Nurmien lannoitus satovasteet, rehun laatu ja tuotantokustannus Perttu Virkajärvi, Sanna Kykkänen, Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Mari Räty Luke Maaninka Nurmen tuotantokustannukseen vaikuttavat tekijät tuotantopanoksien hallinta -seminaari Seinäjoki 12.10.2016
Esityksestä Ravinteet N K P Yleistä Koetuloksia Lannoituksen kannattavuus Yhteenveto 13.10.2016 2
NURMEN TYPPILANNOITUS 3 13.10.2016
Johdanto Tärkein ravinne nurmituotannossa Tällä hetkellä käytössä olevien nurmen typpilannoituksen satovastekäyrien aineisto on suurelta osin peräisin 1960-1970 -luvuilta. Moni asia on muuttunut: viljeltävät lajikkeet, kolmen korjuun yleistyminen, lämpimämmät syksyt, leudommat talvet 4 13.10.2016
KA sato, kg/ha/yvuosi KA sato, kg/ha/yvuosi Aineistot 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Kivennäismaat 0 100 200 300 400 500 N lannoitus, kg/ha/vuosi Hiivola et al 1974 Tähtinen 1979 11000 10000 9000 8000 7000 6000 Raininko 1968, 5000 no irrigation 4000 Raininko 1968, with irrigation 3000 Joki-Tokola et 2000 al. 2002 1000 Tyynelä et al 2004 0 Eloperäiset maat 0 100 200 300 400 500 600 N lannoitus, kg/ha/vuosi Luostarinen 1974 Tähtinen 1979 Joki-Tokola et al. 2002 Hiivola et al 1974 Osa tutkimuksista vanhoja Kivennäismailta kohtuullinen käsitys Eloperäisillä mailla vähän aineistoja ja suuri vaihtelu Itä-Suomen paksuturpeiset / Länsi-Suomen ohutturpeiset Pohjanmaan sulfaattimaat Suurin ero 0-ruutujen osalta 5 13.10.2016
Uusi koesarja - koeasetelma Toteutus: Kenttäkoe Ruukkiin (m HHt, org.aines 5,4 %) ja Maaningalle (vm KHt, org.aines 2,7 %) Nurmivuodet 2015-2017 Kolme kasvilajia puhdaskasvustoina: timoteit Nuutti ja Grindstad, nurminata Valtteri Kolme korjuuta/vuosi 8 typpilannoitustasoa (0-450 kg N/ha/vuosi) Neljä toistoa = 96 koeruutua/paikkakunta Yhteistutkimus Luke & Yara 6 5.4.2016 Liminka, 6.4.2016 Toholampi
154 kg N 132 kg N 88 kg N 198 kg N 0 kg N 176 kg N 66 kg N 110 kg N Maaninka Timotei Nuutti 4.6.2015 7 5.4.2016 Liminka, 6.4.2016 Toholampi Kuvat: Panu Korhonen
Keskimääräinen typpilannoitustaso maatiloilla on 155 kg N/ha/v (Lohkotietopankki). Ympäristökorvausjärjestelmän yläraja (vm ja m maa) 3 niittoa 240 kg N/ha/v Nitraattidirektiivin yläraja 250 kg N/ha/v Aiemmat kokeet: Salo ym. 2013. Nitrogen fertilizer rates, N balances, and related risk of N leaching in Finnish agriculture. MTTReport 102. 8
Kokonaissadot Ruukki ja Maaninka 2015 ja 2016 Varsin yhteneväiset satotulokset, paitsi Valtteri Maaninka 2016 13.10.2016 9
Rehun laatu Typpilannoitus vaikuttaa rehun valkuaispitoisuuteen (1 kg N 0,05 % yks. RV) Typpeä yleensä rehussa liikaa verrattuna märehtijän tarpeeseen typen hyväksikäyttöaste Lannan typpipitoisuus nousee huuhtoutumisriski/haihtuminen, khk 13 % raakavalkuaispitoisuus täyttää pötsin tarpeen Märehtijän kannalta olennaisempaa on OIV-arvo (tavoite 80 g/kg ka) SULAVUUS! Esim. RV 13 % rehun sulavuus 680 g/kg ka Yleensä typpi ei vaikuta suoraan sulavuuteen mutta se saattaa alentaa D- arvoa Suomessa Liiallinen typpi nostaa ruohon nitraattipitoisuutta (NO 3 ), joka on haitallista lehmälle Typpi tehostaa nurmen P-ottoa (?) Vaikutus kasvilajikoostumuksen kautta (heinä-apila suhde) MTT Agrifood Research Finland
RV % Lannoitus vaikuttaa rehun raakavalkuaispitoisuuteen 25.0 y = 0.0756x + 7.9592 R² = 0.9934 20.0 15.0 10.0 5.0 0.0 y = 0.0563x + 9.2704 R² = 0.9895 y = 0.0403x + 10.562 R² = 0.8349 0 50 100 150 200 RN 1. vuosi RN 2. vuosi RN 3. vuosi TT 1. vuosi TT 2. vuosi TT 3. vuosi NN 1. vuosi NN 2. vuosi NN. 3. vuosi Lin. (RN 3. vuosi) Lin. (TT 3. vuosi) Lin. (NN. 3. vuosi) 1 kg N nostaa raakavalkuaista noin 0,05 prosenttiyksikköä MTT Agrifood Research Finland Kapuinen et al. julkaisematon
D-arvo, g/kg ka 760 740 720 700 680 660 640 620 600 Rehun laatu: D-arvon kehitys Maaningalla 2015 1. sato 0 50 100 150 200 250 kg N/ha/niitto D-arvo, g/kg ka 760 740 720 700 680 660 640 620 600 Nuutti Grindstad Valtteri D-arvo, g/kg ka 760 12 13.10.2016 740 720 700 680 660 640 620 600 3. sato 0 50 100 150 kg N/ha/niitto 2. sato 0 50 100 150 200 250 kg N/ha/niitto Nuutti Grindstad Typpilannoitus alentaa hieman D-arvoa, ei muuta taloudellista optimia syyt: korren osuus, vaikutus kivennäisten ottoon Valtteri Nuutti Grindstad Valtteri
Rehun laatu: Raakavalkuainen ja nitraatti rv, g/kg ka 200 175 150 125 100 75 50 25 0 Maaninka 2015 0 0 100 200 300 kg N/ha/niitto NO 3, mg/kg ka 1400 1200 1000 800 600 400 200 RV 1. sato RV 3. sato NO3 1. sato NO3 3. sato rv, g/kg ka 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Ilmiö selvä, mutta nitraatti ei huolestuttavan korkea (tyypillinen riskiraja 7000 mg/kg ka) Ruukki 2015 NO 3, mg/kg ka 0 0 50 100 150 200 250 kg N/ha/v 1400 1200 1000 800 600 400 200 RV 1. sato RV 3. sato NO3 3. sato NO3 1. sato 13 13.10.2016
Entä ympäristönäkökohdat? Typen huuhtoutuminen ei niin vakava asia kuin fosforin huuhtoutuminen pintavalunnassa Typpitase kuvaa huuhtoumariskiä Typpilannoiteen valmistuksen energiankulutus N 2 O päästöt 14 13.10.2016
Typen kokonaistase 2015 60 kg/ha/vuosi ~ ok 60 kg/ha/vuosi ~ ok Typpitaseen mukaan lannoitetyppeä voitaisiin käyttää nykyistä enemmän 15 13.10.2016
N- lannoituksen vaikutus nurmen P-pitoisuuteen 2015 Maaninka P-pit 0,45 0,4 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 0 1.sato 0 50 100 150 200 250 kg N/ha/niitto P-pit 0,4 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 0 Grindstad Nuutti Valtteri P-pit 0,4 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 0 3.sato 0 50 100 150 200 250 kg N/ha/niitto 2.sato 0 50 100 150 200 250 kg N/ha/niitto Grindstad Nuutti Valtteri N lannoitus näyttää lisäävän ruohon P-pitoisuutta hieman Grindstad Nuutti Valtteri Huom P-lannoitus lisääntyy N- portaiden myötä, aina vähintään suosituslannoitus 16 13.10.2016
Talvehtiminen Liian suuri ja liian myöhään annettu typpilannoitus altistaa talvituhoille (varsinkin kun viimeinen niitto liian myöhään) Tutkimuksissa > 100 kg/ha ja niitto syyskuun puolessa välissä altisti talvituhoille Viljelyvyöhykkeellä IV niitto viimeistään elo-syyskuun vaihteessa tai vasta kasvukauden päättyessä Huom! Lajikekokeissa heinänurmien talvehtiminen erinomaista ainakin vyöhykkeelle III asti. Lannoittamatta jätetyn nurmen korjaaminen on kokeissa heikentänyt talvehtimista ja kevätkasvua MTT Agrifood Research Finland
Karjanlanta Liukoisen typen osuus kokonaistypestä noin 50 % Kohtuullinen (n. 30 tn/ha) liete määrä ja typpitäydennys takaa sadon hyvä typen hyväksikäytön Esimerkiksi starttityyppi (N-täydennys) heti niiton jälkeen, vasta sitten liete Taseet lasketaan kokonaistypen perusteella MTT Agrifood Research Finland
Palkokasvit Puna-apila seoksena eri heinälajien kanssa: suhteellinen sato (%) Typpilannoitus kg/ha/v 200 100 0 Apilan kylvömäärä, kg/ha 0 2 4 Suhteellinen sato, % Keskimäärin Ruokonata 97 107 99 101 Timotei 97 103 100 100 Timotei-nurminata 94 107 95 99 Keskimäärin 96 106 98 100 Tässä kokeessa ruokonata ei juuri eroa timoteista tai nurminadasta! Puna-apila edullinen (2 kg/ha) JA N-lannoituksen alentaminen 50% HUOM! Koeolosuhteissa usein puna-apilan menestyminen maatiloja parempaa (ei aina )
EKM kg/d D-arvon ja maitotuotoksen yhteys Pursiainen ym. 2006 (Helsingin Yliopisto, Viikki) Puna-apilasäilörehulla lehmät lypsävät hyvin huolimatta matalahkosta D-arvosta (ja syönti indeksistä) 31 30 Apila Heinä Puna-apilasäilörehun RV pitoisuus on helposti tarpeettoman korkea, mikä johtaa heikkoon typen hyväksikäyttöön 29 28 Apila- ja heinäkasvit poikkeavat ratkaisevasti toisistaan 27 Heinä 26 25 60 62 64 66 68 70 72 D-arvo
Apila-heinänurmen laji- ja lajikevalinnasta maatilahavaintojen perusteella (Anu Ellä, ProAgria) Valkoapilalajikkeita: Vysogan (isolehtinen ja korkea, talvenkestävyys vaihteleva) Sonja (matalampi ja pienempi laiduntyyppinen lajike, talvenkestävä) Jögeva 4, SW Hebe (ja Lena) hyviä, mutta parempiakin lötyy lähitulevaisuudessa Alsikeapila: Frida ainoa varmasti talvenkestävä Aurora epävarma talvenkestävyys, mutta voimakaskasvuinen 21 13.10.2016
Apila-heinänurmen typpilannoitussuositus maatilahavaintojen perusteella (Anu Ellä, ProAgria) Jos on yli 40% apilaa, riittää 30-50 kg keväällä ja jälkisatoihin ei lainkaan. Jos on suunnilleen 30 % apilaa ja typensidonta toimii (on tarkistettu), usein keväälle 50 kg N ja pienet starttitypet 20+ 20 jos kolme niittoa. Jos alle 30%, tiputetaan niukemmin. Esim. 20-25%:lle tyypillistä että keväällä onkin vain 15% ja loppukesällä 35-30% jolloin keväällä 70 kg N ja 30 + 30 22 13.10.2016
Kannattavuus Taloudellisen optimin laskeminen ei ole helppoa: Nurmilla ei ole markkinahintaa Tuotantokustannushinta vai ohran hinta? Lannoitteiden ja rehujen hintasuhteet vaihtelevat Optimi erilaine eri lohkoilla Onko tarvetta maksimisadoille? Karjanlannan käyttö Apilat Talvehtimisriskin huomioiminen Ympäristönäkökohdat
N-lannoituksen taloudellinen optimi N/ha/vuosi Kivennäismaat, vanha 300-340 Kivennäismaat, vanha 345-370 Eloperäiset maat, vanha 290-365 24 13.10.2016
Typpilannoitus - johtopäätökset Typpilannoituksen satovaste on nykyään selvästi parempi kuin vanhoissa kokeissa Nurmi käyttää hyvin lannoitetyppeä Lannoitetyppi käyttäytyy systemaattisesti Nostaa satoa, vähän haittoja (N 2 O suorat, epäsuorat; turhan korkea rehun RV) Koeaineistoissa taloudellinen optimi selvästi nykyistä rajoitusta korkeampi Ilmastonmuutos tulee aika jolloin kanttaa muuttaa säädöksiä? Nurmipalkokasvien käyttöä kannatta suosia Karjanlannan typen hyväksikäyttö maksimiin (sijoitus, letku) Maaperän typpivarat etenkin Pohjanmaalla maaperästä vapautuu paikoitellen runsaasti typpeä! Tunne omat peltosi 25 13.10.2016
NURMEN KALIUMLANNOITUS 26 13.10.2016
Johdanto Kalium se on typen jälkeen tärkein sadonmuodostukseen vaikuttava ravinne Nurmien kaliuminotolle tyypillistä luksusotto, syvä juuristo, runsas tarve Sadon mukana poistuu kaliumia 150 250 kg/ha/v (vrt viljat 12-20 kg/ha/v) Eläinravitsemus Tällä hetkellä kaliumlannoitus suositusten taustalla maan viljavuuskalium! 27 13.10.2016
MAAN KALIUMVARAT Varasto-K Kokonais-K Viljavuus-K Maanesteen K Vaihtuva K Vaikeasti vaihtuva K Mineraalien K MTT Agrifood Research Finland
Yhteenveto nurmien kaliumlannoituskokeista - meta-analyysi Rovaniemi Ruukki Teimme meta-analyysin nurmien kaliumlannaoitusvasteista Yara + MTT Kirjallisuus Kolmivuotinen kenttäkoe Maaningalla Ruukissa vuosina 2011-2014 Toholampi Maaninka Ylistaro Sastamala Tohmajärvi MIKÄ ON RESERVIKALIUMIN MERKITYSA SADON MUODOSTUKSELLE ja rehuarvolle? MTT Agrifood Research Finland
Ka-sato, kg/ha Ka-sato, kg/ha K-satovasteet eri kaliumtilan mailla Matala = pintamaa ja jankko < 500 mg /l, Korkea = pintamaa tai jankko > 600 mg/l a) 12000 Matala b) 12000 korkea 10000 10000 8000 8000 nurmet 1 v. 6000 6000 nurmet 2 v. 4000 nurmet 3 v. 4000 Kun reservikaliumia nurmet 1 v., riittävästi, r 2 = 0,80 ei satovastetta nurmet 1 v., r 2 = 0,00 2000 nurmet 2 v., r 2 = 0,92 2000 nurmet 2 v., r 2 = 0,01 Heikon kaliumtilan nurmet maalla 3 v., r 2 = 0,90 K-pitoisuus sadossa nurmet nousee 3 v., r 2 = 0,00 lannoituksen 0 myötä 0 0 50 100 150 200 250 300 350 0 50 100 150 200 Korkean reservikaliumin mailla K-pitoisuudessa ei muutosta K-lannoitus, kg/ha/vuosi K-lannoitus, kg/ha/vuosi Matala korkea MTT Agrifood Research Finland
Uusi koesarja 2012 : Koeasetelmassa mukana liete! Kolme koepaikkaa: Maaninka, Mikkeli, Ruukki Timotei-nurminataseos, perustus suojaviljaan (ohra) 2011 10 koejäsentä, 4 toistoa = 40 ruutua/koe Pääruutu: karjanlanta/ei karjanlantaa Naudan lietelantaa perustamisvaiheessa 40 tn/ha, nurmivuosina 30 tn/ha toiselle sadolle ja täydennystyppi salpietarina. Osaruutu: kaliumtaso: 0 50 100 150 200 kg/ha/vuosi, puolet 1. sadolle ja puolet 2. sadolle. 31 Maa- ja elintarviketaloud en tutkimuskeskus
Uusi koesarja 2012-> Maaninka Mikkeli Ruukki Kyntökerros Jankko Kyntökerros Jankko Kyntökerros Jankko Maalaji HHt HHt KHt KHt KHt KHt K mg/l 138 130 82 63 116 113 Varasto-K* mg/l 2913 2778 1315 2108 509 485 HHk % 5 3 7 8 22 21 HHs % 10 12 3 2 3 2 HHt % 29 30 33 32 14 14 KHs % 14 15 12 12 5 5 KHt % 29 27 40 43 49 51 Saves % 13 13 5 4 6 7 MTT Agrifood Research Finland
Uusi koesarja 2012 : Kaliumin satovaste Kaliumlannoitus ei lisännyt sadon määrää K-lannoittamattomaan verrattuna vuosina 1-3 Lietteen vaikutus sadon määrään vähäinen 33 13.10.2016
Maan kaliumvarat Viljavuus-K, mg/l mg/l 140 140 tyydyttävä Maaninka 0-25 Mikkeli cm 0-25 cm Viljavuus-K, Viljavuus-K, mg/l mg/l 140 140 Maaninka Viljavuus-K 25-50 cm Mikkeli 25-50 cm 120 120 120 120ei lietettä, 0 K ei lietettä, 0 K ei lietettä, 0 K ei lietettä, 0 K ei lietettä, 50 K ei lietettä, 50 K 100 100 ei lietettä, 50 K ei lietettä, 50 K 100ei lietettä, 100 K ei lietettä, 100 K ei lietettä, 100 K ei lietettä, 100 K ei lietettä, 150 K ei lietettä, 150 K 80 80 80 ei lietettä, 150 K ei lietettä, 150 K ei lietettä, 200 K ei lietettä, 200 K 80 liete, 0 Kei lietettä, 200 K liete, 0 K ei lietettä, 200 K 60 60 liete, 50 liete, K 0 K liete, 50 K liete, 0 K 60 60 liete, 100 liete, K 50 K liete, 100 K liete, 50 K 40 40 huononlainen 20 20 liete, 200 K liete, 200 K 20 20 Reservikalium 0 ei reagoi K-lannoitukseen. 0 Viljavuus-K reagoi etenkin heikomman K- kevät -11 syksy -11 syksy -12 syksy -13 syksy -14 kevät -11 syksy -11 syksy -12 syksy -13 syksy -14 0 0 tilan mailla. Reservi-K, mg/l kevät -11 kevät -12 syksy -12 syksy -13 Reservi-K, mg/l kevät -11 kevät -12 syksy -12 syksy -13 Maaninka 0-25 cm Maaninka 25-50 cm 3500 Reservi-K, mg/l 3500Reservi-K, mg/l Pintamaa 3500 reagoi jankkoa Mikkeli herkemmin 0-25 cm lannoitukseen. 3500 Mikkeli 25-50 cm 5000 0 kevät -11 syksy -11 syksy -12 syksy -13 syksy -14 0 kevät -11 kevät -12 syksy -12 syksy -13 40 liete, 150 liete, K 100 K liete, 150 K liete, 100 K 40liete, 200 liete, K 150 K liete, 200 K liete, 150 K 3000 3000 ei lietettä, 0 K ei lietettä, 0 K 3000 3000 ei lietettä, 50 K ei lietettä, 50 K 2500 2500 ei lietettä, 0 K ei lietettä, 0 K ei lietettä, 100 K ei lietettä, 100 K 2500 2500 ei lietettä, 50 K ei lietettä, 50 K ei lietettä, 150 K ei lietettä, 150 K 2000 2000 ei lietettä, 100 K ei lietettä, 100 K ei lietettä, 200 K ei lietettä, 200 K 2000 2000liete, 0 K ei lietettä, 150 K ei lietettä, 150 K liete, 0 K 1500 1500 liete, 50 ei K lietettä, 200 K ei lietettä, 200 K liete, 50 K 1500 liete, 100 liete, K 0 K liete, 100 K liete, 0 K 1500 1000 1000 liete, 150 liete, K 50 K liete, 150 K liete, 50 K liete, 200 liete, K 100 K liete, 200 K liete, 100 K 1000 500 500 1000 liete, 150 K liete, 150 K liete, 200 K liete, 200 K 500 kevät -11 syksy -11 syksy -12 syksy -13 syksy -14 0 kevät -11 kevät -12 syksy -12 syksy -13 MTT Agrifood Research Finland
Uusi koesarja 2012 : K-tase K-tase, kg/ha/v 100 Maaninka 0-100 -200-300 -400 2012 ei liete 2012 liete 2013 ei liete 2013 liete 2014 ei liete 2014 liete -500 0 50 100 150 200 250 300 350 400 K-lannoitus kg/ha/v Sadon mukana poistuu noin 250 kg K/ka ryöstöviljelyä? 35 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 13.10.2016
Suositukset: Rehun kaliumpitoisuus ja eläinravitsemus nurmirehun K-pitoisuus < 30 g/kg ka K + /(Ca 2+ +Mg 2+ ), ekvivalenttisuhde < 2,2 Kationi-anioni tasapaino (DCAD) = [(K + + Na + ) (Cl - + S 2- )] < 250 meq /kg ka Korkea K-pitoisuus muuttaa suhteita huonompaan suuntaan! Seurauksena poikima- ja laidunhalvausriskin kasvu sekä utaretulehdukset 36 16.3.2016 Maaninka
2900 mg/l K/ 1300 mg/l K/ 500 mg/l K/ 13.1 0.20 16 37
K-lannoituksen vaikutus D-arvoon Ruukki 2012-2014 K-lannoitus alensi systemaattisesti D-arvoa 13.1 0.20 16 38
Mitä teen, kun ongelmana on eläimen kannalta huono rehun kivennäissuhde? Vähennä kaliumlannoitusta Timotei (ja puna-apila) soveltuvat kasvilajeista paremmin kuin esimerkiksi italianraiheinä ja koiranheinä -> umpilehmille rehua eri lohkoilta mm. eloperäisiltä mailta Kalkitus parantaa kivennäissuhteita jonkin verran tarkista Mg! Tasapainota väki- ja lisärehuilla tuubi riskilehmille Etenkin kylmien ja märkien kesien jälkeen Laitumilla vain N-lannoitus voi riittää 39 16.3.2016 Maaninka
Talvituho, % Talvituho, % Kalium ja talvituhot a) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Matala, <500 mg/l y = -0.0385x + 21.09 R² = 0.0218 0 50 100 150 200 K-lannoitus, kg/ha b) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Korkea, >600 mg/l y = 0.0087x + 3.023 R² = 0.0092 0 50 100 150 200 K-lannoitus, kg/ha Rovaniemi Valkeasuo Tohmajärvi Ruukki K-lannoituksella ei vaikutusta talvenkestävyyteen Maaninka Ruukki MTT Agrifood Research Finland
Kuiva-ainesato kg/ha/v Nykyiset suositukset vs. uudet K/ha/vuosi Korkea K 0 Matala K 220-250 10000 9000 8000 Rehun K- pitoisuus rajoittaa 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Maalaji Viljavuus-K Reservi-K Ht 130 430 LCt 107 477 HsS 173 1780 0 50 100 150 200 250 300 K-lannoitus kg/ha/v Hieta Metsäsaraturve Hiesusavi 41 13.10.2016
Kuinka kannattavaa kaliumlannoitus on? Heikon kaliumtilan maat kannattaa lannoittaa yli edellisten suositusten Esim. Jos säilörehun tuotantokustannustavoite on 15 snt/kg ka ja K-lannoite maksaa 1,5 /kg, kannattavan K-lannoituksen yläraja sijoittuisi ensimmäisenä satovuonna 100 120 kg/ha / v tasolle ja siitä eteenpäin noin 220 kg/ha/v tasolle silloin, kun pyritään korkeaan satotasoon ( joista vähennetään karjalannan K) Hyvän reservikaliumtilan mailla K-lannoitusta voi vähentää. Viljely onnistuu todennäköisesti myös ilman K- lannoitusta, jos juuriston kasvuedellytykset ovat hyvät 42 16.3.2016 Maaninka
Kuinka kauan maan kaliumvarat riittävät? Ulkomaalaisten lähteiden mukaan 40 200 vuotta tai enemmänkin Kaliumtase useimmin negatiivinen. Lannoitteiden hinta estää kaiken poistuvan kaliumin palauttamisen maahan eli pakko käyttää maan kaliumvaroja joka tapauksessa Karjanlannan sisältämä kalium palauttaa kaliumia maahan mutta yleensä silti negatiivinen K-tase. Nurmisadon mukana kaliumia poistuu tyypillisesti 150 250 kg/ha 43 16.3.2016 Maaninka
Matala viljavuuskalium Korkea viljavuuskalium Matala reservikalium (alle 500 mg/l) Todennäköisesti rehun K-pitoisuus on alhainen (< 17 g/kg ka). Jos myös sato on huono, lisää K-lannoitusta etenkin 2 v nurmilla. Jos rehun K-pitoisuus on korkea, analysoi jankon ravinnetila (20 40 cm vähintään, mutta voi analysoida 60 cm asti). Jos se on korkea, älä lisää K- lannoitusta. Rehun K-pitoisuus ratkaisee. Jos rehun K-pitoisuus < 17 g/kg ka, lisää kaliumlannoitusta. Jos rehun K-pitoisuus on > 30 g/kg ka, vähennä lannoitusta. Korkea reservikalium (yli 1000 mg/l) Rehun K-pitoisuus ratkaisee. Jos rehun K-pitoisuus on < 17 g/kg ka, lisää kaliumlannoitusta. Jos rehun K-pitoisuus > 30 g/kg ka, vähennä lannoitusta. Viljely onnistuu todennäköisesti myös ilman kaliumlannoitusta. Vähennä kaliumlannoitusta maltillisesti ja seuraa sadon K-pitoisuutta ja satotasoa. Kasvilajivalinnoilla ja kalkituksella voit vaikuttaa eläinten terveyteen. Viljely onnistuu todennäköisesti myös ilman kaliumlannoitusta. MTT Agrifood Research Finland
Reservikaliumanalyysi Kuten tavallinen viljavuusanalyysi (muokkauskerros), mutta kerran 15 20 vuodessa Esimerkiksi kokoomanäyte per samantyyppiset peltolohkot (esim 1 per 5 20 ha riittää). Jankko, jos sillä uskotaan olevan lohkolla merkitystä (pinta- ja pohjamaan erot) 22,94 e! MTT Agrifood Research Finland
Maa Kasvi Eläin Kalium - johtopäätökset 1 Viljavuuskalium voi laskea maassa nopeasti vaikka reservikaliumia maassa on runsaasti Reagoi kaliuminottoon ja lannoitukseen nopeasti Reservikaliumpitoisuus on stabiili, eikä vaihtele helposti Pintamaan K-pitoisuus reagoi lannoitukseen herkemmin Nurmenviljelykokeissa kaliumtaseet yleensä selvästi negatiivisia. Sitä enemmän mitä parempi maan kaliumtila Nurmimonokulttuurissa K-lannoituksen merkitys heikon reservi-k:n mailla korostuu Biotiitti hyvä reservi-k lähde reservikalium parempi kaliumtarpeen ennustaja kuin viljavuuskalium Satovaste selvä, kun reservikalium < 500 mg/l, tarkka raja epäselvä, erityisesti Ruukki Maks n. 200-250 kg/ha/v heikon K-tilan mailla K-lannoitusta tulee lisätä nurmen iän myötä (lannoitussuosituksiin?) Jako niittojen kesken likimain kuin nykyisin K-lannoitus nostaa kasvin kaliumin pitoisuutta, mikä laskee samalla D-arvoa Rehun K-pitoisuus mukaan maksimi 250 kg/ha/v (matalan K-tilan maat) K/Ca+Mg suhde j alaidunhalvausriski nousevat K-lannoituksen myötä DCAD ja poikimahalvausriski laskee K-lannoituksen lisääntyessä, kun K-lannoite kloridipitoinen Tarkkaile maan Mg-tilannetta Riskilehmien ennakkolääkintä etenkin sateisten kesien jälkeen Karjanlanta Karjanlannan K täysin käyttökelpoista Lannan rikki ja kloori parantaa rehuarvoa 46 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 13.10.2016
NURMEN FOSFORILANNOITUS 47 13.10.2016
Johdanto Fosfori (P) on välttämätön ravinne kasveille Sen vaikutus sadonmuodostukseen ei ole yhtä selkeä kuin typen ja kaliumin Toisaalta pintavesien rehevöittäjä Mitä korkeampi on maan P-tila, sitä suurempi huuhtouma Lannoitussuositukset perustuvat maan P-pitoisuuteen Paljon keskustelua mm nykyiset lannoitusrajat ja eläinten terveys, Esityksen rakenne: Pitkäaikainen kenttäkoe Maaningalla ja Ruukissa 2003-2016 Meta-analyysi (Valkama et al. 2014) Kenttäkokeet Maaningalla ja Ruukissa 2015-(2018) 48 13.10.2016
Kenttäkokeiden suorituksen perusidea tasapuolinen tutkittavaa aihetta kohtaan tarkkuus toisto eron suuruuden merkitys sovellettavuus
Pitkäaikainen P-lannoituskoe Kaksi koepaikkaa, Maaninka ja Ruukki Maalaji molemmilla kokeilla karkea hieta timotei-nurminataseos (tällä hetk.tenho-inkeri ja Nuutti-Inkeri) Koe aloitettu vuonna 2003. Menossa kolmas nurmikierto, jossa nurmi perustettu suojaviljaan v. 2012. Jatketaan neljä nurmivuotta jonka jälkeen uusi perustaminen v. 2017. Lohkoittain satunnaistettu koe, jossa 7 erilaista fosforilannoituskäsittelyä 1. P 0-0. ei P-lannoitusta. 2. P norm-norm. Suos. mukainen P perustusvuonna ja nurmivuosina (16 kg P/ha) 3. P nurmivuosien-0. Kaikki varastoon perustettaessa. 4. P uusi suositus. Nurmivuosina uusi arvioitu suositus (22 kg P/ha) 5. P liete-0. Liete 40 tn perustettaessa, nurmivuosina 0 P. 6. P liete-liete. Liete 40 tn perustettaessa, nurmivuosina 20 tn, ei lisätyppeä. 7. P nurmivuosien 2 0-0-0-16. Muut paitsi 4. nurmivuosi varastoon. 50 13.10.2016
P kertalannoituskoe lähtötilanne 2003 hyvä 51 13.10.2016 tyydyttävä
kg ka/ha Fosforin satovaste Kumulatiivinen kuiva-ainesato 2003-2015 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 Maaninka Satovaste + 2 %, P-lann +183 kg P/ha Ruukki Satovaste + 0 %, P-lann +183 kg P/ha 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 0
1. Nurmen fosforilannoituksen pitkäaikaiskoe 2003-2014 Yara & MTT Ilman P:tä viljellyt ruudut eivät erotu vielä 10:n vuoden jälkeen 4-6-2013 P. Virkajärvi) MTT Agrifood Research Finland
Maaninka P tase - Maaninka ja Ruukki 2003-2015 Ruukki P 0-0 P norm-norm P nurmivuosien -0 P nurmivuosien hidas -0* P liete- 0 P liete-liete P nurmivuosien hidas 2-0- 0-0-16 Tase kg/ha Summa Summa kokov. nurmi 1 nurmi 2 nurmi 3 Summa 2003-2007- 2003-2012 2013 2014 2015 2006 2011 2015-84 -102-14 -22-24 -21-267 -33-61 -17-9 -12-7 -139-28 -55-18 -24-27 -22-174 -36-58 -17-3 -8-2 -123-77 -97-15 -24-27 -22-262 -45-54 -16-10 -15-9 -149-41 -62-17 -24-27 -24-194 Kaikki koejäsenet: selvästi negatiivinen P-tase Negatiivinen tase tavoiteltava, kun P-luokka korkea Korkea sato lisää P-poistumaa P rehevöittää sisävesiä Korkeampi on maan P-tila lisää huuhtoumariskiä P 0-0 P norm-norm P nurmivuosien -0 P nurmivuosien hidas -0* P liete- 0 P liete-liete P nurmivuosien hidas 2-0- 0-0-16-96 -106-19 -28-31 -28-308 -42-56 -19-14 -19-13 -162-45 -58-20 -30-33 -29-215 -45-56 ** -7-12 -8-128 -89-96 -20-28 -31-27 -291-57 -44-20 -18-23 -20-183 -65-69 -21-31 -32-30 -248
Maan viljavuus P Maaninka pintakerros Maaninka kyntökerros 35.0 22.5 30.0 25.0 20.0 15.0 10.0 5.0 20.0 17.5 15.0 12.5 10.0 1 P 0-0 2 P norm-norm 3 P nurmivuosien -0 4 P nurmivuosien hidas -0 5 P liete -0 P 0-0 P norm-norm P nurmivuosien -0 P nurmivuosien hidas -0 P liete -0 P liete -liete P nurmiv. hidas 2-0-0-0-8 0.0 lähtö 2003 2004 2005 2006 2007 K 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 7.5 lähtö 2003 2004 2005 2006 2007 K 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Ruukki pintakerros Ruukki kyntökerros 35.0 22.5 30.0 25.0 20.0 15.0 10.0 5.0 0.0 20.0 17.5 15.0 P liete -0 Viljavuus-P laskee kaikilla koejäsenillä 12.5 ts. suositusten mukainen lannoitus P liete -liete ei estä laskua 10.0 1 P 0-0 P 0-0 2 P norm-norm P norm-norm P nurmivuosien -0 3 P nurmivuosien -0 P nurmivuosien hidas -0 4 P nurmivuosien hidas - 0 5 P liete -0 P nurmiv. hidas 2-0-0-0-8 7.5 lähtönautakarjatilalla 2003 2004 2005 2006 2007 2007 2008 2009 2010 lietteen 2011 2012 2013 2014 P 2015 ei johda lähtö 2003korkeisiin 2004 2005 2006 2007 2007maan 2008 2009 2010P-lukuihin, 2011 2012 2013 2014 2015 jos käyttö K K nykyohjeiden mukaista ja typpilannoituksesta huolehditaan 0-ruudut erottuvat alimpana, mutta erot eivät kovin suuria 55
Pg/kg ka Rehun laatu: P-pitoisuus niitoittain Maaningalla ja Ruukissa: Koejäsenet 0P ja vanha suositus 4.0 3.5 3.0 2.5 2.0 1.5 1.0 0.5 0.0 Niitto/Vuosi 0 (Maaninka) Suositus (Maaninka) 0 (Ruukki) Suositus(Ruukki) Vuodesta 2013 lähtien Ruukissa selvempi ero lannoitetun hyväksi Keskiarvot 2,5 vs 2,6 ja 2,6 vs 2,7 g/kg ka 56 13.10.2016
Dieetin P-pitoisuus - laskuri Lypsylehmän ruokinta kg/ka ry/kg ka (rehutaul ukot) SUOSITUS: Koko dieetin p 3,4 g/kg ka (ref T 3.4 P g/kg ka Dieetin P ry/d Väkirehu Väkirehu % osuus Säilörehua 11.5 0.915 1.4 16.1 12.1595 Ohraa 7.5 1.13 4.1 30.75 8.475 Kivennäinen 0 0 64 0 0 Rypsirouhe 2 0.97 13.2 26.4 1.94 Yhteensä per vrk 21.0 73.3 10.415 45 0.46 Dieetin kokonais-p-pitoisuus 3.5 Ero suositukseen 0.1 Lehmä 30 elop 650 kar2: 5.78 maitotuotos 35 Kun tämä solu = 0, sisältää 15.4 dieetti minimimäärä kokonaistarve (rehutaulukot ja ruokintanormit) fosforia 22.5745 ry/lehmä/vrk tark 21.18 Fosforipuute on epäuskottavaa Alhainen nurmen P johtuu useammin säistä kuin lannoituksesta Jos yllättäviä sairastumisia on oikea syy selvitettävä jos mahdollista 57
Meta-analyysi :Fosforilannoituksen satovaste Valkama et al 2015 fig 3 Maan P-tila (mg P ac /l maata) Satovaste selvä, kun maan P-tila alle 6, 10 tai 8 Orgaanisilla mailla lannoituksella suurempi vaste ------------------------------------------------------------- Matala (<6, savimaat; <10 karkeat kivennäismaat; < 8 orgaaniset maat); medium (6 12, savimaat; 10 18, karkeat kivennäismaat; 8 15, orgaaniset maat); Korkea (> 12, savimaat; > 18, karkeat kivennäismaat; > 15, orgaaniset maat) MTT Agrifood Research Finland
3. P-lannoituksen vaikutus nurmen satoon - 4 uutta koetta 14000 14000 12000 10000 MTT Maaninka, mkht, P-luku 27 mg/l 12000 10000 MTT Ruukki, rmkht, P-luku 18 mg/l 8000 8000 6000 4000 2000 2006 2007 2008 6000 4000 2000 2007 2008 2009 0 14000 0 5 10 15 0 14000 0 5 10 15 12000 12000 10000 10000 8000 6000 4000 2000 0 MTT Maaninka, ermhe, P-luku 6 mg/l 2010 2011 2012 0 10 20 40 8000 6000 4000 2000 Maaninka Maaninka, liete Ruukki Ruukki, liete 0 0 10 20 30 40 50 Näissä kokeissa P lannoituksen poisjättö EI ole vaikuttanut haitallisesta rehun P-pitoisuuteen 59 Luke Maaninka, rm He, P-luku 4,6 mg/l Luke Ruukki, Mm/Ct, P-luku 8,3 mg/l
kg ka/ha/v P lannoituksen kannattavuus 10000 9000 8000 P kg/ha/vuosi Alle 10 mg/l P 35-44 Alle 15 mg/l 35-40 Yli 10 mg/l P 0 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 0 10 20 30 40 50 60 Silloin kun P lannoitusvastetta on odotettavissa, on lannoitussuositus korkea Lannoitusvastetta saa harvoin, uusien tutkimusten mukaan vielä harvemmin Fosforilannoitus kg P/ha/v Matala P < 10 mg/l P > 10 mg/l Turvemaat < 15 mg/l 60
Lannoituksen suunnittelu Maan P-tila mg P AC / l maata Maalaji Matala Keskiverto Korkea Savi < 6 6 12 > 12 Lannoita suositusten Ei lannoitusta, Ei lannoitusta mukaan satotasoa seurattava Karkea kivennäismaa < 10 10 18 > 18 Lannoita suositusten Ei lannoitusta, Ei lannoitusta mukaan satotasoa seurattava Orgaaninen maa < 8 8 15 > 15 ph < 5,3: Huolehdi kalkituksesta! Lannoita suositusten mukaan ph >5,3 Lannoita suositusten mukaan Huolehdi kalkituksesta ja lannoita suositusten mukaan Huolehdi kalkituksesta Huom! Raja-arvot voivat olla alempia, jos nurmella hyvin N ja K käytettävissä (uudet tutkimukset) MTT Agrifood Research Finland
Johtopäätökset P on välttämätön ravinne sekä nurmelle että eläimelle Nurmi ottaa tehokkaasti fosforia maasta Maan p luvut ovat laskussa mutta Se on hyvä jos pellon P-luokka hyvä tai parempi Huono jos pellon P-luokka välttävä tai huonompi Kun maan P-luokka korkea, negatiivinen P-tase positiivista säästöt, huuhtouma Jos maan P-luokka alenee välttävästä huononlaiseen tarkista lannoitus Onko laskun syynä se ettei P lannoitusta anneta suosituksen mukaisesti? Fosforilannoituksen vähentäminen laskee maan viljavuusfosforin määrää, mutta satotaso pysyy samana, kun P-tila välttävä/tyydyttävä tai parempi Ennusteen mukaan vastaavissa oloissa voi fosfori-lannoituksesta luopua noin 10 12 vuodeksi Alhaisen P tilan mailla (kark. Kiv. maat P < 10 mg/l maata olisi kannattava P lannoitus 35-44 kg/v/ha, jos voidaan olla varmoja että lannoitus lisää satoa (1980-1990 lukujen tutkimukset) Uudet tutkimukset antavat harvoin satovastetta. Kalkituksesta on huolehdittava - erityisesti orgaanisilla mailla! Juuriston kasvuedellytyksistä on huolehdittava Poudanarat maat NK lannoitus
Esimerkinomainen laskelma eri ravinteiden kustannuksista nurmiviljelyssä Ravinne Hinta* /kg Käyttö, Kg/ha/v Lannoi tuskustan nus, /ha/v Karjanlannan osuus, kg/ha/v Ostolannoit - teissa, kg/ha Lannoituskustannus, /ha/v N 1.0 200 206 66 134 138 P 1.9 15 29 10 6 10 K 1.5 100 148 58 42 62 Rahallisesti typpi tärkein,sitten kalium, ja sen jälkeen fosfori Ntot Nliuk Ptot K Liete 40 3 1.8 0.5 2.9 kg/ha/v 120 72 20 116 N, P ja K hinnat: katso Google Kasper IT 63
Lopuksi Tässä ei käyty lannoitteiden yhdysvaikutuksia (N x P; N x K) mikä on kulloinkin minimitekijä? Kokeiden ja käytännön erot Kaikkia mahdollisia tapauksia ei voida tutkia eikä tietää Lohkojenvälinen vaihtelu Tilan tavoitteet: tarvittava satotaso, miltä lohkoilta paras sato Soveltaminen: oma kokemus + tutkimustulokset analysoikaa rehuja ja maata varmasti kannattavaa Lohkojen satotason arviointi 64 13.10.2016
Kg ka/ha Ravinteiden keskinäinen merkitys Typpi Fosfori Kalium 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 0 200 400 600 N-lannoitus kg N / ha / v 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 0 10 20 30 40 50 60 P-lannoitus kg P / ha / v 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 0 50 100 150 200 250 300 K-lannoitus kg K / ha / v Kivennäismaat Eloperäiset maat Matala P < 10 mg/l P > 10 mg/l Hieta Metsäsara-turve Hiesusavi Keskittykää tärkeimpiin: N ja K 65 13.10.2016
Kiitos! 66 13.10.2016