OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012
KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin valituista uusista opiskelijoista on jo korkeakoulututkinto tai opiskeluoikeus korkeakouluissa. Syynä moninkertaiseen korkeakouluopintoihin ovat mm työelämän eri tehtäviin säädetyt liian yksityiskohtaiset kelpoisuusvaatimukset sekä mahdollisuus hankkia tutkintoon johtavassa koulutuksessa osaamista täydentävää koulutusta maksutta. Tutkinnon jälkeisellä koulutuksella voidaan tukea mm. uusien työnkuvien ja asiantuntija-alojen syntymistä ja korkeakoulutettujen erikoistumista.
ERIKOISTUMISKOULUTUKSET (KESU 153.) Korkeakoulututkinnon suorittaneiden täydennyskoulutusmahdollisuuksia parannetaan luomalla tutkintoa täydentäviä korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksia. laajoja, vähintään 30 opintopisteen laajuisia osaamiskokonaisuuksia. Korkeakoulut kehittävät erikoistumiskoulutuksia korkeakoulujen opetukseen ja tutkimukseen perustuvan erityisosaamisen ja työelämätarpeen pohjalta. Erikoistumiskoulutusten kokonaisuus korvaa nykyiset ammattikorkeakoulujen ammatilliset erikoistumisopinnot sekä yliopistojen erikoistumiskoulutukset ja erikoistumisopinnot ja niitä voidaan järjestää tutkintoja täydentävinä koulutuksina taikka osana tutkintoa. Voidaan suorittaa oppisopimustyyppisenä aikuiskoulutuksena Koulutuksille luodaan korkeakoulujen yksittäisten koulutusten tunnistamisen mahdollistava laadunvarmistusjärjestelmä.
Korkeakoulutettujen uutta erikoistumiskoulutusten kokonaisuutta valmisteleva työryhmä Työryhmän tehtävänä on aikuiskoulutuspolitiikan ja korkeakoulupolitiikan tavoitteet huomioon ottaen: määrittää erikoistumiskoulutuksen tehtävä ja tavoitteet määrittää erikoistumiskoulutuksen asema suhteessa tutkintoon johtavaan koulutukseen, korkeakoulujen täydennyskoulutukseen ja muuhun korkeakoulutettujen hyödyntämään täydennyskoulutukseen tehdä esitys tarvittavista säädösmuutoksista, erikoistumiskoulutusten laadunvarmistusjärjestelmästä ja erikoistumiskoulutuksen rahoittamisesta kuvata erikoistumiskoulutuksen toteuttamismalleja työryhmän toimikausi päättyy 31.3.2013 työryhmä kuulee työssään ministeriöitä ja muita asiantuntijatahoja ja sidosryhmiä Kuulemistilaisuus alkuvuodesta 2013
Kesu 2011-2016 Korkeakouluopintoja hidastavat mm. työssäkäynti opintojen aikana, puutteellinen opintoja uraohjaus, jäykät opetusjärjestelyt, opiskelukykyyn ja motivaatioon liittyvät ongelmat. 13. Koulutuksen lainsäädännöllä, ohjauksella ja rahoituksella edistetään koulutuksen ulkopuolella opitun tunnistamista ja tunnustamista kaikessa koulutuksessa. Edistetään tutkintojen osaamisperusteista määrittelyä. 16. Korkeakoulut nostavat opetuksen ja ohjauksen tasoa ja parantavat tutkintojen läpäisyä kaikilla tutkintotasoilla. David Boud (1995): Opiskelijat voivat vaivoin vältellä huonoa opetusta, mutta eivät jos haluavat valmistua - huonoa arviointia ja sen vaikutuksia. EU: Komission ehdottamassa suosituksessa (syyskuu 2012) jäsenvaltioita kannustetaan perustamaan epävirallisen ja arkioppimisen validointiin tarkoitettuja kansallisia järjestelmiä vuoteen 2015 mennessä. Validoinnin avulla olisi mahdollista myöntää täysi tai osittainen tutkinto virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankittujen taitojen ja osaamisen perusteella.
Rakennetyöryhmä, asetettu 12.9.2012 Työryhmä koskien korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistä vastaamaan yhteiskunnan rakennemuutokseen, työurien pidentämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen koulutusta kehittämällä Työryhmän tehtävänä on tehdä tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa esityksiä Suomeen soveltuvista, hallituksen työelämän kehittämistä ja koulutuksellista tasa-arvoa koskevia tavoitteita tukevista toimenpiteistä koulutustarjonnan ja työvoiman koulutusrakenteen kehittämiseksi, koulutuksen järjestämistapojen sekä tutkintorakenteiden monipuolistamiseksi. Määräaika 31.1.2012
OSAAMISPERUSTAINEN ARVIOINTI Lähtökohtia Osaaminen on kokonaisuus, arviointi kohdistuu tähän kokonaisuuteen, ei yksittäisiin tietoihin ja taitoihin (vaikka osaamisen osittaminen voi olla eri vaiheissa tarpeen) Osaaminen on enemmän kuin muistamista tai tietämistä, osaamisen arvioinnin tulee olla muuta kuin näiden toteamista Osaaminen asettuu aina johonkin kontekstiin, osaamisvaatimukset johdetaan tästä kontekstista Tavoitteena oleva osaaminen tulee määritellä ja kuvata Eri osapuolten yhteinen ymmärrys osaamisesta ja sen arvioinnista keskeistä Osaamisen osoittamistapojen tulee olla merkityksellisiä ja järkeviä osaamisen kontekstissa Arviointiympäristö mahdollistaa määritellyn osaamisen arvioinnin Osaamista voidaan arvioida riippumatta siitä, missä se on hankittu Arvioitava osallistuu osaamisen osoittamisen tapojen ja arvioinnin suunnitteluun ;
Kysymyksiä/vaiheita osaamisen arviointia suunniteltaessa: Osaaminen on kokonaisuus, miten se sellaisena käsitteellisesti määritellään, sen luonne ja ulottuvuudet? Miten ja millaiseen muotoon tavoitteena oleva osaaminen kuvataan Miten arviointikriteerit johdetaan niin, että myös ne ovat osaamiseen ja sen käyttöön nähden autenttisia ja relevantteja? Millaisia osaamisen osoittamistapoja ja arviointimenetelmiä kyseessä olevan osaamisen kohdalla voidaan soveltaa? Millaista arviointiympäristöä tavoitellun osaamisen osoittaminen ja arviointi edellyttää? Ketkä ovat päteviä arvioimaan kyseistä osaamista?
Osaamisen arviointiin dikotomioista luopumalla Teoria käytäntö Ajattelu - tekeminen Tietopuolinen käytännöllinen Suunnittelu toteutus Koulutus työssä oppiminen
ARVIOINNIN KONTEKSTIN KYSYMYKSIÄ Aito konteksti ja ympäristö eivät ole täysin sama asia Tarjoaako arviointiympäristö ja -tilanne autenttisen kontekstin - vaihtoehdot; ei välttämättä yhtä oikeaa työskentelytapaa, ratkaisua - rajoitukset; aika, materiaalit - resurssit; materiaalit, työyhteisö Arvioijien rooli tärkeä, kyky ylittää em. dikotomiat ja nähdä myös yli oman kontekstinsa ja kokemuksensa: oppiaineensa, tieteenalansa, työtehtävänsä Arvioinnin soveltuvuus tarkoitukseensa keskiöön: Mitä arvioidaan, missä tarkoituksessa? Arvioitavien lajittelu, oppimisen ohjaaminen, osaamisen toteaminen, koulutusjärjestelmän arviointi