Kotieläintalouden toimintaympäristö 2025: viljelijän omat päätökset entistä tärkeämpiä Juha Lappalainen

Transkriptio

1 Kotieläintalouden toimintaympäristö 2025: viljelijän omat päätökset entistä tärkeämpiä Juha Lappalainen

2 Esittely Jonniinmoinen viljelijä Koulutus MMM/agronomi Agrologi Lomittaja/karjanhoitaja Työura Eri tehtävissä MTK:ssa Mpol kokemus Tukihakemusten täyttöä Valvontoja kesätöinä Toimeenpanon edunvalvontaa Poliittinen valmistelu 2013-

3 Maatalouden trendejä Kotieläintilojen määrä puoliintuu kymmenessä vuodessa Tuotanto keskittyy alueellisesti Viljelijöiden osa-aikaisuus lisääntyy Viljelijöiden keski-ikä nousee

4 Mitä on tapahtunut sitten vuoden 1995? Maatilojen lukumäärä kpl > kpl Kotieläintiloista jäljellä reilu viidesosa Tuotantomäärä ei ole käytännössä muuttunut Alueellisesti tuotanto siirtynyt pohjoiseen ja/tai länteen Kasvinviljelytiloilla rakennemuutos on huomattavasti kotieläintiloja hitaampaa Viljelijöiden keski-ikä 46 v -> 51 v Kotieläintiloilla nuorimmat viljelijät Suomessa EU:n nuorimmat viljelijät Maatalousmaa (viljelty ja kesanto) 2,15 milj. ha -> 2,25 milj. ha Keskipeltoala 15 ha -> 45 ha Kasvullinen metsäala 5,9 milj. ha -> 2,6 milj. ha

5 Vuonna 2022 tilalukumäärä painuu alle :n ja keskikoko nousee lähes 63 hehtaarin Tiloja, kpl Tilojen keskikoko, ha 28,0 33,036,539,4 56,4 62,1 43,3 49, tilojen alenema -11 % -21 % peltojen keskikoko +1,9 ha/v +3,3 ha/v Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maatilojen kehitysnäkymät 2022 TNS 8/

6 Missä mennään nyt?

7 Maito Maatilojen tulovirrat 2015 TNS 11/

8 Sianliha Maatilojen tulovirrat 2015 TNS 11/

9 Muu liha Maatilojen tulovirrat 2015 TNS 11/

10 Kananmuna Maatilojen tulovirrat 2015 TNS 11/

11 Myyntitulot Maatilojen tulovirrat 2015 TNS 11/

12 Metsä Maatilojen tulovirrat 2015 TNS 11/

13 Sivuansio Maatilojen tulovirrat 2015 TNS 11/

14 Vuokrapellon osuus maatilojen peltoalasta Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maatilojen kehitysnäkymät 2020 TNS 8/

15 Kotieläin- ja pinta-alatukien/korvausten muutos arvio tilanteesta syksyllä 2016 Rahoitus Tukityyppi EU Suora tuki Maaseutuohjelma (EU+FI) FI LHK + lisäosa Ymppi* Luomu EHK Kansallinen tuki** (10) Yhteensä milj. euroa Muutos vuoteen 2013, milj. euroa * sisältää luomun 2013/2014 **566 ( ) milj. e vuonna 2007, arvioitu VM:n budjettikehyksen/149aartiklan perusteella

16

17

18

19 Seuraavan ohjelmakauden maatalouspolitiikka Vaikuttaa rahoitukseen EU:n taloustilanne Brexit Markkinakriisi ja Pariisin ilmastosopimus vaikuttavat sisältöön Jotain uutta sisältöön = jotain nykyistä pois tai pienemmällä painoarvolla Riskienhallinta Ilmasto EU:n rahoitusvälineet/kilpailukyky Nuorten saaminen alalle

20

21

22 Toteutuneen maataloupolitiikan vaikutus maitomarkkinoilla

23

24 Investointituet , tukitasot Muutos Kotieläintuotanto AB C AB C Lypsy- ja nautakarja 50 % 45 % 0 % 5 % Lammas ja vuohet 50 % 45 % 0 % 5 % Sika 40 % 40 % 10 % 10 % Hevoset 40 % 40 % -10 % 0 % Lihasiipikarja 30 % 30 % 0 % 0 % Mehiläiset 25 % 25 % -5 % -5 % Turkistuotanto 10 % 10 % Kasvituotanto Kasvihuoneet 45 % 40 % -5 % -5 % Kuivaamot 35 % 35 % 0 % 10 % Salaojitus 35 % 35 % -5 % -5 % Yhteiskoneet 10 % 10 % -5 % -5 % Muut Tuote/tarvikevarasto 40 % 40 % Konevarasto 20 % 20 % 5 % 5 % Myyntikunnostus 30 % 30 % 0 % 0 % Maatilan energiantuotanto 40 % 40 % 5 % 5 %

25 Tuleeko subprime (-kriisi) maatalouteen? EU:n rahoitusvälineet Nyt 1 prosentilla maatiloista on velkaa noin euroa!

26 Subprime-laina (Wikipedia) Subprime-laina on takaisinmaksukyvyltään keskimääräistä lainaajaa heikommalle lainanottajalle myönnetty laina. Lainan velallisen/velallisten voidaan eri syistä olettaa normaalivelallista (prime) todennäköisemmin jättävän lainan osittain tai kokonaan takaisin maksamatta. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi velallisen alhainen luottoluokitus, velan suuruus suhteessa tuloihin tai omaisuuteen, vakuuksien puuttuminen tai vähäisyys tai lainan muotoseikkojen kuten velallisen tunnistuksen tai asiakirjojen puute. Subprime-asiakkaalla siis yksinkertaisesti on huonompi luottoarvo kuin keskimääräisellä asiakkaalla. Subprime-lainojen määrä kasvoi nopeasti vuosina Yhdysvalloissa. Lainoja otettiin vuonna miljardin dollarin arvosta, ja vuonna miljardin dollarin. Tänä aikana subprime-lainojen markkinaosuus vaihteli Yhdysvalloissa 10% molemmin puolin. Vuonna 2006 lainoja otettiin 600 miljardin dollarin arvosta. Lainojen takaisinmaksuongelmat moninkertaistuvat lainojen korkojen noustessa parin vuoden kuluessa. Subprime-lainojen aiheuttama subprime-kriisi alkoi vuonna 2007.

27 Riskienhallinta Suurin riski on korviesi välissä! Toiseksi suurin riski olet sinä itse -> Yhteiskunnan turvaverkko on rajallinen esim. eläköitymisen suhteen Henkilöriskit Omaisuusriskit Markkinariskit Politiikkariskit

28 Yksinkertaistaminen Kenen näkökulmasta? Tarkoittaa mutkien vetämistä suoriksi Jos esim. optimoit tuet yhdelle ohjelmakaudelle, niin varaudu merkittäviin muutoksiin ohjelmakauden vaihtuessa Tarkoittaa myös viljelijän vastuun kasvamista nykyisestä Esimerkiksi hallinto voisi lakkauttaa rakennusmestareita koskevat virat nykyisissä ELY:issä

29 Onko sinulla visio ja strategia? Ulkoinen toimintaympäristö muuttuu joka tapauksessa Missä haluat olla 2025? Mitkä ovat vaihtoehdot edellisen saavuttamiseen? Ja muista, muutos on aina myös mahdollisuus!

30 Kiitos mielenkiinnosta!