VAINON UHRIN HOITO JA KUNTOUTUS



Samankaltaiset tiedostot
VAINON UHRIN HOITO JA KUNTOUTUS. VARJO-hankkeen seminaari Riitta Hannus hanketyöntekijä, psykoterapeutti

Kajaani ERON JÄLKEINEN VAINO

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke ( )

Oulu ERON JÄLKEINEN VAINO. Riitta Hannus psykoterapeutti hanketyöntekijä Oulun ensi- ja turvakoti

Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

Stressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

MARAK Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry.

Jälkipuinnista, debriefingistä kriisiapua. Osviitta Annukka Häkämies

Ruoka korjaavana kokemuksena

Vainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille

Investointi sijaisvanhempaanparas

HALLINTAA KAAOKSEEN - Suunnitelmallinen työskentely ja dialogi verkostossa

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Miten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä

Vakava väkivalta erotilanteessa ja vaino eron jälkeen

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Henkinen väkivalta ja kiusaaminen. Tina Holmberg-Kalenius ja Saija Salmi Pajulahti

Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa

Päihteet ja vanhemmuus

Lasten- ja nuorisopsykiatrisen hoidon ja koulutoimen yhteistyö näkökulma hoidon puolelta

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä Anne Murtojärvi

Seksuaalinen väkivalta traumatisoi mikä edistää toipumista?

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät

Naisten päihdetyön päivä , Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

Psyykkinen toimintakyky

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

KIINTYMYSSUHDE ADOPTIOPERHEEN ARJESSA

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

MARAK työryhmä. Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1

KRIISISSÄ OLEVAN NUOREN KOHTAAMINEN

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Valtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana

Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä

Muutokseen tähtäävä työote ja osallisuus

Psykoosi JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Alkoholinkäyttö lapsuudenkodissa ja oma vanhemmuus

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

Integratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon

Kiintymyssuhde ja sen merkitys päivähoitoikäiselle lapselle

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Petri Jalonen

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

Lapsen huostaanotto vanhemman kriisinä

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, Päivi Vilkki, varatuomari

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Hei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Lastenkodista. kohti eheyttä

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Piirrä sukupuuhun lapsuuden perheesi. Kirjaa myös sisarustesi syntymävuodet, perhesuhteet ja asuinpaikat.

Perhe on enemmän kuin yksi

Tunneklinikka. Mika Peltola

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Mielenterveyden häiriöt

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

Reflektiivisyys nuoren kohtaamisessa

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova parisuhdeterapeutti

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

väkivaltainen ero Henkinen väkivalta, vaino ja -aihe poliisin näkökulmasta ja poliisin toimintamahdollisuudet

5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista

Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

Transkriptio:

VAINON UHRIN HOITO JA KUNTOUTUS VARJO-hankkeen seminaari 10.02.2015 Säätytalo Riitta Hannus hanketyöntekijä, psykoterapeutti WORKSHOPIN SISÄLTÖ 1. Vakauttava työote 2. Uhrin toiminnalliset ja kognitiiviset selviytymiskeinot 3. Vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutteinen hoito 2 1

VAKAUTTAVA TYÖOTE Vakauttava työote on erittäin toimiva kaikessa väkivaltatyössä, koska asiakkaat ovat pääsääntöisesti traumatisoituneita ja työntekijät sijaistraumatisoituneita, minkä lisäksi (luonnollisestikin) kantavat mukanaan myös omaa elämänhistoriaansa. Vakauttava näkökulma kaikkeen: - asiakastyö - rakenteet - työntekijän jaksaminen 4 2

(Sijais)traumatisoitumisen oireet liittyvät mm. vireystilan hallitsemattomiin ja liiallisiin muutoksiin sekä integroimattoman traumamateriaalin tunkeutuvuuteen ja/tai välttämiseen 5 VAINON VAIKUTUKSIA UHRISSA (1.) Muutokset säätelyssä tunteiden säätelyvaikeudet yli- tai alireagoiminen vaaraan itsetuhoiset ajatukset ja teot seksuaalinen turtuneisuus tai yliaktiivisuus Huomio- ja keskittymiskyvyn muutokset unohtelu vaikeus keskittyä mihinkään "aikaa katoaa" omaan maailmaan vajoaminen oma itse tuntuu ajoittain vieraalta Muutokset ajattelussa olen huono, arvoton,... olen syyllinen ja vastuussa vainosta häpeä vainosta vainon vähättely "kukaan ei voi ymmärtää tilannettani" epätoivo ja toivottomuus 6 3

VAINON VAIKUTUKSIA UHRISSA (2.) Muutokset ajattelussa suhteessa vainoajaan omaksuu vainoajan ajatuksia alkaa ihannoida vainoajaa alkaa haaveilla vainoajan vahingoittamisesta Muutokset suhteessa muihin ihmisiin vaikeudet luottaa kehenkään päätyminen toistuvasti itselle vahingollisiin ihmissuhteisiin eristäytyminen ihmissuhteista Kehon reagointi ruuansulatusvaivat selittämättömät kivut erilaisia sydän- ja keuhko-oireita univaikeudet 7 LIIAN VÄHÄN PELKOA / LIIAN PALJON PELKOA Pelko on tunne, mikä sisältää yllykkeen toimia, esimerkiksi vaara-tilanteissa suojautua tai paeta Liiallinen pelko lamauttaa tai aiheuttaa sen kaltaista ylivireyttä, mikä heikentää elämänlaatua ja on uhka fyysiselle terveydelle. Liiallinen pelko voi myös aiheuttaa ylireagointia ja ylisuojautumista Eli kysymys: Mitä sinun pelolle kuuluu tänään? on hyvin adekvaatti kysymys vainon uhrille! 8 4

VAKAUTUS = SIETOIKKUNASSA PYSYMINEN JA / TAI SIIHEN PALAUTUMINEN Ylivireystila Sieto-ikkuna Optimaalinen vireystilan alue Alivireystila EHKÄISEE: - Pahaa oloa - Suojattomuutta - Väkivaltaa - Traumatisoitumista - Sijaistraumatisoitumista - 9 TEORIAA JA KÄYTÄNNÖN HARJOITUKSIA VAKAUTTAMISEEN (WWW.TRAUMATERAPIAKESKUS.COM) Traumaperäisen dissosiaatiohäiriön vakauttaminen - taitoohjelma potilaille ja terapeuteille 10 5

Leipää Lämpöä Lepoa 11 VAINOTUN VAKAUTTAMINEN Jos vaino jatkuu, vakauttaminen on haastavaa, koska lähdetään ikään kuin toimimaan kehon ja mielen luonnollisia reaktioita vastaan. Keskeistä on löytää keinoja, joiden avulla elimistö saa ikään kuin hengähdystaukoja ylivireystiloihin. Jos ongelmana alivireydet, vireystilan nostatus jo suojautumisen kannaltakin tarpeen Kuntoutumisen kannalta on oleellista, että ei-niin-toimivat selviytymiskeinot saataisiin vähittäin korvattua toimivimmilla tavoilla. 12 6

UHRIN TOIMINNALLISET JA KOGNITIIVISET SELVIYTYMISKEINOT Stressaava tapahtuma Selviytymiskeinot (yrityksiä selviytyä ylivoimaisesta ) Emotionaaliset ongelmat 14 7

UHRIN TOIMINNALLISET SELVIYTYMISKEINOT (1) (Häkkänen-Nyholm 2008) 1. Mukana reagointi - mm. pyrkimys keskustella vainoajan kanssa -> kiihdyttää vainoamista 2. Vastaan reagointi - uhata vahingoittaa vainoajaa tai itseään -> osoittavat vainoajalle hänen tärkeytensä uhrin elämässä ja lisäävät vainoajan subjektiivista riskiä kasvojensa menettämisestä ->altistaa väkivallanteoille 3. Sisäänpäin reagointi - mm. kieltäminen ja päihteiden käyttö 15 UHRIN TOIMINNALLISET SELVIYTYMISKEINOT (2) (Häkkänen-Nyholm 2008) 4. Poispäin reagointi - mm. puhelinnumeron ja osoitteen salaaminen -> toimivimmat taktiikat: tekevät vainoamiset vaikeampaa, eivätkä tuota vainoajalle positiivista vahvistamista - tuottavat paljon vaivaa uhrille 5. Ulospäin reagointi - mm. poliisille ilmoittaminen, lähestymiskiellon hakeminen -> vähentää väkivaltaista käyttäytymistä ja lähestymiskielto lopettaa vainon noin 60%issa tapauksista Lähteet: Spizberg & Cubach 2007, Sheridan ym. 2003, Häkkänen ym. 2003, Dovelius ym. 2006, Logan ym. 2002 16 8

UHRIN KOGNITIIVISET SELVIYTYMISKEINOT Vainon uhrin hoidon ja kuntoutuksen keskeinen tavoite on, että uhri kykenisi elämään mahdollisimman täysipainoista elämää riippumatta siitä, jatkuuko vaino vai ei! 17 Kaltoinkohtelu Itsesyytökset, katastrofi-ajattelu, murehtiminen Lisäävät masennus-, ahdistus- ja traumaperäisiä oireita 18 9

Vaino Itsesyytökset, katastrofi-ajattelu, murehtiminen, selviytymisen suunnittelu (mitä tekee seuraavaksi), yritykset hallita vainoa Lisäävät masennus-, ahdistus- ja traumaperäisiä oireita Kraaij, Vivian ym. 2007: The Role of Cognitive Coping in Female Victims of Stalking 19 Ajattelutavan muuttaminen vainon hallinnasta tai sen loppumisen unelmoinnista siihen, että vaino on kuin vakava sairaus - ehkä jopa krooninen sairaus minkä kanssa voi elää ja silti nauttia elämästään!! Unohtamatta kuitenkaan vainon hoitokeinoja eli rajoista ja turvallisuudesta huolehtimista. Myös työntekijänä kestettävä se, että aina ei löydy keinoja saada vainoa täysin loppumaan. 20 10

Vaino Positiivinen uudelleenarviointi, perspektiiviin asettaminen Lieventävät masennus-, ahdistus- ja traumaperäisiä oireita 21 AJATTELUTAVAN MUUTTAMISEN KEINOJA Terapeuttiset: erilaiset kognitiiviset tekniikat yhdistettynä kehotietoisuuteen, EMDR Osallisuus Vertaistuki Toiminnalliset ja luovat menetelmät Mitä muuta?? 22 11

UHRIN KUNTOUTUMINEN Sisäiset hallintakeinot =>vakautuminen Oireita lievittävät toimintakeinot Ulkoista turvallisuutta lisäävät suojautumiskeinot 23 VANHEMMAN JA LAPSEN VÄLINEN VUOROVAIKUTTEINEN HOITO 12

DDP-TERAPIA Vuorovaikutteinen kehityspsykoterapia (Dyadic Developmental Psychotherapy) Oppi-isät: Daniel A. Hughes & Arthur Becker-Weidman Kehitetty vaikeasti traumatisoituneiden sijoitettujen lasten ja heidän sijaisvanhempiensa hoidoksi 25 TÄRKEITÄ TEKIJÖITÄ DDP-TERAPIASSA Hoitajan mielentila suhteessa kiintymykseen Hänen reflektiivinen toimintakykynsä Hänen sitoutuneisuutensa Hänen oivalluskykynsä Hänen herkkyytensä Arthur Becker-Weidman (2013) 26 13

PACE JA PLACE PACE= Playful, Accepting, Curious, Empathic (leikkisä, hyväksyvä, utelias, empaattinen) PLACE= Playful, Loving, Accepting, Curious, Empathic (leikkisä, rakastava, hyväksyvä, utelias, empaattinen) Arthur Becker-Weidman (2013) 27 PACE- SUHTAUTUMISTAPA terapeutti määrää hoidon tahdin olemalla tarpeen mukaan leikkisä, hyväksyvä, utelias ja empaattinen empatian ja leikkisyyden avulla säädellään emootioita PACE mahdollista positiivisten intersubjektiivisten kokemusten muodostumisen hyväksyvä ja utelias suhtautuminen edistää reflektiivistä asennetta, mikä mahdollistaa asioiden uudenlaisen jäsentämisen Arthur Becker-Weidman (2013) 28 14

PLACE- SUHTAUTUMISTAPA Vanhempi luo parantavan ympäristön olemalla leikkisä, rakastava, hyväksyvä, utelias ja empaattinen lasta kohtaan. Arthur Becker-Weidman (2013) 29 DDP:N SOVELTAMINEN VAINOTTUJEN PERHEIDEN KUNTOUTUKSESSA Sekä vanhempi että lapsi saattavat olla traumatisoituneita ja/tai heidän elämäntilanteensa ei ole turvallinen Tavoitteiksi muodostumassa: vanhemman vakautuminen, mikä mahdollistaa DDP-taitojen oppimisen, mikä mahdollistaa vanhemmuuden vahvistumisen arkisten konfliktitilanteiden ratkominen turvallisessa ympäristössä lapsen traumojen käsittely hänelle turvallisessa kiintymyssuhteessa vanhemman voimavarojen mukaisesti lapsen ja vanhemman välisen kiintymyssuhteen rakentuminen turvallisemmaksi 30 15

TAPAAMISISSA KÄSITELTYJÄ TEEMOJA Pelko äidin puolesta Kiusatuksi tuleminen koulussa keskittymisvaikeuksien vuoksi Äidin ylihuolehtivuus Äidin uusi miesystävä Isä-sanan käyttö Biologisen isän ikävä Lapsen vastuunotto perheestä Lapsen aggressiot ja kontrollointi (äitiä kohtaan) 31 Toisen ihmisen tuskan ymmärtäminen ei ole sama asia kuin sen kokeminen. Auttamiseen tarvitaan ymmärrystä, mutta tuskan kokeminen voi estää auttamisen. Rothschild (2010) 32 16

KYSYMYKSIÄ TYÖRYHMÄLLE Mitkä asiat mietityttävät vainon uhrin hoidossa ja kuntoutuksessa? Mihin VARJO-hankkeessa kannattaisi vielä syventyä? 33 17