SAK:n työolobarometri 2016

SAK:n työolobarometri 2016

1 SAK:n työolobarometri 2016

SBN: 978-951-714-307-3 Painokarelia Oy 2017 Kannen kuva: Marika Sinervo, Vastavalo 2

Sisällys SAK:N TYÖOLOBAROMETRI 2016 4 YHTEENVETO 5 HYVÄT TYÖT EDELLEEN HARVASSA 7 Turvallisuuden tunne vahvistunut 8 Hyvässä työssä työntekijä sairastaa vähemmän 9 ja jaksaa kauemmin 10 Kenellä on hyvät työolot? 12 TYYTYMÄTTÖMYYTTÄ VAIKUTUSMAHDOLLISUUKSIIN 14 Asiat sujuvat, kun voi vaikuttaa 16 Suojaa terveydelle 20 PUOLELLA KUORMITTAVA TYÖ 22 Kolmannes pitää työtä terveydelle haitallisena 24 PUOLET OSA-AIKAISISTA HALUAISI KOKOAIKAISEN TYÖN 26 Viidennes haluaisi tehdä enemmän töitä 27 Joustavat työajat lisääntyneet 30 YLITÖIDEN MÄÄRÄ ON VÄHENTYNYT 31 TYÖELÄMÄN SUURIN ONGELMA ON KIIRE 34 Työn mielekkyys parantunut hyvillä työpaikoilla 35 TYÖNANTAJA-ARVIOT RISTIRIITAISIA 39 Vain kaksi viidestä pääsee koulutukseen 40 TYÖNTEKIJÄT MUKAAN TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMISEEN 43 Työntekijöiden parannusehdotukset yleisiä 43 Vaikutusmahdollisuuksiinsa tyytyväiset tekevät aloitteita 48 Aloitteita tehdään hyvillä ja huonoilla työpaikoilla 49 Ketkä aloitteita tekevät? 50 Aloitteita tehdään, jos niistä palkitaan 53 LIITTEET 56 Liite 1 56 Hyvän työn mittari, taulukot 55 Työelämän perusasiat 55 Työnteon sujuminen 58 Liite 2 60 Haastattelulomake 60 3

SAK:n työolobarometri 2016 Keräämme työolobarometrilla tietoa SAK:laisten työntekijöiden kokemuksista ja näkemyksistä työstä ja sen järjestelyistä. Tutkimuksen toteutamme kahden vuoden välein. Vuonna 2014 otimme käyttöön uudenlaisen Hyvän työn mittarin, jonka avulla voimme seurata työolojen kehittymistä SAK:laisilla työpaikoilla. Mittarin avulla saamme tietoa siitä, mihin kaikkeen työelämän laatuun liittyvät tekijät vaikuttavat ja miten hyvillä tai huonoilla työpaikoilla työntekijät tekevät työtään. Lisäksi voimme seurata työolojen kehittymistä hyvän työn indeksillä. Työolobarometrin tutkimusaineisto on koottu helmi maaliskuussa 2016. Aineiston kerännyt Innolink Oy teki yhteensä 1 200 puhelinhaastattelua. Tutkimuksen otos on poimittu satunnaisesti SAK:n jäsenliittojen rekisteristä. Haastatteluille on annettu sukupuolen, iän ja jäsenliiton mukaiset kiintiöt siten, että otos vastaa SAK:n työssäkäyvän jäsenkuntaa. Tutkimustulosten virhemarginaali on vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. 4

Yhteenveto TyöelämäN LAATU PARANTUNUT LIEV ÄS TI SAK:n Hyvä työ -indeksi on noussut kahdessa vuodessa kahdella pisteellä. Keskiarvon muutos ei ole suuri, mutta eri osa-alueilla voi nähdä isojakin muutoksia. Vuonna 2016 suomalaisen työelämän laadun keskiarvo oli 68 pistettä sadasta. Suurimman osan (59 prosenttia) työolosuhteita voi kuvata keskinkertaisiksi, eli töissä jotkut asiat ovat hyvin ja jotkut huonosti. Useammalla kuin joka viidennellä työntekijällä on vähintään melko hyvät työolot, mutta lähes yhtä monella on melko huonot tai huonot työolot. Erittäin hyvät olosuhteet tehdä työtä on seitsemällä prosentilla työntekijöistä. Seitsemän prosenttia SAK:laisista työntekijöistä tekee töitään hälyttävän huonoissa olosuhteissa. Näille työpaikoille tyypillistä on jatkuva kiire. Työhön liittyy myös toimeentulovaikeuksia ja työntekijät ovat huolissaan työn haitallisista vaikutuksista terveydelle. Turvallisuuden tunne vahvistunut TEHOKKUUSVAATIMUKSET ennallaan Työntekijöiden tunne työpaikan turvallisuudesta on vahvistunut, huoli työn terveyshaitoista selvästi vähentynyt ja työn mielekkyys sekä ilo lisääntyneet. Sen sijaan kiireen tunne ja työnantajan tehokkuusvaatimukset eivät ole kadonneet mihinkään. Myöskään työnantajan tarjoama tuki sekä työntekijöiden toimeentulo omalla palkallaan eivät ole merkittävästi kohentuneet kahden viimeisen vuoden aikana. Vaikutusmahdollisuudet oman työn JÄRJESTÄMISEEN heikentyneet SAK:laisten liittojen jäsenten tyytyväisyys mahdollisuuksiinsa vaikuttaa omaan työhönsä on heikentynyt merkittävästi kahden viime vuoden aikana. Tyytymättömyys vaikutusmahdollisuuksiin on lisääntynyt lähes kaikilla kysytyillä osa-alueilla. Eniten SAK:laiset ovat tyytymättömiä mahdollisuuksiinsa vaikuttaa työaikoihin ja työvuorojen suunnitteluun. Reilulla puolella liittojen jäsenistä on kiinteä työaika ilman minkäänlaista joustoa. Kahdella viidestä on puolestaan joustava työaikamalli eli joko liukuva työaika tai työaikapankki. Joustavaa työaikaa tekevien osuus on SAK:laisten joukossa selvästi lisääntynyt. Erityisesti liukuvan työajan osuus on lisääntynyt aiempiin vuosiin verrattuna. 5

Joustavat työajat omaavat työntekijät ovat tyytyväisempiä työaikajärjestelmäänsä kuin ne, joilla joustoja ei ole. Erittäin tyytyväisiä työaikajärjestelmäänsä ovat selvästi useimmiten ne, joilla on työpaikallaan työaikapankki. TYÖNANTAJA kouluttaa entistä harvempia Vain 42 prosenttia SAK:laisten liittojen jäsenistä on edellisen vuoden aikana osallistunut työnantajan kustantamaan koulutukseen. Toisin sanoen lähes kuusi kymmenestä ei ole ollut tällaisessa koulutuksessa lainkaan. Tilanne on heikentynyt selvästi vuodesta 2014, jolloin puolet SAK:laisista oli päässyt koulutukseen. PALKITSEMINEN kannustaa työelämän kehittämiseen Tutkimuksesta käy selkeästi ilmi, että kannustavat palkitsemisjärjestelmät motivoivat työntekijöitä kehittämään omaa työtään sekä työnantajan tuotteita ja palveluja. Parannusehdotusten tekeminen on merkittävästi yleisempää, mikäli työpaikalla on mahdollista saada aloitepalkkio. Ne SAK:laiset, joiden työpaikalla tällainen mahdollisuus on, ovat tehneet ehdotuksia noin neljä kertaa useammin kuin muut. Työntekijöiden aktiivisuutta parannusehdotusten tekoon edistävät myös työpaikan hyvä laatu ja työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa oman työnsä järjestelyihin. Tehokkain tapa saada henkilöstö tekemään aloitteita on kuitenkin niistä palkitseminen. 6

Hyvät työt edelleen harvassa SAK:laisen työelämän yleiskuva vuonna 2016 on odotetusti varsin samankaltainen kuin kaksi vuotta aiemmin. Suurimman osan (59 prosenttia) työolosuhteita voidaan kuvata keskinkertaisiksi, eli töissä jotkut asiat ovat hyvin ja jotkut huonosti. Näillä työpaikoilla on vielä paljon kehittämisen varaa. Keskinkertaisten työpaikkojen osuus on jonkin verran noussut kahden vuoden aikana. Suurelta osin tämä johtuu kaikkein heikoimpien töiden vähenemisestä, mutta samalla myös hyvien töiden osuus on pienentynyt aavistuksen. Useammalla kuin joka viidennellä työntekijällä (22 prosenttia) on vähintään melko hyvät työolot. Melko huonot tai huonot työolot ovat puolestaan 19 prosentilla vastaajista. Kaikkein heikoimpien töiden osuus on pienentynyt kahdella prosenttiyksiköllä, mitä voidaan pitää varsin positiivisena tuloksena. Erittäin hyvät olosuhteet tehdä työtä on seitsemällä prosentilla työntekijöistä. Tyypillistä sellaisille töille on, että työ ei ole vaaraksi terveydelle ja työntekijät kokevat työnsä turvalliseksi. Työntekijät tulevat työllään taloudellisesti toimeen ja suurin osa on myös tyytyväinen mahdollisuuksiinsa vaikuttaa työnsä järjestelyihin. Työssään he kokevat iloa ja yhteenkuuluvuutta työporukan kanssa. Seitsemän prosenttia SAK:laisista työntekijöistä tekee töitään hälyttävän huonoissa olosuhteissa. Näille työpaikoille tyypillistä on jatkuva kiire. Työnantaja asettaa tehokkuuden kaiken muun edelle eikä tieto kulje. Työhön liittyy myös toimeentulovaikeuksia ja työntekijät ovat huolissaan työn haitallisista vaikutuksista terveydelle. Työelämän laatu 2014 ja 2016 (%) 2016 2014 7 8 15 16 59 56 Huono Melko huono Keskiverto Melko hyvä Hyvä 12 11 7 9 7

Turvallisuuden tunne vahvistunut Suomalaisen työelämän laadun keskiarvo on parantunut kahdella pisteellä vuodesta 2014. SAK:n Hyvä työ -indeksi oli 68 pistettä sadasta vuonna 2016. Keskiarvon muutos ei ole suuri, mutta mittari osoittaa isoja muutoksia eri osa-alueilla. Työntekijöiden tunne turvallisuudesta työpaikoilla on vahvistunut, huoli työn terveyshaitoista selvästi vähentynyt ja työn mielekkyys sekä ilo lisääntyneet. SAK:laiset kokevat työyhteisön tuen edelleen erittäin vahvana. Sen sijaan kiireen tunne ja työnantajan tehokkuusvaatimukset eivät ole kadonneet mihinkään, sillä ne saavat edelleen heikoimmat pisteet kaikista osa-alueista. Myöskään työnantajan tarjoama tuki sekä työntekijöiden toimeentulo omalla palkallaan eivät ole merkittävästi kohentuneet kahden viimeisen vuoden aikana. SAK:n Hyvän työn mittari 2014 ja 2016 (pisteet asteikolla 0 100) Työelämän laatu 66 68 Työyhteisön tuki ja yhteenkuuluvuus Turvallisuus Tyytyväisyys vaikutusmahdollisuuksiin Työn mielekkyys ja ilo Tasapuolinen kohtelu Työsuhteen varmuus ja sopivuus Terveys Toimeentulo Työnantajan tarjoama tuki Työtahti ja tehokkuusajattelu 45 48 71 64 70 75 67 66 67 70 63 72 59 61 56 57 85 84 81 87 2014 2016 8

Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkaammilla työpaikoilla asiat ovat paremmin kuin muilla. Niillä työntekijät sairastavat vähemmän, käyvät vähemmän sairaana työssä, ovat tyytyväisempiä lähes kaikkeen, käyvät useammin koulutuksessa, ovat varmempia omasta jaksamisestaan ja kokevat työnsä harvemmin kuormittavaksi. Onkin selvää, että työelämän laadun parantaminen on keskeinen avain monien muidenkin asioiden muuttamiseen parempaan suuntaan. Laatua parantamalla sairauspoissaolot vähenevät, ja työntekijä jaksaa työssään ja haluaa olla siinä pidempään. Hyvässä työssä työntekijä sairastaa vähemmän Hyvän työn mittari osoittaa selkeän yhteyden työn laadun ja sairauspoissaolojen välillä. Mitä paremmaksi työntekijä kokee työolonsa, sitä vähemmän hänellä on sairauspoissaoloja. Hyvissä ja keskinkertaisissa töissä yli puolet vastaajista ei ole ollut edellisen vuoden aikana lainkaan poissa työstä oman sairautensa vuoksi. Melko huonoissa töissä vastaava osuus on kaksi viidestä ja huonoissa vain reilu neljännes. Huonoissa tai melko huonoissa töissä on oltu myös selvästi pidempään sairauslomalla kuin paremmilla työpaikoilla. Oman sairautensa vuoksi poissa töistä olleet työntekijät viimeisen vuoden aikana (%) Hyvä tai melko hyvä 52 20 14 10 4 Keskinkertainen 51 16 15 13 5 Huono tai melko huono 36 18 16 25 5 Ei sairaana 1 3 päivää 4 10 päivää 11 20 päivää yli 20 päivää Työnantajan kannattaisikin satsata työelämän laadun parantamiseen, sillä se vähentää sairauspoissaoloja ja on siten taloudellisesti kannattavaa. Työelämän laatua voi parantaa lisäämällä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia ja työn mielekkyyttä. Myös oikeudenmukainen johtaminen ja työnantajan tarjoama tuki työntekijöilleen kohentavat työelämän laatua. 9

Työn saamat laatupisteet ovat keskimäärin korkeammat myös silloin, kun työntekijä saa olla pois töistä sairauden vuoksi omalla ilmoituksellaan. Yleisintä lääkärintodistuksen vaatiminen on huonoilla työpaikoilla. Montako päivää voit olla sairauden vuoksi poissa ilman lääkärintodistusta? (%) Kolme päivää tai enemmän 11 20 52 12 5 1 2 päivää 7 14 38 8 4 Ei yhtään päivää 3 10 64 12 10 Hyvä Melko hyvä Keskinkertainen Melko huono Huono Useissa tutkimuksissa on havaittu, että sairauden vuoksi poissaolleiden osuus laskee selvästi sen myötä, mitä enemmän mahdollisuuksia työntekijöillä on vaikuttaa omaan työhönsä. Monilla työpaikoilla sairauspoissaolojen määrä on laskenut, kun siellä on otettu käyttöön omat ilmoitukset. SAK suosittelee käytäntöä, jossa työntekijä voi olla sairauden vuoksi poissa töistä esimiehelle tehtävällä omalla ilmoituksella kolme päivää ja epidemia-aikana viisi päivää. ja jaksaa kauemmin Työn saamat laatupisteet ovat voimakkaasti yhteydessä arvioon omasta työssä jaksamisesta. SAK:n työolobarometri kysyi 55 vuotta täyttäneiltä työntekijöiltä, uskovatko he pystyvänsä terveytensä puolesta työskentelemään nykyisessä työssään kahden vuoden kuluttua. Mitä heikompi työ on, sitä useammin työntekijä epäilee omaa jaksamistaan. Hyvässä tai melko hyvässä työssä työskentelevistä ikääntyneistä melkein puolet on aivan varmoja, että he pystyvät jatkamaan. Jaksamisestaan vakuuttuneiden määrä on noussut kahden vuoden aikana seitsemän prosenttiyksikköä. Hyvässä tai melko hyvässä työssä vain kuusi prosenttia ei usko pystyvänsä jatkamaan nykyisessä työssä kahden vuoden kuluttua. Sen sijaan huonossa tai melko huonossa työssä näin ajattelee joka neljäs vastanneista. 10

Uskotko pystyväsi työskentelemään nykyisessä työssäsi kahden vuoden kuluttua? (%) Vastaajat yli 55-vuotiaita, n=214 Hyvä tai melko hyvä 46 29 6 19 Keskinkertainen 24 35 15 26 Huono tai melko huono 17 27 24 32 Aivan varmasti Melko varmasti Tuskin En osaa sanoa Myös työnantajan suhtautuminen ikääntyneisiin työntekijöihin heijastuu työn laatua arvioivissa vastauksissa. Mitä huonommat työolot on työpaikalla, sitä useammin työnantaja pyrkii henkilöstönsä mielestä pääsemään eläkeikää lähestyvistä työntekijöistään eroon. Hyvässä tai melko hyvässä työssä jopa 60 prosenttia vastaajista arvioi, että työpaikalla kannustetaan ikääntyviä työntekijöitä pysymään työelämässä. Sen sijaan huonossa tai melko huonossa työssä 29 prosenttia arvioi, että työnantaja pyrkii pääsemään ikääntyvistä työntekijöistään eroon. Tulokset ovat samansuuntaisia kuin kaksi vuotta aiemmin, joskin ei osaa sanoa -vastausten osuus on molemmissa kysymyksissä ja kaikissa ryhmissä kasvanut huomattavasti. Miten työnantajasi suhtautuu eläkeikää lähestyviin työntekijöihin? Vastaajat yli 55-vuotiaita, n=214 Hyvä tai melko hyvä 60 8 4 29 Keskinkertainen 30 8 13 49 Huono tai melko huono 29 12 29 29 Kannustetaan jatkoon Pyritään pääsemään eroon Toisia kannustetaan, toisista pyritään eroon En osaa sanoa 11

Oikeudenmukainen ja kannustava johtaminen on olennainen osa ikääntyneiden pysymistä työelämässä mahdollisimman pitkään. SAK on ollut mukana kirjoittamassa työmarkkinajärjestöjen yhteistä opasta työpaikan ikäohjelman laatimiseen. Ikäohjelman tavoitteena on auttaa työyhteisöjä näkemään eri-ikäisyys työpaikan voimavarana. Käytännössä se tarkoittaa muun muassa sitä, että eri ikäja elämänvaiheisiin liittyviä kuormitustekijöitä pyritään hallitsemaan esimerkiksi erilaisilla työjoustoilla ja muilla tukitoimilla. Kenellä on hyvät työolot? SAK:n Hyvän työn mittarin mukaan nuorimmalla eli alle 30-vuotiaiden ikäryhmällä on selvästi muita vähemmän melko huonoja ja huonoja töitä. Sen lisäksi kahdella nuorimmalla ikäryhmällä myös melko hyvien ja hyvien töiden osuus on suurin. Sen sijaan kaikkein pienin hyvien töiden ja suurin huonojen töiden osuus on mittarin mukaan 41 50-vuotiailla. Ikäryhmien erilaisiin tuloksiin vaikuttavat todennäköisesti jossain määrin vastaajan henkilökohtaiset odotukset työelämälle. Keski-ikäiset saattavat olla työnsä suhteen nuoria vaativampia, koska heillä on usein enemmän kokemusta hyvien ja huonojen työpaikkojen välisistä eroista. Hyvä ja huono työ iän ja sukupuolen mukaan (%) Mies 22 56 20 Nainen 23 61 17 Alle 30 vuotta 25 65 10 31 40 vuotta 26 57 17 41 50 vuotta 17 60 23 Yli 50 vuotta 22 57 21 Hyvä tai melko hyvä Keskinkertainen Huono tai melko huono Nuorin ikäryhmä on vähiten huolissaan terveydestään ja turvallisuudestaan. He ovat myös antaneet muita paremmat arviot työssä kokemastaan ilosta, työyhteisön tuesta sekä tasapuolisesta kohtelusta. Työtahtikaan ei rasita heitä yhtä paljon kuin vanhempia. 12

Sen sijaan vanhin ikäryhmä on selvästi tyytyväisempi omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Tämän ikäryhmän antamat arviot ovat pysyneet lähes ennallaan, kun muiden ikäryhmien tyytyväisyys omiin vaikutusmahdollisuuksiin on vähentynyt merkittävästi. Kuten vuoden 2014 Hyvän työn mittari toteaa, julkisella sektorilla on enemmän hyviä ja melko hyvä töitä kuin yksityisellä sektorilla. Sen sijaan huonojen ja melko huonojen töiden määrässä ei ole eroa sektoreiden välillä. Hyvä ja huono työ sektoreittain (%) Yksityinen sektori 20 61 18 Julkinen sektori 29 52 19 Hyvä tai melko hyvä Keskinkertainen Huono tai melko huono 13

TyytymäTTömyyTTä VAikutusmahdollisuuksiin Mitä enemmän työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa oman työnsä järjestelyihin, sitä mielekkäämpänä hän pitää työtään. Työhyvinvointi ja työtyytyväisyys ovat puolestaan suorassa yhteydessä työn tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen sekä työssä jaksamiseen ja työurien pidentymiseen. Siksi onkin hälyttävää, että SAK:laisten liittojen jäsenten tyytyväisyys omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa on heikentynyt merkittävästi kahden viime vuoden aikana. Tämän vuoden työolobarometrin mukaan työntekijät ovat edelleen kohtalaisen tyytyväisiä vaikutusmahdollisuuksiinsa eri asioissa. Kysytystä asiasta riippumatta vähintään melko tyytyväisten osuus on yli 60 prosenttia. Keskimäärin noin viidennes on vaikutusmahdollisuuksiinsa erittäin tyytyväisiä, vähän yli puolet melko tyytyväisiä. Vaikka työntekijät ovat edelleen kohtalaisen tyytyväisiä vaikutusmahdollisuuksiinsa monissa asioissa, on tyytymättömien osuus edelliseen kyselyyn verrattuna kaksinkertaistunut. Tyytymättömyys vaikutusmahdollisuuksiin on lisääntynyt lähes kaikilla kysytyillä osa-alueilla eniten siinä, kenen kanssa työntekijä työskentelee (-14 prosenttiyksikköä), sekä myös työtahdin (-13 prosenttiyksikköä) ja työjärjestyksen (-13 prosenttiyksikköä) osalta. 14

Vaikutusmahdollisuuksiinsa tyytymättömien osuus (melko ja erittäin tyytymättömät, %) Vaikutusmahdollisuudet keskimäärin (summamuuttuja) Siihen, kenen kanssa työskentelee 11 10 24 25 Siihen, miten työt jaetaan työntekijöiden kesken 21 20 Työmenetelmiin 12 24 Työtahtiin 15 28 Siihen, missä järjestyksessä työ tehdään 9 22 Siihen, mitä työtehtäviin kuuluu 19 24 Työaikoihin ja työvuorojen suunnitteluun 19 30 2014 2016 SAK:laiset ovat kaikkein tyytymättömimpiä mahdollisuuksiinsa vaikuttaa työaikoihin ja työvuoroihin. Syy lienee se, että työtehtävien ja työvuorojen jako saattaa helposti lipsahtaa työpaikalla epäoikeudenmukaiseksi. Esimerkiksi työtahti on usein kaikille sama, mutta tyytymättömyyttä herättää se, jos muut voivat poimia jatkuvasti päältä parhaat työvuorot tai tehtävät. Myös valtakunnallisessa työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrissa 1 työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ovat selvästi heikentyneet vuosien 2014 ja 2015 välillä, vaikkakaan tulos ei ole yhtä raju kuin uudessa SAK:n barometrissa. Luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, sillä työ- ja elinkeinomisteriö kysyy barometrissaan, miten paljon vaikutusmahdollisuuksia on. SAK puolestaan kysyy, miten tyytyväinen vastaaja on omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Trendi on kuitenkin selvä, eli vaikutusmahdollisuudet näyttävät suomalaisilla työpaikoilla vähentyneen. 1 TEM, Työolobarometri 2016 15

Kaiken kaikkiaan viidennes SAK:laisista on erittäin tyytyväinen omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa työssään. Tyytymättömiä on puolestaan joka neljäs liittojen jäsenistä. Tyytyväisyys vaikutusmahdollisuuksiin (%) Kaikki 20 54 26 Nainen 22 57 21 Mies 18 53 29 Ikä -30 19 59 22 31 40 16 54 31 41 50 18 53 30 51+ 26 53 22 Toimiala Teollisuus 19 62 19 Kuljetusala 17 30 53 Julkinen 23 61 16 Yksityinen 19 46 35 Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen Tyytymätön On ehkä yllättävää, ettei sillä, onko työntekijä vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa, näytä vaikuttavan siihen, miten tyytyväinen hän on. Myöskään työstä saatu palkka ei näytä tähän vaikuttavan. Sen sijaan jonkin verran eroja löytyy miesten ja naisten, eri-ikäisten sekä eri alojen välillä. Miehet ovat hiukan tyytymättömämpiä kuin naiset, kun taas yli viisikymmentä vuotiaat näyttävät olevan vaikutusmahdollisuuksiinsa tyytyväisempiä kuin nuoremmat työntekijät. Silmiin pistävää on se, miten paljon tyytymättömiä löytyy kuljetusalalta. ASIAT sujuvat, kun voi vaikuttaa Useissa tutkimuksissa on havaittu, että jos työntekijällä on vähintään melko paljon mahdollisuuksia vaikuttaa työnsä järjestelyihin, tuntuvat monet asiat työpaikalla olevan kohdallaan. SAK:n työolobarometrissa käy taas selvästi ilmi, että työntekijät, jotka ovat tyytyväisiä vaikutusmahdollisuuksiinsa, arvioivat työelämän laatua paljon positiivisemmin kuin niihin tyytymättömät. 16

Vaikutusmahdollisuuksiinsa tyytyväiset pitävät työtään hyödyllisenä ja mielenkiintoisena sekä kokevat voivansa hyödyntää työssä omaa osaamistaan. He menevät pääsääntöisesti mielellään töihin, ovat siitä innostuneita ja pystyvät sovittamaan työn ja muun elämänsä hyvin yhteen. Kokemukset työstä (%) Töihin on pääsääntöisesti ikävä mennä 7 11 28 Työssä on jatkuva kiire 14 27 49 Työn ja yksityiselämän yhdistäminen onnistuu hyvin 42 37 65 Tuntee työssä innostusta ja työn iloa Työtä arvostetaan 38 36 38 36 70 70 Työ on mielenkiintoinen 49 46 79 Työ koetaan hyödylliseksi Työssä voi hyödyntää osaamistaan 56 59 53 48 83 84 Vaikutusmahdollisuuksiinsa erittäin tyytyväinen Vaikutusmahdollisuuksiinsa melko tyytyväinen Tyytymätön vaikutusmahdollisuuksiin Vaikutusmahdollisuuksiinsa tyytymättömille työelämä näyttäytyy paljon ikävämpänä ja rasittavampana kuin muille. Useat heistä ajattelevat, että työ on kuormittavaa tai jopa haitallista terveydelle. Heidän mielestään työ myös hankaloittaa arkielämää, kuten perheasioiden järjestelyjä sekä harrastuksia ja ihmissuhteiden hoitamista. 17

Koen työni haitalliseksi tai kuormittavaksi (%) Terveydelle 19 28 41 Perhe-elämälle 16 18 34 Ihmissuhteille 13 14 32 Harrastuksille 17 22 39 Vaikutusmahdollisuuksiinsa erittäin tyytyväinen Vaikutusmahdollisuuksiinsa melko tyytyväinen Tyytymätön vaikutusmahdollisuuksiin Ihmisten hyvinvointiin ja tyytyväisyyteen työelämässä vaikuttaa vahvasti, jos työntekijä pitää työtään mielenkiintoisena ja hyödyllisenä, pystyy vaikuttamaan omaa työtään koskeviin asioihin ja kokee, että häneen luotetaan. Työn mielekkyyttä puolestaan vähentävät esimerkiksi kiire ja epävarmuus työpaikan säilymisestä. Työn mielekkyyden muutosta voi pitää eräänlaisena lämpömittarina, joka kuvaa työelämän kehittymistä laajemminkin. Omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa tyytymätön arvioi muita useammin, että työn mielekkyys on muuttunut huonompaan suuntaan. 18

Työn mielekkyys on muuttunut (%) Vaikutusmahdollisuuksiinsa erittäin tyytyväinen 21 63 12 4 Vaikutusmahdollisuuksiinsa melko tyytyväinen 21 52 18 9 Tyytymätön vaikutusmahdollisuuksiin 19 37 39 5 Parempaan suuntaan Ei muutosta Huonompaan suuntaan Ei osaa sanoa Työn mielekkyyttä kuvaa myös erittäin hyvin kysymys siitä, voisiko työntekijä suositella omaa työpaikkaansa tuttavalleen. SAK:n työolobarometrista käy selkeästi ilmi, että mitä paremmat vaikutusmahdollisuudet työntekijällä on oman työnsä järjestelyihin, sitä useammin hän suosittelisi työpaikkaansa. Näin tekisivät lähes kaikki vaikutusmahdollisuuksiin erittäin tyytyväiset. Suosittelisitko työpaikkaasi tuttavalle? Vaikutusmahdollisuuksiinsa erittäin tyytyväinen 88 3 9 Vaikutusmahdollisuuksiinsa melko tyytyväinen 79 10 11 Tyytymätön vaikutusmahdollisuuksiin 60 7 33 Kyllä Ei osaa sanoa Ei 19

Suojaa terveydelle THL havaitsi tutkimuksessaan 2, että työntekijöiden hyvinvointi on enemmän yhteydessä heidän vaikutusmahdollisuuksiinsa kuin työn määrään. Vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen suojaa muiden rasitustekijöiden vaikutuksilta, eli kiireen, epävarmuuden, hankalien työaikojen sekä vuorotyön aiheuttamalta rasitukselta. Huonot vaikutusmahdollisuudet sen sijaan lisäävät muun muassa riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. SAK:n työolobarometrikin osoittaa, että työn laadulla on suora yhteys sairauspoissaoloihin. Mitä paremmaksi työntekijä kokee työolonsa, sitä vähemmän hänellä on sairauspoissaoloja. Yhteys on myös selvä vaikutusmahdollisuuksien osalta. Omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa tyytymättömät sairastavat enemmän kuin tyytyväiset. Olen ollut poissa sairauden vuoksi viimeisen vuoden aikana (%) Vaikutusmahdollisuuksiinsa erittäin tyytyväinen 50 Vaikutusmahdollisuuksiinsa melko tyytyväinen 49 Tyytymätön vaikutusmahdollisuuksiin 58 Työelämän laadun parantaminen vähentää sairauspoissaolojen määrää. Laadun parantamista ovat esimerkiksi työn mielekkyyden ja työntekijän vaikutusmahdollisuuksien lisääminen sekä oikeudenmukainen johtaminen. Näyttää selvältä, että nostamalla työn laatua työnantaja voisi vähentää henkilöstönsä poissaoloja. Sama pätee myös työntekijän työkyvyn säilymiseen. Mitä tyytyväisempi työntekijä on vaikutusmahdollisuuksiinsa, sitä parempi on hänen arvionsa omasta työkyvystään kahden vuoden kuluttua. 2 THL: Työn epävarmuus ja hyvinvointi -hankkeen raportti 2011 20

Uskon pystyväni työskentelemään nykyisessä ammatissa kahden vuoden kuluttua (%) Vaikutusmahdollisuuksiinsa erittäin tyytyväinen 16 25 Vaikutusmahdollisuuksiinsa melko tyytyväinen 12 37 Tyytymätön vaikutusmahdollisuuksiin 13 21 Aivan varmasti Tuskin Vaikuttaakin selvältä, että työelämän laadun parantaminen on yksi avainkysymys, kun yritetään edistää ikääntyneiden jaksamista ja pysymistä työelämässä mahdollisimman pitkään. 21

Puolella kuormittava työ Lähes puolet SAK:laisista tekee työtä, jonka katsotaan kuuluvan kuormittaviin työmuotoihin. 3 Noin kaksi viidestä (41 prosenttia) SAK:laisesta on vuorotyössä. Yötyötä tekee 15 prosenttia ja jakso- tai periodityötä vajaa viidennes (18 prosenttia). Yötyön sekä jakso- tai periodityön tekeminen on viime vuosina vähentynyt, mutta vuorotyö on hieman lisääntynyt. Kuormittavat työmuodot ja niiden yhdistelmät SAK:laisilla (%) 4 2012 2014 2016 Ei kuormittavia työmuotoja 52 53 53 Vuorotyössä 39 38 41 Yötyössä 22 19 15 Jakso- tai periodityössä 18 18 10 Vuoro + yötyö 18 15 12 Vuoro + jakso- ja periodityö 11 12 7 Yötyö + jakso- ja periodityö 8 8 4 Kaikki kolme 6 6 4 Miehet tekevät edelleen naisia enemmän yötyötä, mutta ero on kahdessa vuodessa selvästi kaventunut. Jakso- tai periodityö on tavallisempaa julkisella sektorilla kuin yksityisellä. Kaikki kuormittavat työaikamuodot, mutta erityisesti vuoro- ja yötyö ovat entiseen tapaan sitä yleisempiä, mitä suurempi työpaikka on kyseessä. Vuorotyö ja yötyö ovat yleisimpiä työpaikoilla, jotka Hyvän työn mittarilla sijoittuvat laadultaan melko huonoihin tai huonoihin työpaikkoihin. 3 Kuormittaviin työmuotoihin kuuluvat vuoro- ja yötyö sekä epäsäännöllisten työaikojen vuoksi lisäksi jaksotyö, jota aiemmin on kutsuttu myös periodityöksi. 4 Kussakin kohdassa on vain niiden vastaajien osuus, joilla on ko. työmuoto tai sen yhdistelmä. Tästä syystä taulukon summa ei ole sata prosenttia. 22

Vuoro-, yö-, jakso- tai periodityötä tekevät (%) Nainen Mies Sektori 9 11 12 17 41 42 Julkinen Yksityinen Ikäryhmä 9 12 15 15 39 42 Alle 30 v. 31 40 v. 41 50 v. Yli 50 v. Henkilöstön määrä 10 7 15 8 16 12 15 13 38 42 42 43 1-9 10-49 50-249 250+ SAK:n Hyvä työ -luokitus 6 10 13 13 16 17 35 35 42 45 51 Hyvä tai melko hyvä Keskinkertainen Huono tai melko huono 12 12 9 11 15 23 34 43 45 Kaikki 10 15 41 Vuorotyö Yötyö Jakso- tai periodityö Erityisesti epäsäännöllisessä työssä olevat kokevat työnsä kuormittavaksi. SAK:n mielestä työterveyslaitoksen suosittelemia työvuorojärjestelmiä olisi otettava käyttöön entistä laajemmin. Suosituksia on olemassa muun muassa vuorojärjestelmän kierrosta myötäpäivään sekä lepotaukojen pituudesta ja työvuorojen kestosta. 23

Myös työvuorosuunnittelua on kehitettävä edelleen. Hyviä kokemuksia on saatu esimerkiksi niin sanotusta pyykkitupamallista, jossa työntekijä voi valita tietyin ehdoin itselleen sopivia työvuoroja. Sillä on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia niin työntekijöiden hyvinvointiin kuin tuottavuuteenkin. KOLMANNES pitää työtä terveydelle haitallisena Kaksi kolmesta SAK:laisesta ei koe työnsä olevan haitallista tai kuormittavaa eri elämänalueilla, kuten terveyden, perhe-elämän, ihmissuhteiden tai harrastusten kannalta. Niiden osuus, jotka kokevat työnsä kuormittavaksi kaikkien neljän elämänalueen osalta, on kuitenkin noussut 11 prosentista 13 prosenttiin. Lähes kolmannes (30 prosenttia) kokee työnsä haitalliseksi tai kuormittavaksi terveyden kannalta. Koen työni kuormittavaksi tai haitalliseksi eri elämänalueiden kannalta (%) Terveydelle Perhe-elämälle Ihmissuhteille Harrastuksille 21 20 18 19 18 17 25 27 26 30 33 34 2016 2014 2012 Mitä suurempi työpaikka on, sitä useammin työntekijä kokee työn kuormittavaksi vähintään yhden elämänalueen kannalta. SAK sai työolobarometrissaan saman tuloksen vuonna 2012, mutta jostain syystä vuonna 2014 tätä yhteyttä ei havaittu. Aiempina vuosina iällä ei ole ollut juurikaan vaikutusta tähän kysymykseen. Nyt nuorimmassa ikäryhmässä on selvästi muita enemmän niitä, jotka eivät koe työtään kuormittavaksi tai haitalliseksi minkään kysytyn elämänalueen kannalta. Työpaikan laadun ja työn kuormittavuuden välinen yhteys on erittäin vahva. Hyvillä työpaikoilla on varsin harvinaista, että työntekijä kokisi työnsä kuormittavaksi yhdenkään elämänalueen kannalta. Huonoilla työpaikoilla tilanne on päinvastainen yhdeksän kymmenestä koki työn haitalliseksi ainakin yhdellä elämänalueella. Huonojen työpaikkojen kohdalla tilanne on heikentynyt entisestään: huonoimmilla työpaikoilla yhdeksän kymmenestä nimeää vähintään yhden elämänalueen, ja melko huonoillakin kolme neljästä. Eniten tilanne on parantunut keskinkertaisilla työpaikoilla. 24

Koen työni kuormittavaksi tai haitalliseksi ainakin yhden elämänalueen kannalta (%) Kaikki Työmuoto 41 47 47 Vuorotyö 51 56 60 Yötyö 64 65 73 Jakso- tai periodityö 58 56 67 Ikäryhmä Alle 30 v. 31 40 v. 41 50 v. Yli 50 v. Henkilöstön määrä 24 44 47 55 50 39 46 46 48 46 44 47 1 9 36 45 43 10 49 40 47 53 50 249 43 50 63 250+ 46 55 73 SAK:n Hyvä työ -luokitus Hyvä 14 16 Melko hyvä 23 21 Keskinkertainen 36 46 Melko huono 72 79 Huono 87 90 2012 2014 2016 25

Puolet osa-aikaisista haluaisi kokoaikaisen työn SAK:laisten liittojen jäsenistä 88 prosenttia on vakituisessa, toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja lähes kaikki loput määräaikaisessa työsuhteessa. Vuokratyössä olevien osuus on selvästi alle prosentin, samoin itsensätyöllistäjien. Naisten ja miesten välillä ei ole eroja siinä, onko työsuhde vakituinen vai määräaikainen. Sen sijaan eri alojen välillä on eroa määräaikaisia työsuhteita on selvästi vähemmän teollisuudessa kuin muilla sektoreilla. Työsuhteen muoto sektoreittain (%) Teollisuus 92 8 Kuljetus Julkinen Yks. palvelut Kaikki 87 86 86 88 13 14 14 12 Vakituinen Määräaikainen Työsuhteiden muoto on muuttunut selvästi aiemmista vuosista, sillä vuosina 2012 ja 2014 vakituisten osuus oli noin 80 prosenttia ja määräaikaisia oli vastaavasti vajaa viidennes. Määräaikaisten töiden osuus on pienentynyt hämmästyttävän paljon. Yhtenä syynä voi olla taloudellinen lama. Yt-neuvotteluiden yhteydessä yleensä määräaikaisia työsuhteita ei jatketa, joten vakituisten työsuhteiden osuus kasvaa työssäkäyvien joukossa. Määräaikaisia työsuhteita on muita enemmän pienemmillä työpaikoilla ja niissä työskentelee yleisemmin nuoret työntekijät. Kuusi prosenttia SAK:laisista tekee ainakin silloin tällöin toista työtä päätyönsä ohella. Valtaosa (94 prosenttia) on tyytyväinen työsuhteensa muotoon. Vakityössä tyytymättömiä oli vähiten, alle viisi prosenttia. Määräaikaisista tyytymättömiä oli 28 prosenttia. Vastaajista 85 prosenttia on kokoaikatyössä, 11 prosenttia osa-aikatyössä ja noin kolmella prosentilla on jokin muu työaikajärjestely, kuten erikseen töihin kutsuttava. Nämä osuudet ovat pysyneet käytännössä samoina vuosiin 2012 ja 2014 verrattuna. 26

Työaikamuodot (%) Teollisuus 89 5 3 Kuljetus 84 10 3 Julkinen 86 11 2 Yks. palvelut 76 20 1 Ikäryhmä: 30v tai alle 75 16 6 31-40v 88 9 2 41-50v 90 8 1 Yli 50v 83 13 3 Nainen 78 17 3 Mies 88 8 2 Kokoaikatyö Osa-aikatyö Muu järjestely Epätyypilliset työsuhteet ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä. Aiempien vuosien tapaan naiset tekevät osa-aikatyötä selvästi useammin kuin miehet naisista 17 ja miehistä kahdeksan prosenttia. Sama ilmiö nähdään myös muilla kuin SAK:laisilla palkansaajilla. Osa-aikaisen tai määräaikaisen työn tekeminen ei aina ole työntekijän oma valinta. Vastentahtoisesti osa-aikatyötä tekevät ovat todellisuudessa osa-aikatyöttömiä, mikä luo köyhyyttä ja epävarmuutta elämään. SAK:laisista osa-aikatyöntekijöistä puolet haluaisikin kokoaikaisen työsuhteen miehistä 57 prosenttia ja naisista 44 prosenttia. Työsuhteet on SAK:n mukaan solmittava pääsääntöisesti vakituisiksi ja kokoaikaisiksi. Siten työntekijöille luodaan mahdollisuus tulla toimeen työllään, järjestää arkensa sekä suunnitella tulevaisuuttaan. Sen lisäksi työntekijällä pitää olla halutessaan mahdollisuus siirtyä osa-aikatyöhön nykyistä helpommin. Viidennes haluaisi tehdä enemmän töitä Useampi kuin joka viides SAK:laisista haluaisi tehdä nykyistä enemmän töitä. Työmääräänsä haluaisi puolestaan vähentää varsin harva, vain seitsemän prosenttia SAK:laisista. Vuodesta 2008 alkaen lisätyön tarve on SAK:laisten keskuudessa lisääntynyt selvästi vuoteen 2014 asti ja pysynyt sen jälkeen suurin piirtein ennallaan. Niiden 27

osuus, jotka haluaisivat tehdä vähemmän työtä ja joilla olisi myös varaa vastaavaan palkan laskuun, on jatkuvasti vähentynyt. Sukupuolten välillä ei ole merkitsevää eroa työaikatoiveissa, vaikka naisista suurempi osa on osa-aikatyössä. Myöskään julkisen ja yksityisen sektorin välillä ei ole merkitsevää eroa. Toisin sanoen, mitä pienemmät ansiot, sitä useampi toivoo lisätöitä, samoin määrä- ja osa-aikaiset toivovat lisätyötä selvästi muita enemmän. Tosin on huomattava, että niin kokoaikaisista kuin vakituisistakin noin joka viides toivoo nykyistä enemmän työtunteja aivan kuten vuonna 2014. Taustalla voi olla jo pitkään jatkunut heikko taloustilanne ja sitä kautta vähentynyt ylitöiden teettäminen. Iän suhteenkin trendi on selvä, eli nuorin ikäryhmä toivoo lisätöitä selvästi muita useammin ja vanhin harvemmin. Nuorimman ikäryhmän tilanne on kuitenkin parempi kuin 2014, jolloin lisätöitä toivoi lähes puolet tuosta ikäryhmästä, nyt enää kolmannes. SAK:n hyvä työ -luokituksen kohdalla tulos on erittäin selvä: mitä parempi on työpaikan laatu, sitä useammin henkilö on tyytyväinen nykyiseen työaikaansa. Kun työpaikan laatu huononee, lisääntyy sekä enemmän että vähemmän töitä haluavien osuus, kuten vuoden 2014 barometrissakin. Myös niiden osuus, jotka eivät osaa vastata kysymykseen, on hyvillä työpaikoilla selvästi pienempi. 28

Haluaisitko tehdä enemmän vai vähemmän töitä? (%) Ikäryhmä: Alle 30 v. 32 56 2 10 31 40 v. 23 64 3 10 41 50 v. 25 62 9 5 Yli 50 v. 11 66 11 12 Hyvä työ -luokitus Hyvä 7 89 1 3 Melko hyvä 11 85 1 3 Keskinkertainen 25 59 7 10 Melko huono 28 46 13 13 Huono 27 44 17 12 Nykyinen työaikamuoto: Kokoaikatyö 18 66 7 9 Osa-aikatyö 48 42 4 6 Nykyinen työsuhde: Vakituinen 20 64 7 9 Määräaikainen 35 53 5 8 Kaikki 2008* 14 66 20 Kaikki 2009* 14 69 17 Kaikki 2012 23 61 14 2 Kaikki 2014 25 63 10 1 Kaikki 2016 22 62 7 9 Enemmän Nykyisen määrän Vähemmän Ei osaa sanoa 5 *Vuosina 2008 ja 2009 kysymyksen sanamuoto oli hieman erilainen eikä en osaa sanoa -vaihtoehtoa ollut. 29

Joustavat työajat lisääntyneet Useammalla kuin joka toisella (57 prosenttia) SAK:laisista on kiinteä työaika ja kahdella viidestä (42 prosenttia) joustava työaikamalli. Joustavaa työaikaa tekevien osuus on selvästi lisääntynyt aiempiin vuosiin verrattuna. Erityisesti aiemmista vuosista on lisääntynyt liukuvan työajan osuus. Viidennes SAK:laisista työskentelee työpaikoilla, joilla on käytössä työaikapankki. Heillä työpäivän pituus voi vaihdella ja tunteja voidaan kerryttää säästöön. Liukuva työaika, jossa päivän pituus on aina sama, mutta aloitusaika voi vaihdella, on myös joka viidennellä. Joustavat työajat SAK:laisilla (%) 2012 69 15 16 2014 66 14 20 2016 57 21 21 Ei joustoa Liukuva työaika Työaikapankki Valtaosa SAK:laisista on vähintään melko tyytyväinen nykyiseen työaikajärjestelmäänsä. Joustavat työajat omaavat työntekijät ovat tyytyväisempiä kuin ne, joilla ei ole joustoja. Erittäin tyytyväisiä työntekijöitä on selvästi enemmän työpaikoilla, joilla on käytössä työaikapankki, kuin sellaisilla, joilla on liukuva työaika. SAK:n Hyvä työ -luokituksen mukaisilla hyvillä työpaikoilla ollaan myös työaikajärjestelmään selvästi tyytyväisempiä kuin huonoilla työpaikoilla tyytyväisyys heikkenee oleellisesti työpaikan laadun heiketessä. Tyytyväisyys työaikajärjestelmään (%) Työaikapankki 41 51 4 4 Liukuva työaika 28 68 3 2 Ei joustoa 23 67 7 2 Erittäin tyytyväinen Melko tyytymätön Melko tyytyväinen Erittäin tyytymätön 30

Ylitöiden määrä on vähentynyt Ylitöiden määrä on SAK:laisilla työpaikoilla vähentynyt selvästi. Syynä tähän voi olla pidempään jatkunut taloudellinen matalasuhdanne. Edeltävän kahden kuukauden aikana ylitöitä tehneitä oli neljä kymmenestä vastaajasta, kun aiemmissa mittauksissa osuus on ollut noin puolet. Suurin osa on saanut ylitöistä korvausta rahana tai vapaa-aikana tavallisimmin rahana. Toiseksi yleisintä on ylitöiden korvaaminen vapaalla ja kolmantena näiden yhdistelmä. Ilman korvausta ylitöitä tehneitä oli yhteensä noin neljä prosenttia vastaajista, tämäkin osuus on pienentynyt vuoden 2014 kuudesta prosentista. Suurin osa ilman korvausta ylityötä tehneistä oli tehnyt myös ylityötä, josta oli saanut korvauksen. SAK:laisten tekemät ylityöt saadun korvauksen mukaan haastattelua edeltävän kahden kuukauden aikana 2012 2014 2016 Ei ylitöitä lainkaan 48 % 52 % 60 % Vain rahalla korvattua 23 % 21 % 19 % Vain vapaalla korvattua 15 % 14 % 9 % Vain ilman korvausta 3 % 3 % 2 % Sekä rahalla että vapaalla korvattua 8 % 8 % 8 % Sekä rahalla korvattua että ilman korvausta 2 % 1 % 1 % Sekä vapaalla korvattua että ilman korvausta 2 % 2 % 1 % Kaikkia kolmea tyyppiä 0 % 1 % 1 % Vastaajia yhteensä 1 207 1 203 1 200 31

Ylitöiden tekeminen (%) Ikä 30 v. ja alle 60 37 21 31 40 v. 55 42 21 41 50 v. 56 38 4 1 Yli 50 v. 67 29 12 Mies 57 40 12 Nainen 65 31 3 2 Suurimmat toimialat: Teollisuus 68 30 1 Julkinen ala 62 33 4 1 Kuljetusala 37 58 4 1 Yksityiset palvelut 55 40 1 4 Hyvä työ -luokitus Hyvä 49 50 1 Melko hyvä 61 37 11 Keskinkertainen 63 34 12 Melko huono 54 38 5 2 Huono 52 39 6 2 Kaikki 2012 48 46 4 3 Kaikki 2014 52 42 4 3 Kaikki 2016 60 36 2 2 Ei lainkaan Sekä korvattua että ilman korvausta Ainoastaan korvattua Ainoastaan ilman korvausta 32

Miehet tekevät ylitöitä selvästi useammin kuin naiset. Ero on kasvanut edellisestä mittauksesta. Naiset tekevät entiseen tapaan ylitöitä ilman korvausta miehiä useammin. Vain kuljetusalalla ylityön tekeminen on yhtä yleistä kuin se oli vuonna 2014 muilla aloilla se on selvästi vähentynyt. Hyvä työ -luokituksen yhteys ylitöiden tekoon ei ole aivan yksioikoinen. Sekä hyvillä että huonoilla työpaikoilla ylitöitä tehdään enemmän kuin keskinkertaisilla. Korvauksettomien ylitöiden teko on kuitenkin selvästi yleisempää melko huonoilla ja huonoilla työpaikoilla. 33

Työelämän suurin ongelma on kiire Yleiskuva työelämästä on SAK:laisten mielestä se, että työ on hyödyllistä eikä töihin ole pääsääntöisesti ikävä mennä. Työporukan ilmapiiri on pääosin myönteinen, eli vastaajat tuntevat kuuluvansa samaan porukkaan työtovereidensa kanssa ja saavat heiltä tarvittaessa apua ja tukea. Suurin osa kokee työssään myös innostusta ja työn iloa, eikä useimmilla ole työn ja yksityiselämän yhdistämisessä ongelmia. Miten hyvin työn mielekkyyttä kuvaavat väittämät sopivat omaan työhön? (%) Työn ja yksityiselämän yhdistäminen onnistuu hyvin 45 34 14 7 Voin hyödyntää osaamistani 57 29 10 3 Työni on mielenkiintoista 54 31 13 3 Työtäni arvostetaan 44 32 18 6 Työtäni leimaa jatkuva kiire 30 24 33 11 Töihin on pääsääntöisesti ikävä mennä 14 6 16 64 Työni on mielestäni hyödyllistä 62 28 8 2 Tunnen innostusta ja työniloa 43 35 18 5 Saan tarvittaessa tukea ja apua työtovereiltani 63 26 8 3 Tunnen kuuluvani samaan porukkaan työtovereideni kanssa 67 24 8 2 6 Hyvin Melko hyvin Jonkin verran Ei lainkaan Suurimpana ongelmana työelämässä näyttää edelleenkin olevan alituinen kiire. Kolmasosa SAK:laisista kokee, että väittämä työtä leimaa jatkuva kiire kuvaa heidän työtään hyvin ja sen lisäksi neljäsosa kokee, että kuvaus pätee heidän työhönsä melko hyvin. Vain hieman useampi kuin joka kymmenes sanoo, ettei väittämä kuvaa heidän työtään lainkaan. 6 En osaa sanoa -vastaukset poistettu 34

Kiire ja tehokkuusajattelu nousivat Hyvä työn mittarissakin heikoimmaksi työn osa-alueeksi ja siten selkeäksi työelämän ongelmaksi. Vertailussa aiempaan oli kuitenkin tapahtunut myönteistä kehitystä, eli jatkuva kiire ei ole viime aikoina lisääntynyt vaan pikemminkin vähentynyt. Joidenkin osa-alueiden kohdalla saadaan jo varsin hyvä yleiskuva viime vuosien kehityksestä, kun täsmälleen samat kysymykset on esitetty 2008, 2012, 2014 ja nyt 2016. Yleiskuva on vuodesta toiseen kohtalaisen samanlainen. Työn mielenkiintoisuus ja arvostus ovat vuodesta 2014 jonkin verran parantuneet. Työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen on puolestaan aavistuksen heikentynyt. TYÖN mielekkyys parantunut hyvillä työpaikoilla Puolet SAK:laisista ajattelee, että työn mielekkyys ei ole muuttunut miksikään. Viidennes katsoo mielekkyyden muuttuneen parempaan suuntaan, 23 prosenttia huonompaan suuntaan ja kahdeksan prosenttia ei osaa vastata kysymykseen. SAK:n Hyvä työ -luokituksessa käy selvästi ilmi, että hyvillä työpaikoilla katsotaan muita useammin työn muuttuneen mielekkäämpään suuntaan ja huonoilla mielekkyyden taas selkeästi vähentyneen. Parhailla työpaikoilla vain viisi prosenttia katsoo työn muuttuneen negatiiviseen suuntaan. Huonoilla työpaikoilla taas vain muutama prosentti katsoo työn mielekkyyden parantuneen ja peräti 71 prosenttia katsoo sen huonontuneen. Työn mielekkyyden muutos (%) Hyvä työ 27 67 5 1 Melko hyvä työ 24 66 7 3 Keskinkertainen työ 21 51 18 10 Melko huono työ 9 30 51 9 Huono työ 5 13 71 11 Kaikki 20 50 23 8 Parempaan suuntaan Huonompaan suuntaan Säilynyt ennallaan Ei osaa sanoa Työn mielekkyyden muutosta eri aloilla ja eri ryhmissä voidaan vertailla myös muu-tosbalanssin avulla, kuten on tehty valtakunnallisessa työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrissa 7. 7 Lyly-Yrjänäinen, Maija (2016b): Työolobarometri 2015. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö 2016 35

Balanssi osoittaa, miten paljon enemmän tai vähemmän on sellaisia työntekijöitä, jotka pitävät muutoksen suuntaa positiivisena. Kuviossa vertaillaan tuloksia myös valtakunnalliseen työolobarometriin. 8 SAK:laisten arviot työn mielekkyyden muutoksesta eivät ole yhtä kielteisiä kuin kaikkien palkansaajien arviot TEM:n työolobarometrissa. SAK:laisten naisten arvio muutoksesta on hieman kielteisempi kuin miesten, mutta ero ei ole suuri. Merkitsevää eroa ei ole myöskään julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Sen sijaan selkeitä eroja löytyy eri-ikäisten työntekijöiden välillä ja erikokoisten työpaikkojen välillä. Muutosbalanssissa korostuvat erittäin selvästi erot SAK:n Hyvän työn mittarin mukaisilla hyvillä ja huonoilla työpaikoilla. 8 Tulokset eivät ole täysin verrannollisia. Valtakunnallisessa barometrissa kysytään, mihin suuntaan ovat muuttuneet Työnteon mielekkyys ja työhalut yleensä. Kysymys on myös sijoitettu siten, että vastaaja todennäköisemmin ajattelee työelämää yleensä, kuin pelkästään omaa työtään. Tämä saattaa osittain selittää valtakunnallisen barometrin negatiivisemman tuloksen, sillä palkansaajat arvioivat muutoksia kielteisemmin, kun on puhe työelämästä yleensä kuin jos kysytään heidän omasta työstään (Järvensivu 2013, 10). 36

Työn mielekkyysbalanssi (%) Kaikki, SAK 2016 Kaikki SAK 2014 Kaikki, SAK 2012 Kaikki, TEM 2015 Kaikki, TEM 2014 Kaikki, TEM 2013 kaikki, TEM 2012 Kaikki, TEM 2011-15 -16-16 -18-23 -16-3 -6 Sukupuoli Nainen Mies Päätoimiala Teollisuus Kuljetus Julkinen ala Yksit. palveluala Ikäryhmä 30 tai alle 31 40 41 50 yli 50 Työsuhde Vakituinen Määräaikainen Työpaikan koko 1 9 10 49 50 --249 250+ SAK:n Hyvä työ -luokitus Hyvä Melko hyvä Keskinkertainen Melko huono Huono -66-43 -6-1 -12-28 -13-9 -16-7 -7-20 1 3 5 13 14 26 25 23 18 9 Yksinkertaisin työpaikan laatua mittaava kysymys on, suosittelisiko vastaaja työpaikkaansa tuttavalleen. Valtaosa eli kolme neljästä SAK:laisesta suosittelisi, mutta osuus on kahdessa vuodessa hieman pienentynyt. Tässä kysymyksessä tulevat erittäin selväksi erot hyvien ja huonojen työpaikkojen välillä. Kun lähes kaikki hyvässä työssä olevat voisivat suositella työpaikkaansa muille, vain reilu viidennes huonojen työpaikkojen työntekijöistä ajattelee samoin. 9 Työn mielekkyysbalanssi kertoo, miten paljon enemmän on niitä, joiden mielestä mielekkyys on muuttunut parempaan suuntaan kuin huonompaan suuntaan. Negatiivinen balanssi kertoo, että useampi on sitä mieltä, että mielekkyys on muuttunut huonompaan kuin parempaan suuntaan. 37

Suosittelisi työpaikkaansa tuttavalleen (%) Kaikki 78 74 SAK:n Hyvä työ -luokitus Hyvä Melko hyvä Keskinkertainen Melko huono Huono 23 30 45 43 78 85 98 97 98 95 2014 2016 38

Työnantaja-arviot ristiriitaisia Suuri osa SAK:laisista kokee, että työnantaja luottaa heihin ja arvostaa työntekijöitään, huolehtii kehittymismahdollisuuksista, kannustaa kokeilemaan uusia asioita ja huolehtii työn oikeasta mitoituksesta. Toisaalta 44 prosenttia arvioi myös, että väittämä työnantaja asettaa tehokkuuden kaiken muun edelle kuvaa heidän työnantajaansa vähintään melko hyvin, ja lähes yhtä moni ajattelee, että työnantaja ei huolehdi työn oikeasta mitoituksesta. Kolme kymmenestä vastaajasta katsoo myös väittämän ei kohtele työntekijöitä tasapuolisesti kuvaavan työnantajaansa vähintään melko hyvin. Kritiikkiä esiintyy myös töiden organisointia kohtaan ja jopa reilu viidennes (22 prosenttia) kokee, että työnantaja ei huolehdi riittävästi työpaikan turvallisuudesta. Miten hyvin väite vastaa käsitystäsi työnantajan suhtaumisesta? (%, Ei osaa sanoa -vastaukset poistettu) Luottaa teihin 45 36 13 6 Arvostaa työntekijöitä 34 38 19 10 Huolehtii kehittymismahdollisuuksista 28 34 27 12 Huolehtii työn oikeasta mitoituksesta 25 35 28 12 Kannustaa kokeilemaan uusia asioita 24 33 28 15 Huolehtii siitä, että tieto kulkee työpaikalla hyvin 23 36 28 13 Asettaa tehokkuuden kaiken muun edelle 21 23 35 21 Ei kohtele työntekijöitä tasapuolisesti 12 17 26 45 On organisoinut työt huonosti työpaikalla 10 20 28 42 Ei huolehdi riittävästi työpaikan turvallisuudesta 8 14 21 56 Hyvin Melko hyvin Jonkin verran Ei lainkaan 39

SAK:n Hyvä työ -luokituksen mukaan hyvillä työpaikoilla jopa 69 prosenttia katsoo, että työnantaja pitää huolta oikeasta työmäärästä. Vastaavasti huonoilla työpaikoilla puolet on sitä mieltä, ettei väittämä työmäärän oikeasta mitoittamisesta kuvaa työnantajaa lainkaan, ja vain neljä prosenttia katsoo sen kuvaavan työnantajaa hyvin. Miten hyvin pitää paikkaansa väite Työnantaja huolehtii hyvin työmäärän oikeasta mitoittamisesta? (%) Hyvä työ 69 Melko hyvä työ Keskinkertainen työ Melko huono Huono työ 2 4 8 7 22 33 48 Hyvin Ei lainkaan Useat työnantajan suhtautumista mittaavat asiat ovat kohtuullisen hyvällä tasolla. Merkittävimmät ongelmat näyttäisivät liittyvän ilmiöön, jota voi kuvata hiostamiseksi. Noin puolet SAK:laisista kokee työssään kiirettä ja työmäärän mitoittamiseen liittyviä ongelmia. He kokevat työnantajan asettavan tehokkuuden kaiken muun edelle. Vain kaksi viidestä pääsee koulutukseen Vain 42 prosenttia SAK:laisten liittojen jäsenistä on edellisen vuoden aikana osallistunut työnantajan kustantamaan koulutukseen. Toisin sanoen lähes kuusi kymmenestä ei ole ollut tällaisessa koulutuksessa lainkaan. Tilanne on heikentynyt selvästi vuoden 2014 jälkeen. Kaikkein eniten ovat vähentyneet kokonaisen työviikon mittaiset koulutukset (viisi päivää). Vuosina 2012 ja 2014 yli viikon ajan koulutuksessa olleita oli noin 11 prosenttia SAK:laisista, nyt noin seitsemän prosenttia. Kehitys on SAK:laisilla samansuuntaista kuin kaikilla palkansaajilla. TEM:n työolobarometrin 10 mukaan kaikkien palkansaajien osallistuminen työnantajan maksamaan koulutukseen on viime aikoina vähentynyt. Vuonna 2015 työnantajan kustantamaan koulutukseen osallistui kaikista palkansaajista 53 prosenttia. Kolutukseen osallistuneiden osuus on SAK:laisilla edelleen selvästi pienempi kuin muilla palkansaajilla. 10 Lyly-Yrjänäinen, Maija (2016b): Työolobarometri 2015. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö 2016. 40

Työnantajan kustantamaan koulutukseen osallistuneet edellisen 12 kuukauden aikana (%) Ei lainkaan 51 55 58 1-2 päivää 20 22 21 3-5 päivää 15 17 15 6-10 päivää 4 7 7 2012 2014 yli 10 päivää 4 4 3 2016 Julkisella sektorilla koulutukseen osallistutaan yksityistä useammin, samoin kolutukseen osallistuvien osuus kasvaa työpaikan koon mukana. Vakituiset työntekijät ovat koulutuksissa selvästi useammin kuin määräaikaiset. Ikäryhmien välillä ei ollut merkitsevää eroa vuonna 2014. Sen sijaan uusin barometri osoittaa selvän trendin: koulutukseen osallistuneita on eniten keskimmäisissä ikäryhmissä. Sitä nuoremmat ja vanhemmat ovat osallistuneet koulutukseen harvemmin. Myös työpaikan laadulla ja koulutukseen osallistumisella on selvä yhteys. Paremmilla työpaikoilla on enemmän koulutuksiin osallistuneita. 41

Työnantajan kustantamaan koulutukseen osallistuneet edellisen 12 kuukauden aikana (%) Mies Nainen 39 51 44 47 SAK:n Hyvä työ -luokitus Hyvä Melko hyvä Keskinkertainen Melko huono Huono 25 38 41 35 38 52 50 59 69 65 Nykyinen työsuhde Vakituinen Määräaikainen 24 35 45 53 Henkilöstön määrä 1-9 10-49 50-249 250+ 32 44 50 45 50 46 59 55 Kaikki 42 49 2014 2016 SAK:n tavoitteena on, että kaikkien työntekijöiden ammattitaitoa pidetään yllä koko työuran ajan. Jatko- ja täydennyskoulutuksen tarve kasvaa koko ajan, sillä työelämä ja työmarkkinat muuttuvat nopeasti ja työtehtävien vaatimukset kasvavat. Osaava työntekijä on entistä olennaisempi menestymisen edellytys työnantajalle. 42

Työntekijät mukaan tuottavuuden kehittämiseen Työn tuottavuuden parantamista on pidetty yleisesti vastauksena Suomen mahdollisuuksiin pärjätä maailmanlaajuisessa talouskilpailussa. Se on ollut elintasomme nousun tärkein tekijä ja siitä pitkälti riippuu myös tulevaisuutemme elintaso. Voi myös sanoa, että tuottavuuden kasvu on palkankorotusten paras ystävä. Mitä sitten on tuottavuuden parantaminen? Työterveyslaitoksen mukaan tuottavuus paranee, kun aikaisemmin saavutettu tulos tehdään vähemmillä resursseilla tai samoilla resursseilla tehdään enemmän tulosta. 11 Ensimmäisenä mainittu säästämismalli leikkaa resursseja, usein henkilöstöä. Toise-na vaihtoehtona oleva kehittämismalli parantaa toimintatapoja ja työmenetelmiä, minkä ansiosta tuotteet ja palvelut pysyvät kilpailukykyisinä. Näiden lisäksi tuottavuutta voidaan parantaa myös lisäämällä resursseja. Silloin yritys satsaa esimerkiksi uusien tuotteiden tai palvelujen kehittämiseen entistä enemmän. Sen seurauksena voi syntyä kokonaan uusia tai merkittävästi paranneltuja tuotteita tai palveluja, joiden arvo on suurempi kuin niiden synnyttämiseen käytetyt resurssit. SAK:n mielestä paljon puhuttua tuottavuusloikkaa ei saada aikaiseksi palkansaajien työehtoja heikentämällä. Sen sijaan kilpailukykyiset tuotteet ja palvelut ovat varmin tae työpaikkojen pysymiselle Suomessa. Tuottavuuden parantamisessa on keskeistä myös työntekijöiden osallistuminen oman työnsä ja uusien tuotteiden tai palveluiden kehittämiseen. Mikäli työntekijät pääsevät osallistumaan työpaikan päätöksentekoon, heitä kannustetaan tuomaan esiin ideoitaan ja niistä myös palkitaan, syntyy paljon kaivattuja innovaatioita. Tämä käy ilmi lukuisista esimerkeistä, joita ovat koonneet muun muassa Tekes, Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos. 12 TYÖNTEKIJÖIDEN parannusehdotukset yleisiä Tuottavuutta lisäävät kehitysideat tai innovaatiot eivät yleensä ole suuria keksintöjä, vaan useimminkin pieniä parannuksia työn sujuvuudessa, prosesseissa tai palveluissa. 11 Nostetaan tuottavuutta ja työelämän laatua yhdessä; Työterveyslaitos 2013 12 Tekes.fi; TTK.fi; TTL.fi 43