19.10.2016 VAPO OY Olhavanjoen vesistöalueen Vapon Jakosuon ja Vasikkasuon turvetuotannon tarkkailu Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma 2017-2022
Sisältö 1 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUEEN KUVAUS... 1 3 TARKKAILUVELVOITTEET... 2 4 KÄYTTÖTARKKAILU... 2 5 PÄÄSTÖTARKKAILU... 4 5.1 Tarkkailun toteuttaminen... 4 5.2 Vesimäärien mittaus... 4 5.3 Päästötarkkailun näytteenotto ja analyysit... 4 5.3.1 Poikkeustilanteiden tarkkailu... 5 5.4 Vesienkäsittelyrakenteiden tehon tarkkailu... 5 5.5 Lupaehdot... 6 6 VEDEN LAADUN TARKKAILU... 6 7 KALATALOUSTARKKAILU... 7 8 VESIKASVILLISUUSKARTOITUS... 7 9 LIETTYMÄKARTOITUS... 7 10 TULOSTEN TOIMITTAMINEN JA RAPORTOINTI... 8 10.1 Tulosten toimitus... 8 10.2 Päästöjen laskenta... 8 10.3 Raportointi... 8 11 LAADUN VARMISTUS... 8 12 POIKKEUSTILANTEET JA OHJELMASTA POIKKEAMINEN... 9 13 OHJELMAN MUUTOKSET... 9 14 VIITTEET... 9
Liitteet 2 Liite 1 Liite 2 Liite 3 Turvetuotantoalueiden ja tarkkailupisteiden sijainti Olhavanjoen vesistöalueella Kalataloustarkkailun tiedustelualue Vesikasvillisuuskartoituksen linjojen sijainti Pöyry Finland Oy Pia Vesisenaho, Ins. (AMK) Eero Taskila, FM Yhteystiedot Pöyry Finland Oy PL 20, Tutkijantie 2 A 90590 Oulu puh. 010 3328211 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com Copyright Pöyry Finland Oy
1 JOHDANTO 1 Tähän tarkkailuohjelmaan on koottu Vapo Oy:n Olhavanjoen vesistöalueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailut. Tarkkailuohjelma on laadittu vuosille 2017 2022. Olhavanjoen vesistöalueella on kaksi turvetuotantoaluetta, Jakosuo ja Vasikkasuo, jotka molemmat ovat Vapo Oy:n hallinnassa. Lisäksi Olhavanjoen vesistöalueella on vireillä Turveruukki Oy:n uuden tuotantoalueen Hervalatvansuon ympäristölupahakemus. Käyttö- ja päästötarkkailuista on yksityiskohtaiset määräykset suokohtaisissa ympäristöluvissa. Tässä ohjelmassa päästötarkkailut on esitetty ympäristölupapäätösten mukaisena. Vasikkasuon turvetuotantoalueella on voimassa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös 154/2014/1 (23.12.2014). Jakosuon turvetuotantoalueelle on annettu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös 155/2014/1 (23.12.2014). Vesistö-, kalatalous- ja vesikasvillisuustarkkailut on tässä ohjelmassa esitetty myös voimassa olevien lupapäätösten ja tarkkailuohjelmien mukaisina, mutta joitain vähäisiä muutoksia on esitetty niiden osalta. Tarkkailuohjelmaa päivitetään sen piiriin kuuluvien soiden mahdollisten uusien ympäristölupapäätösten ja niissä annettavien tarkkailumääräysten osalta. 2 TARKKAILUALUEEN KUVAUS Olhavanjoen vesistöalue sijaitsee Iin kunnan alueella. Vesistöalueen pinta-ala on 326 km 2 ja järvisyys 0,6 %. Vesistöalueen yläosalta saa alkunsa Paskajoki, joka laskee Kaihuanjärveen. Se on vesistöalueen suurin järvi ja sen pinta-ala on 43 ha. Olhavanjoki alkaa Kaihuanjärvestä ja laskee Perämereen. Olhavanjoen pituus on 29 km ja putous Kaihuanjärvestä Perämereen on 76,5 m. Suurimmat sivu-uomat ovat Vuosioja ja Vaaraoja. Olhavanjoki on säännöstelemätön. Olhavanjoen vesistöalue on pääosin suota, josta suurin osa on metsäojitettu. Olhavanjoen varsi on pääosin asuttua. Jokea kuormittavat metsätalous, maatalous, haja-asutus ja turvetuotanto. Olhavanjoen vesi on erittäin humuspitoista ja runsasravinteista. Vesi on väriltään ruskeaa, johon osaltaan vaikuttaa erittäin korkea rautapitoisuus. Ympäristöviranomaisten tekemän vesistöjen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2000 2003) mukaan Olhavanjoen, Kaihuanjärven ja Paskajoen vedenlaatu on välttävä. Vuoden 2013 ekologisen luokituksen mukaan Olhavanjoen tila on tyydyttävä, Paskajoen tila huono ja Kaihuanjärven tila välttävä. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa 2016 2015 on arvioitu, että Olhavanjoen vesistöalueelle tulevasta ravinnekuormituksesta (ilman luonnonhuuhtoumaa) noin 5 % fosforista ja 3 % typestä on peräisin pistekuormituksesta, johon myös turvetuotanto sisältyy; maa- ja metsätalouden kuormituksella on turvetuotantoa suurempi osuus (Kuva 1).
2 5,59% 0,93% 0,12% 6,87% 3,14% 47,10% 34,01% 0,70% Maatalous Metsätalous Haja-asutus Hulevesi 10,47% 82,65% Pistekuormitus Laskeuma 0,52% 5,23% 0,05% 2,62% Luonnonhuuhtouma Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Kuva 1 Olhavanjokeen tulevan arvioidun ravinnekuormituksen jakautuminen eri kuormituslähteiden kesken (lähde: Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpide ohjelma 2016 2021, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskukset 2014). 3 TARKKAILUVELVOITTEET Olhavanjoen alueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma sisältää taulukossa 1 esitettyjen tuotantoalueiden tarkkailut. Taulukossa 1 on viittaus uusimpaan suota koskevaan päätökseen. Taulukossa 1 on esitetty myös turvetuotantoalueiden purkureitit ja sijainti. Sekä Jakosuo että Vasikkasuo sijaitsevat vesistöalueen yläosalla, Paskajoen valuma-alueella (62.006). Soiden sijainti on esitetty kartalla liitteessä 1. Taulukko 1 Tämän ohjelman piiriin kuuluvien turvetuotantoalueiden lupapäätökset ja sijainti. Turvetuotantoalue Lupapäätös Päätöksen lainvoima pvm Laskureitti Vesistöalue Kunta Jakosuo Vapo Oy PSAVI 155/2014/1, 23.12.2014 päätös ei ole lainvoimainen Paskajoki-Kaihuanjärvi- Olhavanjoki 62.006 Ii Vasikkasuo Vapo Oy PSAVI 154/2014/1, 23.12.2014 22.1.2015 Paskajoki-Kaihuanjärvi- Olhavanjoki 62.006 Ii 4 KÄYTTÖTARKKAILU Käyttötarkkailua on tehtävä kaikilla turvetuotantoalueilla. Käyttötarkkailu alkaa heti, kun turvetuotantoaluetta aletaan kunnostaa turvetuotantoon, ja se jatkuu keskeytyksettä aina siihen saakka, kun tuotantoalueen jälkihoitotyöt on tehty. Käyttötarkkailuun kuuluu käyttöpäiväkirjan pito, puhdistuslaitteiden toiminnan tarkkailu ja yleensä toiminnan seuraaminen niin, että se tapahtuu lupamääräysten mukaisesti ja ympäristökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. Käyttötarkkailu on apuna myös erilaisten häiriötilanteiden selvittämisessä. Käyttöpäiväkirja tai erilliset kirjanpitoasiakirjat sisältävät seuraavat tiedot:
3 tiedot tuotantotoiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta sekä tuotantoaloista ja - menetelmistä tiedot ojitus- ja tuotantotoiminnan etenemisestä kunnostustyöt massansiirrot ojitusten yhteydessä tarkat kaivuajat ja -paikat vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, niiden kunnon seuranta mukaan lukien pintavalutuskentän penkereet, havainnot toimivuudesta sekä poikkeamat vesienkäsittelysuunnitelmista laskeutusaltaiden, sarkaojien lietesyvennysten sekä ojastojen puhdistukset pumppaamojen asennus, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt mittapadon ja/tai mittauslaitteen asennukset, huolto ja korjaukset mittapadon ja/tai mittauslaitteen asennukset virtaamat tarkkailuvuonna sadanta, lämpötila ja tuuli, jos niitä mitataan huomautukset, mm. rankkasateiden kestot ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet kaivannaisjätteen lajit, määrät, varastointi ja siirrot tiedot pölyn ja melun seurannasta (tuulitauot, valitukset) sekä pöly- ja meluhavainnot havainnot alapuoliseen vesistöön kohdistuvasta muusta kuormituksesta muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön toimintaan kohdistuneet huomautukset ja niiden käsittely tiedot jälkihoitotoimien toteuttamisesta kasvittumisen eteneminen tuotannosta poistuneilla saroilla alueiden ottaminen jälkikäyttöön alueiden luovuttaminen takaisin maanomistajille Päiväkirjaa ja muita käyttötarkkailuun liittyviä asiakirjoja säilytetään tuotantoaikana työmaalla tai vastuullisen henkilön hallinnassa. Vastuuhenkilö ilmoitetaan vuosittain ELY-keskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päiväkirja säilytetään niin kauan kuin toimintaa harjoitetaan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Vapo Oy on ottanut käyttöön sähköisen Mobilog-käyttöpäiväkirjan, joka korvaa perinteisen vihkon. Vuosittain päiväkirjamerkinnöistä laaditaan lyhyt yhteenveto, joka toimitetaan päästötarkkailuvuotena tarkkailua suorittavalle konsultille ja esitetään vaadittaessa viranomaisille sekä liitetään lupamääräysten tarkistamishakemuksen asiakirjoihin. Jakosuolla tulee käyttötarkkailuna lohkolta 3 johdettavasta vedestä ottaa ainakin kerran tuotantokaudella ja lisäksi poikkeuksellisten rankkasateiden jälkeen näyte, josta määritetään ph ja asiditeetti.
5 PÄÄSTÖTARKKAILU 4 5.1 Tarkkailun toteuttaminen Ympäristölupapäätöksen mukaisesti sekä Jakosuolla että Vasikkasuolla tuotantovaiheen päästötarkkailua tulee tehdä ohjelman voimassaoloaikana kahden vuoden ajan. Tämän ohjelman mukaisesti päästötarkkailuvuodet ovat 2017 ja 2018. 5.2 Vesimäärien mittaus Suolta purkautuva vesimäärä mitataan mittapadon ja jatkuvatoimisen pinnankorkeuslaitteen avulla silloin kun se on olosuhteiden puolesta mahdollista. Lisäksi päästötarkkailun näytteenoton yhteydessä näytteenottaja lukee mittapadon vedenkorkeuden ja tekee siitä merkinnän. Näytteenottaja tai konsultti tarkistaa mittapadon lukeman ja jatkuvatoimisen laitteen antaman lukeman täsmäämisen jokaisen näytteenottokerran yhteydessä ja lukemat kirjataan tulosraportille. Jos lukemat poikkeavat riittävästi toisistaan, kalibroi näytteenottaja tai konsultti mittarin. Yleisesti riittävän poikkeaman rajana pidetään 1 cm, mutta konsultti käyttää asiantuntemustaan ja katsoo kunkin kohteen tilanneen kokonaisuutena ja tekee tarvittaessa toimenpiteet sen pohjalta. Näytteenottaja ilmoittaa näytteenoton yhteydessä jos mittapadolla padottaa, eli vesi ei pääse virtaamaan vapaasti ja näin ollen mitattu virtaamadata ei ole luotettavaa. Padotustilanteissa virtaama arvioidaan konsultin toimesta muiden edustavien tarkkailusoiden perusteella (läheinen sijainti ja sama vesienkäsittely) tai ympäristöhallinnon vesistömallijärjestelmästä (WSFS) saatavien valuntojen avulla. Näin tehdään myös silloin jos virtaamamittausta ei pystytä toteuttamaan tai virtaamaa mitataan vain osan vuodesta. Kunkin kohteen tulosraportin kuvaajassa näytetään koko tarkkailukauden valumat (l/s km 2 ) ja näytteenoton ajoittuminen eri valumatilanteisiin. Jos näytteenottaja tai konsultti havaitsee laitteen toiminnassa häiriöitä, ilmoitetaan asiasta välittömästi tuottajan edustajalle ja laitteen toiminnasta vastaavalle taholle, joka tekee tarvittavat toimenpiteet jotta virtaamamittaus jatkuu mahdollisimman pian luotettavasti. Virtaamamittausta tehdään niinä vuosina, jolloin tuotantoalue on päästötarkkailun piirissä. Virtaamamittausjakso on sama kuin päästötarkkailujakso. 5.3 Päästötarkkailun näytteenotto ja analyysit Päästötarkkailuvuosina vesinäytteet otetaan Vasikkasuolla pintavalutuskentän alapuolelta ja Jakosuolla pintavalutuskentän ja kemikaloinnin alapuolelta 1.5. 31.10. kahden viikon välein ja 1.11. 30.4. kuukauden välein. Kemikaloinnin ollessa pois käytöstä Jakosuon näytteet otetaan laskeutusallaskäsittelyn jälkeen. Kevättulvan aikaan näytteet otetaan kerran viikossa. Kaikki otettavat näytteet ovat kertanäytteitä. Näytteet otetaan pääsääntöisesti vesienkäsittelyjärjestelmän alapuoliselta mittapadolta.
5 Päästötarkkailunäytteistä tehdään laboratoriossa seuraavat määritykset (tuotantovaiheen perusanalyysivalikko): kiintoaine kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) kokonaistyppi (kok.n) kokonaisfosfori (kok.p) ph Päästötarkkailunäytteistä määritetään lisäksi kerran kuussa epäorgaaniset ravinteet ja rautapitoisuus (tuotantovaiheen laaja analyysivalikko): fosfaattifosfori (PO 4 ) ammoniumtyppi (NH 4 ) nitraatti- + nitriittitypen summa (NO 2+3 ) rauta (Fe) Näytteistä määritetään lisäksi hehkutushäviö, kun kiintoainepitoisuus on yli 20 mg/l. Tällä pyritään selvittämään kiintoaineksen orgaanisen ja epäorgaanisen jakeen osuus. Turvetuotannon valumavesissä suurin osa kiintoaineesta on orgaanista. Kappaleessa 4 mainitun Jakosuon lohkon 3 käyttötarkkailunäytteen konsultti ottaa päästötarkkailun yhteydessä. 5.3.1 Poikkeustilanteiden tarkkailu Toiminnanharjoittajan on otettava päästötarkkailuvuosina tarkkailukohteilta normaalin näytteenoton lisäksi ylimääräisiä vesinäytteitä poikkeustilanteissa (esim. kovat sateet, kaivutyöt). Näyte toimitetaan viipymättä laboratorioon, missä siitä määritetään kiintoaine, COD Mn, kok.p, kok.n ja ph. Poikkeuksellisten rankkasateiden jälkeen Jakosuon lohkolta 3 lähtevästä vedestä otettavista näytteistä määritetään lisäksi asiditeetti. 5.4 Vesienkäsittelyrakenteiden tehon tarkkailu Vesienkäsittelyn tehoa tarkkaillaan päästötarkkailun yhteydessä kerran kuukaudessa ottamalla näytteet ja tekemällä samat analyysit niin vesienkäsittelystä lähtevästä kuin sinne johdettavasta vedestä. Vasikkasuolla näytteet otetaan pintavalutuskentälle johdettavasta vedestä sekä lohkoilta 5-7 pintavalutuskentän yläosaan että lohkoilta 1-4 pintavalutuskentän keskiosaan johdettavasta vedestä. Näytteet otetaan niinä ajankohtina, joina päästötarkkailunäytteistä määritetään laaja analyysivalikoima. Jakosuolla otetaan näytteet niin pintavalutuskentältä ja kemikaloinnista lähtevästä kuin niille johdettavasta vedestä. Kemikaloinnin ollessa pois käytöstä tarkkaillaan laskeutusallaskäsittelyn tehoa vastaavalla tavalla. Näytteet otetaan niinä ajankohtina, joina päästötarkkailunäytteistä määritetään laaja analyysivalikoima. Liitteessä 1 on esitetty päästötarkkailun näytteenottopisteet sekä taulukko tarkkailupisteistä koordinaatteineen.
5.5 Lupaehdot 6 Ympäristölupapäätöksissä on annettu lupaehdot Jakosuon ja Vasikkasuon lähtevän veden laadulle. Jakosuon pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä on saavutettava vuosikeskiarvona ilmaistuna seuraavat pitoisuudet: - kiintoaine enintään 7 mg/l - kokonaisfosfori enintään 65 µg/l - kokonaistyppi enintään 1200 µg/l Jakosuon kemiallisesta käsittelystä lähtevässä vedessä on saavutettava vuosikeskiarvona ilmaistuna seuraavat pitoisuudet: - kiintoaine enintään 7 mg/l - kokonaisfosfori enintään 40 µg/l - kokonaistyppi enintään 1200 µg/l Vasikkasuon pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä on saavutettava vuosikeskiarvona ilmaistuna seuraavat pitoisuudet: - kiintoaine enintään 7 mg/l - kokonaisfosfori enintään 70 µg/l - kokonaistyppi enintään 1200 µg/l 6 VEDEN LAADUN TARKKAILU Jakosuon ja Vasikkasuon vesistövaikutuksia tarkkaillaan suokohtaisen vesistötarkkailun avulla. Vesistötarkkailun periaatteena on, että tarkkailu keskittyy samalle valuma-alueelle, missä päästötarkkailusuot sijaitsevat. Koska Jakosuon ja Vasikkasuon kuivatusvedet johdetaan samaan alapuoliseen vesistöön, niiden vesistöhavaintopaikat ovat samat. Liitteessä 1 on esitetty vesistötarkkailun näytteenottopisteet sekä taulukko tarkkailupisteistä koordinaatteineen. Vesistötarkkailu suoritetaan päästötarkkailu- ja kalataloustarkkailuvuosina. Näytteet otetaan liitteessä 1 esitetyiltä kahdelta havaintopaikalta kolme kertaa vuodessa: maalis-huhtikuussa, heinäkuussa ja elokuussa. Näytteenottosyvyys on 1 m tai puolet kokonaissyvyydestä, mikäli vesisyvyys on alle 1 m. Näytteenoton yhteydessä mitataan lämpötila. Näytteistä tehdään seuraavat määritykset: happi kokonaistyppi hapen kyllästysaste ammoniumtyppi (NH 4 -N) ph sähkönjohtavuus COD Mn kokonaisfosfori väri alkaliniteetti kiintoaine a-klorofylli (vain Kaihuanjärvi, kesä-lokakuu) Fe
7 KALATALOUSTARKKAILU 7 Kalataloustarkkailu toteutetaan kolmen vuoden välein Paskajoen, Kaihuanjärven ja Olhavanjoen yläosalle kohdistettuna kalastustiedusteluna. Kalastustiedustelu on tehty viimeksi vuoden 2014 tiedoista, ja se uusitaan vuosien 2017 ja 2020 tiedoista. Tiedustelun otantana ovat Paskajoen, Kaihuanjärven ja Vaaranojasuun yläpuolisen Olhavanjoen lähialueella olevat rakennetut kiinteistöt, joiden yhteystiedot hankitaan Oulun maanmittauslaitokselta v. 2017. Samoja yhteystietoja käytetään myös v. 2020. Tiedustelualue on esitetty liitteessä 2. Kalastustiedustelu tehdään kolmikierroksisina postitiedusteluina. Kalastustiedustelulla selvitetään kalastajamäärä, kalastusaika, käytössä olleet pyydykset ja saatu saalis. Tiedustelussa selvitetään myös ravun mahdollista esiintymistä sekä kalastusta haittaavia tekijöitä, kuten mm. pyydysten likaantumista ja kalojen mahdollisten makuvirheiden esiintymistä. 8 VESIKASVILLISUUSKARTOITUS Kaihuanjärven kasvillisuuskartoitus tehdään yhtenä vuotena ohjelman voimassaoloaikana. Tämän ohjelman mukaisesti kartoitusvuosi on 2020. Kartoitus on tehty edellisen kerran vuonna 2001, jolloin seurannassa on käytetty vesikasvillisuuden linjalaskentamenetelmää. Vuoden 2020 vesikasvillisuusseuranta toistetaan samoilta kasvillisuuslinjoilta, jolloin kartoitus on vertailukelpoinen vuonna 2001 tehdyn kartoituksen kanssa. Vesikasvillisuus kartoitetaan loppukesällä (esim. heinä-elokuun vaihde) kasvillisuuden ollessa runsaimmillaan. Linjojen sijainti ja koordinaatit on esitetty liitteessä 3. Kuva 2 Kaihuanjärven sijainti. Kartta: Ympäristökarttapalvelu Karpalo 10/2016. 9 LIETTYMÄKARTOITUS Vuonna 2020 tehdään selvitys Kaihuanjärven liettymistä Paskajoen suulla sekä järven luusuassa. Liettymistä ja niiden koostumuksesta saadaan luotettava tieto. Selvitykseen on liitettävä arvio Jakosuon ja Vasikkasuon turvetuotannon osuudesta liettymien muodostumiseen ja tarvittaessa esitys toimenpiteistä liettymisestä aiheutuvan haitan poistamiseksi tai korvaamiseksi.
10 TULOSTEN TOIMITTAMINEN JA RAPORTOINTI 8 10.1 Tulosten toimitus Päästötarkkailun tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua ja viimeistään kahden viikon kuluessa näytteenotosta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Iin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tulosteessa tulee näkyä tarkkailukauden edelliset tulokset ja tulokset tulee esittää havainnollisessa muodossa graafisesti. Tarkkailujakson päätyttyä kaikki vedenlaatu-, ominaiskuormitus- ja virtaamatiedot toimitetaan tarvittaessa siirtotiedostona toiminnanharjoittajille. Päästötiedot toimitetaan sähköisessä muodossa toiminnanharjoittajille helmikuun puoliväliin mennessä siirrettäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (Vahti). Päästötarkkailutulokset toimitetaan lisäksi Vapon Soha-järjestelmään kahden viikon kuluessa näytteenotosta. Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua tai viimeistään kolmen viikon kuluttua näytteenotosta tarkkailuvelvollisille, Iin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Lisäksi vesistötarkkailun tulokset toimitetaan ELYkeskukselle neljännesvuosittain suoraan vedenlaaturekisteriin (Hertta) siirrettävässä muodossa. Vesistötarkkailutulokset toimitetaan lisäksi Vapon Soha-järjestelmään kahden viikon kuluessa näytteenotosta. 10.2 Päästöjen laskenta 10.3 Raportointi Päästötarkkailun perusteella lasketaan kesäajan keskimääräiset päästöt (kg/vrk) sekä vuosipäästöt (kg/v) ja vesienkäsittelyjärjestelmästä lähtevän veden keskimääräiset pitoisuudet (mg/l ja µg/l) joko kalenterivuosittain tai Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa sovitun jakson mukaisesti. Päästötarkkailuvuosina laskennassa käytetään turvetuotantoalueelta mitattuja vedenlaatu- ja virtaamatietoja. Muina vuosina päästöt lasketaan käyttäen hyväksi Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen muilta turvetuotantoalueilta mitattuja tietoja. Päästöt (kg/vrk ja kg/v) lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen seuraavia taustapitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l, kokonaisfosfori 20 µg/l ja kokonaistyppi 500 µg/l tai muita Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa sovittavia arvoja. Ohjelmassa esitettyjen Olhavanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, kuormitus- ja vaikutustarkkailut raportoidaan. Tarkkailuraportit lähetetään Vapolle ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä kalataloustarkkailuvuosina myös Lapin ELY-keskukselle kommentoitavaksi luonnosvaiheessa. Valmiit tarkkailuraportit toimitetaan Vapolle, Iin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle tarkkailua seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Raportissa on käytettävä soveltuvin osin hyväksi ELY-keskuksen Vasikkasuolta ja Jakosuolta ottamien näytteiden analyysitulokset. Kalataloustarkkailuraportti toimitetaan Vapolle, Lapin ELY-keskukselle (kalatalous/kajaani) ja Keski-Perämeren kalastusalueelle. 11 LAADUN VARMISTUS Tarkkailu on toteutettava siten, että toiminnasta aiheutuvat päästöt voidaan laskea tai arvioida luotettavasti. Näytteenotossa noudatetaan vesi- ja ympäristöhallinnon ohjeita (Mäkelä ym. 1992, Kettunen ym. 2008). Näytteenoton pätevyys osoitetaan näytteenottajan henkilöstösertifioinnilla tai näytteenoton akkreditoinnilla. Kiireellisissä poikkeustilanteissa tarkkailunäytteet voi ottaa myös tuottaja.
9 Kaikki määritykset tehdään SFS-standardien mukaisesti ja/tai akkreditoinnissa hyväksyttyjen tai muutoin valvovan viranomaisen hyväksymien menetelmien mukaisesti (Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2013). Tarkkailun yhteenvetoraporteissa esitetään tulosten lisäksi tarkkailua koskevat epävarmuustekijät ja käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkkailun tarkentamis- ja muutossuositukset. 12 POIKKEUSTILANTEET JA OHJELMASTA POIKKEAMINEN Tarkkailun toteuttajan tulee ilmoittaa poikkeavista havainnoista ja tuloksista viipymättä toiminnanharjoittajalle, ELY-keskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli ohjelmasta on poikettu, syyt siihen tulee kirjata muistiin ja ilmoittaa tapahtuneesta välittömästi sekä toiminnanharjoittajalle että ELY-keskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Korvaavien tai täydentävien näytteiden ottaminen harkitaan tapauskohtaisesti tilanteen mukaan yhdessä tarkkailun toteuttajan, toiminnanharjoittajan ja valvontaviranomaisen kesken. 13 OHJELMAN MUUTOKSET 14 VIITTEET Tähän tarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia sopimalla niistä tarkkailuvelvollisten ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kesken sekä kalataloustarkkailun osalta Lapin ELYkeskuksen kanssa. Lisäksi tulee ottaa huomioon mahdolliset ympäristölupapäätöksissä annettavat määräykset. Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky 2001. Yli-Iin Kaihuanjärven vesikasvillisuuskartoitus 2001. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ympäristökeskukset (2014). Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma 2016 2021. Vapo Oy 1993. Olhavanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma. Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2013. Laatusuositukset ympäristöhallinnon vedenlaaturekistereihin vietävälle tiedolle: vesistä tehtävien analyyttien määritysrajat, mittausepävarmuudet sekä säilytysajat ja tavat.
Liite 1.1 Vasikkasuo Olhavanjoen vesistöalue Vasikkasuo pvk1 yp Jakosuo la/kem1 Vasikkasuo pvk1 yp2 Vasikkasuo pvk1 Jakosuo Jakosuo kem1 yp Pa Jakosuo pvk2 yp Jakosuo pvk2 mk2 Jakosuo pvk2 mk3 " Ka Vesistötarkkailu Päästötarkkailu Vasikkasuo pvk1 yp Vasikkasuo pvk1 yp2 Vasikkasuo pvk1 Jakosuo la/kem1 Jakosuo kem1 yp Jakosuo pvk2 yp 0 2,5 1:130 000 Jakosuo pvk2 mk2 Jakosuo pvk2 mk3 5 km Sisältää Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa 01/2016 Sisältää Maanmittauslaitoksen maastokartta-aineistoa 01/2016 1:50 000 Liite 1. Olhavanjoen vesistöalue
Liite 1.2 Päästö- ja vesistötarkkailun havaintopaikat Päästötarkkailu: Havaintopaikka Tunnus Koordinaatit (YK) Jakosuo la/kem ap la/kem1 7275850-446501 Jakosuo kem yp kem1 yp 7275649-446711 Jakosuo pvk ap2 pvk2 mk2 7274552-447578 Jakosuo pvk ap3 pvk2 mk3 7274424-448064 Jakosuo pvk yp pvk2 yp 7274676-448167 Vasikkasuo pvk ap pvk1 7275815-444860 Vasikkasuo pvk yp la10 pvk1 yp1 7276790-444926 Vasikkasuo pvk yp la11 pvk1 yp2 7276099-444760 Vesistötarkkailu: Havaintopaikka Tunnus Koordinaatit (YK) Paskajoki Pa 7278010-3444520 Kaihuanjärvi Ka 7276000-3439300
Tiedustelualue 0 1 2 km Sisältää Maanmittauslaitoksen maastokartta-aineistoa 01/2016 Liite 2. Kalataloustarkkailun tiedustelualue