Ilmastopoliittiset paineet yrityksille EK-päivä 31.3.2009 Jyväskylä Helena Vänskä Johtava asiantuntija Energia- ja ilmastopolitiikka
Mitä ilmastopolitiikalla tavoitellaan? Ilmastonmuutoksen hillintä kasvihuonekaasupäästöjä vähentämällä energiankulutuksen vähentäminen (tehokkuus, säästö) fossiilisten polttoaineiden korvaaminen päästöttömillä ja/tai vähäpäästöisillä energialähteillä (bioenenergia, ydin-, vesi-, tuuli-, aurinko-, aalto- ja vuorovesivoima, vety/polttokennot, jne.) fossiilisten polttoaineiden päästötön käyttö (mm. CCS) Energiapolitiikalla iso rooli! Energiapolitiikalla lisäksi kaksi muutakin tavoitetta: toimitusvarmuus, kilpailukykyinen hinta Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ennakointi ja varautuminen muutoksiin ilmastonmuutoksen vaikutusten minimointi, uhkien torjunta 2
Suomen kasvihuonekaasupäästöt lähteittäin 2006 yhteensä 79,90 M t CO 2 ekv. (2007: 78,5 MtCO 2 ) Lähde: Tilastokeskus 3
Maailman kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 49 mrd tonnia vuonna 2004 (CO 2 ekvivalentteina laskettuna) Teollisuus 19 % Energian tuotanto 26 % Jäte ja jätevesi 3 % Maatalous 14 % Liikenne 13 % Metsätalous 17 % Rakennukset 8 % Lähde: IPCC 4
Ilmastopolitiikan ohjauskeinot aiheuttavat kustannuksia Päästökauppajärjestelmät Uusiutuvan energian tukijärjestelmät Verotus Sähkövero Polttoaineverot Jätevero Ajoneuvo-, auto- ja käyttövoimavero Päästönormit, ympäristölaatuvaatimukset Materiaalitehokkuusvaatimukset Energiatehokkuussopimukset jotka usein päällekkäisiä! 5
Suomi EU:n kilpailukykyisin talous vuonna 2007 entä 2020? 1.Haaste: Miten säilytetään EU:n kilpailukyky EU:n yksipuolisten EU:n yksipuoliset ilmasto- ilmasto- ja ja energiapoliittisten energiapoliittiset toimien toimet aiheuttama kustannuspaine 3. Haaste: Miten menestytään kilpailussa ilmasto- ja ympäristöteknologian tuottajana 2. Haaste: Miten onnistutaan maailmanlaajuisesti tasapuolisten kilpailuolosuhteiden luomisessa 6
Haaste numero 1: Miten säilytetään EU:n kilpailukyky EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet 202020 vuoteen 2020 Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20%:lla vuoteen 1990 verrattuna Uusiutuvien energialähteiden osuudeksi keskimäärin 20% energian kokonaiskulutuksesta Energiatehokkuuden parantaminen 20 %:lla perusuraan verrattuna Biopolttoaineiden osuudeksi 10% liikennepolttoaineista 7
202020-tavoitteiden toteutus: ilmasto- ja energiapaketti Päästökauppajärjestelmän uudistaminen - Keskitetympi, EU-tasoinen päästöoikeuksien jako - Maksullisten päästöoikeuksien lisääminen Uusiutuvan energian maakohtaiset velvoitteet (Suomi 38%) - Kansalliset toimintasuunnitelmat (sähkö, lämpö, liikenne) Päästökaupan ulkopuolisten alojen maakohtaiset päästövähennystavoitteet (Suomi 16%) - Kansalliset toimintasuunnitelmat (liikenne, maatalous, rakennukset, jätteenkäsittely) Liikenteen ilmastotavoitteet - Autojen CO 2 päästötavoitteet, lento- ja meriliikenteen päästökauppajärjestelmä, energiatehokkuustavoitteet Jäsenmaat ja parlamentti sopimukseen joulukuussa 2008 8
EU:n päästövähennysten taakanjako EU:n päästövähennystavoite - 20 % verrattuna v.1990-14 % verrattuna v. 2005 EU:n päästökauppasektori -21 %, asetetaan päästökatto Uudet toimijat Ei-päästökauppasektori -10 % Huutokaupattava osuus 2/3 2013 Ilmaisjako yhteisötason kriteereillä Taakanjako BKT/capita SUOMI Toimialat/ Laitokset Mahdollisia erityissääntöjä energiaintensiivisille aloille 12/2009, 12/2010 SUOMI -16% 9 Toimialat/ Laitokset
EU:n päästökauppa on voimakas ohjauskeino aiheuttaa yrityksille kustannuksia monin eri tavoin: Päästöoikeuksien hankintakustannukset, ml. huutokauppakustannukset Epäsuora sähkön hintaa nostava vaikutus joillain aloilla jopa puolet kustannuksista! Parantaa uusiutuvan ja päästöttömän energian kilpailukykyä nostaa bioraaka-aineiden hintaa päästövelvoitteita kiristämällä luodaan niukkuutta, joka nostaa päästöoikeuksien hintaa Päästöoikeuksien hinta nousee varmasti, mutta hintataso vielä epävarma 10
EU:n ilmastopolitiikan kansantaloudelliset vaikutukset Kokonaistaloudellinen kehitys 2008-2012 verrattuna perusskenaarioon, % Vienti Teollisuustuotanto BKT Työllisyys Saksa -1,8-1,4-0,9-0,4 Ranska -2,1-1,1-0,6-0,2 Englanti -1,8-1,1-0,5-0,2 Italia -1,4-0,8-0,4-0,2 Espanja -1,2-0,7-0,4-0,2 Suomi -2,9-2,3-1,5-0,8 11
Päästökauppa aiheuttaa jo nykyisin valtavat kustannukset - täyden huutokaupan tilanteessa lisäkustannukset 1-2 mrd / v (laskettuna päästöoikeuden hintahaarukalla 30-50 /t) Teollisuustoimiala Metsä Teknologia Kemia Rakennustuote* Suorat kustannusvaikutukset päästöoikeuksien ostosta 160-260 210-350 180-290 70-120 Päästöoikeuden hinnan siirtyminen sähkön hintaan 100-310 80-230 30-100 10-20 Muiden bioperäisten raaka-aineiden hintojen nousu (raakapuu, kierrätyspaperi) 190-380 YHTEENSÄ, Milj. euroa vuodessa 450-950 290-580 210-390 80-140 *) Sementti- ja kalkkiteollisuus YHTEENSÄ 1000-2000 MILJOONAA EUROA VUODESSA! + muut toimialat! Lähde: PTT 12
Päästökauppadirektiivin tärkeät yksityiskohdat sopimatta Maksuttomat päästöoikeudet energiaintensiivisille, kansainvälisessä kilpailussa mukana oleville aloille (12/2009) Maksuttomat päästöoikeudet jaettava tehokkuusperusteisesti ja hyvästä suorituksesta palkiten (12/2010) Kustannustehokas päästöoikeuksien huutokauppa (6/2010) Huutokauppatulojen kohdentaminen Kansainvälisen ilmastosopimuksen arviointi (3/2010?) EU:n päästövähennystavoitteen nosto 20 % 30 %? Kilpailukyvyn turvaamistoimien jatkaminen? 13
Ongelman ydin: EU etenee yksipuolisesti muiden maiden tahdista riippumatta Lopputulos haastava: 1. top-down sanellut epärealistiset prosenttitavoitteet analyyttisemman bottom-up lähestymistavan sijaan 2. hinnat ylös -ohjauskeinot, jotka lisäksi päällekkäisiä 3. unlevel playing-field kansainvälisesti ehkä pitkäänkin yritysten kilpailukyky ja olemassaolo vaakalaudalla kohoavien kustannusten takia! 14
Haaste numero 2: Miten onnistutaan maailmanlaajuisesti tasapuolisten kilpailuolosuhteiden luomisessa Tavoitteena oikeudenmukainen, kannustava, tuloksellinen ja globaali ilmastopolitiikka ja hyvä kansainvälinen ilmastosopimus Päästöjä vähennettävä globaalisti Kukaan ei saa kilpailuetua siitä, että toimii alhaisten vaatimusten maissa Hyvästä suorituksesta ja edelläkävijyydestä palkittava Osaaminen, teknologia ja innovaatiot nostettava ilmastopolitiikan kulmakiviksi Teknologian levittämistä ja hyödyntämistä edistettävä markkinalähtöisesti 15
Kiina on johtava teräksen tuottaja Mton 400 China 300 200 Asia excl. China EU27 100 0 USA 1997 1999 2001 2003 2005 2007 Source: IISI 16
Maailman paperista ja kartongista tuotetaan yli 50% velvoitteiden ulkopuolella Maailman paperin ja kartongin tuotanto 367 milj. tonnia 102 110 98 Pohjois-Amerikka Eurooppa Muu Aasia 31 Japani 18 Etelä-Amerikka Tuotanto maissa, joilla ei ole Kioton tavoitteita Lähde: RISI Inc. 17
Yli puolet maailman sementistä tuotetaan Kiinassa ja Intiassa Muu Aasia 18 % Intia 7 % EU25 11 % Muu Eurooppa 3 % USA 5 % Brasilia 2 % Muu Amerikka 5 % Afrikka 4 % Kiina 45 % Lähde: Cembureau 18
Kehitysmaiden hiilidioksidipäästöt ovat jo suuremmat kuin teollisuusmaiden päästöt Mt CO 2 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 2000 2010 2020 2030 Muu maailma Aasia Etelä-Amerikka USA EU-25 Lähde: Euroopan komissio 19
Energian tarve kasvaa maailmassa yli 50 % vuosina 2006-2030 Mtoe 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 muut uusiutuvat biomassa ja jäte vesivoima ydinvoima maakaasu öljy hiili 1990 2006 2015 2020 2030 Lähde: IEA World Energy Outlook 2008, referenssiskenaario 20
Hyvällä ilmastosopimuksella kaikki voittavat Tavoitteena win-win-win tilanne: win 1: päästöjen väheneminen win 2: kilpailutilanteen tasapuolistuminen win 3: ilmastoteknologiamarkkinoiden vauhdittaminen Sopimus Kööpenhaminan ilmastokokouksessa? 21
Haaste numero 3: Miten menestytään kilpailussa ilmastoteknologian tuottajana Globaalien päästöjen vähentämisessä teknologia avainasemassa Energia-alan globaali investointitarve 15 000 mrd vuosina 2006-2030 Energiateknologian maailmanmarkkinoiden arvo yli 800 mrd / vuosi Kansainvälisellä ilmastosopimuksella teknologian kehitystä ja siirtoa vauhdittava vaikutus kysyntä kasvaa sitovien velvoitteiden myötä Markkinoilla kova tungos kilpailu ajaa helposti omistuksen ja valmistuksen Suomen ja EU:n ulkopuolelle 22
Maailman päästöt palautettavissa nykytasolle vuoteen 2050 mennessä Eri ratkaisujen merkitys hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä Kivihiilen korvaaminen kaasulla 5% Energian käytön tehokkuus 45% Liikenteen biopolttoaineet 6% Rakennusten ja teollisuuden polttoaineet 7% Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi teollisuudessa 5% Sähkön tuotanto 34% Hiilen talteenotto ja varastointi polttoaineiden jalostuksessa 3% Ydinvoima 6% Fossiilisten polttoaineiden hyötysuhteen parantaminen 1% CCS 12% Vesivoima 2% Biomassa 2% Muut uusiutuvat 6% Lähde: IEA, Energy Technology Perspectives 2006 23
Suomella osaamista energia- ja ilmastoteknologiassa Energiatehokkaat prosessit: prosessi- ja laitevienti Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto, kaukojäähdytyksessä suuri mahdollisuus! Bioenergian käyttö: puubiomassan tehokas energiakäyttö, bioenergiaan liittyvät teknologiat, paperin tuottamisesta monipuolisiin biojalostamoihin Sähkön siirto ja jakelujärjestelmät Moottorivoimalat ja laivojen voimalajärjestelmät Taajuusmuuttajat Tuulivoimakomponentit Jätehuoltoteknologia Edistykselliset energian tuotanto-, siirto- ja käyttöjärjestelmät Prosessiautomaatio Mittausjärjestelmät Suunnittelupalvelut Kokonaisratkaisut Jne. jne. 24 Lähde: Climbus, Teknologiateollisuus
Ilmastoteknologiahaasteisiin vastaaminen Cleantech Finland 25
Cleantech markkinat: sektorit ja Suomen osaaminen 26 26
Suomen energiateknologian vienti on moninkertaistunut 4 500 4 000 3 500 Vienti Tuonti 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Lähde: Tulli ja Etlatieto Oy 27
Yhteenveto: Mitä tehtävissä kilpailukyvyn turvaamiseksi? Kansainvälisesti: Luotava globaalisti tasapuoliset kilpailuolosuhteet ilmastosopimuksella EU ei pysty ratkaisemaan globaalia ilmastohaastetta yksipuolisilla toimillaan! EU:n tasolla: Ei päästövelvoitteen tiukennusta -30 %:iin ennen kattavaa ilmastosopimusta Ilmastosopimukselle laadulliset kriteerit ennen hyväksymistä EU:n kilpailukyvystä huolehdittava Kilpailukyky turvattava kv. ilmastosopimuksen jälkeenkin (mm. päästökauppadirektiivin muotoilut) Päästökauppa aiheuttaa yrityksille miljardiluokan lisäkustannukset kansallisen energiapolitiikan merkitys kustannusten hillinnässä kasvaa 28
Yhteenveto: Mitä tehtävissä kilpailukyvyn turvaamiseksi? Kansallisesti: Hyödynnettävä kansallinen liikkumavara energiakustannusten hillitsemiseksi Kansallisen strategian linjaukset (sähkön kulutusarviot, energian tuotantomuodot, taloudelliset ohjauskeinot) Kansallisen energiapolitiikan toimeenpano huolestuttavaa! Uusiutuvan energian edistäminen syöttötariffit Energia- ja ympäristöverojen korotukset Mahdollinen windfall-vero Sähkön tarpeen aliarviointi ydinvoiman lisärakentamisen politisointi Yritysten itsensä on myös hiottava selviytymisstrategioitaan Tehokkuus, innovaatiot, uudistuminen ympäristöteknologian rooli? 29
Miten yritykset voivat osallistua ilmastotalkoisiin? Energia- ja materiaalitehokkuuden parantaminen (tuotanto, kiinteistöt) tuotesuunnittelu, hankinta, valmistus kuljetukset, logistiikka tuotteiden markkinointi, myynti, käyttö tuotteiden käytöstä poisto, kierrätys Vähäpäästöisten energiantuotantomuotojen ja polttoaineiden käyttö Asiakkaiden/kuluttajien ohjaus ja kannustus vähäpäästöisiin valintoihin Eri tyyppisillä yrityksillä erilainen rooli energiantuottajat energiaintensiivinen perusteollisuus koneiden ja laitteiden valmistajat kulutustuotteiden valmistajat kauppa kuljetusyritykset matkailu- ja ravintolapalvelut rahoitus- ja vakuutuslaitokset Ympäristöpalveluyritykset, konsulttiyritykset jne. 30
KIITOS! helena.vanska@ek.fi