Kluuvikatu 3 PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENET- TELYN TAPAUSKOHTAISESTA SOVELTAMISESTA; VÄTTLAXIN TUULIVOIMAPUISTO, RAASEPORI

Transkriptio

1 PÄÄTÖS UUDELY/21/07.04/ Taaleritehdas Oy Kluuvikatu Helsinki SAANTITODISTUKSELLA PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENET- TELYN TAPAUSKOHTAISESTA SOVELTAMISESTA; VÄTTLAXIN TUULIVOIMAPUISTO, RAASEPORI 1. HANKKEESTA VASTAAVA Taaleritehdas Oy Kluuvikatu Helsinki 2. HANKKEEN KUVAUS Taaleritehdas Oy suunnittelee Raaseporiin tuulivoimalahanketta Vättlaxin kylään, joka sijaitsee noin 25 kilometrin etäisyydellä Tammisaaresta länteen ja noin 10 kilometrin etäisyydellä Hangon keskustasta pohjoiseen. Hankealueen pinta-ala on noin 133 ha. Tuulivoimapuisto tulee koostumaan alustavasti 4 kpl tuulivoimalasta, joiden nimellisteho on luokkaa 2-3 MW. Kokonaiskapasiteetti on enimmillään 12 MW. Kukin tuulivoimalayksikkö koostuu noin metriä korkeasta tornista, konehuoneesta, sekä kolmilapaisesta roottorista. Roottorin halkaisija riippuu laitoksen tehosta vaihdellen noin metrin välillä. Voimalat kytketään toisiinsa 20 kv sähkökaapelilla, jotka rakennetaan olemassa olevien teiden sekä turbiineille kulkevien teiden alle. Tuulivoimaloiden tuottama sähköenergia siirretään 20 kv:n sähköverkkoa hyödyntäen alueverkkoon. 3. ASIAN KÄSITTELY Asian vireilletulo Taaleritehdas Oy on kirjeessään pyytänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) päätöstä YVA-lain (Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä /468) mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisen tarpeesta kyseessä olevalle 4 kpl tuulivoimalan tuulipuistohankkeelle. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS/Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Kutsunumero Asemapäällikönkatu Helsinki PL Helsinki

2 UUDELY/4/07.04/2011 2/6 Kuuleminen Uudenmaan ELY-keskus on pyytänyt Hango, Raaseporin ja Salon kaupunginhallituksilta sekä Kemiönsaaren kunnanhallitukselta lausuntoja esityksen johdosta. Raaseporin kaupunki Raaseporin kaupunginhallitus toteaa lausunnossaan muun muassa, että tuulipuistohankkeiden suunnittelulle on ollut tunnusomaista tähän asti, että puistojen perustaminen on tullut ajankohtaiseksi yksittäisten osallisten tai yhtiöiden aloitteesta. Kunnan kaavoissa ei yleensä ole ollut valmiina maa-alueiden varauksia, vaan alueita on ruvettu kaavoittamaan ulkopuolisesta aloitteesta. Raaseporin kaupunki on tähän mennessä lähtenyt siitä, että tuulivoimapuistot vaativat ympäristövaikutusten arvioinnin, jotta kaikki hanketta koskevat näkökohdat voidaan selvittää. Suunniteltujen tuulivoimaloiden läheisyydessä on kaksi luonnonsuojelun näkökannalta tärkeätä aluetta. Aivan tuulivoimapuiston vieressä on merikotkien pesimäalue. 150 metrin korkuiset tuulivoimalat näkyvät pitkälle saaristoon. Kaupunginhallitus korostaa, että ympäristönvaikutusten arviointi on tehtävä ennen hankkeen jatkosuunnittelua. Kemiönsaaren kunta Kemiönsaaren kunnan rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta ei ota kantaa asian ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeeseen. Salon kaupunki Salon kaupunginhallitus ei ole päätöksen tekemiseen mennessä lausunut asiasta. Hangon kaupunki Hangon kaupunginhallitus ei ole päätöksen tekemiseen mennessä lausunut asiasta Uudenmaan ELY-keskuksessa pidettiin kokous, jonka tarkoitus oli varmistaa, että Uudenmaan ELY-keskuksella on riittävät tiedot tarveharkintapäätöksen tekemiseksi. Kokouksessa todettiin, että tarvepäätöksen perustaksi toivottiin myös Raaseporin läntisen saariston osayleiskaavaa varten tehtyä luontoselvitystä. Raaseporin kaupunki lupasi toimittaa selvityksen tai ainakin selvitysluonnoksen kahden viikon kuluessa. Tämän päätöksen tekemiseen mennessä selvitystä ei ole saatu. Hankkeesta vastaava on antanut vastineen annetuista lausunnoista. Maankäytön suunnittelu Voimassa olevan maakuntakaavan mukaan hankealueen länsipuolella on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue (ma), jonka yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Yksityiskohtaisessa

3 UUDELY/4/07.04/2011 3/6 suunnittelussa on arvioitava ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö sekä maisemakulttuuriarvot. Samalla alueella on myös merkintä kylästä (at). Alueen suunnittelussa on mm. tuettava alueen luonteeseen soveltuvan elinkeinotoiminnan sijoittumista ja parannettava kylän elinvoimaisuuden edellytyksiä. Hankealueesta itään ja koilliseen on maakuntakaavassa merkintä Natura alueesta. Hankealueesta koilliseen on merkintä arvokkaasta harjualueesta tai muusta geologisesta muodostumasta (ah) ja pohjavedestä (pv). Hankealueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Raaseporin läntisen saariston osayleiskaava, jonka suunnittelualueeseen hankealue kuuluu, on kaupungin kaavoitusohjelmassa. 4. HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Luontovaikutukset Vaikutukset lintuihin Tuulivoimapuiston läheisyydessä, noin 1 km sen länsipuolella, sijaitsee merikotkan pesä. Lisäksi alle 10 km säteellä hankealueesta sijaitsee 3 muuta merikotkan pesää. Merikotka on luokiteltu Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnissa 2010 vaarantuneeksi (VU) lajiksi. Suuret päiväpetolinnut, kuten merikotka, ovat törmäysalttiita lajeja, jotka eivät saalistaessaan välttämättä havaitse tuulivoimaloita. Nuoret linnut ovat erityisen alttiita törmäyksille. Merikotka lisääntyy hitaasti ja kuolleisuuden lisäys voi vaikuttaa merkittävästi lajin säilymismahdollisuuteen alueella. Tuulivoimaloiden aiheuttamia haittavaikutuksia ovat törmäyskuolleisuuden lisäksi häiriö- sekä estevaikutukset. Häiriölle herkkien lintujen elinympäristöt voivat rakentamisen aikaisten häiriöiden vuoksi pienentyä ja pesintä epäonnistua. Yleisesti käytetyn suunnitteluohjeen mukaan tuulivoimaloiden rakentamiselta pois suljettavia alueita ovat mm. merikotkan pesäpaikat ympäristöineen 2 km:n säteellä, mukaan lukien vaihtopesät (WWF:n ohje). 2 kilometrin säteen kattama alue merikotkan pesästä peittää suurimman osan Vättlaxin tuulivoimapuiston hankealueesta. Vaikutukset Natura 2000-alueisiin Suunnitellun tuulivoimapuiston läheisyydessä, noin 1,2 km sen itäpuolella, sijaitsee Bölsviken-Bredviken merenlahti, joka kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan (LVO010034) ja Natura verkostoon (Bölsviken-Stormossen FI010001). Bölsviken-Bredviken on perustettu luonnonsuojelualueeksi (YSA202847) Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä Alue on huomattava joutsenten ja vesilintujen muutonaikainen levähdysalue. Alueella levähtää erityisesti syksyllä merkittäviä määriä mm kyhmyjoutsenia, laulujoutsenia, merihanhia, uiveloita ja muita vesilintuja. Bölsviken-Bredviken kuuluu lisäksi

4 UUDELY/4/07.04/2011 4/6 Suomen tärkeiden lintualueiden (FINIBA) luetteloon, jonka BirdLife Suomi on laatinut. Hankkeen vaikutuksia Natura verkostoon kuuluvan Bölsviken-Bredviken valintaperusteena oleviin luontoarvoihin tulee arvioida. Bölsviken-Bredviken merenlahti on merikotkan tärkeä saalistuspaikka. Pesän ja saalistuspaikan väliselle lentoreitille suunnitellut tuulivoimalat saattavat aiheuttaa merkittävän törmäysriskin merikotkille. Vaikutukset ihmiseen Meluvaikutukset Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992), joita sovelletaan meluhaitan minimoimiseen melulle häiriintyvässä kohteessa, ei suoraan sovellu tuulivoimamelun häiritsevyyden arviointiin. Se johtaa suunnittelussa liian suuriin sallittuihin keskiäänitasoihin ja meluhäiriöön. Suunnitteluun suositellaan käytettäväksi A taajuuspainotettua keskiäänitasoa LAeq, jonka määrittämä äänenpainetaso ei saisi ylittää päiväajan (klo 7 22) 45 db ja yöajan (klo 22 7) suunnitteluohjearvoa 40 db melulle häiriintyvässä kohteessa. Näitä kohteita ovat alueet, jotka on määritetty nykyisessä valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista. Virkistysalueilla, joissa yövytään väliaikaisesti, tulisi suunnitteluohjearvona käyttää keskiäänitasoa LAeq 35 db. Alustavan meluselvityksen mukaan yli 40 db melualueella ei ole yhtään asuinrakennusta. Yli 35 db alueella on yhteensä seitsemän rakennusta tuulivoimaloiden eri puolilla, joten niiden kohdalla altistuminen ja sen kesto vaihtelee merkittävästi. Mikäli tuulivoimalan äänen spektri sisältää melulle häiriintyvässä kohteessa tonaalisia tai kapeakaistaisia taajuuskomponentteja tai ääni on impulssimaista tai selvästi amplitudimoduloitua (äänen voimakkuus vaihtelee ajallisesti), lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 db ennen suunnitteluarvoon vertaamista (Ympäristöministeriön raportti 19/2011) Näin tarkasteltuna kriittinen raja loma-asutuksen suhteen kulkee hieman alle 2 km etäisyydellä yksittäisestä tuulivoimalasta ja vakituisen asutuksen kohdalla reilun 1,1 kilometrin etäisyydellä. Tälle tarkastelualueelle mahtuu huomattavasti kohteita. Maisemavaikutukset Tuulivoimarakentamisen vaikutukset maisemaan aiheutuvat muutoksista luonnon- ja kulttuurimaiseman ominaispiirteissä ja laadussa. Maisemamuutosten ja maisemavaikutusten taso on sidoksissa tuulivoimaloiden näkyvyyteen sekä maiseman ominaisuuksiin ja sen sietokykyyn. Pienimuotoisesti vaihteleva maisema sietää yleensä huonommin tuulivoimaloiden sijoittamista kuin suuripiirteinen maisema. Tuulivoimarakentamiselle herkillä alueilla, kuten Vättlaxin alueen pienipiirteisellä saaristoalueilla, saattaa tuulivoimapuistolla olla merkittäviä haittavaikutuksia maisemakuvaan.

5 UUDELY/4/07.04/2011 5/6 5. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus päättää ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 6 :n perusteella, että tuulivoimapuistohankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. 6. RATKAISUN PERUSTELUT YVA-lain 2 luvun 4 :n 1 momentin mukaan YVA-menettelyä sovelletaan asetuksella tarkemmin säädettäviin hankkeisiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Suomen luonnon ja muun ympäristön erityispiirteiden vuoksi. YVA-asetuksen (Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä /713) 6 :n hankeluettelon kohdan 7e mukaan tuulivoimalahankkeet, kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 30 megawattia kuuluvat hankkeisiin, joihin sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä YVAlain 4 :n 1 momentin nojalla. Arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Harkittaessa arviointimenettelyn soveltamista Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että tässä tapauksessa on kyse sellaisesta YVA-lain 4 :n 2 momentin mukaisesta hankkeesta, josta, ottaen huomioon hankealueen ja sen ympäristön ominaispiirteet, luonnon sietokyky, hankkeen ominaisuudet ja sijainnin sekä vaikutusten luonteen, todennäköisesti aiheutuu laadultaan ja laajuudeltaan YVA-lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Hankkeella saattaa olla mm. merkittäviä haitallisia melu- ja maisemavaikutuksia alueen asukkaille sekä myös edellä kerrottuja merkittäviä haitallisia luontovaikutuksia. 7. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) 2, 4, 6 ja 19. Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 4, 6 ja 7. Hallintolaki (434/2003) 60.

6 UUDELY/4/07.04/2011 6/6 8. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Tämä päätös lähetetään saantitodistuksin hankkeesta vastaavalle. Uudenmaan ELY-keskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Raaseporin kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Päätös julkaistaan myös sähköisesti Uudenmaan ELY-keskuksen internetsivuilla osoitteessa: Internet ELY-keskus > FI > ELY-keskukset > Uudenmaan ELY > Ympäristönsuojelu > Ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA> YVA-päätökset > Yksittäistapaukset. 10. MUUTOKSENHAKU Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun hankkeesta vastaava on saanut tiedon päätöksestä. Valitusosoitus on liitteenä. Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta. Päätökseen voi kuitenkin hakea muutosta hanketta koskevan muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisun tai hankkeen toteuttamisen kannalta muun olennaisen päätöksen muutoksenhaun yhteydessä. Tällöin tähän päätökseen voivat hakea muutosta ne, joilla on valitusoikeus em. muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta tai päätöksestä. Apulaisjohtaja Rolf Nyström Ylitarkastaja Martti Pelkkikangas LIITE TIEDOKSI Valitusosoitus Suomen ympäristökeskus Raaseporin kaupunki