TOUKOLANPUISTON KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 1
Sisällysluettel 2 Luku 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA 4 1.1 Tuklanpuistn kulun tuntijak 4 1.2 Yhteistyötyötaht Luku 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA 6 Luku 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET 8 3.1 Laaja-alainen saaminen Tuklanpuistn kulussa 8 3.2 Yrittäjämäinen timintatapa Tuklanpuistn kulussa 10 3.3 Oppilaiden sallisuuden tukeminen Tuklanpuistn kulussa 12 Luku 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 14 4.1 Timintakulttuuri 14 4.2. Oppimisympäristö 15 4.3 Työtavat ja eheyttäminen 15 4.4 Mnialaiset ppimiskknaisuudet 16 Luku 5 OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN JÄRJESTÄMINEN 17 5.1 Yhteistyö 17 5.2 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidllisten keinjen käyttö 19 5.3 Etäyhteyksiä hyödyntävä petus 21 5.4 Opetuksen ja kasvatuksen tavitteita tukeva muu timinta 21 Luku 6 OPPIMISEN ARVIOINTI 23 Luku 7 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 24 7.1 Tuen järjestämistä hjaavat käytänteet 24 7.2 Yhteistyö ppilaan ja hultajan kanssa ppimisen tukemiseksi 25 7.3 Tuki nivelvaiheissa 26 7.4 Tuetun petuksen mutja 26 Luku 8 OPPILASHUOLTO 27 Luku 9 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ 28 Luku 10 KAKSIKIELINEN OPETUS 28 2
Luku 11 ERITYISEEN MAAILMANKATSOMUKSEEN TAI KASVATUSOPILLISEEN JÄRJESTELMÄÄN PERUSTUVA PERUSOPETUS 28 Luku 12 VALINNAISUUS PERUSOPETUKSESSA 29 12.1 Tait- ja taideaineiden valinnaiset (T&T VAL) 29 12.2 VAL eli valinnaiset aineet 29 3
Luku 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA 1.1 Tuklanpuistn kulun tuntijak Aine 1 2 3 4 AI 7 7 5 5 A1 (en) 1 2 2 B1 (ru) MA 3 3 4 4 Ympäristö- ja lunnntieteet YM 2 2 2 2 BI/GE FY/KE TT UE 1 1 1 2 HY (yhteiskuntappi) 1 HI Taide- ja taitaineet MU 1 1 1 2 KU 1 1 2 1 KS 2 2 2 2 LI 2 2 3 2 KO Alkupetuksen paintustunti 1 Valinnaiset aineet (VAL) 1 A2* 2 B2* TUNTEJA YHTEENSÄ 20 20 22 24 4
Tuklanpuistn kulussa Ensimmäisen lukan paintustunti käytetään kaupunkikhtaisen linjauksen mukaisesti kululaiseksi kasvamisen tukemiseen. Tämä sisältää myönteisen minäkuvan kehittämistä, hyvien käytöstapjen pettelua, perustaitjen harjittelua, mien vahvuuksien löytämistä ja lukkahengen lumista. Paintustunti sidtaan yrittäjämäiseen timintatapaan, ja se tukee ppilaan sallisuutta kuluyhteisössä. Opettaja päättää petuksen ja kasvatuksen sisällön tarpeen mukaan. Tisen lukan paintustunti n kaupunkikhtaisen linjauksen mukaisesti englannin kielen alkeita. Taide- ja taitaineiden valinnaiset (T&T VAL) n linjattu kulukhtaisesti käytettäväksi musiikkiin (tummempi punainen). Seinäjen kaupungin peruspetuksen tuntijak, jnka perusteella kulumme tuntijak n laadittu, löytyy Seinäjen petussuunnitelman luvusta 1. Tuklanpuistn kulun järjestyssäännöt vat petussuunnitelman Liite 3. 1.2 Yhteistyötyötaht Seinäjen petussuunnitelmassa mainittujen tahjen ja suunnitelmien lisäksi: Olemme mukana Liikkuva kulu -hankkeessa ja teemme yhteistyötä PLU:n kanssa. www.liikkuvakulu.fi Tteutamme KiVa -hjelmaa kiusaamistapausten ennaltaehkäisyssä ja käsittelyssä. www.kiva-kulu.fi Yhteistyö Tuklanpuistn kulun vanhempaintimikunnan kanssa. Kulun vanhempaintimikunnan tehtävänä n edistää kdin ja kulun yhteistyötä. Vanhempaintimikunta tekee tarvittaessa ehdtuksia kulun timintakulttuurin kehittämiseksi ja sallistuu yhteisten tapahtumien järjestämiseen. Yhteistyö Seinäjen alakulujen sekä päiväktien kanssa. Yhteistyö Seinäjen seurakunnan kanssa. Yhteistyön mutja vat muun muassa säännölliset kulun yhteiset päivänavaukset, julukirkk ja muut kirkkvuden tilaisuudet, jtka spivat kulun työjärjestykseen. Perinteenä n llut seurakunnan kanssa yhteiset retket Hnkiniemeen (yleensä 3.lk). Kummilapsitiminta yhdessä seurakunnan (ja Sumen Lähetysseuran) kanssa. Yhteistyö Seinäjen alueen kulttuuripalveluntarjajien kanssa. 5
Luku 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA Tuklanpuistn kulun arvphja ja ppimiskäsitys Arvtyöskentelyprsessin kulku Tuklanpuistn kulun arvtyöskentely alitettiin lukukaudella 2013-2014, kun kulun henkilökunta, vanhemmat ja ppilaat sallistuivat maakuntatasn yhteiseen arvtyöskentelyyn. Kulun väki alitti kulumme arvjen phdinnan tutustumalla itsenäisesti uusiin valtakunnallisen petussuunnitelman perusteiden sekä maakunnallisen petussuunnitelman arvphjaan. Hultajien panksen arvphdintaan ti vanhempaintimikunta. Kulun aikuisten ja ppilaiden yhteisen keskustelun phjalta laadimme Tuklanpuistn kulun arvphjan. Tuklanpuistn kulun arvphja Tuklanpuistn kulu n pienten ppilaiden lähikulu. Kulu n turvallinen, yhteisöllinen ja timinnallinen ppimisympäristö, jssa henkilökunta, ppilaat ja vanhemmat tuntevat tisensa sekä arvstavat tisiaan. Pystymme sujuvasti, justavasti ja myönteisesti khtaamaan kulumaailman muutkset. Timintaamme hjaa ppimisen ja pettamisen il. Oppimiseen kuuluu il nnistumisesta, jka mudstuu ppijan aktiivisesta ja vastuullisesta rlista sekä mahdllisuudesta vaikuttaa maan timintaympäristöönsä sekä työskentelyynsä. 6
Tuklanpuistn kulun ppimiskäsitys Oppilas n aktiivinen timija. Hän harjittelee tavitteiden asettamista ja ratkaisemaan ngelmia sekä itsenäisesti että muiden kanssa. Oppilas harjittelee reflektimaan ppimistaan, kkemuksiaan ja tunteitaan. Oppilas pettelee tiedstamaan mat tapansa ppia ja hän ttaa humin man timintansa seuraukset. Oppilaan minäkuvaa ja itseluttamuksen tunnetta tuetaan. Oppilaita hjataan rhkaisevasti ja heille annetaan myönteistä palautetta. Arvperustan tteutuminen ja seuranta kulutyössä Kulu sallistuu vusittaiseen peruspetuksen arviintikyselyyn. Tästä saamme lutettavia tulksia kulumme ppilaiden hyvinvinnista ja mahdllisista muutstarpeista. Kulumme keskeisiä arvja vat turvallisuus, yhteisöllisyys ja timinnallisuus. Kulun taslla seurataan ja arviidaan kulumme keskeisten arvjen tteutumista päivittäin ppilaita seuraamalla ja kuuntelemalla. Kdin ja kulun yhteistyö n tärkeä sa tätä timintaa. 7
Luku 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET 3.1 Laaja-alainen saaminen Tuklanpuistn kulussa Tuklanpuistn kulussa pyrimme liikkuvan kulun hengessä tarjamaan ppilaille erilaisia tapja löytää ma ppimistyylinsä. Lukissa n mahdllisuus työskennellä esim. seismapulpettien äärellä, lattialla patjan päällä, aktiivijakkarilla tai jumppapallilla. Työjärjestystä muuttamalla lemme luneet lapsille mahdllisuuden liikkua vähintään tunnin kulupäivän aikana. Oppituntien aikana pyrimme tteuttamaan erilaisia liikunnallisia ja timinnallisia taukja. Kulullamme n erinmaiset välineet tvt- petuksen tteuttamiseen sekä situtunut henkilökunta niiden käyttämiseen. Tteutamme pilvipalveluiden käyttöä sana petusta. Myös mdernit ja vastaremntidut tilat lisäävät mtivaatita ja viihtyvyyttä. Kiva- kulu antaa työkaluja ppilaiden tunnemaailman käsittelyyn myönteisellä tavalla. Tteutamme Kiva- kulun kiusaamisen vastaista hjelmaa säännöllisesti ympäri lukuvuden erilaisten teemjen kautta. Pienet kululaiset pyritään kasvattamaan alusta saakka itsenäisiksi ja vastuuntuntisiksi. Tiivis ja pieni kuluyhteisö helpttaa yhtenäisen kasvatuslinjan tteutumista. Kk kulu kasvattaa. Osallisuutta pyrimme rakentamaan ppilaskunnan hallituksen timinnan avulla. Tämä antaa lapsille mahdllisuuden tulla kuulluksi sekä sallistua päätöksentekn ja kulun arjen suunnitteluun. Laaja-alaisen saamisen tteutumista seurataan dialgissa ppilaan ja vanhempien kanssa. Opettajan ppilaantuntemus n tärkeässä asemassa. Opettajat reflektivat maa työtään ja kehittävät timintaansa tukemaan laaja-alaisen saamisen tavitteiden saavuttamista. Paintusalue Tuklanpuistn kulun laaja-alaisen saamisen paintusalue n Ajattelu ja ppimaan ppiminen (L1). Ajattelun ja ppimisen taidt luvat perustaa muun saamisen kehittymiselle ja elinikäiselle ppimiselle. Haluamme hjata ppilaita luttamaan maan ajatteluun. Ajatteluun ja ppimiseen 8
vaikuttaa se, miten ppilaat hahmttavat itsensä ppijana ja vat vurvaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Oppilaita hjataan itsetuntemuksen kautta tunnistamaan ma ppimistyylinsä. Oppilaita kannustetaan tekemään havaintja ja hakemaan, arviimaan, mukkaamaan, tuttamaan sekä jakamaan tieta ja ideita. Mnipulinen liikkuminen ja mtriset harjitukset tukevat ajattelun kehittymistä ja ppimista. Laaja-alaiset saamiskknaisuudet käytännössä Ajattelu ja ppilaan ppiminen (L1) Kulttuurinen saaminen, vurvaikutus ja ilmaisu (L2) Itsestä hulehtiminen ja arjen taidt (L3) ppilas aktiivisena timijana, man työn tunnit ppilaan man ajattelun kehittäminen, vastuu masta ppimisesta itsearviintiin hjaaminen, kulumme ma itsearviinti-lmakkeist timinnallisuus ja Liikkuva kulu -> miten ja missä pin parhaiten, leikit, pelillisyys, fyysinen aktiivisuus, kkeellisuus ja muut timinnalliset työtavat, taiteen eri mudt äidinkieli kirjittaen, esittäen ja puhuen, esimerkiksi juhlien valmistelu ja tteuttaminen vieraat kielet, matemaattiset symblit, kuvat ja muu visuaalinen ilmaisu, draama, musiikki ja liike vurvaikutuksessa ja ilmaisun välineinä (KiVa -kulun tavitteiden ja menetelmien kautta), käsillä tekeminen mista tavarista hulehtiminen, säännöt, tunnetaidt, erilaiset työtehtävät, vastuun ttaminen kuluympäristön siisteydestä keskinäinen hulenpit terveys, turvallisuus ja liikkuminen ma ajankäyttö; ruka-aika, uniaika, leikkiaika, ruutuaika vastuullinen kuluttaminen liikenne, teknlgia yksityisyys, mat rajat: mien ikeuksien ja rajjen ymmärtäminen Mnilukutait (L4) Tiet- ja viestintäteknlginen saaminen (L5) Työelämän taidt ja yrittäjyys (L6) erilaiset tekstit: sanalliset, kuvalliset, auditiiviset, numeeriset ja kinesteettiset symblijärjestelmät eri mudissa: kirjitetut, puhutut, painetut, audivisuaaliset, digitaaliset strategiita selviytyä infrmaatitulvassa: tiednhankintataidt, lähdekritiikki medialukutait tvt ppiaineena sekä sana mnilukutaita (khde ja väline), erilaiset svellukset, merkitys työelämätaidissa, kestävä kehitys Netiketti, vastuullisuus verkssa kansainvälinen vurvaikutus ryhmätiminta, prjektityöskentely, verkstituminen ppilaskuntatiminta yhteistyö eri timijiden kanssa (mm. seurakunta, kirjast, päiväkdit, asuinalue) Kummilukka Nepalissa välkkäritiminta 9
Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) kiinnstus kuluyhteisön ja yhteiskunnan asiita khtaan, ppilaan sallisuus demkratian hengessä kuluasiihin, päätöksentek ajankhtaiset yhteiskunnalliset teemat makhtainen kunniittava luntsuhde median vaikutukset ja mahdllisuudet suvaitsevaisuus, neuvttelu, svittelu, ristiriitjen ratkminen menneisyys-nykyisyystulevaisuus 3.2 Yrittäjämäinen timintatapa Tuklanpuistn kulussa Timinta-ajatuksena n yhdessä kdin kanssa kasvattaa ppilaita perustiedt ja -taidt maaviksi aktiivisiksi ja vastuuntuntisiksi yksilöiksi. Pyrimme timinnassamme ikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvn. Tuemme lapsen kehitystä siten, että hänen timinnassaan krstuvat alitekyky, aktiivisuus ja vireys. Oppilasta hjataan suhtautumaan piskeluunsa ja työnteknsa myönteisesti, määrätietisesti ja vastuullisesti. Kulullamme kannustetaan ppilaita luvuuteen ja kekseliäisyyteen. Kulumme ppilaita aktividaan mavastuisuuteen ja sisäiseen yrittäjyyteen, ppiminen n tekemistä ja ajattelua. Oppimistilanteet sisältävät aktiivista timintaa ngelmien ratkaisemiseksi ja uuden lumiseksi. Nudatamme Seinäjen kaupungin petussuunnitelman mukaista Yrittäjämäisen timintatavan suunnitelmaa. Yrittäjämäisessä timintatavassa 1. - 2. lukilla paintus n mien taitjen ja vahvuuksien löytämisessä yhdessä tekemisen kautta. 3. - 4. lukilla paintus n ktikaupungin timintaan tutustumisessa. 4. lukan yhteiskuntapin sisällöt limittyvät luntevasti yrittäjyyden teemihin. 10
Käytännön timintatapja Kulussamme harjaannutaan työskentelemään itsenäisesti ja yhdessä tisten kanssa. Itsetuntemus: Avin, kannustava ilmapiiri ja yksilöllinen humiinti Oman työn arvstaminen. Ohjataan ymmärtämään peteltavien asiiden hyödyllisyys massa elämässä ja laajemmin yhteiskunnassa. Oppilaan man timinnan arviintia eri tavilla lukuvuden aikana Jkainen ppilas saa tuda vahvuuksiaan ja mielenkiinnn khteitaan esille (esim. jkaisen ppilaan tähtiviiklla, man elämän aarrearkun avulla) Harjitellaan mien ideiden svittamista yhteen tisten kanssa Harjitellaan mnenlaista esiintymistä Yhteisöllisyys: Yhteisöllisyyden perusedellytyksenä vat hyvät tavat kanssakäymisessä tisten kanssa Hyvän lukkahengen mudstumiseen ja ylläpitämiseen panstetaan Yhteistyötaitja harjitellaan pari- ja ryhmätöillä. Kulussamme timiva KiVa-tiimi n apuna ppilaiden keskinäisissä ngelmatilanteissa. Opetellaan päätöksenteka (esim. ppilaskuntatiminnassa jkaiselta lukalta edustajat). Yhteistyö vanhempien ja vanhempaintimikunnan, Lintuviidan eskareiden ja kulun kanssa Työ ja tekeminen: Asiiden lppuunsaattamisen ja sinnikkyyden krstaminen Yhteisvastuu tiljen siisteydestä ja kuluvälineiden kunnsta Hankitaan kkemuksia tisten hyväksi timimisesta (esim. Nepalin kummitiminta) Taidenäyttelyt ja ppilaiden töiden esillepan (mm. juhliin/ vanhempainiltaan) Erilaiset suunnittelu- ja tutskilpailut (esim. Tuklanpuistn Talent-shw ppilaiden ideimana) Oppilaiden pitämät pajat Urakkatunnit ja -päivät, jissa ppilaat itse suunnittelevat ajankäyttönsä Järjestäjänä timiminen: lukka-, rukala- ja pihajärjestäjät, lukittainen kirjastjärjestäjä 11
Ympäristö: Oppilas kert masta haaveammatistaan Oppilaat tutustuvat kulun ammatteihin Käsitellään vanhempien ammatteja (esim. vierailujen avulla) Tutustutaan lähialueen ammatteihin (yritykset, kirjast, kirkk) Lähiyhteiskunnan timintatapihin tutustuminen (esim. taluden kiertkulku, julkinen ja yksityinen sektri) vinkkejä: tesguide.eu/fi, NY Yrittäjyyskasvatuksen plku 3.3 Oppilaiden sallisuuden tukeminen Tuklanpuistn kulussa Oppilaskuntatiminta Keskustelua kulun timinnasta lukissa ja ehdtukset viedään ppilaskunnan hallituksen käsittelyyn Välkkäritiminta Yhteistyö vanhempaintimikunnan kanssa Kummippilastiminta (1. ja 4. lukat) Juhlat ja esitykset Oppilaat pääsevät vaikuttamaan tuntityöskentelyyn tavitteiden puitteissa. Esimerkiksi sisältöjen käsittelyjärjestys ja työtapjen valinta. Timintakulttuurin ja rakenteiden muuttaminen ppilaiden sallisuutta tukevaksi vaatii kk henkilökunnan situtumista. 12
Vusikalenteri sallistamiskäytänteistä 13
Luku 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.1 Timintakulttuuri Tuklanpuist n pienten ppilaiden kulu (lukat 1.-4.lk). Kemme tärkeäksi luda myönteisen ja turvallisen ppimisilmapiirin ensimmäisten kuluvusien aikana. Pienen kulumme etuna n tiednkulun sujuvuus ja justavuus. Kulussamme vallitsee avin ja yhteisöllinen kasvatusilmapiiri, jssa kaikki kasvattavat ja kasvavat. Suhtaudumme psitiivisesti uusiin mahdllisuuksiin - kulussamme rhkaistaan uudenlaisten timintatapjen käyttöönttn. Olemme maksuneet saksi timintakulttuuriamme Liikkuvan Kulun ja Kiva Kulun periaatteet. Timinnallisuus n luntevasti mukana kulupäivässä. Ktien ja lähiympäristön (seurakunta, urheiluseurat, kulttuuritimi, lähikulut, viranmaiset, erilaiset yhteisöt, alueen perhepäivähitajat ja päiväkdit) kanssa tuemme pienten kululaisten kasvua. Yhteisissä kkuksissa keskustellaan vusittain timintakulttuurin ja sen arvperustan timivuudesta ja mahdllisesta päivittämisestä. Samalla arviidaan tarvetta käydä keskustelua hultajien ja ppilaiden kanssa. 14
4.2. Oppimisympäristö Oppimisympäristön kuvaus sekä kehittämisen sisältöalueita työtilat ja välineet mahdllistavat mnipuliset ppimistavat liikkumiseen innstavat kalusteet lukissa (Liikkuva kulu) tiet ja viestintätekniikka hyvin varustellut tait- ja taideaineiden tilat tiljen hyödyntäminen mnipulisesti esim. kuvaamataidn tunti rukalassa, matikan tunti salissa mnipuliset tilat mahdllistavat myös eriyttämisen pedaggiset ratkaisut lukujärjestys mahdllistaa rinnakkaislukkien palkittamisen tämä mahdllistaa myös mniammatillisen (hjaajat, erityispettaja, lukanpettaja) yhteistyön vet auki pedaggiikka mahdllistaa yhteistyön pettajien kesken tteutamme timinnallista petusta (ppimisen materiaalit, välineet) kulurakennuksen ulkpulella tteutettava petus hyödynnetään kulun mnipulista piha-aluetta retket lähiympäristöön kulttuurikhteet (muset, kirjast, kirkt) urheilu- ym. tapahtumiin sallistuminen 4.3 Työtavat ja eheyttäminen Kulussamme vat lukat 1-4. Mnipuliset työtavat vat käytössä heti ensimmäisestä lukasta alkaen. Tavitteena n ttuttaa ppilaat työskentelemään kulliseenkin ppimistilanteeseen sveltuvalla tavalla. Ohjaamme ppilaita löytämään itsellensä hyvin timivia ja minaisia työtapja. Liikkuvan kulun hankkeen myötä timinnallisten työtapjen käyttäminen krstuu. Opetusta vidaan tteuttaa man työn prjekteina/tunteina. Oman työn tuntien aikana ppilas suunnittelee maa ajankäyttöään valiten ja tehden ppimistavitteiden mukaisia tehtäviä man suunnitelmansa mukaan. Oppilas seuraa man työn etenemistä ja ppimista Oman työn prtflin avulla. Vusittain jkainen pettaja kkeilee ja tteuttaa jtakin itselleen ja ppilaille uutta työtapaa. Vidaan tteuttaa esimerkiksi yhteisesti svitun jaksn aikana. Yhteistyö eri yhteisöjen kanssa sekä juhlien tteutus suunnitellaan lukuvuteen sveltuvaksi kknaisuudeksi. Tämä kirjataan vusisuunnitelmaan. 15
4.4 Mnialaiset ppimiskknaisuudet Lukanpettaja n vastuussa kulun vusisuunnitelmaan kirjattujen mnialaisten ppimiskknaisuuksien sisältöjen ja tavitteiden tteutuksesta lukuvuden aikana. Mnialaiset ppimiskknaisuudet vidaan tteuttaa vusilukittain tai vusilukkien rajat ylittävänä. Mnialaisten ppimiskknaisuuksien suunnittelussa ja tteutuksessa vidaan tehdä yhteistyötä eri sidsryhmien kanssa (kirjast, urheiluseurat, seurakunnat, vanhempaintimikunta jne.) Oppimiskknaisuuksien suunnittelussa hyödynnetään ppilaiden ideita ja ajatuksia. Sisällöt pimitaan ppiaineiden tavitteista, ajankhtaisuus humiiden. Pyritään ilmiölähtöiseen työtapaan, jssa yhdistetään eri ppiaineita justavasti. Esimerkiksi lukuviikk, liikenneturvallisuus, kummitiminta ja juhlien suunnittelu. Työtavissa humiidaan yrittäjämäinen timintatapa ja ppilaiden sallistaminen. Arviinti tteutetaan jatkuvana arviintina sekä ppilaan itsearviintina ppimiskknaisuuden tteuttamisen aikana. Osaaminen humiidaan ppiaineen arviinnissa. 16
Luku 5 OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN JÄRJESTÄMINEN 5.1 Yhteistyö Oppilaiden kuuleminen, sallisuus ja vastuu masta timinnasta Ohjaamme ppilasta kantamaan vastuuta kulutyöstään. Oppilaan vastuullisuus näkyy mm. siinä että, js stket niin siivat ja js rikt niin krjaat. Oppilas tulee ajissa kuluun, hulehtii kulutehtävistään, nudattaa yhdessä laadittuja sääntöjä, kunniittaa tisia sekä arvstaa maa ja tisten työtä. Kulu tiedttaa kteja vanhempainillissa, vanhempainvarteissa sekä pettajilta tulevin viestein. Oppilas arvii timintaansa ja ppimistaan itsearviinnein sekä sallistumalla arviintikeskusteluun. Oppilaalla n ikeus rauhalliseen ja turvalliseen ppimisympäristöön. Selkeät, svitut säännöt ja seuraamukset laaditaan yhdessä ppilaiden kanssa. Lukkakeskustelujen jälkeen tehdään lukan yhteiset säännöt myönteisellä tavalla (esim. Kuuntelen. - En metelöi.). Tistuviin työrauharikkmuksiin phditaan seuraamukset. Työrauhaa myös arviidaan säännöllisesti; Millaisena ken työrauhan? Mitä vin tehdä työrauhan hyväksi? Oppilas yksilönä Oppilas sana ryhmää Oppilas sana kulua Vastuu masta käytöksestä ja kulutehtävien hulehtimisesta Omista ja yhteisistä tilista ja tavarista hulehtiminen (ma naulakkpaikka, pulpetti, ryhmätyötilat, kulun varastt, välituntivälineet) Ryhmä- ja lukkajärjestäjät Lukan sääntöjen laatiminen Yhteisten varjen kerääminen esim. Nepaliin Kummilukkatiminta Yhteistiminnallisuus Oppilaskuntatiminta Kulun valitsemat yhteistyötaht ja ajankhtaiset teemat Liikkuva kulu Kiva-Kulu Kummippilastiminta, kummippilaamme Nepalissa Rukatimikunta Erilaiset kulun timintaa kskevat ppilaskyselyt Äänestykset lukan edustajista Oppilaat vivat esittää ehdtuksia kirjastn hankittavista kirjista, välituntivälineistä yms. Vertaisarviinti Tivetunnit esim. ppilaiden kanssa yhdessä suunnitellaan liikuntatunti Lukka-asteiden vastuutehtävät Piharskien siivus Kiertävä kirjastvastuu lukittain 17
Yhteisöllinen ppilashult Kulun mnialainen ppilashultryhmä kkntuu säännöllisesti ja tarpeen mukaan. Ryhmä vastaa kulun ppilashulln suunnittelusta, kehittämisestä, tteuttamisesta ja arviinnista. Ryhmän keskeinen tehtävä n yhteisön hyvinvinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muu yhteisöllisen ppilashulln tteuttaminen ja kehittäminen. Tukippilastiminta/kummippilaat Kulussamme nelslukkalaiset timivat ykköslukan ppilaiden kummeina. Mahdllisesti kummitimintaa myös kulun ulkpulella. Oppilaskuntatiminta Tuklanpuistn ppilaskunnan hallitukseen valitaan vusittain jkaiselta lukalta edustajaksi yksi tyttö- ja pikappilas. Uudet ekalukkalaiset sallistuvat hallituksen kkuksiin kevätlukukauden lpulta alkaen. Lukan edustajat tuvat ppilaskuntaan mm. man lukkansa tiveita, ehdtuksia tai puutteita liittyen kulun arkeen. Lisäksi kulumme aulassa n ppilaskuntamme hallituksen pstilaatikk, jhn vi jättää uusia ehdtuksia. Oppilaskunnan hallituksessa svitaan tavista, miten lukkien ja ppilaiden ehdtuksia ja tiveita tteutetaan. Oppilaskunta n mukana järjestämässä yhteisiä kk kulun tapahtumia. Oppilaskunnalla vi lla erilaisia vastuutehtäviä, jista svitaan aina vusittain. Hallituksen jäsenet sallistuvat vusittain myös rukalatimikuntaan. Kdin ja kulun yhteistyön järjestäminen Ensisijainen kasvatusvastuu n lapsen hultajilla. Kulu tukee hultajia tässä kasvatustyössä. Tavitteena n lasten tasapaininen kasvu ja kehitys. Tarvittaessa tämän kasvatustyön tukena n mniammatillinen asiantuntija- ja yhteistyöverkst. Kulu n alitteellinen yhteistyön aikaansaamiseksi hultajan kanssa. Tiedttaminen tapahtuu pääasiassa lukanpettajan kautta. Kulussamme järjestetään tilaisuuksia, tapahtumia ja tapaamisia yhteistyön ja tiednkulun varmistamiseksi. Hultajat tetaan mukaan kulun timinnan suunnitteluun ja arviintiin (keskustelut, kyselyt ja vanhempaintimikunta). Yhteistyömutja vivat lla esim.: vanhempainillat kulun lukuvusitiedte sähköinen reissari, lukan blgi, reissuvihk, puhelin ja sähköpsti tiedttamiseen ja henkilökhtaisiin viesteihin vanhempaintapaamiset ja arviintikeskustelut vanhemmat mukaan kasvun ja ppimisen tuen ryhmään man lapsen asiita käsiteltäessä 18
vanhempaintimikunta keskustelua ajankhtaisista asiista tapahtumien järjestämistä kertyneet varat ppilaiden hyväksi Oppilaan pissalja seuraa lukanpettaja. Hultajien tulisi ilmittaa pissaln syy. Etukäteen tiedssa levat pissalt tulee ana. Lukanpettaja vi myöntää vapautuksen petuksesta krkeintaan klmeksi päiväksi. Pidemmät pissalt antaan kirjallisesti rehtrilta. Kdin ja kulun välisen yhteistyön tavitteiden tteutumista seurataan vanhemmilta tulevan palautteen perusteella. Perhetilanteita kskevissa ngelmissa tetaan tarvittaessa kasvun ja ppimisen tuen ryhmään mukaan asian ratkaisemiseksi. Muut yhteistyötaht Kulullamme n yhteistyöverksta, jka tukee kulua ja sen petus- ja kasvatustehtävää ja auttaa meitä tarjamaan ppilaillemme erilaisia palveluita ja kkemuksia. Tällaisia yhteistyökumppaneita vat esimerkiksi urheiluseurat, kirjast, kulttuuri-, muse-, ja nurispalvelut. 5.2 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidllisten keinjen käyttö Oppilaiden hjaaminen ja jentaminen kuuluvat kulun jka päiväiseen kasvatustyöhön. Oppilaita humautetaan asiattmasta timinnasta aina tarvittaessa. Kulun henkilökunta timii periaatteella Js näet, niin puutut. Tuklanpuistn kulussa n svittu yhteinen käytäntö työrauhan ylläpitämiseksi lukissa. Mikäli ppilas ei humautuksesta hulimatta anna muille työrauhaa, hänet vidaan siirtää tiseen lukkatilaan jatkamaan työskentelyään. Jkainen pettaja n situtunut käytäntöön ja varannut maan lukkaansa em. työskentelyyn spivan paikan. Tilanteen jälkeen tapahtuvan keskustelun phjaksi ppilas itse täyttää mietintämyssy-lmakkeen, jka menee myös ktiin nähtäväksi ja allekirjitettavaksi. Kiusaamistilanteissa edetään Kiva-kuluhjelman mukaan. Rike- ja vilppitilanteissa ppilasta puhutetaan ja svitaan menettelytavista yhteisesti ppilaan kanssa. Vanhempia infrmidaan asiasta. Js ppilas useasti tai tistuvasti häiritsee petusta, ei nudata kulun sääntöjä tai khtelee muita epäkunniittavasti, vidaan ppilaalle järjestää kasvatuskeskustelu, jsta ilmitetaan ppilaan vanhemmille. Hultajilla n ikeus sallistua kasvatuskeskusteluun. Laiminlyötyjä ktitehtäviä vidaan teettää ppilaalla kulupäivän päätyttyä. Kulussamme nudatetaan Seinäjen kaupungin järjestyssääntöjä. Järjestyssäännöt löytyvät kulun nettisivuilta. Mikäli ppilas ei nudata kulun järjestyssääntöjä, käytetään seuraavia kurinpit- ja jentamistimia: 19
1) Kasvatuskeskustelu Kasvatuskeskustelu n ensisijainen timi puuttua, kun ppilas häiritsee petusta tai muuten rikk kulun sääntöjä, menettelee vilpillisesti tai khtelee muita epäkunniittavasti. 2) Jälki-istunt Kasvatuskeskustelu ei aina jentamistimena riitä. Sillin ppilaalle vidaan määrätä jälki-istunta. Jälki-istunt vidaan antaa myös ilman kasvatuskeskustelua, js tek n llut törkeä. 3) Lukasta tai muusta petustilasta pistaminen Kun ppilaan käyttäytyminen n häiritsevää, hänet vidaan pistaa petustilanteesta jäljellä levan ppitunnin ajaksi. 4) Kirjallinen varitus Oppilaalle vidaan antaa kirjallinen varitus rehtrin päätöksellä. 5) Määräaikainen erttaminen Kun vakava rikkmus tai tistuva sääntöjen rikkminen jatkuu kasvatuskeskustelujen, jälki-istuntjen ja/tai kirjallisen varituksen jälkeen ppilas vidaan erttaa kulusta määräaikaisesti. 6) Opetuksen evääminen Oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käytöksen vuksi, häneltä vidaan evätä jäljellä leva kulupäivä. Kyse n turvaamistimesta sillin, kun ppilaan tai muiden turvallisuus n uhattuna. 7) Pistt-ikeus Opettajalla tai rehtrilla n ikeus ttaa haltuunsa ppilaalta kielletty esine tai aine, jlla ppilas häiritsee petusta tai ppimista. 8) Tarkastamisikeus Opettajalla tai rehtrilla n ikeus tarkastaa ppilaan mukana levat tavarat, js n ilmeistä, että ppilaan hallussa n sellainen kielletty esine tai aine, jlla vidaan vaarantaa maa tai tisen turvallisuutta. 20
5.3 Etäyhteyksiä hyödyntävä petus Kulussamme annetaan etäpetusta, js kulumme ppilaita n mukana etäyhteyksien kautta järjestettävässä petuksessa. Oppitunnit pidetään pääsääntöisesti ATK-lukassa. Kulunkäynnin hjaajat timivat tunneilla vastuuhenkilöinä ja pitävät hulen käytännön asiista etäpettajan hjeistuksen mukaisesti. Etäpetuksen lukujärjestys päivitetään jka kevät ja ppilasluettelt jka syksy. Akkunan Verkkkuluun n kerätty kaikki etäyhteyksillä annettavan petuksen keskeiset asiat. 5.4 Opetuksen ja kasvatuksen tavitteita tukeva muu timinta Kerhtiminta Kerhtimintaa pyritään järjestämään lukuvusittain mnipulisesti ppilaiden kiinnstusta ja innkkuutta tukien. Kulussamme n mm liikunta-, matikka-, ppilaskunta-, englanti- ja käsityökerhja. Tarjnta vaihtelee lukuvusittain. Kulukirjasttiminta Kulussamme n pieni kulukirjast ppilaiden käytössä. Kirjasta täydennetään määrärahjen puitteissa. Kirjasta käytetään säännöllisesti petuskäytössä. Haluamme tukea lukutaidn kehittymistä ja mahdllistaa ppilaiden lukuharrastuksen syntymistä. Kulurukailu Rukailemme rukasalissa lukittain ennalta suunnitellun aikataulun mukaisesti. Jkaisessa lukassa n peteltu rukailua kskevia sääntöjä; itse rukailuttimien käyttöä, jnssa ja pöydässä käyttäytymistä. Sääntönä n, että kaikkea maistetaan, rukaa tetaan sen verran kuin jaksaa syödä ja pöytäkeskustelu säilyy maltillisena. Rukalan seinällä n säännöt, jtka n yhdessä laadittu ja niitä myös yhdessä nudatetaan. Ajatuksena n, että rukalamme n hien ravintla, jssa käyttäydytään kauniisti. Välituntitiminta Välitunnin tarkitus n edistää ppimista tuden taun hjattuun työskentelyyn. Kulussamme n käytössä yksi tai kaksi pitkää välituntia, jllin n kunnlla aikaa paneutua leikkeihin ja peleihin. Mnipulinen välituntipiha ja välineistö hjaa ja kannustaa saltaan liikkeeseen ja leikkiin. Välituntisäännöt mahdllistavat mnenlaisen tekemisen ja leikkimisen. Välitunteja pidetään varsinaisen välituntipihan lisäksi myös kulun urheilukentällä ja liikuntasalissa. Myös ppilaat suunnittelevat ja sallistuvat leikkien ja pelien hjaamiseen välkkäritiminnan mudssa. 21
Kulun päivänavaukset Kulussamme vietetään yhteinen aamunavaus kerran viikssa juhlasalissa. Päivä määräytyy jka lukuvudeksi kerrallaan. Päivänavauksissa vierailee eri seurakuntien edustajia puhumassa, säännöllisimmin kuitenkin Seinäjen seurakunnasta. Opettajat ja tisinaan myös kulunkäynninhjaajat pitävät aamunavauksia vurllaan. Aiheet aamunavauksiin vat mnipulisia ja ajankhtaisia. Lähtökhtaisesti ne vat kk kulun yhteisiä hetkiä, myös kasvatuksellisia. Juhlat Kulussamme vietetään julujuhla, jhn myös ppilaiden vanhemmat kutsutaan. Oppilaat esittävät hjelmaa mnipulisesti pettajien ja hjaajien hjaamina. Muita juhlia vietetään vudenajista, juhlapyhistä ja teemavusista riippuen. Seurakunta kutsuu meidät kirkkn lukuvusittain juluna ja pääsiäisenä. Keväällä järjestämme vurvusina yhteisen kirkkhetken Lintuviidan kulun kanssa. Retket, pintkäynnit, leirikulut Lukuvusittain teemme retkiä ja pintkäyntejä erilaisiin khteisiin sekä mahdllisesti sallistumme myös leirikuluun. Kulumme vanhimmat, eli nykyisin 4. lukkalaiset, tekevät retken keväällä ennen kulun päättymistä. Khde ja retken pituus päätetään talven aikana yhdessä ppilaiden ja vanhempien kanssa. Lukuvusisuunnitelmaan kirjataan tarkemmin vusittain khteet ja vastuuhenkilöt. Kulumatkat ja kuljetukset Kulumatkat kuljetaan pääasiallisesti kävellen tai plkupyörillä. Jissakin tapauksissa saattaa lla lukuvudesta riippuen kuljetusppilaita. Kirjalliset ja suulliset hjeet kulumatkjen turvallisuudesta annetaan ppilaille ja heidän hultajilleen jka syksy lukuvusitiedtteessa, ktisivuilla sekä vanhempainillissa. Oppilaan tulee kulkea kulumatkat suraan kta kuluun ja kulusta ktiin tai iltapäiväkerhn. 22
Luku 6 OPPIMISEN ARVIOINTI Oppimisen arviintikulttuuri Oppimisen arviinnissa lennaista n ppimistavitteiden ja arviinnin näkyväksi tekeminen. Opettaja käy ppilaiden kanssa läpi tavitteet jaksn, ppiaineen tai kknaisuuden alussa ja sen aikana. Oppilaiden tulee tietää, mitä pyritään ppimaan, mitä arviidaan ja miten arviinti tteutetaan. Arviintia tteutetaan mnen suuntaisena ppilaiden, pettajien ja hultajien kanssa. Oppilas surittaa itsearviintia läpi kk kuluplkunsa, jllin arviinnissa tteutuu jatkuvuus. Läpi ppimisprsessin jatkuva arviinti hjaa ppilasta khti ppimistavitteita. Oppimisen arviinnin tavitteena n tukea ja hjata ppilasta myönteisellä tavalla. Se pyrkii lemaan yksilöllistä, ttuudenmukaista ja mnipulista. Arviinti khdistuu ppilaan ppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Kulun arviintikäytänteitä Tuklanpuistn kulussa nudatetaan Seinäjen kaupungin petussuunnitelman mukaista arviintia (Seinäjen petussuunnitelma Taulukk 1 Arviintimudt Seinäjella vusilukittain). Oppilas surittaa itsearviintia läpi lukuvuden. Syyslukukauden aikana ppilas arvii maa ppimistaan ja työskentelyään täyttämällä itsearviintilmakkeen. Kulullemme n laadittu yhtenäinen vusilukkakhtainen lmakkeist, jka phjautuu kulumme arvihin. Oppilaiden itsearviinnit ktaan ppilaskhtaisiin itsearviintikansiihin. Yhtenäinen itsearviinti antaa phjaa väliarviintikeskustelulle ja helpttaa kehityksen seurantaa sekä timinnan suunnittelua. Käytämme mnipulisia ppilaiden ppimisen arviintimenetelmiä (kats Maakunnallinen petussuunnitelma luku 6.2 Taulukk 1 Opintjen aikaisen arviinnin periaatteet ja tteutusesimerkkejä). Kulun timinnan ja petuksen arviinti Kulun timinnan ja petuksen arviinti perustuu valtakunnalliseen, maakunnalliseen ja Seinäjen kaupungin petussuunnitelmaan. Kulu hulehtii yhteisen arviintikulttuurin kehittämisestä jatkuvana prsessina kulumme arjessa ppilaita sallistaen sekä yhteistyössä hultajien ja yhteistyötahjen kanssa. Lukuvuden päättyessä käydään yhdessä rakentavaa keskustelua menneestä lukuvudesta ja arviidaan petuksen ja lukuvuden painpistealueiden tavitteiden tteutumista, tarvittaessa myös kirjallisesti. Kulun timintaa arviidaan myös vusittain käytävissä kehityskeskusteluissa. Lukuvuden aikana pettajat reflektivat maa petustaan ja surittavat itsearviintia suhteessa kulun, Seinäjen ja maakunnan arvihin. Kulu kerää vusittain palautetta ja kehittämisehdtuksia myös hultajilta esim. aiheena vi lla kdin ja kulun yhteistyön arviinti. 23
Luku 7 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 7.1 Tuen järjestämistä hjaavat käytänteet Tuklanpuistn kulun timintatavissa ja -kulttuurissa pyritään siihen, että ppilaiden yksilölliset edellytykset ja tarpeet tetaan humin mahdllisimman hyvin. Tavitteena n mahdllisimman npea ja varhainen puuttuminen havaittuihin ppimisen ja kulunkäynnin haasteisiin. Oppilaan saaman tuen tulee lla justavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Kulu tiedttaa ktia ja tekee yhteistyötä kdin kanssa tukea suunniteltaessa. Kulu n alitteellinen tuen antamisessa ja tarjamisessa, mutta rhkaisee myös kteja tarttumaan varhain havaitsemiinsa haasteisiin. Oppilaan lukanpettajalla n päävastuu ppilaan pettamisesta, ppimisen ja tuen tarpeen seuraamisesta sekä ppilaan asian eteenpäin hjauksesta yhteistyössä laaja-alaisen erityispettajan tai muiden pettajien kanssa. Yleinen tuki Yleisen tuen tavitteena n mahdllisimman npea ja varhainen puuttuminen ppilaan ppimisen ja kulunkäynnin edistymiseen. Yleisen tuen mutja vat muun muassa mnipulisten petusmenetelmien käyttäminen, ppimisen hjaaminen, ppimisympäristöjen mukkaaminen, henkilökhtaisen hjaamisen lisääminen, timintahjeiden selkeyttäminen esim. kuvin, samanaikaispetus, tukipetus, eriyttäminen, ppimisen apuvälineiden käyttäminen, kdin ja kulun yhteistyö, sa-aikainen erityispetus ja kulunkäynnin hjaajan tarjama tuki. Pääsääntöisesti yleistä tukea tteuttaa lukanpettaja. Tuki järjestetään ppilaan massa petusryhmässä. Tavitteena n vahvistaa ppilaan itsetunta ja mia vahvuuksiaan ja ennalta ehkäistä muun muassa pillisten haasteiden kasautumista. Mikäli lukanpettaja yhteistyössä kdin ja laaja-alaisen erityispettajan tai muiden pettajien kanssa tteaa yleisen tuen keint riittämättömiksi, siirrytään tehstettuun tukeen. Tehstettu tuki Tehstettu tuki n yleisten tukikäytänteiden tehstamista sekä määrällisesti että laadullisesti. Tuki n pitkäaikaisesti annettavaa, säännöllistä, suunnitelmallista ja yksilöllisempää tukea kuin yleinen tuki. Tehstetun tuen alittaminen alkaa pedaggisen arvin laatimisella, jnka phjalta ppilaalle tehdään ppimissuunnitelma. Pedagginen arvi perustuu pettajan tai pettajien havaintihin ppilaan ppimisvalmiuksista, arvita laatiessaan pettaja n yhteydessä ktiin. Pedaggista arvita vidaan täydentää myös muiden asiantuntijiden esim. psyklgin lausunnlla. Oppilaan ppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä ppilaan vanhempien sekä mahdllisuuksien mukaan myös ppilaan itsensä sekä tarvittaessa laaja-alaisen erityispettajan kanssa. Oppimissuunnitelmaan kirjataan tuen tarpeen näkökulmasta ppimisen keskeisimmät tavitteet ja sisällöt. Oppimissuunnitelma päivitetään ja arviidaan vusittain. Oppimissuunnitelman laatimisesta, päivittämisestä ja arviinnista n vastuussa ppilaan lukanpettaja yhteistyössä laaja-alaisen erityispettajan kanssa. Lukanpettaja seuraa tehstetun tuen riittävyyttä. Mikäli tehstettu tuki ei le riittävää vidaan ppimissuunnitelma ja ppilaan kulunkäynnin tilanne käsitellä kasvun ja ppimisen tuen ryhmässä, jssa arviidaan tuen tarvetta mniammatillisesti. Mikäli tehstettu tuki tdetaan riittämättömäksi, laaditaan ppilaalle pedagginen selvitys, jssa mniammatillisesti susitellaan erityiseen tukeen siirtymistä. 24
Erityinen tuki Erityistä tukea tarvitaan sillin, kun muut kulun antamat tuen mudt eivät le riittäviä. Erityisen tuen piiriin kuuluvat ppilaat, jilla n yksilöllistetty ppimäärä / -määriä, pidennetty ppivelvllisuus tai ssiemtinaalisia vaikeuksia. Oppimäärän yksilöllistämiseen päädytään sillin, kun ppilas ei saavuta keskeisiä ppimäärän painalueita, jtka hänelle n ppimissuunnitelmaan määritelty. Oppilas kurmittuu liiaksi khtuuttmasta työmäärästä, jka ei tuta tivttuja pillisia tulksia. Oppimisen haasteet vat niin suuret, että ne heikentävät selvästi kulu- ja ppimismtivaatita. Erityisen tuen tarve tdetaan pedaggisessa selvityksessä, jka timii myös phjana erityisen tuen päätökselle. Pedaggisen selvityksen laatii lukanpettaja ja laaja-alainen erityispettaja yhteistyössä kdin ja mahdllisuuksien mukaan myös ppilaan kanssa. Pedagginen selvitys käsitellään myös kasvun ja ppimisen tuen ryhmässä mniammatillisesti. Pedaggisen selvityksen phjalta vidaan mniammatillisesti susitella erityisen tuen päätöstä tai sen purkua, jllin ppilas siirtyy takaisin tehstettuun tukeen. Erityisen tuen tarve tarkastetaan vähintään tisen ja kuudennen lukan keväällä laatimalla pedagginen selvitys. Erityinen tuki n lunteeltaan ppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan suunnattua, kknaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea. Erityisen tuen päätöksen saaneille ppilaille laaditaan henkilökhtainen petuksen järjestämistä kskeva suunnitelma (HOJKS). Hjks:n laativat ppilaan pettaja ja laaja-alainen erityispettaja yhteistyössä ppilaan hultajien ja mahdllisuuksien mukaan ppilaan kanssa. Hjks päivitetään ja arviidaan kerran lukuvudessa. Päivitykseen ja arviintiin sallistuvat ppilaan hultajien lisäksi tarvittavat pettajat ja muut asiantuntijat sekä ppilas mahdllisuuksien mukaan. Yhteistyö esipetuksen ja muun varhaiskasvatuksen kanssa: Erityisen tuen ppilaan siirtyessä esipetuksesta kuluumme tiednsiirt tapahtuu siirtpalaverissa, jssa petuksen järjestely suunnitellaan. Kulunjhtaja kutsuu klle siirtpalaverin. Siirtpalaveriin sallistuu kulunjhtaja, tuleva lukanpettaja, laaja-alainen erityispettaja, varhaiskasvatuksen pettaja ja erityispettaja. 7.2 Yhteistyö ppilaan ja hultajan kanssa ppimisen tukemiseksi Oppilaan kasvun ja ppimisen tukeminen kuuluvat jkaisen hultajan, pettajan ja kulunhenkilökunnan tehtäviin. Kdin ja kulun yhteistyön vahvistamisen keinja vat: Kulun vanhempainilta (alkusyksy) Mahdllinen yhteinen teemavanhempainilta (kevätlukukausi, mm. valinnaiset) Arviintikeskustelu ppilas-hultaja-pettaja (1. 3. ja 4. lk marras-tammikuu viikkn 5 mennessä, 2.lk nivelvaihe viikkn 12 mennessä ) Oppilaskhtaisia vanhempaintapaamisia järjestetään lisäksi tarpeen mukaan Yhteistyö vanhempainyhdistyksen kanssa Mahdlliset teemapäivät Helmi -sähköinen yhteydenpitväline käytössä 25
7.3 Tuki nivelvaiheissa Kulun alku Tavitteenamme n helpttaa pienten lasten siirtymistä esipetuksesta kuluun. Pyrimme järjestämään tutustumiskäyntejä tulevaan kuluun (esim. puuhapäivä esipetusikäisille alkuvudesta sekä kuluun tutustumispäivä tukkuussa). Tisen ja klmannen lukan nivelvaihe Ensimmäinen ja tinen lukka vat alkupetusta. Tisen lukan arviintikeskustelun tavite n tarkistaa kulunkäynnin tila sekä mahdlliset tuen tarpeet klmannelle lukalle siirtymistä varten. Neljännen ja viidennen lukan nivelvaihe Kulussamme n lukat 1-4. Neljännen lukan jälkeen ppilaat siirtyvät Lintuviidan kuluun. Siirtymää helpttaa yhteistyö Lintuviidan kulun kanssa sekä tutustumiskäynti keväällä. 7.4 Tuetun petuksen mutja Js ppilas jää tilapäisesti jälkeen pinnissaan tai hänellä humataan pulmia ppimisessaan, hänelle järjestetään mahdllisuus saada tukipetusta. Tukipetuksen avulla pyritään ehkäisemään vaikeuksien kasaantumista, jtta ppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen petuksesta. Tukipetusta antaa ensisijaisesti ppilaan ma pettaja, tisinaan myös muu kulun pettaja. Tukipetusta ei vi käyttää ppilaalle anttujen ylimääräisten vapaapäivien aikana petettujen asiiden piskeluun. Osa-aikaista erityispetusta annetaan ppilaalle, jilla n lieviä vaikeuksia ppimisessaan tai kulunkäynnissään. Osa-aikaista erityispetusta antaa laaja-alainen erityispettaja yksilö- tai pienryhmäpetuksena muun petuksen yhteydessä. Sen tavitteena n auttaa ppilasta selviytymään matimisesti pinnistaan sekä luda edellytykset ppilaan yksilölliselle ja edellytystensä mukaiselle kehitykselle. Säännöllisen sa-aikaisen erityispetuksen antamisesta svitaan ppilaan, hänen pettajansa ja hultajiensa kanssa. Samanaikaispetus tarkittaa sitä, että ppitunnilla timii lukanpettajan hella tinenkin pettaja. Tällöin n mahdllista antaa ppilaille enemmän henkilökhtaista hjausta ja eriyttää petusta. 26
Luku 8 OPPILASHUOLTO Oppilashult Tuklanpuistn kulussa Keskeinen sa Tuklanpuistn kulun timintaa n ppilashult, jta tteutetaan kulun aikuisten välisen, mnialaisen, tiiviin yhteistyön kautta ja yhteistyössä vanhempien kanssa. Kulun arkipäivän ppilashullllisessa suunnittelussa ja timinnassa tetaan humin, että kulussa n paljn erilaisia ppijita ja petusryhmiä. Tuklanpuistn kulussa erityisen tärkeä periaate n luda hyväksyvä, suvaitseva ja kannustava ilmapiiri ja psitiivinen, rauhallinen ppimisympäristö. Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisevä työ vat etusijalla ppilashullssa, minkä vuksi kululla n suunnitelmat erilaisten ngelmatilanteiden käsittelyä varten. Kulun henkilökunnalla n ensisijainen vastuu ppilashullsta. Muita saatavilla levia ppilashulln palveluita vat mm. kuluterveydenhulln palvelut sekä psyklgi- ja kuraattripalvelut. Seinäjen kaupungissa timii myös ppilashulln hjausryhmä. Tärkeää n hulehtia, että kuluviihtyvyyteen ja turvallisuuteen vaikuttaviin tekijöihin kiinnitetään humita riittävästi. Tuklanpuistn kulun tilat ja saatavilla levat petus- ja apuvälineet vat hyvät erilaisia ppimistilanteita ja -tarpeita varten. Kulun lähiympäristö tarjaa mnipulisia mahdllisuuksia "uls lukasta" -timintaan sekä esim. hyviin liikuntamahdllisuuksiin. Yhteisöllinen ppilas- ja piskeluhultryhmä Tuklanpuistn kulussa timii säännöllisesti mnialainen ppilas- ja piskeluhultryhmä. Ryhmä vastaa kulun ppilashulln suunnittelusta, kehittämisestä ja tteuttamisesta. Ryhmän keskeinen tehtävä n yhteisön hyvinvinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muu yhteisöllisen ppilashulln tteuttaminen ja kehittäminen. Yksilökhtainen ppilas ja piskeluhultryhmä Yksittäisen ppilaan tai ppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ktaan asiantuntijaryhmä. Asiantuntijiden nimeäminen yksilökhtaisen ppilashulln ryhmän jäseniksi, muiden tahjen tai ppilaiden läheisten sallistuminen ryhmän työskentelyyn edellyttää ppilaan tai hultajan sustumusta. Tuklanpuistn kulun ppilashultsuunnitelmasta löytyy kulun ppilashulln timintaperiaatteet, vastuualueet sekä aikataulutus. Tuklanpuistn kulun ppilashultsuunnitelma n kulun Liite 1. Oppilashultsuunnitelma päivitetään vusittain. 27
Luku 9 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ Kulu tukee lasten kulttuurillista taustaa mahdllisuuksien mukaan nudattaen valtakunnallista-, maakunnallista- ja kaupunkikhtaista hjeistusta. Mnikielisten ppilaiden petus Tuklanpuistn kululla piskelevat maahanmuuttajappilaat saavat S2-petusta kaupungin linjauksen mukaan. Maahanmuuttajappilaille tehdään ppimissuunnitelma, jsta selviävät ppilaan tiedt, kulutausta, hultajat, tulkkaustarve ja tiednsiirtlupa. Lisäksi ppimissuunnitelmasta selviää nykytilanne sekä S2-petuksen tiedt. Oppimissuunnitelmasta löytyvät myös ppilaan ppimis- ja työskentelytaidt. Mnikieliset ppilaat piskelevat sumi tisena kielenä (S2) -ppimäärän mukaan. Maahanmuuttajappilaat pyritään integrimaan mahdllisimman justavasti manikäisten jukkn. Heidän perheitään infrmidaan kulun yhteisistä käytänteistä ja tilaisuuksista tarpeen mukaan kunniittaen heidän etnisiä ja usknnllisia perinteitään. Tarvittaessa järjestetään tukipetusta kulun tukipetuksen käytänteiden mukaan. Erityisesti sumen kielen käyttöä vahvistetaan maahanmuuttajappilaan piskeluvalmiuksien lisäämiseksi. Luku 10 KAKSIKIELINEN OPETUS Tuklanpuistn kulussa ei järjestetä kaksikielistä petusta. Tarvittaessa petussuunnitelmaa päivitetään. Luku 11 ERITYISEEN MAAILMANKATSOMUKSEEN TAI KASVATUSOPILLISEEN JÄRJESTELMÄÄN PERUSTUVA PERUSOPETUS Tuklanpuistn kululla ei le kulukhtaisia lisäyksiä lukuun 11. 28
Luku 12 VALINNAISUUS PERUSOPETUKSESSA 12.1 Tait- ja taideaineiden valinnaiset (T&T VAL) Tuklanpuistn kulussa tait- ja taideaineiden valinnaiset (T&T VAL) sidtaan 4.lk:lla (1vvh) musiikkiin. Sisältö: Tavite: Menetelmät: Arviinti: Yhteissittn valmentavat harjitteet ja musiikista nauttiminen mnipulisesti Opitaan yhteissitn perusteita Rytmiset harjitteet, yhdessä musisinti sittaen ja laulaen Osana ppiaineen arviintia 12.2 VAL eli valinnaiset aineet Tuklanpuistn kulussa n petusta 1.-4. lukilla. Täten valinnaisuus kskee vain neljättä lukkaa. Lukuvusittain laaditaan valinnaisainetarjtin. Valinnaisainetarjttimelle tulee vähintään klme kurssia, jhn vähintään yhteen sisältyy yrittäjämäinen timintatapa. Oppilaat vivat valita kurssin syksyksi ja kevääksi. Kurssit tteutuvat enemmistön valinnan mukaan. Valinnaisainetarjttimessa määritellään kurssien maksimi ryhmäkt, tavitteet ja sisällöt. Tarvittaessa kurssin sallistujat valitaan arpmalla. Aihepiireinä vat esimerkiksi liikunnan, kuvataiteen, kirjallisuuden ja musiikin sa-alueet, luva ilmaisu, kansalaistaidt, kansainvälisyyskasvatus. Osassa valinnaisaineita n timinta-ajatuksena yrittäjämäinen timintatapa. Tiet- ja viestintätekniikka sisältyy valinnaisaineiden työtapihin tarpeen mukaan. Valinnaisaineet arviidaan hyväksytty/hylätty. 29