Valtuustoaloite Riihimäen kaupungin metsätaloussuunnitelman päivittämiseksi

Transkriptio

1 Valtuustoaloite Riihimäen kaupungin metsätaloussuunnitelman päivittämiseksi Kvalt Khall Ympla Tekla Khall Valtuutettu Kalevi Pullinen ym. jättivät seuraavan valtuustoaloitteen: Riihimäen kaupungille on valmisteilla uusi metsäsuunnitelma erikseen puisto- ja talousmetsille. Olemme suunnitelman linjauksista huolissamme. Puistometsiksi on valmistelussa katsottu niinkin suuri pinta-ala kuin 302 ha ja talousmetsiksi vain 332 ha. Suunnitelman mukaan metsien arvioitu vuosikasvu on 3500 m/3 ja ehdotettu hakkuumäärä on vain 1500 m/3 vuodessa. Tämä johtaa jo nyt selvästi ikääntyneen puuston entistä suurempaan osuuteen metsissämme tulevaisuudessa. Esitetyllä ohjelmalla metsämme rappeutuvat, altistuvat lahoamiselle, myrsky- ja hyönteistuhoille (etenkin viime aikoina voimakkaasti lisääntyneille kirjanpainajatuhoille). Yli-ikäiset puisto- ja talousmetsät eivät ole ulkoilijoillekaan turvallisia. Mikä liekään kaupungin vastuu, kun ulkoilijalle tapahtuu onnettomuuksia puoliksi lahonneiden puiden johdosta? Ikääntynyt metsä estää tehokkaasti uusien taimikoiden ja nuorten tulevien metsien syntymisen. Taimikoiden osuus jo nykyrakenteessakin on kestävää metsätaloutta ajatellen liian pieni. Ennen kaikkea esitetty ohjelma johtaa kaupungin metsätalouden alasajoon ja vajaa-käyttöön, kun kasvusta hyödynnetään vain runsas kolmannes. Lisäksi metsätalouden mahdollisesta nettotaloustuloksesta jää vuosittain saamatta karkeasti arvioiden euroa, mikä merkitsee miljoonan euron tulomenetystä 10 v. suunnittelukaudelle. Onko meillä varaa jättää tätä tulolähdettä käyttämättä? Esitämme, että teknisen lautakunnan alaisuuteen perustetaan virkamies-/ luottamushenkilötyöryhmä, mikä voi kutsua asiantuntijoita kuultavakseen. Työryhmän tulisi valmistella esitys kaupungin metsätalouden ja suunnitelman tavoitteiksi ja selvittää ainakin seuraavia asioita päätöksen teon pohjaksi: - metsätalouden nettotulos viimeisen 5 vuoden aikana. - metsien hoidon organisointi, mm konsulttipalveluiden käyttötarve / oma osaaminen. - metsien pinta-alan jakautuma puisto- ja talousmetsiin. Vahteriston alueen tuleva käyttö. - taloudellisen tuloksen parantamiseksi tulisi selvittää pystykauppamuodon käyttöönotto puukaupassa ainakin talousmetsien osalta. (Pystykaupassa puun ostaja hoitaa puunkorjuun ja maksaa kustannukset sekä työjohdon) - vuosittaisen hakkuutavoitteen suuruus huomioiden puuston kasvu ja metsien riittävä uudistuminen ja monimuotoisuuden lisääminen. (esimerkiksi jalopuumetsät) - puukauppojen ja hoitotöiden kilpailutuskäytäntö Uskomme, että kaupunkilaiset arvostavat tulevaisuudessakin hyvin hoidettuja, valoisia, turvallisia ja monimuotoisia metsiä. Metsät tulisi pitää metsinä ja puistot puistoina. Esitämme, että kaupunginhallitus ryhtyy toimiin, joilla varmistetaan, että valmistelussa oleva metsäsuunnitelma pohjautuu monipuoliseen, am-

2 mattitaitoiseen, myös taloudelliset seikat huomioivaan ja perusteelliseen valmisteluun. Puheenjohtajan ehdotuksesta aloite päätettiin lähettää kaupunginhallituksen valmisteltavaksi Khall (sm) Ehdotus/KJ: Kaupunginhallitus toteaa, että valtuuston päätökset on tehty oikeassa järjestyksessä eivätkä mene valtuuston toimivaltaa ulommaksi eivätkä muutoin ole lain vastaisia ja päättää panna ne täytäntöön. Edelleen kaupunginhallitus päättää - pyytää valtuutettu Kalevi Pullisen aloitteesta Riihimäen kaupungin metsätaloussuunnitelman päivittämiseksi teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan lausunnot - saattaa valtuutettu Ismo Portinin aloitteen koskien perintätoimistojen käyttöä Riihimäellä hallintokeskuksen valmisteltavaksi - pyytää valtuutettu Pertti Mäkelän aloitteesta kiinteistöstrategian luomiseksi Riihimäen kaupungille teknisen lautakunnan lausunnon. Aloitteet ovat OHEISENA. Ympla (em) Ehdotus/ympäristöjohtaja: Ympäristölautakunta toteaa aloitteen johdosta seuraavaa: Kaupungin omistamilla metsillä on keskeinen merkitys kuntalaisten hyvinvoinnin ja virkistyksen sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Pelkästään puuntuoton näkökulmasta kaupungin metsiä ei tule hoitaa. Ympäristölautakunta on antanut lausunnon kaupungin metsä- ja puistometsäsuunnitelmista Lausunnossaan ympäristölautakunta on tuonut esille yksittäisten arvokohteiden lisäksi keskeisiä periaatteita, joiden tulee ohjata kaupungin metsien hoitoa. Myös metsäsuunnitelman luettavuuteen on esitetty parannuksia. Ympäristölautakunta toistaa lausunnossaan esittämänsä ja toivoo, että lautakunnan antama lausunto otetaan huomioon kaupungin metsäsuunnitelmia käsiteltäessä. Ympäristölautakunta muistuttaa, että kaupungin lakisääteinen tehtävä on huolehtia luonnonsuojelun edistämisestä alueellaan. Riihimäen kaupunkistrategian yhtenä tavoitteena on kaupungin viheralueiden turvaaminen ja ekologisen kestävyyden huomioiminen kaupungin toiminnan kehittämisessä. Riihimäen kaupunki on sitoutunut myös ympäristöpolitiikassaan edistämään metsien, virkistysalueiden sekä muiden luontokohteiden luonnon monimuotoisuutta sekä huomioimaan kaupungin metsien hoidossa luonnon monimuotoisuuden ja virkistysarvojen säilymisen. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä ympäristöpolitiikassa todetaan myös, että Riihimäen kaupunki turvaa viheralueiden ja ekologisten yhteyksien säilymisen ja huolehtii kaupunkiluonnon elinvoimaisuudesta ja viherverkon toimivuudesta myös tiivistyvässä kaupunkirakenteessa. Edellä mainittujen periaatteiden tulee ohjata kaupungin metsien hoitoa. Riihimäen kaupungin metsäsuunnittelussa on jatkossa otettava entistä

3 paremmin huomioon metsien monimuotoisuus, arvokkaat luontokohteet ja elinympäristöt, virkistyskäyttö sekä maisemalliset ja alue-ekologiset piirteet. Tämä edellyttää arvokohteiden luotettavaa kartoittamista ja olemassa olevan tiedon hyödyntämistä sekä näiden tietoista huomioimista myös metsäsuunnitelman laadinnassa. Vahteriston osalta ympäristölautakunta toteaa, että Vahteristoon on perustettu luonnonsuojelualue kaupungin hakemuksesta ja Hämeen ympäristökeskuksen päätöksellä Samalla alueelle on annettu rauhoitusmääräykset, joissa määritellään alueella sallitut toimenpiteet. Rauhoitusmääräysten mukaan alueelle laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelma viimeistään vuonna 2017 kaupungin ja Hämeen ympäristökeskuksen (nykyisin Hämeen Ely-keskus) yhteistyönä. Muu metsänhakkuu, kuin mitä laadittavassa hoitosuunnitelmassa esitetään tai mitä ulkoiluverkoston kunnossapito ja hoito vaatii, on luonnonsuojelualueella kielletty. Kaupunginvaltuusto on päättänyt , että alueen metsien hoito osoitetaan puistotoimelle ja ulkoilureittien osalta kulttuuri- ja vapaaaikatoimelle. Luonnonsuojelualueen hoitosuunnitelman laadinta on osoitettu ympäristölautakunnan vastuulle. Ympäristönsuojeluyksikkö käynnistää keskustelut hoitosuunnitelman laadinnasta Hämeen Elykeskuksen kanssa vuoden 2015 aikana. Valtuustoaloite ympäristölautakunnan esityslistan LIITTEENÄ. Tekla Valtuutettu Kalevi Pullinen ym. jättivät aloitteen koskien Riihimäen kaupungilla valmisteilla olevia puistometsäsuunnitelmaa ja metsäsuunnitelmaa. Aloitteessa esitetään huoli suunnitelmien linjauksista. Valtuustoaloite on lausunnon liitteenä. Riihimäen kaupungilla on käynnistynyt 2012 erilliset puistometsäsuunnitelma ja metsäsuunnitelma. Suunnitelmaluonnokset on käsitelty teknisessä lautakunnassa, ympäristölautakunnassa sekä kulttuuri- ja vapaa-aikajaostossa vuoden 2014 aikana. Suunnitelma käsitellään vuoden alussa 2015 teknisessä lautakunnassa ja tämä esitys menee hallituksen käsittelyyn. Suunnitelman hyväksyy kaupunginhallitus. Puistometsillä tarkoitetaan tässä suunnitelmassa asemakaavoitettuja viheralueita, joissa puustoa on merkittävä määrä. Ne sijaitsevat asutuksen välittömässä läheisyydessä ja ovat pinta-alaltaan yleensä suhteellisen pieniä. Kaavoissa ne on osoitettu useimmiten puistoiksi, lähivirkistysalueiksi, urheilu- ja virkistyspalveluiden alueiksi sekä suojaviheralueiksi. Monelle suojaviheralueelle on rakennettu melu- ja maisemavalleja. Niille on istutettu ja/tai syntynyt luontaisesti puustoa ja pensastoa. Metsäsuunnitelma käsittelee metsäalueita, joille ei ole laadittu asemakaavaa, ainakaan toistaiseksi. Kuitenkin useimmat metsäalueet ovat tulevaisuudessa merkittäviä puisto- ja lähivirkistysalueita uusilla kaavoitettavilla asuntoalueilla. Liitteenä on ympäristölautakunnan lausunto valtuustoaloitteeseen. Riihimäen kaupungilla on rajallisesti metsiä, joihin on mielekästä soveltaa vain talousmetsän hoitoperiaatteita ja metsien merkitys virkistysmetsinä kasvaa. Esimerkiksi pystykauppakohteiden löytämisessä on

4 haasteita. Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistykseltä pyydetty lausunto metsätaloustoimista on liitteenä. Käsiteltävät kohteet tarkentuvat vuosityöohjelmissa. Metsätalouden tulot ovat olleet yleensä vuosittain huomattavasti suurempia, mitä suunnitelmissa on ehdotettu. Metsätalouden tulot ovat olleet viimeisen viiden vuoden aikana vuosittain euroa. Nettotulos on ollut euroa. Riihimäen kaupunki on käyttänyt vuosittain metsiensä hoitoon liittyvissä asiantuntija- ja hoitopalveluissa Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistystä, siltä osin, kun työtä ei ole tehty omajohteisesti tai omalla henkilökunnalla. Aloitteessa on esitetty virkamiehistä ja luottamushenkilöistä koostuvan työryhmän perustamista, joka ohjaisi Riihimäen kaupungin metsänhoitoa. Uudistettu metsänhoitoyhdistyslaki tuli voimaan vuoden 2014 alusta. Lakiuudistuksen myötä metsäpalvelut tulee kilpailuttaa ja palvelun hankinta nykyisellä mallilla ei ole mahdollista. Katu- ja puistoyksikkö kilpailuttaa metsänhoitotyöt kevään 2015 aikana. Nykyinen virkamiesohjaukseen perustuva malli katsotaan selkeäksi ja riittäväksi metsänhoidon valmistelussa. Luottamushenkilöiden mahdollisuus vaikuttaa ja ohjata kaupungin metsänhoitoa on selvintä säilyttää nykyisellään ja perustua lautakuntien ja hallituksen ohjaukseen päätöksenteon kautta. Liitteet: - Valtuustoaloite Riihimäen kaupungin metsätaloussuunnitelman päivittämiseksi - Ympäristölautakunnan lausunto valtuustoaloitteeseen - Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen lausunto metsätaloustoimista (tw, lh, th) Ehdotus/katupäällikkö: Lautakunta päättää antaa aloitteesta kaupunginhallitukselle yllämainitun lausunnon. Muuten aloite ei anna aihetta tässä vaiheessa muihin toimenpiteisiin. Khall. 76 Teknisen lautakunnan johdolla ovat laadinnassa erilliset puistometsäsuunnitelma ja metsäsuunnitelma. Suunnitelmaluonnokset on käsitelty teknisessä lautakunnassa, ympäristölautakunnassa sekä kulttuuri- ja vapaa-aikajaostossa vuoden 2014 aikana. Suunnitelmat käsitellään vuoden alussa 2015 teknisessä lautakunnassa ja esitys menee hallituksen käsittelyyn. Suunnitelmat hyväksyy kaupunginhallitus. (ht) Ehdotus/KJ: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy ympäristölautakunnan ja teknisen lautakunnan esitykset vastaukseksi valtuustoaloitteeseen. Kaupunginhallitus lisäksi ehdottaa, että kaupunginvaltuusto toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.

5 Riku Bitterin ehdotuksesta asia palautettiin yksimielisesti takaisin teknisen lautakunnan valmisteltavaksi, jolloin on lisäksi selvitettävä kaupungin omistaman metsän vuotuinen kasvu ja sen suhde nykyiseen hakkuumäärään sekä arvioitava mitkä ovat taloudelliset ja muut vaikutukset, mikäli vuotuinen hakkuutavoite nostetaan lähemmäs vuotuista kasvua. Vielä on tarpeen hankkia asiassa myös Häme-Uusimaan metsäkeskuksen lausunto. Tekla Kaupunginhallitus palautti aloitteen valmisteluun edellyttäen selvitystä kaupungin omistaman metsän vuotuisesta kasvusta ja sen suhteesta nykyiseen hakkuumäärään, sekä arviointia, mitkä ovat taloudelliset ja muut vaikutukset, mikäli vuotuinen hakkuutavoite nostetaan lähemmäksi vuotuista kasvua. Lisäksi kaupunginhallitus edellytti, että asiasta tulee pyytää Häme-Uusimaan Metsäkeskuksen lausunto. Teknisen lautakunnan palautettua Riihimäen kaupungin metsä- ja puistometsäsuunnitelmat uudelleen valmisteltaviksi (Tekla ) on katu- ja puistoyksikkö tilannut Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeeltä niistä päivitetyt versiot, joissa lautakunnan ohjeistuksen mukaisesti vuosittaista hakkuumäärää on kasvatettu suhteessa vuotuiseen kasvuun. Päivitys koskee metsäsuunnitelmissa jäljellä olevia vuosia Vuosina 2013 ja 2014 tehdyt hakkuut on päivitetty suunnitelmiin. Talousmetsäsuunnitelman pinta-ala on 427 hehtaaria, joista varttuneita kasvatusmetsiä ja uudistuskypsiä metsiä on yli 250 hehtaaria. Tämän hetken puustomäärä on m3. Hakkuumäärä suunnitelman jäljellä oleville kahdeksalle vuodelle on n m3 vuosittaisen hakkuumäärän ollessa m3 kun se alkuperäisessä suunnitelmassa jäi vain 700:n vuotuiseen hakkuukuutioon. Uudistushakkuita on ehdotettu 45 hehtaarin alalle, mikä vuositasolla vaihtelee viiden ja kuuden hehtaarin välillä. Alkuperäisessä suunnitelmassa uudistushakkuita oli suunniteltu n. 1,5 hehtaaria / vuosi. Keskimääräinen vuosikasvu talousmetsissä on 5,6 m3/hehtaari/vuosi ja päivitetyn suunnitelman mukainen hakkuumäärä 3,7 m3/hehtaari/vuosi. Ennen päivitystä hakkuumääräksi oli suunniteltu 2,3 m3/hehtaari/vuosi. Talousmetsissä tehtävien hakkuiden kantorahatuotoksi kahdeksan vuoden jaksolle on arvioitu euroa ja niistä aiheutuvien kustannusten määräksi euroa. Edellä mainitulla ajanjaksolla puun myyntituloksi muodostuu näin ollen euroa, mikä merkitsee n euron vuotuista tuottoa. Suunnitelman edellisessä versiossa hakkuutuloja oli arvioitu saatavan sen kattaman kymmenen vuoden ajalla euroa. Hoitotyökulujen osuudeksi arvioitiin euroa, joten todellisia tuloja suunniteltiin saatavan euroa vuodessa. Puistometsäsuunnitelman osalta hakkuumäärää on nostettu 6500 m3:sta m3:iin jäljellä olevan kahdeksan vuoden aikana. Puistometsien virkistysstatuksen vuoksi suunniteltujen uudistushakkuiden koko on pyritty pitämään talousmetsien vastaavia pienempänä. Kuitenkin pienialaisia uudistushakkuita on tarpeen tehdä varsinkin vanhoihin kuusikoihin. Näin uudistaminen voidaan tehdä mahdollisimman hallitusti. Vuosikasvu puistometsissä on keskimäärin 5,3 m3/hehtaari/vuosi ja päivitetyn suunnitelman mukainen hakkuumäärä 2,6 m3/hehtaari/vuosi. Ennen päivitystä hakkuumääräksi oli esitetty 2,2 m3/hehtaari/vuosi.

6 Hakkuutulot puistometsien osalta ovat laskelmien mukaan euroa ja metsänhoitotöiden kulut euroa, jolloin vuotuinen tuotto on keskimäärin euroa. Puistometsissä tehtävien hakkuiden erityisolosuhteet, kuten hakkuutähteiden keruu ja pieni koko aiheuttavat kuitenkin useissa tapauksissa lisäkustannuksia, joten niiden osalta saadut tulot ovat lähellä kustannuksia. Uusissa suunnitelmissa esitetty runsaampi hakkuumäärä suhteessa metsien vuosikasvuun on puuston kehityksen kannalta edullinen, sillä kasvuluokat nykyisellään ovat painottuneet uudistuskypsiin ja varttuneisiin kasvatusmetsiin. Kuten varsinkin talousmetsäsuunnitelmasta ilmenee, hakkuumäärien lisääntyminen näkyy suurimmaksi osaksi juuri uudistushakkuiden määrän kasvuna. Edellä mainittu kasvuluokkien tuntuva painottuminen vanhaan puukantaan aiheuttaa sen, että pelkkä harvennushakkuiden lisääminen ei tuota toivottua tulosta metsien kehityksen turvaamisessa kuin taloudellisessakaan mielessä. Suomen metsäkeskukselta on pyydetty lausunto päivitetyistä metsäsuunnitelmista (Liitteenä). Metsäkeskuksen lausunto keskittyy pääasiassa talousmetsäsuunnitelman arviointiin. Lausunnon mukaan esitetty tavoitejakauma on perusteltu. Puun tuottamisen jatkuvuuden ja tasaisuuden kannalta tarvitaan lisää taimikoita ja nuoria kasvatusmetsiä. Näitä saa ainoastaan hakkaamalla ja uudistamalla metsien vanhimpia osia. Metsäkeskuksen mukaan esitettyjä hakkuita voi pitää varovaisina; ehdotettujen uudishakkuiden määrä ei ole ainakaan ylimitoitettu. Lausunnossa otetaan kantaa puistometsiin arvopohja-ajattelun kautta. Niiden kohdalla ajatellaan tavanomaisesti pääasiassa virkistysarvoja, joten hakkuiden määrä ja hakkuutulot eivät yleensä ole tärkein toimintaa ohjaava tekijä. Myös metsien monimuotoisuuden vaalimisen tärkeydestä metsänhoitotoimenpiteiden yhteydessä muistutetaan. (lh) Ehdotus/katupäällikkö: Lautakunta päättää antaa aloitteesta kaupunginhallitukselle yllämainitun lausunnon. Aloite ei tällä hetkellä anna aihetta muihin toimenpiteisiin. Täytäntöönpano kaupunginhallitus Muutoksenhaku ei muutoksenhakuoikeutta (KuntaL 91) Lähempiä tietoja antaa puistopuutarhuri Lasse Heikkinen, puh