ympäristökeskus Häme Al u eiden käyttöyks i kkö

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Häme Al u eiden käyttöyks i kkö Forssan kaupunginhallitus PL 62 30101 Forssa Lausunto Dnro HAMELY /109/07.01/2011 23.2.2012 Nro ALU/49 A/2012 FORSSAN KAUPUNKI Keskushallinto AsiC_ nnus Viite: lausuntopyyntö 7.11.2011 Lausunto Tuulivoimapuiston teemayleiskaavaluonnoksesta Tuulivoimapuiston teemayleiskaava käsittää alueita Forssan ja Tammelan alueella. Kaava laaditaan kuntien yhteistyönä kunta hyväksyy sen omalta osaltaan., Jokioisten, mutta kukin Kaavan tavoitteena on laatia alueelle tarpeellisilta osin oikeusvaikutteinen teemayleiskaava, joka mahdollistaa tuulivoimaloiden rakentamisen kolmen kunnan raja -alueelle. Tavoitteena on myös sovittaa yhteen alueiden nykyinen maankäyttö ja tuulivoiman tuottaminen. Kaavatyön tueksi on tehty tuulisuusmittauksia sekä muinaisjäännösinventointi, pesimälinnustoselvitys, lintujen kevätmuuton seurantaselvitys sekä luonto -, lepakko-, liito-orava -, maisema- ja liikenneselvitys. Lisäksi on selvitetty Jokioisten varalaskupaikan ja tutkavalvonnan asettamia vaatimuksia tuulivoimaloiden sijoittamiselle. Teemayleiskaavan kanssa samanaikaisesti on hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA). Tehtyjä selvityksiä ja vaikutusten arviointia käytetään molemmissa prosesseissa. Suunniteltu tuulivoimapuisto sijoittuu alueelle, joka vahvistetussa Kanta- Hämeen maakuntakaavassa on osoitettu vaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen alueeksi (TT), jätteenkäsittelyalueeksi (EJ), urheilualueeksi (VU), työpaikka -alueeksi (RP) sekä maa - ja metsätalousalueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava on valmisteilla. Sen kaavaehdotuksessa on osoitettu mahdollinen tuulivoima -alue (tv ) sekä jätteenkäsittelyalue (EJ), ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen aluetta (TT) maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Lisäksi alueelle osoitetaan yhteystarve seututieltä 282 jätteenkäsittelyalueelle. Lentokenttävaraus Tammelan alueelta on poistettu. Suunnittelualueella on vuonna 2010 vahvistunut Kiimassuon osayleiskaava, joka on tarkoitettu jäämään voimaan teemayleiskaavan vahvistumisesta huolimatta. Osa alueesta on myös asemakaavoitettu. HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0130 Kirkkokatu 12 Birger Jaarlin katu 15 www.ely-keskus.fi/hame PL 29, 15141 Lahti PL 131, 13101 Hämeenlinna

2/6 Teemayleiskaavaluonnoksella osoitetaan Forssan alueelle viisi tuulivoimalan aluetta (tv). Kaavassa annetaan näiden suurin sallittu kokonaiskorkeus merenpinnasta mitattuna. Tuulivoimaloiden ympärille osoitetaan vaikutusalue, jolla yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee huomioida toimintojen sovittaminen toisiinsa. Vaikutusalueilla rajataan myös puuston ja päämaankäyttötarkoituksen mukaisten teollisuusrakennusten enimmäiskorkeutta. Selvitykset ja arvioidut vaikutukset Melu ja välke Asutusta ja loma -asutusta on alle kahden kilometrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista. Näin ollen ELY-keskus katsoo, että yleiskaavan laatiminen edellyttää yksityiskohtaisia meluselvityksiä. ELY-keskus tukeutuu työryhmän ehdotukseen tuulivoimarakentamisen suunnittelun ohjeistukseksi (YM:n raportti 19/2011). Meluselvityksen ja meluvaikutusten arvioinnin tulee perustua laskentamalliin, joka huomioi äänen taajuusriippuvuuden, maaston muodot, heijastukset ja vaimenemiset, tuulivoimalan käyntiajan ja melupäästön suuntaavuudet sekä säätiedot. Laskennan lähtötietoina ja -arvioina tarvitaan laitevalmistajan ilmoittamat tai mitatut tuulivoimalan äänitehotasot taajuuskaistoittain eri tuulennopeuksilla, sekä teknisiä tietoja kuten voimaloiden napakorkeus ja suunnitellut sijainnit. Näiden lisäksi tarvitaan ympäristön maastotiedot ja äänen etenemiseen vaikuttavat tiedot, sekä säätiedot. Tarkastelussa tulisi selvittää laskentaa varten tilastollisesti vallitsevat pitkän aikavälin sääolot erityisesti tuulennopeuden ja - suunnan osalta. Tarvittaessa on syytä tehdä laajemman melukartoituksen lisäksi myös kohdekohtaista laskentaa ja tarkasteluja yksittäisten melulle häiriintyvien kohteiden osalta. Suunnitteluohjearvona tulee vakituisen asutuksen osalta käyttää A- taajuuspainotettua keskiäänitasoa päiväaikana (klo 7-22) 45 db ja yöaikana (klo 22-7) 40 db. Edellä mainitun Ympäristöministeriön raportin mukaisesti loma -asumisessa noudatetaan arvoa 35 db. Mikäli tuulivoimalan äänen spektri sisältää melulle häiriintyvässä kohteessa tonaalisia tai kapeakaistaisia taajuuskomponentteja tai ääni on impulssimaista tai selvästi amplitudimoduloitua (äänen voimakkuus vaihtelee ajallisesti), lisätään laskenta - tai mittaustulokseen 5 db ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista. Lisäksi tulee huomioida, että asuntojen sisätiloissa käytetään terssikaistoittain määriteltyjä Ympäristöministeriön raportissa 19/2011 sivulla 36 mainittuja taajuuspainottomia tunnin keskiäänitasoon perustuvia suunnitteluohjearvoja.

3/6 Tehdyn selvityksen mukaan suunnittelualueella on asuntoja alueilla, joilla välkevaikutusta on enemmän kuin eräissä maissa käytetty ohjearvo 8 tuntia vuodessa. Suomessa ei välkkeelle ole annettu ohjearvoa Maisema Maisemaselvityksessä on huomioitu ne merkittävät maisemat, joihin tuulivoimaloiden toteuttaminen vaikuttaa. Vaikutusten arvioinnissa tulee jatkosuunnittelussa todeta myös mahdolliset haitalliset vaikutukset ja arvioida niiden merkittävyyttä suhteessa maiseman arvoihin. Arviointi tulee päivittää vastaamaan mahdollisesti muuttuvia tuulivoimaloiden sijoituspaikkoja. Luonto Tuulipuistolle suunniteltu alue on hyvin tavanomaista talousmetsää, jossa ei ole erityisiä luontoarvoja. Alueen pesimälinnusto on tavanomaista talousmetsien lajistoa. Alueella esiintyy vähäisessä määrin myös lepakoita, mutta tuulivoimaloiden sijoittaminen ei hävitä tai heikennä niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Lisäksi lepakot lentävät ruokaillessaan roottorikorkeuden alapuolella. Tuulivoimaloiden sijoittamiseen suunnitelluille paikoille ei näin ollen ole tuulipuiston alueen luontoarvoista johtuvaa estettä. Tuulipuistoa koskevassa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa sekä tuulipuiston mahdollisia vaikutuksia Torronsuon Natura 2000 - alueen luontoarvoihin koskevassa luonnonsuojelulain 65 :n mukaisessa arvioinnissa on tarkasteltu suunnitellun tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten eri osa -alueita varsin kattavasti, mutta eräiltä osin puutteellisesti. Keskeisin eliöryhmä tuulivoimahankkeen kannalta on alueen linnusto. Lintujen pesinnässä ja muutossa tapahtuvasta vuosittaisesta vaihtelusta johtuen yhden vuoden tarkastelua ei voida pitää riittävänä, koska vuotuinen vaihtelu voi olla hyvinkin suurta. Luotettavien johtopäätösten teko edellyttäisi havainnointia useamman vuoden ajan. Mikäli tarkastelu tehdään yhden vuoden havaintojen perusteella, tulisi täydentävänä tietona käyttää alueelta tehtyjä aiempia havaintoja, joita on löydettävissä mm. seuraavista lähteistä : Lounais-Hämeen linnut (julkaisu), Tiira - havaintojärjestelmä, Metsähallituksen ja ympäristöhallinnon raportit. Yksittäisinä puutteina linnuston osalta voidaan tuoda esille seuraavat asiat: Muutonaikaisten lintudirektiivin liitteen 1 lintulajien osalta täydentäviä tietoja tulisi saada metsähanhesta, laulujoutsenesta ja tundrahanhesta. Tuulipuistoalueen lähialueet ovat mm. näiden lajien erittäin tärkeitä muutonaikaisia levähdysalueita. Kalasääski on jätetty tarkastelun ulkopuolelle vaikka se on lintudirektiivin liitteen 1 laji. Torronsuolla pesii vuosittain 1-2 kalasääskiparia. Kalasääsken saalistusreitit kulkevat päivittäin suunnitellun tuulipuistoalueen läpi ja kalasääskien lentokorkeus on turbiinien roottorien korkeudella. Torronsuo on tärkeä esiaikuisten kurkien ke-

416 rääntymisalue ja ne liikkuvat lähes päivittäin suunnitellulla tuulipuistoalueella ja sen läheisyydessä ruokailulentojen yhteydessä. Luonnonsuojelulain 65 :ssä tarkoitetun arvioinnin tavoitteena on selvittää, aiheutuuko hankkeesta merkittävää haittaa niille luontoarvoille, joiden perusteella Torronsuo on liitetty osaksi Natura 2000 - verkostoa. Nyt laadittu arvio on kuitenkin eräiltä osin niin puutteellinen, että luotettavien johtopäätösten tekeminen ei ole mahdollista. Arviointia tuleekin tältä osin täydentää olemassa olevilla tiedoilla sekä ensi keväänä tehtäväliä seurannalla. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa todetaan, että tuulipuisto olisi havaittavissa koko laajuudessaan Torronsuon kansallispuiston lintutorneista. Torronsuon kansallispuisto on edustava luonnonnähtävyys, jossa ehyt ja kaunis maisema on olennainen osa kansallispuiston kävijöiden luontokokemusta. Luonnontilan ohella maisema tulee pyrkiä säilyttämään kansallispuistossa ja sen lähiympäristössä mahdollisimman eheänä. Toteutuessaan tuulipuisto väistämättä heikentää Torronsuon kansallispuiston erämaisuusarvoja maiseman osalta. Liikenne Tuulivoimapuisto sijoittuu kolmen kunnan alueelle: Forssan, Jokioisten ja Tammelan alueelle. Alue rajautuu valtatiehen 2 ja 10, seututiehen 282 (Forssantie /Jokioistentie ) sekä maanteihin 2804 (Loimalammintie) ja 13553 (Murronkulmantie). Tuulivoimalan etäisyys maantiestä tulee olla vähintään 500 metriä teillä, joilla nopeusrajoitus on 100 km /h tai enemmän. Muilla maanteillä (<100 km/h) tuulivoimalan pienin sallittu etäisyys maantiestä on maantien suoja-alueen leveys johon lisätään voimalan tornin korkeus ja lavan pituus. Kaarteissa tulee huolehtia, että voimala ei haittaa tiellä liikkujan näkemää tai häiritse keskittymistä. Tuulivoimalan sijaintipaikkaa määrittäessä tulee olla selvillä voimalaitoksen sallittu maksimi korkeus ja sallittu siivenpituus, jotta niiden sijainti voidaan määritellä tarpeeksi tarkasti. Jään sinkoutuminen tuulivoimalan lavasta on riski tienkäyttäjille. Kaavoitustyön yhteydessä on selvitettävä miten voimalan lapojen jäätyminen estetään ja miten lapoihin kerääntynyt jää tunnistetaan. Jää tai muu tuulivoimalasta irtoava osa ei saa aiheuttaa vaaraa liikenneväylien liikenteelle. Kaavoitusprosessin yhteydessä on syytä selvittää tuulimyllyjen osien kuljetusreitit voimalaitoksia rakennettaessa. Painavat kuljetukset asettavat vaatimuksia maanteiden, katujen ja muiden teiden sekä siltojen kantavuudelle. Siltojen ja joidenkin teiden osalta on todennäköisesti tehtävä tarkentavia kantavuuslaskelmia. Pitkät tai painavat kuljetukset asettavat haasteita jotka on hyvä selvittää hyvissä ajoin ennen rakentamiseen

5!6 ryhtymistä. Nämä siltoihin ja teihin kohdistuvat tarpeet ja kustannusvaikutukset tulee selvittää kunnan tai muun hankkeesta vastaavan toimesta. Liikenteen lisäys rakentamisen aikana on merkittävä. Kaavaselostukseen on hyvä kirjata yksityiskohtaisemmin rakentamisen aikaisen liikenteen määrä ja vaikutukset. Liikenteen lisäyksen väliaikaisesta luonteesta huolimatta on hyvä selvittää, onko tarpeen toteuttaa parannustoimenpiteitä maanteiden liittymissä turvallisuuden takaamiseksi. Lisäksi on syytä arvioida onko kevyen liikenteen turvallisuuden heikkenemisen johdosta ryhdyttävä turvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin. Liitteenä liikenneviraston ohje "Tuulivoimalan etäisyys maanteistä ja rautateistä sekä vesiväyliä koskeva ohjeistus" (6.6.2011 2854/060/2011). Yhteenveto Kaavan selvityksiä tulee täydentää edellä mainitulla tavalla. Ne tulee jatkotyössä myös päivittää vastaamaan kaavaehdotuksessa osoitettavia ja kaavaluonnokseen nähden mahdollisesti muuttuvia tuulivoimaloiden sijoituspaikkoja. Koska tuulivoimaloiden sijainti on muuttunut hankkeen edetessä ja poikkeaa siitä, mihin hankkeen YVA perustuu, tulee myös vaikutusten arviointi päivittää kaavoitustyön yhteydessä vastaamaan muuttunutta tuulivoimaloiden sijaintia ja määrää. Tuulivoimapuisto ei kaikilta osin ole ristiriidaton vahvistetun maakuntakaavan kanssa. Kaavan jatkovalmistelussa tulee kuvata, miten suunnitellut tuulivoimalat vaikuttavat voimassa olevan maakuntakaavan toteuttamismahdollisuuksiin. Niiltä osin kuin tuulivoimaloiden sijoittuminen on ristiriidassa nykyisen maakuntakaavan maankäytön kanssa, tulee poikkeaminen perustella ja tarvittaessa käyttää ehdollista kaavamerkintää kunnes maakuntakaava on muutettu. Forssan alueelle sijoitetut viisi tuulivoimalaa sijoittuvat oikeusvaikutteisen osayleiskaavan jätteenkäsittely -, teollisuus- ja suojaviheralueille. Lähtökohtaisesti alueilla, jotka edellyttävät toimintojen yhteensovittamista, tulee tuulivoimaloiden sijoittuminen suunnitella asemakaavassa. Melu, välke ja maisema tulee ottaa huomioon edellä mainittujen ja täydennettyjen selvitysten mukaisesti. Voimaloita ei tule sijoittaa alueille, joissa niiden asutukselle tai loma -asutukselle aiheuttama melu ylittää annetun suunnitteluohjearvon. Kaavaehdotuksessa tulee samoin ottaa huomioon sen vaikutukset luontoon eikä se saa aiheuttaa merkittävää haittaa Torronsuon luontoarvoille. ELY-keskus muistuttaa lisäksi, ettei osayleiskaavaa voida hyväksyä ennen kuin Luonnonsuojelulain 65 mukainen arviointi on tehty ja ELY-keskus on antanut siitä lausuntonsa.

6/6 Asiakirjoissa olevassa kaavakartassa ei ole esitetty sen mittakaavaa. ELY-keskus katsoo, että mittakaava 1:5000 riittää hyvin kuvaamaan kaavan osoittama maankäyttö. Koska teemayleiskaavan osoittaman tuulivoimarakentamisen lisäksi alueella on tarkoitus olla voimassa myös aikaisemmin vahvistunut Kiimassuon osayleiskaava, tulee vähintään liitekartassa osoittaa kaikki alueelle osoitettu maankäyttö, jotta niiden yhteisvaikutukset voidaan arvioida. ELY-keskus ottaa kantaa tuulivoimaloiden sijoituspaikkoihin vasta, kun esitetyt selvitysten täydennykset on tehty, voimaloiden sijoittuminen on tarkistettu ja vaikutusten arvioinnit on täydennetty ja päivitetty vastaamaan kaavaehdotuksen mukaista tilannetta. Lausunnon antamiseen ovat osallistuneet Päivi Laurila (melu) ja Pertti Heikkinen (luonto) sekä Liisa-Maija Thompson Uudenmaan ELYkeskuksesta (liikenne). Arkkitehti Annu Tulonen Ylitarkastaja Kirsti Nieminen Liite Liikenneviraston ohje 6.6.2011 2854/060/2011 TIEDOKSI sähköpostilla Museovirasto Kaija Kiiveri-Hakkarainen ja Eeva-Liisa Schuiz Hämeen liitto Heikki Pusa ja Tatu Oukka Uudenmaan ELY-keskus Liisa-Maija Thompson

Liik enne vara sto OHJE 1(5) 6.6.2011 2854/060/2011 TUULIVOIMALAN ETÄISYYS MAANTEISTÄ JA RAUTATEISTÄ SEKÄ VESIVÄYLIÄ KOSKEVA OHJEISTUS Tuulivoima on nopeasti kasvava ja kehittyvä energiamuoto. Suunnitteilla olevien tuulivoimaloiden teho on maalta yleensä 1-3 megawattia ja merellä 5 megawattia. Tornin napakorkeus on noin 80-140 m ja roottorien tapojen pituus noin 5o-6o m. Valtioneuvoston hyväksymän pitkän aikavälin ilmasto-ja energiastrategian (VNS 6/2008) mukaan tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho nykyisestä noin 120 MW:n tasosta noin 2000 MW:iin vuoteen 2020 mennessä, jolloin vuotuinen sähkön tuotanto tuulivoimalla olisi noin 6 TWh. Liikenneviraston tehtävä on edistää liikenteen turvallisuutta ja varmistaa viraston hallinnassa olevien liikenneväylien turvallinen käyttö. Tuulivoimarakentamisen lisääntymisen ja enenevässä määrin maalle siirtymisen johdosta Liikennevirasto on tänään antanut seuraavan ohjeen noudatettavaksi viraston sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten liikenne- ja infrastruktuurivastuualueiden tuulivoimaloiden sijoittamista koskevissa kannanotoissa. Yleistä kaavoituksesta ja vaadittavista luvista Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Lisäksi tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Joitakin maakuntakaavoja, joissa tuulivoimatarkastelu on tehty, on jo hyväksytty ja muutamia on vireillä. Liikennevirasto PL33 puh.020637373 kirjaamo@llikennevirasto.fi w..diikennevirastoji 00521 HELSINKI faksi 020 637 3700 etunimi.sukunimi @ tlikennevlrasto.fi

Loik enne vira ' OHJE 2 (5) 6.6.2011 2854/060/2011 Alueen soveltuvuus tuulivoimaloiden sijoituspaikaksi ratkaistaan lähtökohtaisesti kaavalla, joka voi alueen luonteesta ja hankkeen koosta riippuen olla maakunta-, yleis- tai asemakaava. Uutuutena on, että nk. tuutivoimayteiskaavalla voidaan tietyin edellytyksin suunnitella tuulivoimarakentamista siten, että tuulivoimalan rakennuslupa voidaan myöntää suoraan yleiskaavan nojalla. Asemakaava vaaditaan kuitenkin edelleen, mikäli muu maankäyttö tai ympäristöarvot edellyttävät tuulivoiman yhteensovittamista. Tuulivoiman rakentaminen voi edellyttää myös YVA-lain (468/1994) mukaista ympäristövaikutuksen arviointimenettelyä. Tuulivoimalan rakentaminen vaatii aina joko rakennusluvan tai toimenpideluvan. Pienvoimalan rakentamiseksi saattaa riittää toimenpidelupa. Jään sinkoutuminen tuulivoimalan tavoista WECO-tutkimusprojektissa (Wind Energy production in COId climate) on tutkittu jään sinkoutumista tuulivoimalan tavoista. Tutkimus osoittaa, että jää voi sinkoutua sekä toiminnassa että paikallaan olevasta tuulivoimalasta yllättävän kauas. Yksittäisen tuulivoimalahankkeen tai tuulipuistohankkeen suunnittelijan tulee esittää liikenneviranomaisette selvitys siitä, miten voimalan tapojen jäätyminen estetään ja miten mahdollisesti tapoihin kerääntynyt jää tunnistetaan. Liikennevirasto edellyttää, että tuulivoimalan tavoista mahdollisesti irtoava tai sinkoava jää tai muu irtoava osa ei aiheuta varaa liikenneväylien liikenteelle. Tuulivoimalan etäisyys maanteihin Maantielaissa (503/2005) määritellään maantien tie-, näkemä- ja suoja-alueet. Maantien suoja-alue ulottuu yleensä 20-30 metrin etäisyydelle maantien ajoradan tai uloimman ajoradan keskitinjasta. Moottoriteillä suoja-alue on 50 m. Varataskupaikan kohdalla suojaalue voidaan tiesuunnitelmassa määrätä enintään 300 metriksi ja pituussuunnassa sen kummastakin päästä 750 metrin etäisyydelle ulottuvalla jatkeena. Liikenneturvallisuuden varmistamiseksi tuulivoimalat tulee sijoittaa riittävän etäälle maantiestä. Valta- ja kantateillä sekä maanteillä, Liikennevimsto PL33 puh. 020 637 373 kirjaamo@lllkennevlrasto.f l www. fiikennevir asto.fl 00521 HELSINKI faksi 0206373700 etunimi.sukunimi@llikennevirasto.f1

Liik enne vara sto OHJE 3(5) 6.6.2011 2854/060/2011 joilta nopeusrajoitus on 100 km/h tai enemmän, tuulivoimalan etäisyyden maantien tiealueesta tulee olla vähintään 500 m. Muilla maanteillä tuulivoimalan pienin sallittu etäisyys maantiestä on maantien suoja-alueen leveys lisättynä voimalan kokonaiskorkeudella (torni + lapa). Maantien kaarrekohdassa on tuulivoimala vastaavasti sijoitettava näkemäkentän ulkopuolelle. Tuulivoimala ei saa haitata tienkäyttäjän näkemää eikä häiritä tienkäyttäjän keskittymistä liikennetilanteen seurantaan. Arvioitaessa tuulivoimaloiden etäisyyttä maantiestä tulee mahdollisesti putoavan jään lisäksi ottaa huomioon kuljettajan huomiokykyyn vaikuttavat tekijät. Riskitekijäksi katsotaan kuljettajan näkökentässä oleva liikkuva elementti, jollainen pyörivä tuulivoimalan tapa on. Tuulivoimalasta voi aiheutua myös haitallista välkettä. Edellä mainituista tekijöistä ja niiden vaikutuksesta kuljettajaan ja ajokäyttäytymiseen ei ole riittävästi tutkittua tietoa. Maaston muotojen ja maankäytön vuoksi maantien ja tuulivoimalan väliin voi muodostua näköeste, joka voi mahdollistaa voimalan sijoittamisen yllä määritettyjä etäisyyksiä lähemmäksi. Tällöin on mahdollista käyttää riskiarvioon pohjautuvaa tapauskohtaista harkintaa. Tällöinkin on suositeltavaa pitäytyä ainakin minimietäisyysvaatimuksessa: tuulivoimalan kokonaiskorkeus + maantien suojaalueen leveys. Mikäli tuulivoimala suunnitellaan esimerkiksi satamaan, etäisyyden harkinta on tapauskohtaista, eikä edellä esitettyä minimietäisyyttä tarvitse noudattaa. Maanteihin liittyvät varalaskupaikat Puolustusvoimat on määritellyt, että varalaskupaikkojen kohdalta tuulivoimalaa ei saa sijoittaa 12 km lähemmäksi maantietä. Etäisyys mitataan säteenä varalaskupaikan keskipisteestä (halkaisija on siis 24 km). Puolustusvoimat ottavat kantaa tuulivoiman riittävään etäisyyteen varalaskupaikkojen osalta. Lii:kennevirasto PL33 puh. 020 637 373 kirjaamo@tllkennevlmsto.fl www.tiikennevlrasto.f1 00521 HELSINKI faksi 0206373700 etunlml.sukunimi @ tlikennevlrasto.fi

Liik enne vara sto OHJE 4(5) 2854/060/2011 6.6.2011 Tuulivoimalan etäisyys rautateihin Ratalaissa (110/2007) määritellään rautatiealue, näkemäalue ja rautatien suoja-alue. Rautatien suoja-alue ulottuu 30 metrin etäisyydelle radan raiteen tai, jos raiteita on useampia, uloimman raiteen keskilinjasta, jollei suoja-aluetta ratasuunnitelmassa erityisestä syystä supisteta tai laajenneta enintään 5o metriksi. Rautatieliikenteen turvallisuuden varmistamiseksi tuutivoimalat tulee sijoittaa riittävän etäälle rautatiestä. Rautateiden osalta tuulivoiman etäisyys tulee olla 1,7 x (voimalan korkeus, eli torni + tapa) + 50 metriä lähimmän raiteen keskilinjasta kuitenkin siten, että etäisyys on vähintään 250 metriä. Esimerkiksi 150 m korkealla voimalalla etäisyydeksi muodostuu 305 metriä (255 m + 5o m). Syöttöasemien ja muiden rautatiehen liittyvien rakennusten osalta vaaditun etäisyyden arviointi toteutetaan tapauskohtaisesti. Vesiväylät Merellä tuulivoimala voi väärään paikkaan sijoitettuna aiheuttaa vaaraa laivaliikenteelle. Yleisten kulkuväylien väyläalueille tai erillisille ankkurointialueille ei ole mahdollista sijoittaa tuulivoimaloita. Väylien ja vesiliikennealueiden läheisyyteen rakennettavat tuulivoimalat tulee merkitä IALAn (International Association of Marine Aids to Navigation and Lighthouse Authorities) ohjeiden mukaisesti, eivätkä niiden valot ja merkinnät saa aiheuttaa sekaannusta alueen muihin turvalaitteisiin (IALA Recommendation 0-117 on the Marking of Offshore Wind Farms, Edition 2, December 2004). Yksittäinen torni tulee maalata ylävedestä määräkorkeuteen saakka ympäriinsä keltaiseksi tai vaihtoehtoisesti 2 m leveillä keltaisilla raidoilla 2 m vaakavälein. Tornirakenteessa mahdollisesti olevat turvalaitteet asennetaan roottorin siipien ala-asennon alapuolelle. Yksittäiset voimalat tulee merkitä pimeällä havaitsemista varten IA- LAn suositusten mukaisella valkoisella vilkkuvalla valolla (Morsetunnus "U"). Kun rakennetaan tuulipuistoa, ryhmän äärimmäiset (nurkka)laitokset tulee varustaa kaikkiin suuntiin näkyvillä erikois- Liikennevirasto PL 33 puh. 020 637 373 kirjaamo @tllkennevlrasto.fl wwwllikennevirasto.fl 00521 HELSINKI faksi 020 637 3700 etunimi.sukunimi@lllkennevirasto.fl

Liik enne vara sto OHJE 5 (5) 6.6.2011 2854/060/2011 merkin valotunnuksilla. Valot suositellaan synkronoitavaksi keskenään. Nurkkavoimaloiden väliltä voidaan lisäksi merkitä yksittäisiä laitoksia käyttäen kaikkiin suuntiin näkyvää keltaista vilkkuvaa valoa, jonka tunnus poikkeaa selvästi nurkkalaitosten valotunnuksista. Tuulivoimaloiden suunnittelussa ja sijoittamisessa tulee myös ottaa huomioon ja selvittää niiden mahdolliset vaikutukset tutkien, radionavigointilaitteiden ym. merenkululle tärkeiden radiolaitteiden toimintaan. Tuulivoimaloiden voimajohtojen asettamisessa ja merkitsemisessä vesiliikennealueille noudatetaan Liikenneviraston ohjetta ilmajohtojen, kaapeleiden ja muiden johtojen sijoittamisesta ja merkitsemisestä vesiliikennealueelle (29.11.2010, Dnro 6155/040/2010). Pääjohtaja 11 i1\\juhani Tervala Lakiasiainjohtaja Rami Metsäpe Jakelu Liikenneviraston johtoryhmä ja toimialat ELY-keskusten liikenne-ja infrastruktuurivastuualueet Tiedoksi Liikenne- ja viestintäministeriö Ympäristöministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Liikenteen turvallisuusvirasto Puolustusvoimat Suunnittelu - ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Liikennevirasto PL 33 puh.020 637 373 kirjaamo @tlikennevirasto.fi www.liikennevirasto.fi 00521 HELSINKI faksi 020 6373700 etunimisukunfmi@tlikennevirasto.ff

LAUSUNTO LAK-2011-0214-TMO 2(2) Gasum Oy Puhelin 020 4471 www.gasum.fi Y-tunnus 0969819-3, Espoo Pääkonttori Maakaasukeskus Vastaanottoasema Huoltokeskus Huoltokeskus Kompressoriasema PL21 Kiehuvantie 189 Räikköläntie 170 Kerkkolankatu 42 Raspinkatu 4 Hyvinkääntie 565 02151 ESPOO 45100 KOUVOLA 55100 IMATRA 05800 HYVINKÄÄ 33840 TAMPERE 04680 HIRVIHAARA

Pääesikunta Operatiivinen osasto HELSINKI Lausunto 1 (3) 6.3.2012 A13967 FCPSSAN KAUPUNKI Keskushallinto q.3. Asiatunnus /( 1) Forssan kaupungin lausuntopyyntö 7.11.2011 (CH17492) 2) Tammelan kunnan lausuntopyyntö 17.11.2011 (CH18400) 3) Jokioisten kunnan lausuntopyyntö 22.11.2011 (CH18498) 4) ILMAVE lausunto koskien Voimavapriikki Oy:n Kiimassuon tuulivoimahanketta (C1-13949128.3.201 1) 5) ILMAVE lausunto (CH18217/25.11.2011) 6) ILMAVE lausunto (CH18512/28.11.2011) FORSSA, JOKIOINEN, TAMMELA TUULIPUISTON TEEMAOSAYLEISKAAVAN LUONNOS 1. Yleistä 2. Vaikutukset puolustusvoimien toimintaan Forssan kaupunki ja Tammelan ja Jokioisten kunnat ovat pyytäneet lausuntoa Forssa, Jokioinen, Tammela tuulipuiston teemaosayleiskaavan luonnoksesta. Tämä on Pääesikunnan operatiivisen osaston lausunto koskien tuulivoimaa. Pääesikunnan operatiivinen osasto on ottanut omassa lausunnossaan huomioon myös Ilmavoimien esikunnan lausunnot, joiden diaarinumerot ovat viitteinä 4-6. Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 24 mukaan kaikessa alueiden käyttöä koskevassa suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Tuulivoiman rakentamista koskevien erityistavoitteiden lisäksi tulee ottaa huomioon maanpuolustusta ja sotilasilmailua koskevat erityistavoitteet (luku 4.2. toimiva aluerakenne ja luku 4.5 toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto). Niiden huomioonottamisella turvataan riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampumaja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle, sotilasilmailulle sekä muille maanpuolustuksen toimintamahdollisuuksille Kanta-Hämeen länsipuolisella alueella. Merkittävin ja laaja-alaisin tuulivoimaloista aiheutuva vaikutus kohdistuu puolustusvoimien aluevalvonnassa käyttämiin sensorijärjestelmiin. Tuulivoimaloiden tiedetään aiheuttavan haittaa erityisesti tutkille (=ilma- ja merivalvontatutkat), joille voimalat ovat suuria tutkakohteita. Tuulivoi- Pääesikunta Operatiivinen osasto PL 919 00131 HELSINKI Puh. 0299 800 Y-tunnus 0952029-9 Faksi (09 ) 181 22405 www.mil.fi

Pääesikunta Lausunto 2 (3) Operatiivinen osasto A13967 HELSINKI 3. Lopuksi malan aiheuttamat häiriöt ilmenevät muun muassa varjostamisena ja ei-toivottuina heijastuksina, mistä johtuen tutkan valvontakyky heikentyy ja tuulivoimala voi näkyä tutkakuvassa. Tällä voi olla merkittäviä vaikutuksia puolustusvoimien lakisääteisen aluevalvontatehtävän suorittamiselle (Laki puolustusvoimista 551/2007 ja aluevalvontalaki 755/2000). Pääesikunnan operatiivinen osasto toteaa, että tuulipuisto sijaitsee ilmavalvontatutkien vaikutusalueella. Teemaosayleiskaavan luonnoksessa on huomioitu Puolustusvoimien kannalta oleelliset asiat, kuten lennonvarmistusjärjestelmien turvaaminen sekä tuulivoimaloiden mahdolliset häiriövaikutukset puolustusvoimien toimintaan. Lisäksi tuulipuistolla ei ole merkittävää vaikutusta puolustusvoimien toimintamahdollisuuksille varuskunnissa, varikkoalueilla sekä ampuma- ja harjoitusalueilla. Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Jokioisten varalaskupaikka, joka on huomioitava tuulipuiston teemaosayleiskaavan suunnittelussa. Ilmavoimat on lausunut tuulivoimahankkeesta asiakirjallaan CH3949/28.3.2011, jonka kohdassa 2.4.1 "Esitetylle tuulivoimahankealueelle sallitut rakennuskorkeudet lentoesteiden kannalta tarkasteltuna" on määritetty lentoesteille alueellisesti maksimikorkeudet meren pinnasta mitattuna, joita ei saa ylittää ilman Ilmavoimien hyväksyntää. Näistä lentoesteille määritetyistä maksimikorkeuksista voidaan poiketa, jos päästään Ilmavoimien hyväksymään kirjalliseen sopimukseen paikallisen tuulivoimatoimijan tai tuulivoimatoimijoiden kanssa niistä rasitteista, joihin he sitoutuvat turvatakseen Ilmavoimien häiriöttömän toiminnan Jokioisten varalaskupaikalla. Tämä sopimusrasite tulee kirjata Forssa, Jokioinen, Tammela tuulivoimapuiston teemayleiskaavaan, jolla turvataan ilmavoimien toiminta, kun poiketaan Liikenteen turvallisuusviraston lentoesteluvassa määrätyistä lentoestekorkeuksista. Pääesikunnan operatiivinen osasto edellyttää, että tuulivoimaloiden tutkavaikutukset on selvitettävä ennen voimaloiden rakennusluvan myöntämistä, koska tuulivoimalat sijaitsevat ilmavalvontatutkien vaikutusalueella.

Pääesikunta Lausunto 3 (3) Operatiivinen osasto A13967 HELSINKI Puolustusvoimat antaa lopullisen lausuntonsa hankkeen hyväksyttävyydestä tutkavaikutusselvityksen valmistumisen jälkeen. Lausunnon antaa Pääesikunta. Tuulivoimarakentamista koskevat lausunnot pyydetään toimittamaan Pääesikunnalle osoitteella kiriaamo.oeornil.fi tai Pääesikunta, PL 919, 00131 Helsinki. Pääesikunnassa tuulivoima-asiaa hoitaa Pääesikunnan operatiivinen osasto (komkapt Kari Salin tai evi Henrik Elo, puh. 0299 800). Pääesikunnan operatiivinen osasto pyytää pitämään Maavoimien esikunnan ja Ilmavoimien esikunnan tietoisena Forssa, Jokioinen, Tammela tuulipuiston teemaosayleiskaavan mahdollisista tehtävistä muutoksista. Edellä mainitut tahot asettavat tarvittaessa edustajansa valmistelutyöhön liittyviin viranomaisneuvotteluihin. Ilmavoimien kutsu pyydetään lähettämään Satakunnan Lennostoon. Apulaisosastopäällikkö Eversti Arto-Pekka Nurminen Sektorijohtaja Everstiluutnantti Arto Ikonen Tämä eaiakira on sähköisesti allekirjoitettu. LIITTEET JAKELU TIEDOKSI Forssan kaupunki Kaupunginhallitus Jokioisten kunta Tekninen lautakunta Tammelan kunta Kunnanhallitus PE LOGOS IlmavE MAAVE SatLsto

Jokioisten kunta Kunnanhallitus 3.4.2012 kokouspäivämäärä sivu 130 FORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi nro 7 Tuulivoimapuistoa koskeva teemayleiskaava Kh 80 3.4.2012 Asiatunnus Kuntien yhtäpitävillä päätöksillä ollaan parhaillaan laatimassa kuhunkin kuntaan; Jokioisille, Tammelaan ja Forssaan tuulivoimapuistoa koskevaa yleiskaavaa. Kaavan laatiminen on ajoittunut ajallisesti samaan aikaan kuin tuulivoimapuistohanke. Da Tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointimenettely on loppuvaiheessaan. Yva-menettelyssä esiin tulleet asiat ovat luonteeltaan sellaisia, että ne ratkaistaan kaavoitusmenettelyssä. Tällaisia asioita ovat mm. voimaloiden minimietäisyys asunnoista, sekä välke- ja melu- ja maisemavaikutusten huomioon ottaminen. Kaavoittaja on pyytänyt kunnanhallitukselta kannanottoa em. asioihin. Asiaa selvitetään tarkemmin kokouksessa. Ehdotus Kunnanhallitus määrittää minimietäisyydet sekä välke-, melu- ja maisemavaikutukset, jotka kaavassa on otettava huomioon. Kunnanhallitukselle oli jaettu tuulivoimapuistoa koskeva teemayleiskaavaa koskeva selonteko sekä siitä tehdyt muistutukset. Päätös Asiasta käydyn keskustelun jälkeen kunnanhallitus päätti yksimielisesti esittelijän ehdotuksesta, että tuulivoimapuistoa koskevaa teemayleiskaavaa laadittaessa voimaloiden minimietäisyys asutuksesta tai lomaasutuksesta määritetään niin, että kaikki voimalat sijoittuvat alueelle, jossa ympäristöministeriön raportissa 19/2011 melulle annetut suunnitteluarvot eivät ylity. Välke- ja maisemavaikutuksissa on otettava huomioon aiheutuvat haittatekijät. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet: Lautakunta Hallitus Valtuusto Lisätietoja: Jorma Hacklin, p. 03 41 821, 0500 592 240 sähköpostiosoite jorma. hack l i nru' iokioi nen. h Ollen o ikaksi to 4is pa: Joki inen 12.4 011 Jora Hacklin hallintojohtaja