HAUKIPUTAAN KUNTA Kunnanhallitus 26.3.2012 Kunnanvaltuusto TOIMINTAKERTOMUS 2011

HAUKIPUTAAN KUNTA Kunnanhallitus 26.3.2012 Kunnanvaltuusto TOIMINTAKERTOMUS 2011

KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Haukiputaan kunnanvaltuusto päätti huhtikuussa 2009 lähteä mukaan ns. monikuntaliitosselvitykseen yhdessä kuuden kunnan: Kiimingin, Haukiputaan, Muhoksen, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin alueella. Kuuden kunnan erityinen kuntajakoselvitys käynnistyi elokuussa 2009 ja kuntajakoselvittäjä jätti esityksensä helmikuussa 2010. Kuntajakoselvittäjän tekemän esityksen mukaan kuntajakoa on aiheellista muuttaa siten, että kaikki kuusi kuntaa lakkaavat vuoden 2012 lopussa ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta 1.1.2013, jonka nimi on Oulu ja se käyttää kaupunkinimitystä ja ottaa vaakunakseen nykyisen Oulun kaupungin vaakunan. Kunnat tekivät asiasta ensimmäisen kerran päätöksen huhtikuussa 2010, jolloin Muhos hylkäsi kuntajakoselvittäjän esityksen. Jäljelle jääneet viisi kuntaa jatkoivat selvitystä toiselle kierrokselle ja 28.6.2010 kunnat tekivät päätöksen Uuden Oulun syntymisestä vuoden 2013 alusta lukien. Kuntien yhdistymisen arvot on yhdistymissopimuksessa kiteytetty viiteen ominaisuuteen: vastuullisuuteen, kumppanuuteen, yhdenvertaisuuteen, luottamukseen ja rohkeuteen. Yhdistymisprosessia johtaa kuntien valtuustojen valitsema yhdistymishallitus. Yhdistymishallitus vastaa yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden Oulun toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta. Uuden Oulun valmisteluprosessi erinäisine luottamushenkilöja viranhaltijatyöryhmineen käynnistyi käytännössä heti päätöksen jälkeen. Marraskuussa kunnat päättivät elinkeinopalvelujen yhdistämisestä ja vuoden 2011 alusta elinkeinotoiminnan kehittämis- ja yrityspalvelut siirtyivät Oulun elinkeinoliikelaitoksen tehtäväksi. Vuotta 2011 leimasi uuden Oulun valmistelu. Yhdistymishallitus ja toimikunnat kokoontuivat aktiivisesti samoin kuin viranhaltijatyöryhmätkin. Uuden Oulun johtamisjärjestelmä hyväksyttiin toukokuussa ja uuden Oulun rekrytoinnin ensimmäinen ja toinen kierros saatiin päätökseen vuoden vaihteen tienoilla. Vaikka kuntaliitos virallisesti tapahtuukin vuoden 2013 alusta, kuntien toimintoja yhdistetään vaiheittain yhdistymishallituksen hyväksymän aikataulun mukaisesti. Lähes kaikki muut palvelut elokuussa 2012 siirtyviä sivistyspalveluita (ml. päivähoito) lukuun ottamatta siirtyivät vuoden 2012 alusta Oulun alustalle. Tämän vuoksi myös vuoden 2012 talousarvio valmisteltiin yhteistyössä uuden Oulun kuntien kesken. Huolimatta tulevista siirroista ja kuntien yhdistämisestä jokaisen kunnan on hoidettava talouttaan myös näiden siirtymävuosien aikana vastuullisesti. Yhdessä on sovittu tietyistä pelisäännöistä ja siitä, että alijäämät tulee olla katettuna viimeistään siirtymävuoden tilinpäätöksessä. Haukiputaan taloudellinen tilanne notkahti vuosien 2003-2005 aikana reilusti miinukselle. Käytännössä meneillään on toinen valtuustokausi, jonka aikana tehdään aktiivisesti töitä talouden tasapainottamiseksi. Tasapainottaminen ja alijäämän kattaminen on edennyt suhteellisen hyvin, vaikka talouden yleinen taantuma ja siitä seurannut tulopohjan lasku valtionosuuspäätöksineen on tuonut lisähaastetta tavoitteen saavuttamiseen. Kuntien tilinpäätökset jäivät koko maassa ennakoitua huonommiksi. Näin kävi myös Haukiputaalla. Myös uuden Oulun valmistelu on toisaalta tuonut joitain yhdistymisestä ja palveluiden harmonisoinneista seuranneita ennalta arvaamattomia vaikutuksia. Samoin näyttää siltä, että organisaatiossa tapahtuneet muutokset ja avainhenkilöiden siirtymiset näyttävät vaikeuttavan budjettikurin säilymistä. Kuitenkin kokonaisuutena suunta on pysynyt oikeana ja tavoite alijäämien kattamisesta vuoden 2012 loppuun mennessä saavutetaan, jos vuoden 2012 budjetti pitää. Alijäämien kattaminen aloitettiin vuonna 2007, jolloin tilinpäätös oli 1,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen, vuoden 2008 tilinpäätös 4,5 miljoonaa, vuoden 2009 tilinpäätös 2,05 miljoonaa, vuoden 2010 tilinpäätös 1,6 M ja myös vuoden 2011 tilinpäätös on hiukan ylijäämäinen. Kunnan käyttötalouden tilanne on saatu oikenemaan, mutta jäljellä on vielä noin 1,9 M alijäämien kattaminen ja haastetta riittää edelleen velkaantumisen hillitsemisessä. Kunnan taloudellinen tilanne on kuitenkin selkeästi parempi kuin vuonna 2005 käynnistyneen edellisen valtuustokauden alussa. Talouden tasapainottuminen ja alijäämien kattaminen on seurausta sekä työntekijöiden että päättäjien sitoutumisesta yhteisen tavoitteen saavuttamiseen. Haukiputaan kunnan taloudellinen tilanne on kohentunut erityisesti tulopohjan myönteisen kehityksen johdosta. Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat vuosina 2007-2008 ennätyksellisen paljon. Yleisen taloustilanteen jyrkän käänteen vaikutukset näkyivät kuitenkin sekä vuoden 2009, 2010 että 2011 verotuloissa, vaikkakin selvisimme taantumasta näillä näkymin pelättyä pienemmin vaurioin verotulokehityksen pysyttyä taantuman läpi kuitenkin kasvusuuntaisena. Valitettavasti valtionosuusmuutokset eivät ole olleet viimeisinä vuosina Haukiputaalle myönteisiä ja muutosten vaikutuksista on tullut tietoa erittäin myöhään, joka on vaikeuttanut niiden kehittymisen ennakointia. Haukiputaan verotulot kehittyivät vuonna 2011 kutakuinkin maan keskitason kanssa samaa tahtia kasvun ollessa 3,4 % (ka 3,9 %). Menojen kasvukehitystä saatiin myös taitettua suhteellisen hyvin erityisesti verrattuna edellisen vuoden noin 5,9 % kasvuun. Toimintamenot kasvoivat 3,9 %, -tuotot 5,9 % ja toimintakate 3,5 % vuonna 2011 kun maan keskiarvo oli 5,2 %. Kustannuskehitys olisi toki saanut olla vieläkin maltillisempaa, mutta kasvukunnalle tyypillisesti sekä henkilöstökulut että palvelujen ostot jatkoivat kasvuaan. Kuntasektorilla riittää jatkossakin

3 haasteita kasvavan palvelutarpeen, ikääntymisen, valinnanvapauden lisääntymisen ja julkisensektorin ns. tuottavuusvajeen kattamisen merkeissä. Investointipuolella merkittävin kohde oli vuoden 2012 alusta käyttöön otetun Kiviniemen koulun rakentaminen sekä vuoden 2010 marraskuussa päätetyn elinkaarimallihankkeen käynnistyminen heinäkuussa 2011. Hanke sisältää Länsituulen lukion, päiväkodin sekä itäpuolelle valmistuvan alakoulun. Alakoulun yhteyteen rakennetaan perinteisellä mallilla myös Haukiputaan yläkoulu, jonka suunnittelu käynnistyi vuonna 2011. Kunnan kaavoituksessa tapahtui paljon vuoden 2011 aikana. Käsittelyssä oli mm. Kirkonkylän ja Haukiväylän kaava, Kellon ja Jokikylän osayleiskaavat, Hätälä-Vehkäperän sekä Virpinimen eläinurheilukeskuksen ja sataman kaavat. Näiden lisäksi aloitettiin uuden Oulun yleiskaavatyö ja päivitettiin uuden Oulun MATO.

4 KUNNAN HALLINTO VALTUUSTO 2009-2012 Paikkajakauma Suomen Keskusta 14 Vasemmistoliitto 9 Sosialidemokraatit 8 Kokoomus 4 Uusi Keskusta 3 Vihreät 3 Perussuomalaiset 2 Yhteensä 43 valtuutettua Keskusta Barck Nina Peninkulma 13 90810 Kiviniemi Halonen Eero Kangastie 18 90810 Kiviniemi Haulos Risto 28.9.2010 alkaen Siikasaarentie 16 90830 Haukipudas Kangas Virve Kellontie 26 90820 Kello Kangas Tuula Helmanninpolku 2 90830 Haukipudas Kauppila Lauri Kääriäntie 9 90850 Martinniemi Korvala Markku Neulaniementie 47 90820 Kello Kuivala Mauri Meririnne 3 90810 Kiviniemi Leskelä Jorma Lukka Anne Ojalanperäntie 1 90860 Halosenniemi Manninen Aarno 28.9.2010 alkaen Huvipolku 2 90830 Haukipudas Mäkelä Irene Pikkuhookanantie 25 90820 Kello Rehu Sanna Asemakyläntie 246 90840 Haukipudas Vehkaperä Mirja, 2. vpj Ytinkari 13 90830 Haukipudas Uusi Keskusta Isohookana Seppo Kellontie 8 90820 Kello Kortesalmi Hannes Leppäpiha 6 90830 Haukipudas Pitkälä Juhani Santaholmantie 97 C 1 90830 Haukipudas Vasemmistoliitto Enojärvi Annemari Nuottatie 3 90810 Kiviniemi Kaan Tuomo Heinäpolku 7 90850 Martinniemi Kanniainen Heikki Rautiolantie 7 B 4 90840 Haukipudas Pellinen Irma Siikasaarentie 24 90830 Haukipudas Perätalo Jouko Vasikkakuja 2 E 25 90830 Haukipudas Salo Jarmo Vaajatie 27 A 1 90810 Kiviniemi Sipola Mauno Putaankyläntie 187 90850 Martinniemi Sutela Taisto, 1. vpj Tulemantie 7 90830 Haukipudas Ukkola Teuvo Kellontie 257 90820 Kello Sosialidemokraatit Autio Timo, 3. vpj Ketokuja 6 90850 Martinniemi Haikara Kari Moskuantie 2 B 6 90830 Haukipudas Kauppi-Ukkola Sanna Pontevantie 3 B 90830 Haukipudas Kylén Henri Asemakyläntie 191 as.1 90840 Haukipudas Lahdensivu Pentti Mäntytie 6 90850 Martinniemi Nikkinen Esa Ukkolanperäntie 37 90860 Halosenniemi Teräs Matti Suokkosentie 100 90830 Haukipudas Torro Kaarina Sampantie 3 90850 Martinniemi Kokoomus Haulos Risto 27.9.2010 asti Siikasaarentie 16 90830 Haukipudas Kangas Mari Ytinkari 11 90830 Haukipudas Manninen Aarno 27.9.2010 asti Huvipolku 2 90830 Haukipudas Possakka Pasi Pöllönkuja 23 90820 Kello Rekilä Maarit Rekilänkuja 10 90820 Kello Roivainen Matti, pj Nikintie 3 A 2 90820 Kello

5 Vihreät Kuismin Outi 1.9.2009 alkaen Maivakuja 4 90810 Kiviniemi Kuusela Terttu Kärpänkuja 4 B 12 90830 Haukipudas Luokkanen Ale Harritie 6 A 2 90830 Haukipudas Viholainen Kari 31.8.2009 asti Perussuomalaiset Leskinen Jani Martintie 40 90850 Martinniemi Leskinen Seppo Revontie 10 A 7 90830 Haukipudas KUNNANHALLITUS 2009-27.9.2010 Varsinainen jäsen Eero Halonen, pj Tuula Kangas Markku Korvala Sanna Rehu Mauno Sipola, 2. vpj Annemari Enojärvi Liisa Koskela Esa Nikkinen, 1. vpj Kaarina Torro Aarno Manninen Mari Kangas Aku (Aarne) Vuononvirta Seppo Leskinen Henkilökohtainen varajäsen Jorma Leskelä Jonna Taivaloja Hannes Kortesalmi Irene Mäkelä Heikki Kanniainen Teuvo Ukkola Päivi Paakkari Henri Kylén Gitte Meriläinen 25.5.2009 asti Kati Mattila 26.5.2009 alkaen Tapani Raappana Minna Sarvela Terttu Kuusela Aarne Erkkilä KUNNANHALLITUS 28.9.2010-31.12.2012 Varsinainen jäsen Eero Halonen, 1. vpj Hannes Kortesalmi, pj Markku Korvala Irene Mäkelä Tuula Paaso Annemari Enojärvi Liisa Koskela Mauno Sipola Esa Nikkinen, 2. vpj Kaarina Torro Mari Kangas Aku (Aarne) Vuononvirta Seppo Leskinen Henkilökohtainen varajäsen Mauri Kuivala Seppo Isohookana Jorma Leskelä Sanna Rehu Tuula Kangas Tuomo Kaan Päivi Paakkari Heikki Kanniainen Henri Kylén Kati Mattila Minna Sarvela Terttu Kuusela Aarne Erkkilä TARKASTUSLAUTAKUNTA 2009-2012 Juhani Pitkälä, pj Taisto Tammela Liisa Halotie-Flink Pasi Possakka, vpj Jouko Jussila Tauno Heikkilä Tuija Kamutta-Apuli Maarit Rekilä 21.2.2011 asti Tiina Kellokumpu-Tyvelä 22.2.2011 alkaen Ville Jaaranto 31.1.2011 asti Helena Haaparanta 27.2.2012 asti Katarina Timisjärvi 28.2.2012 alkaen Jarmo Salo 1.2.2011 alkaen Anja Leskinen Mari Leppilampi

6 PERUSTURVALAUTAKUNTA 2009-2012 Mikko Kaikkonen Mauri Kuivala Anne Lukka Pertti Similä, pj Kaisa Väätäjä Heikki Kanniainen, vpj Päivi Paakkari Matti Teräs Sanna Kauppi-Ukkola Sisko Kanniainen Maarit Rekilä Petri Ruuska Outi Kuismin Tuomo Mällinen Jari Hiltunen Soili Leinonen Timo Kuusijärvi Jenni Krankka Reima Ritapuu Tuula Henttunen-Kukkonen Jari Perälä Anita Ruskela Kati Mattila Katri Virtanen 15.12.2011 asti Tiina Kellokumpu-Tyvelä 16.12.2011 alkaen Veijo Väänänen Tarja Tapaninaho SIVISTYSLAUTAKUNTA 2009-2012 Nina Barck, vpj Seppo Isohookana Eero Pentti Jonna Manninen Hannes Kortesalmi 8.11.2010 asti Aarno Manninen 9.11.2010 alkaen Seppo Lopakka, pj. Jarmo Salo Leena Ylisaukko-Oja Henri Kylén Mirkku Valkola 31.8.2009 asti Mari Väinämö 1.9.2009 alkaen Tiina Kellokumpu-Tyvelä Krister Kettunen Sirpa Pykäläinen Paula Risto Juhani Pitkälä Juha-Pekka Julkunen Saara Kauppila Markku Korvala Jorma Taivaloja Jouko Perätalo Annemari Enojärvi Jouni Porko Mari Väinämö 31.8.2009 asti Katri Lähtevänoja 1.9.2009 alkaen Maria Järvenpää Risto Haulos Anne Jaaranto TEKNINEN LAUTAKUNTA 2009-2012 Lauri Kauppila, vpj Vesa-Matti Ollila Jorma Leskelä Arto Keränen 31.8.2009 asti Mauri Kuivala 1.9.2009 alkaen Paula Mäkelä Irma Krankka Teija Särkelä Terttu Jukuri Irene Mäkelä 2009-2010 Sanna Rehu 2009-2010 Sanna Rehu 2011-2012 Irene Mäkelä 2011-2012 Teuvo Ukkola Eero Turpeinen Tuomo Kaan Liisa Koskela Maritta Kauppila 21.2.2011 asti Annemari Enojärvi 21.2.2011 asti Annemari Enojärvi 22.2.2011 alkaen Sirpa Kovalainen 22.2.2011 alkaen Oiva Sumén, pj Katri Lähtevänoja Jaana Niskala Vilho Nikkinen Pasi Possakka Tapani Raappana Helena Haaparanta 27.2.2012 asti Ale Luokkanen Tarja Tapaninaho 28.2.2012 alkaen Jani Leskinen Aaro Paakkari VASTUUALUEIDEN VIRANHALTIJAJOHTO Jarmo Ronkainen kunnanjohtaja kunta, keskushallinto Marjukka Manninen kunnankamreeri hallintopalvelut Marjut Nurmivuori sivistysjohtaja sivistyspalvelut

7 Irma Toivanen perusturvajohtaja perusturvapalvelut Jukka Sipilä tekninen johtaja tekniset palvelut Liikelaitos Haukiputaan Vesi Riitta Lindström vesihuoltojohtaja KUNNAN PALKATUN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2011 31.12.2010 31.12.2009 Henkilöstön lukumäärä Vakituiset Sijaiset Määräaikaiset Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yleishallinto 75 11 4 90 87 90 Perusturvapalvelut 505 120 28 653 623 625 Sivistyspalvelut 271 33 71 375 365 341 Tekniset palvelut 118 3 23 144 152 152 Vesihuoltolaitos 7 7 7 6 Työllistetyt 36 36 44 37 YHTEENSÄ 976 167 162 1305 1278 1251

8 VALTUUSTON STRATEGIA- JA TALOUDEN TASAPAINOTUSPROSESSI Kuntalain mukaan valtuusto asettaa kunnan keskeiset toiminnan ja talouden tavoitteet sekä seuraa niiden toteutumista. Toimintavuosi 2011 oli uuden Haukipudas-strategian toinen vuosi. Laaja strategiatyö käynnistyi toukokuussa ja hyväksyttiin joulukuussa 2009. Siinä linjattiin strategiaa, visiota ja arvoja vuoteen 2016. Visioksi vuodelle 2016 määriteltiin: Vetovoimainen yli 20 000 asukkaan Haukipudas tarjoaa turvallisen ja viihtyisän merellisen ympäristön asumiselle, työnteolle ja yrittämiselle. Samalla syntyivät myös slogan Hyvän tuulen Haukipudas sekä lisäys logoon. Strategiatyön linjaukset otettiin huomioon jossain määrin jo vuoden 2010 taloussuunnittelussa erityisesti BSC-korttien osalta. Lähtökohtana strategiatyössä pidettiin kasvavan ja kehittyvän kunnan vaihtoehtoa. Strategiatyö aloitettiin maankäytön kehityskuvatarkastelulla, joka kuitenkin myöhemmin päätettiin siirtää lopulliseen käsittelyyn toukokuussa 2010. Strategisen suunnittelun avuksi ja pohjaksi perustettu MATO-ryhmä valmisteli kunnan ensimmäistä MATO-ohjelmaa (maankäytön toteuttamisohjelma) vuoden 2009 aikana. Ohjelman käsittelyä jatkettiin keväällä 2010, mutta se kuten maankäytön kehittämiskuvankin käsittely keskeytettiin odottamaan kuntaliitospäätöstä. Kun päädyttiin kuntaliitosvaihtoehtoon, ohjelmia voidaan hyödyntää osana uuden Oulun MATO-, yleiskaava ja palveluverkkotyötä. Kuntaliitospäätöksen yhteydessä hyväksyttiin yhditymissopimus, joka toimii uuden Oulun strategiana siihen saakka, kun varsinainen uuden Oulun valtuusto tekee uudelle kunnalle strategian. Yhdistymissopimuksen linjausten pohjalta on asetettu myös strategiset tavoitteet BSC-mallin mukaan. Vuodelle 2011 myös Haukiputaan omia tavoitteita muokattiin vastaamaan uuden Oulun tavoitteita siinä määrin kuin se oli mahdollista ja järkevää. Tavoitteita myös tiivistettiin ja painotettiin niitä tavoitteita, jotka ohjaavat toimintatapoja kohti yhteistä toimintaa. Kunnan taloussuunnittelun yksi kulmakivistä on viimeiset vuodet ollut ja tulee olemaan talouden tasapainottaminen ja vanhojen kertyneiden alijäämien kattaminen. Kunnan talouden tasapainottamisprosessi käynnistyi, kun valtuusto hyväksyessään taloussuunnitelmaa 2005-2007 edellytti kunnanhallituksen ja lautakuntien ryhtyvän toimenpiteisiin kunnan talouden tasapainottamiseksi suunnittelukauden loppuun mennessä. Kunnanhallitus hyväksyi 14.2.2005 talouden tasapainottamisen runkoohjelman. Ohjelma piti sisällään seuraavat tehtäväkokonaisuudet: haaste johtamiselle, palvelurakenneselvitykset, organisaation toimivuus, tulopohjan vahvistaminen ja työmotivaation parantaminen. Runko-ohjelmaa hyväksyessään kunnanhallitus asetti, aikataulutti ja vastuutti sen pohjalta ensimmäiset kahdeksan hanketta ja työryhmät valmistelemaan niitä. Tässä vaiheessa on todettava, että osa hankkeista ei tule toteutumaan aiotulla tavalla. Lisähaastetta tasapainottamiseen toi varsinaisesti vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä alkanut taloustaantuma, joka vaikutti kuntasektorilla pienellä viiveellä vasta vuoden 2009 puolella. Myös vuosi 2010 oli haastava ja pienen nousun jälkeen vuoden 2011 taloustilanne oli erittäin tiukka koko kuntasektorilla. Tämän vuoksi suurin osa kunnista teki odotettua huonomman tuloksen. Näin tapahtui myös Haukiputaalla. Valtion väliaikaiset tuet investointeihin ja mm. KELAmaksun poisto, jotka helpottivat vuoden 2010 tilinpäätöstä eivät enää kantaneet vuodelle 2011. Kuitenkin verotulojen kasvu pysyi kohtalaisena ja toisaalta menojen kasvun pahin kärki taittui koko maassa ja Haukiputaalla vielä keskimääräistä enemmän. Toisaalta muutokset valtionosuusjärjestelmässä vaikuttivat ainakin Haukiputaan osalta toiseen suuntaan. Aiempien vuosien 6-10 % kasvu näyttää taittuneen noin 3-5 %:iin, joka tarkoittaa Haukiputaan osalta reilua miljoonaa euron takavuosia vähemmän. Verokehitys oli jo vuoden 2010 aika huomattavasti parempi kuin mitä oli ennustettu johtuen lähinnä valtion toimenpiteistä erityisesti yhteisöverotulojen osalta. Sama positiivinen kehitys jatkui alkuvuonna 2011, mutta jo toukokuussa valtio ilmoitti korjaavansa kuntiin tuloutettavan veron maksukerrointa takautuvasti koko vuoden osalta. Korjaus ilmoitettiin tehtävän takautuvan osan osalta heinäkuun tilityksessä ja siitä eteenpäin kertoimena on käytetty uutta, pienempää kerrointa. Samalla ilmoitettiin takaisinmaksuperinnästä, joka Haukiputaan osalta oli yksi historian suurimmista, 2 M. Kyseiseen summaan oli varauduttu, mutta joulukuussa tehtyyn toiseen tasaukseen ei. Verotulot kehittyivät kuitenkin budjetoitua noin 56 M noin miljoona euroa paremmin. Lopullinen verokertymä oli 57,08, jossa on kasvua edelliseen vuoteen 3 M (edellinen 5,7 %). Yhteisöverot jatkoivat kasvuaan. Niiden vuosikasvu oli 0,9 M (vuonna 2010 16,7 % ja vuonna v.2009-39%), mutta niiden merkitys on edelleen marginaalinen (n. 1,3 M eli n. 2%) koko verokertymästä. Sinänsä positiivista on, että verojen kasvu on kuitenkin jatkunut läpi taantuman. Verotulojen kasvu tällaisena taloudellisena aikana johtunee väestön koulutustason kautta kasvaneesta paremmasta tulotasosta. Myös elinkeinoelämä on vilkastunut taloustaantumasta huolimatta. Kuntaan on viime vuosien aikana perustettu enemmän yrityksiä kuin seudulle keskimäärin ja käytännössä maan keskitason verran. Tämä näkyy palvelujen ja erikoiskaupan lisääntymisenä sekä toimialakirjon monipuolistumisena. Suurin osa perustetuista yrityksistä on ollut lähinnä 1-2 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä, jonka vuoksi ne eivät näy yhteisöverotuotoissa. Näyttäisi siltä, että talouden tasapainottamisen hyväksi tehdyt toimenpiteet ja linjakas budjettikuri ovat

9 tuottamassa niitä tuloksia, mitä ohjelmalla haettiinkin, vaikkakin vuoden 2011 olisi toivonut tuottaneen paremman lopputuloksen. Alijäämän kattaminen käynnistyi hyvin vuoden 2007 ylijäämän ansiosta ja vuoden 2008 ennakoitua reilusti suurempi ylijäämä mahdollisti vanhojen alijäämien kattamisen ennakoitua nopeammassa aikataulussa. Vaikeasta yleisestä taloustilanteesta huolimatta myös vuosi 2009 oli noin 2 M ja vuosi 2010 noin 1,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että alijäämiä jää vielä katettavaksi 1,9 M vuodelle 2012. Jos budjetti pitää, alijäämät saadaan katettua yhdistymissopimuksen mukaisesti ennen yhdistymistä. Vuosi 2012 tulee kuitenkin olemaan varsin haasteellinen sekä yleisen taloustilanteen, että uuden Oulun valmistelun takia. Lähes kaikki palvelut siirtyvät Oulun alustalle vuoden 2012 vaihteessa ja loput eli opetustoimi ja päivähoito siirtyvät elokuussa 2012. Käytännössä tämä hankaloittaa tilapäisesti talouden seuraamista ja siihen vaikuttamista. Tämä kuitenkin yritetään hoitaa mahdollisimman hyvin uuden Oulun yhteisenä haasteena. Myös julkisen sektorin kestävyysvaje sekä tehostamisvaatimukset ja taantuman vaikutusta tasoittaneiden valtion tukitoimien lopettaminen voivat vaikuttaa kuntatalouteen hyvin nopeastikin. Julkinen sektori joutunee tekemään varsin tiukkoja taloudellisia päätöksiä lähivuosien aikana. Niistä on saatu jo esimakua hallitusohjelman valmistuttua. Myös valtionosuusjärjestelmää tullaan todennäköisesti muuttamaan ja muutosten lopulliset vaikutukset lähitulevaisuudessa ovat edelleen epäselvät. Vuoden 2009-2011 osalta valtionosuudet eivät kehittyneet aivan yhtä suotuisalla tavalla kuin oli ennakoitu ja mihin viime vuosina on totuttu. Vuoden 2011 muutokset ja kehitys osattiin kuitenkin ennakoida suhteellisen hyvin. Verotulot kehittyivät kohtuullisesti. Heikon kasvun on ennakoitu jatkuvan myös kuluvana vuonna. Viimeisimmän ennusteen mukaan ne kunnissa keskimääräin kasvavat vain 1,6 %. Alkuvuoden verotulokehitys on Haukiputaalla ollut keskimääräisiä ennusteita parempi eli 7,0 %, mutta kehitys tulee taittumaan. Tasapainottamisohjelman tavoitteiden osalta haasteita aiheuttavat tulevat lähivuodet erityisen suurine investointipaineineen. Tämän vuoksi on kriittistä, että valtuuston päättämä elinkaarimallilla toteuttava investointipaketti saadaan toteutettua. Vuoden 2008 aikana siirryttiin välitilinpäätöskäytäntöön. Välitilinpäätöksissä arvioitiin talousarvion euromääräisen toteutumisen lisäksi laadullisia tavoitteita tuloskorttien avulla. Hyväksi havaittua käytäntöä on jatkettu ja kehitetty vuosien 2009-2011 aikana. Käytäntö on jäntevöittänyt sekä seurantaa että suunnittelua ja on todennäköisesti yksi merkittävä tekijä, jolla talouden tasapainottamista on saatu toteutettua. Tilinpäätösvuoden toteuma noudatti perusturvapalveluita lukuun ottamatta kohtuullisen hyvin budjetoitua. Tilanne näytti vielä kohtuullisen hyvältä toisen välitilinpäätöksen aikaan, vaikkakin siinä vaiheessa valtuusto teki talousarvio muutoksia siten, että keskushallinnon nettomenoihin lisättiin 150 t, perusturvaan 300 t ja sivistyspalveluihin 300 t sekä teknisiin palveluihin 250t. Nämä ajateltiin katettavan budjetoitua suuremmillä verotuloilla. Kokonaisuutena toimintatuet kehittyvät ennakoitua paremmin. Toteuma oli 103,2 % eli 27,807 M (ylitys 814 t, kasvu 4,6 %). Toimintamenot puolestaan ylittyivät reilusti. Ne olivat yhteensä 110,183 M (102,7 %, ylitys 2,904M, kasvu 3,8 %). Näin ollen toimintakate oli 82,376 M (102,6 %, ylitys 2,089 M, kasvu 3,5 %). Vuosikate oli peruskunnan ja Liikelaitos Veden osalta 4,544 M eli käytännössä samaa tasoa kuin vuonna 2010. Näin ollen tilikausi oli niukasti ylijäämäinen. Perusturvapalveluissa toimintakate 2011 ylittyi 1,86 M (103,5 %, kasvua vrt. TP2010 3,8 %). Suurimmat ylitykset tapahtuivat asiakaspalvelujen ostoissa (1,7 M, joka sisältää erikoissairaanhoidon ylityksen noin 1,4 M ) sekä eläkemenoissa 0,3 M. Perusturvapalvelujen tulot toteutuivat 2,4 % yli arvioidun (148.800 ). Haastetta lisäsi myös johtavien viranhaltijoiden pitkät virkavapaat ja osa-aikaisuudet. Perusturvapalvelut ovat ryhtyneet aktiivisiin toimenpiteisiin menojen hallinnan parantamiseksi erityisesti psykiatrian kulukehityksen osalta. Toimenpiteiden vaikutukset tulevat osin näkymään vasta tulevaisuudessa, vaikka pahin kehitys taittui jo vuoden 2011 aikana.. Sivistyspalvelut pysyi varsin hyvin korjatussa budjetissa, vaikka arvio VTP II:n mukaan oli kriittisempi. Budjetin ylitys oli lopulta 331 t (101,3%, kasvu 2,9 %. Ylitys johtui perusopetuksen kustannusten noususta. Tekniset palvelut ylittivät korjatun budjettinsa 379 t :lla. Tästä valtaosa syntyi tilapalveluiden ylityksestä ja laitevuokrista. Kulujen kehityksen suunnasta oli merkkejä jo ensimmäisessä välitilinpäätöksessä ja joitain korjausliikkeitä saatiin tehtyäkin, mutta kasvu verrattuna edelliseen tilikauteen oli aivan liian suuri 8,9%. Keskushallinto alitti nettobudjettinsa noin 425 t (90,2 %, kasvu 0,5%). Näin ollen se ei olisi tarvinnut lisämäärärahaa. Kulujen arvioiminen oli haastavaa johtuen uuden Oulun menoista. Todennäköistä on, että kulut jakautuivat vastuualueille enemmän kuin oli ajateltu. Rahoitus alitti 274 t :lla tulobudjettinsa (93,5 %, kasvu 0,8%). Ero johtunee tiettyjen sisäisten vuokrien perimättä jättämisistä. Myös budjetti oli hiukan liian korkeaksi arvioitu. Hallintopalvelut alitti budjettinsa 295 t (58,2 %, -3,1 %). Siihen ei ole yhtä merkittävää syytä, vaan säästö syntyi pienistä eri yksiköiden lähteistä. Välitilinpäätöskäytäntö helpotti ja jäntevöitti sekä seurantaa että suunnittelua seuraavalle vuodelle.

10 Talousarvion 2011 ja taloussuunnitelman 2012-2013 valmistelu aloitettiin toukokuussa, kun hallintokunnille annettiin suunnitteluohjeet ja aikataulutus. Suunnittelu tehtiin yhteistyössä uuden Oulun kuntien kanssa. Tosin varsinaiset raamit jätettiin tässä vaiheessa pöydälle. Valmisteluprosessin aikana ohjeita täsmennettiin useaan otteeseen. Varsinainen budjettityö käynnistyi elokuussa ja sen pohjalukuja tarkennettiin II-välitilinpäätöksen valmistuttua. Kunnanhallitus (14.6.10 120) ja -valtuusto (28.6.2010 40) antoi talousarvion 2011 ja taloussuunnitelman 2012-2013 laadintaohjeet ja aikataulutuksen hallintokunnille. Lopulliset euromääräiset raamit päätettiin KH:ssa (20.9.2010 180) ja KV:ssä (27.9.2010 61). Talousarvion osalta vuodet 2011 ja 2012 olivat sitovia ja vuosi 2013 on jo Uuden Oulun aikaa, joten sen arvo on lähinnä informatiivinen. Raamit ja ohjeet v. 2011 olivat seuraavat: TA 2010 kasvu TA2011 Keskushallinto -4 199 791 0,0 % -4 199 791 Hallintopalvelut -903 964 3,0 % -903 964 Perusturvapalv. -50 420 307 4,0 % -52 437 119 Sivistyspalv. -24 681 669 3,0 % -25 422 119 Tekniset palv. -2 999 900 2,0 % -3 059 898 Yhteensä -83 205 631 3,2 % -85 870 790 Vuoden 2012 osalta kasvu 3 %. Maksujen ja taksojen korotusprosentiksi suositellaan 3-5 %:a. Lisäksi perusturvapalvelut jatkavat erikoissairaanhoidon kulujen nopean kasvun pysäyttämismahdollisuuksien selvittämistä erityisesti psykiatrian osalta. Selvityksen valmistuttua he tuovat intervention kustannusvaikuttavuusanalyysistä erillisenä päätettäväksi. Oheisilla raameilla sekä yllä mainituilla tuloennusteilla (verotulot v. 2011 54,9 M ja v. 2012 57,3 M ; valtionosuudet 31,1 M ja 32,6 M ) vuosikateennuste vuodelle 2011 on noin 4,5 M ja ylijäämä noin 1,5 M. Vastaavat ennusteet vuodelle 2012 ovat 5,5 M ja 2 M. Tällä talouskehityksellä alijäämät on katettu ennen kuntaliitosta. Ohjeita on valmisteluprosessin kuluessa päivitetty kunnanjohtoryhmässä mm. niin, että perusturvapalveluille on annettu 300 t päivähoitoon ja sivistyspalveluille 200 t palkkoihin kohdistettuna. Myös tuloennusteita on päivitetty kehitystä ja tuoreimpia ennusteita vastaaviksi. Investointeja on käsitelty sekä valtuustoseminaarissa että useampaan otteeseen kunnan johtoryhmässä. Kunnanvaltuusto teki 8.11.2010 68 päätöksen Haukiputaan (Länsituulen) lukion ja Länsituulen päiväkodin rakentamisesta ja Kirkonkylän koulun uudisrakentamisesta tai peruskorjauksesta ja lisärakentamisesta elinkaarimallilla. Elinkaarisopimuksen nettonykyarvo on 32 793 792, joka voi tarkentua marraskuussa 2010 alkavissa sopimusneuvotteluissa. Sopimus tehdään 25 vuodeksi kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä kokonaisedullisimmaksi arvioidun NCC:n tarjouksen pohjalta. Suunnittelua ja seurantaa on tarkoitus jatkaa vuonna 2008 aloitetun välitilinpäätöskäytännön avulla. Välitilinpäätöksiä tehdään vuonna 2011 kolme kuten kuluvanakin vuonna. Niissä arvioidaan ja raportoidaan euromääräisen kehityksen lisäksi toiminnallisia tavoitteita. Myös konserniyhtiöt ovat mukana. Johtoryhmä on käsitellyt taloussuunnitelmaa sekä käyttötalouden että investointien osalta lähes jokaisessa syksyn kokouksessa ja pitänyt aiheesta myös seminaarin. Myös valtuustolle pidettiin talousarvio- ja elinkaarimalliseminaari 25.10. Suunnittelun kuluessa kasvuprosentteja ja kasvun jakautumista vastuualueiden välillä hiottiin ja lopullinen toimintatuottojen kasvu on 6,4 %, toimintakulujen kasvu 3,0 % ja nettokasvu 1,9 %. Verotulojen osalta on ennakoitu, että vuoden 2011 kokonaisverokertymä tulee olemaan noin 56 M. Tässä on kasvua TA2010 verrattuna 9,7 % ja 3 % verrattuna kuluvan vuoden ennusteeseen. Vuodelle 2012 ennakoidaan 4,3 % ja vuodelle 2013 4,5 %:n kasvua. Ennusteet perustuvat vuoden 2010 toteumaan sekä Kuntaliiton antamaan verotulokehikkoon. Valtionosuusarvio vuodelle 2011 on 30,9 M. Budjetin valmisteluvaihetta ja pääkohtia on raportoitu hallitukselle. Näiden tuloksena ja talouden taantumasta johtuen kunnan talouden tasapainottamisohjelman 2005-2007 yhteydessä hyväksytyt kehityslinjaukset ovat hiukan hioutuneet, mutta lopputuleman lasketaan toteutuvan ennakoidussa tahdissa viimeistään vuonna 2012.

11 Alijäämien kattaminen KuntaL 65.3 :n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena. Uusia tasapainottamissäännöksiä sovellettiin ensimmäisen kerran laadittaessa kunnan talousarviota ja taloussuunnitelmaa vuodelle 2007 ja sitä seuraaville vuosille Talousarvion 2012 linjausten tavoitteena on, että talous on ylijäämäinen vuoden 2012 tilinpäätöksessä noin 2 M. Kattamatonta alijäämää on vuoden 2011 tilinpäätöksen taseessa jäljellä noin 1,9 M. Tämä tarkoittaa sitä, että alijäämät saataisiin katettua ja Haukiputaan kunta liittyisi Ouluun ilman taseen alijäämää. Budjetti vuodelle 2012 on erittäin tiukka ja vaatii tiukkaa taloudenpitoa. Täytyy myös huomioida, että ohjattavuus ja seurattavuuskin on väliaikaisesti vähintäänkin haasteellista, kun palvelut ovat siirtyneet vuoden alusta tai siirtymässä Oulun alustalle elokuussa. Toisaalta kaikki uuden Oulun kunnat ovat sitoutuneet tiukkaan talouden pitoon ja tiettyihin talouslinjauksiin, jota kautta pyritään takaamaan uudelle Oululle taloudellisesti vakaat lähtöasetelmat. Uusi Oulu Uuden Oulun valmistelutyö toi mukanaan yhteisiä linjauksia ja budjetit tuotiin tiedoksi myös yhdistymishallitukselle. Yhdistymishallitus on ohjeistanut kuntia 10.11.2010 31 seuraavasti: - Yhdistymishallitus edellyttää, että kunnat toteuttavat tinkimättä valtuustojensa hyväksymiä talouden tasapainotusohjelmia - Tavoitteena on, ettei vuodelle 2013 kuntaliitoskunnista siirry taseen alijäämää - Yhdistymishallitus käsittelee kuntien talousarvioluonnokset ennen valtuustokäsittelyjä ja merkittävät talousarviomuutokset käsitellään yhdistymishallituksessa vuoden aikana - Veroprosentit pidetään nykyisellään - Ulkoiset maksut ja taksat pidetään vähintään reaalitasossa (3-5 %), ellei ole lainsäädännöllistä estettä - Vuosien 2011-2013 investointiohjelmat käsitellään yhdistymishallituksessa - Yhteiset kehyslinjaukset ja suunnitteluohjeet valmistellaan vuodelle 2012 TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT Valtionvarainministeriön joulukuussa julkaiseman suhdannebarometrin mukaan vuoden 2011 alkupuoliskolla talous kasvoi hyvää vauhtia ja vielä kesällä talouskasvun odotettiin kehittyvän suotuisasti koko vuoden osalta. Loppukesästä alkanut epävarmuuden nousu, koskien erityisesti euroaluetta, on jälleen kerran välittymässä nopeasti reaalitalouden puolelle. Alkusyksystä lähtien julkaistut taloustilastot ovat osoittaneet laaja-alaisesti aktiviteetin hidastumisen niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Myös Euroopan ulkopuolella kasvu on hidastumassa ml. Kiinassa, jossa kuitenkin kasvuluvut ovat kehittyneisiin maihin nähden edelleen korkeat. Rahapolitiikan puolella, useat keskuspankit, ml. EKP ovat alentaneet ohjauskorkojaan tukeakseen kasvua tulevien kuukausien aikana. Ongelmaksi on kuitenkin muodostumassa se, että useissa maissa korkotaso on jo pitkään ollut varsin alhainen ja siten sen teho ilman muita merkittäviä talouspoliittisia toimia voi osoittautua riittämättömäksi. Finanssipolitiikka on vastaavasti kiristävää useilla merkittävillä talousalueilla. Suomen talous kasvaa ennusteen mukaan tänä vuonna 2,5 % ja siten kasvu on osoittautumassa aikaisemmin arvioitua vaatimattomammaksi. Tilastokeskuksen kolmannen neljänneksen julkistamisen yhteydessä vuoden 2011 toisen neljänneksen kasvulukua korjattiin merkittävästi alaspäin. Suhdanteiden muuttuessa nopeasti on syytä varautua tilastojen tarkentumiseen myös jatkossa. Kuluvana vuonna talous kasvaa vain n. ½ prosenttia ja kasvu tulee painottumaan vuoden loppupuolelle. Ennuste pitää sisällään mahdollisuuden siihen, että talous vajoaa taantumaan kuluvan vuoden loppupuolella ja ensi vuoden alussa. Vuoden 2012 kasvu on miltei kokonaan kotimaisen kysynnän varassa, sillä vienti jää ensi vuonna vaimeaksi. Ilman tärkeiden kauppakumppanien Venäjän, Ruotsin ja Saksan keskimääräistä parempaa talouskehitystä vientinäkymät olisivat kuluvalle vuodelle huonot. Työttömyysasteen ennustetaan kääntyvän vuonna 2012 maltilliseen nousuun ollen yli 8 %. Suurelta työttömyysasteen nousulta vältytään mm. hyvin toimivien työajanlyhennysjärjestelmien ansiosta. Inflaatio pysyy Suomessa selvästi euroalueen keskimääräistä korkeampana ollen vuonna 2012 2,75 %. Vuoden 2011 reaaliansioiden ennustetaan jäävän negatiiviseksi, mutta vuonna 2012 ansiotason ennustetaan nousevan inflaatiota nopeammin. Kilpailukyvyn säilyttämiseksi kotimaisiin kustannustekijöihin olisi syytä kiinnittää erityistä huomiota. Vuonna 2013 talous kääntyy maltilliseen

12 nousuun ja kasvuksi ennustetaan 1,75 %. Edellisen kansainvälistä taloutta kohdanneen kriisin jälkeen Suomen julkisen talouden tila heikkeni nopeasti. Alhaisen talouskasvun ja mahdollisen taantuman johdosta julkisen talouden tilasta muodostuu jälleen haastava. Tämänhetkisen tilanteen yksi merkittävimmistä opetuksista on, että ei ole olemassa mitään yhtä ja kaikille samaa kriteeriä julkisen velan määrästä, jonka jälkeen maa ajautuu ongelmiin. Rahoittajien kannalta olennaista on, kuinka maa selviää nykyisistä ja tulevista velvoitteistaan ottaen huomioon tulevat kasvunäkymät. Suomi on rahoituksen saatavuudessa ja taloudellisessa menestyksessään riippuvainen kansainvälisistä markkinoista. Tulevaisuuden kannalta tärkeää olisi harjoittaa uskottavaa finanssipolitiikkaa sekä sellaista rakennepolitiikkaa, jolla luodaan edellytyksiä tulevalle talouskasvulle. Merkittävää elvytysvaraa ei ole tulevina vuosina käytettävissä. Julkisen talouden alijäämä syvenee Taloudelliset tutkimuslaitokset tekivät laskelmia siitä, miten julkisen talouden kestävyysvajetta voitaisiin korjata. Yleisen näkemyksen mukaan talouskasvu ei yksin riitä kestävyysvajeen korjaamiseen. Tarvitaan myös veronkorotuksia ja julkisten menojen kasvun hillintää. Heikentyneet kasvunäkymät heijastuvat suoraan julkisen talouden rahoitusasemaan. Julkisen talouden alijäämä syvenee ensi vuonna -1,4 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon, kun vielä syyskuussa julkisyhteisöjen arvioitiin olevan vain runsas puoli prosenttiyksikköä alijäämäinen. Menoaste ja velkasuhde nousevat runsaan prosenttiyksikön v. 2012 yksistään siitä syystä, että BKT:n arvo v. 2012 on nyt runsas 4 mrd. euroa alhaisempi kuin mitä aiemmin arvioitiin. Suomen julkista velkaa tulee kasvattamaan myös Euroopan väliaikaisen rahoitusvakausvälineen myöntämät luotot. Suomen julkisen velan suhde BKT:hen pysyy kuitenkin edelleen EU:n perustamissopimuksessa asetettua 60 prosentin viitearvoa pienempänä. Julkisen talouden alasektoreista erityisesti valtion rahoitusaseman näkymät ovat heikentyneet tuntuvasti alkusyksystä. Verotuloarvioita on alennettu, siksi että keskeisten veropohjien, kuten yksityisen kulutuksen, ansio- ja pääomatulojen sekä yritysten toimintaylijäämän arvioidaan kasvavan aiemmin arvioitua hitaammin. Lisäksi ennustejaksolla työmarkkinajärjestöjen raamisopimuksen kustannukset valtiolle ovat ensi vuonna runsas 400 milj. euroa ja v. 2013 noin 550 milj. euroa. Valtiontalouden arvioidaan olevan ensi vuonna noin 7,4 mrd. euroa alijäämäinen kansantalouden tilinpidon käsittein, mikä on noin 3,8 % suhteessa kokonaistuotantoon. Kuntatalous on lievästi alijäämäinen tänä vuonna. Kuntien verotulojen kasvu on hidastunut samalla kun palkkamenojen kasvu on nopeutunut loppuvuotta kohti. Verotulojen kasvun hidastumisen taustalla ovat muun muassa vuoden 2010 verotuksen valmistumisen jälkeen tehdyt kunnallisveron kertymää vähentävät jako-osuuksien oikaisut. Vuonna 2012 kuntien verotulot ja valtionosuudet kasvavat selvästi kuluvaa vuotta hitaammin, vaikka kunnat nostavat keskimääräistä kunnallisveroprosenttiaan 0,09 prosenttiyksiköllä. Vaikka kuntien menojen kasvu hidastuu tuntuvasti ja kunnat myöhentävät investointien aloituksia, syvenee kuntatalouden alijäämä vuonna 2012. Myös kuntien lainakannan kasvu uhkaa jatkua. Vuonna 2013 kustannusten nousun arvioidaan hidastuvan maltillisten palkankorotusten ansiosta. Kuntatalouden kehitys ja ennakkotiedot vuodelta 2010 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu vuosikate laski edellisestä vuodesta 369 miljoonalla eurolla. Vuosikatteen heikkenemiseen vaikutti se, että kuntien toimintakate heikkeni enemmän kuin verotulot ja valtionosuudet kasvoivat. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan 741 miljoonalla eurolla. Myös kuntayhtymien taloustilanne heikkeni hieman. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat selvästi toimintatuloja enemmän, joten kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisestä vuodesta 5,2 prosenttia. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 3,9 prosenttia. Verotulojen 717 miljoonan ja valtionosuuksien 241 miljoonan euron lisäys ei kuitenkaan ylittänyt toimintakatteiden 1,2 miljardin euron heikkenemistä, mikä näkyy kuntien vuosikatteiden laskuna. Vuosikate asukasta kohti oli kunnissa 390 euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 461 euroa. Kaikkiaan 22 kuntaa ja 25 kuntayhtymää arvioi, että toiminta- ja rahoitustulot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenoihin, vaan vuosikate jää negatiiviseksi. Vuosikate kattoi 120 prosenttia kuntien ja kuntayhtymien poistoista. Investoinneista vuosikate riitti kattamaan 63 prosenttia. Investointeihin kunnat arvioivat vuonna 2011 käyttäneensä vajaat 3,5 miljardia euroa, joka on 7,8 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntien ja kuntayhtymien investoinneista viidennes voitiin rahoittaa investointihyödykkeiden myynnillä ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Vuoden 2010 poikkeuksellisen suuriin kuntayhtymien investointimenoihin ja kuntien investointihyödykkeiden myyntituloihin vaikuttivat suuret toimintojen siirrot kuntien ja kuntayhtymien välillä. Tästä syystä kuntayhtymien investointimenot ja kuntien investointihyödykkeiden myyntitulot laskivat molemmat vajaalla 1,8 miljardilla eurolla edellisestä vuodesta.

13 Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2011 lopussa vajaa 13,8 miljardia euroa, eli 961 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaisia velkojaan kunnat ja kuntayhtymät lyhensivät noin 1,4 miljardilla eurolla. Uutta pitkäaikaista lainaa otettiin reilut kaksi miljardia euroa. Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo Manner-Suomen kunnissa oli 2 085 euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli 1 956 euroa. OMAN TALOUSALUEEN NÄKYMÄT Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen 3.3.2011 julkaiseman suhdannekatsauksen mukaan Oulun seutukunnassa asui vuoden 2011 lopussa 229 645 asukasta. Vuoden aikana väestö kasvoi 3243 henkilöllä (1,4 %). Vuonna 2010 seutukunnassa oli 10 962 toimipaikkaa, joissa työskenteli 54 533 henkilöä. Vuoden 2011 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 12,2 %, ja työttömiä työnhakijoita oli 13 113. Oulun seudun vahvuuksia ovat väestön nuori ikärakenne ja osaavan, korkeasti koulutetun työvoiman hyvä saatavuus. Seutukunnalle tärkeä ICT-sektori on viime vuosina monipuolistunut ja riippuvuus yhdestä toimijasta on vähentynyt. Pohjois-Suomen suurhankkeet hyödyttävät myös Oulun seutua. Oulun seudulla ICT-ala on ollut jo muutaman vuoden suuressa muutoksessa, jossa työpaikkoja on kadonnut mutta samaan aikaan syntynyt uusia työpaikkoja. Yleistunnelma on jo kääntynyt positiiviseksi ja jatkuvaan rakennemuutokseen on sopeuduttu. Alueen keskeisen työnantajan, Nokian, vähennykset on saatettu loppuun, työntekijöitä siirtyi sadoittain toisten työnantajien palvelukseen. Työvoimaa kasvattivat mm. Renesas, OP-Pohjola, Accenture, Electrobit, Uros ja monet muut alan yritykset. ICT-alalla kasvussa ovat mobiiliteknologia ja peliala. Puunjalostus- ja metalliala ovat säilyttäneet asemansa. Toisaalta sähkötekninen teollisuus, erityisesti kaapelien valmistus on vaikeassa tilanteessa. Elintarviketeollisuudessa Valio investoi noin 13 miljoonaa euroa rakentamalla Oulun meijeriin lisää tuotanto- ja varastotiloja. Investointi lisää jalostusastetta ja vientiä. Työttömiä työnhakijoita oli v. 2011 Pohjois- Pohjanmaalla kuukaudessa keskimäärin 19 688 ja v. 2010 vastaavasti 21 017 eli työttömien määrä laski keskimäärin 1 329 hakijalla. Työttömien osuus työvoimasta v. 2011 oli 10,7 % ja v. 2010 11,4 % eli laskua edellisestä vuodesta tapahtui 0,7 prosenttiyksikköä. Uusia työpaikkoja avattiin v. 2011 kuukaudessa keskimäärin 2 790, mikä on n.180 vähemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin työpaikkoja avattiin keskimäärin 2 971. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli v. 2011 kuukaudessa keskimäärin 3 095, joista alle 20- vuotiaita oli 726. Nuorten työttömien osuus työttömistä työnhakijoista oli 15,7 %. Nuorisotyöttömyys laski edellisestä vuodesta 233 hakijalla. Yli vuoden työttömänä olleita työnhakijoita oli keskimäärin 4 017 ja heidän osuutensa työttömistä työnhakijoista oli 20,5 %. Pitkäaikaistyöttömyys nousi vuodessa keskimäärin 30 hakijalla eli pysyi noin vuoden 2010 tasolla. Työttömien osuus työvoimasta oli vuodenvaihteessa Haukiputaalla 12,6 % (v. 2010 12,9 %), Oulussa 13,3 % (13,3%), Oulun seutukunnassa 12,2 % (12,3 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla 11,7% (12 %). Tilanne vaihteli huomattavasti vuoden aikana. Alueen iso ongelma on nuorisotyöttömyys, joka alle 25- vuotiaiden osalta oli Pohjois-Pohjanmaan alueella 15,8% (16,1 %), kun koko maan luku oli 12,4% (12,9 %). Väestökasvu jatkui positiivisena, mutta se hidastui lähes kaikissa alueen kunnissa. Haukiputaan asukasluku oli vuoden lopussa 19001 (18 871), jossa on kasvua 0,7 % (130 henkilöä). Kasvu on poikkeuksellisen pieni. Viime vuosien keskimääräinen kasvu on ollut kohtalaisen tasaisesti noin 1,5 %. KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Haukiputaan kunta vajosi pahoihin talousvaikeuksiin 2000-luvun alussa. Kunnan toimintamenot kasvoivat 51,5 prosenttia vuoden 2000 tilinpäätöksestä vuoden 2005 talousarvioon. Samanaikaisesti verotulot ja valtionosuudet lisääntyivät vain 13,5 prosenttia. Kunnan talous kriisiytyi vuonna 2004 niin, että valtuusto käynnisti helmikuussa 2005 talouden tasapainottamisohjelman, jonka avulla kertyneet 11,8 M alijäämät oli tarkoitus kattaa. Talouden tasapainottaminen on toteutettu tasapainottamisohjelman linjausten mukaan ja se näyttää

14 purreen kohtalaisen hyvin. Tärkeimpinä tekijöinä ovat olleet menokehityksen pitkäjänteinen hillitseminen ja toisaalta hyvä tulokehitys vuosina 2007 ja 2008 verotulojen ja valtionosuuksien muodossa. Vaikka vuodet 2009-2011 olivat yleisen taloustilanteen osalta varsin haastavia, saatiin tilinpäätökset pidettyä linjausten mukaisina ja ylijäämäisinä. Henkilökunta on tehnyt hyvää ja tuottoisaa kehitystyötä toimintojen kehittämiseksi ja tehostamiseksi. Lisäksi elinkeinotoiminta on vilkastunut ja monipuolistunut aktiivisen elinkeinopolitiikan ansiosta. Valtuusto kävi vuoden 2009 aikana perusteellisen, vuoteen 2016 ulottuvan strategiaprosessin, jonka tuotokset käsiteltiin kunnanhallituksessa 2.11.2009 238 ja kunnanvaltuustossa 9.11.2009 90. Strategia sisälsi sekä vision, arvot että BSC-korttien avulla määritellyt strategiset päämäärät. Päämääriä ja tavoitteita tarkennettiin vuodelle 2011 ottaen huomioon kuntaliitospäätös ja sen yhteydessä solmitun yhdistymissopimuksen linjaukset. Myös yhdistymishallitus on linjannut erityisesti taloudenpidosta tiettyjä asioita. Oulun seudun viisi kuntaa: Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii tekivät 28.6.2010 päätöksen monikuntaliitoksesta, joka toteutuu vuoden 2013 alussa. Alkuperäisessä selvityksessä oli mukana myös Muhos, joka hylkäsi kuntajakoselvittäjän esityksen 26.4.2010 tehdyssä ensimmäisessä päätöksenteossa. Monikuntaliitos vaikutti monilla tavoin kuntien toimintaan vuoden 2011 aikana. Palveluita, johtamisjärjestelmää ja talouskehitystä sekä eri asioiden nykytila-analyysejä lähdettiin selvittämään heti päätösten synnyttyä. Johtamisjärjestelmä hyväksyttiin toukokuussa ja uuden Oulun johtotason rekrytoinnit käynnistettiin syksyllä ja saatiin päätöksen vuoden vaihteessa. Lähes kaikki palvelut, lukuun ottamatta elokuussa 2012 siirtyviä opetustoimea ja päivähoitoa, siirtyivät ns. Oulun alustalle vuoden vaihteessa. Huolimatta tulevasta kuntaliitoksesta, on kunnan hoidettava talouttaan vastuullisesti ja edelleen yhtenä tärkeimpänä tavoitteena on ollut ja on jatkossakin oltava kattamattomien alijäämien kattaminen, johon valtuusto on päätöksillään sitoutunut. Myös investointitasoon ja velkaantumiseen on syytä kiinnittää huomiota. Erityisesti investointien ja palveluverkon kehittämisen osalta on tarpeen huomioida tulevan Uuden Oulun tarpeet, kehittyminen ja kasvusuunnat. Vuoden 2011 tilinpäätös tulee olemaan noin 18 t ylijäämäinen vuosikatteen ollessa 4,544 M. Tämä on todella kohtuullinen tilinpäätös ottaen huomioon yleinen ja kuntien taloustilanne. Tilinpäätöksen jälkeen kattamattomia alijäämiä on jäljellä 1,9 M, jotka saatanee katettua vuoden 2012. Alkuvuosi näytti siltä, että alijäämät olisi saatu katettua jopa vuoden 2011 tilinpäätöksessä, mutta valitettava, lähinnä perusturvapalveluissa tapahtunut kustannuskehitys sekä erittäin hyvän verotulokehityksen taittuminen loppuvuodesta, jättivät vielä haastetta kuluvalle vuodelle. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut (ulkoiset) TP 2009 TP 2010 TP 2011 Muutos % 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 13 249 13 997 14 822 5,9 Toimintakulut -88 499-93 563-97 198 3,9 Toimintakate -75 250-79 566-82 376 3,5 Verotulot 52 231 55 229 57 082 3,4 Valtionosuudet 28 641 29 608 30 833 4 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 62 70 70 Muut rahoitustuotot 100 182 222 22 Korkokulut -1 281-1 070-1 189 11,1 Muut rahoituskulut -45-30 -97 223 Vuosikate 4 459 4 423 4 544 2,1 Poistot ja arvonalentumiset -3 637-4 469-4 693 5 Arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos 822-46 -149-223,9 Poistoeron lisäys(-)/vähennys(+) 233 167 167 Varausten lisäys(-)/vähennys(+) 1 000 1 500 Rahastojen lisäys

15 (-)/vähennys(+) Tilikauden ylijäämä/alijäämä 2 055 1 621 18-98,9 Tuloslaskelman tunnusluvut 2009 2010 2011 Toimintatuotot/toimintakulut, % 15 15 15,3 Vuosikate/poistot, % 123 99 97 Vuosikate, eur/as 239 234 239 Poistot/as 195 237 247 Kunnan ulkoisten menojen toimintakate kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 2,810 M (3,5 % vrt v.2010 5,7 %). Menojen kasvu taittui reilusti, mutta oli edelleen turhan voimakasta (3,635 M, 3,9 % / v.- 10 5,7 %). Tämä johtuu osittain väestömäärän ja lakisääteisten palveluiden lisääntymisen vaatimasta henkilömäärän lisäämisestä ja osittain kasvaneista palveluiden ostamisesta. Työntekijöiden määrä lisääntyi vakituiset, sijaiset ja määräaikaiset yhteenlaskettuna 27 henkilöllä ja henkilöstökulut kasvoivat 4,12 % (4,72 %). Palvelujen ostot taas kasvoivat 3,33 % (8,23 %). Ulkoiset toimintatuotot kehittyvät varsin hyvin: kasvua oli 825 t eli 5,9 % (5,7 %). Hallintokunnat pysyivät kohtuullisen hyvin perusturvapalveluita lukuun ottamatta budjeteissaan, kuten edellä ja toisaalta vastuualueiden omissa toimintakertomuksissa on kuvattu. Sitovuustason jo aiemmin tehty muutos ulkoiseen ja sisäiseen nettoon auttoi selvästi erityisesti teknisen toimen kustannusten ja tuottojen ennakointia, vaikka siinä edelleenkin on kehittämisen varaa. Edelleen näyttää siltä, että tulopuoli arvioidaan kaikkialla melko varovasti budjettivaiheessa. Tosin siinäkin on kehitytty, mutta erityisesti projektituotot tulevat tulevaisuudessakin vaikeuttamaan arviointia. Verotulojen kasvu oli ennakko-odotuksia noin miljoona euroa parempaa (3,4 %). Joskin alkuvuosi antoi odottaa jopa parempaa kokonaiskertymää. Vaikka matkaa parhaiden vuosien noin 10 %:n kasvuun vielä on, voidaan tätä kasvua pitää kohtalaisen hyvänä eteenkin, kun veroprosentteihin ei tehty muutoksia yhteisen uuden Oulun linjausten mukaisesti. Tilastojen mukaan Haukiputaan veropohja on parantunut tasaisesti 2000-luvulla. Tämän taustalla on koulutus- ja sitä kautta tulotason nousu. Yhteisöveron kehitys parani noin 20 % edelliseen vuoteen verrattuna ollen noin 1,3 M. Kehityssuunta on oikea, mutta sen merkitys kokonaisverokertymässä on noin 2%:n luokkaa. Valtionosuuskehitys oli positiivinen (kasvua 1,225 M, 4 %), mutta uusi valtionosuusjärjestelmä siirtymätasauksineen ja kotikuntakorvauksineen ei selvästikään suosi Haukipudasta. Vuosittainen kasvusuunta on seurausta kunnan nuoresta ikärakenteesta ja väestönkasvusta sekä toisaalta sairastavuudesta. Lainakannan kasvaessa rahoituskulut kasvoivat hiukan (11%). Tässä näkyi myös vuoden aikana hiukan noususuunnassa ollut korko, joka kuitenkin loppuvuonna asettui varsin maltilliselle tasolle. Edelleen kehitys seuraa pitkälti ennätyksellisen alhaista korkotasoa. Haukiputaan kunnan lainamäärän takia korkokehityksellä on varsin suuri merkitys. Lainasalkku on pyritty rakentamaan suhteellisen riskittömäksi, mutta siinä on myös elementtejä, joiden avulla kunta on hyötynyt alhaisesta korkokehityksestä. Vuoden 2011 lainat otettiin pääsääntöisesti kuntatodistusten kautta lyhytaikaisina lainoina, jotta uuden Oulun lainasalkku on joustavampi rakentaa optimaaliseksi. Haukiputaan vuosikatteen kehitys on ollut viimeiset pari vuotta varsin tasainen. Jos tarkastelee koko talouden tasapainottamisjakso, on kehitys erittäin positiivinen. Tällä periodilla on noustu -2,6 M :sta (TP 2005) 4,4-6,6 M vuosikatteeseen. Vuosikate vuonna 2011 on yleiseen ja kuntien taloustilanteeseen nähden kohtuullinen 4,5 M. Tällä tasolla tilinpäätös on niukasti (18 350 ) ylijäämäinen. Poistot on käsitelty valtuuston poistosuunnitelman mukaisesti ja ne ovat investointeihin suhteutettuna lähialueen kuntien kanssa vertailukelpoiset. Ylijäämän avulla voidaan jatkaa vanhojen alijäämien kattamista aikataulussa. Alijäämiä on jäljellä 1,93 M, jotka saadaan budjetin pitäessä katettua tilinpäätöksessä 2012.

16 Kunta ja vesihuoltolaitos yhteensä (ulkoiset ja sisäiset) TULOSLASKELMA 2010 2011 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 9 754 585,00 10 163 773,23 Maksutuotot 3 691 444,64 3 793 251,68 Tuet ja avustukset 2 111 246,32 1 494 548,13 Vuokratuotot 10 692 531,12 10 983 551,14 Muut toimintatuotot 356 605,08 368 620,01 Valmistus omaan käyttöön 3 000,52 3 027,04 TOIMINTATUOTOT 26 609 412,68 27 806 771,23 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -36 323 964,57-38 030 214,40 Henkilöstösivukulut Eläkekulut -8 367 214,84-8 547 204,78 Muut henkilöstösivukulut -2 625 929,85-2 690 916,52 Palvelujen ostot -35 397 021,73-36 574 513,50 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 899 320,81-6 454 974,44 Avustukset -6 965 567,80-7 046 908,63 Muut toimintakulut -10 596 100,87-10 838 257,13 TOIMINTAKULUT -106 175 120,47-110 182 989,40 TOIMINTAKATE -79 565 707,79-82 376 218,17 Verotulot 55 228 836,08 57 081 854,74 Valtionosuudet 29 607 763,00 30 833 275,00 Rahoitustuotot 387 881,50 436 433,88 Rahoituskulut -1 235 496,00-1 430 979,78 VUOSIKATE 4 423 276,79 4 544 365,67 Poistot - 4 469 445,29-4 693 092,59 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS -46 168,50-148 726,92 Poistoeron muutos 167 077,11 167 077,11 Varausten muutos 1 500 000,00 Rahastojen muutos TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 1 620 908,61 18 350,19

17 RAHOITUSLASKELMA JA SEN MUUTOKSET Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TA2011 TP 2011 1 000 1 000 1 000 1 000 1000 1 000 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Vuosikate 5 626 6 629 4 458 4 423 6 528 4 544 Satunnaiset erät 4 Tulorahoituksen korjauserät 80-157 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit -6 391-11 602-13193 -9 873-15 929-13 971 Rahoitusosuudet investointimenoihin 110 3 008 909 541 1620 277 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luov.voitot Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta 1 600 1 803 33-1 0 426 1 025-314 -7 794-4 910-7 781-8724 Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainauksen muutokset -258-88 31 900 711 Antolainasaamisten lisäykset -410-150 0-10 Antolainasaamisten vähennykset 322 181 900 721 Lainakannan muutokset -1 794 1 379 5 028 4 747 6 900 5 666 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 9 576 7 010 10 000 7 000 8 000 447 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -4 342-5 058-12 852-6 052-5300 -5 780 Lyhytaikaisten lainojen muutos -7 028-573 7880 3 802 4 200 11 000 Oman pääoman muutokset -813 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien -32 180-164 -51 11 muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 2-111 2-13 -32 Pitkäaikaisten saamisten muutos 7 170 170 170 Saamisten muutos -869-1 508 674-553 -282 Korottomien pitkä- ja lyhytaik. velko- 2 400 932 1766 731 2 417 jen muutos Rahoitustoiminnan nettokassavirta -1 099 784 7388 5 062 7 800 8 491 Kassavarojen muutos -74 470-405 152-19 -232 Kassavarojen muutos -74 470-405 152-19 -232 Kassavarat 31.12. 370 840 435 587 568 355 Kassavarat 1.1. 444 370 840 435 587 587 Rahoituslaskelman tunnusluvut 2007 2008 2009 2010 TA 2011 2011 Investointien tulorahoitus, % 89,6 77,1 36 47,4 45,6 33 Pääomamenojen tulorahoitus, % 53 48,6 17,7 30,9 33,3 24 Lainanhoitokate 1,2 1,2 0,56 0,9 1,2 0,8 Kassan riittävyys, pv 2 3 1 2 2 1 Asukasmäärä 18115 18368 18651 18871 19100 19001

Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta osoittaa, miten vuosikate riittää investointien rahoitukseen. Tunnuslukuna investointien tulorahoitusaste osoittaa samaa. Pääomamenojen tulorahoitusasteessa ovat lisäksi mukana antolainojen nettolisäys ja lainanlyhennykset. Vuonna 2011 maksettiin pitkäaikaisia lainoja pois 5,780 M. Sen ja kohtuullisen mittavan investointiohjelman vuoksi lainatarve oli melko suuri (5,7 M ). Johtuen uuden Oulun tulemisesta, uuden Oulun linjausten mukaisesti lainatarve katettiin lähinnä lyhytaikaisella lainalla kuntatodistuksia käyttäen, koska se toisi joustomahdollisuutta lainojen järjestelyyn liitoksen syntyessä v. 2013. Myös matala korkotaso tuki ratkaisua. Lyhytaikaista lainaa otettiin 11 M ja pitkäaikaista 447 t ). Talouden tasapainottamiseksi tehtyjen toimenpiteiden vaikutus on nähtävissä, kun rahoituslaskelmaa tarkastellaan pitkällä aikajänteellä. Tilanne on kuitenkin edelleen korjausta vaativa kasvukunnan suurista menopaineista ja tulevista investointitarpeista johtuen. Kunta investoi ja maksaa lainanlyhennykset edelleen lainavaroin ja lainanhoitokate sekä kassan riittävyys osoittavat kunnan maksuvalmiuden heikkouden. Kunnan taloustilanne on väestönkasvusta, kasvukunnan menopaineista ja investointitarpeista johtuen jatkuvaa tasapainottamista vaativa. Seuraavalle kolmelle vuodelle budjetoidut suhteellisen suuret investoinnit tulevat aiheuttamaan lainatarpeineen rahoitusriskin, johon on syytä suhtautua varsin vakavasti. Valitettavasti tilanne on samankaltainen kaikkien uuden Oulun kuntien osalta. Tämän vuoksi investointiohjelmaa pitäisi vielä pystyä karsimaan ja samalla on tarpeen tarkastella myös muita kuin oman taseen vaihtoehtoja investointien toteutukselle.

19 Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA 2 010 2 011 2 010 2 011 1000 1000 1000 1000 VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 103 903 112 639 OMA PÄÄOMA 40 188 40 207 Aineettomat hyödykkeet 621 693 Peruspääoma 36 025 36 025 Aineettomat oikeudet 17 15 Liittymismaksurahasto Tietokoneohjelmistot 199 160 Arvonkorotusrahasto 6 114 6 114 Muut pitkävaikutteiset menot 405 519 Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä -3 572-1 951 Ennakkomaksut Tilikauden ylijäämä/alijäämä 1 621 18 Aineelliset hyödykkeet 84 505 93 168 POISTOERO JA VAPAAEHTOI- 4 051 3 884 SET VARAUKSET Maa- ja vesialueet 20 492 21 014 Poistoero 4 051 3 884 Rakennukset 41 079 46 422 Kiinteät rakenteet ja laitteet 15 868 19 151 Koneet ja kalusto 1 743 1 942 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 508 390 Keskeneräinen tuotanto 5 322 4 639 Valtion toimeksiannot 126 61 Lahjoitusrahastojen pääomat 382 324 Sijoitukset 18 778 18 778 Muut toimeksiantojen pääomat 5 Osakkeet ja osuudet 18 778 18 778 VIERAS PÄÄOMA 68 710 76 808 Pitkäaikainen 37 774 33 045 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 524 394 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 8 636 8 712 Valtion toimeksiannot 142 70 Lainat julkisyhteisöiltä 23 466 18 071 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 382 324 Muut velat 5 672 6 262 Lyhytaikainen 30 936 43 764 VAIHTUVAT VASTAAVAT 9 030 8 255 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 10 739 20 739 Vaihto-omaisuus 397 269 Lainat julkisyhteisöiltä 8 026 9 026 Aineet ja tarvikkeet 98 60 Ostovelat 3 740 5 262 Keskeneräiset tuotteet 244 85 Muut velat 2 748 2 988 Valmiit tuotteet Siirtovelat 5 681 5 749 Muu vaihto-omaisuus Ennakkomaksut 56 124 VASTATTAVAA 113 458 121 288 Taseen tunnusluvut Saamiset 8 045 7 631 Omavaraisuusaste, % 39 36 Pitkäaikaiset saamiset 163 Rahoitusvarallisuus -3 183-3 622 eur/asukas Siirtosaamiset 0 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 70 75 Muut saamiset 163 Lainat, eur/asukas 2 696 2 976 Lainakanta 31.12. 1000 eur 50 868 56 549 Lyhytaikaiset saamiset 7 883 7 631 Asukasmäärä 18 871 19 001 Myyntisaamiset 1 817 1 971 Lainasaamiset 1 608 897 Muut saamiset 3 506 3 393 Siirtosaamiset 952 1 370 Rahat ja pankkisaamiset 587 355 VASTAAVAA YHTEENSÄ 113 458 121 259

20 Tase ja sen tunnusluvut kuvaavat kunnan taloudellista asemaa ja rahoituksen rakennetta. Kunnan omavaraisuutta ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitemmällä tähtäimellä kuvaava omavaraisuusaste on edelleen erittäin huono (36 %). Kriisirajana pidetään yleisesti 50 % ja tavoiteltavana tasona 70 %. Kunnan rahoitusrakenteen vinoutta kuvaavat rahoitusvarallisuuden suhde vieraaseen pääomaan ja kunnan suhteellinen velkaantuneisuus. Rahoitusvarallisuus on selvästi edelleen negatiivinen, vaikka huono kehityskulku on saatu suhteellisen hyvin hallintaan. Suhteellinen velkaantuneisuus osoittaa, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kunnan lainamäärä kasvoi merkittävästi vuosina 2004 ja 2005. Vuonna 2007 lainamäärää saatiin hiukan kevennettyä ja vuonna 2008 se kasvoi maltillisesti. Kasvu jatkui myös vuonna 2009-2011, mutta pysyy edelleen ns. kriisikuntarajan alapuolella. Emokunnan lainat ovat lisääntyneet noin 5,681 M. Tyttärien lainataakka puolestaan on hiukan keventynyt (noin 1M ), joskaan Haukiputaan Kehityksen lainojen takasin maksu ei ole OSEKK-kauppojen peruuntumisesta johtuen aivan yhtä nopeaa kuin oli budjetoitu. Kuntalainaa on yhteensä 2 976 /asukas (2696 /as. TP2010) ja koko konsernin lainaa noin 4534 /asukas (4320 ). Suhteellinen velkaantuneisuus on edelleen hyvin korkea. Talouden tasapainottamistoiminnoissa asiaan on kiinnitettävä vakavaa huomiota, vaikka kunnan kasvupaineet ovat kovat. Tasevertailu paljastaa, että kunnan olisi tarkoin harkittava uusinvestointejaan ja niiden toteuttamistapoja. KOKONAISTULOT JA -MENOT TULOT 1 000 % MENOT 1 000 % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 14 822 12,9 Toimintakulut 97 198 82,2 Verotulot 57 082 49,7 - Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet 30 833 26,9 Korkotuotot 70 0,1 Korkokulut 1 189 1,0 Muut rahoitustuotot 222 0,2 Muut rahoituskulut 97 0,1 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät +/- Pakollisten varausten muutos Investoinnit Rahoitusosuudet inv.menoihin 277 0,2 Investoinnit Pysyv. vastaav. hyöd.luov.voitot Investointimenot 13 971 11,8 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen lisäys 447 0,4 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 5 780 4,9 Lyhytaikaisten lainojen muutos 11 000 9,6 Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä 114 753 100 Kokonaismenot yhteensä 118 235 100,0