468/2016 58 Hakavuoren kirkon tilanne Päätösehdotus Merkitään tiedoksi. Käsittely Kiinteistöjohtaja Kai Heinonen ja ylläpitopäällikkö Niko Parikka olivat paikalla vastaamassa kysymyksiin kuntotutkimusraporttien pohjalta Päätös Merkittiin tiedoksi. Selostus Hakavuoren kirkon kunnosta on valmistunut kaksi tutkimusta. Tiivistyksenä tutkimuksista voidaan todeta, että alapohja on märkä ja maanvastaisissa seinärakenteissa on lämmöneristeenä kosteusrasituksessa vaurioituvia materiaaleja. Maanvastaisissa rakenteissa esiintyy vaurioita, joista voi sisäilmaan kulkeutua kemiallisia ja mikrobiologisia puhtauksia. Rakenneavauksissa ulkoseinien eristevilloista ja ikkunan ympärillä olevista eristemateriaaleista löytyi suuria home- ja sädesienipitoisuuksia. 30.5.2016 valmistui Maanvastaisten rakenteiden ja salaojien kuntotutkimus, jonka toteutti Vise Group Finlans Oy. 2.6.2016 valmistui Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus, Versio II, jonka toteutti FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy. Seuraavassa on molemmista tutkimuksista poimittu tähän esittelytekstiin otteita toimenpiteistä ja/tai johtopäätöksistä. Tutkimukset ovat kokonaisuudessaan tämän esittelyn liitteinä. Maanvaraisten rakenteiden ja salaojien kuntotutkimus (s.5-6) 2. KOONTI KORJAUSTARPEISTA JA TOIMENPITEISTÄ Kiinteistössä esiintyy merkittäviä korjaustoimenpiteitä edellyttäviä vaurioita ja alkuperäisten rakenteiden tekninen käyttöikä on päättynyt / päättymässä. Kevyempiä ja peruskorjausta siirtäviä toimenpiteitä voidaan harkita suoritettavaksi, mutta niillä ei arvioida saavutettavan riittävän pitkää teknisen käyttöiän lisäystä suhteessa aiheutuviin kustannuksiin. Rakenteet olisivat
siirtävien korjausten jälkeen edelleen kosteusteknisesti riskirakenteita, joten myöskään sen vuoksi siirtäviä korjauksia ei voida suositella. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n tutkimuksissa todettuja korjaustarpeita sekä tässä tutkimuksessa havaittuja korjaustarpeita on käsiteltävä kokonaisuutena. Salaojien ja sokkelin vedeneristyksen korjaustarve vaikuttaa myös ulkoseinärakenteiden korjaustoimenpiteisiin. Ulkoseinärakenteiden (tiilimuuratut, kuparipeltiverhoillut) kosteus- ja lämpötekninen toiminta on puutteellista. Ulkoseinärakenteiden korjauksen yhteydessä on rakennetta kasvatettava ulospäin vähintään riittävän tuuletusvälin aikaan saamiseksi, mutta myös puutteellisen lämmöneristekerroksen paksuuden vuoksi. Tiilimuuratun ulkoseinärakenteen kasvatus edellyttää myös sokkelirakenteen kasvattamista (manttelivalua), joten ulkoseinän korjaus on tehtävä salaojakorjauksen yhteydessä. Ulkoseinän kasvatus vaikutta myös muihin rakenteisiin (ikkunat, räystäs, ulko-ovet, katokset, pihakansi, yms.). Myös vesikatto- ja yläpohjarakenteissa esiintyy korjaustarpeita ja räystäsrakenteiden sekä yläpohjan rakenteellisten puutteiden arvioidaan olevan yksi ulkoseinän kosteusvaurioiden aiheuttajista. Korjaustoimenpiteet edellyttävät tarkempaa korjaussuunnittelua, jolloin on tarkennettava korjausmenetelmät, materiaalit ja toimenpiteiden laajuus. 2.1 Korjaustarpeet ja toimenpiteet pääkohdittain Tarkemmat toimenpiteet on esitetty raportin kohdassa 11. Alapohjarakenteiden uusiminen, peruskorjaus Alkuperäisten pohja- ja sadevesiviemäreiden uusiminen Maanvastaisten seinärakenteiden sisäpuolisten osien peruskorjaus ja kapilaarikatkojen injektointi Kuivatusrakenteiden peruskorjaus (salaojat, sokkelin veden- ja lämmöneristys) Pintavesien ohjauksen parannus ja sadevesijärjestelmien uusiminen Kantaviin seinärakenteisiin kapilaarikatkon injektointi Pihakansirakenteen peruskorjaus Ulkoseinärakenteiden, ikkunoiden ja ulko-ovien peruskorjaus / perusparannus Vesikatto- ja yläpohjarakenteiden korjaus Ilmanvaihdon korjaus, säätö ja puhdistus Kellari- ja 1. kerroksen välisten läpivientien tiivistys Homeettomaksi siivous 2.2 Kustannusarvio Tarkkaa määrä- ja massalaskentaa ei ole suoritettu kiireisestä aikataulusta johtuen. Kustannusarvio on suunta-antava. Korjaussuunnittelun yhteydessä toimenpiteiden ja korjausratkaisujen tarkentuessa tulevat hankkeen kustannukset tarkentumaan. Tässä vaiheessa hankkeessa on vielä paljon tarkennettavaa ja mm. kellarin tilojen käyttötarkoituksella ja julkisivukorjauksen rakenneratkaisuilla voidaan merkittävästi vaikuttaa aiheutuviin kustannuksiin. Hankkeen kustannusarvio on 4,2 4,6 milj.
Kustannusarvio sisältää suunnittelu, rakennuttamis- ja valvontakustannukset. Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus (s.2-3) 1 Yhteenveto ja johtopäätökset Julkiverhoustiilissä on monin paikoin kosteuden aiheuttamia jälkiä (kalkkihärmettä ja värieroja), etenkin ikkunoiden ylä- ja alapuolella. Tämä viittaa, että mm. vesikatteen myrskypellityksissä ja ikkunapellityksissä on puutteita ja vesi pääsee tiilimuurauksen taakse. Koska vesikattorakenteessa ei ole seinää viistosateelta suojaavaa räystästä, sateen vaikutus on suuri. Ulkoseinien eristevilloista otetuissa näytteissä ja ikkunan liittymien ympärillä olevissa eristemateriaaleissa oli kosteus- ja mikrobivaurioita (suuret homepitoisuudet). Hallintosiiven ikkunoiden välissä olevien pellitysten takana puulaudoituksessa oli aistinvaraisesti runsasta mikrobikasvua. Myös eristemateriaalit näyttivät erittäin huonokuntoisilta. Pellitysten alla ikkunaliittymän eristemateriaaleista (pellava -riveet ja villaeriste) oli mikrobivaurioita (suuret home- ja sädesienipitoisuudet). Poikkeavaa hajua aistittiin hallintosiiven huoneissa 125, 127 ja 130. Hallintosiivessä olevien hajujen ja ongelmien lähteeksi uskotaan ulkoseinärakenteessa todettuja em. mikrobivaurioita (suuret home- ja sädesienipitoisuudet). Mikäli ulkoseinärakenteen ilmatiiveyttä halutaan tarkastella (ilmayhteys vaurioituneiden materiaalien ja huoneilman välillä), suositellaan jatkotutkimuksena merkkiainekokeita. Huoneen 125 lattiarakenteessa parketin askeläänieristeen alla olevassa muovissa (VOC materiaalinäyte bulk) oli runsaasti hiilivetypäästöjä. Muissa huoneen lattiamateriaaleissa tai ilmassa ei öljyhiilivetyjä havaittu. Tämä viittaa, että päästölähde on hyvin paikallinen tai päällä olevat lattiakerrokset estävät yhdisteen kulkeutumasta huoneilmaan. Epävarmuutta näytetulokseen aiheuttaa näytemateriaalin pienimäärä suhteessa muovin määrään lattiarakenteessa (edustavuus). Näillä tiedoilla asialla ei uskota olevan suurta merkitystä sisäilman laadulle. Kuitenkin suositellaan lisänäytteitä muovista ja huoneilmasta asian varmistamiseksi, koska tilasta on raportoitu oireilua ja hiilivety -löydöksen merkitykseen liittyy em. epävarmuutta. Muovin alla olevissa lattialaatoissa tai liimoissa voi olla asbestia. Ehjässä rakenteessa ei ole vaaraa, että asbestia pääsisi huoneilmaan (Huomio: ennen lattiarakenteen purkutöitä tulee tehdä asbesti ja haitta-ainekartoitus). Kellarikerroksen tiloissa 52, 56 ja takkahuoneessa oli myös poikkeavaa hajua. Hajun lähteeksi epäillään ikkunaliittymien mikrobivaurioituneita eristemateriaaleja sekä kuorimuurauksen takana olevasta ilmatilasta tulevia ilmavirtauksia huoneilmaan. Hajujen syynä voi olla myös ilmavuodot alapohjarakenteista. Tehtyjen rakenneavausten yhteydessä ei havaittu maanvastaisissa seinärakenteissa pikisivelyjä (sisältävät mahdollisesti PAH-yhdisteitä). Kellarikerroksen pintakosteudentunnistuksissa ei havaittu ympäristöstään poikkeavia arvoja. Kosteuspitoisuudet ja rakennetyypit saattavat vaihdella riippuen rakennuksen osasta. Tästä syystä kellarikerroksen rakennetyypit ja kosteustilanne suositellaan selvitettäväksi tarkemmin ennen korjauksiin ryhtymistä.
Kirkkosalissa ja sakastissa aistitun tunkkaisen hajun syyn uskotaan johtuvan tuloilman päätelaitteiden virheellisestä sijainnista putkikotelon sisällä. Tuloilma sekoittuu putkikotelon epäpuhtaaseen ilmaan. Sakastissa päätelaite oli asennettu oikeaoppisesti kotelon pintaan. Savukokeilla todettiin, että putkikotelosta kulkeutuu sakastiin ilmaa kotelon ylipaineisuuden johdosta. Myös kirkkosalin ikkunaseinustalla olevan rakennusaineisella kuilulla ja ulkoseinäeristeiden huonolla kunnolla saattaa olla merkitystä kirkkosalin ilmanlaadulle. Rakennuksen sokkelihalkaisussa on lämmöneristeenä Tojax-levyä. Halkaisu ulottuu ainakin 100 mm maanpinnan alapuolelle. Tojax-levyistä otetuissa mikrobinäytteissä ei ollut viitteitä mikrobivaurioista. Yläpohjan tuuletustilassa toimistosiiven päällä on runsaasti rakennusjätettä. Jätteet suositellaan siivottavan pois. Betonisen palopermannon alla olevien eristemateriaalien kuntoa ei tarkastettu. Suositellaan ennen korjauksiin ryhtymistä eristemateriaalien kunnon selvittämistä. Kaikki mikrobivaurioituneet materiaalit suositellaan poistettavaksi rakenteista ja korvattavan terveillä rakennusteknisesti ja -fysikaalisesti toimivilla ratkaisuilla. Liitteet 1 160530, Tolarintie 1, Hakavuoren kirkko, Kuntotutkimusraportti.pdf 2 Hakavuoren_kirkko raportti kesäkuu 2016 versio II.pdf