Maaseutulautakunta 44 30.09.2015 Kaupunginhallitus 266 19.10.2015 Kaupunginvaltuusto 59 16.11.2015 Maaseutulautakunta 12 24.02.2016 Sastamalan kaupungin metsien tilanne 581/14.03.02/2015 MAALTK 30.09.2015 44 Maaseutulautakunnalta on pyydetty 15.6.2015 olleen kaupunginvaltuuston kokouksen jälkeen tietoa kaupungin metsien puunmyyntituloista ja siitä, onko kaupungin tekemät hakkuut kestävällä pohjalla. Pyynnössä todettiin, että kokonaisuuden kannalta olisi hyvä, jos lautakunta käsittelisi asiaa alkusyksystä, jonka pohjalta määriteltäisiin oikea hakkuumäärä lähivuosille. Sastamalan kaupungilla on metsämaata 2011 hehtaaria sekä Ritajärven luonnonsuojeluale, joka on 127 hehtaarin suuruinen. Metsämaa on jakaantunut eri kehitysluokkiin seuraavasti - taimikoita 282 hehtaaria - nuoria kasvatusmetsiä 381 hehtaaria - varttuneita kasvatusmetsiä 886 hehtaaria - uudistuskypsiä metsiä 322 hehtaaria Yleinen tavoite on, että talousmetsälössä olisi seuraavat kehitysluokkien prosenttiosuudet - taimikot 25 % - nuoret kasvatusmetsät 30 % - varttuneet kasvatusmetsät 30 % - uudistuskypsät metsät 15 % Sastamalan kaupungin metsissä on seuraavat kehitysluokkien prosenttiosuudet - taimikot 15 % - nuoret kasvatusmetsät 20 % - varttuneet kasvatusmetsät 47 % - uudistuskypsät metsät 17 % Tällä hetkellä keskipuustomäärä on 150 m3/ha. Puuston määrä on 268 500 m3 Kymmenen vuoden kasvu on 102 500 m3 Yhteensä 371 000 m3
Vähennetään hakkuut (yhdeksältä vuodelta) 51 000 m3 Puuston määrä 31.12.2025 on 320 000 m2 Hehtaaria kohti keskipuustomäärä 160 m3 Kantoraha-arvio vuosilta 2017-2024 yhteensä 1 674 000 euroa. Arvioitu puunmyyntitulo 200 000 /vuosi (vuodet 2017-2024). Vuoden 2016 puunmyyntitulo on noin 310 000, johtuu vuosien 2015-2016 harvennuksista ja päätehakkuista (Metsätaloussuunnitelman uusintavaiheessa havaituista hakkuurästeistä johtuen). On hyvä muistaa, että kaupungin puunmyyntitulo on verovapaata. Kaupungin metsät ovat hyvässä kasvukunnossa ja hyvin hoidettuja. Ne muodostavat tuottavan kokonaisuuden. Jos kaupunki sijoittaa metsiin edelleen työpanosta, tulee metsistä tuottoa ja varallisuuden arvo säilyy. Edellytyksenä kuitenkin, että pinta-alat säilyvät riittävän suurina ja metsiä on pitkällä aikavälillä hoidettu hyvin. Tulonlähdettä ei kannattaisi hävittää. Yleisesti hyvin hoidettuja metsiä ei tule myyntiin, joten Sastamalan kaupungin omistamat talousmetsät ovat suorastaan liian hyviä myytäviksi. Kesäkuun 2015 metsäkauppojen metsämaahehtaarin keskipuusto oli 96 m3/ha. Sastamalan kaupungin metsien keskipuusto on 150 m3/ha. Kaupungin metsäalueet ovat jokaisen asukkaan omaa takapihaa, jossa voi kulkea ja liikkua. Valmisteluvastuu: maaseutujohtaja Katariina Pylsy Ehdotus maaseujo: Maaseutulautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle, että Sastamalan kaupungin metsien arvioitu puunmyyntitulo on 200 000 /vuosi (vuodet 2017-2024) oheismateriaalin mukaisesti. Vuoden 2016 puunmyyntitulo on noin 310 000 metsäsuunnitelman mukaisesti. KHALL 19.10.2015 266 Oheismateriaalina on maaseutujohtaja Katariina Pylsyn koostama esi-
tys ja yhteenveto Sastamalan kaupungin metsäomaisuudesta. Valmisteluvastuu: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, hallintojohtaja Ta pio Rautava Ehdotus kj: Kaupunginhallitus päättää merkitä maa seu tu lau ta kun nan esityksen tiedoksi ja saattaa esityksen myös kau pun gin val tuus tol le tiedoksi. Arvioidut vuotuiset puunmyyntitulot määritellään esi tyk sen pohjalta erikseen kaupungin kunkin vuoden talousarviossa ja -suun ni telmas sa. KVALT 16.11.2015 59 Oheismateriaalina on maaseutujohtaja Katariina Pylsyn koostama esitys ja yhteenveto Sastamalan kaupungin metsäomaisuudesta. Ehdotus kh: Kaupunginvaltuusto merkitsee tiedoksi saaduksi maaseu tu lau ta kun nan esityksen ja yhteenvedon Sastamalan kaupungin met sä omai suu des ta. Arvioidut vuotuiset puunmyyntitulot mää ri tel lään esityksen pohjalta erikseen kaupungin kunkin vuoden ta lous ar vios sa ja -suunnitelmassa Päätös: Keskustelun kuluessa valtuutettu Olavi Vinha ehdotti, että päätösehdotuksen toinen lause muutettaisiin seuraavasti: Arvioidut vuotuiset puunmyyntitulot ovat n. 200 T, joka var mis taa kaupungin metsienhoidolle kestävät tuottoperusteet. Kokoomuksen valtuustoryhmän ehdotus: "Maaseutujohtajan laatima selvitys kaupungin talousmetsien hoi dos ta ja hakkuista osoittaa, että hakkuumahdollisuudet käytetään vain osittain. Selvitys perustuu tuoreeseen metsäsuunnitelmaan, joten poh ja tieto jen voi luottaa olevan oikeat. Kaupungin talousmetsien puuston ikärakenne on jo tällä hetkellä painot tu nut vanhempiin ikäluokkiin. Samanaikaisesti esitetään ha kat ta vaksi noin puolet vuotuisen kasvun määrästä. Käytännössä tä mä tarkoittaa päätehakkuiden vähäistä määrää, joka johtaa no pe aan päätehakkuuikäisten puustojen määrän kasvuun. Se tarkoittaa kasvun eli vuotuisen tuoton laskua ja puustoon si tou tuneen pääoman kasvua. Käytännössä tämä alentuneen tuoton lisäksi tar koit taa erilaisten tuhoriskien nopeaa kasvamista. Puustot ovat kuu sival tai sia ja vanhentuvia kuusikoita uhkaavat sekä la hot ta ja sie ni vau riot
että myrskytuhot. Kestävästi eli tulevaisuuden hyvät hakkuumahdollisuudet säilyttäen ja parhaan puuston kasvun säilyttäen oikea hakkuumäärä on suun nil leen vuotuisen kasvun tasolla. Tämä tarkoittaa varovasti arvioiden noin vuotuista 10.000 m3 hakkuumäärää. Metsäsuunnitelmassa esitetty hakkuiden määrä ei ole peruste jättää met sien hakkuumahdollisuuksia hyödyntämättä. Suunnitelma laa di taan omistajan antamien tavoitteiden mukaisesti. Jos tavoitteena ei ole käytetty metsien rakenteen ohjaamista optimaaliseen ikä ja kau maan ja tuottoon voivat esitetyt hakkuut olla alimitoitettuja. Kokoomuksen valtuustoryhmä esittää talousmetsien hak kuu mää räk si edellä kuvattua kestävää tasoa." Keskustelun kuluessa valtuutettu Jukka Pusa/Kokoomuksen valtuustoryhmä totesi, että ehdotus voitaisiin käsitellä myös ponsiehdotuksena. Kun muita ehdotuksia ei tehty puheenjohtaja päätti keskustelun. Puheenjohtaja totesi valtuutettu Olavi Vinhan ehdotuksen rau en neen kannatuksen puuttuessa. Tämän jälkeen puheenjohtaja tiedusteli voidaanko Kokoomuksen ehdo tus vuosikasvua vastaavasta vuotuisesta hakkuumäärästä hy väk syä yksimielisesti pontena. Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen esi tyksen lisättynä ponnella vuosikasvua vastaavasta hak kuu mää räs tä. MAALTK 24.02.2016 12 Kaupungin koko metsäomaisuus on yhteensä 2 180 hehtaaria. Varsinaisesta metsäsuunnitelmasta on erotettu omaksi kokonaisuudeksi : - Virkistys- ja retkeilyalueet - Järvenrantametsävyöhykkeet - Metsälakikohteet - Pienet suometsäsaarekkeet - Kitu- ja joutomaat, kalliot, suot, saaret, yhteensä 260,5 hehtaaria sekä Ritajärven luonnonsuojelualue 127 hehtaaria, eli yhteensä 260,5 ha + 127,0 ha = 387,5 hehtaaria. Rantametsien luontoarvot huomioidaan jättämällä rantavyöhykkeet luonnontilaan keskittämällä säästöpuita rantaan, erityisiä rakennepiirteitä sisältävä kohde voidaan myös rajata käsittelyn ulkopuolelle. Vesistöön rajoittuvassa hakkuussa arvioidaan
maisemavaikutusta sekä vesistöön päin että vesistöstä poispäin. Oheismateriaalissa "Sastamalan kaupungin metsäomaisuus" erityisalueet on lueteltu. Kaupungin metsien ikärakenne painottuu erittäin voimakkaasti 30-50 vuotiaisiin metsiin ja ne ovat hyvässä kasvukunnossa (harvennushakkuut on tehty ajallaan). Vanhoja metsiä hakataan lähivuosina tasaisesti, mutta niitä ei ole suhteessa tarpeeksi. Tämän hetken keski-ikäiset metsälohkot ovat 15-35 vuoden kuluttua hakkuukypsiä ja silloin hakkuutulot nousevat merkittävästi. Mikäli Elävän maaseudun pitää tavoitella valtuuston hyväksymän ponnen mukaisesti kymmenen vuoden ajanjaksolla vuosikasvua vastaavaa hakkuumäärää, voidaan tavoitteen saavuttamiseksi joutua aikaistamaan päätehakkuita, mikä ei ole taloudellisesti järkevää. Toiminta voi näyttää ensimmäisenä neljänä vuotena hyvältä, mutta toimintajakson viimeisenä kuutena vuonna hakkuutulot saattavat voimakkaasti ehtyä. Sastamalan kaupungin metsissä voitaneen harjoittaa edelleen kestävää metsänhoitoa, mikä tarkoittaa turvattua metsän hyödyntämistä: puuta kasvaa vuoden aikana suhteessa enemmän kuin sitä hakataan. Sastamalan kaupungin metsien hoidossa on pyritty toimimaan siten, että metsien hoito ja käyttö on ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävää. Valmisteluvastuu: maaseutujohtaja Katariina Pylsy Ehdotus maaseujo: Sastamalan kaupungin metsien tilanne saatetaan maaseutulautakunnalle tiedoksi.