Tanskan maatalous ja maidontuotanto tänään, maitotilojen tulevaisuuden haasteet ja strategiat Kehityspäällikkö Susanne Clausen Luentoaiheet Tanskan maatalous tänään Tanskan maidontuotanto tänään Maitotilojen tulevaisuuden haasteet ja strategiat 1
Faktoja Tanskasta 43 000 km 2 Väestö 5,3 milj. 3% väestöstä työskentelee maataloudessa 62% pinta-alasta on maatalouden käytössä 2,7 milj. ha viljeltynä 41 000 maatilaa noin 15 000 päätoimista Suotuisat maidontuotantoalueet EU:ssa 5% EU:n alueesta on erityisen suotuisaa maidontutoannolle 70-75% on vähemmän suotuisaa 20-25% on epäsuotuisaa maidontuotannolle Kilde: EU 2
Faktoja Tanskasta 24 milj. teurassikaa vuodessa 580 000 lypsylehmää Maatalousviennin arvo 60 miljardia Tanskan kruunua v. 2009 12% Tanskan koko viennistä Noin 2/3 maatalouden tuotannosta menee vientiin Tanskan vienti Other goods; 79% Agriculture ; 12% Agro industry; 9% Faktoja Tanskasta Maatalousviennin rakenne sika 29% maitotuotteet 17% nauta 4% siipikarja 2% lihatuotteet 9% turkis 7% kukat,kasvit 5% siemenet 3% jauhot 3% sokeri 2% muut 19% 3
Vahvat viljelijöiden osuuskunnat Arvoketju Tuotantopanokset Tuotanto maatilalla Prosessointi Vähittäismyynti Kuluttajat DLG on suurin rehujen, lannoitteiden ja siementen toimittaja Danish Crown on suurin lihatalo Arla Foods on suurin maidonjalostaja Tanskan maatalous tänään 4
Euroa/ hehtaari Pellon hinnan kehitys 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 1999K1 1999K3 2000K1 2000K3 2001K1 2001K3 2002K1 2002K3 2003K1 2003K3 2004K1 2004K3 2005K1 2005K3 2006K1 2006K3 2007K1 2007K3 2008K1 2008K3 2009K1 2009K3 2010K1 Trade of land (30-60 hectares) Pellon hinta (30-60 ha) Trade of land (more than 60 hectares) Pellon hinta (> 60 ha) Nettoinvestointien kehitys Milj. euroa 800 700 600 500 400 300 200 100 - -100-200 Investoinnit rakennuksiin ja koneisiin 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 5
Velkamäärän ja korkotason kehitys (käyrät) Maksettujen korkojen kokonaissumma, milj. euroa (pylväät alla) 45 8% 40 7% Miljardia euroa 35 30 25 20 15 10 6% 5% 4% 3% 2% Paid interest Debt Paid interest rate 5 1,26 1,38 1,54 1,37 1,33 1,22 1,22 1,20 1,54 2,17 1,81 1% 0 0% Maataloustulon kehitys 2006-2009 100 000 50 000 Maataloustulo, euroa - -50 000-100 000-150 000 Maitotilat Porsastuottajat Lihasikalat Yhdistelmäsikalat Kasvitilat 2006 2007 2008 2009-200 000-250 000 6
Lyhyen aikavälin talousnäkymät 2010-2011 30 000 20 000 Maataloustulo, euroa 10 000 - -10 000-20 000-30 000-40 000-50 000-60 000-70 000 Maitotilat 80-160 lehmää Porsastuottajat Lihasikalat Yhdistelmäsikalat Kasvitilat 2010 2011 Tanskan maidontuotanto tänään 7
Tilojen määrä laskee ja tuotanto tilaa kohti kasvaa 1 800 000 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Average quota per farm Keskimääräinen maitokiintiö/tila Number of farms Tilojen lkm. Tuotantomäärät ja -osuudet eri tilakokoluokissa 2007-2010 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Maitokiintiö, tonnia Osuus tiloista 2007/08 Osuus maidosta 2007/08 Osuus tiloista 2010/11 Osuus maidosta 2010/11 8
Parsinavetat vähenemässä, ja ne kielletään 2022 3000 uutta pihattoa rakennettu 1990-luvun lopulta lähtien Osa näistä tiloista on jo lopettanut maidontuotannon 9
Seosrehu: Rehustus: Karkearehu: Yleisin ruokintatapa Noin 60% karkearehua ja 40% väkirehua Maissi- ja nurmisäilörehu Vain 40-50% tavanomaisista tiloista laiduntaa Luomutiloilla (10% tiloista) laidunnus on pakollista 10
Maitotilojen taloustilanne: Melko vakaat/alenevat tulot raskaista investoinneista huolimatta 3000 2500 2000 Dramaattinen investointien kasvu ilman tulojen parantumista! Talouskriisin puhkeaminen Euroa 1500 1000 500 0-500 Tulot/lehmä Investoinnit/lehmä 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009-1000 Pellon hinnan nousu ei tulojen lisäys kasvatti intoa investointeihin! Pellon hinnat 1999-2010 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 1999K1 1999K3 2000K1 2000K3 2001K1 2001K3 2002K1 2002K3 2003K1 2003K3 2004K1 2004K3 2005K1 2005K3 2006K1 2006K3 2007K1 2007K3 2008K1 2008K3 2009K1 2009K3 2010K1 2010K3 2011K1 2011K3 2012K1 2012K3 Trade of land (30-60 hectares) Trade of land (more than 60 hectares) Pellon hinta (30-60 ha) Pellon hinta (> 60 ha) Pellon hinta tulevaisuudessa? Tämä? Vai tämä? Vai tämä? 11
Noin 90% veloista v.2009 olivat lainoja, joilla vaihtuva korko Paljonko 35000 saatavissa? 30000 25000 Talouden reunaehdot kotieläintaloudessa Velka/lehmä tuplaantui vuodesta 2003 vuoteen 2009 20000 15000 10 000 euroa 10000 5000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Debt per cow Equity per cow Kasvavat korkokulut/maitokilo ~ 4.8 snt/maitokilo 5% korolla Talouden reunaehdot maitoalalla Voimakas paine korkotason vaihteluun Euroa/ lehmä 1400 1200 1000 800 600 400 0,06 519 0,08 692 0,10 865 0,12 1 038 0,16 0,14 1 211 0,14 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 Euroa/maitokilo 200 0,02 0 3% 4% 5% 6% 7% Per Kg milk Korko euroa/maitokilo 0,00 Per cow Korko euroa/lehmä 12
Valtava vaihtelu tulotasossa, tulot euroa/lehmä eri karjakokoluokissa, heikoin-, keski- ja paras neljännes 1000 Tulot/lehmä, euroa 500 0-500 -1000-1500 0-80 lehmää 80-160 lehmää 438 190 62 160-240 lehmää -135-282 240-320 lehmää -370 >320 lehmää -445-489 -632-701 -821-839 -1177-1333 -1404 25% fractile 50% fractile 75% fractile Taloustilanne tänään Pankit Halu vähentää lainanantoa maatalouteen Eivät ota uusia asiakkaita Asiakkaat jaettu ryhmiin tuotannosta luopuvat tilat, jotka saavat jatkaa, mutta eivät kehittää tilat, jotka saavat jatkaa ja kehittää Kriteeri: Luottamus siihen, onko nykyinen omistaja tilan paras johtaja Yritys torjua tuonnemmas pellon hinnan lasku nyt 20,000 euroa/ha Toimivat vain sisäisissä kaupankäynneissä Eivät luota maatalouden maksukykyyn Pelkäävät valtavia menetyksiä maataloudessa Lähde: kokoukset suurten pankkien luottopäälliköiden kanssa ja Kim Christensenin esitys, Credit Manager of Spar Nord, talousfoorumissa 16.9.2010 13
Suurimmat haasteet maitoalalla Laskevat pellon hinnat? Pankit eivät myönnä lainoja investointeihin? Rehujen hinnat nousevat? Nykyiset tuotteen hinnat ovat aivan liian alhaiset? Todelliset haasteet Tanskan maitoalalla Liikaa kannattamattomia investointeja! Lainamäärät liian suuria verrattuna siihen maailmanaikaan, jolloin maito on tuotettu Liian monta tilaa, joilla riskipitoisia lainoja Johtamistaitojen (leadership ja management) vaatimukset suuret, varsinkin isoilla karjatiloilla Muutosten hyväksyminen ja sopeutumiskyky Hinnanvaihteluiden hallinta 14
Uudet strategiat menestykseen! Optimointi Velkamäärän vähentäminen Riskien hallinta kaikilla osa-alueilla Investointien rahoitus maatalouden tuotoilla Investoinnista saatava riittävä tuotto Velalla rahoitettu kehittäminen vaatii: Kirkasta visiota ja selkeää strategiaa maatilalla Riittävää tuottoa investoinneilla verrattuna riskiin Tuotanto ja tulokset kunnossa Johdonmukaisuus sano mitä teet ja tee mitä sanot Maatilat ovat kasvattamassa tuotantoaan! Kiintiökaudet 2008-09, 2009-10 ja 2010-11 15
Maitokiintiön hintakehitys ja vuosikustannus 0,70 Maitokiintiöt poistuvat 2015 Hinta laskee, kun tiloilla ymmärretään kiintiön poistumisen merkitys Hinta nousee, koska tuotanto kasvaa Euroa 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 May November May November May November May November May November May November 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02 0,00 Euroa osa tiloista on ollut vapaamatkustajina 20052006 2007 2008 2009 2010 Quota price Annual costs of quota Kiintiön hinta Kiintiön vuosikustannus Talousnäkymät 2010-2011 maitotiloilla, joilla 80-160 tai 240-320 lehmää 50 000 - -50 000-100 000-150 000-200 000-250 000-300 000-350 000-400 000 2009 2010 2011 2009 2010 2011 80-160 cows 240-320 cows Tuotot poislukien muutokset hinnanarviossa Muutokset hinnanarviossa 16
Maidon tuottajahinnan kehitysnäkymät 40 Senttiä (snt) 35 30 25 20 15 29 29 32 37 28 32 34 10 5 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 35 30 Rehuhintojen kehitysnäkymät barley =ohra compound - low protein = rehuseos, jossa alhainen valkuainen soya bean = soijapapu compound - high protein=rehuseos, jossa paljon valkuaista Euroa/100 kg 25 20 15 10 5 Barley Soya bean Compound - low protein Compound - high protein 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 17
Korkotason kehitysoletus erilaisissa pankkilainoissa (DKK = Tanskan kruunu) Ennusteen tausta DKK korkotaso 2010* 2011* 2012* Korkotaso alkaa nousta 2011 4.vuosineljänneksellä Korkotaso on joka tapuksessa nousussa...mutta, on epävarmaa - MILLOIN! Laina (kiinnitys vakuutena) kiinteä korko 5.05 5.10 5.25 Laina, vaihtuva korko 2.30 2.45 3.45 Laina, kiinteä, Euro 4.95 5.00 5.15 Laina, vaihtuva, Euro 2.10 2.35 3.35 Ulkomainen luotto 1.90 2.10 3.15 Luotollinen tili 5.30 5.45 6.45 Pankkilaina 4.40 4.55 4.85 The forecasts have been elaborated by Danish Agriculture & Food Council, The Pig Research Centre, and Knowledge Centre for Agriculture Hintamuutokset koroissa, maidon ja rehujen hinnoissa vaikuttavat tulotasoon! 60 000 Tulotaso, euroa 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000-1% muutos korko- 1,3 snt muutos 10% muutos kannassa maidon hinnassa rehun hinnassa 80-160 lehmää 240-320 lehmää 18
Nousevien maan hintojen, kasvun ja optimismin vuosikymmen on päättynyt Monet tilat kärsivät vakavasta yleiskrapulasta 19
Tanskan maidontuotannon vahvuudet EU:n moderneimmat tuotantorakennukset Tuottavuus (tuotostaso ja maitoa/työtunti) on maailman parhaimmistoa Erityiskyky sopeutua ja omaksua uutta Korkeatasoinen know-how maitosektorilla Ainutlaatuinen yhtenäinen viljelijöiden omistama arvoketju Korkeatasoinen eläinlääkintä Tanskalla on hyvä maine laadukkaiden ja terveellisten maitotuotteiden valmistajana, joka noudattaa kestävän kehityksen periaatteita ja vaativia eläinten hyvinvointistandardeja Tanska Työn tuottavuus Ruotsi Norja Suomi Hollanti Saksa Ranska Espanja Iso-Britannia Irlanti Puola Unkari USA Brasilia Kiina Australia Uusi Seelanti 0 50 100 150 200 250 300 Maitokilot/työtunti 20
Keskituotos tuotosseurantakarjoissa 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 8 705 8 100 6 900 Maitotuotos kg/lehmä/vuosi 7 100 6 600 DK-100 NL-65 DE-120N UK-97 FR-38 US-80WI AU-260WA AR-170 NZ-307 8 703 5 500 5 200 4 100 Korkea tuotos (maailman kolmen parhaan joukossa) Maidontuotannon poliittinen ympäristö Tanskan parlamentti Euroopan Unioni 21
Uudet säädökset! Useimpien maitotilojen on tehtävä neuvontasopimus eläinlääkärin kanssa Säädös koskee kaikkia yli 100 täysikasvuisen naudan tiloja Tila voi valita kolmen sopimusvaihtoehdon välillä Perussopimus sairauksien lääkehoito ei ole sallittu Optio 1 sopimus eläinlääkärin diagnosoimien sairauksien lääkintä ohjeiden mukaan, nuorkarjan lääkitseminen. Neuvontapalvelu sisältää eläinten terveyden ja hyvinvoinnin seurannan. Optio 2 sopimus tilalle ominaisten sairauksien lääkintä ilman eläinlääkärin tilakäyntiä. Eläinlääkäri käy tilalla usein - kerran viikossa - hoitamassa riskieläinten terveydenhuoltoa Tilan sairaus- ja terveysstatus määritellään tiettyjen tunnuslukujen perusteella Uudet säädökset! EU:n vesi- ja asuinympäristödirektiivin toteutus vihreän kasvun sopimus Kohteet Vähentää typpipäästöjä 19,000 tonnilla vuoteen 2015 Vähentää ammoniakkipäästöjä yleensä ja erityisesti herkillä alueilla 22
Toimenpiteet! Suojavyöhyke 10 m jokivarsilla Lisää välikasvien ja syyslajikkeiden viljelyä Laitumen kyntö muulle kasville vain aikavälillä 1.2. -1.6. (laitumesta laitumeen viljely 15.8 saakka) Rajoituksia pellon muokkaukseen syksyllä Miten vähennetään typpipäästöjä 10 000 tonnilla? Ammoniakkipäästöjen vähentäminen herkillä alueilla Ammoniakille herkät alueet Alle 15 eläinyksikön tilan saa perustaa Olemassa oleva tila ei saa laajentaa tai muuttaa toimintaansa Natura 2000 alueet Maksimivähennys riippuu alueen kotieläintilojen määrästä 0,2 kg N/ha/vuosi jos >1 kotieläintilaa alueella 0,4 kg N/ha/vuosi jos 1 kotieläintila alueella 0,7 kg N/ ha/vuosi jos alueella ei yhtään kotieläintilaa 50 m 7 alueet, jotka eivät Natura 2000-alueita Maksimi 1,0 kg N/ha/vuosi Muut määrätyt alueet Maksimi lisävähennys 1,0 kg N/ha/vuosi 23
Esimerkkitoimenpiteitä Navetat, joissa uritetut ja raapalla puhdistettavat käytävät Katetut lietesäiliöt Ympäristöä koskevat säädökset Yli 75 eläinyksikön tilat tarvitsevat paikallisen ympäristöviranomaisen luvan Ympäristölupa on uusittava joka 8. vuosi määrätylle eläinluvulle Tilojen on käytettävä BAT:ia (BAT, best available technique = paras käytettävissä oleva tekniikka) ympäristölupaa hakiessaan 24
Uusia säädöksiä! Kasvavia suuntia Vihreän kasvun sopimuksessa Maataloussääntelyn liberalisointi Tukea energiantuotantoon Tukea vihreän teknologian investointeihin Tukea vihreille tutkimusalueille Uusia säädöksiä! Minimistandardit lypsylehmien navetoille Vuosi Asia Toimenpide 2014 Laidunnus Standardit käytäntöön ja seurantaan 2016 Sorkkahoito Kahdesti vuodessa Karjaharjat Käsittelytilat Lattiat Sairaiden lehmien hoitotilat 2024 Yksilökarsinat hoitotoimenpiteille Joka 50. lehmälle Kaikilla tiloilla oltava Liukkauden ehkäisy 1 jokaista 100 lehmää kohti Kokovaatimusten täyttäminen 2034 Tilaa lehmille 8 m 2 / holsteinlehmä 25
Uudet säädökset! Minimistandardit lypsylehmien navetoille Vuosi Asia Toimenpide 2034 Käytävät Lehmien pitää voida ohittaa toinen eläin sekä kääntyä vaivatta Välikäytävät Kokoomatila Vaatimuksia tulossa koskien leveyttä Minimi 1.5m 2 /lehmä Lattian tulee olla nouseva CAP vuoden 2013 jälkeen Uusi budjetti 2014-2020 Paine budjettia kohtaan? Tukien yhdenmukaistaminen Itä-Euroopan maat painostavat tukien tasoittamista Historiallisen tuotannon ei enää pitäisi olla perusteena tuelle 26
Hehtaarituki eri maissa, pilarit I ja II Tukitaso Tanskan maatiloilla 80000 70000 60000 50000 50810 61642 62022 453 45130 68621 700 800 700 600 500 Euroa 40000 30000 358 321 297 400 300 Euroa 20000 200 10000 100 0 0 Kaikki Kasvitilat Maitotilat Lihasikalat Lihanautatilat Tuki/tila Tuki/hehtaari 27
Tieto on avain tuottavuuden kasvulle ja kilpailuedun saavuttamiselle Uusi pohjoismainen rehujen arviointija ruokinnansuunnittelun väline yhteistyössä Tanska - Ruotsi - Norja NorFor Danish Agricultural Advisory Service National Centre 28
Pohjoismainen karjanjalostus - Viking Genetics yhteistyössä Tanska, Ruotsi, Suomi Tulevaisuuden strategiat ja haasteet! Talouskehityksen vaikutukset Miten sopeudumme hinnanvaihteluihin? Miten pystymme säilyttämään yhteiskunnan tuen tuotannolle? Voisiko energiantuotanto olla ratkaisu joihinkin haasteisiin? Voisivatko muutokset maatalouden sääntelyssä olla vastaus taloudellisiin haasteisiin? 29