Kaksoistutkintotyöpaja Hannu Sirén

Transkriptio

1 Kaksoistutkintotyöpaja Hannu Sirén

2 Koulutusalakohtainen dialogi OKM käynnistänyt korkeakoulujen kanssa eri aloilla dialogeja Ammattikorkeakoulu-uudistukseen kytkeytyvän toimilupakierroksen aikana kävi ilmi, että sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan koulutus jatkuu valtakunnallisesti jatkossakin laajana. Todettiin, että on tarpeen - pohtia yhdessä tarjonnan määrää kokonaisuutena - tarkastella valtakunnallisia haasteita - katsoa tapoja turvata osaaminen aloilla riittävän vahvana ja riittävän vahvoissa yksiköissä

3 Dialogi hyvinvointialoilla Dialogi käynnistettiin ammattikorkeakoulujen kanssa seminaarilla, jonka jälkeen on järjestetty jo kaksi työpajaa. Dialogissa kiinnitetään huomiota toimilupakierroksen havaintojen pohjalta terveydenhoitajakoulutukseen ja kuntoutusalan koulutukseen sekä ammattipätevyysdirektiivin uusimisen johdosta myös kaksoistutkintoihin terveydenhoitajakoulutuksen työpaja kuntoutusalan työpaja kaksoistutkintojen työpaja (erityisesti th ja kätilö) ensihoidon työpaja yhdessä STM:n kanssa

4 Korkeakouludialogin tavoite Keskustelun tavoitteena tunnistaa elementtejä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi alojen koulutuksessa jatkossa Koko prosessilla on tavoitteena: - pohtia pidemmällä aikajänteellä muutostarvetta koulutusrakenteessa ja -tarjonnassa, jotta mahdolliset muutokset voidaan ottaa huomioon 2017 AMK-rahoitusmallissa (kuntoutusala, kaksoistutkinnot) - varmistaa, että suomalaiset tutkinnot tuottavat jatkossakin koulutusta, joka mahdollistaa liikkumisen EU:n sisällä

5 Päivän tarkoitus Keväällä 2014 todettiin sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, että kaksoistutkintoproblematiikasta, ns. ensihoitoasetuksesta ja hallintoylihoitajien syksyllä 2013 esittämästä huolesta ensihoitajakoulutuksen riittämättömään määrään liittyen on syytä käydä vielä tarkempi keskustelu erikseen. Päivän tarkoituksena on käydä läpi toimintaympäristön muutosta, tarkastella tutkintoon johtavaa tarjontaa tilastojen valossa ja keskustella kehittämistarpeesta millä tavalla ensihoitajakoulutuksessa ja sen rakenteessa otetaan huomioon toimintaympäristön muutos? ovatko määrälliset ja alueelliset tarpeet kohdillaan?

6 Nykytila

7 Kaksoistutkinto Ensihoitaja = sairaanhoitaja (AMK) + ensihoitaja (AMK) 240op Kaksoistutkinto, mutta ei kaksoislaillistusta (kuten th tai kätilö) AMK-laki 11. Sairaanhoitajan koulutuksen tulee täyttää Euroopan yhteisön lainsäädännön asettamat vaatimukset. Laillistetaan sairaanhoitajina: laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (1994/559) 5. Ensihoitoasetus (2011/340) 8.

8 Koulutustehtävä Ammattikorkeakoululaki: 7 ( /485) Koulutustehtävä Ammattikorkeakoulun toimiluvassa määrätään siitä, mitä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä ammattikorkeakoulun tulee antaa (koulutusvastuu). Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista /352: 5 ( /546) Opintojen mitoitus ja laajuus Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 180 (ei tutkintoja tällä hetkellä), 210, 240 tai 270 opintopistettä. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 60 tai 90 opintopistettä. Tämän asetuksen liitteessä on tutkintokohtainen luettelo tutkintoon johtavien opintojen laajuudesta. Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluvan ammattitaitoa edistävän harjoittelun osuus on vähintään 30 opintopistettä.

9 Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjaus normiohjaus tulos- ja rahoitusohjaus informaatio-ohjaus Korkeakoulutuksessa ohjaus liittyy tutkintotarjontaan. Täydennyskoulutuksesta tietoja vain maksullisen palvelutoiminnan kautta, mutta OKM ei kerää tarjonnan tai suoritusmäärien tietoja aloittain. OKM:n kehyksestä ei myöskään rahoiteta täydennyskoulutusta. Kuka kerää tiedot ensihoidon kelpoisuuden tuottavista täydennyskoulutusmääristä?

10

11 *Huom! Aloittaneiden tilastoinnissa muutos 2010 alkaen. Vuodesta 2010 aloittaneisiin luettu opiskelijat, jotka ovat ilmoittautuneet ensimmäistä kertaa läsnäolevaksi ko. ammattikorkeakoulussa, tämä tuottaa aiempaan laskutapaan verrattuna pienemmät aloittajamäärät.

12

13

14

15 Aloittaneet, opiskelijat, tutkinnot Ensihoitaja (AMK) tutkintoon johtava koulutus kaksinkertaistunut 2000-luvulla Syksyn 2013 toimilupaprosessissa ilmoitettujen aloituspaikkaesitysten perusteella koulutusmäärät kasvamassa myös lähivuosina aloituspaikkatarjonnassa lähes 50 % kasvu vuodesta 2013 vuoteen 2015

16 Hakijasuman purku: sosiaali- ja terveysalan lisäykset

17 Koulutuksellinen jatkumo Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Ensihoitaja (ylempi AMK) Kymenlaakson amk 1 1 Metropolia amk Oulun seudun amk 1 Tampereen amk 1 Turun amk 1 Yhteensä

18 Toimintaympäristön muutos opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla

19 Hallituskauden koulutus- ja työvoimapoliittisia kehittämislinjoja Opiskelijavalintauudistus: vähemmän hakukohteita, laajempia kokonaisuuksia AMK-rahoitus: ei enää jakoa nuorten ja aikuisten koulutukseen Työurien pidentäminen, päällekkäisien ja samantasoisien koulutuksien vähentäminen: AHOT opintotuen rajaus yhteen samantasoiseen tutkintoon koulutusaikojen lyhentäminen aikuiskoulutuksen kehittäminen (korkeakoulutettujen erikoistumiskoulutus) Rakennepoliittinen päätös liittyen myös EU:n sisämarkkinoiden kehittämiseen: kelpoisuusvaatimusten vähentäminen

20 Hallituskauden koulutusrakenneinnovaatioita Korkeakoulutettujen erikoistumiskoulutus Ns. audionomimalli jossa hyödynnetään osaamisen syventämiseen tutkintoon johtavaa koulutusta (sairaanhoitaja 210op ja siitä 30op suuntautuminen) sen lisäksi kehitetään erikoistumiskoulutus, jolla erityisosaaminen saavutetaan ja päälle rakennetaan vielä alan jatkokoulutusmahdollisuus YAMK-tutkintoon

21 Uudet erikoistumiskoulutukset Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle vahvistaa korkeakoulujen roolia korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämisessä ja elinikäisessä oppimisessa Vähentää painetta käyttää korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta ja tieteellistä jatkokoulutusta osaamisen täydentämiseen parantaa nuorten koulutusmahdollisuuksia, tehostaa tutkinnon suorittaneiden opiskelua Tällä hetkellä tarpeeseen vastaavat tutkintokoulutuksen lisäksi mm. yliopistojen erikoistumiskoulutukset ja erikoistumisopinnot, ammattikorkeakoulujen ammatilliset erikoistumisopinnot, korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen koulutus sekä täydennyskoulutus selkeyttää tilannetta ja laajentaa asiantuntijuuden kehittämisen mahdollisuuksia uusille aloille Uusi rakenne voimaan

22 Onnistuminen edellyttää, että Koulutus on työelämän tunnustama ja arvostama ja yksilölle ja työnantajalle kannattava investointi luodaan selkeä asema säädöksissä: muodostaa uuden koulutustyypin tutkintokoulutuksen ja täydennyskoulutuksen rinnalle, määritellään tavoitteet ja reunaehdot työelämä mukana määrittämässä erikoistumiskoulutuksia Syntyy joustava rakenne työn ohessa erikoistumiseen modulaarisuus Korkeakouluilla on intressi järjestää erikoistumiskoulutuksia (=vahvistaa roolia korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämisessä) voi järjestää maksullisena opintopisteet myös rahoitusmalliin Reunaehdot: ei uutta julkista rahaa, määriteltävä suhde täyd.koulutukseen

23 Keskeiset esitykset: Korkeakoulujen erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettaviksi tarkoitettuja, jo työelämässä toimineille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä koulutuksia, joiden tavoitteena on tuottaa osaamista sellaisilla asiantuntijuusaloilla, joilla ei ole markkinaehtoisesti toteutettua koulutustarjontaa Erikoistumiskoulutusten yleisistä tavoitteista ja vähimmäislaajuudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Korkeakoulu ottaa erikoistumiskoulutusten opiskelijat, sovelletaan soveltuvin osin opiskelijoita koskevia säädöksiä Erikoistumiskoulutuksen laajuus on vähintään 30 op Erikoistumiskoulutuksen edellyttämä asiantuntijuus opitaan ja osoitetaan kiinteässä yhteydessä työelämään

24 Erikoistumiskoulutuksena voidaan järjestää koulutus, jonka laajuudesta, tavoitteista, kohderyhmästä ja opiskelijan asiantuntemuksen osoittamisesta on sovittu ammattikorkeakoulujen tai yliopistojen keskinäisessä yhteistyössä, edellytetään yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän edustajien kanssa Erikoistumiskoulutuksista sovittaisiin koulutusvastuiden (yliopistot) ja tutkinnonanto-oikeuksien (ammattikorkeakoulut) mukaisesti Erikoistumiskoulutuksia koskevista sopimuksista pidetään luetteloa Ne erikoistumiskoulutukset, joista nykyisin säädetään opetusministeriön asetuksella voivat korkeakoulujen yhdessä työelämän edustajien kanssa tekemällä päätöksellä jatkua ja kehittyä osana uutta erikoistumiskoulutusten kokonaisuutta

25 Laissa tarkoitettua erikoistumiskoulutusta voidaan toteuttaa ainoastaan ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa Huomioon rahoitusmallissa vuodesta 2017 lukien esim. osana nykyistä kokonaisuutta, jossa avoin korkeakouluopetus ja erilliset opinnot Vuosina 2015 ja 2016 rahoitus kohdennetaan valtionavustuksin Erikoistumiskoulutuksesta voi periä maksuja, enimmäismäärä määritellään maksuasetuksessa, voidaan tarjota myös maksutta

26 Audionomikoulutus Toinen esimerkki erityisosaamisen hankkimismahdollisuuksista - ennen erikoistumisopintoina (60op) tai maksullisena täydennyskoulutuksena - OKMn työryhmäesitys 11/2013 perustui kolmiosaiseen koulutusmalliin: - ensimmäinen osa olisi järjestetty niin, että kuulontutkimukseen olisi mahdollista suunnata osin jo ammattikorkeakoulututkintoon johtavan aikana (180 op sairaanhoitaja + 30 op suuntautumisvaihtoehto). - toinen osa olisi audionomeille rakennettava oma laaja erikoistumiskoulutus, joka täydentäisi edellistä - kolmas edellisiä vielä edelleen täydentävä osa olisi kliinisen asiantuntijan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen hyödyntäminen kuulontutkimuksessa Työryhmän esityksiä kannatettiin laajasti lausuntokierroksella. 21 tahoa 34:stä piti työryhmän esityksiä hyvinä (mm. EK, Kuntaliitto, sairaanhoitopiirejä, Valvira, STM ja Työterveyslaitos, ammattikorkeakouluja, STTK, Sairaanhoitajaliitto, SAMOK ry).