Auttajan roolikartta

Samankaltaiset tiedostot
Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Elintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA

Itsemääräämisoikeus käytännössä

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Keski-Suomen Sote 2020 Peurunka 2 -seminaari

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu

Diabeteksen psyykkinen kuorma

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Työhyvinvointiosaaminen ja työn muutos Elisa Mäkinen FT, yliopettaja

TERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Toiminnalliset ryhmätyömenetelmät amok, Raija Erkkilä

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Nuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus. Ulla Heimonen & Minna Piirainen

Heikki Salomaa Minustako auttajaksi?

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Asiantuntijuuden siirtäminen mobiiliviestityöskentelyyn

Tiimistä huipputiimiksi

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä

VARHAISEN VAIHEEN EROTYÖSKENTELY. Sari-Anne Loisa-Lindberg erosensitiivinen sosiaaliohjaaja sosionomi, psykoterapeutti

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

Ohjausryhmän six-pack

Liisa Hokkanen Sosiaalityön lehtori, Lapin yliopisto Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

Vertaisohjaajien koulutuspäivät

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Vaikeiden asioiden puheeksiottaminen

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

Ryhmätyöskentely. Perehdytysviikko Psykologit Merita Petäjä Ja Minna Nevala

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Pidämme puolta pidämme huolta

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti , Turku Mikko Oranen

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Ohjauksen hyvät käytännöt - Maahanmuuttajanuoret. Päivi Vatka Aluekoordinaattori, Kotona Suomessa -hanke

Työpaja. MDFT-terapeuttina sosiaali- ja terveyspalveluissa. MDFT-terapian vaikuttavuus ja yhteistyön merkitys nuorten kanssa työskentelyssä

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Asumissosiaalinen työote

10 ASKELTA KOHTI HYVÄÄ ORGANISAATIOKULTTUURIA

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena

Yhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen

TERVETULOA. Myrskyn jälkeen muutoksesta selviytyneen strategiat. Tapani Rinne, Senior Coach, Talent Partners Oy. Paras muutoksen kumppani

Motivaatio? Ihminen ei ole joko-tai vaan sekä että (Lähde: Kirsi Lonka 2009)

ADHD oireinen aikuinen asiakkaana. Suvi Lehto

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

RYHMÄTOIMINNAN PERUSTEET

voimaannudava ohjaus III

1/11/2016 Itä-Suomen 11. mediakasvatuspäivä Satu Valkonen / MLL. Varhaiskasvatus, varhaisnuorisotyö ja media

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

SOSIAALINEN SIRKUS. Ikäsirkus!,Kulttuurikeskus Pii Poo,sosiaalisen sirkuksen ohjaaja Kaisa Hietaniemi

RYHMÄOHJAUKSEN HAASTEET JA ONNISTUMISET TUULA LEINO TERVEYDENHOITAJA, SHLM

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

MUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

MUUTOKSEN PSYKOLOGIA. ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi STRESSIPÄIVÄ 24.5.

ELINTAPOJEN MUUTTAMINEN JA SIIHEN MOTIVOINTI.

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen

Juha Kilpiä Aktuaali koulutuspalvelu

ROVASEUDUN KEHITTEILLÄ OLEVA MALLINNUS NEUROPSYKIATRISEN ASIAKKAAN PROSESSISTA DIAGNOSOINTI

Muutoksen arkkitehtuuri! "

ASENTEET JA LUOTTAMUKSEN RAKENTAMINEN Humap Oy, sivu 1

Muotoiluopetus perusopetuksessa ja opettajankoulutuksessa. Professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen Helsingin yliopisto OKL

Vapaaehtoistoiminnan ohjaaminen. Ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyö kohtaamispaikoissa

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

Plan Be: Aktiiviset seniorivapaaehtoiset PT01-KA KOULUTUSOHJELMA

Transkriptio:

Auttajan roolikartta

Yksilön prosessi I II III Itsen ja tilanteen tutkiminen Tavoitteiden muotoilu, priorisointi Suunnittelu, valmistautuminen Selvittää itselleen tilanteen Mitä voisi haluta Keinot saavuttaa haluamansa Toisin näkeminen Toisin tahtominen Toisin tekeminen

Asiakkaan terapeutilta saama tuki eri vaiheissa Terapeutin tarjoamat ainekset Tutkiminen, selkeyttäminen Tavoitteen muotoilu Toiminnan edistäminen Asiakkaan prosessi Tutkiminen Tavoitteen muotoilu Toisin tekeminen

Motivaation odotusarvoteoria Halu kertaa Kyky

Menestyneiden terapeuttien työtavoissa läsnä: empatia, kunnioitus, aitous, konkreettisuus Hieman pelkistäen voidaan sanoa, että tuloksellinen psykoterapia rakentuu kolmen vaiheen työtavasta: 1. Selvitä tilanne ja tunnot 2. Selvitä tavoite 3. Edistä tavoitteen suuntaisen toiminnan käynnistymistä

Terapeutti asiakkaan muutosprosessin tukijana Laajassa amerikkalaisessa projektissa pyrittiin 1970-luvun alussa selvittämään psykoterapeuttien tosiasiallisia työtapoja - mikä erotti tuloksellisen auttajan avuttomasta. Kävi ilmi, että koulukunnasta riippumatta tulokselliset terapeutit toimivat keskenään hyvinkin samankaltaisesti Tutkimuksen esille nostamaa työtapaa kutsuttiin Carkhuffin malliksi projektin johtajan mukaan. (Kts. Carkhuff 2000)

Siis: Kuuntele Motivoi Aktivoi Carkhuff on päätynyt siihen, että kysymyksessä on universaali ongelman-ratkaisun kaava, joka on sovellettavissa kaikkeen auttamistoimintaan

Jotta työntekijä toimii psykoterapeuttisesti hänen täytyy siis edistää kokonaiskuvan muodostumista asiakkaan elämän-tilanteesta, auttaa uudessa tilanteessa hahmottamaan uusia arvoja ja elämänpäämääriä sekä tukea näiden päämäärien toteuttamiseen tähtäävää toimintaa Auttajan roolikartta käsitteenä kertoo, että auttamisen vaiheet muodostavat prosessimallin

Terapeutin toiminta ja yksilön prosessi VAIHE I Tutkiminen ja kartoittaminen (Kuuntele) Vaitiolosta ym. pelisäännöistä sopiminen rakentaa sitä luottamusta ja työrauhaa, jota tarvitaan hankalien ja aroiksi koettujen asioiden tutkimiseksi. Omista asioista puhuminen tulee turvalliseksi mahdollisuudeksi toimivassa ja määritellyssä asiakas-suhteessa

Empatia on ennemmin toimintaa kuin mielentila tai luonteenpiirre. Se on aktiivinen pyrkimys arvostavaan ymmärrykseen: hyvä kuuntelu, tilan antaminen, avoimien kysymysten käyttö, pidättyminen neuvomisesta ja moralisoinnista. Tuloksena on asiakkaan tilanteensa ymmärryksen asteittainen uudelleen muotoutuminen ja vahvistuminen Terapeutti tarjoaa mahdollisuuden kokea hoidetuksi tulemista, mutta myös saada turvallisia rajoja. Kokemusten jakaminen, tuki ja samastuminen, siltaavat tietä poikkeavuudesta tai erillisyydestä yhteyteen, potilaasta, uhrista tai epäonnistujasta kohti aktiivisen tahtojan ja toimijan identiteettiä

Asiakas saa uusia virikkeitä ja tämä avaa ja muokkaa hänen näkökulmiaan elämäntilanteeseensa. Uusien näkökulmien löytyminen, hyväksyntä ja kuulluksi tuleminen tuottavat psykologisen uudelleensyntymisen ja oman muutosmotivaation vahvistumisen sekä suunnan löytymisen Ensimmäisen vaiheen onnistuminen merkitsee osanottajalle uutta selkeyttä omasta sisäisestä ja ulkoisesta tilanteesta JUNG FREUD GORDON ROGERS

VAIHE II Tavoitteen muodostus ja motivoituminen) Asiakkaan tavoitteiden hiominen, kuulluksituleminen ja koetun tuen muodot, tukevat jatkuvuutta, antavat uskallusta haluta muutosta ja siten uskallusta ottaa riskejä Arvostavuus voi toteutua hyvinkin vähäeleisesti, eläytymisenä toisen henkilön kehitysmahdollisuuksiin, usein jo ennen kuin tämä itse niitä tunnistaa. Terapeutin käytöksestä välittyvä kunnioitus lisää asiakkaan omien mahdollisuuksien tunnistamista. Terapeutti voi kertoa tarinoita muiden asiakkaiden vastaavista tilanteista selviytymisestä luottamuksellisuuden säilyttäen. Vertaiseksi koetun onnistumisista kuullut tarinat voivat vahvistaa toiveikkuutta ja tahtotilan syntymistä (=sijaisoppiminen)

Tulevien valintojen ja niiden seurausten ääneen ajatteleminen ja reflektoiminen, tiedon ja ideoiden keruu ja jakaminen hyödyttää asiakkaita, muutosprosessin vaiheesta riippumatta. Omien tavoitteiden muotoilu ja peilaaminen, hiominen ja vahvistaminen johtavat parhaimmillaan kokonaan uusiin elämänarvoihin ja tavoitteisiin ja mahdollistavat toiminnantason muutokset FRANKL WHITE PERLS Kirjana muksuoppi

VAIHE III Toisintekemisen valmistelu (Kannusta, tue toimimaan ja ohjaa muutosprosessissa olijaa) Vertaiskokemuksen kierrätys, onnistumisien, epäonnistumisien, eettisten näkökulmien, viranomaistiedon ym. jako ja jalostaminen edistää realistista suunnittelua, joka tukee kehämäisesti pystyvyyden tuntoja, perusteltua toiveikkuutta ja uutta suunnittelua Palaute omista onnistumisista on itsetunnon vahvistumiselle ratkaisevan tärkeä. Itsetunto on onnistuneen riskinoton kertymä vain siltä osin kuin ihminen havaitsee oman osuutensa onnistumisiinsa

Pystyvyyden tuntu vahvistuu myös jossain määrin saadusta sanallisesta kannustuksesta, tuesta ja kehotuksista, kahvin tuoksusta, fyysisestä läheisyydestä ja tsemppitekijöistä Kolmannen vaiheen onnistuminen merkitsee asiakkaalle toisintekemiseen ryhtymistä. Toisin tekeminen tuottaa uusia kokemuksia seuraavalla kerralla terapeutille jaettavaksi ja terapeutti tukee muutosprosessissa tekemällä näkyväksi ja palautteella vahvistaen asiakkaan toimijuutta ja siihen liittyvää ajattelua PAVLOV SKINNER

Lähteet: Robert Carkhuff, The Art of Helping HRD Press, 1971, uusin 8. painos vuodelta 2000 John Pihlaja, Helsingin Psykoterapiainstituutti Aapo Pääkkö, Dialogic Luentomateriaalin koonnut Helsingin Psykoterapiainstituutin Psykoterapeuttisten valmiuksien tiimi. Muokannut Mika Lindfors, edelleen Kimmo Tapiala.