OKM:N NÄKEMYS TULEVISTA TYÖELÄMÄN TARPEISIIN VASTAAVISTA TÄYDENNYSKOULUTUSMALLEISTA

Transkriptio

1 OKM:N NÄKEMYS TULEVISTA TYÖELÄMÄN TARPEISIIN VASTAAVISTA TÄYDENNYSKOULUTUSMALLEISTA ylitarkastaja Kati Isoaho Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Työ tekijäänsä opettaa! seminaari Kuopio

2 NYKYISIÄ KORKEAKOULUJEN TARJOAMIA TUTKINNON JÄLKEISIÄ KOULUTUSMUOTOJA Tutkintojen osat avoin korkeakouluopetus, erilliset opinnot (molemmat sektorit) Tutkintoa täydentävä koulutus ammatilliset erikoistumisopinnot (ammattikorkeakoulut) maksullinen täydennyskoulutus (molemmat sektorit) korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus (molemmat sektorit) erikoistumisopinnot (yliopistot) erikoistumiskoulutus (yliopistot, ml. lisensiaatintutkintoihin sis. erikoistumiskoulutukset) Psykoterapeuttikoulutus (yliopistot) Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutus (yliopistot) Ammatilliset opettajaopinnot (ammattikorkeakoulut) MBA-koulutukset (molemmat sektorit)

3 KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA : Korkeakoulujen aikuiskoulutuksella laajennetaan ja päivitetään osaamista Lähes kolmasosalla korkeakouluihin valituista uusista opiskelijoista on jo korkeakoulututkinto tai opiskeluoikeus korkeakouluissa. Syynä moninkertaisiin korkeakouluopintoihin ovat mm. työelämän eri tehtäviin säädetyt liian yksityiskohtaiset kelpoisuusvaatimukset sekä mahdollisuus hankkia tutkintoon johtavassa koulutuksessa osaamista täydentävää koulutusta maksutta. Tutkinnon jälkeisellä koulutuksella voidaan tukea mm. uusien työnkuvien ja asiantuntija-alojen syntymistä ja korkeakoulutettujen erikoistumista.

4 KORKEAKOULUTETTUJEN AIKUISKOULUTUKSEN UUDISTAMISPAINEITA (1/2) Korkeakoulutettujen määrä ja osuus kasvanut ja kasvaa Korkeakoulutetut osallistuvat aikuiskoulutukseen (73% työnantajan tuella, koko väestöstä 52%. Lähde: Aikuiskoulutustutkimus 2006) Julkinen sektori ja isot yritykset kouluttavat eniten Työelämän muutokset aiheuttavat jatkuvaa osaamisen kehittämisen tarvetta

5 KORKEAKOULUTETTUJEN AIKUISKOULUTUKSEN UUDISTAMISPAINEITA (2/2) Korkeakoulutetut kokevat tarvitsevansa koulutusta Korkeakoulutettujen työttömyys kasvanut -> työmarkkina-aseman vahvistaminen moninkertaisella koulutuksella Koulutuksen työelämäkytkennän vahvistamisen tarve Nuorten koulutukseen pääsyn turvaaminen - työurien pidentäminen

6 KORKEAKOULUTETTUJEN OPPISOPIMUSTYYPPINEN TÄYDENNYSKOULUTUS (1/3) Koulutusta on toteutettu vuodesta 2009 lähtien OKM:n erityisavustuksella Laajuus 30op/45op/60op Suunnattu korkeakoulututkinnon suorittaneille työelämässä oleville henkilöille 2012 OKM ohjasi em. koulutustyypin toteuttamiseen 4 milj. euroa 2012 rahoitetut koulutukset: osallistumismaksut voivat olla suuruudeltaan korkeintaan koulutuksen toteuttamisesta syntyvien kustannusten ja valtion avustuksen välisen erotuksen verran

7 KORKEAKOULUTETTUJEN OPPISOPIMUSTYYPPINEN TÄYDENNYSKOULUTUS (2/3) Esimerkki: vuoden 2012 budjetista tuettava koulutus: yhteensä 4 milj. euroa 35 tuettavaa koulutushanketta 1086 oppisopimusta koulutusten laajuus pääsääntöisesti 30 op (myös muutamia 45 tai 60 op) Hakemuksia yhteensä 119 kpl (osa verkostojen yhteishakemuksia)

8 KORKEAKOULUTETTUJEN OPPISOPIMUSTYYPPINEN TÄYDENNYSKOULUTUS (3/3) Koulutuksen kantavana ideana korkeakoulujen ja työantajien yhdessä toteuttama opetus, ohjaus ja näyttöjen arviointi Koulutuksen rakennetta ja sisältöä ei ole säädelty, mutta työssäoppiminen painottuu opetussuunnitelmissa (esim. 70% työssäoppimista ja 30% tiedollista opetusta) Näyttö-ajattelun tuominen osaksi korkeakoulutusta

9 ERIKOISLÄÄKÄRI- JA ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRIKOULUTUS: OHJAUS SIIRTYMÄSSÄ STM:LLE (1/3) Tällä hetkellä OKM säätelee erikoistumiskoulutusta = vastaa asetuksen esittelystä (yliopistojen koulutusvastuut, koulutukseen ottaminen, tavoitteet ja järjestämistapa, koulutusohjelmat ja niiden pituus, tutkinnon suorittaminen, yhteistyöelimet) STM rahoittaa Yliopistot vastaavat koulutuksen sisällöstä ja laativat ja arvioivat erikoislääkärikuulustelut Palvelujärjestelmä toteuttaa Kukaan ei tee erikoisalakohtaista määrällistä ennakointia tai mitoitusta kenelläkään ei ole vastuuta varmistaa, että kaikille erikoisaloille on tarkoituksenmukainen määrä erikoistuvia lääkäreitä.

10 ERIKOISLÄÄKÄRI- JA ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRIKOULUTUS: OHJAUS SIIRTYMÄSSÄ STM:LLE (2/3) HO: Selkeytetään terveydenhuollon korkeakoulutusta tieteenalan kehittymisen ja koulutuksen työelämävastaavuuden varmistamiseksi Valtioneuvosto : erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen ohjaus siirretään OKM:stä STM:öön OKM:n ja STM:n yhteinen työryhmä valmistelee siirtoa

11 ERIKOISLÄÄKÄRI- JA ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRIKOULUTUS: OHJAUS SIIRTYMÄSSÄ STM:LLE (3/3) Tarkoituksena on selkeyttää koulutuksen rahoitusta osana EVO-koulutusrahoituksen uudistamista, jotta STM:n mahdollisuudet ohjata erikoistumiskoulutusta ja sen mitoitusta vahvistuvat Yliopistojen rooli on tarkoitus säilyttää ja vahvistaa koulutuksen järjestämisessä

12 ERIKOISTUMISKOULUTUS-TYÖRYHMÄ Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma (kesu) Valtioneuvoston hyväksymän vuosia koskevan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan korkeakoulututkinnon jälkeistä koulutusta kehitetään muodostamalla laajoja osaamiskokonaisuuksia (erikoistumiskoulutuksia) mm. nykyisten erikoistumiskoulutusten ja opintojen pohjalta. Erikoistumiskoulutukset ovat laajoja, vähintään 30 opintopisteen laajuisia osaamiskokonaisuuksia. Erikoistumisopintojen kokonaisuus korvaa nykyiset ammattikorkeakoulujen ammatilliset erikoistumisopinnot sekä yliopistojen erikoistumiskoulutukset ja erikoistumisopinnot. Työryhmän asettamispäätös

13 TYÖRYHMÄN TEHTÄVÄT Työryhmän tehtävänä on aikuiskoulutuspolitiikan ja korkeakoulupolitiikan tavoitteet huomioon ottaen: määrittää erikoistumiskoulutuksen tehtävä ja tavoitteet määrittää erikoistumiskoulutuksen asema suhteessa tutkintoon johtavaan koulutukseen, korkeakoulujen täydennyskoulutukseen ja muuhun korkeakoulutettujen hyödyntämään täydennyskoulutukseen tehdä esitys tarvittavista säädösmuutoksista, erikoistumiskoulutusten laadunvarmistusjärjestelmästä ja erikoistumiskoulutuksen rahoittamisesta kuvata erikoistumiskoulutuksen toteuttamismalleja

14 Työryhmän kokoonpano johtaja Kirsi Kangaspunta, OKM (pj) johtaja Hannu Sirèn, OKM (vpj) opetusneuvos Petri Haltia, OKM (siht) koulutuspoliittinen asiantuntija Mikko Heinikoski, STTK ylitarkastaja Kati Isoaho, OKM (siht) opetusneuvos Kirsti Kylä-Tuomola, OKM koulutusjohtaja Jaana Lehto, EK johtaja Seija Mahlamäki-Kultanen, HAMK vararehtori Harri Melin, TaY toimialajohtaja Eeva-Liisa Moisio, Satakunnan amk erikoistutkija Tuire Palonen, TY johtaja Hannu Saarikangas, Akava ry johtaja Kari Seppälä, TY asiantuntija Veli-Matti Taskila, SAMOK ry kehitysjohtaja Ossi Tuomi, HY hallitussihteerí Piritta Väinölä, OKM

15 TYÖRYHMÄN AIKATAULU työryhmän toimikausi päättyy työryhmä kuulee työssään sosiaali- ja terveysministeriötä työ- ja elinkeinoministeriötä maa- ja metsätalousministeriötä ympäristöministeriötä muita asiantuntijatahoja ja sidosryhmiä Kuulemistilaisuus alkuvuodesta 2013

16 NÄKÖKULMIA JA KYSYMYKSIÄ (1/3) Mistä muodostuu korkeakoulutettujen tutkinnon jälkeisen täydennyskoulutuksen työelämälähtöisyys? - työpaikalla ja työssä oppiminen - entä työttömät ja työttömyysuhan alaiset? - työelämän osallistuminen koulutuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin - työnantajien osallistuminen koulutuksen kustannuksiin - koulutuksen tuottama muodollinen kelpoisuus

17 NÄKÖKULMIA JA KYSYMYKSIÄ (2/3) Millainen koulutuksen rakenne soveltuisi parhaiten tutkinnon jälkeiseen täydennyskoulutukseen? - mahdollisuus työn ohella suorittamiseen - modulaarisuus joustavuuden tuojana? - yksittäisten lyhyiden täydennyskoulutuskurssien nivominen laajemmaksi kokonaisuudeksi?

18 NÄKÖKULMIA JA KYSYMYKSIÄ (2/3) Miten nykyjärjestelmää pitäisi muuttaa ts. mitä uutta erikoistumiskoulutuksen pitäisi tuoda mukanaan korkeakoulutettujen täydennyskoulutukseen? - ammatillisten erikoistumisopintojen, erikoistumiskoulutuksen ja erikoistumisopintojen korvaaminen/sisällyttäminen uusiin erikoistumiskoulutuksiin - myös korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen tarkastelu osana uusia erikoistumiskoulutuksia - millaisia koulutusalakohtaisia ratkaisuja

19 AIKUISKOULUTUKSEN JOHTAMINEN OSAKSI KOULUTUKSEN JA KOULUTUSTARJONAN JOHTAMISTA (1/3) Laadukkaan, houkuttelevan ja tunnetun täydennyskoulutuksen luominen siten, että se täydentää saumattomasti tutkintoon johtavaa koulutusta Korkeakoulujen hyvät työelämäyhteydet ovat edellytys sekä nuorten että aikuisten kouluttamiselle, sekä tutkintojen että niiden jälkeisten kokonaisuuksien suunnittelulle ja toteuttamiselle. Tutkintoon johtavan koulutuksen ja tutkinnon osien avoin tarjoaminen suunnittelu, määrittely, laadunvarmistus, opiskelijapalvelut. haasteita opetuksen johtamiselle kokonaisuutena

20 AIKUISKOULUTUKSEN JOHTAMINEN OSAKSI KOULUTUKSEN JA KOULUTUSTARJONAN JOHTAMISTA (2/3) Elinikäisen oppimisen edistäminen ei rajoitu vain tutkintojen osien avoimeen tarjontaan ja täydennyskoulutuksen - tärkeitä näkökulmia myös aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen ja tunnistaminen (AHOT) aliedustettujen ryhmien pääsy korkeakouluihin opintojen tukeminen tutkintorakenteen hyödyntäminen liikkuvuuden helpottaminen ja yksilöllisesti joustavat ratkaisut.

21 AIKUISKOULUTUKSEN JOHTAMINEN OSAKSI KOULUTUKSEN JA KOULUTUSTARJONAN JOHTAMISTA (3/3) Yliopistolaki 2. Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee edistää elinikäistä oppimista, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta Ammattikorkeakoululaki 4. Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulujen tulee edistää elinikäistä oppimista. ( /564) Ammattikorkeakoulut antavat ja kehittävät aikuiskoulutusta työelämäosaamisen ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi.

22 KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSEN UUSI KUVA? Koulutustarjonta muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden, jossa täydennyskoulutuksella selkeä asema ja kytkentä korkeakoulun profiiliin Uudet erikoistumiskoulutukset ovat kysyttyjä ja arvostettuja Työelämän tarpeet on entistä paremmin huomioitu, työelämäyhteydet ovat vahvoja Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on entistä toimivampaa ja kaikkia osapuolia hyödyttävää Avoimen yliopiston/ammattikorkeakoulun opetuksella edelleen tärkeä tehtävä sekä tasa-arvon edistäjänä että yksilöiden ja työelämän osaamistarpeisiin vastaajana?