SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

Samankaltaiset tiedostot
Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Suomen maatalous vihertyy. Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja?

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

RaHa-hankeen kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Kerääjä- ja aluskasvit

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Palkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla

Uudenmaan pellot vihreiksi

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot

Sinimailanen viljelykierrossa Viherlannoitus taloudellinen vaihtoehto yksipuoliseen viljanviljelyyn

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla?

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Biologinen typensidonta

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Aluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Uusia kasveja nurmiin maailmalta

Viherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

MAISEMAPELTOSUUNNITELMA 2017 MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA. Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue

Tuoretta tietoa viherlannoitus- ja kerääjäkasvien käytöstä vihannesviljelyssä

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Alsikeapila vaatimattomampi kuin puna-apila matala ja kosteutta hyvin kestävä juuristo paras apila eloperäisille maille sopii myös hyvin seoksiin

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Kylvö suoraan vai suojaan?

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Aluskasveja rikkakasvien kiusaksi

Viljelykierto luomussa Mustiala. Erkki Vihonen, Luomukasvintuotannon asiantuntija

Siemenviljelijän puheenvuoro. Siementuottajapäivä Heikki Perho

Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie Tornio

Kerääjäkasveista hyötyä käytännön viljelylle ja ympäristölle

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Kenttäkoetulokset 2017

Timo Lötjönen MTT Ruukki

Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie Tornio

Viherryttämisen ekologinen ala Pauli Pethman Haikula Oy 1

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Limousin kasvattajien talvipäivät, Ähtäri Tuottava maa karjalle. Ulla Maija Leskinen

Viherlannoituksen biologistaloudellinen. vihannesten viljelykierrossa. Tutkija Anu Koivisto, Luke. Luonnonvarakeskus

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

Tavoitteena viherlannoitusja kerääjäkasvikäytänteiden optimointi

Rypsin viljely. Kuva Pasi Hartikainen. Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Kasvinsuojelun luomukeinoja. Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Kevään 2018 muokkaus vaikean syksyn jälkeen. Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteen laitos

Kestorikkakasvien mekaaninen torjunta

Rikkakasvien hallinta ja lannoitusvaihtoehdot

Yksivuotiset seosrehukasvustot

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna

TEHO Plus -hankkeen julkaisu 2/2013 VIHERLANNOITUSOPAS JOUKO KLEEMOLA

Kerääjäkasvit Miten käyttää niitä parhaiten?

Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015

Kerääjäkasvikokemuksia

IKAALINEN, SARKKILA MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA

Luomutuotteiden elinkaariarviointi. Taija Sinkko ja Merja Saarinen MTT, Kestävä biotalous SustFoodChoice hankkeen loppuseminaari 5.5.

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

Viljelyn monipuolistaminen... Osuuskunta Lapinjärven Farmarit

Kokemuksia viljelijöiden pelloilta

Taloudellisesti ja ekologisesti kestävät laidunkasvit ja käytännöt Virnalaidunkoe ja monivuotinen laidunkasvikoe

Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilanne sekä info Sieppari pellossa -hankkeesta

Kuminan kasvinsuojelua

Reijo Käki Luomuasiantuntija

RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI. Virpi Käyhkö

Transkriptio:

SjT:n viljelykiertopäivät 31.1.-1.2.2017 Peter Rehn

TILAKOKEILUT Tavoite: Yhden viherlannoitusvuoden aikana tuottaa mahdollisimman paljon vihermassaa, sekä torjua kestorikkoja ennen kylvöä Kokeiluissa 2009-2016: Puna-apila (+timotei) Valko-apila (+timotei) 1-vuotinen persian apila (Maa-apila) Sinimailanen (+timotei) Öljyretikat Italian raiheinä Keltamaite

TILAKOKEILUT Kokeilut ovat pääosin savimailla ja lyhyeitä, 1-3- vuotisia Sää vaikuttaa paljon viherlannoituksen onnistumiseen (kosteus, lämpö) Hyvä muokkaus, matalaan kylvö ja jyräys Tilojen olosuhteet ja maalajit vaihtelevat mikä kasvi toimii parhaiten? Kokeilemalla oppii Ei paluuta vanhaan viljelytapaan ilman viherlannoitusta. Tulokset näkee omin silmin

VIHERLANNOITUKSEN HYÖDYT JUURIKKAAN VILJELYSSÄ Pelto kuivuu nopeammin keväällä, tasaisen harmaa Kasvijätteista ei haittaa. Pinnallinen s-piikkiäestys keväällä ensimmäisenä toimenpiteenä vl-vuoden jälkeen Poncho Betan käyttö tarpeellinen? Tuholaisilla muuta syötävää - viljelijä tuntee peltonsa historian Multa irtoaa juurikkaista helpommin nostossa: maa rakeisempaa juurikkaan ympärillä Typpilannoitusta voi mahdollisesti vähentää (+10 t juurikasta/ha, 250?) Kannattavuuteen vaikuttaa moni tekijä; peltotuet, kasvijätteen typpivaikutus, tilan työmäärän jako, maan rakenne ja biologia, oma viljelystrategia. Peltoala voi kasvaa 20 % ilman koneinvestointeja. KM Brasiliassa: Lyhin aika puimurin ja kylvökoneen välillä 50 metriä. Suomessa kynnettyä maata 7 kk aikana (vajaa 60 % vuodesta)

PUNA- APILA Monivuotinen, 60 cm korkea, suht. syvät juuret Tunnetuin palkokasvi. Varmempi onnistuminen kuin sinimailasella Talvehtiminen useimmiten hyvä, 2. vuoden jälkeen voi heiketä Tilaa ja kylvä ympättynä Osa lajikkeista ankeroisia lisääviä? Kylvä seoksena timotein kanssa Pitkänä kasvustona raskas murskata: niitto 2-3 kertaa kasvukauden aikana = suurin hyöty viherlannoituksesta

VALKOAPILA Monivuotinen, 50 cm korkea Osittain syvät juuret Sopii parhaiten alus- ja rehukasviksi Yllättää joskus tiheällä kasvustolla Kestää tallaamista parhaiten, sinimailanen herkin Kylvä ympättynä Kylvä esim. seoksena timotein ja punaapilan/sinimailasen kanssa

PERSIAN APILA 1- vuotinen apila 50 cm korkea Pinnalliset juuret, 5-10 cm maanpinnasta, eivät tunkeudu syvälle Peittää maan hyvin, kasvaa tiheäksi. Voi kylvää ilman timoteita Sopii juurikaspäisteille tai 1-v. viherlannoitukseen Kestää pakkasia, joskus vihreä vielä marraskuussa Raskas murskata, jos kasvusto on tiheä ja märkä

SINIMAILANEN Monivuotinen, 90 cm korkea Sitkeä Ylivoimainen paalujuuri, kasvaa helposti 1 m syvyyteen Maailman suurin rehukasvi (Keltamailasella ei syviä juuria) Helpohko murskata Ei kärsi kuivuudesta! Kylvövuosi hidaskasvuinen, toinen vuosi kova kasvu Ensimmäinen sinimailasen kyntö saattaa yllättää

Kuvat: SjT/Rehn

ÖLJYRETIKAT 1-vuotiset, n. 100 cm korkeat, osittain syvät juuret. Tuki + 300 Hyvä itävyys ja kova kasvuvauhti, jos hyvät sääolot (lämpö) Hyvä maapeittävyys. Vaatii 2-3 murskausta (1. niitto ei liian matalaan) Ankeroisia ja taudinaiheuttajia vähentäviä lajikkeita Kylvö kesäkuun lopulla, tuholaiset voi muuten vahingoittaa Naapuripelloilla sinappikasvustoja, melko vastaavat kuin öljyretikat Sucroksen Colonel hyvä lajike (loppu). K-maataloudella Defender?

Öljyretikka 15 kg + 2 kg persian apila + 2 kg italian raiheinä

MUOKKAUSRETIKKA Lajikkeena Structurator (Naturcomilta) 1- vuotinen, n. 100 cm korkea, osittain syvät juuret Hyvä maanmuokkaaja, JOS onnistuu 2/3 massasta maanpinnan alla, ruotsalaisen esitteen mukaan Kasvusto epäonnistui kesällä 2013: kuivat olosuhteet vai lajike? Farmer- lajike kasvoi normaalisti Ei pidä kylvää liian tiheään, 12-15 kg/ha riittänee Ei ankeroislajike!

Italian raiheinä Yksivuotinen, jotkut lajikkeet talvehtivat etelässä Jos talvehtii > kemiallinen torjunta ehkä pakollinen 20 kg puhtaana kasvustona kesantona, mutta viljan pohjaan vain 2 kg Varma kasvu > yksivuotinen viherlannoitus: 5 kg persian apila + 10 kg raiheinää (33 % palkokasveja) Luonnonhoitopellolla, suojavyöhykkeellä ja tietyillä muilla maks. 20 % palkokasveja siemenpainosta; 20 kg/ha- cocktailissa siis 4 kg palkokasveja. Kuvat researchgate.net Kuvat researchgate.net

KELTAMAITE Monivuotinen, 1m korkea, osittain syvät juuret Muodostaa tiheän ja peittävän kasvuston. Kasvoi kesällä 2013 2-3-metriseksi (niitto vasta elokuussa) Ei raskas murskata, verrattavissa sinimailaseen Typpibakteerinystyröitä paljon Paljon perhosia ja mehiläisiä Huono talvehtiminen? Juuret pieni pettymys kokeilussa, mutta sitkeä kasvi Ansaitsee enemmän julkisuutta > kilpailija puna- apilalle? Seokseen kylvettiin myös kolmannes rehuvirnaa, mutta se hävisi kokonaan märkyyden myötä kylvövuonna

VIHERLANNOITUKSEN MUISTILISTA Ankeroispelloilla: käytä viherlannoituksessa oikeanlaista lajiketta öljyretikkaa tai valkosinappia Älä kylvä liikaa/liian vähän siementä: viherlannoitus on investointi maan biologiseen pankkiin, ja tavoite on sopivan tiheä ja hyvä kasvusto Anna viljelykierron ja viherlannoituksen palvella tilasi pääkasvia MCPA- tai glyfosaatti- ruiskutus ennen viherlannoituksen perustamista kesäkuussa (30.6): kultivoi syvään tai kynnä ennen kylvöä! Torju ohdakkeet+juolavehnä ennen kylvöä. Yksivuotisia vl- kasveja ei yleensä tarvitse lopettaa kemiallisesti, paitsi raiheinä Kylvä timoteita palkokasvien kanssa; ei jää tyhjiä laikkuja jos kylvö ei onnistu kunnolla. Cocktail maistuu madoillekin,ja eri kasvit reagoi eri tavalla maalajeihin ja maan ph:seen