Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Transkriptio

1 Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere,

2 Maailman energiankäytön ja -tuotannon kasvunäkymät maailmassa Muut uusiutuvat Ydin Biomassa Kaasu Mtoe Hiilil Öljy Lähde: IEA World Energy Outlook 2006, perusskenaario 2

3 Energiankäytön CO 2 päästöjen kasvunäkymät maailmassa 50 Miljard dia tonnia Kasvu 55 % (25 vuotta) Hiili Öljy Kaasu Lähde: IEA World Energy Outlook 2006, perusskenaario 3

4 Käytetyimpien polttoaineiden jäljellä olevat varat nykykäytöllä Lähde: VTT, Energia suomessa 2004 *Tähän diaan on liitettynä muistiinpanoja 4

5 Energian kokonaiskulutus kasvaa vakaasti myös Suomessa Energiankulutus Suomessa kt toe *Tähän diaan on liitettynä muistiinpanoja Lähde: Tilastokeskus k 5

6 Energian loppukäyttö Suomessa 2006 Muut 13 % Rakennusten lämmitys Teollisuus 20% 51 % Liikenne 16 % Lähde: Tilastokeskus 6

7 Lämmityksen markkinaosuudet 2006 Lämmityksen markkinaosuudet v kaukolämpö 48,3 % Lähde: Energiatilasto/Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus muut 8,8 % sähkö 17,5 % puu 11,4 % kevyt polttoöljy 14,0 % 7

8 Kaukolämmön ja siihen liittyvän Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon sähköntuotannon käytetyt polttoaineet 2007 Öljy 4 % Puu 12 % Muut 4 % Kivihiili 26 % Turve 19 % Maakaasu 35 % polttoaine-energia yhteensä v ,9 TWh 8

9 100 % 80 % Kaukolämmön ja siihen liittyvän Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön sähköntuotannon tuotantoon käytetyt polttoaineet muu turve puu 60 % 40 % kivihiili maakaasu 20 % öljy 0 %

10 Liikenteen energiankulutus Suomessa v yhteensä 5,3 Mtoe Tieliikenne 74 % Rautatiet 2 % Vesiliikenne 13 % Lentoliikenne 11 % Lähde: Tilastokeskus 10

11 GWh Sähkön kokonaiskulutus kasvaa energiankulutusta nopeammin Sähkön kokonaiskulutus Suomessa *Tähän diaan on liitettynä muistiinpanoja Lähde: Tilastokeskus 11

12 Sähkön kulutus sektoreittain Suomessa 2006 Sähkön kulutus sektoreittain 2006 Siirto- ja jakeluhäviöt Palvelut ja 4 % Metsäteollisuus julkinen 31 % kulutus 19 % Metalliteollisuu Muu Metalliteollisuus s 53 % 9 % Koti- ja maataloudet Muut 24 % 6 % Kemian teollisuus 7 % Lähde: Tilastokeskus 12

13 Sähkönkulutuksen ennakoitu kehitys TWh, TWh, TWh 120 Häviöt 100 Sähkölämmitys h TW Asuminen ja maatalous Palvelut ja liikenne Muu teollisuus Kemianteollisuus Lähde: Energiateollisuus ja EK (11/2007) Metalliteollisuus Metsäteollisuus 13

14 Sähkön huipputehon kulutuksen kehitys Arvio Tilasto

15 Sähkön tuotanto energialähteittäin 2007 Maakaasu 13 % Kivihiili 17 % Turve 8 % Öljy 0,5 % Vesivoima 18 % Ydinvoima 29 % Tuuli 0,2 % Biomassa 13 % Jäte 0,8 % Uusiutuvat: 32 % Hiilidioksidivapaat: 61 % 15

16 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys y y y Tarvitaan toimien tasapainoa Energiatehokkuus tuotannossa ja kulutuksessa Uusiutuvat Ydinvoima Hiilidioksidin talteenotto Uusiutuvien ohjauskeinot mahdollisimman markkinaehtoisia Päästökauppa ensisijainen ohjauskeino Hinnalla on väliä Kustannustehokkaat ratkaisut Suomi on EU:n energiaintensiivisin maa 16

17 Maakohtaiset uusiutuvan energian velvoitteet Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Ranska Espanja Kreikka 2005 % Kasvu % - yks. Saksa Ita lia Iso-Britannia Puola Alankomaat Tshekinmaa Belgia

18 Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2005 Lämpöpumput 2% Tuulivoima Kierrätyspolttoaineet 0,1 % 4 % Puun pienkäyttö 13 % Teollisuuden bioliem et 38 % Vesivoima 14 % Teollisuus 67 % Vesivoima 14 % Muut 19 % Teollisuuden reaktiolämpö 2 % Teollisuuden jätepuu 27 % 18

19 Energian loppukulutus Suomessa 2006 (Energiatilasto 2007, Tilastokeskus) Kaukolämpö Hiili 11 % 3% Sähkö 27 % Öljytuotteet 34 % Maakaasu 5 % Puu ja kierrätyspolttoaineet 18 % Energiaturve 2 % 19

20 Uusiutuvan lisäsähkön potentiaali ja tuen tarve Lähde: Energiateollisuus / GreenStream Network Tukitaso ( /MWh e) 90 Ruokohelpi 07TWh 0, Kierrätyspolttoaineet 1,3 TWh Vesivoima 1,65 TWh Tuulivoima 6,1 TWh Biokaasu 0,7 TWh Tuen tarve riippuu päästöoikeuden arvosta Puupolttoaineet 2,7 TWh + Olki 0,9 TWh näkemystä Lisäysmahdollisuus ei kaikilta osin vastaa ET:n omaa Lisäysmahdollisuus (TWh e) 20

21 Ilmastopolitiikan vastuunjako ongelmana kansallinen soveltaminen yhteisillä markkinoilla Jäsenmailla oma päästökiintiö KIOTO-VELVOITE EU-PÄÄSTÖKAUPPA EU-maat PL UK FI FR DE Jokainen jäsenmaa tekee suunnitelman Päästökaupan ulkopuoliset päästöt Päästöt päästökaupan piirissä EU:n päästökaupan päästökiintiö Kansallinen jakosuunnitelma laitoksille 21

22 Ilmastopolitiikan litiik vastuunjako Päästökaupan ulkopuolella -10 % EU:n päästöt Mt CO2 41 % 59 % Päästökaupan piirissä -21 % vs EU-PÄÄSTÖKAUPPA huutokaupattavat Jako jäsenmaille kiintiöinä Suomi 30 Mt CO2 (2020) (- 16 % vs. 2005) Jako laitoksille yhteisillä säännöillä ilmaiset (ei sähkö) EU-päästöoikeudet yhteensä 22

23 Ilmastopolitiikan vastuunjako ja päästöjen vähentäminen Päästökaupan piirissä olevat päästöt kiintiöidään ja vastuu yrityksillä EU-tasoisesti vähentäminen edellyttää investointeja päästöttömän ja vähäpäästöiseen tuotantoon investointimahdollisuudet! vaihtoehtona tuotannon rajoittaminen Päästökaupan ulkopuoliset valtioiden vastuulla vähentäminen eri sektoreilla politiikkaohjauksella ja teknologiakehityksellä maatalous, liikenne, pienteollisuus, jätehuolto, asuminen jne. päästöjen siirto päästökaupan piiriin esim. liikenteen sähköistys, lisääntyvä kauko- ja sähkölämmitys 23

24 Huipun aikainen kapasiteetin kysyntä ja Suomen käytössä oleva tuotantokapasiteetti MW v MW v Erillinen sähköntuotanto Kaukolämpö yhteistuotanto W e MW Teollisuus yhteistuotanto Ydinvoima Vesivoima Tarve 24

25 Energiantuotannon tavoitetila Kasvavan kysynnän tyydyttäminen kilpailukykyiseen hintaan kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi alentaen omavaraisuutta kasvattaen toimitusvarmuudesta ja huoltovarmuudesta huolehtien 25

26 Eri tuotantomuodoilla erilainen rooli - kaikkia tarvitaan Uusiutuvan energian tavoite Ydinvoima Vesivoima Tuulivoima Sähköteho & toimitusvarmuus Säädettävyys Kasvihuonekaasupäästötavoite Kustannustehokkuus Lisäysmahdollisuus Yhteis (+) + (+) tuotanto Lauhdevoima Energiansäästö + (+)

27 Energiateollisuuden skenaarion lähtökohtiahti Täytetään kysynnän ja tarjonnan välinen tila ensin uusiutuvalla ja yhteistuotannolla vesivoima ET:n selvityksen mukaiset kaikki hankkeet 450 MW 2020 ja 900 MW 2030 mennessä tuulivoima 1500 MW 2020 ja 2500 MW 2030 mennessä yhteistuotanto poistuvan tilalle uutta, lämpökuorma hyödynnetään maksimaalisesti Jäljelle jäävä tila täytetään ydinvoimalla ja konventionaalisella lauhdevoimalla varioidaan ja tehdään herkkyystarkasteluja Tuotanto ajetaan sähkömarkkinamallilla ovatko laitokset tuotannossa vai virheinvestointeja 27

28 Tuulivoiman käsittely tuotantoskenaariossa Tuulivoimassa on merkittävä uusiutuvan sähköntuotannon potentiaali Tuulivoimalla ei kuitenkaan juuri lainkaan tehoominaisuutta tuotanto jokseenkin satunnaista, vaikka lyhyellä aikavälillä melko hyvin ennustettavaa tuulivoima korvaa vain niukasti muuta kapasiteettia (tehoa) eri arvioiden mukaan noin 5-20% asennetusta tehosta Nordel käyttää arvoa 0 % yksittäiselle maalle ja arvoa 6 % kaikille Pohjoismaille Selvityksessä tuulivoimaa rakennetaan melko paljon, mutta se ei tarjoa tehoa kuin 6 % asennetusta kapasiteetista 28

29 Käytössä oleva tuotantokapasiteetti, yhteistuotanto ja uusiutuvat maksimaalisesti hyödynnetty Tuulivoima 6% MW e Erillinen sähkön- tuotanto Kaukolämpö yhteistuotanto Teollisuus yhteistuotanto Ydinvoima Vesivoima Tarve 29

30 Tehotasapaino, kun yhteistuotanto ja uusiutuvat maksimaalisesti hyödynnetty MWe

31 Perusskenaario kapasiteettitasapainoksi uusiutuvat ja yhteistuotanto maksimiin 2 x 1600 MW ydinvoimaa, i 700 MW uutta hiilivoimaa i Tuulivoima W e MW Erillinen sähköntuotanto Kaukolämpö yhteistuotanto Teollisuus yhteistuotanto Ydinvoima Vesivoima Tarve 31

32 Tehotasapaino, kun uusiutuvat ja CHP max, uusi lauhdevoima 700 MW ja 2 kpl 1600 MW ydinvoima MWe

33 Sähkön tuotanto ja päästöt perusskenaariossa 140 TWh Milj. t Erillinen sähköntuotanto Kaukolämpö yhteistuotanto Teollisuus yhteistuotanto t t t Ydinvoima CO2 talteenotto Vesivoima Tuulivoima 20 5 Kulutus CO2-päästöt

34 Perusskenaario Uusiutuvien osuus ja päästöttömien osuus sähkön kulutuksesta 100 % 90 % 80 % Hiilidioksidipäästöttömät Osuus s Suomen sähkö ön kulutuksesta 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Sisältää hiilidioksidin talteenoton Uusiutuvat 20 % 10 % 0 %

35 Perusskenaario Uusiutuvan sähkön tuotantomäärä, TWh 40 TWh Muut uusiutuvat Tuulivoima 15 Puuperäiset 10 5 Vesivoima

36 Skenaariotyön johtopäätöksiä Kapasiteetin tarve on suuri Kaikkia tuotantomuotoja tarvitaan kyse ei ole ainoastaan ilmasto- ja uusiutuvan energian tavoitteesta Erillistä sähköntuotantoa tarvitaan vielä hyvin paljon Todelliset vaihtoehdot ovat konventionaalinen lauhdevoima ja ydinvoima molemmat käyvät hyvin, konventionaalinen lauhde edellyttää ilmastokysymyksen ratkaisemista (hiilidioksidin talteenotto ja varastointi) ti) Tuotanto näyttää mahtuvan hyvin markkinoille esim. yhteistuotanto ei leikkaannu 36

37 Investoinnit ovat mahdollisuus Suomen sähköntuotantokapasiteettia on mahdollisuus kehittää siten, että kapasiteetti riittää ja toimitusvarmuus turvataan päästöt alenevat merkittävästi, jopa alle puoleen tuotantorakenne on sähkön hinnan suhteen edullisempi kuin nykyään Investointihalukkuutta on yrityksillä nyt paljon ei missään nimessä pidä rajoittaa investointeihin on kiire, läpimenoajat hyvin pitkiä 37

38 Sähkö ja kaukolämpö voivat olla iso osa Suomen ratkaisua Sähkö ja kaukolämpö ovat päästökaupan piirissä Kulutuksen siirtyminen sähkölle ja kaukolämmölle päästökaupan ulkopuolelta alentaa päästöjä puolet Suomen velvoitteesta (-16 %) helposti saavutettavissa pelkästään sähköautoja lisäämällä ja kiinteistökohtaisesta lämmityksestä sähkön ja kaukolämmön k piiriin siirtymällä Sähkö voi olla tulevaisuudessa lähes päästöneutraali kaukolämmössä ja yhteistuotannossa huomattava bioenergian lisäämisen mahdollisuus Sähkön ja kaukolämmön markkinaosuuden menetys vastaavasti lisäisi päästöjä ja Suomen päästötaakkaa 38