) jäsentä. Puheenjohtaja totesi ehdotuksensa tulleen hyväksytyksi äänin yksitoista kaksi (11/2). Edelleen puheenjohtaja totesi jäsen Häggmanin uutta päätöskohtaa koskevan ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Jäsen Häggman ilmoitti jättävänsä eriävän mielipiteen päätöksen johdosta.

92 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 92 / 185 Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös 1 merkitsee tiedoksi Holkenin nykyisen suunnitteluvaiheen sekä laaditun kaavarunkotason raportin "Espoonkartanon asuntoalue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen". 2 Espoonkartanon asuntoalueen maankäytön yleispiirteiseen suunnitteluun palataan, kun seuraava lautakunta suorittaa Espoon kaavoituksen painopisteiden valintaa ottaen huomioon mm. suhdannenäkymien aiheuttaman tarpeen priorisoida kaavoituskohteet hankkeiden toteutumisedellytysten mukaisesti. 3 Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa avoimen vuorovaikutuksen merkitystä ja päättää, että näitä kolmea Kehä III:n tuntumassa olevaa asemakaava-aluetta (Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki ja Mynttilä) koskeva valmisteluaineisto käsitellään kokonaisuudessaan normaalissa järjestyksessä ja valmisteluaineisto asetetaan nähtäville ensi keväänä, kun lautakunta on aineiston käsitellyt. (Työ- ja kaavoitusohjelman T-merkintä muutetaan M-merkinnäksi). Kaupunkisuunnittelulautakunnalle tuodaan erillisenä asiana selvitys museotoimen kanssa käydyistä neuvotteluista ja alueen kulttuurihistoriallisesta merkityksestä. Lisäksi tuodaan selvitys Kehä III:n alikulun ja siihen kytkeytyvän viherkäytävän riittävyydestä ja tarvittavista toimenpiteistä eläinten kulun kannalta. Lisäksi lautakunta päätti, että työohjelmaan ja kaavoituskatsaukseen tehdään nyt tehdyn päätöksen mukaiset korjaukset. Jäsen Häggmanin eriävä mielipide: Esitän seuraavan eriävän mielipiteeni lautakunnan päätökseen: Mielestäni esitetty maanomistajien ja "tilaajien" ns. kaavarunkosuunnitelma ei riittävästi noudata maakuntakaavaa eikä yleiskaavaa, joten asiassa saatavissa olevan oheismateriaalin pohjalta lautakunnalla ei ole ollut aitoa mahdollisuutta tehdä jatkovalmistelutoimia tai -päätöksiä koskien tulevaa asemakaavoitustyötä. Lista-asian oheismateriaaliin olisi ollut hyvä liittää pyydettyjä tietoja "kaavarunkovaihetta" ohjanneen työryhmän muistioista ( ), maanomistajien ja tilaajien yhteistyön järjestäytymismuistiosta (2002), konsulttien laatimista maankäyttöluonnoksista (2003), yleiskaavaluonnoksesta Espoonkartano-Järvikylä alueelta ( ), ja yleiskaavaluonnoksesta kehä III:n pohjoispuolisista alueista ( ). Asemakaavoituksen käynnistäminen kiireellisenä syksyn 2008 työohjelmassa esitetyllä tavalla on mielestäni vastoin kaupunginvaltuuston tekemää yleiskaavapäätöstä, jossa yleiskaavan ensisijaisen kehittämisvyöhykkeen ulkopuolelle jäävät uudet alueet tulee toteuttaa

93 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 93 / 185 Kaupunkisuunnittelulautakunta pääsääntöisesti suunnittelukauden loppupuolella ( ). Alueen asemakaavoittaminen on mitä ilmeisimmin Espoon yhdyskuntarakenteen eheyttämistavoitteiden ja ilmastovaikutusten sekä kaupungin maankäytön ja kunnallistekniikan rakentamisen kannalta kokonaistaloudellisesti erittäin epäedullista. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Mynttilä, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (VAT -alue) sekä luonnonsuojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin. 1.2 Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. 1.3 Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä. 1.4 Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä. 1.5 Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa. 1.6 Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi.

94 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 94 / Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin. 1.8 Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa. 2 Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat: 2.1 Finnsinmäki-Espoonkartanonmäki-Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi. 2.2 Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa. 2.3 Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. 2.4 Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset. 3 järjestää tulevaisuudessa valmisteluaineiston nähtävilläoloaikana tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja pöydällepanoehdotuksensa tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta Asia jätettiin pöydälle seuraavaan pidettävään kokoukseen. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta

95 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 95 / Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Mynttilä, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (VAT -alue) sekä luonnonsuojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin. 1.2 Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. 1.3 Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä. 1.4 Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä. 1.5 Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. 1.7 Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin. 1.8 Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa. 2 Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat:

96 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 96 / Finnsinmäki-Espoonkartanonmäki-Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi. 2.2 Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa. 2.3 Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. 2.4 Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset. 3 järjestää tulevaisuudessa valmisteluaineiston nähtävilläoloaikana tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Elo ehdotti jäsen Kemppi-Virtasen kannattamana, että kohta 1.2 muutetaan kuulumaan: Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. Tavoitteena on kulttuurimaisemaan hienovaraisesti sopivien uusien kylämiljöiden luominen. lisätään uusi kohta 1.3: Asuinalueiden (AP) sijoittaminen avoimille peltoalueille tehdään siten, että arvokkaat kulttuurimaisemat näkymineen säilyvät. Jatkosuunnittelussa avoimille paikoille sijoitettavien asuinalueiden määrä, tehokkuus ja muu sisältö arvioidaan huolellisesti ja saadun palautteen perusteella tehdään maiseman merkitystä korostavat ratkaisut. kohta 1.5. (uusi numero 1.6) muutetaan kuulumaan: Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa ja yhteydet Kauklahden suuntaan toimivat. Erityisesti kiinnitetään huomiota hyvin palvelevaan joukkoliikenteeseen ja toimiviin ja turvallisiin kevyen liikenteen yhteyksiin. Edelleen puheenjohtaja ehdotti jäsen Kemppi-Virtasen kannattamana, että lautakunta päättää seuraavaa: Espoon kaupunkikehityksessä Espoonkartanon alueella on erityinen merkitys kulttuurihistoriansa ja - maisemallisten arvojensa takia. Finnsinmäki, Espoonkartano ja Mynttilä muodostavat historiallisesti ja maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden. Alueen erityisyyden takia lautakunta ohjaa asemakaavan jatkovalmistelua siten, että valmisteluaineiston nähtävilläolon jälkeen lautakunnan käsittelyyn tuodaan mahdollisimman pikaisesti saadun palautteen pääkohdat ja kyseessä olevien alueiden asemakaavoituksen luonnokset.

97 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 97 / 185 Esittelyn perusteella lautakunta antaa tarvittavat ohjeet asemakaavaehdotusten laadintaa varten. Jäsen Kemppi-Virtanen ehdotti jäsen Holman kannattamana, että tulevan tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan Heikki Seppä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen sekä jäsen Kemppi-Virtasen tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Mynttilä, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (VAT -alue) sekä luonnonsuojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin. 1.2 Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. Tavoitteena on kulttuurimaisemaan hienovaraisesti sopivien uusien kylämiljöiden luominen. 1.3 Asuinalueiden (AP) sijoittaminen avoimille peltoalueille tehdään siten, että arvokkaat kulttuurimaisemat näkymineen säilyvät. Jatkosuunnittelussa avoimille paikoille sijoitettavien asuinalueiden määrä, tehokkuus ja muu sisältö arvioidaan huolellisesti ja saadun palautteen perusteella tehdään maiseman merkitystä korostavat ratkaisut. 1.4 Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä. 1.5 Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä.

98 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 98 / Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa ja yhteydet Kauklahden suuntaan toimivat. Erityisesti kiinnitetään huomiota hyvin palvelevaan joukkoliikenteeseen ja toimiviin ja turvallisiin kevyen liikenteen yhteyksiin. 1.7 Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. 1.8 Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin. 1.9 Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa. 2 Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat: 2.1 Finnsinmäki - Espoonkartanonmäki - Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi. 2.2 Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa. 2.3 Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. 2.4 Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset. 3 järjestää tulevaisuudessa valmisteluaineiston nähtävilläolon aikana tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Heikki Sepän. Lisäksi lautakunta päätti, että Espoon kaupunkikehityksessä Espoonkartanon alueella on erityinen merkitys kulttuurihistoriansa ja - maisemallisten arvojensa takia. Finnsinmäki, Espoonkartano ja Mynttilä muodostavat historiallisesti ja maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden. Alueen erityisyyden takia lautakunta ohjaa asemakaavan jatkovalmistelua siten, että valmisteluaineiston nähtävillä olon jälkeen lautakunnan käsittelyyn tuodaan mahdollisimman pikaisesti saadun palautteen

99 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 99 / 185 Kaupunkisuunnittelulautakunta pääkohdat ja kyseessä olevien alueiden asemakaavoituksen luonnokset. Esittelyn perusteella lautakunta antaa tarvittavat ohjeet asemakaavaehdotusten laadintaa varten. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Mynttilän valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Mynttilä - Myntböle, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6584, 70. Kaupunginosassa Espoonkartano, alue , 3 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varajäsen Rainer Lahden kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta, joka kuuluu: Autopaikkamääräystä muutetaan siten, että kytkettyjen pientalojen osalta autopaikkojen minimivaatimus on kuitenkin vähintään 1,5 ap / asunto. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän päätösehdotus ja puheenjohtajan ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös 1 päätti, että autopaikkamääräystä muutetaan siten, että kytkettyjen pientalojen osalta autopaikkojen minimivaatimus on kuitenkin vähintään 1,5 ap / asunto, 2 yhtyi vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Mynttilän valmisteluaineistosta, alue ,

100 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 100 / 185 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Mynttilä - Myntböle, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6584, 70. Kaupunginosassa Espoonkartano, alue , 4 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Mynttilän asemakaavaehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Mynttilä-Myntböle, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6584, 70. Kaupunginosassa Espoonkartano ja 44. kaupunginosassa Kauklahti, alue Käsittely Puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Jukka Lahden kannattamana, että: Kaupunkisuunnittelulautakunta antaa tehtäväksi seuraavan lisätoimenpiteen kaupunkisuunnittelulautakunnalle esitellystä kokonaisuudesta: Espoonkartanosta ja sen lähialueista (neljä asemakaavaa) tehdään osaksi kaupunginhallitukselle esitettävää asemakaavamateriaalia tiivis esittely, jossa osoitetaan ainakin seuraavat asiat: a) aluekokonaisuuden perustelut kytkeytymisenä Kehä 3:een ja Kauklahteen; b) valmistelun eri vaiheet sekä pääperiaatteet ja käytännöt, joihin on päädytty; c) keskeisimmät tiedot luontoarvoista ja luontoselvityksistä sekä niiden perusteella tehdyistä ratkaisuista; d) suhde Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavatyöhön. ja muilta osin asia jätetään pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaan pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtajan Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös

101 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 101 / 185 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi tehtäväksi seuraavan lisätoimenpiteen kaupunkisuunnittelulautakunnalle esitellystä kokonaisuudesta: Espoonkartanosta ja sen lähialueista (neljä asemakaavaa) tehdään osaksi kaupunginhallitukselle esitettävää asemakaavamateriaalia tiivis esittely, jossa osoitetaan ainakin seuraavat asiat: a) aluekokonaisuuden perustelut kytkeytymisenä Kehä 3:een ja Kauklahteen; b) valmistelun eri vaiheet sekä pääperiaatteet ja käytännöt, joihin on päädytty; c) keskeisimmät tiedot luontoarvoista ja luontoselvityksistä sekä niiden perusteella tehdyistä ratkaisuista; d) suhde Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavatyöhön. ja muilta osin asia jätettiin pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaan pidettävään kokoukseen. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Mynttilän asemakaavaehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Mynttilä-Myntböle, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6584, 70. Kaupunginosassa Espoonkartano ja 44. kaupunginosassa Kauklahti, alue Käsittely Aluearkkitehti Liisa Ikonen ja suunnitteluinsinööri Salla Karvinen esittelivät asian. Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että: - Listatekstin selostusosaan korjataan: " Alueelle osoitetaan rakennusoikeutta noin k-m 2 - Kohtaan "Mitoitus", "Kokonaisrakennusoikeus on noin k-m 2, minkä lisäksi saa säilyttää ja korjata suojeltaviksi osoitetut rakennukset tietyillä korttelialueilla..." - Rakennusoikeuden määrä korjataan kaavaselostukseen tarvittaviin kohtiin. - Muutetaan kaavamääräyksen korttelia koskevan määräyksen SR-1 tekstiä siten, että lause "Rakennuksiin saa sijoittaa asuntoja sekä työ-, liike- ja kokoontumistiloja." muutetaan kuulumaan: "Rakennuksiin saa sijoittaa majoitus-, työ-, liike- ja kokoontumistiloja." Vastaavat korjaukset tehdään kaavaselostukseen.

102 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 102 / 185 Jäsen Suvi Karhu ehdotti, että: Kaavamääräyksien pysäköinti -kohta muutetaan kuulumaan siten, että: Asuinkortteleissa autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - 2 autopaikkaa erillispientaloasuntoa kohti - Kytketyissä pientaloissa 1 ap 70 k-m 2 kohti, kuitenkin vähintään 1,5 ap/asunto - Pienkerrostaloissa 1 ap/70 k-m 2, kuitenkin vähintään 1,5 ap/asunto Keskustelun kuluessa jäsen Risto Nevanlinna ehdotti puheenjohtaja Markku Markkulan kannattamana, että asia jätetään pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko jäsen Nevanlinnan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös päätti jättää asian pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Toimenpiteitä varten: jatkokäsittely kaupunginhallitus - Vastineet muistutuksen jättäneille, jotka ovat sitä pyytäneet ja ilmoittaneet osoitteensa

103 Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 103 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Ruukinranta - Tarvaspää, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 17. kaupunginosa Laajalahti, pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Jukka Anttila, puh Tarja Pennanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineeseen, joka ilmenee asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Ruukinranta - Tarvaspään asemakaavan valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Ruukinranta - Tarvaspää - Bruksstranden - Tarvaspää asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6647, 17. kaupunginosassa (Laajalahti), alue , 3 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot, 4 järjestää asemakaavasta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että: Muutetaan kaavamerkintöjä seuraavasti: Kortteleiden ja välissä korvataan merkintä SL, Luonnonsuojelualue merkinnällä VL, Lähivirkistysalue ja merkinnällä P, Palvelurakennusten korttelialue, johon saa sijoittaa sekä julkista että yksityistä toimintaa, kuten sosiaali- ja terveyspalveluja, päiväkodin, elintarvikemyymälän, kampaamon, parturin jne. (suurin sallittu kerrosluku II ja rakennusoikeus 2000). Museorakennusten korttelialueelle merkitään kaksi rakennusalaa (ate), jolle voi sijoittaa yhdistetyn ateljee-asuinrakennuksen (suurin sallittu kerrosluku II ja rakennusoikeus 180). Pykälään 6 lisätään lause. Velvoite ei koske korttelia pelkästään

104 Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 104 / 185 palvelevia katualueita. Merkintä Ulkoilureitti korvataan merkinnällä Valaisematon, päällystämätön luontopolkumainen kävelylle tarkoitettu ulkoilureitti, joka toteutetaan luonnonmuotoja merkittävästi muokkaamatta. ja Korttelin (AL ja AO) tehokkuuslukua lasketaan 0,25:sta 0,20:een. Perusteena; ranta-alue on yleiskaavassa maisemallisesti merkittävä alue. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula teki varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana seuraavat lisäysehdotukset: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että Tarvaspäähän sijoitettujen yhdistettyjen ateljee-asuinrakennusten (suurin sallittu kerrosluku II ja rakennusoikeus 180) tarkat sijaintipaikat arvioidaan nähtävillä olon aikana ja niitä voidaan tarvittaessa täsmentää kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavassa käsittelyvaiheessa ja Kokoojakadun varrelle sijoitetusta rakennusoikeudesta tehdään ennen kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaa käsittelyvaihetta tarkemmat suunnitelmat havainnekuvineen ja tarkempine kaavamääräyksineen siten, että tämä uudisrakentaminen toteutuu yhtenäisenä ja hyvin Ruukinrannan muuhun rakentamiseen sopivana erillisten tai kytkettyjen pientalojen alueena. Jäsen Stefan Ahlman ehdotti, että asemakaavasta järjestettävän tiedotusja keskustelutilaisuuden puheenjohtajiksi valitaan puheenjohtaja Markku Markkula ja varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen. Jäsen Kai Lintunen ehdotti varajäsen Raili Päivisen kannattamana, että korttelin (AL ja AO) tehokkuusluku muutetaan siten, että se on 0,25. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula totesi, että jäsen Kai Lintusen muutosehdotuksesta oli äänestettävä, koska sitä myös vastustettiin. Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko esittelijän korjattu ehdotus muilta osin ja puheenjohtajan tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Jäsen Lintusen muutosehdotuksen osalta hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat jäsen Lintusen ehdotusta äänestävät EI.

105 Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 105 / 185 Nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta (JAA) äänestivät jäsen Paula Pöntynen, jäsen Jukka Lahti, varajäsen Helena Haapsaari, jäsen Risto Nevanlinna, varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen, jäsen Stefan Ahlman ja puheenjohtaja Markku Markkula eli seitsemän (7) jäsentä. Jäsen Lintusen ehdotuksen puolesta (EI) äänestivät jäsen Suvi Karhu, jäsen Seppo Salo, jäsen Ulla Palomäki, jäsen Kimmo Oila, varajäsen Raili Päivinen ja jäsen Kai Lintunen eli kuusi (6) ääntä. Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan seitsemällä äänellä kuutta (7/6) vastaan hylänneen jäsen Lintusen ehdotuksen. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös 1 yhtyi vastineeseen, joka ilmenee asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Ruukinranta - Tarvaspään asemakaavan valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyi MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Ruukinranta - Tarvaspää - Bruksstranden - Tarvaspää asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6647, 17. kaupunginosassa (Laajalahti), alue , 3 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot, 4 järjestää asemakaavasta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi lautakunnan puheenjohtaja Markku Markkulan ja varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen.. 5 päätti, että Tarvaspäähän sijoitettujen yhdistettyjen ateljeeasuinrakennusten (suurin sallittu kerrosluku II ja rakennusoikeus 180) tarkat sijaintipaikat arvioidaan nähtävillä olon aikana ja niitä voidaan tarvittaessa täsmentää kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavassa käsittelyvaiheessa, 6 päätti, että Kokoojakadun varrelle sijoitetusta rakennusoikeudesta tehdään ennen kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaa käsittelyvaihetta tarkemmat suunnitelmat havainnekuvineen ja tarkempine kaavamääräyksineen siten, että tämä uudisrakentaminen toteutuu yhtenäisenä ja hyvin Ruukinrannan muuhun rakentamiseen sopivana erillisten tai kytkettyjen pientalojen alueena,

106 Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 106 / 185 Liite Oheismateriaali Selostus 9 Ruukinranta - Tarvaspää, mielipiteiden lyhennelmät, ei julkinen 10 Ruukinranta - Tarvaspää, lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät - Ruukinranta - Tarvaspää, tapahtumaluettelo - Ruukinranta - Tarvaspää, kaavamääräykset 1 - Ruukinranta - Tarvaspää, kaavakartta - Ruukinranta - Tarvaspää, kaavamääräykset 2 - Ruukinranta - Tarvaspää, havainnekuva - Ruukinranta - Tarvaspää, mielipiteiden lyhennelmät, julkinen - Ruukinranta - Tarvaspää, vastine sekä lausuntojen, kannanottojen ja mielipiteiden yhteenveto Asemakaavan tavoitteena on saattaa vanha palstoituksen ja poikkeuslupien nojalla rakennettu omakotivaltainen alue asemakaavoituksen piiriin. Samalla mahdollistetaan alueen historialliset, rakennustaiteelliset ja luontoarvot huomioonottava hallittu täydennysrakentaminen. Uutta rakennusoikeutta osoitetaan noin k-m 2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Ruukinranta - Tarvaspää - Bruksstranden - Tarvaspää asemakaavaehdotus, piirustusnumero 6647, käsittää korttelit , 17078, 17079, kaupunginosassa (Laajalahti), alue

107 Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 107 / 185 Aloite ja vireilletulo Asemakaava on tullut vireille kaavoituskatsauksessa vuonna Alueen nykytila Suunnittelualueen pohjoislaidalla on Turunväylä ja länsilaidalla Kehä I. Idässä alue ulottuu Helsingin kaupungin rajalle saakka. Etelässä kaava-alue rajoittuu vanhojen metsien suojeluohjelmaan sisältyvään Elfvikin metsään ja Laajalahden lintuvesiensuojeluohjelman alueeseen. Aivan etelärajan tuntumassa on myös Laajasalon luonnonsuojelualue ja Natura-alue. Suunnittelualueella on kolme rehevää, luonnontilaisen kaltaista lehtoa. Alueella on lepakoita ja liito-oravia. Alue on rakentunut sadan vuoden aikana vehreäksi omakotialueeksi. Pääpaino rakentamisessa on ollut 1900-luvun alkuvuosikymmeninä ja vuoden 1990 jälkeen. Yhteensä noin kahtakymmentä 1900-luvun alun huvilaa ja jälleenrakennuskauden omakotitaloa on esitetty suojeltavaksi. Alueen itäosassa, Tarvaspäässä on Gallen-Kallelan museo, joka ympäristöineen on suojeltu rakennussuojelulailla. Turunväylän ja Joel Rundtin tien välisellä Ruukinrannan myllyvuorella on muinaismuistolailla suojeltuja Pietari Suuren maa- ja merilinnoitukseen kuuluneita linnoituslaitteita. Alueen etelälaidalla on venesatama, jonka läheisyydessä tiedetään sijainneen tiili- ja fajanssitehdas ja jonka vesialueella on tehty mahdollinen hylkylöydös. Alueelta on hyvät liikenneyhteydet sekä Kehä I:lle, että Turunväylälle. Alueen sisäinen liikenneverkko koostuu kokoojakatumaisesta yhteydestä, joka muodostuu Ruukinrannantiestä ja Joel Rundtin tiestä, jotka puolestaan yhdistävät Kehä I:n ja Vermonsolmun alueeseen. Lisäksi alueella on tonttikatuja, kuten venesatamaan johtava lenkkikatu Ruukinrannantie / Ville Vallgrenin tie ja Gallen-Kallelan tie, joka johtaa Tarvaspäähän. Alue on hyvin saavutettavissa kävellen ja pyöräillen. Kehä I:n varressa kulkee pohjois-eteläsuuntainen pääreitti. Helsingistä tuleva itä-länsisuuntainen pääreitti tulee erillistä siltaa pitkin Pellavaniemen kärkeen, josta reitti jatkaa Gallen-Kallelan tietä Joel Rundtin tielle ja siitä Ruukirannantielle ja Kehä I:n ali. Kehä I:llä liikennöi useita bussilinjoja, joilla pääsee mm. Leppävaaraan, Otaniemeen, Tapiolaan, Lintuvaaraan, Myyrmäkeen, Vantaankoskelle, Westendiin, Itäkeskukseen ja lentoasemalle. Kehä I:n pysäkit sijaitsevat Säterinsolmun, Ruukinrannantien ja Turvesuontien liittymien läheisyydessä.

108 Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 108 / 185 Turunväylää pitkin liikennöivillä busseilla pääsee mm. Helsinkiin ja Espoon keskukseen. Pysäkkipari sijaitsee Leppäsolmussa. Lisäksi Vermonsolmun kautta liikennöi muutama bussilinja, jolla pääsee mm. Helsinkiin, Leppävaaraan ja Karamalmille. Lähimmät pysäkit sijaitsevat kuitenkin vasta Itsehallintotien ja Tarvaspääntien kiertoliittymän tuntumassa. Turunväylän ja Kehä I:n melu ja muut liikenteen aiheuttamat päästöt ovat haasteellinen häiriönlähde. Suurin maanomistaja alueella on Helsingin kaupunki, Espoon omistus muodostuu lähinnä vesialueista. Rakennetut kiinteistöt ovat pääosin yksityisomistuksessa. Alueen pinta-ala on noin 130 ha, josta vajaa puolet on vesialuetta. Alueella on noin 70 omakotitaloa ja 220 asukasta. Rakennusten kerrosala on yhteensä noin k-m 2. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on pääosin taajamatoimintojen aluetta, joka sisältää voimalinjan ja maakaasun runkoputkilinjan. Tarvaspää on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi kohteeksi. Espoon eteläosien yleiskaavassa suunnittelualue koostuu pääosin tiivistä ja matalasta asuntoalueesta ja virkistysalueesta. Tarvaspää on merkitty julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi ja venesatama satama-alueeksi. Venesataman ympäristö ja Tarvaspää on merkitty kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Ranta-alueelle ja kaava-alueen lounaisrajalle on merkitty virkistysyhteys. Lisäksi alueelle on merkitty maakaasulinja, päävoimansiirtolinja ja veneväylä. Alueella ei ole asemakaavaa. Viranomaisneuvottelu Kaavasta ei järjestetä viranomaisneuvottelua. Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Asemakaavaan liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty , ja muutettu Valmisteluaineisto oli nähtävillä Mielipiteitä saatiin 61 kappaletta. Lausuntoja ja kannanottoja saatiin 7 kappaletta. Asukastilaisuus kaavan valmisteluaineistosta pidettiin Laajalahden koululla. Paikalla oli noin 80 asiasta kiinnostunutta. Saadun palautteen perusteella asemakaavaehdotusta on muutettu suhteessa valmisteluaineistoon seuraavasti:

109 Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 109 / 185 Raide-Jokerin ja luonnonsuojelualueiden yhteensovittamisen vuoksi Elfvikin metsän ja Natura-alueen sisältävä kaava-alueen lounaisosa on liitetty Lahdenpohjan asemakaavaan (alue ). Laatokantien nimi on muutettu Tarvaspääntieksi. Ruukinrannantieltä alkava Ruukinrannankuja on korvattu vastaavalla Tarvaspääntieltä (Laatokantieltä) alkavalla Viivi Parmion kujalla. Gallen-Kallelan tien ja Turunväylän välinen LP-alue korttelin kohdalla on poistettu. Satama-aluetta on muokattu niin, että LP-alue on poistettu ja venekentän viereiset metsäalueet on merkitty luonnonsuojelualueeksi ja lähivirkistysalueeksi. Satama-alueen pohjoispuolella oleva tontti on muutettu asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi (AL). Ville Vallgrenin tien itäpuoliset AO- ja AL-korttelit on yhdessä viereisen VL-alueen kanssa muutettu luonnonsuojelualueeksi (SL). AP-korttelialueet ja korttelin pohjoisosat (AO) on merkitty pääosin meluntorjuntasyistä rivitalot ja myös päällekkäiset asunnot salliviksi asuinrakennusten korttelialueiksi (A). Asukkaiden toivomusten mukaan rakennussuojelumerkintöjä on muokattu niin, että osa suojeltava rakennus merkinnöistä (sr) on korvattu säilytettävä rakennus / uudisrakennus -merkinnällä (sr/ur). Kaavaan on lisätty määräyksiä koskien mm. pilaantuneita maita, putkirasitteita, hulevesiä, tulvakorkoja ja rantapuuston suojelua, melua ja ilmanlaatua. Asemakaava Olemassa olevan pientaloalueen keskellä sijaitsevalle pääosin rakentamattomalle alueelle on sijoitettu uusi kokoojakatu. Koko kaava-alueelle on osoitettu korkeintaan kaksikerroksista tiivistä ja matalaa lisä- ja täydennysrakentamista niin, että kokoojakadun varteen, alueen keskelle muodostuu muuta aluetta hieman tehokkaammin toteutettu kyläkeskus. Alueen muinaismuistot, arvokkaimmat rakennukset ja luontokohteet on suojeltu. Kävelyrantaraitti on osoitettu kulkemaan mahdollisimman rannassa Helsingin rajalle asti. Venesatama-alue on merkitty kaavaan nykyisessä laajuudessaan. Alueelle muodostuu erillispientalojen korttelialueita (AO), asuinrakennusten korttelialueita (A) ja yksi asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL). AO- korttelialueiden tehokkuusluku

110 Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 110 / 185 (e), eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan on 0,25 ja suurin sallittu kerrosluku II. Alueille voi rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja. A-korttelialueilla tehokkuusluku on 0,25 tai 0,30 ja suurin sallittu kerrosluku II. Kortteleihin voi rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja. Asuntoja voi olla myös päällekkäin. AL-korttelialueella tehokkuusluku on 0,25 ja suurin sallittu kerrosluku II. Asuntojen määrää ja käyttötarkoituksen keskinäistä suhdetta ei ole määrätty. Venesatama on merkitty venesataman korttelialueeksi (LV). Tarvaspään alue on merkitty museorakennusten korttelialueeksi, jolla on rakennussuojelulain nojalla suojeltuja rakennuksia (YM/s). Suojeltavat rakennukset on merkitty neljään suojelukategoriaan: Rakennussuojelulain nojalla suojeltu rakennus (srs), suojeltava rakennus (sr-1), säilytettävä rakennus / uusi rakennus (sr/ur), rakennus jota suositellaan säilytettäväksi (sä). Merenranta-aluetta ja Elfvikin metsän viereistä puronvarsialuetta on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL). Venesatamaan liittyvät ranta-alueet on merkitty lähivirkistysalueiksi, joita koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava museoviranomaisten kanssa (VL/sm). Ville Vallgrenin tien itäpuolelle on merkitty luonnonsuojelualue (SL). Venesataman viereen on merkitty luonnonsuojelualue, jota koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava museoviranomaisten kanssa (SL/sm). Turunväylän ja Kehä I:n viereiset alueet on merkitty suojaviheralueiksi (EV). Uusi Tarvaspääntien kokoojakatu johdetaan keskeisesti alueen läpi, jolloin Joel Rundtin tie jää tonttikaduksi. Lisäksi alueelle on esitetty useita muita tonttikatuja. Pyöräilyn laatukäytävät on suunniteltu sekä Kehä I:n viereen, että alueen läpi kulkevana itä-länsisuuntaisena yhteytenä, joka yhdistää mm. Helsingistä suunnitellun laatureitin Leppävaaraan ja Kehä I:n laatureitteihin. Alueen läpi on suunniteltu pyöräilyn rantaraittiyhteyttä, joka kulkee kauempana merestä osittain ajoradalla, kuten Ville Vallgrenin tiellä. Kävelyreitti puolestaan kulkee lähempänä merenrantaa luontopolkumaisena, kevyemmin rakennettavana yhteytenä. Alueelle on sijoitettu kaksi yleiselle pysäköinnille varattua aluetta. Asuinkortteleiden ja liiketilan pysäköinti tapahtuu kyseisillä korttelialueilla. Kehä I:n ja Turunväylän lisäksi joukkoliikenteen liikennöinti on mahdollistettu kokoojakadulla. Kokoojakadun bussipysäkit on suunniteltu ajoradalla oleviksi hidastepysäkeiksi. Osa asuinkorttelialueista sijaitsee Turunväylän melualueella. Kyseisten korttelialueiden rakentamista ohjataan meluntorjunta- ja tuloilmamääräyksillä.

111 Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 111 / 185 Päätöshistoria Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava edellyttää maankäyttösopimuksia. Sopimukset tulee olla allekirjoitettuna ennen kuin asemakaava on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Kaavataloudelliset vaikutukset Hanke on kaavataloudellisesti kaupungin kannalta negatiivinen johtuen pienten yksityisten omakotitonttien suuren määrästä alueella sekä kaupungin omistaman tonttimaan vähäisyydestä. Hyväksyminen Kaupunkisuunnittelulautakunta Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen 1 päättää keskustelun ja esitettyjen vaihtoehtojen pohjalta tavoitteet Ruukinranta - Tarvaspää asemakaavalle: 1.1 Alueelle osoitetaan korkeintaan kaksikerroksista tiivistä ja matalaa lisä- ja täydennysrakentamista. 1.2 Alueen liikenneratkaisuissa huomioidaan ja sovitetaan yhteen sekä alueen nykyisten ja tulevien asukkaiden edut ja tarpeet, että myös lähiympäristön seudulliset tavoitteet. Alueen kokoojakatu suunnitellaan niin, että se ei houkuttele läpiajoon eikä korkeisiin nopeuksiin. 1.3 Alueen merkittävät historialliset arvot ja luonnonarvot pyritään säilyttämään ja suojelemaan tarvittavissa määrin. 1.4 Rantaraitti linjataan maisemaan sovitettuna merenrannan ja asutuksen väliselle alueelle. 1.5 Luonnosvaiheessa esitetään vaihtoehtoisia ratkaisuja mm. rakentamistehokkuuden, katulinjausten ja suojelumääräysten suhteen. Kaavaehdotus laaditaan vaihtoehdoista saadun palautteen ja tarkempien selvitysten perusteella.

112 Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 112 / järjestää asemakaavan lähtökohdista ja tavoitteista asukastilaisuuden nähtävillä olon aikana ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Harriet Klarin ja jäsen Ulla Palomäen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan pidettävään kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen 1 päättää keskustelun ja esitettyjen vaihtoehtojen pohjalta tavoitteet Ruukinranta - Tarvaspää asemakaavalle: 1.1 Alueelle osoitetaan korkeintaan kaksikerroksista tiivistä ja matalaa lisä- ja täydennysrakentamista 1.2 Alueen liikenneratkaisuissa huomioidaan ja sovitetaan yhteen sekä alueen nykyisten ja tulevien asukkaiden edut ja tarpeet, että myös lähiympäristön seudulliset tavoitteet. Alueen kokoojakatu suunnitellaan niin, että se ei houkuttele läpiajoon eikä korkeisiin nopeuksiin. 1.3 Alueen merkittävät historialliset arvot ja luonnonarvot pyritään säilyttämään ja suojelemaan tarvittavissa määrin. 1.4 Rantaraitti linjataan maisemaan sovitettuna merenrannan ja asutuksen väliselle alueelle. 1.5 Luonnosvaiheessa esitetään vaihtoehtoisia ratkaisuja mm. rakentamistehokkuuden, katulinjausten ja suojelumääräysten suhteen. Kaavaehdotus laaditaan vaihtoehdoista saadun palautteen ja tarkempien selvitysten perusteella. 2 järjestää asemakaavan lähtökohdista ja tavoitteista asukastilaisuuden nähtävillä olon aikana ja valitsee sen puheenjohtajaksi.

113 Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 113 / 185 Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Harriet Klarin kannattamana päätösehdotuksen korjauksista ja lisäyksistä: 1 päättää keskustelun ja esitettyjen vaihtoehtojen pohjalta tavoitteet Ruukinranta-Tarvaspää asemakaavalle: 1.1 Alueelle osoitetaan korkeintaan kaksikerroksista tiivistä ja matalaa lisä- ja täydennysrakentamista (yleisperiaate: tonttitehokkuus e= 0.25, erillispientaloja). 1.2 Alueen liikenneratkaisuissa huomioidaan ja sovitetaan yhteen sekä alueen nykyisten ja tulevien asukkaiden edut ja tarpeet että myös lähiympäristön seudulliset tavoitteet. Alueen kokoojakatu suunnitellaan ensisijaisesti lähtien vaihtoehdon 2 linjauksesta kuitenkin niin, että kokoojakatu ei houkuttele läpiajoon ja kadun yksityiskohtaisella suunnittelulla estetään korkeat nopeudet. 1.3 Alueen merkittävät historialliset arvot ja luonnonarvot säilytetään ja suojellaan. 1.4 Rantaraitti linjataan maisemaan sovitettuna merenrannan ja asutuksen väliselle alueelle. Jalankulun osalta toteutetaan yleiskaavan mukaisesti linjattava kevytrakenteinen luontopatikointiin tarkoitettu miljööpolku sekä pyöräilyn osalta katu- ja tieverkkoon sijoitettava pyöräilyraitti. 1.5 Selvitetään onko mahdollista saada aikaan toiminnallisesti ja taloudellisesti keskelle aluetta muuta aluetta hieman tehokkaammin toteutettu kyläkeskus, joka sisältää pienimuotoisia palveluja ja joka jäsentää aluetta kylämäiseksi. Jäsen Lahti ehdotti asukastilaisuuden puheenjohtajaksi jäsen Klaria. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko muutettu päätösehdotus hyväksyä puheenjohtajan ehdottamin korjauksin ja lisäyksin ja voidaanko jäsen Klar valita asukastilaisuuden puheenjohtajaksi. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, puheenjohtaja totesi ehdotusten tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös 1 päättää keskustelun ja esitettyjen vaihtoehtojen pohjalta tavoitteet Ruukinranta - Tarvaspää asemakaavalle:

114 Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 114 / 185 Kaupunkisuunnittelulautakunta Alueelle osoitetaan korkeintaan kaksikerroksista tiivistä ja matalaa lisä- ja täydennysrakentamista (yleisperiaate: tonttitehokkuus e = 0.25, erillispientaloja). 1.2 Alueen liikenneratkaisuissa huomioidaan ja sovitetaan yhteen, sekä alueen nykyisten ja tulevien asukkaiden edut ja tarpeet, että myös lähiympäristön seudulliset tavoitteet. Alueen kokoojakatu suunnitellaan ensisijaisesti lähtien vaihtoehdon 2 linjauksesta kuitenkin niin, että kokoojakatu ei houkuttele läpiajoon ja kadun yksityiskohtaisella suunnittelulla estetään korkeat nopeudet. 1.3 Alueen merkittävät historialliset arvot ja luonnonarvot säilytetään ja suojellaan. 1.4 Rantaraitti linjataan maisemaan sovitettuna merenrannan ja asutuksen väliselle alueelle. Jalankulun osalta toteutetaan yleiskaavan mukaisesti linjattava kevytrakenteinen luontopatikointiin tarkoitettu miljööpolku, sekä pyöräilyn osalta katu- ja tieverkkoon sijoitettava pyöräilyraitti. 1.5 Selvitetään on mahdollista saada aikaan toiminnallisesti ja taloudellisesti keskelle aluetta muuta aluetta hieman tehokkaammin toteutettu kyläkeskus, joka sisältää pienimuotoisia palveluja ja joka jäsentää aluetta kylämäiseksi. 2 järjestää asemakaavan lähtökohdista ja tavoitteista asukastilaisuuden nähtävillä olon aikana ja valitsee sen puheenjohtajaksi Harriet Klarin. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineeseen, joka ilmenee asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Ruukinranta - Tarvaspään asemakaavan valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Ruukinranta - Tarvaspää - Bruksstranden - Tarvaspää asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6647, 17. kaupunginosassa (Laajalahti), alue , 3 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot,

115 Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 115 / järjestää asemakaavasta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että: Muutetaan kaavamerkintöjä seuraavasti: Korvataan merkintä SL, Luonnonsuojelualue merkinnällä VL, Lähivirkistysalue kortteleiden ja välissä. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaan pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös päätti jättää asian pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Tiedoksi - Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet - Vastineet mielipiteiden jättäneille - Finngrid Oyj, lausuntopyyntö - Sivistystoimi, kannanottopyyntö - Ympäristökeskus, kannanottopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Helsingin kaupunki, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Fortum Espoo Distribution Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - Museovirasto, lausuntopyyntö - Gasum Oy, lausuntopyyntö - Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut, lausuntopyyntö - Senaatti-kiinteistöt, lausuntopyyntö - HSL Helsingin seudun liikenne, lausuntopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, kannanottopyyntö - Kaupunkitekniikan keskus, kannanottopyyntö

116 Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 116 / / Bergö, osayleiskaavaehdotuksen ja osayleiskaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 19 ), alue , 32. kaupunginosa Suvisaaristo (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Christian Ollus, puh Juhani Lehikoinen, puh Matias Kallio, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Bergö - Stora Bodö - Fridheminkallion osayleiskaavaluonnoksesta, alue , 2 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy MRA 19 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Bergön osayleiskaavaehdotuksen, piirustusnumero 6779, 32. kaupunginosassa (Suvisaaristo), alue , 3 pyytää osayleiskaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Ulla Palomäen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markku Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös päätti jättää asian pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Liite 11 Bergö, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 12 Bergö, lausuntojen lyhennelmät ja vastineet

117 Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 117 / 185 Oheismateriaali Selostus - Bergö, tapahtumaluettelo - Bergö, kaavamääräykset 1 - Bergö, kaavamääräykset 2 - Bergö, kaavakartta 1: Bergö, kaavakartta 1: Bergö, ajantasaosayleiskaava - Bergö, havainnekuva - Bergö, Bergö / Skataholmen-Svartholmen-Braskarna mitoitusvertailu - Bergö, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, julkinen Osayleiskaavalla mahdollistetaan Bergön alueen lisärakentaminen pääosin ympärivuotista asumista varten. Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena osayleiskaavana, jota voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Osayleiskaava-alueen pinta-ala on noin 100 ha, josta maa-aluetta on noin 60 ha. Ympärivuotisten erillispientalojen alueiden tehokkuusluku on e = 0.07, joka vastaa laskennallisesti yhteensä noin kerrosalaneliömetriä rakennusoikeutta. Loma-asuntojen alueen (Flakaholm) tehokkuusluku on e = 0.05, joka vastaa yhteensä noin kerrosalaneliömetriä rakennusoikeutta. Kokonaiskerrosala vastaa aluetehokkuutta ea = 0.03 (ilman vesialueita). Alueen rakennuksista yhdeksän suojellaan. Lisäksi alueella sijaitsee yhdeksän olemassa olevaa rakennuspaikkaa ja kaavassa osoitetaan 34 uutta rakennuspaikkaa ympärivuotisille asunnoille sekä yksi uusi rakennuspaikka loma-asunnolle (Flakaholmin saari). Kaavassa on yhteensä noin 50 rakennuspaikkaa ympärivuotiselle asunnoille ja neljä rakennuspaikkaa loma-asunnoille. Rakennuspaikkojen määrä vastaa noin 200 asukasta (4 asukasta rakennuspaikkaa kohti). Kaupunkisuunnittelulautakunta ohjeisti päätöksessään osayleiskaavaehdotusta seuraavasti: a. Ehdotusvaiheessa osayleiskaava jaetaan kolmeen eri osaan eli Bergö, Stora Bodö ja Fridheminkallio käsitellään kukin omana päätöksentekoasianaan. Vastine: Osayleiskaava on nyt ehdotusvaiheessa jaettu kahteen osaan: Bergö ja Stora Bodö-Lilla Bodö. Fridheminkallion osa-alueelle laaditaan asemakaavaa (Soukanniemi, aluenumero ). b. Tämän osayleiskaavan ja Skataholmen-Svartholmen-Braskarnaosayleiskaavan tilojen ja tonttien koot ja muut rakentamista ohjaavat seikat poikkeavat suurelta osin toisistaan. Lautakunnalle esitetty vertailu osoittaa, että erot eivät ole merkittävät. On kuitenkin perusteltua arvioida tätä tarkemmin luonnoksesta saatavan palautteen perusteella.

118 Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 118 / 185 Vastine: Mitoituksen lähtökohtana toimineen Skataholmen-Svartholmen-Braskarnaosayleiskaavan tehokkuus on e=0.1 ja rakennuspaikan vähimmäiskoko on m². Bergön alueen kiinteistöt (noin 30) ovat kuitenkin suurempia ja siten alempi tehokkuus on perusteltu. Lisäksi alueen kulttuurihistorialliset arvot ja luonnonsuojelualueiden läheisyys puoltaa alueen väljempää rakentamista. Kaavaluonnoksesta saadun palautteen ja selvitysten pohjalta Bergön kaavaehdotuksessa erillispientaloalueiden tehokkuuslukua on edelleen laskettu e = 0.07 (luonnoksessa e = 0.08). Lisäksi rakennuspaikan vähimmäiskoko on nyt m² (luonnoksessa m²). c. Tiestön osalta on tarpeen laatia koko Suvisaariston tiestön toimivuustarkastelu sekä normaalioloissa että poikkeusolosuhteissa ja laatia tämän perusteella toimenpiteille tarvittava ohjeisto. Vastine: Ramboll Finland Oy on nyt ehdotusvaiheessa laatinut alueelle liikenteelliset ja kunnallistekniset tarkastelut, jotka ovat kaavan aineistossa. d. Jatkosuunnittelussa arvioidaan rakennuspaikkojen etäisyyksiä rannasta siten, että sijoittuminen noudattaa muualla Suvisaaristossa hyväksi havaittuja periaatteita. Vastine: Osayleiskaava-alueen rakennusalueiden etäisyys on nyt ehdotusvaiheessa määritelty tarkasti ottaen huomioon mm. maiseman, tulvariskin ja aaltoiluvaran. Rakennusalat ovat kauempana rannasta, kuin esim. Skataholmen-Svartholmen-Braskarna-osayleiskaavassa. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla:

119 Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 119 / 185 Bergö, osayleiskaavaehdotus ja osayleiskaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6779, käsittää erillispientalojen alueet , ja loma-asuntojen alueen 506 sekä suojelu-, tie-, vesi- ja virkistysalueet 32. kaupunginosassa (Suvisaaristo), alue Aloite ja vireilletulo Bergön länsiosan maanomistajien kaavoitushakemus on saapunut Osayleiskaava on ollut Espoon kaavoituskatsauksessa vuodesta 2009 lähtien. Alueen nykytila Suunnittelualue käsittää Suvisaariston eteläosassa sijaitsevan Bergön alueen ja sen lähisaaret. Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa olevaa väljästi rakennettua omakotitalo- ja loma-asuntoaluetta. Alueella sijaitsee noin 30 kiinteistöä, joilla sijaitsee kolme ympärivuotista asuntoa ja 17 loma-asuntoa sekä noin 30 talousrakennusta. Suunnittelualueella on monipuolisia luonto- ja muita ympäristöarvoja. Osa olemassa olevista rakennuksista edustaa 1900-luvun alun Suvisaariston alkuperäistä huvilakulttuuria. Suunnittelualueeseen sisältyy myös alueita Suvisaariston Bergö-Ramsön metsäalueen luonnonsuojelualueesta ja Ramsösundin luonnonsuojelualueesta. Lähimmät linja-autopysäkit sijaitsevat Suvisaarentiellä noin metrin päässä. Yhtenäisiä jalankulku- ja pyörätieyhteyksiä lähimpiin palveluihin ei ole. Tiet ovat tiekuntien ylläpitämiä yksityisteitä, joiden kunnossapito kuuluu osin Espoon kaupungille ja osin tiekunnille. Alue kuuluu Suvisaariston vesiosuuskunnan vesihuoltoverkostoon, joka on liitetty HSY:n verkostoon. Voimassa oleva maakuntakaava- ja yleiskaavatilanne Uudenmaan maakuntakaava sai lainvoiman vuonna Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu taajamatoimintojen alueeseen lukuun ottamatta Flakaholmin saarta. Bergön alueelle on merkitty kaksi keskenään risteävää viheryhteystarvetta ja Bergön kaakkoispuoleisen Kopplo sundin kautta on osoitettu alueellisesti merkittävä veneilyn runkoväylä. Uudenmaan lainvoimaisissa vaihemaakuntakaavoissa (1., 2. ja 3.) ei ole suunnittelualuetta koskevia merkintöjä. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan laatiminen on käynnissä. Kaavaehdotus oli nähtävillä Tavoitteena on, että kaavaehdotus viimeistellään maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2017 aikana. Suunnittelualueelle on vaihemaakuntakaavaehdotuksessa osoitettu laajahko luonnonsuojelualue, joka korvaisi Uudenmaan maakuntakaavan lounais-koillissuuntaisen viheryhteystarve-merkinnän. Lisäksi suunnittelualue kuuluu vaihemaakuntakaavaehdotuksessa

120 Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 120 / 185 osoitettuun, maakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöalueeseen Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus - Suvisaaristo. Koko Uudenmaan kattava kokonaismaakuntakaava (Uusimaa-kaava 2050) on valmisteilla. Kaksiportainen kaava koostuu pitkän aikavälin rakennekaavasta ja sitä tarkentavista seutujen vaihemaakuntakaavoista. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kerätään palautetta välisenä aikana. Espoon eteläosien yleiskaava sai lainvoiman vuonna Yleiskaavassa suunnittelualue on merkitty pääosin kehitettäväksi pientaloalueeksi (A3) ja virkistysalueeksi (V). Bergön lounaiskärjessä kaksi pientä saarta on merkitty loma-asuntoalueeksi (RA) (Rönnkobben) ja viereinen Flakaholm on merkitty pientaloalueeksi (A3). Lisäksi Bergöhön on osoitettu virkistysyhteyksiä. Ramsösundin luonnonsuojelualue (Maaduntalahtikorpi) on merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL). Suunnittelualueella kaava on oikeusvaikutukseton lukuun ottamatta Bergön lounais- ja etelärantoja ja niiden edustalla olevia saaria/luotoja. Suunnittelualue sisältyi Soukanniemi-Suvisaaristo-osayleiskaavaalueeseen, joka sai lainvoiman vuonna Osayleiskaavassa aikanaan vahvistamattomiksi jääneillä ranta-alueilla on nyt voimassa uudempi Espoon eteläosien yleiskaava, jossa ranta-alueet ovat pääosin pientaloaluetta (A3). Lainvoimaisessa osayleiskaavassa Bergön sisäosiin on merkitty VL-, SL- ja YT-alueet. Soukanniemi-Suvisaaristo-osayleiskaava ohjaa asuntorakentamista rakennuspaikkakohtaisesti. Soukanniemi-Suvisaaristo-osayleiskaava ei sisällä määräystä osayleiskaavan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Soukanniemi-Suvisaaristo-osayleiskaavan vahvistamisen jälkeen on laadittu Skataholmen-Svartholmen-Braskarnaosayleiskaava, joka sai lainvoiman vuonna Skataholmen- Svartholmen-Braskarna-osayleiskaava sisältää määräyksen osayleiskaavan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Nyt vireillä oleva, osaltaan aiemmat yleiskaavat korvaava Bergön osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena osayleiskaavana, jota voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Bergö-Stora Bodö- Fridheminkallion osayleiskaavaluonnoksen nähtäville. Luonnos oli MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä Tiedotus- ja keskustelutilaisuus pidettiin Osayleiskaavaluonnoksesta jätettiin 45 mielipidettä ja 7 lausuntoa, jotka koskivat Bergön kaava-aluetta. Osassa mielipiteitä oli useita allekirjoittaneita. Mielipiteissä oltiin huolissaan mm. seuraavista asioista: - Suunniteltu rakentaminen olisi liian tiivistä ja alueelle jää liian vähän virkistysalueita. Toisaalta kaava-alueen asukkaat ja maanomistajat suhtautuvat kaavaan myönteisesti.

121 Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 121 / Miten Suvisaariston tiestö kestäisi uuden asukkaiden myötä kasvavaa liikennettä, erityisesti rakennusvaiheessa. - Suvisaariston vesiosuuskunnalla ei ole mahdollista teknisesti eikä taloudellisesti hoitaa vesihuoltoa uusille asuinrakennuksille. Espoon kaupunginmuseo lausui kulttuuriympäristöstä ja suojelumääräyksistä. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ilmoitti, että heillä ei ole huomautettavaa. Tonttiyksikkö ilmoitti, että heillä ei ole huomautettavaa. Espoon ympäristökeskus lausui mm. kaupunkirakenteesta, luonnosta, maisemasta ja hulevesistä. Gasum Oy ilmoitti, että alueen vaikutuspiirissä ei ole maakaasuputkistoa. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) lausui mm. kaavoitustilanteesta, liikenteestä, luonnosta, kulttuuriympäristöstä, yhdyskuntateknisestä huollosta ja tulvariskistä. ELY-keskus pitää kaavaluonnoksessa esitettyä rakentamisen määrää liian suurena. Suvisaariston vesiosuuskunta esittää, että kaupunki selvittäisi ja suunnittelisi kaava-alueen vesihuoltoa. Vesiosuuskunta edellyttää, että rakennusluvan saa myöntää vain sillä edellytyksellä, että kiinteistölle tulee vesi- ja viemäriliittymä. Mielipiteiden sekä lausuntojen lyhennelmät ja vastineet ovat asian liitteinä. Ehdotusvaiheessa osayleiskaava on jaettu kahteen osaan: Bergö ja Stora Bodö - Lilla Bodö, jotka käsitellään kumpikin omana päätösasiana. Luonnoksen nähtävilläolon jälkeen Ramboll Finland Oy on laatinut selvityksiä liikenteestä, vesihuollosta ja ympäristövaikutuksista, jotka ovat ohjanneet kaavaehdotuksen laadintaa. Selvitysten ja palautteen johdosta kaavaehdotusta on tarkistettu kaavaluonnokseen nähden mm. seuraavasti: - Laskettu erillispientaloalueiden tehokkuuslukua e = 0.07 (luonnoksessa e = 0.08) ja määritelty suurempi rakennuspaikan vähimmäiskoko m² (luonnoksessa m²). - Muutettu Bergön länsikärki lähivirkistysalueeksi (VL). - Muutettu Flakaholm loma-asuntoalueeksi, koska alueelle ei ole ajoyhteyttä. - Tarkistettu rantojen rakennusalojen rajoja ottaen huomioon maisema, tulvariski ja aaltoiluvara. - Lisätty rakennuspaikka-merkinnät kaavakartalle. - Tarkistettu sekä täydennetty suojelu- ja luontomääräyksiä.

122 Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 122 / 185 Osayleiskaavaehdotus Yleisperustelu ja -kuvaus Kaupunginhallitus hyväksyi Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallioosayleiskaavan tavoitteiksi: Tulee laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jota voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Lähtökohtana rakennusoikeudelliselle mitoitukselle tulee olla Skataholmen-Svartholmen-Braskarna-osayleiskaavan mitoitusperiaatteet, sekä periaatteita, joita on noudatettu poikkeamislupien myöntämisessä Soukanniemi-Suvisaariston alueella. Osayleiskaavalla mahdollistetaan alueella ympärivuotinen asuminen. Alueelle voidaan osoittaa myös asumista tukevia virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja. Alueen luonto-, maisema- ja rakennetun ympäristön arvot ja erityispiirteet pyritään turvaamaan. Kaavaan merkitään maanpinnan ja lattian korkeusasemamääritykset mahdollisten tulvahaittojen minimoimiseksi rantarakentamisessa. Bergön osayleiskaavan suunnittelun pohjana on toiminut kaupunginhallituksen hyväksymät tavoitteet ja kaupunginvaltuuston hyväksymä Espoon eteläosien yleiskaava. Alueesta on laadittu kaavatyön aikana useita selvityksiä, jotka on otettu suunnittelussa huomioon. Bergön osayleiskaava kattaa Soukanniemi- Suvisaariston osayleiskaava-alueet, jotka ympäristöministeriö jätti vahvistamatta vuonna Osayleiskaavalla mahdollistetaan alueen lisärakentaminen pääosin ympärivuotista asumista varten. Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena osayleiskaavana, jota voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Mitoitus Alueen mitoittamisen lähtökohtana on käytetty Skataholmen-Svartholmen- Braskarna-osayleiskaavassa noudatettuja, vahvistetun Suvisaariston osayleiskaavaa soveltavia mitoitusperiaatteita sekä niitä periaatteita, joita on noudatettu poikkeamislupien myöntämisessä Soukanniemi- Suvisaariston alueella. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 100 ha, josta maa-aluetta on noin 60 ha. Ympärivuotisten erillispientalojen alueiden tehokkuusluku on e = 0.07, joka vastaa laskennallisesti yhteensä noin kerrosalaneliömetriä. Loma-asuntojen alueen (Flakaholm) tehokkuusluku on e = 0.05, joka vastaa yhteensä noin kerrosalaneliömetriä. Kokonaiskerrosala vastaa aluetehokkuutta ea = 0.03 (ilman vesialueita). Ympärivuotisen asuinrakennuksen rakennuspaikan vähimmäiskoko on m² ja loma-asunnon rakennuspaikan vähimmäiskoko on m². Alueen rakennuksista yhdeksän suojellaan. Lisäksi alueella sijaitsee yhdeksän olemassa olevaa rakennuspaikkaa ja kaavassa osoitetaan 34 uutta rakennuspaikkaa ympärivuotisille asunnoille ja yksi uusi rakennuspaikka loma-asunnolle (Flakaholmin saari). Kaavassa on yhteensä noin 50 rakennuspaikkaa ympärivuotiselle asuinnoille ja neljä rakennuspaikkaa loma-asunnoille. Rakennuspaikkojen määrä vastaa noin

123 Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 123 / asukasta (4 asukasta rakennuspaikkaa kohti). Nykytilassa alueella on ympärivuotisia asukkaita noin 10. Mitoituksen vertailu Skataholmen-Svartholmen-Braskarnaosayleiskaavaan Tavoiteohjelmassa on mainittu Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallion tehokkuuden lähtökohdaksi Skataholmen-Svartholmen-Braskarnaosayleiskaavan mitoitus. Kaava-alueet poikkeavat merkittävästi toisistaan ja etenkin Bergön kaava-alueen kiinteistöt ovat yleisesti merkittävästi suurempia ja suuremmilta osin tulvarajan yläpuolella, kuin Skataholmen- Svartholmen-Braskarna-alueella. Tästä syystä ei ole mielekästä käyttää suoraan Skataholmen-Svartholmen-Braskarna-alueen kerrosalalaskentamenetelmää. Edellä mainitun menetelmän tarkoitus on tehokkuuden määrittelyn lisäksi tasoittaa suhteellisen pienten kiinteistöjen välisiä kokoeroja, jotta kaava-alueen kiinteistökohtaiset rakennusoikeudet eivät olisi kooltaan liian vaihtelevia. Tällaisia ongelmia ei Bergön alueella ole, joten tällä osayleiskaava-alueella on mielekästä käyttää suoraan asuinaluetehokkuutta. Asuinaluetehokkuudella e = 0.07 saavutetaan lopputulos, joka on Skataholmen-Svartholmen-Braskarna-osayleiskaavan tehokkuutta hieman pienempi. Bergön osayleiskaavaehdotuksen mitoitusperiaate on: rakennusaluetehokkuus e = 0.07, rakennuspaikan vähimmäiskoko on m² ja rakennuspaikan kokonaiskerrosala enintään 400 km². Asuinrakennuksessa saa olla enintään yksi asunto. Skataholmen-Svartholmen-Braskarna-osayleiskaavan mitoitusperiaate puolestaan on: rakennusaluetehokkuus e = 0.1, rakennuspaikkakohtaisesti määrätty asuinrakennusten enimmäismäärä (1 tai 2) ja rakennuspaikan kokonaiskerrosala enintään 400 km². Kun otetaan huomioon sallittu kokonaiskerrosala, niin rakennuspaikkojen todellinen tehokkuus on keskimäärin e = Mitoitusjärjestelmiä on vertailtu tarkistamalla mitä seuraisi, jos Bergön asuintehokkuutta e = 0.07 ja rakennuspaikan vähimmäiskokoa m²/rakennuspaikka käytettäisiin Skataholmen-Svartholmen- Braskarna-osayleiskaava-alueella. Vertailun lopputuloksena on, että Skataholmen-Svartholmen-Braskarna-alueen rakennuspaikoista vain yksi saisi Bergön laskentatavalla enemmän rakennusoikeutta, kuin Skataholmen-Svartholmen-Braskarna-kaava sallii. Jos tarkastellaan asuinrakennusten lukumäärää, niin Skataholmen-Svartholmen-Braskarnakaavan sallima asuntojen lukumäärä 43 laskisi Bergön mitoituksella (vähimmäiskoko m²/rakennuspaikka) 34:ään. Kaavaluonnoksen mitoituksella (e = 0.08, vähimmäiskoko m²/rakennuspaikka) asuntojen lukumäärä puolestaan kasvaisi 54:ään. Kuva kaavojen mitoitusvertailusta on oheismateriaalina. Erillispientalojen alueet Bergön kaava-alueelle on osoitettu lähinnä erillispientalojen alueita (AO), jonne saa sijoittaa myös asumista häiritsemättömiä työtiloja.

124 Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 124 / 185 Rakennuspaikat on merkitty ohjeellisina kaavakartalle. Rakennustehokkuus on e = 0.07 ja rakennuspaikan vähimmäiskoko on m². Rakennusaloja määriteltäessä on huomioitu rakennuspaikalle suositeltuja korkeuksia merenpinnasta huomioiden sekä mahdollisia tulvatilanteita että meren aaltoliikkeitä. Rakennusaloihin on myös vaikuttanut maisemallinen turvaväli, joka muodostuu rantaviivan suuntaisesta kaistaleesta, jonka leveys ulapalle avautuvien alueiden kohdalla on metriä ja muualla mereen rajautuvilla kiinteistöillä vähintään 20 metriä. Lisäksi kaavassa edellytetään rakentamisen ja piha-alueiden muokkaamisen sovittamista maisemakuvaan. Maisemaa merkittävästi muuttavaa toimenpidettä varten tulee hakea MRL 128 :n mukainen maisematyölupa. Uudisrakentamisessa tulee huomioida tulvariski. Kaavakartan rakennusalue huomioi tulvakoron + 2,8 (N2000) ja paikallisen aaltoiluvaran. Tämän alle rakennettaessa merivesi voi vaurioittaa rakenteita. Sen alapuolelle ei tule sijoittaa kastuessaan vaurioituvia rakenteita ilman asianmukaista vesieristystä. Päätiet ja pelastustiet tulee rakentaa vähintään korkeustasolle +3,0 (N2000). Kaikkien rakennusalueiden kerrosluvuksi on merkitty puolitoista (Iu½). Osayleiskaava pyrkii ohjaamaan rakentamista ja alueiden muuta käyttöä niin, että alueen suvisaaristolainen ilme säilyy. Metsäiset rannat tulee säilyttää luonnonmukaisina. Kaislikkoiset rannat, joita halutaan ruopata ja täyttää tulee käsitellä alueelle ominaiseen tapaan. Tämäntyyppisiin ja myös muihin maisemaa merkittävästi muuttaviin toimenpiteisiin tarvitaan maisematyölupa. Alueella sallitaan vain rakentamisen kannalta välttämättömät puun kaadot. Puusto on säilytettävä ja luonnonmukaisesti hoidettava kaikilla niillä rakentamattomilla rakennuspaikan osilla, joita ei käytetä leikkipaikkoina, muina pihatoimintoina, kulkuteinä tai pysäköintiin. Loma-asuntojen alue Flakaholmin saari on osoitettu loma-asuntojen alueeksi (RA), koska alueelle ei ole ajoyhteyttä. Rakentamista koskevat kaavamääräykset ovat samat kuin erillispientalojen alueella lukuun ottamatta rakennuspaikan kokoa ja rakennusoikeuden määrää (vähimmäiskoko m²/rakennuspaikka, e = 0.05). Virkistysalueet Osayleiskaavaehdotukseen on Bergön alueelle merkitty kaksi kapeata virkistysaluetta (VL), jotka molemmat osaltaan mahdollistavat yleisen pääsyn Bergöntieltä meren rantaan. Osayleiskaava-alueen itäosassa oleva virkistysalue toimii Solvikudden-nimisen tien jatkeena meren rantaan asti. Lisäksi Bergön alueen keskellä on Bergöntieltä meren rantaan johtava Bergönpolku-niminen tie. Bergön ja Flakaholmin länsipuolella on seitsemän pientä saarta ja luotoa sekä Flakaholmin itäpuolella yksi saari. Flakaholmin länsipuolella yksi saari on Espoon eteläosien yleiskaavassa merkitty pientaloalueeksi (A3) ja kaksi saarta loma-asuntoalueeksi (RA). Osayleiskaavaehdotuksessa kaikki nämä kahdeksan pientä saarta ja luotoa sekä Bergön länsikärki

125 Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 125 / 185 kaavoitetaan lähivirkistysalueeksi (VL) niiden pienen koon ja alavan maan takia. Suojelualueet Bergön luonnonsuojelualueet muodostuvat Bergö-Ramsö-metsäalueen luonnonsuojelualueesta (kaupunginvaltuuston suojelupäätös 2009 Espoon 550 vuoden juhlallisuuksiin liittyen) ja Ramsösundin luonnonsuojelualueesta (suojelupäätös 1982). Tästä johtuen Bergöntien pohjoispuolella oleva Espoon eteläosien yleiskaavaan merkitty pientaloalueen osa (A3) kaavoitetaan luonnonsuojelualueeksi. Liikenne, kunnallistekniikka ja kaavatalous Bergössä olevat tiet säilyvät. Uusia osayleiskaavan mukaisia tieyhteyksiä ovat Solvikudden, Bergönpolku ja Stakavikintie. Suunnittelualue tukeutuu alueen nykyiseen sähkö-, viemäri- ja vesijohtoverkkoon (Suvisaariston vesiosuuskunta). Verkostot on rakennettu teiden kohdalle. Vesi- ja viemäriverkosto sijaitsee melko lähellä maanpintaa, mikä tulee ottaa huomioon teiden parannushankkeiden yhteydessä. Verkoston kapasiteetin laajennustarpeet on kartoitettu kaavaehdotuksen laadinnan yhteydessä. Osayleiskaava-alueella kaupungilla ei ole velvollisuutta rakentaa eikä ylläpitää teitä, siltoja eikä kunnallistekniikkaa. Näistä vastaavat tiekunnat sekä vesihuollon osalta Suvisaariston vesiosuuskunta. Osayleiskaavassa mahdollistetaan asianmukainen vesihuolto, muttei ohjata vesihuoltoverkoston rakentamista. Kaupunginhallitus on vahvistanut Suvisaariston vesiosuuskunnan toiminta-alueen. Bergön osayleiskaava-alue kuuluu vesiosuuskunnan toiminta-alueeseen muutamaa kiinteistöä lukuun ottamatta. Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) hallitus linjasi periaatteita, joita HSY soveltaa yhteistyötapauksissa. Yhteydenpitoa ja selvityksiä jatketaan Suvisaariston vesiosuuskunnan kanssa. HSY:n jäsenkuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmat valmistunevat kesän 2017 aikana. Sopimusneuvottelut Oikeusvaikutteinen osayleiskaava ei velvoita kaupunkia toteuttamaan teitä, siltoja eikä virkistysalueita. Kaavan toteuttaminen ei edellytä maankäyttösopimuksia. Selvitykset Suunnittelualueen kulttuurimaisemasta ja rakennetusta kulttuuriympäristöstä on laadittu selvitys (A-insinöörit Oy ja Selvitystyö Ahola 2012). Selvitys on huomioitu suunnittelussa ja kaavamääräyksissä. Arvokkaat rakennukset on suojeltu sr-1-merkinnällä ja kulttuurihistorian kannalta erityisesti huomioitavat ympäristöt on merkitty k-1-merkinnällä. Suunnittelualueesta on laadittu luontoselvitys (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2011). Alueen luonnonmukaista ympäristöä pyritään säilyttämään edellyttämällä, ettei luonnonympäristöä muuteta yhtään

126 Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 126 / 185 Päätöshistoria enempää, kuin tulevat rakennusprojektit edellyttävät. Ranta-alueet ja erityisesti luonnonsuojelualueet tulee säilyttää luonnonmukaisina. Bergön sisäosa on metsäistä kalliomaastoa, joka on rauhoitettu Bergön-Ramsön luonnonsuojelualueeksi ja pohjoisreunan alue on rauhoitettu Ramsösundin maaduntalahtikorven luonnonsuojelualueen osaksi. Suunnittelualueelta on löytynyt lepakoille tärkeitä alueita, jotka on merkitty kaavaan s-1-merkinnällä. Alueet tulee säilyttää luonnonmukaisena siten, että lepakoiden elinolosuhteita ei heikennetä. Suunnittelualueesta on laadittu aaltoiluvaratarkastelu (Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2016), joka on huomioitu rannan rakennusalojen määrittelyssä. Osayleiskaavasta on laadittu vaikutusten arviointi (Ramboll Finland Oy 2016), joka on vaikuttanut kaavaehdotuksen sisältöön ja kaavamääräyksiin. Lisäksi alueesta on laadittu liikenteen ja kunnallistekniikan tarkastelut (Ramboll Finland Oy 2017). Liikennemäärät kasvavat jonkin verran, mutta kokonaisliikennemäärät jäävät kuitenkin melko vähäisiksi. Jos tiestöä kehitetään selvityksessä esitetyllä tavalla, niin liikenneolosuhteet ja alueen turvallisuus paranevat kauttaaltaan nykytilanteeseen verrattuna. Ramboll Finland Oy on selvittänyt myös Suvisaariston vesiosuuskunnan vesihuoltoverkoston kapasiteettia. Lisärakentaminen edellyttää verkoston parantamista, jonka kustannus on vaihtoehdosta riippuen noin 0,4-0,9 miljoonaa euroa. Suvisaariston vesiosuuskunta vastaa alueen vesihuollosta ja voi periä kustannukset tulevien rakennuspaikkojen omistajilta. Hyväksyminen Osayleiskaavan hyväksyy valtuusto. Kaupunkisuunnittelulautakunta / 7 Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy seuraavat Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallio osayleiskaavan tavoitteet: 1.1 Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena osayleiskaavana, jota voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. 1.2 Alueen mitoittamisen lähtökohtana käytetään Skataholmen-Svartholmen- Braskarna osayleiskaavassa noudatettuja, vahvistetun Suvisaariston osayleiskaavaa soveltavia mitoitusperiaatteita sekä niitä periaatteita, joita

127 Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 127 / 185 on noudatettu poikkeamislupien myöntämisessä Soukanniemi- Suvisaariston alueella. 1.3 Osayleiskaavalla mahdollistetaan alueella ympärivuotinen asuminen. Kaavassa osoitetaan olemassa olevat rakennuspaikat ja uudet rakennuspaikat. Alueelle voidaan osoittaa myös asumista tukevia virkistysja vapaa-ajantoimintoja. 1.4 Kaavaan merkitään maanpinnan ja lattian korkeusasemamääritykset mahdollisten tulvahaittojen minimoimiseksi rantarakentamisessa. 1.5 Alueen luonto-, maisema- ja rakennetun ympäristön arvot ja erityispiirteet pyritään turvaamaan. 2 Merkitsee tiedoksi päivätyn Osallistumis- ja arviointisuunnitelman. 3 Järjestää tavoiteohjelmasta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi :n Käsittely Päätös Hyväksyttiin puheenjohtaja Markkula ehdotus, että tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan jäsen Fredrik Lindberg. 1 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy seuraavat Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallio osayleiskaavan tavoitteet: 1.1 Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena osayleiskaavana, jota voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. 1.2 Alueen mitoittamisen lähtökohtana käytetään Skataholmen-Svartholmen- Braskarna osayleiskaavassa noudatettuja, vahvistetun Suvisaariston osayleiskaavaa soveltavia mitoitusperiaatteita sekä niitä periaatteita, joita on noudatettu poikkeamislupien myöntämisessä Soukanniemi- Suvisaariston alueella. 1.3 Osayleiskaavalla mahdollistetaan alueella ympärivuotinen asuminen. Kaavassa osoitetaan olemassa olevat rakennuspaikat ja uudet rakennuspaikat. Alueelle voidaan osoittaa myös asumista tukevia virkistysja vapaa-ajantoimintoja.

128 Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 128 / 185 Kaupunginhallitus / Kaavaan merkitään maanpinnan ja lattian korkeusasemamääritykset mahdollisten tulvahaittojen minimoimiseksi rantarakentamisessa. 1.5 Alueen luonto-, maisema- ja rakennetun ympäristön arvot ja erityispiirteet pyritään turvaamaan. 2 Merkitsee tiedoksi päivätyn Osallistumis- ja arviointisuunnitelman. 3 Järjestää tavoiteohjelmasta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Fredrik Lindbergin. Ehdotus Teknisen toimen johtaja: Kaupunginhallitus 1 hyväksyy seuraavat Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallio osayleiskaavan tavoitteet: 1.1 Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena osayleiskaavana, jota voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. 1.2 Alueen mitoittamisen lähtökohtana käytetään Skataholmen-Svartholmen- Braskarna osayleiskaavassa noudatettuja, vahvistetun Suvisaariston osayleiskaavaa soveltavia mitoitusperiaatteita sekä niitä periaatteita, joita on noudatettu poikkeamislupien myöntämisessä Soukanniemi- Suvisaariston alueella. 1.3 Osayleiskaavalla mahdollistetaan alueella ympärivuotinen asuminen. Kaavassa osoitetaan olemassa olevat rakennuspaikat ja uudet rakennuspaikat. Alueelle voidaan osoittaa myös asumista tukevia virkistysja vapaa-ajantoimintoja. 1.4 Kaavaan merkitään maanpinnan ja lattian korkeusasemamääritykset mahdollisten tulvahaittojen minimoimiseksi rantarakentamisessa. 1.5 Alueen luonto-, maisema- ja rakennetun ympäristön arvot ja erityispiirteet pyritään turvaamaan.

129 Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 129 / merkitsee tiedoksi päivätyn ja muutetun Osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Käsittely Häggman Huhdan kannattamana ehdotti, että asia palautetaan. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 13 äänellä 2 ääntä vastaan hylänneen Häggmanin ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy asetettavaksi nähtäville päivätyn Bergö-Stora Bodö- Fridheminkallio osayleiskaavaluonnoksen, piirustusnumero pyytää tarvittavat lausunnot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. 3 järjestää osayleiskaavaluonnoksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi :n. Käsittely Jäsen Stefan Ahlman poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (Hallintolaki, 28, 4-kohta). Keskustelun alussa esittelijä korjasi ehdotustaan siten, että otsikko muutetaan kuulumaan: Bergö-Stora Bödö-Friedheminkallio, osayleiskaavan hyväksyminen MRA 30 :n mukaisesti nähtäville, alue Lisätään tiedoksi kohtaan lausunto- ja kannanottopyynnöt. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Lautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle seuraavaan kokoukseen.

130 Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 130 / 185 Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy asetettavaksi nähtäville päivätyn Bergö-Stora Bodö- Fridheminkallio osayleiskaavaluonnoksen, piirustusnumero pyytää tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. 3 järjestää osayleiskaavaluonnoksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi :n. Käsittely Jäsen Stefan Ahlman poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (Hallintolaki 28, 4-kohta). Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että - päätösehdotuksen kohta 2 muutetaan kuulumaan: pyytää tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä, - oheismateriaaliin lisätään: mitoitusvertailu Bergö-Stora Bodö- Fridheminkallio -alue / Skataholmen-Svartholmen-Braskarna -alue - selostusosan toisen kappaleen loppuun lisätään lause: Ympärivuotisia asiakkaita on kaava-alueella tällä hetkellä 8. - selostusosan kohta Osayleiskaava-alue on kooltaan 142 ha, 84,8 ha ilman vesialueita. Asuinalueiden tehokkuusluku on e = 0.08, kokonaisala on noin k-m², aluetehokkuus ilman vesialueita on ea = muutetaan kuulumaan: Osayleiskaava-alue on kooltaan 142 ha, josta maa-aluetta on 84,8 ha. Osayleiskaavaluonnoksessa asuinalueiden tehokkuusluku on e = 0.08, kokonaiskerrosala on noin k-m², aluetehokkuus ilman vesialueita on ea = Laskennallinen määrä olisi noin selostusosan kohtaan Yleiskaava lisätään: Yleiskaava ei korvaa voimassaolevaa Soukanniemi-Suvisaaristo yleiskaavaa. - selostusosan kohtaan Tavoiteohjelma lisätään kappale: Kaupunginhallitus hyväksyi Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallio osayleiskaavan tavoitteiksi: Tulee laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jota voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Lähtökohtana rakennusoikeudelliselle mitoitukselle tulee olla Skataholmen-Svartholmen-Braskarna osayleiskaavan mitoitusperiaatteet,

131 Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 131 / 185 sekä periaatteita, joita on noudatettu poikkeamislupien myöntämisessä Soukanniemi-Suvisaariston alueella. Osayleiskaavalla mahdollistetaan alueella ympärivuotinen asuminen. Alueelle voidaan osoittaa myös asumista tukevia virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja. Alueen luonto-, maisema- ja rakennetun ympäristön arvot ja erityispiirteet pyritään turvaamaan. Kaavaan merkitään maanpinnan ja lattian korkeusasemamääritykset mahdollisten tulvahaittojen minimoimiseksi rantarakentamisessa. - selostusosan kohdan Mitoitus toinen kappale muutetaan: Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallio -osayleiskaava-alue on kooltaan 142 ha, 84,8 ha ilman vesialueita. Luonnoksessa asuinalueiden tehokkuusluku on e = 0.08, kokonaiskerrosala noin k-m 2, aluetehokkuus ilman vesialueita on ea = Alueen laskennallinen asukasmäärä on noin 700 asukasta. Nykytilassa alueella on ympärivuotisia asukkaita 8. Tavoiteohjelmassa on mainittu Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallion tehokkuuden lähtökohdaksi Skataholmen-Svartholmen-Braskarna osayleiskaavan mitoitus. Koska kaava-alueet poikkeavat merkittävästi toisistaan, ennen kaikkea Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallion kaavaalueen kiinteistöt ovat yleisesti merkittävästi suurempia kuin Skataholmen- Svatholmen-Braskarna alueella, ei ole mielekästä käyttää suoraan Skataholmen-Svartholmen-Braskarna kerrosalalaskentamenetelmää. Edellä mainitun menetelmän tarkoitus on tehokkuuden määrittelyn lisäksi tasoittaa suhteellisen pienten kiinteistöjen välisiä kokoeroja jotta kaava-alueen kiinteistökohtaiset rakennusoikeudet eivät olisi kooltaan liian vaihtelevia. Tällaisia ongelmia ei Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallion alueella ole, joten tällä osayleiskaava-alueella on mielekästä käyttää suoraan asuinaluetehokkuutta. Asuinaluetehokkuudella e = 0.08 saavutetaan lopputulos, joka vastaa Skataholmen-Svartholmen-Braskarna osayleiskaavan tehokkuutta. Mitoitusjärjestelmiä on vertailtu tarkistamalla mitä seuraisi, jos käyttäisi Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallion asuintehokkuutta e = 0.08, ja rakennuspaikan vähimmäiskokoa 3000 m 2 /rakennuspaikka, Skataholmen- Svartholmen-Braskarna osayleiskaava-alueella. Laskelmien ulkopuolelle on jätetty kiinteistöt, joista yli puolet on tulvarajan alapuolella, tällaisia kiinteistöjä ei ole Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallion kaava-alueella. Vertailun lopputuloksena on, että Skataholmen-Svartholmen-Braskarna - alueen 30 kiinteistöstä 19 saisi sen omalla laskentatavalla enemmän rakennusoikeutta kuin Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallion laskentatavalla (e = 0.08). Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallion laskentatapa (e = 0.08) tuottaisi siis 11 kiinteistölle enemmän rakennusoikeutta. Asuinrakennusten lukumäärän suhteen 23 kiinteistöllä on täsmälleen saman verran rakennuksia riippumatta menetelmästä. Kuudella kiinteistöllä olisi, jos käytettäisiin Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallio määrityksiä, yksi asuinrakennus enemmän kuin nykyjään ja yhdellä kiinteistöllä olisi yksi asuinrakennus vähemmän kuin nykyään.

132 Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 132 / muutetaan selostusosan Asuntoalueet ensimmäinen lause kuulumaan: kaava-alue on luonnoksessa osoitettu lähinnä erillispientalojen alueeksi (AO), jonne saa sijoittaa myös asumista häiritsemättömiä työtiloja. - muutetaan selostusosan Virkistysalueet toinen kappale kuulumaan: Stora Bodön eteläosan sekä Fridheminkallion lounaisosaan on osoitettu lähivirkistysalueita (VL). Fridheminkallio on yleiskaavassa A3 aluetta, mutta lepakkojen esiintymän vuoksi suurin osa (länsiosa) eristetty virkistysalueeksi (VL) - muutetaan selostusosan Liikenne ja kunnallistekniikka toinen kappale kuulumaan: Stora Bodöllä Bodöntietä jatketaan Lilla Bodöltä Stora Bodölle Bodön sillan avulla. Stora Bodön ja Lilla Bodön välisestä sillasta on teetetty alustavia suunnitelmia; silta olisi näin 80 metriä pitkä ja runsaat 5 metriä leveä. Välitukia olisi kaksi ja virtaamatutkielmissa olisi osoitettu, että ne eivät merkittävästi vaikuttaisi salmen virtaamaan. Vapaa korkeus sillan ja merenpinnan keskikorkeuden välissä on 3 metriä. Sillan molemmat päät on suunniteltu niin, että maavallia olisi mahdollisimman vähän. Stora Bodöllä Bodöntieltä lähtee tiet Bodönranta ja Bodönkallio. Fridheminkalliossa oleva Vähänlahdentie säilyy. - lisätään päätöshistoria. - teknisenä korjauksena kaavakarttaan Lilla Bodön osalta korjataan rakennusoikeuksien määrät ovat 800 ja (olemassa oleva rakennus). Kokonaisrakennusoikeus P-alueella on 1250 k-m 2. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja esitti, että lautakunta pitää neuvottelutauon klo Lautakunnan kokous jatkui neuvottelutauon jälkeen kello Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula esitti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana seuraavan muutetun päätösehdotuksen: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy asetettavaksi nähtäville päivätyn Bergö-Stora Bodö- Fridheminkallio osayleiskaavaluonnoksen, piirustusnumero 6779 tämän päätöksen mukaisin korjauksin. 2 pyytää tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. 3 järjestää osayleiskaavaluonnoksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Kimmo Oilan. Lautakunta päättää tehdä luonnokseen seuraavat muutokset:

133 Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 133 / 185 a. Kaavamääräysten 6 muutetaan kuulumaan Rakennuspaikkojen asuin- ja vapaa-ajanrakennuksille tulee alueilla ja olla pinta-alaltaan vähintään m 2. Alueella 501 tulee rakennuspaikkojen olla vähintään m 2. Yhteen asuinrakennukseen sallitaan enintään yksi asunto. b. Timmervikenin lahden saarien merkinnät muutetaan RA-merkinnästä virkistysalueeksi. Lisäksi lautakunta päättää korostaa, että tämä on osayleiskaavan luonnoksen avulla tapahtuva asianosaisten ja muiden kuulemisen vaihe. Sen lisäksi, mitä kuulemisen perusteella aiheelliseksi tulee, lautakunta ohjeistaa seuraavassa vaiheessa lautakunnalle valmisteltavan ehdotuksen laadintaa seuraavilla ohjeilla: a. Ehdotusvaiheessa osayleiskaava jaetaan kolmeen eri osaan eli Bergö, Stora Bodö ja Fridheminkallio käsitellään kukin omana päätöksentekoasianaan. b. Tämän osayleiskaavan ja Skataholmen-Svartholmen-Braskarna osayleiskaavan tilojen ja tonttien koot ja muut rakentamista ohjaavat seikat poikkeavat suurelta osin toisistaan. Lautakunnalle esitetty vertailu osoittaa, että erot eivät ole merkittävät. On kuitenkin perusteltua arvioida tätä tarkemmin luonnoksesta saatavan palautteen perusteella. c. Lautakunta kiinnittää erityistä huomiota Bodösundin salmen läpi kulkevan veneilymahdollisuuden merkitykseen. On tehtävä tarkemmat selvitykset siitä, voidaanko taloudellisesti toteuttaa veneilyn tarpeet tyydyttävä siltaratkaisu ja miten tavoite kaavamääräyksin ja sopimuksin voidaan varmistaa. d. Stora Bodön osalta laaditaan jatkossa tapahtuvaa päätöksentekoa varten myös vaihtoehto, jonka mukaan alueella olisi vain loma-asutusta. e. Tiestön osalta on tarpeen laatia koko Suvisaariston tiestön toimivuustarkastelu sekä normaalioloissa että poikkeusolosuhteissa ja laatia tämän perusteella toimenpiteille tarvittava ohjeisto. f. Jatkosuunnittelussa arvioidaan rakennuspaikkojen etäisyyksiä rannasta siten, että sijoittuminen noudattaa muualla Suvisaaristossa hyväksi havaittuja periaatteita. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu ehdotus ja hänen tekemänsä ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tuleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös 1 hyväksyy asetettavaksi nähtäville päivätyn Bergö-Stora Bodö- Fridheminkallio osayleiskaavaluonnoksen, piirustusnumero 6779 tämän päätöksen mukaisin korjauksin.

134 Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 134 / pyytää tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. 3 järjestää osayleiskaavaluonnoksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Kimmo Oilan. Lautakunta päättää tehdä luonnokseen seuraavat muutokset: a. Kaavamääräysten 6 muutetaan kuulumaan Rakennuspaikkojen asuin- ja vapaa-ajanrakennuksille tulee alueilla ja olla pinta-alaltaan vähintään 3000 m 2. Alueella 501 tulee rakennuspaikkojen olla vähintään 2000 m 2. Yhteen asuinrakennukseen sallitaan enintään yksi asunto. b. Timmervikenin lahden saarien merkinnät muutetaan RA-merkinnästä virkistysalueeksi. Lisäksi lautakunta päättää korostaa, että tämä on osayleiskaavan luonnoksen avulla tapahtuva asianosaisten ja muiden kuulemisen vaihe. Sen lisäksi, mitä kuulemisen perusteella aiheelliseksi tulee, lautakunta ohjeistaa seuraavassa vaiheessa lautakunnalle valmisteltavan ehdotuksen laadintaa seuraavilla ohjeilla: a. Ehdotusvaiheessa osayleiskaava jaetaan kolmeen eri osaan eli Bergö, Stora Bodö ja Fridheminkallio käsitellään kukin omana päätöksentekoasianaan. b. Tämän osayleiskaavan ja Skataholmen-Svartholmen-Braskarna osayleiskaavan tilojen ja tonttien koot ja muut rakentamista ohjaavat seikat poikkeavat suurelta osin toisistaan. Lautakunnalle esitetty vertailu osoittaa, että erot eivät ole merkittävät. On kuitenkin perusteltua arvioida tätä tarkemmin luonnoksesta saatavan palautteen perusteella. c. Lautakunta kiinnittää erityistä huomiota Bodösundin salmen läpi kulkevan veneilymahdollisuuden merkitykseen. On tehtävä tarkemmat selvitykset siitä, voidaanko taloudellisesti toteuttaa veneilyn tarpeet tyydyttävä siltaratkaisu ja miten tavoite kaavamääräyksin ja sopimuksin voidaan varmistaa. d. Stora Bodön osalta laaditaan jatkossa tapahtuvaa päätöksentekoa varten myös vaihtoehto, jonka mukaan alueella olisi vain loma-asutusta. e. Tiestön osalta on tarpeen laatia koko Suvisaariston tiestön toimivuustarkastelu sekä normaalioloissa että poikkeusolosuhteissa ja laatia tämän perusteella toimenpiteille tarvittava ohjeisto. f. Jatkosuunnittelussa arvioidaan rakennuspaikkojen etäisyyksiä rannasta siten, että sijoittuminen noudattaa muualla Suvisaaristossa hyväksi havaittuja periaatteita.

135 Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 135 / / Stora Bodö - Lilla Bodö, osayleiskaavaehdotuksen ja osayleiskaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 19 ), alue , 32. kaupunginosa Suvisaaristo (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Christian Ollus, puh Juhani Lehikoinen, puh Matias Kallio, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Bergö - Stora Bodö - Fridheminkallion osayleiskaavaluonnoksesta, alue , 2 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy MRA 19 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Stora Bodö - Lilla Bodö osayleiskaavaehdotuksen, piirustusnumero 6866, 32. kaupunginosassa (Suvisaaristo), alue , 3 pyytää osayleiskaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Jäsen Stefan Ahlman poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (Hallintolaki, 28, 4-kohta). Esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että nähtävillä olon aikana selvitetään voidaanko, ja miltä osin, muuttaa Bodöntien loppupää venesatama-alueeksi (LV). Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti.

136 Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 136 / 185 Päätös 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Bergö - Stora Bodö - Fridheminkallion osayleiskaavaluonnoksesta, alue , 2 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy MRA 19 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Stora Bodö - Lilla Bodö osayleiskaavaehdotuksen, piirustusnumero 6866, 32. kaupunginosassa (Suvisaaristo), alue , 3 pyytää osayleiskaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. 4 Nähtävillä olon aikana selvitetään voidaanko, ja miltä osin, muuttaa Bodöntien loppupää venesatama-alueeksi (LV). Liite Oheismateriaali Selostus 13 Stora Bodö - Lilla Bodö, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 14 Stora Bodö - Lilla Bodö, lausuntojen lyhennelmät ja vastineet - Stora Bodö - Lilla Bodö, tapahtumaluettelo - Stora Bodö - Lilla Bodö, kaavamääräykset - Stora Bodö - Lilla Bodö, kaavakartta - Stora Bodö - Lilla Bodö, ajantasaosayleiskaava - Stora Bodö - Lilla Bodö, havainnekuva - Stora Bodö - Lilla Bodö, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, julkinen Osayleiskaavalla mahdollistetaan Stora Bodön saareen pohjoisosan lisärakentaminen loma-asumista varten. Stora Bodön saaren eteläosa kaavoitetaan luonnonsuojelualueeksi sekä maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Lilla Bodö puolestaan kaavoitetaan palvelurakennusten ja pienvenesataman alueeksi. Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena osayleiskaavana, jota voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Osayleiskaava-alueen pinta-ala on noin 38 ha, josta maa-aluetta on noin 22 ha. Loma-asuntoalueiden rakennusoikeus on yhteensä k-m² ja palvelurakennusten alueen yhteensä 800 k-m². Kokonaiskerrosala k-m² vastaa aluetehokkuutta ea = (ilman vesialueita). Alueen rakennuksista seitsemän suojellaan. Kaavassa osoitetaan Stora Bodöhön seitsemän uutta lomarakennusten rakennuspaikkaa, jotka täydentävät olemassa olevaa loma-asutusta. Lisäksi Lilla Bodöhön

137 Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 137 / 185 osoitetaan kaksi uutta palvelurakennusten rakennusalaa, jotka tukevat olemassa olevaa veneily-, kalastus- ja virkistystoimintaa. Kaupunkisuunnittelulautakunta ohjeisti päätöksessään osayleiskaavaehdotusta seuraavasti: a. Ehdotusvaiheessa osayleiskaava jaetaan kolmeen eri osaan eli Bergö, Stora Bodö ja Fridheminkallio käsitellään kukin omana päätöksentekoasianaan. Vastine: Osayleiskaava on nyt ehdotusvaiheessa jaettu kahteen osaan: Bergö ja Stora Bodö - Lilla Bodö. Fridheminkallion osa-alueelle laaditaan asemakaavaa (Soukanniemi, aluenumero ). b. Tämän osayleiskaavan ja Skataholmen-Svartholmen-Braskarnaosayleiskaavan tilojen ja tonttien koot ja muut rakentamista ohjaavat seikat poikkeavat suurelta osin toisistaan. Lautakunnalle esitetty vertailu osoittaa, että erot eivät ole merkittävät. On kuitenkin perusteltua arvioida tätä tarkemmin luonnoksesta saatavan palautteen perusteella. c. Lautakunta kiinnittää erityistä huomiota Bodösundin salmen läpi kulkevan veneilymahdollisuuden merkitykseen. On tehtävä tarkemmat selvitykset siitä, voidaanko taloudellisesti toteuttaa veneilyn tarpeet tyydyttävä siltaratkaisu ja miten tavoite kaavamääräyksin ja sopimuksin voidaan varmistaa. d. Stora Bodön osalta laaditaan jatkossa tapahtuvaa päätöksentekoa varten myös vaihtoehto, jonka mukaan alueella olisi vain loma-asutusta. Vastine: Kaavaluonnoksesta saadun palautteen ja ympäristövaikutusten arvioinnin (Ramboll Finland Oy) perusteella Stora Bodö - Lilla Bodön suunnittelussa on luovuttu sillan rakentamisesta ja Stora Bodön ympärivuotisesta asumisesta. Nyt laadittu kaavaehdotus täyttää myös maanomistajan odotukset. Stora Bodön mitoitus ei ole enää vertailukelpoinen Skataholmen-Svartholmen-Braskarna-osayleiskaavan kanssa, koska alueelle ei rakenneta ajoyhteyttä (siltaa) ja alue kaavoitetaan ainoastaan loma-asumiselle. e. Tiestön osalta on tarpeen laatia koko Suvisaariston tiestön toimivuustarkastelu sekä normaalioloissa että poikkeusolosuhteissa ja laatia tämän perusteella toimenpiteille tarvittava ohjeisto. Vastine: Ramboll Finland Oy on nyt ehdotusvaiheessa laatinut alueelle liikenteelliset ja kunnallistekniset tarkastelut, jotka ovat kaavan aineistossa. f. Jatkosuunnittelussa arvioidaan rakennuspaikkojen etäisyyksiä rannasta siten, että sijoittuminen noudattaa muualla Suvisaaristossa hyväksi havaittuja periaatteita.

138 Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 138 / 185 Vastine: Osayleiskaava-alueen rakennusalueiden etäisyys on nyt ehdotusvaiheessa määritelty tarkasti ottaen huomioon mm. maiseman, tulvariskin ja aaltoiluvaran. Rakennusalat ovat kauempana rannasta kuin esim. Skataholmen-Svartholmen-Braskarna-osayleiskaavassa. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Stora Bodö - Lilla Bodö, osayleiskaavaehdotus ja osayleiskaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6866, käsittää loma-asuntojen alueet 509, 511 ja palvelurakennusten alueen 510 sekä maa- ja metsätalous-, suojelu-, tie-, venesatama- ja vesialueet 32. kaupunginosassa (Suvisaaristo), alue Aloite ja vireilletulo Kaavan laatiminen on aloitettu Stora Bodön maanomistajien aloitteesta. Osayleiskaava on ollut Espoon kaavoituskatsauksessa vuodesta 2009 lähtien. Alueen nykytila Suunnittelualue käsittää Suvisaariston eteläosassa sijaitsevan Stora Bodön ja Lilla Bodön sekä Stora Bodön lounaiskärjen tuntumassa olevia luotoja. Stora Bodö on yksityisomistuksessa olevaa väljästi rakennettua lomaasuntoaluetta. Lilla Bodö on Espoon kaupungin omistuksessa olevaa pienvenesatama-aluetta. Suunnittelualueella on monipuolisia luonto- ja muita ympäristöarvoja. Osa olemassa olevista rakennuksista edustaa Suvisaariston alkuperäistä huvilakulttuuria 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Alueella ei ole ympärivuotisia asukkaita tai työpaikkoja. Lähimmät linja-autopysäkit sijaitsevat parin kilometrin päässä, yhtenäisiä jalankulku- ja pyörätieyhteyksiä lähimpiin palveluihin ei ole. Alueelle

139 Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 139 / 185 johtavat tiet ovat tiekuntien ylläpitämiä yksityisteitä, joiden kunnossapito kuuluu osin Espoon kaupungille ja osin tiekunnille. Alueella ei ole kunnallistekniikkaa, mutta alue on liitettävissä Bodöntiellä kulkevaan Suvisaariston vesiosuuskunnan vesihuoltoverkostoon, joka on liitetty HSY:n verkostoon. Voimassa oleva maakuntakaava- ja yleiskaavatilanne Uudenmaan maakuntakaava sai lainvoiman vuonna Uudenmaan maakuntakaavassa Lilla Bodö kuuluu taajamatoimintojen alueeseen. Kaavaan on merkitty olemassa oleva jätevesitunneli, joka kulkee Stora Bodön ja Lilla Bodön läpi. Stora Bodö sisältyy kaavassa pääkaupunkiseudun rannikko- ja saaristovyöhykkeeseen. Sora Bodön ja sen eteläpuoleisen Ison Lehtisaaren väliin on merkitty alueellisesti merkittävä veneilyn runkoväylä. Uudenmaan lainvoimaisissa vaihemaakuntakaavoissa (1., 2. ja 3.) ei ole suunnittelualuetta koskevia merkintöjä. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan laatiminen on käynnissä. Kaavaehdotus oli nähtävillä Tavoitteena on, että kaavaehdotus viimeistellään maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2017 aikana. Suunnittelualue kuuluu vaihemaakuntakaavaehdotuksessa osoitettuun, maakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöalueeseen Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus - Suvisaaristo. Koko Uudenmaan kattava kokonaismaakuntakaava (Uusimaa-kaava 2050) on valmisteilla. Kaksiportainen kaava koostuu pitkän aikavälin rakennekaavasta ja sitä tarkentavista seutujen vaihemaakuntakaavoista. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kerätään palautetta välisenä aikana. Espoon eteläosien yleiskaava sai lainvoiman vuonna Yleiskaavassa Lilla Bodö on merkitty julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (PY) sekä satama-alueeksi (LS). Stora Bodö on merkitty pääosin uudeksi pientaloalueeksi (A3) ja Stora Bodön lounaispuolella sijaitsevat luodot (Morgonpinorna) on merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL). Suunnittelualueella kaava on oikeusvaikutukseton lukuun ottamatta Stora Bodön pohjoisosia. Suunnittelualue sisältyi Soukanniemi-Suvisaaristo-osayleiskaavaalueeseen, joka sai lainvoiman vuonna Osayleiskaavassa aikanaan vahvistamattomaksi jääneellä Stora Bodön pohjoisosalla on nyt voimassa uudempi Espoon eteläosien yleiskaava. Lainvoimaisessa osayleiskaavassa Lilla Bodön saareen on merkitty huvi- ja viihdetarkoituksia palveleva alue (YV-2) ja veneilijöiden maihinnousupaikka (LVM). Stora Bodön saaren eteläosaan on merkitty lähivirkistysalue (VL) ja luonnonsuojelualue (SL Morgonpinorna). Soukanniemi-Suvisaaristo-osayleiskaava ohjaa asuntorakentamista rakennuspaikkakohtaisesti. Soukanniemi-Suvisaaristo-osayleiskaava ei sisällä määräystä osayleiskaavan käyttämisestä rakennusluvan

140 Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 140 / 185 myöntämisen perusteena. Soukanniemi-Suvisaaristo-osayleiskaavan vahvistamisen jälkeen on laadittu Skataholmen-Svartholmen-Braskarnaosayleiskaava, joka sai lainvoiman vuonna Skataholmen- Svartholmen-Braskarna-osayleiskaava sisältää määräyksen osayleiskaavan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Nyt vireillä oleva, osaltaan aiemmat yleiskaavat korvaava Stora Bodön - Lilla Bodön osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena osayleiskaavana, jota voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Bergö-Stora Bodö- Fridheminkallion osayleiskaavaluonnoksen nähtäville. Luonnos oli MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä Tiedotus- ja keskustelutilaisuus pidettiin Osayleiskaavaluonnoksesta jätettiin 35 mielipidettä ja 8 lausuntoa, jotka koskivat Stora Bodö - Lilla Bodön aluetta. Osassa mielipiteitä oli useita allekirjoittaneita. Mielipiteissä oltiin huolissaan mm. seuraavista asioista: - Lilla Bodöstä Stora Bodöhön suunniteltu silta olisi liian näkyvä ympäristössä sekä haitallinen veneliikenteelle myrskyisellä säällä. - Suunniteltu rakentaminen olisi liian tiivistä, erityisesti Stora Bodön saarella. Toisaalta kaava-alueen maanomistajat suhtautuvat kaavaan myönteisesti. - Miten Suvisaariston tiestö kestäisi uuden asukkaiden myötä kasvavaa liikennettä, erityisesti rakennusvaiheessa. - Suvisaariston vesiosuuskunnalla ei ole mahdollista teknisesti eikä taloudellisesti hoitaa vesihuoltoa uusille asuinrakennuksille. Espoon kaupunginmuseo lausui kulttuuriympäristöstä ja suojelumääräyksistä. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ilmoitti, että heillä ei ole huomautettavaa. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos lausui palvelurakennusten alueen vedensaannista. Tonttiyksikkö ilmoitti, että heillä ei ole huomautettavaa. Espoon ympäristökeskus lausui mm. kaupunkirakenteesta, luonnosta, maisemasta ja hulevesistä. Gasum Oy ilmoitti, että alueen vaikutuspiirissä ei ole maakaasuputkistoa. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) lausui mm. kaavoitustilanteesta, liikenteestä, luonnosta, kulttuuriympäristöstä, yhdyskuntateknisestä huollosta ja tulvariskistä. ELY-keskus pitää kaavaluonnoksessa esitettyä rakentamisen määrää liian suurena. Suvisaariston vesiosuuskunta esittää, että kaupunki selvittäisi ja suunnittelisi kaava-alueen vesihuoltoa. Vesiosuuskunta edellyttää, että

141 Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 141 / 185 rakennusluvan saa myöntää vain sillä edellytyksellä, että kiinteistölle tulee vesi- ja viemäriliittymä. Mielipiteiden sekä lausuntojen lyhennelmät ja vastineet ovat asian liitteinä. Ehdotusvaiheessa osayleiskaava on jaettu kahteen osaan: Bergö ja Stora Bodö - Lilla Bodö, jotka käsitellään kumpikin omana päätösasiana. Luonnoksen nähtävilläolon jälkeen Ramboll Finland Oy on laatinut selvityksiä liikenteestä, vesihuollosta ja ympäristövaikutuksista, jotka ovat ohjanneet kaavaehdotuksen laadintaa. Selvitysten ja palautteen johdosta kaavaehdotusta on tarkistettu kaavaluonnokseen nähden mm. seuraavasti: - Luovuttu sillan rakentamisesta Lilla Bodön ja Stora Bodön välille. Stora Bodö on muutettu loma-asuntoalueeksi (RA), maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY) sekä luonnonsuojelualueeksi (SL). - Tarkistettu rantojen rakennusalojen rajoja ottaen huomioon maisema, tulvariski ja aaltoiluvara. - Lisätty rakennuspaikka-merkinnät kaavakartalle. - Tarkistettu sekä täydennetty suojelu- ja luontomääräyksiä. Osayleiskaavaehdotus Yleisperustelu ja -kuvaus Kaupunginhallitus hyväksyi Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallioosayleiskaavan tavoitteiksi: Tulee laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jota voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Lähtökohtana rakennusoikeudelliselle mitoitukselle tulee olla Skataholmen-Svartholmen-Braskarna-osayleiskaavan mitoitusperiaatteet, sekä periaatteita, joita on noudatettu poikkeamislupien myöntämisessä Soukanniemi-Suvisaariston alueella. Osayleiskaavalla mahdollistetaan alueella ympärivuotinen asuminen. Alueelle voidaan osoittaa myös asumista tukevia virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja. Alueen luonto-, maisema- ja rakennetun ympäristön arvot ja erityispiirteet pyritään turvaamaan. Kaavaan merkitään maanpinnan ja lattian korkeusasemamääritykset mahdollisten tulvahaittojen minimoimiseksi rantarakentamisessa. Kaavaluonnoksesta saadun palautteen ja ympäristövaikutusten arvioinnin (Ramboll Finland Oy) perusteella Stora Bodö - Lilla Bodön yleiskaavan suunnittelussa on luovuttu sillan rakentamisesta ja Stora Bodön ympärivuotisesta asumisesta. Nyt laadittu kaavaehdotus täyttää myös maanomistajan odotukset. Stora Bodön mitoitus ei ole enää vertailukelpoinen Skataholmen-Svartholmen-Braskarna-osayleiskaavan kanssa, koska alueelle ei rakenneta ajoyhteyttä (siltaa) ja alue kaavoitetaan ainoastaan loma-asumiselle. Osayleiskaava kattaa Soukanniemi-Suvisaariston osayleiskaava-alueet, jotka ympäristöministeriö jätti vahvistamatta vuonna Osayleiskaavalla mahdollistetaan Stora Bodön lisärakentaminen

142 Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 142 / 185 loma-asumista varten sekä Lilla Bodön kehittäminen palvelujen ja pienvenesataman alueena. Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena osayleiskaavana, jota voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Mitoitus Osayleiskaava-alueen pinta-ala on noin 38 ha, josta maa-aluetta on noin 22 ha. Loma-asuntoalueiden rakennusoikeus on yhteensä k-m² ja palvelurakennusten alueen rakennusoikeus on yhteensä 800 k-m². Kokonaiskerrosala k-m² vastaa aluetehokkuutta ea = (ilman vesialueita). Alueen rakennuksista seitsemän suojellaan. Kaavassa osoitetaan Lilla Bodöhön kaksi uutta palvelurakennusten rakennusalaa, jotka tukevat olemassa olevaa toimintaa. Lisäksi kaavassa osoitetaan Stora Bodöhön seitsemän uutta lomarakennusten rakennuspaikkaa, jotka täydentävät olemassa olevaa loma-asutusta. Loma-asuntojen alueet Stora Bodön pohjoisosa kaavoitetaan loma-asuntojen alueeksi (RA). Rakennuspaikat on merkitty kaavakartalle. Uusien rakennuspaikkojen (7 kpl) suurin sallittu kerrosala on 300 k-m² rakennuspaikkaa kohti. Loma-asuntoalueen 509 kerrosala (yhteensä 900 k-m²) vastaa tehokuutta e = ja loma-asuntoalueen 511 kerrosala (yhteensä 1200 k-m²) vastaa tehokuutta e = Rakennusaloja määriteltäessä on huomioitu rakennuspaikalle suositeltuja korkeuksia merenpinnasta huomioiden sekä mahdollisia tulvatilanteita että meren aaltoliikkeitä. Rakennusaloihin on myös vaikuttanut maisemallinen turvaväli, joka muodostuu rantaviivan suuntaisesta kaistaleesta, jonka leveys ulapalle avautuvien alueiden kohdalla on metriä ja muualla mereen rajautuvilla kiinteistöillä vähintään 20 metriä. Lisäksi kaavassa edellytetään rakentamisen sekä piha-alueiden muokkaamisen sovittamista maisemakuvaan. Maisemaa merkittävästi muuttavaa toimenpidettä varten tulee hakea MRL 128 :n mukainen maisematyölupa. Uudisrakentamisessa tulee huomioida tulvariski. Kaavakartan rakennusalue huomioi tulvakoron + 2,8 (N2000) ja paikallisen aaltoiluvaran. Tämän alle rakennettaessa merivesi voi vaurioittaa rakenteita. Sen alapuolelle ei tule sijoittaa kastuessaan vaurioituvia rakenteita ilman asianmukaista vesieristystä. Uusien rakennuspaikkojen kerrosluvuksi on merkitty puolitoista (Iu½). Osayleiskaava pyrkii ohjaamaan rakentamista ja alueiden muuta käyttöä niin, että alueen suvisaaristolainen ilme säilyy. Metsäiset rannat tulee säilyttää luonnonmukaisina. Kaislikkoiset rannat, joita halutaan ruopata ja täyttää tulee käsitellä alueelle ominaiseen tapaan. Tämäntyyppisiin ja myös muihin maisemaa merkittävästi muuttaviin toimenpiteisiin tarvitaan maisematyölupa. Alueella sallitaan vain rakentamisen kannalta välttämättömät puun kaadot. Puusto on säilytettävä ja luonnonmukaisesti hoidettava kaikilla niillä rakentamattomilla rakennuspaikan osilla, joita ei käytetä leikkipaikkoina, muina pihatoimintoina tai kulkuteinä. Kaavassa

143 Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 143 / 185 edellytetään, että rakennusten tulee mittakaavaltaan ja muodoltaan soveltua avoimeen ja pienipiirteiseen saaristomaisemaan. Julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta ja värinä saarelle ominaisia vaaleita julkisivuvärejä. Kattomateriaalina on tummanharmaa pelti tai huopa. Rakentamisen yhteydessä tulee erityisesti huomioida alueen kulttuurihistoriallinen arvo. Rakennusten lisäksi vanhan huvilakulttuurin jäänteet, kuten tukimuurit, kivijalat, portaikot, terassoinnit, laiturit, kiviaidat jne. tulee säilyttää. Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja Stora Bodön eteläosa kaavoitetaan maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Alueelta on yhteys saaren pohjoisosaan. Palvelurakennusten alue Lilla Bodön itäpuoli kaavoitetaan palvelurakennusten alueeksi (P). Alueella sijaitseva huvila suojellaan. Lisäksi alueelle osoitetaan kaksi uutta rakennusalaa veneily-, kalastus- ja virkistystoimintaa varten, joiden rakennusoikeus on yhteensä 800 k-m². Palvelurakennusten alueen tehokkuus on noin e = Pienvenesatama Lilla Bodön länsipuolen olemassa oleva pienvenesatama merkitään kaavaan pienvenesatamamerkinnällä (LV). Suojelualueet Stora Bodön lounaisosan arvokas rantaniitty ja luodot kaavoitetaan luonnonsuojelualueeksi (SL). Liikenne, kunnallistekniikka ja kaavatalous Bodöntie jatketaan kulkemaan Lilla Bodön eteläkärkeen. Kaava-alue tukeutuu alueen nykyiseen sähkö-, viemäri- ja vesijohtoverkkoon, joka sijaitsee Bodontiellä. Vesi- ja viemäriverkosto sijaitsee melko lähellä maanpintaa, mikä tulee ottaa huomioon teiden parannushankkeiden yhteydessä. Verkoston kapasiteetin laajennustarpeet on kartoitettu kaavaehdotuksen laadinnan yhteydessä. Osayleiskaava-alueella kaupungilla ei ole velvollisuutta rakentaa eikä ylläpitää teitä, siltoja eikä kunnallistekniikkaa. Teistä vastaavat tiekunnat ja vesihuollosta vastaa Suvisaariston vesiosuuskunta. Lilla Bodö kuuluu vesiosuuskunnan toiminta-alueeseen. Stora Bodö ei puolestaan kuulu vesiosuuskunnan toiminta-alueeseen.

144 Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 144 / 185 Päätöshistoria Sopimusneuvottelut Oikeusvaikutteinen osayleiskaava ei velvoita kaupunkia toteuttamaan teitä, siltoja eikä yleisiä alueita. Kaavan toteuttaminen ei edellytä maankäyttösopimuksia. Selvitykset Suunnittelualueen kulttuurimaisemasta ja rakennetusta kulttuuriympäristöstä on laadittu selvitys (A-insinöörit Oy ja Selvitystyö Ahola 2012). Selvitys on huomioitu suunnittelussa ja kaavamääräyksissä. Arvokkaat rakennukset on suojeltu sr-1-merkinnällä ja kaavamääräyksessä 1 edellytetään kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön huomioimista. Suunnittelualueesta on laadittu luontoselvitys (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2011). Alueen luonnonmukaista ympäristöä pyritään säilyttämään edellyttämällä, ettei luonnonympäristöä muuteta yhtään enempää, kuin tulevat rakennusprojektit edellyttävät. Ranta-alueet ja erityisesti luonnonsuojelualueet tulee säilyttää luonnonmukaisina. Stora Bodön lounaisosan rantaniitty ja linnustollisesti tärkeä alue kaavoitetaan luonnonsuojelualueeksi (SL). Alueella sijaitsee myös lepakoille ja linnuille tärkeä alue, joka on merkitty kaavaan luo-1-merkinnällä. Lisäksi Stora Bodön itäreunan komea kallioalue ja Lilla Bodön vanhat männyt merkitään kaavaan luo-merkinnöillä. Suunnittelualueesta on laadittu aaltoiluvaratarkastelu (Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2016), joka on huomioitu rannan rakennusalojen määrittelyssä. Osayleiskaavasta on laadittu vaikutusten arviointi (Ramboll Finland Oy 2016), joka on vaikuttanut kaavaehdotuksen sisältöön ja kaavamääräyksiin. Lisäksi alueesta on laadittu liikenteen ja kunnallistekniikan tarkastelut (Ramboll Finland Oy 2017). Hyväksyminen Osayleiskaavan hyväksyy valtuusto. Kaupunkisuunnittelulautakunta / 7 Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy seuraavat Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallio osayleiskaavan tavoitteet:

145 Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 145 / Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena osayleiskaavana, jota voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. 1.2 Alueen mitoittamisen lähtökohtana käytetään Skataholmen-Svartholmen- Braskarna osayleiskaavassa noudatettuja, vahvistetun Suvisaariston osayleiskaavaa soveltavia mitoitusperiaatteita sekä niitä periaatteita, joita on noudatettu poikkeamislupien myöntämisessä Soukanniemi- Suvisaariston alueella. 1.3 Osayleiskaavalla mahdollistetaan alueella ympärivuotinen asuminen. Kaavassa osoitetaan olemassa olevat rakennuspaikat ja uudet rakennuspaikat. Alueelle voidaan osoittaa myös asumista tukevia virkistysja vapaa-ajantoimintoja. 1.4 Kaavaan merkitään maanpinnan ja lattian korkeusasemamääritykset mahdollisten tulvahaittojen minimoimiseksi rantarakentamisessa. 1.5 Alueen luonto-, maisema- ja rakennetun ympäristön arvot ja erityispiirteet pyritään turvaamaan. 2 Merkitsee tiedoksi päivätyn Osallistumis- ja arviointisuunnitelman. 3 Järjestää tavoiteohjelmasta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi :n Käsittely Päätös Hyväksyttiin puheenjohtaja Markkula ehdotus, että tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan jäsen Fredrik Lindberg. 1 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy seuraavat Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallio osayleiskaavan tavoitteet: 1.1 Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena osayleiskaavana, jota voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. 1.2 Alueen mitoittamisen lähtökohtana käytetään Skataholmen-Svartholmen- Braskarna osayleiskaavassa noudatettuja, vahvistetun Suvisaariston osayleiskaavaa soveltavia mitoitusperiaatteita sekä niitä periaatteita, joita on noudatettu poikkeamislupien myöntämisessä Soukanniemi- Suvisaariston alueella.

146 Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 146 / 185 Kaupunginhallitus / Osayleiskaavalla mahdollistetaan alueella ympärivuotinen asuminen. Kaavassa osoitetaan olemassa olevat rakennuspaikat ja uudet rakennuspaikat. Alueelle voidaan osoittaa myös asumista tukevia virkistysja vapaa-ajantoimintoja. 1.4 Kaavaan merkitään maanpinnan ja lattian korkeusasemamääritykset mahdollisten tulvahaittojen minimoimiseksi rantarakentamisessa. 1.5 Alueen luonto-, maisema- ja rakennetun ympäristön arvot ja erityispiirteet pyritään turvaamaan. 2 Merkitsee tiedoksi päivätyn Osallistumis- ja arviointisuunnitelman. 3 Järjestää tavoiteohjelmasta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Fredrik Lindbergin. Ehdotus Teknisen toimen johtaja: Kaupunginhallitus 1 hyväksyy seuraavat Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallio osayleiskaavan tavoitteet: 1.1 Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena osayleiskaavana, jota voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. 1.2 Alueen mitoittamisen lähtökohtana käytetään Skataholmen-Svartholmen- Braskarna osayleiskaavassa noudatettuja, vahvistetun Suvisaariston osayleiskaavaa soveltavia mitoitusperiaatteita sekä niitä periaatteita, joita on noudatettu poikkeamislupien myöntämisessä Soukanniemi- Suvisaariston alueella. 1.3 Osayleiskaavalla mahdollistetaan alueella ympärivuotinen asuminen. Kaavassa osoitetaan olemassa olevat rakennuspaikat ja uudet rakennuspaikat. Alueelle voidaan osoittaa myös asumista tukevia virkistysja vapaa-ajantoimintoja.

147 Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 147 / Kaavaan merkitään maanpinnan ja lattian korkeusasemamääritykset mahdollisten tulvahaittojen minimoimiseksi rantarakentamisessa. 1.5 Alueen luonto-, maisema- ja rakennetun ympäristön arvot ja erityispiirteet pyritään turvaamaan. 2 merkitsee tiedoksi päivätyn ja muutetun Osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Käsittely Häggman Huhdan kannattamana ehdotti, että asia palautetaan. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 13 äänellä 2 ääntä vastaan hylänneen Häggmanin ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy asetettavaksi nähtäville päivätyn Bergö-Stora Bodö- Fridheminkallio osayleiskaavaluonnoksen, piirustusnumero pyytää tarvittavat lausunnot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. 3 järjestää osayleiskaavaluonnoksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi :n. Käsittely Jäsen Stefan Ahlman poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (Hallintolaki, 28, 4-kohta). Keskustelun alussa esittelijä korjasi ehdotustaan siten, että otsikko muutetaan kuulumaan: Bergö-Stora Bödö-Friedheminkallio, osayleiskaavan hyväksyminen MRA 30 :n mukaisesti nähtäville, alue Lisätään tiedoksi kohtaan lausunto- ja kannanottopyynnöt. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle

148 Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 148 / 185 seuraavaan kokoukseen. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta Lautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle seuraavaan kokoukseen. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy asetettavaksi nähtäville päivätyn Bergö-Stora Bodö- Fridheminkallio osayleiskaavaluonnoksen, piirustusnumero pyytää tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. 3 järjestää osayleiskaavaluonnoksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi :n. Käsittely Jäsen Stefan Ahlman poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (Hallintolaki 28, 4-kohta). Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että - päätösehdotuksen kohta 2 muutetaan kuulumaan: pyytää tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä, - oheismateriaaliin lisätään: mitoitusvertailu Bergö-Stora Bodö- Fridheminkallio -alue / Skataholmen-Svartholmen-Braskarna -alue - selostusosan toisen kappaleen loppuun lisätään lause: Ympärivuotisia asiakkaita on kaava-alueella tällä hetkellä 8. - selostusosan kohta Osayleiskaava-alue on kooltaan 142 ha, 84,8 ha ilman vesialueita. Asuinalueiden tehokkuusluku on e=0,08, kokonaisala on n k-m², aluetehokkuus ilman vesialueita on ea=0,037. muutetaan kuulumaan: Osayleiskaava-alue on kooltaan 142 ha, josta maa-aluetta on 84,8 ha. Osayleiskaavaluonnoksessa asuinalueiden tehokkuusluku on e=0,08, kokonaiskerrosala on noin k-m², aluetehokkuus ilman vesialueita on on ea, =0,034. Laskennallinen määrä olisi noin 700.

149 Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 149 / selostusosan kohtaan Yleiskaava lisätään: Yleiskaava ei korvaa voimassaolevaa Soukanniemi-Suvisaaristo yleiskaavaa. - selostusosan kohtaan Tavoiteohjelma lisätään kappale: Kaupunginhallitus hyväksyi Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallio osayleiskaavan tavoitteiksi: Tulee laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jota voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Lähtökohtana rakennusoikeudelliselle mitoitukselle tulee olla Skataholmen-Svartholmen-Braskarna osayleiskaavan mitoitusperiaatteet, sekä periaatteita, joita on noudatettu poikkeamislupien myöntämisessä Soukanniemi-Suvisaariston alueella. Osayleiskaavalla mahdollistetaan alueella ympärivuotinen asuminen. Alueelle voidaan osoittaa myös asumista tukevia virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja. Alueen luonto-, maisema- ja rakennetun ympäristön arvot ja erityispiirteet pyritään turvaamaan. Kaavaan merkitään maanpinnan ja lattian korkeusasemamääritykset mahdollisten tulvahaittojen minimoimiseksi rantarakentamisessa. - selostusosan kohdan Mitoitus toinen kappale muutetaan: Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallio -osayleiskaava-alue on kooltaan 142 ha, 84,8 ha ilman vesialueita. Luonnoksessa asuinalueiden tehokkuusluku on e = 0.08, kokonaiskerrosala noin k-m 2, aluetehokkuus ilman vesialueita on ea = Alueen laskennallinen asukasmäärä on noin 700 asukasta. Nykytilassa alueella on ympärivuotisia asukkaita 8. Tavoiteohjelmassa on mainittu Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallion tehokkuuden lähtökohdaksi Skataholmen-Svartholmen-Braskarna osayleiskaavan mitoitus. Koska kaava-alueet poikkeavat merkittävästi toisistaan, ennen kaikkea Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallion kaava-alueen kiinteistöt ovat yleisesti merkittävästi suurempia kuin Skataholmen-Svatholmen-Braskarna alueella, ei ole mielekästä käyttää suoraan Skataholmen-Svartholmen-Braskarna kerrosalalaskentamenetelmää. Edellä mainitun menetelmän tarkoitus on tehokkuuden määrittelyn lisäksi tasoittaa suhteellisen pienten kiinteistöjen välisiä kokoeroja jotta kaava-alueen kiinteistökohtaiset rakennusoikeudet eivät olisi kooltaan liian vaihtelevia. Tällaisia ongelmia ei Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallion alueella ole, joten tällä osayleiskaava-alueella on mielekästä käyttää suoraan asuinaluetehokkuutta. Asuinaluetehokkuudella e = 0.08 saavutetaan lopputulos, joka vastaa Skataholmen-Svartholmen- Braskarna osayleiskaavan tehokkuutta. Mitoitusjärjestelmiä on vertailtu tarkistamalla mitä seuraisi, jos käyttäisi Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallion asuintehokkuutta e = 0.08, ja rakennuspaikan vähimmäiskokoa m 2 /rakennuspaikka, Skataholmen- Svartholmen-Braskarna osayleiskaava-alueella. Laskelmien ulkopuolelle on jätetty kiinteistöt, joista yli puolet on tulvarajan alapuolella, tällaisia kiinteistöjä ei ole Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallion kaava-alueella. Vertailun lopputuloksena on, että Skataholmen-Svartholmen-Braskarna - alueen 30 kiinteistöstä 19 saisi sen omalla laskentatavalla enemmän rakennusoikeutta kuin Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallion laskentatavalla

150 Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 150 / 185 (e = 0.08). Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallion laskentatapa (e = 0.08) tuottaisi siis 11 kiinteistölle enemmän rakennusoikeutta. Asuinrakennusten lukumäärän suhteen 23 kiinteistöllä on täsmälleen saman verran rakennuksia riippumatta menetelmästä. Kuudella kiinteistöllä olisi, jos käytettäisiin Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallio määrityksiä, yksi asuinrakennus enemmän kuin nykyjään ja yhdellä kiinteistöllä olisi yksi asuinrakennus vähemmän kuin nykyään. - muutetaan selostusosan Asuntoalueet ensimmäinen lause kuulumaan: kaava-alue on luonnoksessa osoitettu lähinnä erillispientalojen alueeksi (AO), jonne saa sijoittaa myös asumista häiritsemättömiä työtiloja. - muutetaan selostusosan Virkistysalueet toinen kappale kuulumaan: Stora Bodön eteläosan sekä Fridheminkallion lounaisosaan on osoitettu lähivirkistysalueita (VL). Fridheminkallio on yleiskaavassa A3 aluetta, mutta lepakkojen esiintymän vuoksi suurin osa (länsiosa) eristetty virkistysalueeksi (VL) - muutetaan selostusosan Liikenne ja kunnallistekniikka toinen kappale kuulumaan: Stora Bodöllä Bodöntietä jatketaan Lilla Bodöltä Stora Bodölle Bodön sillan avulla. Stora Bodön ja Lilla Bodön välisestä sillasta on teetetty alustavia suunnitelmia; silta olisi näin 80 metriä pitkä ja runsaat 5 metriä leveä. Välitukia olisi kaksi ja virtaamatutkielmissa olisi osoitettu, että ne eivät merkittävästi vaikuttaisi salmen virtaamaan. Vapaa korkeus sillan ja merenpinnan keskikorkeuden välissä on 3 metriä. Sillan molemmat päät on suunniteltu niin, että maavallia olisi mahdollisimman vähän. Stora Bodöllä Bodöntieltä lähtee tiet Bodönranta ja Bodönkallio. Fridheminkalliossa oleva Vähänlahdentie säilyy. - lisätään päätöshistoria. - teknisenä korjauksena kaavakarttaan Lilla Bodön osalta korjataan rakennusoikeuksien määrät ovat 800 ja (olemassa oleva rakennus). Kokonaisrakennusoikeus P-alueella on k-m 2. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja esitti, että lautakunta pitää neuvottelutauon klo Lautakunnan kokous jatkui neuvottelutauon jälkeen kello Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula esitti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana seuraavan muutetun päätösehdotuksen: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy asetettavaksi nähtäville päivätyn Bergö-Stora Bodö- Fridheminkallio osayleiskaavaluonnoksen, piirustusnumero 6779 tämän päätöksen mukaisin korjauksin.

151 Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 151 / pyytää tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. 3 järjestää osayleiskaavaluonnoksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Kimmo Oilan. Lautakunta päättää tehdä luonnokseen seuraavat muutokset: a. Kaavamääräysten 6 muutetaan kuulumaan Rakennuspaikkojen asuin- ja vapaa-ajanrakennuksille tulee alueilla ja olla pinta-alaltaan vähintään m 2. Alueella 501 tulee rakennuspaikkojen olla vähintään m 2. Yhteen asuinrakennukseen sallitaan enintään yksi asunto. b. Timmervikenin lahden saarien merkinnät muutetaan RA-merkinnästä virkistysalueeksi. Lisäksi lautakunta päättää korostaa, että tämä on osayleiskaavan luonnoksen avulla tapahtuva asianosaisten ja muiden kuulemisen vaihe. Sen lisäksi, mitä kuulemisen perusteella aiheelliseksi tulee, lautakunta ohjeistaa seuraavassa vaiheessa lautakunnalle valmisteltavan ehdotuksen laadintaa seuraavilla ohjeilla: a. Ehdotusvaiheessa osayleiskaava jaetaan kolmeen eri osaan eli Bergö, Stora Bodö ja Fridheminkallio käsitellään kukin omana päätöksentekoasianaan. b. Tämän osayleiskaavan ja Skataholmen-Svartholmen-Braskarna osayleiskaavan tilojen ja tonttien koot ja muut rakentamista ohjaavat seikat poikkeavat suurelta osin toisistaan. Lautakunnalle esitetty vertailu osoittaa, että erot eivät ole merkittävät. On kuitenkin perusteltua arvioida tätä tarkemmin luonnoksesta saatavan palautteen perusteella. c. Lautakunta kiinnittää erityistä huomiota Bodösundin salmen läpi kulkevan veneilymahdollisuuden merkitykseen. On tehtävä tarkemmat selvitykset siitä, voidaanko taloudellisesti toteuttaa veneilyn tarpeet tyydyttävä siltaratkaisu ja miten tavoite kaavamääräyksin ja sopimuksin voidaan varmistaa. d. Stora Bodön osalta laaditaan jatkossa tapahtuvaa päätöksentekoa varten myös vaihtoehto, jonka mukaan alueella olisi vain loma-asutusta. e. Tiestön osalta on tarpeen laatia koko Suvisaariston tiestön toimivuustarkastelu sekä normaalioloissa että poikkeusolosuhteissa ja laatia tämän perusteella toimenpiteille tarvittava ohjeisto. f. Jatkosuunnittelussa arvioidaan rakennuspaikkojen etäisyyksiä rannasta siten, että sijoittuminen noudattaa muualla Suvisaaristossa hyväksi havaittuja periaatteita. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu ehdotus ja hänen tekemänsä ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tuleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa.

152 Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 152 / 185 Päätös 1 hyväksyy asetettavaksi nähtäville päivätyn Bergö-Stora Bodö- Fridheminkallio osayleiskaavaluonnoksen, piirustusnumero 6779 tämän päätöksen mukaisin korjauksin. 2 pyytää tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. 3 järjestää osayleiskaavaluonnoksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Kimmo Oilan. Lautakunta päättää tehdä luonnokseen seuraavat muutokset: a. Kaavamääräysten 6 muutetaan kuulumaan Rakennuspaikkojen asuin- ja vapaa-ajanrakennuksille tulee alueilla ja olla pinta-alaltaan vähintään m 2. Alueella 501 tulee rakennuspaikkojen olla vähintään m 2. Yhteen asuinrakennukseen sallitaan enintään yksi asunto. b. Timmervikenin lahden saarien merkinnät muutetaan RA-merkinnästä virkistysalueeksi. Lisäksi lautakunta päättää korostaa, että tämä on osayleiskaavan luonnoksen avulla tapahtuva asianosaisten ja muiden kuulemisen vaihe. Sen lisäksi, mitä kuulemisen perusteella aiheelliseksi tulee, lautakunta ohjeistaa seuraavassa vaiheessa lautakunnalle valmisteltavan ehdotuksen laadintaa seuraavilla ohjeilla: a. Ehdotusvaiheessa osayleiskaava jaetaan kolmeen eri osaan eli Bergö, Stora Bodö ja Fridheminkallio käsitellään kukin omana päätöksentekoasianaan. b. Tämän osayleiskaavan ja Skataholmen-Svartholmen-Braskarna osayleiskaavan tilojen ja tonttien koot ja muut rakentamista ohjaavat seikat poikkeavat suurelta osin toisistaan. Lautakunnalle esitetty vertailu osoittaa, että erot eivät ole merkittävät. On kuitenkin perusteltua arvioida tätä tarkemmin luonnoksesta saatavan palautteen perusteella. c. Lautakunta kiinnittää erityistä huomiota Bodösundin salmen läpi kulkevan veneilymahdollisuuden merkitykseen. On tehtävä tarkemmat selvitykset siitä, voidaanko taloudellisesti toteuttaa veneilyn tarpeet tyydyttävä siltaratkaisu ja miten tavoite kaavamääräyksin ja sopimuksin voidaan varmistaa. d. Stora Bodön osalta laaditaan jatkossa tapahtuvaa päätöksentekoa varten myös vaihtoehto, jonka mukaan alueella olisi vain loma-asutusta. e. Tiestön osalta on tarpeen laatia koko Suvisaariston tiestön toimivuustarkastelu sekä normaalioloissa että poikkeusolosuhteissa ja laatia tämän perusteella toimenpiteille tarvittava ohjeisto.

153 Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 153 / 185 f. Jatkosuunnittelussa arvioidaan rakennuspaikkojen etäisyyksiä rannasta siten, että sijoittuminen noudattaa muualla Suvisaaristossa hyväksi havaittuja periaatteita.

154 Espoon kaupunki Pöytäkirja 45 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 154 / / Lippajärvi, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 62. kaupunginosa Lippajärvi Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Aalto, puh Markus Pasanen, puh etunimi.o.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Lippajärven valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Lippajärvi - Klappträsk asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7000, 62. kaupunginosassa Lippajärvi, alue , 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Jäsen Suvi Karhu ehdotti jäsen Palomäen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään seuraava uusi päätöskohta: Nähtävilläolon aikana tutkitaan nykyisen kiinteistön autopaikkatilanne ja niiden käyttöaste, lähikatujen kadunvarsipysäköinnin tilanne ja käyttöaste sekä lähikiinteistöjen autopaikkatilanne ja niiden käyttöaste. Tarpeen vaatiessa autopaikkojen kaavamääräystä tarkastellaan hyväksymisvaiheessa tutkimuksen tulosten perusteella. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula voidaanko esittelijän ehdotus ja jäsen Suvi Karhun tekemä lisäys hyväksytä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Päätös 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Lippajärven valmisteluaineistosta, alue ,

155 Espoon kaupunki Pöytäkirja 45 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 155 / hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Lippajärvi - Klappträsk asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7000, 62. kaupunginosassa Lippajärvi, alue ,3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. 4 nähtävilläolon aikana tutkitaan nykyisen kiinteistön autopaikkatilanne ja niiden käyttöaste, lähikatujen kadunvarsipysäköinnin tilanne ja käyttöaste sekä lähikiinteistöjen autopaikkatilanne ja niiden käyttöaste. Tarpeen vaatiessa autopaikkojen kaavamääräystä tarkastellaan hyväksymisvaiheessa tutkimuksen tulosten perusteella. Liite Oheismateriaali Selostus 15 Lippajärvi, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen - Lippajärvi, tapahtumaluettelo - Lippajärvi, kaavamääräykset - Lippajärvi, kaavakartta - Lippajärvi, ajantasa-asemakaava - Lippajärvi, havainnekuva - Lippajärvi, asemapiirustus - Lippajärvi, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, julkinen Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kaupunkirakenteen tiivistäminen kaupunkikuvaa kohentavalla ja hyvää asuinympäristöä luovalla tavalla. Kerrostalokorttelin rakennusoikeus kasvaa noin k-m 2. Kerroslukua korotetaan nykyisestä kahdesta kerroksesta neljään kerrokseen, kuitenkin niin, että alueen eteläosassa merkintä kahdesta kerroksesta säilytetään. Linnustajankujalta poistetaan merkintä yleiselle jalankululle varatusta katualueesta, jolloin kulku alueelle voidaan järjestää kahdesta liittymästä.

156 Espoon kaupunki Pöytäkirja 45 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 156 / 185 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Lippajärvi - Klappträsk, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 7000, käsittää osan korttelia ja katualueen, 62. kaupunginosassa Lippajärvi, alue Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Alueen nykytila Alue sijaitsee Lippajärvellä Linnustajantien, Linnustajankujan sekä Lippajärventien rajaamalla alueella. Tontin 62028/1 omistaa VVO Kodit Oy. Katualueen omistaa Espoon kaupunki. Suunnittelualueella on tällä hetkellä neljä tiiliverhoiltua, kaksikerroksista kerrostaloa sekä kaksi autokatosta. Osassa rakennuksia asunnot on rakennettu maanpäällisen kellarin/autotallin päälle, jolloin rakennuksen hahmo on kolmikerroksinen. Kerrostalot on rakennettu vuonna 1975 ja ne ovat elinkaarensa päässä. Rakennuksissa on yhteensä 78 vuokra-asuntoa. Rakennusoikeutta on käyttämättä 174 k-m 2. Kulku alueelle tapahtuu Lippajärventien kautta Linnustajantielle. Linnustajantien jatkeena oleva Linnustajankuja on päättyvä tonttikatu. Suunnittelualueen pysäköinti on järjestetty tontilla sekä Linnustajantien ja Linnustajankujan varressa sijaitsevilla kadunvarsipaikoilla. Alue on liitetty kunnallistekniikkaan. Lippajärvi on pääasiassa pientalovaltainen asuinalue puistoineen, kouluineen ja päiväkoteineen. Alueella on myös asuinkerrostaloja, joihin kaavamuutosalue lukeutuu. Enimmäiskerrosluku Lippajärven alueella on kaksi (II). Osaan rakennuksista on rakennettu maanpäällinen kellari/autotalli, jolloin rakennuksen hahmo on kolmikerroksinen.

157 Espoon kaupunki Pöytäkirja 45 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 157 / 185 Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on varattu nykyisellään säilyväksi asuntoalueeksi. Alueen asemakaavaa muutettaessa turvataan nykyisen rakennuskannan säilyminen ja ympäristökuvaan soveltuva kehittäminen. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Asemakaava Alueella on voimassa Lippajärvi -niminen asemakaava (lainvoimainen ). Tontti 62028/1 on siinä osoitettu asuntokerrostalojen korttelialueeksi (AK). Rakennusoikeutta on osoitettu tehokkuusluvun e = 0.45 mukaan, joka kerrosalaksi muutettuna on noin m 2. Kaavaan merkityn kerrosalan lisäksi saadaan enintään 200 k-m 2 käyttää myymälätilaksi. Kerrosluku on kaksi (II). Kaavaan on merkitty ajoneuvoliittymäkielto Lippajärventielle. Kadunvastaisille rajoille on merkitty rakennusalanraja 6 metrin päähän tontin rajasta. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 autopaikka asuntoa kohden. Leikkitilaa on rakennettava vähintään 10 m 2 asuntoa kohden. Katualue on osittain merkitty yleiselle jalankululle varatuksi katualueeksi. Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut Osallisille on varattu mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmasta mennessä. Mielipiteitä jätettiin kymmenen kappaletta. Mielipiteet tulivat kaavamuutosalueen naapurustosta ja niissä otettiin kantaa mm. rakennusten korkeuteen ja sijoitteluun, liikennejärjestelyihin, autopaikkojen määrään ja pysäköintijärjestelyihin sekä puiden säilymiseen. Tonttiyksikkö ilmoitti, että kaavamuutos edellyttää maankäyttösopimusta. Asemakaavan muutos Kaavamuutoksella tiivistetään yhdyskuntarakennetta. Uudisrakentamisella korvataan nykyiset huonokuntoiset rakennukset ja pyritään luomaan hyvää asuinympäristöä. Liikennejärjestelyjen toimivuutta parannetaan. Hakijan tavoitteena on korvata olemassa olevat huonokuntoiset rakennukset uusilla, esteettömillä ja asukkaiden laatuvaatimukset täyttävillä arkkitehtuuriltaan ja suunnitteluratkaisuiltaan korkealaatuisilla vapaarahoitteisilla vuokra-asunnoilla. Asuntojen lukumäärä kasvaa

158 Espoon kaupunki Pöytäkirja 45 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 158 / 185 nykyisestä 78 asunnosta 130 asuntoon. Asuntojen keskipinta-alaa lasketaan nykyisestä lähes 70 neliöstä lähemmäs 50 neliön keskipinta-alaa. Rakennusoikeutta ja kerroslukua korotetaan maltillisesti. Mitoitus Kaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on m 2. Siitä noin 1,4 ha on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK) ja noin 760 m 2 katualuetta. Kokonaiskerrosala on k m 2, joka vastaa korttelitehokkuutta e = Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus kasvaa k m 2. Lisärakennusoikeutta on osoitettu 15 % kaavaan merkitystä rakennusoikeudesta. Kaavan yhteydessä laaditussa viitesuunnitelmassa on 130 asuntoa. Alueelle arvioidaan muuttavan noin 100 uutta asukasta. Korttelialueet Kortteli on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e = 0.55 mukaan. Kerrosluku on alueen eteläosassa kaksi (II) ja muutoin neljä (IV) kerrosta. Asemakaavassa on 15 %:n lisärakennusoikeus mm. asuntojen ulkopuolisia varastoja, asukkaiden yhteistiloja sekä taloteknisiä tiloja varten. Alueelle on osoitettu kaksi erillistä pysäköimispaikkaa. Kulku pysäköimispaikoille tapahtuu Linnustajantieltä sekä Linnustajankujalta. Lippajärventien puoleiselle rajalle on merkitty ajoneuvoliittymäkielto. Autopaikkoja on rakennettava vähintään: 1 ap asuntokerrosalan 80 k-m² kohti ja kuitenkin vähintään 0,5 ap /asunto. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään: 1 pp asuntokerrosalan 30 k-m² kohti tai vähintään 2 pp / asunto. Kaikkien vähimmäisvaatimuksen mukaisten pyöräpaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Lisäksi lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille tulee osoittaa tilaa ulkotiloissa. Lisäksi kaavassa on merkintöjä ja määräyksiä koskien hulevesiä, tulvariskiä, pihajärjestelyjä ja kasvillisuutta sekä melua. Liikenne Asemakaavan muutos mahdollistaa Linnustajankujan länsipään avaamisen autoliikenteelle, kun merkintä yleiselle jalankululle varatusta

159 Espoon kaupunki Pöytäkirja 45 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 159 / 185 katualueesta poistetaan. Kun tämä uusi liittymä on rakennettu, toimii Linnustajantie ja Linnustajankuja niin sanottuna lenkkikatuna yhdistyen Lippajärventiehen kahdesta eri liittymästä. Muutos mahdollistaa alueen asukkaille toimivamman kulun Lippajärventielle ja vähentää liikenteen määrää Linnustajantiellä sekä Linnustajankujalla. Uuden liittymäpaikan kohdalla on nykyään keskisaarekkeellinen suojatie sekä bussipysäkki. Ne joudutaan liittymän mahdollisen toteuttamisen yhteydessä poistamaan ja siirtämään etelämmäksi Turuntien suuntaan. Vaihtoehto on myös se, että kyseinen pysäkki jäisi kokonaan pois eikä sitä korvattaisi. Suunnittelualuetta pohjoisesta, idästä ja etelästä rajaavilla Linnustajantiellä ja Linnustajankujalla on kadunvarsipysäköintiä. Lähin yleinen pysäköintialue sijaitsee noin 200 metriä alueen koillispuolella Fågelsångens-päiväkodin vieressä Kolkerannankujalla. Linnustajantien ja Kolkerannankujan välillä on jalankululle ja polkupyöräilylle varattu osuus, joten kulku LP-alueelle tapahtuu Kolkerannantien kautta. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimusta. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Kaavataloudelliset vaikutukset Kaupunki saa kaavamuutoksesta maankäyttösopimustuloa, jolla tehdään tarvittavat muutokset katujärjestelyihin Linnustajankujalla sekä Lippajärventiellä. Kaavamuutos hyödyntää jo rakennettuja teknisiä verkostoja sekä kaupallisia ja julkisia palveluja eikä aiheuta voimassa olevaan kaavaan nähden oleellisia lisäkustannuksia. Hanke on kaupungin kannalta kaavataloudellisesti positiivinen. Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet - Sosiaali- ja terveystoimi, kannanottopyyntö - Sivistystoimi, kannanottopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - HSL Helsingin seudun liikenne, lausuntopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, kannanottopyyntö

160 Espoon kaupunki Pöytäkirja 45 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 160 / Kaupunkitekniikan keskus, kannanottopyyntö

161 Espoon kaupunki Pöytäkirja 46 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 161 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Hannuksenpelto II, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen, alue , 31. kaupunginosa Kaitaa Valmistelijat / lisätiedot: Aila Harmaajärvi, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot on annettu Hannuksenpelto II asemakaavan muutoksesta, alue , 2 hyväksyy päivätyn Hannuksenpelto II - Hannusåkern II asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 7024, 31. kaupunginosassa Kaitaa, alue , 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 600 euroa, eli yhteensä euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 16 Hannuksenpelto II, lausuntojen lyhennelmät ja vastineet - Hannuksenpelto II, tapahtumaluettelo - Hannuksenpelto II, kaavamääräykset 1 - Hannuksenpelto II, kaavamääräykset 2 - Hannuksenpelto II, kaavakartta - Hannuksenpelto II, ajantasa-asemakaava Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa liikerakennusten korttelialueen käyttötarkoitusmerkintää siten, että mahdollistetaan tilaa vaativan erikoistavarankaupan toteutuminen vähittäiskaupan suuryksiköitä

162 Espoon kaupunki Pöytäkirja 46 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 162 / 185 koskevan lainsäädännön mukaisen siirtymäajan päätyttyä. Rakennusoikeuden määrä ei muutu asemakaavan muutoksessa. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Hannuksenpelto II - Hannusåkern II, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 7024, käsittää korttelit ja sekä katu- ja liikennealueet, 31. kaupunginosassa Kaitaa, alue Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajilta. Kaavamuutoksen vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Kaitaalla Hannuksenpellon alueella Länsiväylän eteläpuolella rajoittuen idässä asuntoalueeseen, etelässä Hannuksenpellon pienteollisuusalueeseen ja lännessä Bondasbergenin kallioiseen metsäalueeseen. Alue on pääosin viljelykäytöstä poistunutta rakentamatonta peltoa, jonka keskellä sijaitsee katsastusasema. Kaitaan

163 Espoon kaupunki Pöytäkirja 46 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 163 / 185 ja Finnoon tulevat metroasemat sijaitsevat noin kilometrin päässä suunnittelualueesta. Maanomistajia alueella ovat Helsingin kaupunki, Broman Group Oy, Hannuksen Pysäköinti Oy, Autokiinteistöt Laakkonen Oy ja Espoon kaupunki. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa alueelle on mahdollista sijoittaa erityisesti esimerkiksi auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Etelä-Espoon yleiskaavassa alue on varattu työpaikka-alueeksi (TP), joka varataan ensisijaisesti yksityisille palveluille, hallinnolle ja liiketoiminnalle. Osa alueesta on yleiskaavassa myös kehitettävää työpaikka-aluetta. Alueen läpi kulkee sijainniltaan ohjeellinen virkistysyhteys. Alueella on voimassa lainvoiman saanut Hannuksenpelto II -niminen asemakaava ja asemakaavan muutos. Asemakaavaan sisältyy liikerakennusten korttelialue (KL-1), joka mahdollistaa autoihin ja autotarvikkeisiin, veneisiin ja muihin ajoneuvoihin liittyvien kaupallisten rakennusten sijoittamisen alueelle. Rakennusoikeutta KL-1-korttelille on osoitettu yhteensä kerrosneliömetriä. Lisäksi asemakaavaan sisältyvät autopaikkojen korttelialue (LPA) ja katualuetta. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen nähtäville Asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Nähtävilläoloaikana saatiin kaksi lausuntoa. Lausuntojen perusteella kaavaselostuksen liitteeksi on lisätty tarkastelu Suomenojan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön enimmäismitoituksen jakautumisesta, ja kaavaselostusta päivitetty tämän osalta. Nähtävillä olon jälkeen KM-1-määräystä on tarkennettu lisäämällä määräykseen kohta Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakaupan myymälätiloja. Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa nykyistä asemakaavaa niin, että maankäyttö- ja rakennuslain tilaa vaativan kaupan siirtymäsäännöksen päättyminen huomioiden korttelialueiden nykyinen KL-1-käyttötarkoitus muutetaan KM-1:ksi, jolloin alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö myös siirtymäajan päättymisen jälkeen. Muilta osin alue säilyy voimassa olevan asemakaavan mukaisena. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos, joka liittyy vähittäiskaupan erityiseen sijainnin ohjaukseen, tuli voimaan Lainmuutos laajensi vähittäiskaupan suuryksikön määritelmän koskemaan myös paljon tilaa

164 Espoon kaupunki Pöytäkirja 46 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 164 / 185 Päätöshistoria vaativaa erikoistavaran kauppaa (tiva-kauppa). Lainmuutokseen liittyvän siirtymäsäännöksen mukaan vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää sovelletaan paljon tilaa vaativaan erikoistavaran kauppaan vasta alkaen: tiva-kaupan myymälät ovat vähittäiskaupan suuryksiköitä, mikäli myymälän koko ylittää k-m² tai ne muodostava myymäläkeskittymän, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. Perittävät maksut Hakija on maksanut kaavanmuutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Hannuksenpelto II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7024, 31. kaupunginosassa Kaitaa, alue , 2 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Kuulutus hyväksymisestä ja lainvoimaisuudesta valitusajan jälkeen - Kaupunkisuunnittelukeskus, laskutus - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY

165 Espoon kaupunki Pöytäkirja 47 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 165 / / Rakennuskieltojen jatkaminen Pohjois-Espoossa rakennuskieltokartan tunnuksilla 113, 114, 115 ja 116 Valmistelijat / lisätiedot: Jenni Puustinen, puh Christian Ollus, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen pidentää maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n 2 momentin nojalla rakennuskieltoa asemakaavan laatimista varten rakennuskieltokarttaan tunnuksilla 113 (Ketunkorpi), 114 (Metsämaa ja Odilampi), 115 (Niipperinniitty) ja 116 (Nepperi II) merkityillä alueilla kahdella vuodella siten, että kielto on voimassa saakka. Samalla lautakunta määrää, että päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Näillä alueilla maisemaa muuttavat maanrakennustyöt, puiden kaataminen sekä muut näihin verrattavissa olevat toimenpiteet ovat maankäyttö- ja rakennuslain 53.1 :n mukaisesti luvanvaraisia siten, kuin maankäyttö- ja rakennuslain 128 :ssä säädetään. Kyseiset rakennuskiellot eivät koske maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n 2 momentin mukaisesti jo olevaan asuntoon tai maatilaan kuuluvien talousrakennusten rakentamista, rakennusten korjaamista tai asuinrakennusten vähäistä laajentamista. Näissä tapauksissa rakennusvalvontaviranomaisen tulee kuitenkin pyytää lausunto kaupunkisuunnittelujohtajalta. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 17 Ketunkorpi, rakennuskieltoalue, tunnus Metsämaa-Odilampi ja Niipperinniitty, rakennuskieltoalueet, tunnukset 114 ja Nepperi II, rakennuskieltoalue, tunnus 116 Rakennuskieltokarttaan tunnuksilla 113 (Ketunkorpi), 114 (Metsämaa ja Odilampi), 115 (Niipperinniitty) ja 116 (Nepperi II) merkityt rakennuskiellot päättyvät Kielto on ollut voimassa vuodesta 2011 asemakaavan laatimista varten. Alueiden kaavoitus on edelleen keskeneräinen.

166 Espoon kaupunki Pöytäkirja 47 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 166 / 185 Alueet sijaitsevat voimassa olevan Espoon pohjoisosien yleiskaavan osa I alueella. Voimassa olevan Espoon pohjoisosien yleiskaavan osan I maa- ja metsätalousalueilla ja virkistysalueilla ei kaavamääräyksissä ole toimenpiderajoitetta metsänhakkuiden luvanvaraisuudesta, kuten pohjoisosien yleiskaavan osa II alueella on. Rakennuskiellossa olevilla alueilla on maisemallisesti arvokkaita maa- ja metsätalous- sekä virkistysalueita, jotka tulee voida säilyttää nykyisessä tilassaan siihen asti kunnes alueen asemakaavat ovat lainvoimaisia. Alueella on vireillä Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava ja yleiskaavaluonnosta valmistellaan parhaillaan. Ketunkorpi Espoon pohjoisosien yleiskaavassa (osa I) Ketunkorven asemakaava-alue on osoitettu pääasiassa pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP) ja maa- ja metsätalousalueeksi. Kaava-alueen läntinen reuna rajautuu Nuuksion Natura alueeseen. On tärkeää, että Ketunkorven asukkaille turvataan lähivirkistysalueita kaava-alueella, jotta viereisen Natura-alueen kuormitus ei kohtuuttomasti lisääntyisi. Rakennuskiellon tarkoituksena on turvata kaavoitettavien virkistysalueiden luonto- ja maisemallisten arvojen säilyminen. Ketunkorven asemakaavan tavoitteena on täydennysrakentaa maltillisesti olemassa olevaa väljää pientaloaluetta. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt Ketunkorven kaavoituksen lähtökohdat ja tavoitteet ja valmisteluaineisto on ollut nähtävillä keväällä Yleiskaavatyön keskeneräisyyden vuoksi Kaupunkisuunnittelun työohjelmaan 2017 ei ole merkitty Ketunkorvelle kaavatapahtumia vuodelle Metsämaa ja Odilampi Metsämaan ja Odilammen asemakaava-alueet on osoitettu Espoon pohjoisosien yleiskaavassa (osa I) pääasiassa pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP) ja virkistysalueeksi. Metsämaan ja Odilammen asemakaavoituksen tavoitteena on luoda mahdollisuuksia täydennys- ja lisärakentamiselle vanhalla väljästi rakennetulla omakotialueella. Asemakaavalla ohjataan myös Vihdintien varren maankäyttö- ja liikenneratkaisuja. Alueen pohjoispuolella on Tremanskärrin Natura 2000-alue ja alueella on myös luontoarvoja, joiden riittävä säilyminen tulee asemakaavoituksen yhteydessä varmistaa. Luontoarvojen lisäksi on turvattava tulevien kaava-alueiden maisemallisten arvojen säilyminen. Yleiskaavatyön keskeneräisyyden vuoksi Kaupunkisuunnittelun työohjelmaan 2017 ei ole merkitty Metsämaalle ja Odilammelle kaavatapahtumia vuodelle Niipperinniitty Niipperinniityn kaava-alue on osoitettu Espoon pohjoisosien yleiskaavassa (osa I) pääasiassa pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP) ja virkistysalueeksi. Niipperinniityn asemakaavoituksen tavoitteena on suunnitella uusi pientaloalue, johon tulisi kaupunkipientalomaisia

167 Espoon kaupunki Pöytäkirja 47 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 167 / 185 asumisratkaisuja. Uusi asuinalue on tarkoitus suunnitella Niipperintien varteen, lähelle joukkoliikenneyhteyksiä. Tavoitteena on myös kehittää vanhaa, väljästi rakennettua asuntoaluetta sekä parantaa lähialueen palvelutasoa. Asemakaavoitusta varten on teetetty vuonna 2009 luontoselvitys, jonka mukaan Niipperinniityn alueella on todettu kolme arvokasta luontokohdetta. Selvityksen mukaan kaavoitusta suunniteltaessa on otettava huomioon ekologiset yhteydet alueen sisällä eri luontokohteiden välillä sekä myös yhteydet alueen ulkopuolelle. Rakennuskiellon tarkoituksena on turvata Niipperinniityn luonto- ja maisemallisten arvojen säilyminen eheinä. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt Niipperinniityn kaavoituksen lähtökohdat ja tavoitteet, ja valmisteluaineisto on ollut nähtävillä alkuvuodesta Yleiskaavatyön keskeneräisyyden vuoksi Kaupunkisuunnittelun työohjelmaan 2017 ei ole merkitty Niipperinniittyyn kaavatapahtumia vuodelle Nepperi II Nepperi II:n kaava-alue on osoitettu Espoon pohjoisosien yleiskaavassa (osa I) pääasiassa pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP) ja virkistysalueeksi (V). Nepperi II:n asemakaavoituksen tavoitteena on kehittää vanhaa, väljästi rakennettua pientaloaluetta sekä luoda mahdollisuuksia lisärakentamiselle. Alue rajautuu idässä Vanhankartanon kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen ja alueella on luontoarvoja, joiden riittävä säilyminen on kaavoituksen yhteydessä turvattava. Tämän rakennuskiellon tarkoituksena on turvata näiden luonto- ja maisemallisten arvojen säilyminen. Nepperi II:n osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty Asemakaavoituksen tulevaa suuntaa tutkitaan yleiskaavan suunnittelun yhteydessä. Suunnittelutarveratkaisut ja poikkeamispäätökset rakennuskiellon aikana Rakennuskielto ei rajoitu uudisrakentamiseen, vaan se koskee kaikkia rakennustoimenpiteitä. Rakentaminen rakennuskieltoalueella vaatii suunnittelutarveratkaisun lisäksi poikkeamispäätöksen rakennuskiellosta. Poikkeamispäätös voidaan antaa samanaikaisesti suunnittelutarveratkaisun yhteydessä. Kyseisillä alueilla maisemaa muuttavat maanrakennustyöt, puiden kaataminen ja muut näihin verrattavissa olevat toimenpiteet ovat luvanvaraisia. Rakennuskiellot eivät koske maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n 2 momentin mukaisesti jo olevaan asuntoon tai maatilaan kuuluvien talousrakennusten rakentamista, rakennusten korjaamista tai asuinrakennusten vähäistä laajentamista. Näissä tapauksissa rakennusvalvontaviranomaisen tulee kuitenkin pyytää lausunto kaupunkisuunnittelujohtajalta, jotta rakennuslupia rakennuskieltoalueelle

168 Espoon kaupunki Pöytäkirja 47 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 168 / 185 myönnettäessä varmistetaan, etteivät hankkeet aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Rakennuskiellolla ja toimenpiderajoituksella turvataan suunnittelun kohteena olevan alueen säilyminen tai kehittyminen alueen maankäyttötavoitteiden mukaisina. Kunta voi käyttää maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön mahdollistamia ohjauskeinoja alueen ominaispiirteiden turvaamiseksi, kunnes suunnittelutyön edetessä todetaan, ettei aiottu luvanvarainen hanke tuota huomattavaa haittaa asemakaavan laatimiselle tai toteuttamiselle, eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Näin pystytään esimerkiksi varmistamaan tulevalla asemakaava-alueella virkistyskäyttöön varattujen alueiden säilyminen asemakaavan tarkoitusten mukaisina. MRL 202 :n mukaan rakennuskieltoa koskevassa päätöksessä voidaan määrätä päätös tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön 7 :n 5. kohdan mukaan kaupunkisuunnittelulautakunnan ratkaisuvaltaan kuuluu rakennuskiellon määrääminen niille alueille, joilla asemakaavan laatiminen on vireillä. Tiedoksi - Rannikon metsäkeskus - Rakennusvalvontakeskus - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY - Saija Juntunen, Kaupunkimittaus- ja geotekniikkapalvelut

169 Espoon kaupunki Pöytäkirja 48 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 169 / / Rakennuskiellon jatkaminen Ruukinranta-Tarvaspäässä rakennuskieltokartan tunnuksella 117 Valmistelijat / lisätiedot: Jenni Puustinen, puh Jukka Anttila, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen pidentää maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n 2 momentin nojalla rakennuskieltoa rakennuskieltokarttaan tunnuksella 117 merkitylle Ruukinranta Tarvaspään asemakaavan osa-alueelle siten, että kielto on voimassa saakka. Samalla lautakunta määrää, että päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Kyseiset rakennuskiellot eivät koske maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n 2 momentin mukaisesti jo olevaan asuntoon tai maatilaan kuuluvien talousrakennusten rakentamista, rakennusten korjaamista tai asuinrakennusten vähäistä laajentamista. Näissä tapauksissa rakennusvalvontaviranomaisen tulee kuitenkin pyytää lausunto kaupunkisuunnittelujohtajalta. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 20 Ruukinranta-Tarvaspää, rakennuskieltoalue, tunnus 117 Rakennuskieltokarttaan tunnuksella 117 merkitty Ruukinranta-Tarvaspään rakennuskielto päättyy Kielto on asetettu asemakaavan laatimista varten. Rakennuskielto on kohdistettu niihin Ruukinranta- Tarvaspään alueisiin, joissa sijaitsee asemakaavalla mahdollisesti suojeltavia rakennuksia ja kulttuurimiljöitä. Rakennuskieltoa tarvitaan, jotta asemakaavoituksen edellytykset voidaan taata. Ruukinranta-Tarvaspään kaava-alueella ei ole tällä hetkellä voimassa olevaa asemakaavaa. Eteläosien yleiskaavassa rakennuskieltoalue on osoitettu kehitettäväksi tiiviin ja matalan asuntokannan alueeksi. Yleiskaavan ohjeiden mukaisesti vireillä olevan asemakaavan tavoitteena on tutkia mahdollisuuksia rakentaa alueelle tiivistä ja matalaa asumista sekä rantaraitti.

170 Espoon kaupunki Pöytäkirja 48 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 170 / 185 Ruukinranta-Tarvaspään rakennuskieltoalueella on noin 20 huvilaa, jotka on inventoitu ja joiden mahdollisesta suojelemisesta ja suojelutavasta päätetään asemakaavoituksen yhteydessä. Tämän rakennuskiellon on tarkoitus saattaa kaikki suojeltavia arvorakennuksia sekä niitä ympäröiviä miljöitä koskevat purkamis-, remontoimis- tai muut työt luvanvaraiseksi. Rakennuskieltoalue käsittää mahdollisten suojeltavien rakennusten kiinteistöjen lisäksi myös tavanomaisemmin rakennettuja kiinteistöjä, esitetty rajaus on tehty yhtenäisinä alueina asemakaavatyötä helpottamaan. Ruukinranta-Tarvaspään asemakaavaa valmistellaan räätälöiden tontti tontilta niin, että myös täydennys- ja uudisrakentaminen sijoittuvat tonteille sopivasti ja ajoyhteydet ja autojen säilytys järjestyvät tonttikohtaisesti. Tämä edellyttää sitä, että asemakaavoittaja on koko kaavaprosessin ajan tietoinen olemassa olevasta rakennuskannasta, jotta valmiista kaavasta tulisi käyttökelpoinen sekä maanomistajille että kunnalle. Rakennuskielto aiheuttaa sen, että kaupunkisuunnittelukeskus saa rakennusvalvontakeskukselta tavallista enemmän tietoa haetuista luvista, mikä ajantasaistaa asemakaavatyötä. Rakennuskielto on määrätty ensimmäisen kerran alueelle Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt Ruukinranta-Tarvaspään kaavoituksen lähtökohdat ja tavoitteet maaliskuussa 2013 ja kaavan valmisteluaineisto on ollut nähtävillä syksyllä Asemakaavaehdotus asetetaan nähtäville keväällä Suunnittelutarveratkaisut ja poikkeamispäätökset rakennuskiellon aikana Rakennuskielto ei rajoitu uudisrakentamiseen, vaan se koskee kaikkia luvanvaraisia rakennustoimenpiteitä. Rakennuskiellosta voi hakea poikkeamista, joten se ei estä esim. rakennusten kunnossapitoa. Poikkeamispäätökset voi ratkaista rakennusvalvontakeskus kuultuaan ensin kaupunkisuunnittelukeskusta. Arvioitaessa hankkeen vaikutuksia rakennuskieltoalueen rakennettuun ympäristöön voidaan tarvittaessa kuulla museoviranomaisia tai Uudenmaan liikenne-, elinkeino ja ympäristökeskusta. Kaupunkisuunnittelulautakunta voi halutessaan myöntää perustelluin syin poikkeuksia rakennuskiellon laajuuteen. Kyseiset rakennuskiellot eivät koske maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n 2 momentin mukaisesti jo olevaan asuntoon tai maatilaan kuuluvien talousrakennusten rakentamista, rakennusten korjaamista tai asuinrakennusten vähäistä laajentamista. Näissä tapauksissa rakennusvalvontaviranomaisen tulee kuitenkin pyytää lausunto kaupunkisuunnittelujohtajalta, jotta rakennuslupia rakennuskieltoalueelle myönnettäessä varmistetaan, etteivät hankkeet aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. MRL 202 :n mukaan rakennuskieltoa koskevassa päätöksessä voidaan määrätä päätös tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön 7 :n pykälän

171 Espoon kaupunki Pöytäkirja 48 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 171 / kohdan mukaan kaupunkisuunnittelulautakunnan ratkaisuvaltaan kuuluu rakennuskiellon määrääminen niille alueille, joilla asemakaavan muuttaminen on vireillä. Tiedoksi - Rakennusvalvontakeskus - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY - Saija Juntunen, Kaupunkimittaus- ja geotekniikkapalvelut

172 Espoon kaupunki Pöytäkirja 49 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 172 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Espoonlahden keskus, Lokirinne, vaihtoehtotarkastelut, alue , 34. kaupunginosa Espoonlahti Valmistelijat / lisätiedot: Patrik Otranen, puh Juhani Lehikoinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 merkitsee tiedoksi tehdyt vaihtoehtoiset tarkastelut, 2 päättää, että tehdyistä vaihtoehtotarkasteluista suunnittelua jatketaan yhden tornin vaihtoehdolla Espoonlahden keskus, Lokirinne (alue ) asemakaavan muutoksen hyväksymiskäsittelyyn. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Espoonlahden keskus, Lokirinne - Espoonlahden keskus, Lokirinne, kaavallinen tilanne Espoonlahden keskuksen Lokirinne 1:n asemakaavan muutoksesta on tehty kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessaan antamien ohjeiden mukaisesti vaihtoehtoisia ratkaisumalleja välisenä aikana nähtävillä olleen asemakaavaehdotuksen rinnalle. Suunnitelmaa on jatkotyöstetty nähtävillä olleen vaihtoehdon lisäksi kolmella vaihtoehtoisella versiolla.

173 Espoon kaupunki Pöytäkirja 49 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 173 / 185 Alueen likimääräinen sijainti Espoon karttapohjalla esitettynä: Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kokouksessaan Espoonlahden keskus, Lokirinne asemakaavan muutoksen (alue ) nähtäville Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessaan antamien ohjeiden mukaisesti on nähtävillä olon jälkeen tehty vaihtoehtoisia ratkaisumalleja nähtävillä olleeseen vaihtoehtoon. Päätöksen (Ksl ) kohdassa 5 sanotaan: Hyväksyessään ehdotuksen nähtäville kaupunkisuunnittelulautakunta edellyttää, että tämän kaava-alueen toteutuksesta tehdään vielä täydentäviä ratkaisuehdotuksia ennen kaavan lopullista käsittelyä kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Vaihtoehtona on ensinnäkin lisätä kokonaisrakennusoikeutta esimerkiksi siten, että yhden tornin sijasta toteutetaan massoittelu kahtena erikorkuisena (tai samankorkuisena) tornina ja jalustan kerroslukua nostetaan. Toisena päävaihtoehtona on tornin madaltaminen joko kokonaisrakennusoikeutta laskien tai massoittelua muuttaen. Vaihtoehtojen perusteluina esitetään kaupunkikuvalliset tekijät, varjostuksen vaikutukset, pysäköinnin tarve ja sijoittelu sekä hankkeen taloudellisuus Espoon Asuntojen kannalta. Tässä edellytetty vaihtoehtotarkastelu tuodaan kaupunkisuunnittelulautakunnan arvioitavaksi erillisenä asiana ja tästä annettavan palautteen jälkeen tapahtuu kaavan lopullinen käsittely, jota varten tuotettavaan aineistoon sisältyy Espoon Asuntojen laatima tarkennettu suunnitelma toteutuksen laatutasosta. Suunnitelmaa on jatkotyöstetty neljällä vaihtoehdolla. Toinen päävaihtoehto sisältää kaksi ratkaisumallia, joista ensimmäinen (ve1a) on nähtävillä olleen asemakaavaehdotuksen yhden 22-kerroksisen tornin ja matalan 4-kerroksisen lamellirakennuksen mukainen. Toisessa vaihtoehdossa (ve1b) on kahdella kerroksella madallettu 20-kerroksinen torni. Toisena päävaihtoehtona on ollut kahden tornimassan tutkiminen. Se sisältää myös kaksi alavaihtoehtoa ja niissä torneja on tutkittu samalla tornin peruspohjaratkaisulla, kuin nähtävillä olleessa ja ve1a:ssa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa (ve2a) esitetään kaksi matalampaa tornia,