Suomi toisena kielenä -opetussuunnitelma

Suomi toisena kielenä -opetussuunnitelma päivähoito

Saatteeksi...2 Arviointi, kielitason kartoitus...3 Kettu-testi...3 Repun takanassa maahanmuuttajalasten kielitason kartoitus...4 Maahanmuuttajalasten ryhmätoiminta ja yleisen kehityksen seuranta4 S2-opetuksen tasoryhmät...4 Opetusjärjestelyt...6 S2-sisällöt...7 Linkkivinkit...10 Lapsen henkilökohtainen S2-suunnitelma...11 Kirjallisuutta...12 Saatteeksi Maahanmuuttajalasten lukumäärä Tampereen kaupungin päivähoidossa on kasvanut. Jotta lapsille voidaan antaa riittävä tuki omaan kotoutumiseen, on suomi toisena kielenä, jatkossa myös S2, -opetukseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Tampereen kaupungin suomi toisena kielenä opetussuunnitelma varhaiskasvatukseen on jokaisen päiväkodissa työskentelevän työntekijän työväline, jonka on tarkoitus helpottaa päivittäistä työtä. Opetussuunnitelma on osa Tampereen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma on ohjaava, suuntaa antava. Sitä tulee käyttää soveltaen jokaisen maahanmuuttajalapsen tarpeiden mukaan. Opetussuunnitelman pohjana ovat Tampereen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma, Tampereen kaupungin päivähoidon strategia ja Tampereen kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelma. Suomi toisena kielenä opetusta annetaan kaikille maahanmuuttajataustaisille lapsille. Perheen statuksella ei ole merkitystä. S2-opetuksta järjestetään kaikille niille lapsille joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai perheessä on käytössä suomen kielen lisäksi jokin toinen kieli.

Opetussuunnitelma lähtee siitä, että jokaiselle maahanmuuttajalapselle tehdään henkilökohtainen S2-opetussuunnitelma ja se on osa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Opetussuunnitelman toimivuutta kokeiltiin Hervannan, Hallilan ja Linnainmaan päiväkodeissa syksyn 2003 ja kevään 2004 välisenä aikana. Kokeilun aikana seurattiin opetussuunnitelman toimivuutta ja tehtiin yhteenveto kokeiluopetussuunnitelmaa käyttäneiden päiväkotien mielipiteistä ja muutosehdotuksista. Säännöllisten tapaamisten yhteydessä koottiin toimintamateriaalia S2-opetukseen Arviointi, kielitason kartoitus Jokaiselle maahanmuuttajataustaiselle lapselle tehdään henkilökohtainen S2-opetussuunnitelma, jolla taataan tavoitteellinen, pitkäjänteinen selkeästi etenevä S2-opetus. Suunnitelma on osa lapsen henkilökohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa. Lapselle laadittua henkilökohtaista S2- opetussuunnitelmaa seurataan säännöllisesti ja suunnitelmaan pyritään asettamaan mahdollisimman realistiset tavoitteet. Tavoitteet ja arviointi voidaan suorittaa lyhyelläkin aikavälillä esimerkiksi kahden kuukauden välein, mutta tavoitteet tulee arvioida vähintään puolivuosittain. Suunnitelma laaditaan yhdessä vanhempien kanssa tai sen voi laatia lastentarhanopettaja yksin tai yhdessä työtiimin kanssa. Tavoitteista ja opetuksesta kerrotaan vanhemmille. Suomi toisena kielenä opetus jatkuu esiopetuksessa ja perusopetukseen siirryttäessä. Ennen suunnitelman laatimista päiväkodin henkilökunta arvioi lapsen suomen kielen tasoa. Tärkein havainnointimuoto on ns. arkihavainnointi. Lapsen toiminta jokapäiväisissä tilanteissa, niin ryhmässä kuin yksinkin, antaa tärkeää tietoa kielen tasosta. Arvioinnissa tulee aina huomioida sekä puheen ymmärtäminen että puheen tuottaminen. Arkihavainnoinnin lisäksi tulisi käyttää maahanmuuttajalapsille suunnattuja erilaisia arviointivälineitä, joita ovat: Kettu-testi Suomen kielen Kettu-arviointimenetelmä soveltuu 3-5 vuotiaille maahanmuuttajalapsille, jotka ovat olleet päivähoidossa noin vuoden. Menetelmän on kehittänyt Oulun Yliopiston professori Pirjo Korpilahti.

Repun takanassa maahanmuuttajalasten kielitason kartoitus Puheterapeutti Riitta Mikkosen, erityislastentarhanopettaja Ritva Paularanta-Kokkosen ja lastentarhanopettaja Virve Savolaisen laatima maahanmuuttajalapsille tarkoitettu suomen kielen alkukartoitus sisältää kielen ymmärtämisen ja tuoton arviointia. Alkukartoitus on laadittu Tampereella keväällä 2000. Maahanmuuttajalasten ryhmätoiminta ja yleisen kehityksen seuranta Seurantalomake on tamperelaisen erityislastentarhanopettaja Seija Valkeeniemen laatima. Lomakkeella havainnoidaan lapsen sosiaalista käyttäytymistä, päivittäisistä toiminnoista suoriutumista, motoriikkaa, työskentelytaitoja ja minäkäsitystä. Arviointilomake on laadittu apulaisprofessori Leena Lummelahden arviointilomakkeiden pohjalta. Edellä esitellyistä arviointivälineistä voit kysyä lisää oman alueesi kiertävältä erityislastentarhanopettajalta. S2-opetuksen tasoryhmät Maahanmuuttajalasten suomen kielen taso ja kielen oppimisen nopeus vaihtelevat suuresti. Lapsen kielitaitoon vaikuttavat mm. maassaoloaika, motivaatio uuden kielen oppimiseen, perheen tausta, oman äidinkielen taso, perheen kieli/kielet, kontaktit suomenkielisiin lapsiin ja aikuisiin. Tässä opetussuunnitelmassa käytetään jakoa kolmeen tasoon: 1. Ei ymmärrä eikä tuota suomen kieltä 2. Ymmärtää ja tuottaa vähän (yksittäisiä sanoja, kahden sanan lauseita) suomen kieltä 3. Ymmärtää ja tuottaa suomen kieltä 1. Ei ymmärrä eikä tuota suomen kieltä Lapsen, joka ei ymmärrä eikä tuota suomen kieltä, saattaa olla hyvin vaikea sopeutua päiväkotiympäristöön. Tässä tilanteessa on tärkeää taata lapselle perusturvallisuudentunne. Lapselle tulee nimetä asioita mahdollisimman paljon. Omassa puheessa tulee keskittyä lyhyeen, selkeään puhetyyliin (selkokieli). Lisäksi alkuvaiheessa on hyvä käyttää apuna konkreettista ohjausta kuten elekieltä, havainnollistamista ja kuvien käyttöä.

Käskymuodot ovat selkeitä ja lapsen on helppo yhdistää yksittäinen sana sitä tarkoittavaan liikkeeseen kuten esimerkiksi istu ja tule. Käskymuotojen käyttö on perusteltua myös suomen kielen rakenteen oppimiseksi. Käskymuoto tule helpottaa sanojen taivuttamisen oppimista tulen, tulet, tulee, tulemme 2. Ymmärtää, mutta tuottaa vähän suomen kieltä (yksittäisiä sanoja, kahden sanan lauseita) Sanotaan, että kun lapsi on kuullut sanan sata kertaa, hän osaa sanan merkityksen ja voi alkaa käyttää sitä. Kun lapsi ymmärtää suomen kieltä, lasta tuetaan ja kannustetaan myös puheen tuottamiseen. Lasta ei pakoteta kielen käyttämiseen vaan esimerkiksi pelien ja leikkien avulla aktivoidaan kielen käyttämistä. Lasta kannustetaan antamaan yhden sanan mittaisia vastauksia, jotka voivat olla myös kyllä ei vastauksia. Myöhemmin lapset voivat vastata kysymyksiin valitsemalla yhden sanan kahdesta vaihtoehdosta esimerkiksi Onko tämä koira vai kissa? Kissa Kielen kehityksen tässä vaiheessa on tärkeää, että lapsen puheesta ei korjata virheitä huomauttamalla, vaan oikean mallin antamisella esimerkiksi Takanassa Kyllä. Se on takana. Uuden kielen oppimisen tulee olla mukavaa. Pelit, leikit, toiminta ja vuorovaikutustilanteet aikuisten ja lasten kanssa ovat oiva menetelmä suomen kielen oppimiseen ja opettamiseen. Kaikille maailman kulttuureille on yhteistä se, että lapsi saa tuhansien tuntien aikana kuunnella kieltä ja reagoida kuulemaansa fyysisellä liikkeellä, ennen kuin hän itse puhuu. Koskela 2001 s.22

3. Ymmärtää ja tuottaa suomen kieltä Kun lapsi ymmärtää ja tuottaa suomen kieltä, kiinnitetään yhä enemmän huomiota kielen rakenteeseen. Oikean mallin antaminen eli mallintaminen, on yhä tärkeää. Yksittäisiä sanoja ja lauseita voidaan toistaa opettajan mallin mukaisesti pelien ja leikkien avulla. Eritystä huomiota tulee kiinnittää myös mahdolliseen kielen pintasujuvuuteen. Lapsi saattaa puhua sujuvasti ja toimia tilanteissa hyvin, mutta puhe on tilannesidonnaista. Tavoitteena on toimiva kaksikielisyys, jolloin molemmat kielet kehittyvät ja lapsi pystyy kommunikoimaan sujuvasti molemmilla kielillä. Hankalimmaksi tilanne muodostuu, jos lapsesta tulee puolikielinen, millä tarkoitetaan että kumpikaan kielistä (suomi ja oma äidinkieli) ei ole vahva, ajattelun ja tunteen kieli. Opetusjärjestelyt S2 opetusta annetaan ryhmä-, pienryhmä- tai yksilöopetuksena. Tuokio tulee suunnitella maahanmuuttajalapsen lähtökohdista. Perushoidon tilanteita on hyvä hyödyntää S2-tuokioina. Asioita ja esineitä nimetään niitä kuvaillaan niistä kerrotaan jne. Pukemistilanteessa aikuinen voi nimetä asioita Sukka. Niitä voidaan kuvailla Sukka on sininen ja pehmeä. Tämä tuoli on kova. Asioita liitetään suurempiin kokonaisuuksiin ja yläkäsitteisiin. Sukka laitetaan jalkaan. Yksi sukka, yksi jalka. Onko muita vaatteita? Yksi aikuinen voi keskittyä yhden lapsen opettamiseen, mutta samalla hän voi opastaa myös muiden lasten pukemista. Tuokio luokitellaan S2-tuokioksi vain, jos se on ennalta suunniteltu ja tietoisesti opetetaan suomen kieltä.

S2-sisällöt S2-opetuksen sisällöiksi on valittu yhdeksän teemaa, joita laajennetaan ja syvennetään lapsen suomen kielen taitotason kehittyessä. Teema minä perhe koti, asunto ruoka ja syöminen aika vaatetus päiväkoti asuinympäristö eläimet, luonto HUOM! nimi, kehonosat, aistit, erilaisuus, tunnetilat, sijaintikäsitteet, ystävät perheenjäsenet, tavat, sukulaiset huoneet, huonekalut, asumismuodot, värit ruoka-aineet, ruokailutilanne, ruokailuvälineet, ruoan valmistaminen päivä, vuorokausi, eilen, tänään, huomenna, viikko, kuukausi, vuosi, vuodenajat, kello vaatteet, vuodenaikojen mukainen pukeutuminen, pukeutuminen, värit tervehdykset, henkilökunta, päiväjärjestys, toimintaympäristöt piha, liikenne, osoite, julkiset rakennukset, ympäristön äänet oman maan eläimet, suomalaiset eläimet, kotieläimet, eläinten äänet, sää, vuodenajat kaikki sanaluokat, kysymyssanat, yläkäsitteet jne

Suomen kielen opettamisessa tulee huomioida kielen moniulotteisuus mahdollisimman laajasti lapsen taitojen ja kykyjen mukaan: näkö-, kuulo-, ja tuntoaistiin perustuvan erottelun kehittäminen auditiivinen erottelu, ohjeiden seuraaminen, kysymysten ymmärtäminen ja kysymyksiin vastaaminen annetun ohjeen ymmärtäminen, ymmärtä- varmistaminen kysymysten avulla äänen voimakkuus ja äänteet tunnistaminen, nimeäminen kysyminen, keskustelu, tapahtumista kertominen, suullisen ohjeen antaminen, erilaiset vuorovaikutustilanteet vasemmalta oikealle, ylhäältä alas havaitsemisen kehittäminen kuuleminen ja kuunteleminen puheen ymmärtäminen misen äänenkäyttö ja artikulointi sanavarasto kielen käyttö eri tilanteissa luku- ja kirjoitussuunta Sisältöjä käsiteltäessä tulee huomioida mahdollisimman laajasti kaikki sanaluokat, kysymyssanat, yläkäsitteet jne. Taulukossa on esitetty vain muutama teemaa tarkentava aihe. Teemat liittyvät toisiinsa ja niiden käsittelyn tulee olla joustavaa ja integroitua. Jokaisesta teemasta voidaan tehdä ns. räjäytyskuva, joka selkeyttää opetussuunnitelman suuntaa antavuutta ja toisaalta teemojen laajuutta. Räjäytyskuvaa voidaan laajentaa loputtomiin. Esimerkkeinä teemat minä, perhe ja koti:

Linkkivinkit www.tampere.fi/sote/erityispalvelut www.hel.fi/sosv/ -> julkaisut -> selvityksiä -> maahanmuuttajatyön käsikirja www.monika.st ; monikulttuurinen kanava www.uvi.fi ; lainsäädäntöä www.health.fi/aineisto/index.html ; Lapseni on päivähoidossa esitteet eri kielillä www.mol.fi/migration ; julkaisuja, esitteitä ym www.mll.fi/kasvattajan_tietokulma/monikulttuurinen_perhe www.tkukoulu.fi/mamu/ ; opetusmateriaalia ja tietoa kulttuureista www.edu.fi ; mm. luettelo opetusmateriaaleista www.islamopas.com ; perustietoa islamilaisesta kulttuurista www.mol.fi/migration/islam.pdf ; perustietoa islamilaisesta kulttuurista www.logosmedia.fi -> sanastot ; eri uskontoihin liittyvää sanastoa

Lapsen henkilökohtainen S2-suunnitelma

Kirjallisuutta Koskela Taina, 2001. TPR Toiminnallinen tapa oppia kieltä. Tammi. Savolainen Virve, 2001. Kun tuoli on paikka ja sänky on pää tyynyyn. Suomi toisena kielenä kokeiluprojekti lasten päivähoidon kaakkoisella alueella 1999-2000. Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen monisteita 10/2001. Tampereen kaupunki esiopetuksen opetussuunnitelma. 2001. Hei tuuks sää leikkii mun kans! Päivähoidon strategia vuoteen 2012. Tampereen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma 2003-2004. Pihlaja Päivi & Svärd Pirjo-Liisa, 1996. Erityiskasvatus varhaislapsuudessa. WSOY.