AIVO- JA NISKAVAMMAT OIREET JA NIIDEN KANSSA ELÄMINEN. Tarja Ketola Kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011. 5.4.



Samankaltaiset tiedostot
AIVOVAMMA JA ARKI. Mihin aivoja tarvitaan?

Kertausta aivovammojen oireista

Aivovammat - terveydenhuoltomme laiminlyödyin ongelma. Olli Tenovuo Neurologian dosentti VSSHP

Tarja Ketola Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen

Somaattisen sairauden poissulkeminen

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

Muistisairaudet

AIVOJUMPPA BRAIN GYM Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Psyykkinen toimintakyky

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

Liikenneturvallisuus tutkijalautakuntatyön psykologin näkökulmasta

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Huolehdi muististasi!

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Aivovamma kokemuksena Risto Savolainen. Aivovamma

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Erityislapset partiossa

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen

Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

Habits of Mind- 16 taitavan ajattelijan toimintatapaa

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Jukka Loukkola Neuropsykologian erikoispsykologi NeuroTeam Oy, Oulu

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA?

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Aivot narikkaan Asiakastilaisuus Riitta Veijalainen Vastaava työterveyspsykologi Voimavarakeskeinen työnohjaaja

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla

Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan?

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät

Palautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

Matemaattiset oppimisvaikeudet

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet

Saa mitä haluat -valmennus

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN

Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi.

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Innostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa Psykologi Hanna Böhme

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Jos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin. Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Perseveraatiota vähentävät harjoitukset

Urheilijan terveyskysely

ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä diagnoosin jälkeen?

Laiska, tyhmä, saamaton.

Työntekijän Valtone-vihko

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Ketola Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011

Ajatuksia oppimisesta

Psykoosi JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

VAIKEAVAMMAISUUDEN MÄÄRITTELYSTÄ PSYYKKISISSÄ SAIRAUKSISSA

Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti

Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen

Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Kuka on erilainen oppija

Ikäkuljettajan ajoterveys ja sen arviointi. Minna Löppönen LT, yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Transkriptio:

AIVO- JA NISKAVAMMAT OIREET JA NIIDEN KANSSA ELÄMINEN Tarja Ketola Kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011

Runko Perustiedot aivovammoista Nopea kertaus taustoista (Tenovuon( luennosta) Oireista ja niiden vaikutuksesta Sentraalisen vestibulaarijärjestelmän vauriot

Aivovamma on ulkoisen energian aiheuttama Aivojen toimintahäiriö tai muu aivojen vaurioituminen Aivovamma on ihmisen monimutkaisin sairaus, hänen monimutkaisimmassa elimessään

Aivovammaan kuolee alle 40-vuotiaista länsimaissa enemmän kuin kaikkiin sairauksiin yhteensä Puolet vammoista nuorille aivovammat aiheuttavat länsimaissa enemmän menetettyjä työvuosia kuin syöpäsairaudet, aivoverisuoni- sairaudet ja HIV/AIDS yhteensä Suomessa aivovammakuolleisuus on kaksinkertainen muihin Pohjoismaihin verrattuna

Liikenneonnettomuuksien lisäksi aivovammoja syntyy Kaatumis- ja liukastumistapaturmissa Putoamistapaturmissa Työtapaturmissa Urheilussa Pahoinpitelyissä Luonnonkatastrofeissa Sodissa

Muiden ongelmien lisäksi aivovammasta seuraa usein Omaisten/läheisten kuormittuminen, työkyvyn aleneminen ja psykososiaaliset ongelmat Lisääntynyt tapaturma-alttius alttius Syrjäytyminen Sosiaali- ja oikeusjärjestelmien kuormittuminen Ennenaikainen vanheneminen

Ennenaikainen vanheneminen Vamma Aivojen reservi- kapasiteetti Oireiden kynnystaso 20 40 60 80 Ikä

OIREITA

Aivovamman saanut joutuu opettelemaan uudet toimintatavat kaikkeen tekemiseen. Hän joutuu organisoimaan aikansa ja kaiken tekemisensä uudelleen. Hän joutuu arvioimaan kaiken mihin osallistuu uudesta näkökulmasta. Hän voi joutua toimimaan sosiaalisesti sopimattomalla tavalla. Hän joutuu aikuisena tutustumaan itseensä kuin uuteen ihmiseen. Uhattuina voivat olla luottamus omaan aikuisuuteen, naiseuteen/mieheyteen mieheyteen, itsenäisyyteen...

AIVOVAMMA EI Vie aikuisuutta Vie älykkyyttä Vie naiseutta/mieheyttä Muovaa vaan ei muuta persoonallisuutta

Jos olisi lämmin, l olisi sanoinkuvaamattoman ihanaa katsella loputtomiin eteerisessä valossa kylpeviä puita, jotka ovat peittyneet kauniiseen valkoiseen pölyynp se on varmaan tullut siitä kun enkelit ovat siivonneet.» Teemu Norri,, 2011

SAIRAUDENTUNNON tai OIRETIEDOSTUKSEN PUUTE Oiretiedostuksen tai sairaudentunnon puutteet ovat vamman oire, niitä ei voi tahdollaan korjata. Korjaantuminen on osa kuntoutumisprosessia. Sairaudentunnon myötä tulee usein masennus.

VÄSYVYYS JA UNI Vireystilan säätely voi olla muuttunut, vuorokautinen unimäärä vaihtelee hyvinkin paljon Unen laadun heikkeneminen Nukkuu erittäin vähän ja katkonaisesti tai nukkuu lähes koko ajan.

TOIMINNAN OHJAUS Toiminnanohjaus muokkaa tarpeet ympäristöolosuhteisiin sopiviksi tavoitteiksi ja valitsee edullisimman ja parhaan tavan saavuttaa sekä välitavoitteet että lopulliset päämäärät. Toiminnanohjaus johtaa ja kontrolloi muita kognitiivisia toimintoja.

Siihen kuuluvat; Suunnittelu ja päätöksenteko Vianetsintä ja virheiden korjaaminen Uusien toimintatapojen löytäminen, toimiminen yllättävissä tilanteissa Reagoiminen vaarallisiin tai hankaliin tilanteisiin Houkutuksen tai vahvan tavan voittaminen Ongelmista seuraa: Aikaa kuluu yksinkertaistenkin asioiden suorittamiseen moninkertainen aika. Toiminta täytyy paloitella pienimpiin osiinsa.

KESKITTYMISEN JA TARKKAAVAISUUDEN VAIKEUDET Keskittyminen vaikeutuu, toiminta hajoaa tai häiriintyy pienestäkin häiriöstä Tarkkaavaisuuden joustava vaihtaminen ja jakaminen vaikeutuvat. Voi tehdä vain yhden asian kerrallaan. Ajatus urautuu helposti, monien asioiden samanaikainen mielessä pitäminen ei onnistu. Lisää onnettomuusriskiä

ALOITTAMISEN VAIKEUS Aloittamisen vaikeus ei ole laiskuutta tai sitä ettei halua tehdä, vaan kyse on siitä, ettei vamman vuoksi pääse alkuun. Puuttuu ykkösvaihde tai jarru, vaikka tietää hyvin, että niitä pitäisi käyttää. Tällöin voi tarvita aloittamisen helpottamista aikataululla, hälytyksellä tai toisen ihmisen voimistamana. Kaipaa ulkopuolisen ohjauksen.

JUUTTUMINEN eli PERSEVEAATIO Toistaa samaa asiaa Toistaa samaa tekemistä tai ajatusta kerta toisensa jälkeen. Ajattelee samaa asiaa tunteja, päiviä, viikkoja Auta juuttujaa eteenpäin.

IMPULSSIKONTROLLIN HEIKKOUS Impulssikontrollin heikentyessä kaikki niin sisäiset kuin ulkoisetkin impulssit ohjaavat toimintaa pois suunnitellusta. Pienikin ulkoinen tai sisäinen impulssi voi muuttaa jo aloitetunkin toiminnan

Rönsyily Puheen rönsyileminen ja runsaus. Rönsyilevässä puheessa on kuitenkin punainen lanka sisällä. Siis vaikka puhetta on paljon, siinä voi olla asiaa

KONKRETISOITUMINEN Huumorin tajuaminen voi muuttua siten että, ei pysty ymmärtämään kaksoismerkityksiä tai kiertoilmaisuja. Nopeat näkökulman vaihdot voivat myös olla ongelma.

MUISTI Muistista pois pyyhkiytyneet tapahtumat eivät palaudu. Muistiin tallentuminen ja muistista haku muuttuneet. Muisti on satunnainen. Uusien asioiden muistamisen vaikeus. Sillä onko asialla merkitystä tai haluaako muistaa sen, ei ole merkitystä. Muistamaton ei voi valita muistamaansa.

OPPIMISEN VAIKEUDET Oppiminen on usein vaikeutunutta. Luetun ymmärtäminen voi olla vaikeaa. Voi joutua opettelemaan uusia oppimisen tapoja. Rauha ja aika!

PUHEEN VAIKEUDET Vaikeus ilmaista ajatuksia sanoin Vaativamman ymmärtämisen, kielellisen suunnittelun ja päättelyn vaikeus Laajempien kokonaisuuksien käsittelyn heikentyminen Afasia Sananlöytämisen vaikeus. Sanasujuvuuden alentuneisuus Kielellisen prosessoinninhitaus Sanan sävyn tunnistamisen vaikeus.

VUOROVAIKUTUKSEN HÄIRIÖT Ymmärtämisen vaikeudet keskustelutilanteessa Asiat menevät ohi Merkityksettömiin yksityiskohtiin takertumienen Konkreettinen ymmärtäminen Vaikeus nähdä kokonaisuuksia tai asiayhteyksiä. Vaikeus tulkita ilmeitä, eleitä ja sävyjä Vaikeus keksittyä olennaiseen Vaikeus tulkita huumoria tai ymmärtää vertauskuvia

TUNTEET Tunteet voivat latistua tai voimistua. Tunnereaktiot voivat olla yli- tai alikorostuneita. Pahimmillaan ole lainkaan näkyviä tunnereaktioita. Seurauksena voi olla empatiakyvyn puuttuminen. Vaikeus tunnistaa ja kuvata tunteita (aleksitymia) Tunteen ja fysiologisen reaktion yhteys.

MASENNUS eli DEPRESSIO Tilapäisenä masennus kuuluu asiaan, koska aivovamman saanut on menettänyt niin paljon toimintakyvystään. Pitkään samanlaisena jatkuva masennus tarvitsee ehdottomasti hoitoa. Masentunut ihminen imee voimaa myös ympäristöstään. Siksi hänet voidaan kokea hankalana.

ÄRTYMINEN JA RAIVARIT Jos esim. se, mitä tekee keskeytetään monta kertaa, seurauksena voi olla ärtymyksen kasvaminen ja pahimmillaan raivari, jolloin kontrolli häviää kokonaan. Seurauksena voi olla uhkailu, aggressiivinen kielenkäyttö, lyöminen tai muu fyysinen koskeminen. Kontrollin heikkeneminen mahdollistaa räjähdyksen.

AJAN JA RAHAN HAHMOTTAMISEN VAIKEUDET Kuluttaa saman rahan lukuisia kertoja. Tekee kauppoja hinnoilla, jotka ovat kohtuuttomia. On väärään aikaan väärässä paikassa. Elää kuin omassa ajassaan.

ALKOHOLIN SIETO Riski liikakäyttöön kasvaa. Alkoholi voi vaikuttaa erittäin pieninäkin annoksina. Jos alkoholi ei ole ollut ongelma riittää ettei enää humallu, jos se on ollut ongelma ei lainkaan enää alkoa.

LÄÄKKEET Start low go slow Aloitetaan hyvinkin pienin annoksin ja lisätään vähitellen Vaikutusta ei voi tietää useinkaan muuten kin kokeilemalla

EPILEPSIA Joskus kohtauksia on vain yksi tai muutama Posttraumaattinen epilepsia on yleensä hoidettavissa lääkehoidolla Epätyypilliset esim. partiaaliset kohtaukset

AISTIMUUTOKSET Aistien yliherkistyminen/vaimeneminen, adaptaatiomuutokset Näkö- ja kuulo-ongelmat ongelmat Haju- ja makuaistin muutokset Tunto- ja asentotuntomuutokset

KIVUT Päänsäryt Muut kivut ja säryt Kivut on syytä hoitaa mahdollisimman hyvin kroonistumisen estämiseksi. Kipu heikentää myös unta, muistia ja kärsivällisyyttä.

AJOKYKY ajolupaa säätelee ajotervysohje Ajokykyä voivat heikentää mm: Näkökenttäpuutokset Epileptiset kohtaukset Hidastuneet reaktiot Tarkkavaisuuden vaikeudet Hahmottamisen vaikeudet

* Moniin neurologisiin sairauksiin myös aivovammoihin liittyy oireita, jotka joko lähiympäristö tai vamamutunut itse kokevat hankaliksi, häiritseviksi, raskaiksi, vastenmielisiksi tai muuten vaikeiksi. Hankala käyttäytyminen on hankalaa ihmisen iästä riippumatta. Koska oiretta, joka tuntuu hankalalta ei voi valita, ei myöskään rankaisu, palkkio, anominen, uhkailu tms. auta. Jos ihminen voisi poistaa hankalan oireensa, sitä ei olisi. * Hankala käytös on hankalaa myös hankalalle.

KARKAILU JA EKSYMINEN Spatiaalinen hahmotus ja impulssikontrolli hukassa. Haluaa pois sieltä missä on. Kivut lisäävät todennäköisyyttä. Graavit muistiongelmat.

SEKSIIN VAIKUTTAVAT Impulssikontrollin muutokset Reagointiherkkyys ja voimakkuus voivat muuttua Tunne-elämän elämän muutokset Hormonaaliset Tuntomuutokset ja puutokset Kivut Muisti Kielelliset ongelmat

MINÄKESKEISYYS Osittain pakosta, koska täytyy opetella selviytymään omaan toimintakykyyn tulleiden muutosten kanssa. Osittain siksi, että ei voi ottaa samman aikaan huomioon itseä ja toista.

MUUTA

YSTÄVÄT Sosiaaliset suhteet vähenevät ja ystävät usein häviävät. Suhteet sukulaisiin voivat tulla ongelmallisiksi

VAPAA-AIKA AIKA Kun on paljon aikaa ja vähän seuraa Tai kun ei saa aikaan paljolla ajallaan juuri mitään Turhautuu

LEVOTTOMUUS Ei pysty keskittymään mihinkään ja kuitenkin kaipaa tekemistä. Kivut lisäävät levottomuutta. Ei tiedä kuka ja missä on, mitä tapahtuu ja miksi.

KUNTOUTUMISEN MITTAREITA Häät, talo, työ, vauva Oma asunto, matka, harrastus, ystävä Syö joka päivä Vie roskat, imuroi, avaa postin Sekä/joko pesee pyykit että/tai siivoaa Hymyilee ja/tai nauraa/itkee Ei enää tapa itseään tai jotakin muut Värjää hiukset, pukeutuu Kivut jotenkin hallinnassa Huominen on.

Sentraalisen vestibulaarijärjestelmän vauriot niskansa nyrjäyttäneet

Mistä on kyse? Jos kaatuu suoraan selälleen kovalle alustalle tai potkitaan päähän tai pää retkahtaa voimakkaasti eteen ja taakse, voi aivorungon etuosa vaurioitua. Jos samalla kallon ja kaulan liitoksen sidokset venyttyvät tai ratkeavat, vauriolla on taipumus olla etenevä.

Mikä on sentraalinen vestibulaarijärjestelmä? Se kerää tietoa: 1. kallonsisäisistä kiihtyvyysantureista (myös gravitaatiovasteet) 2. nivelten asennoista 3. näköjärjestelmästä (katseensiirto ja visuaalinen assosiaatiokorteks) 4. tasapainoelimestä.

Meitä ei saa vaikeuksiin se mitä emme tiedä. Vaikeudet syntyvät siitä että olemme varmoja jostakin, joka vaan ei ole niin. Mark Twain

Ongelma on tyypillisesti JATKUVA (PERSISTOIVA) TAI ETENEVÄ (PROGREDIOIVA) FLUKTUOIVA TAI KOHTAUKSELLINEN NÄIN SANOTAAN, MUTTA ONKO PAKKO OLLA NIIN?

Kohtauksellisuutta aiheuttavat - asennonvaihdokset - fyysinen tai henkinen rasitus - värinä/tärinä, vibraatio - kiihtyvyyden muutokset - Gravitaation muutokset (vesi)

NISKAN ASENNON, SEN MUUTOKSEN JA NISKAN MANIPULOINNIN VAIKUTUS Niskan hierominen tai venytys voi aiheuttaa erittäin voimakasta kipua Pään asento ja niskan liike ovat suorassa yhteydessä kipuun tai kipuihin Kohtauksellisen kivun seurauksena voi olla myös pään, takaraivon tai niskan arkuus/hellyys Stabiloinnin ja tuen merkitys?

LIHAKSISTON OIREET Lihasjäntevyyden muutos (tonus( tonus,, myös kasvojen hypotonia), tasapaino, poikkeava kävely, hallitsematon kaatuilu, vapina (tremor( tremor), pystyasennon ylläpito, huojuminen, kaatuilu, (yli)ojentuminen (ekstensio) Posttraumaattisen dystonian taustalta näyttää olevan perusteltua etsiä kaularankavammaa. TUNTO muutokset ja puutokset asento- ja liike tunto, erit. alaraajat

Näköaistin ongelmat: katseen siirron hallinnan vaikeus Liikkuva, heilahteleva esine näkökentässä (oscillopsia) Vaikeus arvioida pysty- ja vaakasuoraa Etäisyyksien ja liikkeen arvioinnin vaikeus Korkeuserojen arvioinnin vaikeus Liikkeen kokemus, kyvyttömyys suunnistaa tilassa

Nousevien ratojen vauriosta seuraa: virheet tai outous kehon muodon, koon ja asennon kokemisessa

Kallon sisäisten kiihtyvyysanturien vauriosta seuraa: kehon painon kokemisen virheet illuusio liikkeeseen joutumisesta Provokaatio: kiihtyvyyksien muutos vedessä oleminen

Edellisten yhteisvaikutus kehon kokonaisorientaation kokemisen virheet oman etenemisen tajuamisen vaikeus pimeässä Matkapahoinvointialttiuden muutos

Kiihtyvyysvasteitten muutos: illuusio maiseman liikkeestä Provokaatio: runsas liike näkökentässä

Antigravitaatiotonuksen säätelyn häiriöstä seuraa: Koettu oman vaaka-asennon asennon vinous Tasapainovaikeus, kyvyttömyys ylläpitää pystyasentoa kudosnesteen kuljetushäiriö - lymfaturvotukset Asennosta riippuva velttous (hypotensio)

Muita ongelmia lämmönsäätely hikoileminen virtsaaminen verenpaine nieleminen vireys, sen ylläpitäminen, uni häiriöt

Muita ongelmia puhuminen, nauraminen, hengitys vaikutus esim. lihastonukseen Turvotukset Aistitiedon muutokset, muuntuminen toiseksi, vastaanottamisen työläys Pahoinvointi

Kognitiivisia oireita: tarkkaavaisuuden joustava vaihtaminen ja jakaminen sekä ylläpitäminen häiriöalttius kielelliset ongelmat (puheen tai kirjoituksen ymmärtäminen ja tuottaminen)

Kiitos!