EU:n energia- ja ilmastopolitiikan uusi vaihe mitä muutoksia tarvitaan? Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala

Transkriptio

1 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan uusi vaihe mitä muutoksia tarvitaan? Johtaja

2 EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 Keskeiset kysymykset Tavoitteet ja keinot, joilla EU hillitsee ilmastonmuutosta Kuinka hallitaan energiantuotannon ja -käytön kasvihuonekaasupäästöjä Energian hintakehitys Ratkaiseva tekijä yritysten kilpailukyvylle ja työllisyydelle; erityisesti Suomessa! Syksy Komissiolta Vihreä kirja Epävirallinen energianeuvosto Komission tiedonanto tai Valkoinen kirja ? Eurooppaneuvoston energiahuippukokous Lainsäädäntötoimet Komission kanta selvinnee 2013 aikana(?) Suomella on nyt vaikuttamisen paikka Kansainvälinen ilmastosopimus ratkeaa 2015 (?)

3 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta ( ) vuoteen ) Kasvihuonekaasupäästöt -20 % 2) Uusiutuvan energian osuus 20 %:iin 3) Energiatehokkuus +20 % (ohjeellinen) Tavoite 2050: päästöt -80 % Yliraskas regulaatio Rinnakkaiset ja päällekkäiset tavoitteet, ohjauskeinot ja mekanismit Mitätöivät toistensa tehoa ja lisäävät kustannuksia EU on jäänyt yksin sääntelyvetoisessa ilmastopolitiikassaan EU:n osuus globaalipäästöistä arviolta 8 % vuonna 2020 ja alle 5 % vuonna 2030 Energia- ja kilpailukykynäkökulmat jääneet ilmastokysymysten varjoon

4 Mitä tapahtuu, jos nykyinen kehitys jatkuu? Yritysten hiilivuoto Työpaikkoja siirtyy EU:n ulkopuolelle 4 Ilmasto ei pelastu 5 Yritysten toimintaedellytykset heikkenevät EU:ssa Työpaikkoja menetetään, uusia ei synny EU maksaa ylihintaa energiasta Kustannusnousu yrityksille Elinkustannukset kallistuvat EU:n ilmastopolitiikka ei saa seuraajia

5 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt 1000 milj. hiilidioksiditonnia Maailman energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt: Vuonna 2010: 30,2 Gt CO2 Vuonna 2035: 37,0 Gt CO Afrikka Venäjä Lähi-Itä EU Intia USA Kiina Lähde: IEA World Energy Outlook 2012, New Policies Scenario

6 Teollisuuden maksaman sähkön hinnan kehitys Euroa/MWh Japani OECD- Eurooppa OECD Europe US Japan USA Korea Kanada Canada Korea Lähde: European Commission 2012, Staff working document, industrial policy communication, US data exc. tax

7 Uusiutuvan energian tukikierre 1) Uusiutuvalle energialle on asetettu sitova EU-tavoite Uusiutuvan energian osuus 20 %:iin vuonna 2020 Suomen osalta tavoite 38 % 2) Uusiutuvan energian investointeihin ja tuotantoon tarvitaan massiiviset tuet Esim. Saksassa yli 20 miljardia euroa uusiutuvan energian tukiin ) Pilvisten ja tuulettomien päivien takia tarvitaan varavoimaloita (=paljolti fossiilisia) 4) Varavoimaa ei saa kannattavaksi lyhyillä käyttöajoilla tukia fossiiliselle energialle? = VÄHINTÄÄN KAKSINKERTAINEN KAPASITEETTI = TUET NOUSEVAT = PÄÄSTÖT EIVÄT VÄHENE

8 EK:n ratkaisu EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030

9 EK:n ratkaisu Kasvua cleantechistä Globaalin toimintaympäristön muutokset - EU:n syvä talouskriisi - Globaalit ilmastositoumukset avoinna - Energiamarkkinat murroksessa (liuskekaasu) Energian saatavuus kohtuuhintaan GLOBAALI Ilmastonmuutoksen hillintä kustannustehokkaasti

10 EK:n tavoitteet EU:n energia- ja ilmastopolitiikan 2030-valinnoille Ylätavoite Kohtuuhintaista energiaa ilmastonmuutosta hilliten Elinkeino-/ teollisuuspolitiikka Tavoite Vähäpäästöistä energiaa saatavilla riittävästi ja kohtuuhintaan Ilmastonmuutoksen torjunta kustannustehokkaasti ja globaalisti Mittari Toimivat markkinat, investointien kasvu tuotantokapasiteetti, energiaverkot Yksi sitova ilmastotavoite = Kasvihuonekaasujen päästövähennys Biotalous, Cleantech Suotuisa innovaatio- ja investointiympäristö (EU ja kansallinen) EU=>kompensaatiot Ohjauskeinot Päästökauppa (globaali) Päästökaupan ulkopuoliset alat Verot Tuet Määräykset Sopimukset Tulos Win-Win-Win: Päästöt vähenevät globaalisti + Yrityksillä tasapuoliset kilpailuedellytykset + Kasvua cleantechistä

11 EK:n mallin vaikutukset Päästöt vähenevät aidosti 6 EU-yritykset globaaliin menestykseen Työpaikat! 5 1 Globaali ilmastojärjestelmä 4 Yritykset investoivat, cleantech kehittyy Työpaikat! 3 2 Kohtuuhintaista energiaa EU:ssa Hyvä toimintaympäristö yrityksille Työpaikat!

12 Mitä muutoksia EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaan tarvitaan Energiakysymykset EU-politiikan keskiöön Kohtuuhintainen energia on kynnyskysymys yrityksille, kansalaisille ja työllisyydelle Suomessa EU-politiikkaan selkeyttä ylisääntelyn sijaan Vain 1 sitova ilmastotavoite = ilmastopäästöjen vähentäminen Johdonmukaista, selkeää ja pitkäjänteistä politiikkaa Ilmastonmuutosta on hillittävä maailmanlaajuisesti Ilmastopäästöille tarvitaan globaali hintalappu Pois uusiutuvan energian tukikierteestä Mahdollisimman teknologianeutraalia ja markkinavetoista uudistumista

13 Energia- ja ilmastopolitiikan ajankohtaiset hankkeet FI Energia- ja ilmastostrategia päivitetty (2020) Energia- ja ilmastotiekartta valmistelu käynnistynyt (TEM); valmistunee keväällä 2014 Ilmastolaki - valmisteilla (YM), erillinen päätös käyttöönotosta Energiatehokkuusdirektiivin implementointi - mm. energiatehokkuuslaki (TEM) Ympäristönsuojelulaki - valmisteilla (YM) TAVOITE EU Energia- ja ilmastopolitiikka 2030 Päästökauppa päästöoikeuksien sivuunlaitto; ratkeaa kevään aikana Lentoliikenteen päästökauppa; Meriliikenteen päästökauppa Biomassojen kestävyyskriteerit KV Globaali ilmastosopimus Sopimus syntyy 2015(?) - Kattavuus?

14 Kiitos mielenkiinnosta! Globaali ilmasto, globaalit ratkaisut EU-politiikkaan selkeyttä, ei ylisääntelyä

15 Tausta-aineistot

16 Maailman energian käyttö ja arvio Energian tarpeen arvioidaan kasvavan noin 35 % Milj. öljyekvivalenttitonnia muut uusiutuvat bioenergia vesivoima ydinvoima maakaasu öljy hiili Lähde: IEA World Energy Outlook 2012, New Policies Scenario

17 Energian hintaero USA vs. EU Lähde: BP Statistical review of world energy 2012, Fortum Industrial Intelligence, 2013

18 Sähköntuotannon muutos eri maissa The need for electricity in emerging economies drives Kehittyväta taloudet 70% nostavat increase globaalia in worldwide sähkönkysyntäädemand, 70 %:lla. Uusiutuvan energian osuus on puolet uudesta kapasiteetista. with renewables accounting for half of new Lähde: IEA, World Energy Outlook 2012

19 EU-27:n energian kokonaiskulutus polttoaineittain 2011 Yhteensä 1698 Mtoe Uusiutuva 10 % Ydinenergia 14 % Öljy 35 % Kivihiili 17% Maakaasu 23 % Lähde: Eurostat

20 EU-27:n sähkön tuotanto 2011 Yhteensä 3117 TWh Vesivoima 11 % Tuulivoima 6 % Polttoaineet 55 % Ydinvoima 28 % Lähde: Eurostat

21 EU-27:n loppuenergian kulutus 2011 Yhteensä 1103 Mtoe Maatalous 2 % Muut 1 % Palvelut 13 % Liikenne 33 % Teollisuus 26 % Lähde: Eurostat Kotitaloudet 25 %

22 Sähköntuotantomuodot Pohjoismaissa 2011 Vesi- ja ydinvoima ovat tärkeimmät sähköntuotantomuodot

23 Suomen sähkön hankinta 2012 Suomen sähkön hankinta oli 85,2 TWh eli 0,9 % enemmän kuin edellisenä vuonna Ydinvoima 25,9 % Jäte 0,9 % Turve 4,9 % Kivihiili 8,1 % Öljy 0,4 % Biomassa 11,8 % Tuotannosta oli 41 % uusiutuvaa ja 73 % CO2-päästötöntä Maakaasu 7,4 % Vesivoima 19,5 % Tuuli 0,6 % Nettotuonti 20,5 % Lähde: Energiateollisuus ry

24 Sähkön hankinta- ja tuotantomahdollisuudet perusskenaariossa, TWh Lähde: TEM

25 Miksi yhteiskunta sähköistyy? Elintavat kuluttavat enemmän sähköä Asuminen, harrastukset ja vapaa-ajan viett Kotien sähkölaitteet, kesämökkien varustelutason parantaminen, laskettelurinteet, kylpylät yms. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen ja energian kokonaiskulutuksen vähentäminen lisäävät sähkön käyttöä Esim. lämpöpumput sekä sähkölämmitys passiivitaloissa Sähköautot sekä biopolttonesteiden valmistus Biojalostamot vaativat ulkopuolista ostosähköä, vaikka tuotanto olisi metsäteollisuusintegraatin yhteydessä Myös ympäristönsuojelutoimenpiteet lisäävät sähkönkulutusta Jätteiden hyödyntämislaitokset, jätevesien ja savukaasujen puhdistus jne.

26 Ilmastopäästöjen kehitys Suomessa Lähde: TEM

27 Eri energiantuotantomuotojen kasvihuonekaasupäästöt elinkaaren aikana Kasvihuonekaasupäästöt (tonnia CO 2 e/gwh) Biomassa Ruskohiili Hiili Aurinko Ydinvoima Öljy Maakaasu Vesi Tuuli Keskimääräinen päästöintensiteetti Tutkimusten välinen vaihtelu Lähde: World Nuclear Association