Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Työryhmän loppuraportti Nykytilan kuvaus ja uuden kunnan tulevaisuuden ennakointi Taloustyöryhmä 28.5.2014
1 Johdanto Työryhmän kokoonpano ja toimeksianto Jäsen Kunta Varajäsen Pj. Riitta Ekuri FGG Esa Lunnevuori Pori Nina Merilahti Pomarkku Inkeri Tiitinen Harjavalta Anu Ikonen-Kullberg Bella Ahto Luvia Aki Ruotsala Siikainen Matti Sjögren Nakkila Tuula Unkuri Mikko Polvenlahti Ulvila Mikko Airaksinen Tauno Mäkinen Kokemäki Johanna Järvensivu Lavia Pekka Heinonen Pentti Ala-Luopa Merikarvia Anna-Maija Kenttä Tommi Raunela (Pori) henkilöstön edustaja Tuomas Hatanpää, sihteeri Pori Tehtäväalueen kuvaus ja määrittely Työryhmät tehtäväksi on annettu valmistella kuntarakenneselvityksen ohjausryhmälle oman vastuualueensa osalta selvitykset alueen ja kuntien talouden nykytilanteesta, yhdistymisen mahdollisuuksista ja vaikutuksista. Keskeiset huomiot Alueen ja kuntien nykytila-analyysi sekä tulevaisuuden ennakointi osoittaa, että selvitysalueen kuntien taloudellinen tilanne on vaikea, talouden tasapainottamistoimiin eri keinoin on ryhdyttävä joka tapauksessa. Selvitysalueen kymmenestä kunnasta viidellä kunnalla tulorahoitusta kuvaava erä, vuosikate oli negatiivinen vuonna 2012. Tilanne näytti vuonna 2013 kehittyvän parempaan suuntaan eli vain yhdellä kunnalla vuosikate oli mainittuna vuonna negatiivinen. Positiivinen kehitys johtui osin kertaluontoisista eristä. Palvelutarpeiden kehityksen osalta kaikissa kunnissa vanhuspalveluiden tarve on kasvussa. Palvelutarpeiden pohjalta laadittu painelaskelma osoittaa, että mikäli tapa tuottaa palvelut säilyy nykyisellään, paine tuloveroprosenttiin kohoaa 6,1 %-yksikköä vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi havaittiin, että lähes kaikki kunnat hyötyisivät kuntaliitoksesta, kun tarkastellaan painetta veroprosenttiin yhdessä ja erikseen. Selvitysalueen kunnat näyttäisivät valtionosuusuudistukseen liittyvien laskelmien mukaan menettävän yhteensä 23,3 miljoonaa euroa valtionosuutta verrattuna vuonna 2013 saatuun määrään. Valtionosuusuudistus toteutettuna esitetyllä tavalla vaikuttaa kuntien ja seudun talouteen ja toimintaan merkittävällä tavalla. Palvelurakenteen ja prosessien uudistaminen on välttämätöntä sekä taloustilanteen että tulossa olevan uudistuksen vuoksi. 2
2 Nykytilan ja kehittämistarpeiden kuvaus 2.1 Taloudellinen tilanne kaupunkiseudulla 2.1.1. Tulorahoituksen riittävyys ja veropohja Seuraavaan taulukkoon on koottu kuntakohtaiset ja uuden kunnan tiedot tulo-, yhteisö- ja kiinteistöveroista, niiden veroprosenteista ja kertymästä vuodelta 2013. Kuva 1. Kuntien tulot 2013 Kuvasta 1 voidaan havaita, että Lavian, Merikarvian ja Pomarkun sekä Siikaisten tuloista lähes puolet koostuu valtionosuuksista ja verotulojen osuus jää pieneksi. Näin toiminnan niiden rahoitus on hyvin riippuvainen valtion päätöksistä. Ulvilan ja Luvian kuntien asukaskohtaiset valtionosuudet ovat selvitysalueen pienimmät. Suurimmat asukaskohtaiset verotulot ovat Harjavallassa ja Porissa. Veroprosentit Tulovero % Kiinteistövero % Kiinteistövero yl-rak Kiinteistövero vak. as Kiinteistövero muu as. TP2013 TA2014 TP2013 TA2014 TP2013 TA2014 TP2013 TA2014 Harjavalta 18,75 % 19,75 % 0,85 % 0,85 % 0,32 % 0,32 % 0,92 % 0,92 % Kokemäki 20,25 % 20,75 % 1,05 % 1,05 % 0,42 % 0,42 % 1,02 % 1,02 % Lavia 21,00 % 21,00 % 0,65 % 0,65 % 0,35 % 0,35 % 0,95 % 0,95 % Luvia 19,75 % 20,50 % 0,80 % 0,80 % 0,35 % 0,35 % 0,95 % 0,95 % Merikarvia 19,50 % 19,50 % 0,70 % 0,70 % 0,32 % 0,32 % 0,92 % 0,92 % Nakkila 20,25 % 20,25 % 0,95 % 0,95 % 0,50 % 0,50 % 0,80 % 0,80 % Pomarkku 20,50 % 20,50 % 0,75 % 0,75 % 0,32 % 0,32 % 0,92 % 0,92 % Pori 19,25 % 19,25 % 0,90 % 0,90 % 0,50 % 0,50 % 1,10 % 1,10 % Siikainen 21,00 % 21,00 % 0,70 % 0,70 % 0,40 % 0,40 % 1,00 % 1,00 % Ulvila 20,50 % 20,50 % 0,90 % 0,90 % 0,45 % 0,45 % 1,05 % 1,05 % Porin seutu* 19,39 % 19,65 % * asukasluvulla painotettu keskiarvo Taulukko 1. Kuntien veroprosentit 3
Kuntien tuloveroprosentit vaihtelevat 18,75 % ja 21 %:n välillä, pienin Harjavallassa ja suurin Laviassa sekä Siikaisissa. Yleinen kiinteistöveroprosentti vaihtelee 0,70 ja 1,05 % välillä. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistövero on suurimmillaan 0,50 % ja pienimmillään 0,32 %. Muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti oli 0,80 1,10 %. 2.1.2. Tuloslaskelma Seuraavassa tuloslaskelmassa on esitetty kuntakohtainen ja uuden kunnan tuloslaskelma sekä eräitä tunnuslukuja kuvaamaan kunnan tulorahoituksen riittävyyttä ja taloudellista tilannetta. 2013 Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila Porin seutu Toimintatuotot 1000 8 954 6 211 1 964 2 788 3 589 3 809 1 663 220 798 1 658 9 999 261 433 Toimintamenot 1000 49 206 48 601 14 308 19 069 23 046 32 901 15 123 619 545 10 782 73 500 906 081 Toimintakate -40 252-42 390-12 344-16 281-19 457-29 092-13 460-398 747-9 123-63 501-644 648 Toimintakatteen muutos % 0,7 2,2 0,5 5,7-3,5 3,6-5,7-1,1-1,9 2,1-0,3 Kunnallisvero 1000 22 592 21 902 4 584 10 575 7 956 16 950 5 819 261 039 3 558 45 416 400 391 Yhteisövero 1000 3 631 1 338 371 279 487 1 146 297 15 495 404 1 496 24 944 Kiinteistövero1000 1 519 1 909 307 670 719 448 368 19 508 348 1 933 27 728 Verotulot yhteensä 1000 27 741 25 149 5 262 11 524 9 161 18 544 6 485 296 042 4 310 48 845 453 063 Valtionosuudet 1000 13 714 17 904 7 215 4 712 12 799 11 487 8 813 136 014 5 515 20 574 238 747 (josta harkinnanvaraiset 1000 ) 250 0 250 Rahoitustulot ja -menot netto -5-145 -26-57 22 31-12 7 991-16 -32 7 751 Vuosikate 1000 1 199 520 107-103 2 525 969 1 825 41 300 685 5 886 54 913 Poistot 1000 1 515 1 173 388 698 1 046 1 259 402 43 201 476 3 375 53 533 Satunnaiset tuotot 1000 693 0 0 0 693 Satunnaiset kulut 1000 0 0 0 2 427 0 2 427 Tuloslaskelman tulos 1000-315 39-281 -801 1 479-290 1 423-4 328 210 2 511-353 Poistoerojen muutos 1000 0 0 5 35-63 0-23 Varausten muutos 1000 0 0 96 0 96 Rahastojen muutos 1000 0 0 4 922 0 4 922 Ali/ylijäämä 1000-315 39-281 -796 1 479-255 1 423 627 210 2 511 4 642 Kumulat. edell. tilik. ja kuluvan tilikauden jäämät 1000 8 770 714-4 784-940 6 162 2 281 2 661 56 928 1 147 9 846 82 785 Asukasluku 7 408 7 769 1 902 3 357 3 269 5 707 2 342 83 479 1 633 13 359 130 225 Toimintatuotot/Toimintakukulut% 18,2 % 12,8 % 13,7 % 14,6 % 15,6 % 11,6 % 10,9 % 35,6 % 15,4 % 13,6 % 28,9 % Vuosikate/Poistot % 133,0 % 44,2 % 27,6 % -14,8 % 241,4 % 76,9 % 453,0 % 95,6 % 143,9 % 174,4 % 102,6 % Vuosikate, /asukas 162 67 56-31 772 169 780 495 420 441 422 Taulukko 2.: tuloslaskelma 2013 Taulukko osoittaa, että selvitysalueen kunnista yhdellä kunnalla vuosikate toteutui negatiivisena vuonna 2013 (viidellä kunnalla v. 2012). Vuosikate osoittaa kunnan tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin, lainojen lyhennyksiin ja sijoituksiin. Vuosikatteen negatiivisuus aiheuttaa yleensä juoksevien menojen rahoittamisen vieraalla pääomalla. ts. käyttömenoja rahoitetaan lainanotolla. Uuden kunnan osalta vuosikate olisi vuonna 2013 toteutunut positiivisena. eur/as Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila Toimintakate -5 434-5 456-6 490-4 850-5 952-5 098-5 747-4 777-5 587-4 753 Verotulot 3 745 3 237 2 767 3 433 2 802 3 249 2 769 3 546 2 639 3 656 Vuosikate 162 67 56-31 772 169 780 495 420 441 Kumulatiivinen ali/ylijäämä 1 184 92-2 515-280 1 884 399 1 136 682 703 737 Taulukko 3.: tuloslaskelman tunnuslukuja /asukas Yllä olevassa taulukossa on esitetty eräitä tuloslaskelman tunnuslukuja euroina per asukas. Lukuja on arvioitu keskenään nk. liikennevalotarkastelulla. Toimintakate kuvaa kunnan toimintatulojen ja toimintamenojen erotusta. Vuosikate kuvaa kunnan tulorahoitusta, joka on käytettävissä investointeihin, lainanlyhennyksiin ja sijoituksiin. Kumulatiivinen yli/alijäämä on taseeseen kertynyt, vuotuisten tuloslaskelman yli/alijäämien summa. Porin ja Ulvilan tunnusluvut näyttäisivät olevan kokonaisuudessaan parhaimmalla tasolla. Heikoimmat tunnusluvut ovat kautta linjan Lavian kunnalla. 4
Seuraavissa kuvissa esitetään kuntakohtaisen ja uuden kunnan toimintakate ja vuosikate euroa per asukas. Kuva 2.: toimintakate ja vuosikate eur/asukas vuonna 2013 Yhtenä talouden tasapainoa kuvaavana mittarina pidetään vuosikatteen ja poistojen suhdetta, jonka tulee olla 100 % tasapainossa. Kuva 3.: vuosikate/poistot % Alueen kunnista tunnusluvun 100 %:n tavoitearvon saavuttivat Merikarvia, Pomarkku, Siikainen ja Ulvila. Porin kaupungin vuosikatteen suhde poistoihin on lähellä tavoitearvoa. Uuden kunnan tunnusluku olisi vuoden 2013 tilinpäätösten perusteella noin 100 %. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tämän mittarin perusteella uuden kunnan talous olisi tasapainossa nykyhetkellä. 2.1.3. Tasetarkastelu 2013 Tase Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila uusi kunta Pysyvät vastaavat 1000 42 201 31 410 6 479 13 591 21 462 20 847 10 758 807 014 10 240 64 791 1 028 793 Pysyvät vastaavat /as 5 697 4 043 3 406 4 049 6 565 3 653 4 594 9 667 6 271 4 850 7 900 Vieras pääoma 1000 19 438 22 585 6 821 8 896 4 456 10 594 3 259 329 640 3 731 25 985 435 405 Vieras pääoma /as 2 624 2 907 3 586 2 650 1 363 1 856 1 392 3 949 2 285 1 945 3 343 Lainakanta 1000 13 429 17 124 4 779 6 450 1 982 6 250 1 616 236 049 2 473 15 595 305 746 Lainakanta /as 1 813 2 204 2 513 1 921 606 1 095 690 2 828 1 515 1 167 2 348 Sijoitukset 1000 6 276 9 928 1 841 1 739 3 124 6 805 2 209 346 546 1 297 20 207 399 972 Sijoitukset /as 847 1 278 968 518 955 1 192 943 4 151 794 1 513 3 071 Kumulatiivinen ali/ylijäämä 1000 8 771 714-4 784-940 6 161 2 281 2 661 56 929 1 147 9 846 82 786 Kumulat. Jäämät /as 1 184 92-2 515-280 1 885 400 1 136 682 703 737 636 Nettovarallisuus 1000 26 822 12 871 1 363 5 826 20 205 15 328 7 970 522 575 8 092 49 111 670 164 Nettovarallisuus /as 3 621 1 657 717 1 735 6 181 2 686 3 403 6 260 4 955 3 676 5 146 Omavaraisuusaste % 58,0 % 37,1 % 18,3 % 40,1 % 81,9 % 58,9 % 71,1 % 62,5 % 68,7 % 66,1 % 61,5 % Taulukko 4.: taseen tunnuslukuja kuntakohtaisesti ja selvitysalueella 2013 Yllä esitetyistä tunnusluvuista on syytä erityisesti kiinnittää huomiota kumulatiivisiin yli/alijäämiin. kunnissa ja uudessa kunnassa. Lavian ja Luvian kunnilla on taseessa kertynyttä kattamatonta alijäämää. Osalla kunnista kumulatiivinen ylijäämä on suhteellisen alhaisella tasolla, mikä saattaa melko nopeastikin kääntyä alijäämäiseksi. Jos kunnan viimeisessä tilinpäätöksessä taseen kertynyt alijäämä on vähintään 500 /as. ja kahdessa sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä taseessa on kertynyttä alijäämää, kunta täyttää kriisiytyvän talouden kriteerit. Uuden kunnan osalta tase näyttäisi kumulatiivista ylijäämää 636 euroa/asukas. 5
Kuva 4.: nettovarallisuus /asukas ja lainakanta /asukas 2012-2013 Nettovarallisuus lasketaan vähentämällä kunnan taseen vastaavien loppusummasta vieras pääoma, pakolliset varaukset ja toimeksiantojen pääomat. Kuntakohtainen nettovarallisuus /asukas on suurimmillaan Merikarvialla sekä Porissa ja pienimmillään Lavialla. Uuden kunnan nettovarallisuus olisi 5.148 /as. Kunnan taseen lainakantaan lasketaan korollinen vieras pääoma /asukas, joka on suurin Porissa ja pienin Merikarvialla. Uuden kunnan lainakanta /asukas olisi 2.349 /as. *Laviasta mukana vain Kuntien takauskeskuksen vastuut Kuva 5: Kuntien vastuut Kuntien takausvastuut ( /asukas) vaihtelevat Luvian 4 300 euron ja Porin sekä Siikaisten n. 6 000 euron välillä. Pääasiassa kuntien vastuut ovat Kuntien takauskeskukselle annettuja takauksia. Muista vastuista suurimman osan muodostavat konsernin sisäiset vastuut eli tytäryhteisöille annetut takaukset. Konsernin ulkopuolisia takausvastuita on eniten Siikaisilla, n. 1 500 /asukas. Lavian kunnan vastuista on mukana vertailussa ainoastaan Kuntien takauskeskuksen vastuut. 6
HARJAVALTA KOKEMÄKI LAVIA LUVIA MERIKARVIA NAKKILA POMARKKU PORI SIIKAINEN ULVILA PORIN SEUTU Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Taloustyöryhmä 2.1.4. Rahoitusasema Kuntien ja uuden kunnan rahoitusasemaa kuvaa alla esitetty rahoituslaskelma. Rahoituslaskelma 2013 Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila Porin seutu Vuosikate 1000 1 199 520 106-103 2 525 969 1 825 41 300 685 5 886 54 912 Satunnaiset tuotot 1000 692 0 0 0 692 Satunnaiset kulut 1000 0 0 2 427 0 2 427 Tulorahoituksen korjauserät 1000-1 322-99 0-576 -72-133 38-8 289-10 -883-11 346 Nettoinvestoinnit 1000 8 250 991 450 395 2 022 1 991 1 094 33 266 1 470 1 651 51 580 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta, netto 1000-8 373 122-344 -1 074 431-1 155 769-2 681-795 3 352-9 748 Nettoantolainaus -25-1 024-1 0 0-9 -2 2 150-10 112 1 191 Lainakannan muutos, netto 1000 8 429 1 297 1 406 657 728 2 400 1 320 19 420 1 189-3 643 33 203 Muut maksuvalmiuden muutokset, netto -525 328-44 949 0 217 0-11 560-462 1 976-9 121 Rahoitustoiminnan nettokassavirta 7 879 601 1 361 1 606 728 2 608 1 318 10 011 717-1 555 25 273 Rahavarat 1.1. 1000 1 344 1 813 218 279 369 2 277 192 18 104 904 3 431 28 931 Rahavarojen muutos 1000-494 723 1 017 532 1 159 1 453 2 087 7 329-78 1 797 15 525 Rahavarat 31.12. 1000 850 2 536 1 235 811 1 528 3 730 2 279 25 433 826 5 228 44 456 Investointien tulorahoitus-% 11,7 % 14,8 % 23,6 % -10,1 % 120,5 % 44,8 % 161,6 % 101,2 % 45,6 % 243,3 % 84,0 % Pääomamenojen tulorahoitus-% 11,1 % 7,5 % 17,7 % -6,0 % 103,8 % 34,9 % 196,0 % 55,8 % 45,2 % 132,3 % 51,7 % Lainanhoitokate 1,92 0,26 0,77-0,04 6,93 1,57-10,38 1,15 17,26 2,60 1,28 Taulukko 5.: rahoituslaskelma 2013 Rahoituslaskelma rivillä varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta esitetään euromäärä, joka on jäänyt vuosikatteen ja investointien jälkeen yli- tai alijäämänä. Selvitysalueella kuuden kunnan osalta kassavirta oli negatiivinen eli lisärahoitusta tarvittiin joko vieraana pääomana, käyttämällä kassavaroja purkamalla sijoitusvarallisuutta. Myös uuden kunnan kassavirta olisi negatiivinen, minkä johdosta lainakanta näyttäisi kasvavan. Seuraavassa taulukossa on tarkasteltu vuoden 2013 tunnuslukuja kuntakohtaisesti ja uuden kunnan osalta kriisikuntakriteerein: Raja-arvo e2013 Vuosikate, /as < 0 162 67 56-31 772 169 780 495 420 441 422 Tulovero-% > 20,00 18,75 20,25 21,00 19,75 19,50 20,25 20,50 19,25 21,00 20,50 19,39 Lainamäärä, /as > 3830 1816 2204 2513 1922 614 1095 690 2828 1515 1167 2349 Kertynyt alijäämä, /as < 0 1184 92-2515 -280 1884 399 1136 682 703 737 636 Omavaraisuusaste, % < 50 % 57,9 % 35,8 % 15,7 % 39,2 % 82,0 % 59,0 % 70,7 % 59,5 % 68,0 % 66,1 % 58,7 % Suhteellinen velkaantuminen, % > 50 % 48,5 % 45,8 % 46,8 % 46,7 % 17,3 % 30,5 % 20,0 % 50,5 % 32,5 % 30,1 % 46,1 % Taulukko 6.: Kriisikuntarajat Kriisikuntatarkastelussa Harjavalta ja Merikarvia eivät ylitä yhtäkään kriteeriä eli mainittujen kuntien tunnusluvut ovat kyseisenä vuonna olleet kokonaisuudessaan riittävän hyvällä tasolla. Lavia ja Luvia ylittivät kolme kriteeriä. Lisäksi molemmilla kunnilla suhteellinen velkaantuminen on melko lähellä raja-arvoa. Uuden kunnan osalta yksikään kriteeri ei näyttäisi ylittyvän. 7
2.1.5. Konsernitarkastelu 2013 Selvitysalueen kunnista yhdeksällä oli määräysvalta erilaisissa yhteisöissä. Seuraavissa taulukoissa on esitetty kuntakohtaisesti tytäryhteisöjen lukumäärä tyypeittäin sekä tytäryhteisöjen velat ja kunnan tytäryhteisöille antamat takaukset. 2013 kiinteistö- ja asuntoyhtiöt kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt yhdistykset ja säätiöt, muut yhtiöt yhteensä lkm Pori 37 7 6 50 Harjavalta 2 1 1 4 Kokemäki 2 3 5 Lavia 2 2 Luvia 6 6 Merikarvia 7 1 8 Nakkila 9 9 Pomarkku 4 2 6 Siikainen 0 Ulvila 16 3 19 yhteensä lkm 85 12 12 109 Taulukko 7.: tytäryhteisöt tyypeittäin Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt muodostavat valtaosan tytäryhteisöistä. Kuntaliitoksessa saavutettaisiin merkittäviä tehokkuushyötyjä näiden yhtiöiden fuusioilla hallinnon, talouden hoidon, rahoituksen sekä muiden tuki- ja ydintoimintojen osalta. Kuva 6.: Tytäryhteisöjen velat ja tytäryhteisöille annetut takaukset 8
Tytäryhteisöillä oli eniten velkaa /as. Porissa, yli 2000 /asukas, Pomarkun velkamäärä on pienin. Siikaisissa ei ole tytäryhteisöjä. Tytäryhteisöille annetut takaukset ovat suurimmat Porissa ja Kokemäellä, yli 1300 euroa/asukas. Emokunnalla on mahdollisuus saada omistamiltaan yhteisöiltä omistajatuloutusta eri tavoin (osinkotuotot, korkotuotot, vuokratuotot ym). Kuntarakenneselvityksen mukaan Porin kaupunki saa omistajatuloutuksena osinkoa vuosittain Pori Energia Oy:ltä 10 miljoonaa euroa. Myös Harjavallan Kaukolämpöyhtiölle on asetettu tuloutusvaatimus. Muut kunnat eivät saa yhtiöiltään omistajatuloutusta. 2.1.6. kuntakohtainen tarkastelu a. Harjavalta Harjavallan kaupungin vahvuuksina voidaan pitää mm. tiivistä yhdyskuntarakennetta ja hyvää maaperä rakentaa, kunnan infrastruktuuri on helposti ja kustannustehokkaasti pidettävissä kunnossa. Harjavalta on monipuolinen ja elinvoimainen. Kansainvälinen yritystoiminta takaa verotuloja ja hyvän työpaikkavarannon. Työpaikkaomavaraisuus on korkea, kunnallisvero suurin tulolähde. Harjavallan kunnallisia palveluja pidetään hyvinä, kouluverkko on kunnossa sekä liikunta- ja kulttuuripalvelutarjonta on monipuolinen. Asuntojen hintataso on edullinen, vesi on hyvää ja edullista. Yhdyskuntasuunnittelu on ripeää ja ajan tasalla. Harjavallan strategisena tavoitteena on vakaa talous ja yhteistyöhakuinen toimintakulttuuri eli ponnistellaan yksimielisesti talouden pitämiseksi vakaana. Harjavallan heikkouksina voidaan pitää väestön vähentymiskehitystä, joka on koko Satakunnan ongelma. Väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat kasvussa. Asuntokanta vanhenee. Valtionhallinnon palveluita on poistunut Harjavallasta. Elinkeinoelämän osalta erikoiskauppa on hiipunut, minkä vuoksi liiketiloja on tyhjillään. Yhteisöveron tuoton vuosittainen voimakaskin vaihtelu aiheuttaa kunnan talouden suunnittelulle omat haasteensa, samoin verotulotasauksen maksaminen jälkikäteen. Harjavallan kaupungin museo on kallis ylläpitää, samoin lukio. Harjavallan kaupungille uhkatekijänä voidaan pitää suurteollisuuden menestymisen hiipumista, josta seuraisi yhteisöverotuoton romahtaminen. Myös huoltosuhteen edelleen heikkeneminen, lastensuojelun ja psykiatrian kustannusten kasvu sekä sote-kustannusten riistäytyminen hallitsemattomiksi ovat Harjavallalle riskejä. Harjavallan mahdollisuuksia ovat työpaikkojen säilyminen ja yrityselämän menestys, mitkä näkyvät verotuloissa. Harjavallan asukasluku 31.12.2013 oli 7408. b. Kokemäki Toimintakatteen keskimääräinen kasvu vuosien 2010-2013 aikana on ollut keskimäärin 2,5 % eli alle kuntien keskimääräisen toimintakatteen kasvun. Kunnalliset palvelut on pääsääntöisesti järjestetty kustannustehokkaasti. Verotettava tulot per asukas ovat alhaiset. Tämän ja asukasluvun vähenemisen johdosta tuloveroprosenttia on jouduttu korottamaan suhteellisen korkeaksi. Kunnallisveron keskimääräinen vuosimuutos on ollut 0,4 % vuosina 2009-2012, kun tuloveroprosentin korotuksia ei huomioida. Asukasluku on laskussa kuolleisuuden ollessa syntyvyyttä suurempaa. Yhteisöverokertymä per asukas on suhteellisen korkea ja vakaa. Lainamäärä on kasvanut viime vuosien aikana tasaisesti ja on nyt noin 2005 euroa /asukas. Alhainen korkokanta ei tällä hetkellä rasita tulosta, mutta tulevaisuudessa tapahtuva korkokannan nousu tulee olemaan varteenotettava uhka. Rakennusten korjausvelan määrä on suuri. Kokemäen asukasluku 31.12.2013 oli 7769. c. Lavia Lavian kunnan talouden selkeä heikkeneminen alkoi vuonna 2002. Kunta teki vuonna 2010 ensimmäistä kertaa vuoden 2002 jälkeen ylijäämäisen tuloksen. Myös tilivuoden 2011 tulos oli juuri ja juuri ylijäämäinen. Ylijäämäisen tuloksen mahdollistivat kunnan omien voimakkaiden säästötoimenpiteiden lisäksi valtiolta saadut merkittävät harkinnanvaraiset valtionosuuslisät (490 000 vuonna 2010 ja 500 000 vuonna 2011). Kunnan talouden keskeisimpiä rasitustekijöitä ovat viime vuosina olleet maan keskiarvoa merkittävästi korkeammat perusterveydenhuolto-, erikoissairaanhoito- ja lastensuojelumenot. 9
Lavian talouden pohja on nykyisellään heikko. Tilanteen korjaamiseksi kunnassa on yritetty useiden talouden tasapainottamisohjelmien avulla saada taloutta kuntoon ja viimeisin Lavian kunnan talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2013 2016 on hyväksytty valtuustossa 29.8.2013/46. Suunnitelmassa esitetyillä talouden tervehdyttämistoimenpiteillä ei saada katettua jo syntynyttä alijäämää, jota taseen yli-/alijäämätilillä on edellisiltä tilikausilta 3,64 miljoonaa euroa. Mikäli tervehdyttämistoimenpiteitä ei toteuteta esitetyssä laajuudessa, Lavian talouden liikkumavara ja edellytykset palvelujen tarjoamiseen heikkenevät oleellisesti ja nopeasti. Pienetkin ylitykset toimenpideohjelman mukaiseen menokehitykseen voivat kääntää talouden kehityksen yhä huonommaksi. Yllättävät muutokset laskelmien oletuksissa, esimerkiksi erikoissairaanhoidon ennakoitua suurempi menokehitys tai rahoituskustannusten kasvu, voivat nopeasti huonontaa talouden tilaa ja vaarantaa palvelujen saatavuuden. Myös yleisen talouskehityksen odotettua hitaampaan parantumiseen tulee varautua, sillä se hidastaisi verotulojen kasvua ja vaikuttaisi välittömästi kunnan taloutta heikentävästi. Yleisen taloudellisen kehitysarvion mukaan vuodet 2014-2017 tulevat olemaan kuntakentällä taloudellisesti vaikeimpia. Lavian kunnalla ei ole edellytyksiä palvelujen järjestämiseen ja turvaamiseen kuntalaisille itsenäisenä kuntana tulevaisuudessa. Lavian asukasluku 31.12.2013 oli 1902. d. Luvia Luvian kunnan vahvuuksina voidaan pitää muuttovoittoa, tervettä väestön ikärakennetta, vähäistä sairastavuutta ja hyvää tuloverokertymää. Kunnan heikkouksia ovat vähäinen valtionosuuskertymä suhteessa väkilukuun, vähäiset toimintatuotot, raskas investointiohjelma - velkaa per asukas yli Satakunnan keskiarvon sekä taseeseen kertynyt alijäämä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon menokehitys tulevaisuudessa on uhkatekijä. Myös rakennusten sisäilmaongelmat ovat riski. Laajat koulukeskuksen sisäilmaongelmat ovat vaatineet vuosittain laajoja korjaustoimenpiteitä ja toimintojen erityisjärjestelyitä. Luvian asukasluku 31.12.2013 oli 3357. e. Merikarvia Merikarvian kunnan vahvuuksina voidaan pitää kunnan hyvää taloudellista tilannetta: taseessa kumulatiivista ylijäämää on yli 6 miljoonaa euroa ja lainaa asukasta kohden noin 600 euroa. Kunta pystyy tarjoamaan noin 10.000 asukkaan kuntien palvelutarjontaa vastaavat kunnalliset palvelut siten, että kunnan taloudellinen kantokyky on riittänyt niiden tuottamiseen. Kunnan palveluverkko on tehokas. Kunnan kiinteistöt ovat hyvässä kunnossa eikä kunnalla ole merkittävää korjausvelkaa. Kunnassa on vahva elinkeinorakenne ja työpaikkaomavaraisuus ja elinkeinotoiminnan kehittämisessä yritysten ja kunnan yhteistyöllä on vahvat perinteet ja hyvät toimintamallit. Merikarvian heikkouksia ovat pieni väestömäärä joidenkin palvelujen tuottamiseen, mikä alentaa käyttöastetta ja nostaa kustannuksia. Kunnan hallinto toimii pienellä henkilöstöllä ja henkilöstön tehtäväkuvat ovat laajoja, mikä aiheuttaa haasteita erikoisosaamista vaativien tehtävien hoitamiselle. Kunnan väestö vähenee, joskin hitaasti. Valtionosuuksien vaikutus kunnan talouteen on merkittävä ja valtionosuuksien määräytymisperusteiden muutokset vaikuttavat merkittävästi kunnan taloudelliseen tilanteeseen. Tätä voidaan pitää selkeänä uhkana. Perusturvan ja erikoissairaanhoidon kustannusten osuus kunnan menoista on merkittävä, niiden kehitys on vaikeasti ennakoitavissa eikä kunta voi itse vaikuttaa suoraan niiden muodostamiseen. Kunta on Merikarvian jäähalli oy:n 1,2, miljoonan lainan takaaja. Kunta omistaa jäähallin tontin ja rakennus on lainan vakuutena. Muita merkittäviä takauksia ei ole. Lainsäädännön muutosten seurauksena tehtäviä voidaan joutua siirtämään suurempien yksiköiden hoidettavaksi ja kunnan oman päätösvallan ulkopuolelle. Tällöin kunnan itsenäiseen päätöksentekoon perustuva toimintakenttä kapenee. Merikarvia on joen ja meren paikkakunta, joka panostaa matkailun kehittämiseen. Vapaa-ajan asuntoja on 1700, mökkiläisillä on merkitystä toimeliaisuutena, palvelujen käyttäjinä ja mm. kiinteistöveron maksajina. Merikarvialle on muodostumassa tuulipuistoja, toiminnalla on merkitystä jo rakennusaikana ja myöhemmin mm. kiinteistöverona. Merikarvian asukasluku 31.12.2013 oli 3269. f. Nakkila Nakkilan kunnan talouden vahvuutena voidaan nähdä vähäinen lainamäärä asukasta kohti. Myös toiminnan kustannustehokkuus on usean toiminnon kohdalla hyvää tasoa kuntavertailuissa. Heikkouksina voidaan nähdä viime vuosien tuloverokertymän vähäinen kasvu ja yleisesti verotulojen keskimääräistä alempi kertymä tulonsaajaa kohti. Talouden uhkana on käyttötalousmenojen liian nopea kasvu verrattuna tuloihin ja tästä seuraava lainamäärän kasvu. Nakkilan asukasluku 31.12.2013 oli 5707. 10
g. Pomarkku Pomarkun kunnan vahvuutena voi pitää talouden suhteellisen hyvää tilannetta: velkamäärä oli vuoden 2013 lopussa vajaa 700 euroa/asukas ja taseessa ylijäämiä on kohtuullinen määrä. Vahvuus ovat myös suhteellisen tehokkaasti tuotetut omat palvelut (poislukien sote-palvelut). Kunnan kiinteistöt ovat hyvässä kunnossa ja korjausvelkaa on vähän. Suurin heikkous Pomarkun taloudessa on suuri riippuvuus valtionosuuksista. Muutokset valtionosuuksien määräytymisperusteissa voivat merkittävästi uhata kunnan taloutta. Selkeä esimerkki tästä on vuoden 2015 alussa voimaan tuleva valtionosuusuudistus, joka leikkaa kunnan valtionosuuksia peräti 381 euroa/asukas. Talouden yhtenä heikkoutena voi pitää myös käyttötalouden tulojen vähäistä määrää (noin 10 % käyttömenoista), joka on selvästi alle kuntien keskiarvon. Pomarkun kunnalla ei ole ns. tuottavaa omaisuutta. Merkittävin haaste tulevaisuudessa Pomarkun taloudelle ovat sosiaali- ja terveydenhuollon menot. Kunnan väestö on ikääntynyttä ja palvelujen käyttö on runsasta. Jos palveluntuottajat (Posa ja sairaanhoitopiiri) eivät kykene tehostamaan toimintojaan, voi palvelutuotannon menojen kasvu ylittää kunnan voimavarat. h. Pori Pomarkun kunnan asukasluku 31.12.2013 oli 2.342 asukasta. Porin talouden vahvuutena on monipuolinen ja edelleen monipuolistuva elinkeinorakenne. Vahvan perusteollisuuden rinnalla erityisesti palvelut ja kauppa tulevat kasvattamaan suhteellista osuuttaan. Elinkeinorakenteella on vahvin merkitys työllistämisen kautta tulevan kunnallisverokertymän kautta. Porin verotulot ovat olleet viime vuosina hyvässä kasvulinjassa kokonaisverotulot kasvoivat 6,8 % vuonna 2013. Yleistaloudellisen tilanteen muutokset vaikuttavat kuitenkin viiveellä verotulokertymään. Suunniteltu valtionosuusuudistus aiheuttaa osaltaan muutospaineita palveluiden järjestämis- ja tuottamistapaan. Monipuolinen koulutustarjonta lisää kaupungin houkuttelevuutta eläköityvän väestönosan samalla kasvaessa. Kaupungin työpaikkaomavaraisuus on varsin hyvä. Kaupungin lisääntyneeseen velkaantumiseen vaikutetaan laaja-alaisella valtuustosopimuksella. Kaupungin kassavirran kehitys tullaan kääntämään ja samalla rakentamaan kestävämpi pohja tulevaisuuden haasteisiin. Porin kaupungin väkiluku 31.12.2013 oli 83 479 asukasta. i. Siikainen Siikaisten kunnan talouden suunnittelua vaikeuttaa varsin pienen asukasluvun mukanaan tuoma suuri vaihtelu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksissa vuosittain. Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään lisäksi liikelaitoskuntayhtymä PoSa:ssa, joten sen osalta talousarvio hyväksytään kunnan ulkopuolisessa elimessä, kuntayhtymän johtokunnassa. Sote-menojen kasvu näyttäisi edelleen jatkuvan. Kumulatiivista ylijäämää on kertynyt noin 1 miljoona euroa ja asukasperusteinen velkaantumisaste on maan keskiarvoa alempana. Siikainen valtionosuudet muodostavat varsin merkittävän osuuden rahoituspohjasta. Verotulot ovat ikärakenteesta johtuen varsin pienet, mutta toisaalta suuria muutoksia ei ole tulossakaan. Huoltosuhteen muutokset tuovat tulevaisuudessa haasteita työssäkäyvien kuntalaisten tuomille verotuloille. Kuitenkin vaikka Siikaisten huoltosuhde kasvaa tulevaisuudessa, suurimmat muutokset ovat tapahtuneet jo 2000- luvulla. Mm. loma-asumisen ja tuulivoimarakentamisen kiinteistöverokapasiteetissa on puolestaan kasvuedellytyksiä. Palvelurakenne mm. koulujen osalta on tiivistetty optimaaliselle tasolle ja perusinfra on kunnossa. Jonkin verran investointitarpeita on julkisissa kiinteistöissä ja mm. haja-asutusalueiden jätevesiverkostoon rakentamisessa. Siikaisten kunnan asukasluku 31.12.2013 oli 1633. j. Ulvila Talouskehityksen uhkina lähivuosina voidaan nähdä asukasluvun negatiivinen kehitystrendi sekä väestörakenteen muutos entistä vanhusvoittoisemmaksi. Vanhusten määrän kasvu lisää todennäköisesti vanhuspalveluiden ja sairaanhoidon palveluiden käyttöä ja kustannusten kasvua. Uhkana on, että käyttötalouden menojen kasvu muodostuu verotulojen kasvua nopeammaksi. Esitetty uusi valtionosuusjärjestelmä vähentäisi Ulvilan valtionosuustuloa vuositasolla noin 1,1, miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 0,5 prosenttiyksikön kunnallisveron tuottoa. Ulvila on reagoinut talouden epätasapainoon toimintojen uudelleenjärjestelyillä ja menokarsinnoilla sekä tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien korotuksilla. Myös kaupungin kannalta tuottamatonta omaisuutta on myyty aktiivisesti vuosien 2012-2013 aikana. Vuoden 2013 tilinpäätös oli poikkeuksellisen vahvan verotulokertymän sekä hyvän talousarviokurin ansioista 2,5 miljoonaa euroa positiivinen. Kaupungin taseessa on nyt lähes 10 miljoonaa euroa kumulatiivista ylijäämää, mikä antaa liikkumavaraa tuleville vuosille. Kumulatiivisen ylijäämän ohella Ulvilan vahvuutena on kaupungin kiinteistöjen vähäinen korjausvelka, mikä mahdollistaa investointimenojen pitämisen maltillisella tasolla lähivuosina. Ulvilan väkiluku 31.12.2013 oli 13 359. 11
2.2 Arvioitu talouden kehitys 2.2.1 Tuottavuuskäsitteestä Kuntarakenneselvityksen yhteydessä selvitettiin uuden kunnan talouden kehittymistä kahdella eri tavalla. Pitkän aikavälin ennakointi laadittiin painelaskelmana eli tutkittiin painetta tuloveroprosenttiin vuosien 2012 2021 välillä. Toinen tarkastelu tehtiin keskipitkän aikavälin ennusteena vuoteen 2018 selvittämällä uuden kunnan talouden kehittymistä kolmen eri skenaarion avulla. Tuottavuudella tarkoitetaan saadun tuotoksen ja siihen käytetyn panoksien suhdetta. Mitä vähemmillä panoksilla saadaan sama määrä tuotoksia tai mitä enemmän saadaan aikaan samalla määrällä tuotoksia, sitä parempi on toiminnan tuottavuus. Samoin tuottavuus on parempaa, jos samalla määrällä panoksia saadaan aikaan sama määrä entistä laadukkaampia tuotoksia. Laadun huomiointi tuottavuustarkastelussa on kuitenkin vaikeaa julkisissa palveluissa, koska tuotteille ei välttämättä ole aitoja markkinoita. Tuottavuuden parantaminen kestävällä tavalla on kuntatalouden kannalta keskeinen asia. Tuottavuuden kehittämisen yksi keskeinen tavoite on, että oikeita asioita tehdään oikealla tavalla. Aikaisemmin tuottavuutta lisättiin pääasiassa koneilla ja paremmilla työvälineillä. Nykyisin tuottavuuskasvua tavoitellaan erilaisin aineettomin tekijöin kuten organisaation toimintatapoja ja johtamista kehittämällä sekä työhyvinvoinnin ja osaamisen vahvistamisen avulla. Tuottavuuden kasvuun vaikuttavat mm.: työmenetelmät, -prosessit johtaminen ja esimiestyö työn sisältö ja sujuvuus yhteistyö ja verkostomainen toiminta henkilöstön ammattitaito ja osaaminen innovaatioiden ja teknologian hyödyntäminen kannustava palkitseminen fyysinen ja psykososiaalinen työympäristö, työhyvinvointi Seuraavassa skenaariotarkastelussa on lähdetty ajatuksesta, että uuden kunnan työn tuottavuutta parannettaisiin vuosittain laskennallisesti 0,5 % mm. yllä mainituin keinoin. 2.2.2 Skenaariotarkastelu vuoteen 2018 saakka Tarkastelussa käytettiin pohjalukuina kuntien tilinpäätöstietoja, talousarviota ja taloussuunnitelmia. Vuosille 2017 ja 2018 laadittiin ennuste, joka muodostettiin trendinä aiemman kehityksen pohjalta. Trendiennusteessa nykyisen kehityksen oletetaan jatkuvan vuoteen 2018 saakka. Laadittiin kolme eri tulosennustetta: Trendiennuste, jonka mukaan nykyinen kehitys jatkuisi vuoteen 2018: uuden kunnan TA2014 ja taloussuunnitelmavuodet kuntien lukujen yhdistelmänä, 2 ennustevuotta Toimintakate kasvaa 2-3 % Verotulojen kasvu on ennustettu kuntakohtaisesti: Tuloverot 1-2 % Yhteisöverot 1-2 % Kiinteistöverot 1-2 % Valtionosuusuudistuksen vaikutus otettu huomioon alkaen v. 2015 Pohjaluvuksi kiinnitetty vuoden 2014 valtionosuus Skenaario 1: trendiennuste + työn tuottavuus paranee +0,5 % vuosittain Skenaario 2: skenaario 1 + työllisyyden parannus +2 % 12
Seuraavassa kuvassa on esitetty skenaarioiden 1 ja 2 muuttujien euromääräinen kehitys vuoteen 2021 saakka: Kuva 7.: Skenaarioiden vaikutus kunnan talouteen Skenaario 1:n mukainen kunnan työn tuottavuuden kehittyminen vuosittain+ 0,5 % tarkoittaisi vuoteen 2021 mennessä lähes 16 miljoonan euron positiivista vaikutusta uuden kunnan talouteen. Vastaavasti työllisyyden parantumisen vaikutus nousisi ensimmäisten vuosien aikana 4 miljoonaan euroon. Skenaarioista johdetut tunnusluvut kehittyvät seuraavasti: Kuva 8.: Skenaarioiden vaikutus asukaskohtaiseen toimintakatteeseen Skenaarioilla ei olisi juurikaan vaikutusta toimintakatteen kehittymiseen. Molemmissa skenaarioissa toimintakate kasvaa, tuottavuuskehitys vaikuttaa tarkastelujaksolla jonkin verran. 13
Kuva 9.: Skenaarioiden vaikutus asukaskohtaiseen verotuloon Asukaskohtaiset verotulot kasvavat tulevina vuosina nykyisen kehityksen jatkuessa. Skenaario 2:n mukainen työllisyyden 2 %:n asteittainen nousu lisäisi verotuloja hieman nykytasoa enemmän. Kuva 10.: Skenaarioiden vaikutus vuosikatteen kehittymiseen Asukaskohtainen vuosikate painuu ennustekaudella negatiiviseksi kaikissa skenaarioissa. Voimakkaimmin vuosikate heikkenee, jos nykyinen kehitys jatkuu. Työllisyyden ja tuottavuuden parantumisella olisi merkittävä positiivinen vaikutus vuosikatteen kehittymiseen. Kuva 11.: Kumulatiivisen yli-/alijäämän kertyminen eri skenaarioissa 14
Taseen kumulatiivinen kertymä kääntyy alijäämäiseksi vuonna 2016 kaikissa skenaarioissa. Vuoteen 2018 mennessä uudessa kunnassa olisi asukaskohtaista kertynyttä alijäämää lähes 1000 euroa. Tuottavuuden 0,5 % parantumisella sekä työllisyyden 2 % paranemisella, alijäämän kertymistä voidaan hidastaa niin, että vuonna 2018 uuden kunnan kertynyt alijäämä olisi noin 700 euroa/asukas. 2.2.3 Paine veroprosenttiin Kuntakohtaisesti ja uuden kunnan osalta tulevaisuuden palvelutarpeisiin keskeisesti vaikuttavat väestökehitys erityisesti ikäluokittaisesti. Seuraavassa kappaleessa on esitetty selvitysalueen palvelutarpeiden kehitystä FCG-ART ennakointimallin avulla kuvattuna. Ennakointimalli perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen. Lisäksi ennakointimalli ottaa huomioon kunnan ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot. Laskenta ei kuitenkaan huomioi esim. muutoksia säädöksissä, asukkaiden vaatimustasossa, palvelujen järjestämistavassa tai tuottavuudessa. Seuraava kuva havainnollistaa palvelutarpeen suhteellisen kehityksen selvitysalueella: Kuva 12.: Palvelutarpeiden kehitys. Vanhusten hoitoon liittyvä palvelutarve kasvaa tarkastelujakson lopulle vuoteen 2029 mennessä lähes 1,4 -kertaiseksi. Muita selvästi kasvavia palvelutarpeita ovat perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Päivähoito ja esiopetustarpeet vähenevät vuoden 2025 jälkeen. Toisen asteen (lukio ja ammatillinen koulutus) koulutustarpeet ovat selvässä laskussa jo tarkastelun alkuvuosista lähtien. Yllä esitetyn palvelutarpeen kehityksen pohjalta on laadittu painelaskelma, joka kuvaa veroprosenttiin kohdistuvaa painetta oletuksella, että palveluiden järjestämistapa säilyy nykyisellään. 15
Porin selvitysalue 2012 2017 2021 2025 Veroprosentti 19,39 19,65 19,65 19,65 Nettokustannukset Päivähoito ja esiopetus 4 56 105 59 177 62 140 64 482 Perusopetus ja lukio 105 422 109 318 115 987 121 652 Vanhusten hoito 5 141 062 158 115 173 695 208 535 Perusterveydenhuolto, avohoito 7 49 864 57 626 57 626 61 379 Erikoissairaanhoito 151 755 164 932 177 138 190 496 Muut tehtävät (sis. avustukset) 6 142 290 149 562 155 677 162 021 Kertaerät 1 506 Toimintakate -646 498-700 235-742 263-808 566 Tulot Kunnallisvero 376 781 404 276 419 535 435 844 Kiinteistövero 24 332 25 573 26 612 27 692 Yhteisövero 9 19 634 25 706 26 757 27 848 Valtionosuudet 1 236 480 201 595 209 837 218 389 Tulot yhteensä 657 227 657 151 682 741 709 773 + Korkotuotot kasv u 1 %/v 6 745 7089 7377 7676 + Osinkotuotot kasv u 1 %/v 55 58 60 63 + Muut rahoitustuotot kasv u 1 %/v 9 108 9573 9961 10366 - Korkokulut kasv u 5 %/v -5 157-6582 -8000-9724 - Muut rahoituskulut kasv u 1 %/v -60-63 -66-68 Rahoituskulut ja tuotot yhteensä 10 691 10075 9333 8312 Vuosikate 21 420-33 010-50 189-90 480 Poistot 39 440 41 452 43 135 44 886 Tilikauden tulos 2-13 592-74 462-93 324-135 367 Varausten, poistoeron ja rahastojen muutokset 12 033 Alijäämä/ylijäämä 3-1 559-74 462-93 324-135 367 Vuosikatetavoite, 100 % poistoista 39 440 41 452 43 135 44 886 Ero tavoitteeseen -18 020-74 462-93 324-135 367 Paine veroprosenttiin 8 +0,9 +3,6 +4,4 +6,1 Veroprosentti tasapainossa 20,29 23,25 24,05 25,75 1 Karkea arvio 2 Ennusteet ilman satunnaisia eriä 3 Ennusteet ilman poistoeroja, varauksia ja rahastoja 4 Sisältää talous- ja toimitatilaston luokat: Lasten päiväkotihoito 204, Lasten perhepäivähoito 205 Muu lasten päivähoito 207 ja Esiopetus 5 Sisältää terveyskeskuksen vuodeosastohoidon, kotipalvelut, vanhusten laitospalvelut, muut vanhusten ja vammaisten palvelut 6Toimintakate vähennettynä edellä luetellut tehtävät 7 Koko perusteveydenhuolto ilman vuodeosastohoitoa 8 Vuosikatetavoitteen saavuttamiseksi 9 Lähtötasona käytetään vuosien 2012, 2011 ja 2010 keskiarvoa Taulukko 8.: Painelaskelma. Paine veroprosenttiin osoittaa, että selvitysalueella kuntien talous on jo lähtötilanteessa vuonna 2012 epätasapainossa. Talouden tasapainotila olisi edellyttänyt vuonna 2012 0,9 %-yksikön tuloveron korotusta. Laskelman mukaan korotuspaine kasvaa jo vuoteen 2017 mennessä merkittävästi. 16
Seuraavassa kuvassa on esitetty kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi: Kuva 13.: Paine veroprosentin korotukseen. Suurin paine veroprosenttiin kohdistuu Laviassa ja Merikarvialla, joissa korotuspaine nousee voimakkaasti jo ennusteen ensimmäisinä vuosina. Uuden kunnan korotuspaineet ovat merkittävät mutta kuitenkin maltillisemmat. Kuva 14.: Veroprosentti tasapainossa. Yllä olevassa kuvassa esitetään se tuloveroprosentti, jota kunnan tulisi periä pitääkseen taloutensa tasapainossa. Tarkastelujakson lopulla korkeimmat veroprosentit ovat Laviassa, Merikarvialla ja Siikaisissa. Matalimmat veroprosentit ovat Kokemäellä ja Luvialla. Lähes kaikki kunnan hyötyisivät kuntaliitoksesta veroprosentin kehityksen näkökulmasta. Painelaskelmat osoittavat, että kuntien on mahdollisista kuntaliitoksista riippumatta joka tapauksessa tasapainotettava talouttaan kaikin keinoin. Painelaskelman mukaan myös uuden kunnan paine korottaa veroja on melko suuri, mutta kuitenkin maltillisempi verrattuna enimpään osaan alueen kuntia. Kuntakohtaiset esitykset painelaskelmista ovat tämän väliraportin liitteenä. 17
2.2.4 Investointien tarkastelu Seuraavassa taulukossa on koottu kuntakohtaisesti nettoinvestointien toteutuma vuosilta 2010 2012 sekä talousarvio- ja taloussuunnitelmaluvut vuosilta 2013 2016. 1 000 000 2010 2011 2012 e 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Pori 63,5 52,5 57,8 36,0 28,1 32,3 32,1 Harjavalta 1,1 2,4 9,3 9,7 3,3 3,3 2,4 Kokemäki 2,4 1,8 1,6 2,7 2,8 3,7 5,2 Lavia 0,1 0,1 0,0 0,3 1,1 1,8 0,3 Luvia 0,6 0,6 1,0 0,8 1,8 4,0 3,2 Merikarvia 1,7 0,5 1,3 2,0 1,9 2,3 2,1 Nakkila 1,7 1,5 2,1 2,6 1,6 3,0 4,4 Pomarkku 0,1 0,5 0,1 1,3 1,6 2,1 0,7 Siikainen 0,2 0,6 0,4 1,5 0,8 1,0 0,9 Ulvila 1,2 2,3 1,3 2,8 2,8 3,5 3,3 yhteensä 72,6 62,8 74,9 59,7 45,8 57,0 54,6 Taulukko 9.: Investoinnit 2010 2016. Kuntarakenneselvityksen 1. vaiheessa tekninen työryhmä tarkasteli kuntien investointeja. Kuntakohtaista korjausvelkaa on selvitetty aiemmin Karhukuntien kesken. Seuraava grafiikka osoittaa, että nettoinvestoinnit selvitysalueella näyttävät vaihtelevan. Porin investointien taso vaikuttaa merkittävästi koko selvitysalueen investointien tasoon. Myös Harjavallan toteuttama investointihanke näkyy selvästi vuosina 2012 ja 2013. Kuva 15.: Nettoinvestoinnit kunnittain. Kuntatalouden kireä tilanne näkyy tulevien vuosien investointisuunnitelmissa alentavasti. Investoinnit näyttäisivät vähentyvän 25 % eli noin 18 miljoonalla eurolla, jos verrataan tarkastelujakson ensimmäistä ja viimeistä vuotta. Kuntaliitoksen myötä syntyvä uusi kunta saisi merkittäviä hyötyjä välttämällä päällekkäiset investoinnit ja optimoimalla palvelutuotannon käyttämän toimitilaverkon. Kiinteistöjen kokonaismäärän mahdollinen vähentäminen alentaisi käyttö- ja ylläpitokustannuksia sekä tulevia peruskorjausmenoja. Kaikki edellä mainitut seikat alentaisivat painetta nostaa tuloveroa sekä vähentäisivät velanottoa. 18
2.2.5 Valtionosuusuudistuksen vaikutus Huhtikuussa julkistettujen valtionosuuslaskelmien perusteella uudistuksen vaikutus vuonna 2013 olisi ollut seuraava: Taulukko 10.: Valtionosuuksien muutos. Vuoden 2013 valtionosuuteen verrattuna selvitysalueelta vähenisi valtionosuutta yhteensä yli 23 miljoonaa euroa eli 179 eur/asukas. Kuntakohtaisesti tuhansina euroina ja euroina per asukas muutos olisi seuraava: Kuva 16.: Valtionosuuden muutos. Kaikki alueen kunnat näyttävät laskelmien mukaan menettävän valtionosuuksia. Pori menettäisi euromääräisesti eniten eli 15 miljoonaa euroa, Merikarvia taas asukasta kohden eniten eli 588eur/asukas. 19
2.3. Keskeiset huomiot nykytilasta ja tulevaisuudesta Talouden tasapainottaminen Selvitysalueen kunnista puolet esitti vuoden 2012 tilinpäätöksessä negatiivisen vuosikatteen. Vuonna 2013 kuntien taloudellinen tilanne näytti paremmalta, osin kertaerien vuoksi. Kaikilla selvitysalueen kunnilla on talouden tasapainottamisohjelma joko vapaaehtoisesti toteutettuna tai kuntalain edellyttämänä. Edellä esitettyjen skenaarioiden ja painelaskelman mukaan uuden kunnan talous on epätasapainossa jo lähivuosina. Painelaskelman mukainen epätasapaino vuonna 2017 olisi 74 miljoonaa euroa. Skenaarioissa epätasapaino vastaavana vuonna on 39 48 miljoonaa euroa. Ennusteiden mukaan talouden epätasapaino syvenee vuosittain, mikäli taloutta ei tasapainoteta. Tämän vuoksi tasapainottamiskeinojen tulee olla rakenteellisia eli pysyviä keinoja. Kertaluontoiset keinot voivat tarvittaessa täydentää rakenteita muuttavia tasapainottamiskeinoja. Miten uuden kunnan talous tasapainotetaan: 1. palvelutarpeet muuttuvat: kysyntä ja tarjonta on saatava tasapainoon - kysynnän ja tarjonnan tasapainoa tulee seurata ja tilannetta korjata jatkuvasti - esimerkkinä sekä lukiokoulutuksen palvelutarpeen aleneminen 14 %:lla vuoteen 2021, selvitysalueella on tästä johtuva säästöpotentiaali yli 2 miljoonaa euroa/v 2. palveluprosessien trimmaus - modernit, yhtenäiset toimintatavat, uuden teknologian hyödyntäminen - uuden kunnan tarjoamien synergiaetujen täysimääräinen hyödyntäminen (mm. henkilöstön laaja-alainen sekä erityisosaaminen, tietojärjestelmät, sähköinen asiointi) 3. toimitila- ja muiden investointien koordinointi, toimitilojen määrän optimointi - säästöpotentiaali ja synergiaedut hoito- ja ylläpitomenoissa sekä peruskorjausmenoissa - tarpeettomasta omaisuudesta luovutaan myymällä tai muin keinoin 4. veronkorotukset - vuonna 2017 yhden veroprosentin tuotto olisi n. 20,6 miljoonaa euroa - painelaskelman mukaan talous olisi tasapainossa 3,6 % -yksikön veronkorotuksella Talouden tasapainottaminen on syytä toteuttaa kaikkia yllämainittuja keinoja käyttämällä. Veronkorotusta yksinomaisena keinona ei voi pitää hyvänä, sen sijaan pysyvät muutokset palvelurakenteissa ovat välttämättömiä. Silti veronkorotuksia todennäköisesti tulee tehtäväksi osana tasapainottamispakettia. Muut huomiot 1. Ikärakenteen vaikutus palvelutarpeisiin Alueen kunnat ovat osittain eri vaiheessa väestön ikääntymisen suhteen. Osassa kuntia väki on jo ikääntynyttä, osassa voimakas ikääntymiskehitys on vasta tulollaan. Joka tapauksessa vanhusten hoitoon liittyvät palvelutarpeet lähtevät selvään kasvuun jo lähivuosina. Palvelutarpeet ovat selvästi alenemassa toisen asteen koulutuksen osalta lähivuosina. Uuden kunnan palvelurakennetta suunniteltaessa yllämainitut kaksi palveluryhmää on syytä ottaa huomioon. 2. Lavian erityistilanne Lavian kunta talouden pohja on erittäin heikko. Tilanteen korjaamiseksi kunnassa on yritetty useiden talouden tasapainottamisohjelmien avulla saada taloutta kuntoon. Lavian kunnalla ei ole edellytyksiä palvelujen järjestämiseen ja turvaamiseen kuntalaisille itsenäisenä kuntana tulevaisuudessa. Lavian kunta täytti vuosina 2011 ja 2012 tilinpäätösten perusteella asetetut kriisikuntakriteereiden raja-arvot. Tämän seurauksena valtiovarainministeriö asetti arviointiryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut. Arviointiryhmä ehdotti erityistä kuntajakoselvitystä kunnan yhdistämiseksi isompaan kokonaisuuteen jo vuoden 2015 alusta. Arviointiryhmän mielestä oikea suunta liitokselle on taloudellisin perustein Porin kaupunki. Valtioneuvosto määräsi erityisen kuntajakoselvityksen Lavian kunnalle ja Porin kaupungille. Kuntajakoselvittäjä on antanut selvityksensä yhdistymissopimuksineen ao. kunnille helmikuussa 2014. Yhdistymissopimuksen mukaan kuntajakoa tulee muuttaa siten, että Lavian kunnan toiminta itsenäisenä kuntana loppuu ja se yhdistetään Porin kaupunkiin. Esityksen mukaan yhdistynyt kunta aloittaa toimintansa 1.1.2015 ja yhdistymissopimus on voimassa 31.12.2017 saakka. Kuntarakennelain 29 :n mukaisesti henkilöstöä koskeva irtisanomissuoja kestää viisi vuotta, eli 31.12.2019 saakka. 20