Futurex seminaari Sanna Hirsivaara ylitarkastaja Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Transkriptio

1 Futurex seminaari Sanna Hirsivaara ylitarkastaja Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

2 Osaava ja luova Suomi Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010 Tulevaisuuskatsaus Suomen menestyminen edellyttää, että suurin osa väestöstä toimii aktiivisesti työmarkkinoilla. Koulutusjärjestelmän on toimittava huomattavasti tehokkaammin jotta % työllisyysasteeseen päästään. Onnistuminen edellyttää koulutusurien lyhentämistä, koulutustarjonnan kohdentumista työmarkkinoiden kysynnän mukaisesti ja riittävän kattavan aikuiskoulutustarjonnan järjestämistä. Elinikäinen oppiminen edellyttää, että yksilöillä on tiedolliset, taidolliset ja taloudelliset mahdollisuudet uuden oppimiseen koko elämänkaaren ajan, ja koulutusjärjestelmä tarjoaa kaikille opiskelijaryhmille heille sopivia tapoja osaamisen kehittämiseen. Elinikäisen oppimisen toteutumiseksi koulutusjärjestelmän on otettava huomioon eri elämänvaiheissa olevat oppijat.

3 OKM tulevaisuuskatsaus Yhtäältä nuorilla tulee olla edellytykset siirtyä nopeasti koulutustasolta toiselle ja toisaalta aikuisilla on oltava heille räätälöidyt hakumenettelyt. Tarkoituksenmukaisesti toimiva koulutusjärjestelmä kykenee järjestämään nuorille tehokkaan sisäänoton ja ottamaan huomioon aikuisten tarpeet. Tällä hetkellä etenkin koulutuksen nivelvaiheissa ja aikuisten koulutukseen pääsemisessä on elementtejä, jotka eivät tue joustavaa elinikäisen oppimisen toteutumista Työelämässä olevan väestön mahdollisuuksia täydentää osaamistaan työuran aikana vahvistetaan ja koulutusta kehitetään aikuisille soveltuvin muodoin. Korkeakoulujen valintajärjestelmiä kehitetään työurien pidentämiseksi. Korkeakoulujen aikuiskoulutustarjontaa vahvistetaan mahdollistamalla tutkinnon osan tai osien, erillisten opintojen, oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen ja erityispätevyyksien nykyistä joustavampi järjestäminen.

4 Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen toteuttaminen - havaintoja vuosilta Valtion lisätalousarvio miljoona euroa, valtion talousarvio 2010 ja miljoonaa euroa (yht. 9 miljoonaa euroa) Nykytasolla vuosittain on aloitettu koulutusta, joista osa aloittaa useammassa ryhmässä eri paikkakunnilla. Osa koulutuksista on toteutettuna kaikkina kolmena vuotena peräkkäin, useat kahdesti. Suurin osa koulutuksista on 30 opintopisteen laajuisia Opetus- ja kulttuuriministeriö on saanut raportit vuonna 2009 aloitetuista koulutuksista. Raportit ovat saatavilla KOTA tietokannasta. Vuonna 2010 aloitetut koulutukset raportoivat pääsääntöisesti vuoden 2012 helmikuussa. Kokemuksia on koottu ja analysoitu myös Futurex hankkeen julkaisuun.

5 Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen toteuttaminen -havaintoja vuosilta Vuosina tehdyistä koulutusesityksissä voidaan jo nähdä erilaisia perustyyppejä sen mukaan, millaisiin osaamistarpeisiin koulutukset vastaavat. 1) Erikoistuminen ja akateemisten ammattien koulutus, "nimikekoulutus" Tietylle ammattiryhmälle tarkoitettu erikoistuminen, erityisesti silloin kun perustutkinto antaa yleisiä valmiuksia. Usein varsin ammattisuuntautuneen tutkinnon jälkeen suoritettavaa erikoistumista, esim. useimmat sosiaali- ja terveysalan koulutukset (kirurginen hoitotyö, masennushoitaja) tai geenerisiä valmiuksia tuottavan tutkinnon pohjalta suoritettavaa ammatillista erikoistumista, esim. useat julkisen sektorin tehtävät (ympäristöhallinto, viranomaisvalvonta) Spesifiä korkeakoulututkintoa korvaavat koulutukset, joihin voi hakeutua useammalta alalta, esim. alue- ja yhdyskuntasuunnittelu, GeoPros, talous- ja velkaneuvonta.

6 Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen toteuttaminen -havaintoja vuosilta ) Asioiden hallinta (asia- ja verkostokoulutus) Eri alan ammattilaisille suunnattu koulutus, joka antaa valmiuksia toimia samassa työympäristössä, (esim. satamatoiminnot) tai saman ongelman ympärillä (päihdeongelmat). Huom: voi johtaa myös alan ammattikunnan syntyyn, esim. päihdetyöhön erikoistuvat ammattilaiset. Asioiden ja asenteiden parantaminen, kuten kulttuuritietoiset työkalut maahanmuuttajatyössä. Ammattitaidon uudistaminen muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin, esim. rakennusten energiatehokkuus, haja-asutuksen jätevesiasiantuntija

7 Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen toteuttaminen -havaintoja vuosilta ) Asioiden hallinta (asia- ja verkostokoulutus) Osaamisen laajentaminen ja hankkiminen toiselta alalta, kuin mistä oma tutkinto on. Koulutus on tasoltaan toisen korkeakoulututkinnon tasoa, mutta hankkimistapa on työelämälähtöinen. Tyyppisesimerkkejä ovat erilaiset palvelujen kehittämisen, myynnin ja markkinoinnin koulutukset insinööreille, kansainvälinen yritysviestintä, varhaiskasvatuksen taidekasvattaja yritysturvallisuus. Yrittäjien ja liiketoiminnan koulutus - usein sisällöiltään periaatteessa korkeakoulututkintojen tasoita, mutta toteutus ja lähestymistapa on räätälöity yrityksen tarpeisiin, esim. Kasvuyrityksen johtaminen, immateriaalioikeudet ja innovaatioprosessit, biotaloudesta tai kääntämisestä bisnestä. Organisaatioiden toiminta organisaatioina, johtaminen ja kehittäminen

8 Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen toteuttaminen -havaintoja vuosilta Koulutusesityksiä voi jaotella myös koulutustarpeen määrittäjän mukaan 1) Yritysten ja organisaatioiden yleisemmät toimintaedellytykset, jolloin koulutus- tai osaamistarpeen määrittää organisaatio itse tai 2) Uudistukset ja muutokset yhteiskunnassa (yhteiskunta pakottaa tai haluaa muutoksen)

9 Oppisopimustyyppisen koulutushankkeiden toteuttajien palautetta Työssä oppiminen koettiin keskeisenä, tärkeänä ja haastavana: Hyötyjä: työnantajan ja korkeakoulun kumppanuus, koko organisaatiota koulutetaan samalla ja työnantaja sitoutuu koulutukseen, korkeakoulu hyötyy opettajien parempina työelämäkontakteina, työelämän aito kompleksinen oppimisympäristö on hyödyllisempi oppimisen kannalta kuin simuloitu tilanne oppilaitoksessa. Osa koki sopimusmallit ja/tai koulutuksen sitomisen työsopimukseen ongelmallisina, toivottiin konkreettista ohjeistusta, yhtenäistettyä mallia ja joustavampia vähemmän sitovia malleja. Työnantajaa tulisi pystyä vaihtamaan koulutuksen kuluessa mikäli tarpeen.

10 Oppisopimustyyppisen koulutushankkeiden toteuttajien palautetta Mallia tulee kehittää edelleen tiiviimmin opetusta ja tutkimusta tekevissä yksiköissä (erityisesti yliopistoissa laitokset ja tiedekunnat). Erityispätevyys - termi tulisi korvata kuvaavammalla vastineella ja malli tulisi vakiinnuttaa. Hyväksi koettiin mm. asiantuntijaverkostojen syntyminen ja vahvistuminen, erityisesti tehtävissä jossa korkeakoulutettu on alan ainut asiantuntija omassa organisaatiossaan. Kehittämistehtävä ja muu kirjallinen näyttö koettiin melko luontevina tapoina osoittaa osaamista. Toiminnallisista näytöistä on vähän kokemuksia, esitettiin myös epäilyjä niiden hyödyllisyydestä. Sekä korkeakoulun että työelämän asiantuntijoiden antama tietopuolinen koulutus koettu kiinnostavana. Työssä oppimisen ja teoreettisemman koulutuksen yhdistämisestä alustavasti hyviä kokemuksia.