Vuosina toteutettavan Manner-Suomen ESR-ohjelman arviointiraportit vuonna 2011

Vuosina 2007 203 toteutettavan Manner-Suomen ESR-ohjelman arviointiraportit vuonna 20

Vuosina 2007 203 toteutettavan Manner-Suomen ESR-ohjelman arviointiraportit vuonna 20 Manner-Suomen ESR-ohjelman toimeenpanon arviointi Tempo Economics Oy & Ramboll Management Consulting Oy Mikko Valtakari, Henrik Pekkala Manner-Suomen ESR-ohjelman strateginen arviointi Oulun yliopisto, Kajaanin yliopistokeskus Jouni Ponnikas, Sirpa Korhonen TK-Eval Keimo Sillanpää, Tommi Ålander

ISBN: 978-952-227-636-0 Edita Prima Oy, Helsinki 202 002

SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe VUOSINA 2007 203 TOTEUTETTAVAN MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN TOIMEENPANON ARVIOINTI. Johdanto...3 2. Ohjelmatason vaikuttavuus indikaattoritiedon perusteella...6 3. Toimintalinjatason vaikuttavuus...24 4. Ohjelman toimeenpanon onnistuneisuus...65 5. Yhteenveto...77 Executive Summary...86 MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN STRATEGINEN ARVIOINTI VUONNA 20 Esipuhe...3 Summary: The strategic evaluation of ESF Operational Programme in mainland Finland in 20...7. Arvioinnin tausta...2 2. ESR-ohjelmassa määriteltyjen strategioiden toteutuksen osuvuus ja relevanssi...5 3. ESR-ohjelmassa määriteltyjen strategioiden toteutuksen tehokkuus...27 4. ESR-ohjelmassa määriteltyjen strategioiden toteutuksen vaikuttavuus...38 Lähteet...62 Liitteet...64

Vuosina 2007-203 toteutettavan Manner-Suomen ESR-ohjelman toimeenpanon arviointi Ohjelman tulokset ja vaikutukset toimintalinjatasoisten ja ohjelmatasoisten indikaattoreiden valossa Ohjelman ja sen toimintalinjojen toimeenpanon arviointi Arviointiraportti Kevät 20 Tempo Economics Oy & Ramboll Management Consulting

2 Sisällysluettelo. Johdanto... 3 2. Ohjelmatason vaikuttavuus indikaattoritiedon perusteella... 6 2. Ohjelmatason indikaattori: Osallistujien valmiuksien ja osaamisen paraneminen... 6 2.2 Ohjelmatason indikaattori: Työhön, koulutukseen tai muuhun toimenpiteeseen sijoittuminen ESR-toimenpiteen avulla...0 2.3 Ohjelmatason indikaattori: Ohjelmatason indikaattori: Verkostot ja kumppanuudet... 2.4 Ohjelmatason indikaattori: Hyvät käytännöt, uudet toimintamallit ja innovaatiot...5 2.5. Ohjelmatason indikaattori: Tasa-arvon edistäminen...8 3. Toimintalinjatason vaikuttavuus...24 3. Toimintalinja : Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen...24 3.. Toimintalinjan. vaikuttavuus indikaattoritietojen valossa...24 3..2 Toimintalinjan päämäärien ja tavoitteiden toteutuminen...30 3..3 Alustavia tuloksia...34 2..4 Hankkeiden eteneminen...35 3.2 Toimintalinja 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen...37 3.2. Toimintalinjatason indikaattorit...37 3.2.2 Toimintalinjan päämäärien ja tavoitteiden toteutuminen...38 3.2.3 Alustavia tuloksia...40 3.2.4 Hankkeiden eteneminen...42 3.3 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen...44 3.3. Toimintalinjakohtaiset indikaattorit...44 3.3.2 Toimintalinjakohtaiset tuotokset, tulokset ja vaikutukset...48 3.4 Toimintalinja 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa...54 3.4. Toimintalinjakohtaiset indikaattorit...54 3.4.2 Toimintalinjakohtaiset tuotokset, tulokset ja vaikutukset...57 3.5 Katsaus valtakunnallisten kehittämisohjelmien arviointitoimintaan...6 4. Ohjelman toimeenpanon onnistuneisuus...65 4. Yleistä ohjelman toteutuksesta...65 4.2 Ohjelman eteneminen ja toimeenpano...69 5. Yhteenveto...77 Executive Summary...86

3. Johdanto Yleistä Euroopan sosiaalirahaston avulla tuetaan erilaisia työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. Ohjelmalla rahoitetaan hankkeita, joiden tavoitteena on työllistymisen edistäminen, työssä pysyminen ja syrjäytymisen ehkäisy. ESR tukee yrittäjyyttä ja yritysten kehittämistä sekä parantaa työorganisaatioiden toimivuutta ja tuottavuutta kestävällä tavalla. Rakenteellisilla hankkeilla mm. uudistetaan koulutusjärjestelmiä ja opetussuunnitelmia ja pyritään siten vastaamaan työelämän tarpeisiin. Lisäksi pyritään helpottamaan koulutuksesta työelämään siirtymistä sekä aikuisväestön koulutukseen osallistumisen edellytyksiä. Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelma on valtakunnallinen ja kattaa koko maan. Ohjelman hankkeiden tavoitteena on työllistymisen edistäminen, työssä pysyminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Ohjelmassa on valtakunnallinen osio ja neljä alueellista osiota. Sen toimintalinjat ovat: - Toimintalinja : Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen - Toimintalinja 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen - Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen - Toimintalinja 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa. Ohjelman tavoitteena on luoda 2 000 uutta työpaikkaa, 7 000 uutta yritystä ja vaikuttaa 450 000 henkilön työllistyvyyden ja osaamisen paranemiseen. Sen rahoituskehys on 65,4 milj.. Lisäksi kansallista julkista rahoitusta ohjelman toteuttamiseksi on varattu 798,7 milj.. ESRohjelman valtakunnallisen osion sisällä rahoitusta on keskitetty kansallista politiikkaa täydentäviin laajoihin valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin. ESR-ohjelman arvioinnista on tehty suunnitelma vuosille 2007-203. Sen mukaisesti arviointityö on pyritty kytkemään ns. jatkuvan arvioinnin avulla aiempaa kiinteämmin tukemaan ohjelman toteutusta siten, että arviointityö toteutetaan kolmivaiheisesti. Jatkuvan arvioinnin tehtävänä on antaa säännöllisin väliajoin relevanttia ja käytännönläheistä palautetietoa mm. ohjelman tavoitteiden osuvuudesta, toteutuksen ja toimeenpanon tehokkuudesta, ohjelmallisten ohjausprosessien toimivuudesta sekä toiminnan alustavista tuloksista ja vaikutuksista. Sen mukaisesti sekä arviointityössä, että raportoinnissa on pyritty ohjelman elinkaaren huomioivan systemaattisen ja vertailukelpoisen arviointitiedon tuottamiseen Arvioinnin ensimmäinen vaihe toteutettiin vuosina 2007-2009. Siinä rakennettiin jatkuvan arvioinnin lähtökohdaksi toimintalinjakohtaiset ja ohjelmatasoiset indikaattorit, luotiin näitä tuottava seurantajärjestelmä sekä tuotettiin indikaattoritietoon perustuvat arvioinnit kultakin toimintalinjalta ohjelman ensimmäisen toimeenpanovuoden ajalta. Arvioinnin toisen vaiheen fokuksena on vuosina 200-20 ollut ohjelman ja sen toimintalinjojen edistymisen toiminnallis-operationaalinen arviointi. Toimeksiannon mukaisesti arviointityössä on arvioitu

4 ohjelman tuloksia ja vaikutuksia toimintalinjatasoisten ja ohjelmatasoisten indikaattoreiden avulla sekä tehty arviointi ohjelman ja sen toimintalinjojen toimeenpanosta. Tämä raportti kattaa vuosia 2008-200 koskevat indikaattoritiedot sekä ohjelman toimintalinjojen toteutumisen ja ohjelman toimeenpanon onnistumisen arvioinnin. Edellinen, kevään 200, arviointiraportti, kattoi toimintalinjojen toteutumisen ja ohjelman toimeenpanon onnistumisen arvioinnin osalta vuodet 2008 2009. Arvioinnin pääasialliset menetelmät ja aineistot Arviointityö on perustunut arviointityön alussa rakennetun seurantajärjestelmän tuottamien indikaattoritietojen systemaattiseen analysointiin. Arvioinnissa käytetty indikaattoristo on koostunut Manner-Suomen ESR-ohjelma-asiakirjassa 2007-203 määritetyistä erillisselvitystä vaativista ohjelmatason ja toimintalinjatason indikaattoreista sekä ohjelman toimeenpanoa ja toteutumista kuvaavista seurantaindikaattoreista. Ohjelma- ja toimintalinjatason indikaattorit on tuotettu pääosin erillisselvitysten avulla. Aineistolähteinä niissä on käytetty mm. EURA 2007 järjestelmän tietoja, hanke- ja kohderyhmäkyselyiden kautta saatavia tietoja sekä työvoimakoulutuksen opiskelijapalautteen (OPAL) 2 tuloksia. Toimintalinjatason indikaattoreille on ohjelma-asiakirjassa määritetty tavoitetasot, joiden saavuttamista indikaattoreilla mitataan. Vastaavasti ohjelmatason mittareille on arvioinnin alussa määritetty lähtötasot, joiden jälkeistä kehitystä indikaattoreilla mitataan. Ohjelman ja sen toimintalinjojen toimeenpanon arviointi on perustunut toimintalinjakohtaisen hankekokonaisuuden etenemisen seurannalle. Siinä keskeisenä fokuksena on ollut ohjelman ja sen toimintalinjojen tavoitteiden toteutuminen. Ohjelman puolivälin (väliarvioinnin) tienoissa ohjelman onnistuneen toimeenpanon keskeinen kysymys on tuleeko ohjelma nykyisellä toteutustavalla saavuttamaan tavoitteensa ja pitäisikö ohjelmaa ja sen toteutuskonseptia kehittää, jotta se saavuttaisi tavoitteensa mahdollisimman tehokkaasti? Kantavana ajatuksena seurantatiedon tuottamisessa on ollut toimintalinjakohtaisen hankekokonaisuuden seuranta. ESR-hankekysely 3 on toteutettu vakiomuotoisena ohjelman kaikille hankkeille. Sen avulla on selvitetty hanketasolla ohjelman yleisten periaatteiden toteutumista, ohjelman ja sen toimintalinjojen toimeenpanoa ja etenemistä, toimeenpanon edellytyksiä, hankkeiden sisältöä ja tuloksia, hyviä käytäntöjä yms. Hankekyselyn avulla on tuotettu myös tietyt erillisselvitettävät ohjelmatasoiset indikaattorit. Näitä ovat: verkostojen ja kumppanuuksien kehitys, hyvät käytännöt ja uudet toimintamallit sekä tasa-arvon edistäminen. Kysely on toistettu EURA 2007 - EU:n rakennerahastojen hallintajärjestelmä on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ohjelmakaudella 2007-203 osarahoittamien projektien hallinnointiin tarkoitettu selainpohjainen tietojärjestelmä. 2 OPAL -järjestelmä on työhallinnon tietokantapohjainen työvoimakoulutuksen opiskelijapalautteen hallinnoinnin ja raportoinnin atk-sovellus, jonka periaatteena on koulutuksen laadun jatkuva seuranta asiakaslähtöisesti internet-sovellusta hyödyntäen. 3 Kyselylomake on raportin liitteenä.

5 samansisältöisenä vuosittain. keväällä 20 tehtyyn kyselyyn saatiin vastaukset 804 ESRprojektilta. Edellisenä keväänä 200 vastaukset kyselyyn saatiin 77 ESR-projektilta. EURA 2007 tietokannasta on kerätty hanketasoista volyymitietoa koskien mm. hankkeiden taustatietoja, tehtyjä toimenpiteitä ja toimenpiteiden kohteina olleita henkilöitä sekä toimenpiteiden suoria vaikutuksia. EURA:n tiedot muodostavat perustan myös yritysten eloonjäämisasteen (uusien yritysten eloonjäämisaste 3 vuotta perustamisen jälkeen) seurannalle. Erityyppiset kohderyhmäkyselyt ovat olleet keskeinen osa erillisselvitettävien toimintalinjatasoisten indikaattoreiden tuottamista. Niillä on mitattu ESR- toimenpiteiden vaikutuksia kohderyhmätasolla. Kohderyhmäkyselyiden 4 avulla on tuotettu mm. seuraavat erillisselvitettävät indikaattorit: sairauspoissaolojen määrä kohdeorganisaatioissa; työntekijöiden kokema työssä jaksamisen ja viihtyvyyden lisääntyminen kohdeorganisaatioissa; neuvonta-, ohjaus- ja osaamisjärjestelmät hyödyllisiksi kokeneiden osuus sekä koulutettujen työpaikkaohjaajien ja opettajien koulutuksesta kokema hyöty. OPAL-palautetta ja analyysiä on käytetty hyväksi ohjelmatason indikaattorin, Osallistujien valmiuksien ja osaamisen paraneminen, tuottamisessa ja analysoinnissa. OPAL-palaute käsittää vain työvoimakoulutuksen opiskelijapalautteen, joten se muodostaa vain rajallisen otoksen kaikesta osallistujien valmiuksien ja osaamisen parantamiseen tähtäävästä ESRtoiminnasta. OPAL-järjestelmä tuottaa ennalta sovitut valmiit taulukkopohjaiset perustulosteet ESR- koulutusten onnistumisesta sekä vaikutuksesta osallistujien kokemaan koulutuksen hyötyyn ja ammattitaidon lisääntymiseen. OPAL-aineiston hyödyntäminen jatkuvassa arvioinnissa on tarkoituksenmukaista erityisesti siitä syystä, että näin voidaan hyödyntää jo olemassa olevan järjestelmän tuottamaa systemaattista ja laaja-alaisesti ESR-toiminnan kohderyhmät tavoittavaa tietoa. 4 Sairauspoissaoloja ja työssäjaksamista koskevat kyselyt ovat raportin liitteenä 2.

6 2. Ohjelmatason vaikuttavuus indikaattoritiedon perusteella Manner-Suomen ESR-ohjelma-asiakirjan 2007-203 mukaisesti ohjelmatason indikaattoreilla mitataan ESR-ohjelman kaikkia toimintalinjoja koskevia tuloksia ja vaikutuksia. Ohjelmaasiakirjassa määritetyt ohjelmatason indikaattorit nykyisellä ohjelmakaudella ovat: - Osallistujien valmiuksien ja osaamisen parantaminen - Työhön, koulutukseen tai muuhun toimenpiteeseen sijoittuminen ESR-toimenpiteiden avulla - Verkostot ja kumppanuudet - Hyvät käytännöt, uudet toimintamallit ja innovaatiot, ja - Tasa-arvon edistäminen Ohjelmatason indikaattorit ovat luonteeltaan pääosin laadullisia ja niiden lähtö- ja tavoitetasot sekä tuottamismenetelmät on määritetty ensimmäisessä arviointivaiheessa tehdyissä selvityksissä. 2. Ohjelmatason indikaattori: Osallistujien valmiuksien ja osaamisen paraneminen OPAL-palautteen perusteella ESR-toiminnalla on tuettu vuonna 200 kokonaisuutena varsin onnistuneesti koulutukseen osallistuneiden valmiuksia ja osaamisen paranemista. Ammatillisessa koulutuksen vuonna 200 päättäneistä 66 % koki, että koulutus oli lisännyt ammattitaitoa erinomaisesti tai hyvin. Tämä oli hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoteen 2009 verrattuna ammatillisen koulutuksen koettu hyöty on kuitenkin vuonna 200 kokonaisuutena hieman vähentynyt. Valmentavassa ESR-koulutuksessa vuonna 200 päättäneistä 62 % (vuonna 2009 53 %) koki, että koulutus on lisännyt mahdollisuuksia ammatin löytymiseen. Koettu hyöty parani kokonaisuutena huomattavasti vuoteen 2009 verrattuna. ESR-koulutuksen hyöty koetaan edelleen hieman kansallista koulutusta vähäisemmäksi. Valmentavan koulutuksen osalta tilanne on kuitenkin edelliseen vuoteen 2009 nähden tasoittunut. Osallistujien valmiuksien ja osaamisen paranemista on arvioitu vuosina 2008-200 päättyneiden ESR-koulutusten OPAL-palautteiden perusteella. Tiedot pohjautuvat vuoden 200 osalta 99 ammatillisen koulutuksen ja 253 valmentavan koulutuksen kursseihin osallistuneiden henkilöiden vastauksiin (n=5289) 5. OPAL-palaute käsittää opiskelijapalautteen vain 5 OPAL -järjestelmä on työhallinnon tietokantapohjainen työvoimakoulutuksen opiskelijapalautteen hallinnoinnin ja raportoinnin atk-sovellus, jonka periaatteena on koulutuksen laadun jatkuva seuranta asiakaslähtöisesti internet-sovellusta hyödyntäen. Palautetta kerätään kaikilta koulutuksessa olleilta

7 työvoimakoulutuksen osalta. Se on siten otos kaikesta osaamisen ja valmiuksien parantamiseen tähtäävästä ESR-toiminnasta. OPAL palautteen mukaan ammatilliseen ESR-rahoitteiseen koulutuksen vuonna 200 päättäneistä 66 % koki koulutuksen lisänneen erinomaisesti tai hyvin omaa ammattitaitoa. Vastaavasti koulutuksessa oppimaansa arvioi voivansa työelämässä hyödyntää 72 % vastaajista. Nykyisen ohjelmakauden alkuun (2008) verrattuna osallistujien ammatillisesta koulutuksesta saatu koettu hyöty on parantunut. Sen sijaan vuoteen 2009 nähden osallistujien arvio koulutuksen kokonaisonnistuneisuudesta ja hyödyntämismahdollisuudesta työelämässä on jonkin verran heikentynyt (Kuva.). Vuonna 200 päättyneiden ESR-rahoitteisten koulutusten kohderyhminä ovat olleet aiempiin vuosiin verrattuna hieman enemmän nuoret sekä muut, kuin suomea ja ruotsia äidinkielenään puhuvat. 2008-200 päättyneet ammatilliset koulutukset 00 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 7 % 69 % 64 % 80 % 74 % 75 % 72 % 65 % 66 % 2008 2009 200 Koulutus kokonaisuutena on lisännyt ammattitaitoani hyvin tai erinomaisesti Voin hyödyntää koulutuksessa oppimaani työelämässä hyvin tai erinomaisesti Koulutuksen onnistuneisuus kokonaisuutena hyvin tai erinomaisesti Lähde: OPAL, TEM 6.4.20 Kuva. Vuosina 2008-200 päättyneen ESR-rahoitteisen ammatillisten koulutuksen koettuja hyötyjä. Valmentavan koulutuksen osalta koettu hyöty on parantunut vuonna 200 edelliseen vuoteen 2009 nähden huomattavasti. Tämä näkyy selvästi kaikissa tarkastelluissa teemoissa. Erityisen selvästi koulutuksen koettu hyöty on lisääntynyt jatkosuunnitelman koetun hyödyn sekä koulutuskohtaisesti koulutuksen loppuvaiheessa (päättöpalaute) sekä koulutuksen kuluessa (välipalaute). OPALin avulla mitataan oppimisen ja opiskelun edellytyksiä, opiskelijatyytyväisyyttä ja työvoimakoulutushankintojen onnistuneisuutta. Palautetta kerätään erikseen ammatillisen ja valmentavan koulutuksen osalta.

8 koulutuksen hyödyn suhteen ammatin löytymiseen. (Kuva 2). Vuonna 200 koulutuksen päättäneistä peräti 62 % koki koulutuksen lisänneen erinomaisesti tai hyvin mahdollisuuksiaan ammatin löytämiseen, kun vastaava luku vuonna 2009 oli 52 %. Osaltaan tämä saattaa selittyä koulutuksen päättäneiden profiilin muutoksella. Vuonna 200 nuorten alle 25-vuotiaiden sekä muiden kuin suomen- tai ruotsinkielisten osuus koulutuksen päättäneistä oli kaksinkertainen edelliseen vuoteen 2009 verrattuna. Huomion arvoista on myös se, että valmentavassa koulutuksessa koettu hyöty suhteessa ammatilliseen koulutukseen on vuonna 200 päättyneiden koulutusten osalta kokonaisuutena selkeästi parantunut. Muun muassa valmentavan koulutuksen onnistuneisuus kokonaisuutena on arvioitu vuonna 200 selkeästi ammatillista koulutusta paremmaksi, kun tilanne vuonna 2009 oli päinvastainen. 2008-200 päättyneet valmentavat koulutukset 00 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 8 % 78 % 75 % 74 % 73 % 70 % 72 % 66 % 63 % 62 % 52 % 2008 2009 200 Jatkosuunnitelma on selkeyttänyt elämäntilannettani ja urasuunnitteluani hyvin tai erinomaisesti Oppimistarpeeni yms on otettu huomioon koulutuksessa hyvin tai erinomaisesti Koulutus on lisännyt mahdollisuuksia ammatin löytymiseen hyvin tai erinomaisesti Koulutuksen onnistuneisuus kokonaisuutena hyvin tai erinomaisesti Lähde: OPAL, TEM 6.4.20 Kuva 2. Vuosina 2008-200 päättyneen ESR-rahoitteisen valmentavan koulutuksen koettuja hyötyjä. Kansallisen valmentavan tai ammatillisen koulutuksen päätti vuonna 200 43 453 henkilöä kun, vastaava määrä ESR-rahoitteisessa koulutuksessa oli 5 289 henkilöä. Kansallisen koulutuksen koettu hyöty on arvioitu kokonaisuudessaan hieman ESR-rahoitteista koulutusta paremmaksi. Tämä näkyy vuoden 200 osalta erityisesti ammatillisessa koulutuksessa, jossa ESRkoulutusten arvioitu hyöty vuoteen 2009 nähden on aavistuksen heikentynyt, kun se vastaavasti kansallisessa koulutuksessa on hieman parantunut. Sen sijaan valmentavan ESR-koulutuksen osalta tilanne vuoteen 2009 nähden on vuonna 200 selvästi tasoittunut. Tämä on ollut seurausta erityisesti valmentavan ESR-koulutuksen arvioidun hyödyn paranemisesta. (Kuva 3).

9 Huomionarvoista on myös se, että vuonna 2009 ESR-koulutuksen ja kansallisen koulutuksen päättäneiden henkilöiden profiilit poikkesivat ikärakenteen, koulutustaustan sekä äidinkielen suhteen huomattavasti tosistaan. Kansallisessa koulutuksessa kohderyhminä oli vuonna 2009 selvästi ESR-koulutuksia enemmän nuoria sekä muita, kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia. Vuonna 200 päättyneiden koulutusten osalta nämä erot ovat selvästi kaventuneet erityisesti valmentavan koulutuksen osalta. Ammatillinen koulutus 2009-200 ESR Koulutuksen onnistuminen kokonaisuutena Koulutuksessa opitun hyödyntäminen työelämässä Koulutus lisännyt ammattitaitoa Kansallinen Koulutuksen onnistuminen kokonaisuutena Koulutuksessa opitus hyödyntäminen työelämässä Koulutus lisännyt ammattitaitoa 200 hyvin tai erinomaisesti 2009 hyvin tai erinomaisesti 66,0 % 65,2 % 74,6 % -7 % 80,2 % 72, % -2 % 73,7 % + % 77,5 % 75,9 % 78,5 % 77,3 % 74,3 % 73,2 % +2 % +2 % +2 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % Valmentava koulutus 2009-200 ESR Koulutuksen onnistuneisuus kokonaisuutena Jatkosuunnitelma selkeyttänyt elämäntilannetta ja urasuunnittelua Koulutus lisännyt mahdollisuuksia ammatin löytymiseen Oppimistarpeen yms. huomioiminan koulutuksessa Kansallinen Koulutuksen onnistuneisuus kokonaisuutena Jatkosuunnitelma selkeyttänyt elämäntilannetta ja urasuunnittelu Koulutus lisännyt mahdollisuuksia ammatin löytymiseen Oppimistarpeen yms. huomioiminen koulutuksessa 8,0 % 75, % +8 % 7,9 % 62,9 % +4 % 6,8 % 52,3 % +8 % 72,5 % 70,3 % +3 % 83,6 % 83,3 % 74,0 % 74,3 % 64,7 % 63,7 % +2% 75,2 % 75,2 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 200 hyvin tai erinomaisesti 2009 hyvin tai erinomaisesti Lähde: OPAL,TEM 6.4.20 Lähde: OPAL TEM 6.4.20 Kuva 3. Valmentavan ja ammatillisen koulutuksen arvioitu hyöty ESR- koulutuksessa ja kansallisessa koulutuksessa vuosina 2009 ja 200.

0 2.2 Ohjelmatason indikaattori: Työhön, koulutukseen tai muuhun toimenpiteeseen sijoittuminen ESR-toimenpiteen avulla ESR-toimenpiteissä on tällä ohjelmakaudella vuoden 200 loppuun mennessä aloittanut yhteensä 25 030 henkilöä ja päättänyt 70 420 henkilöä. Kyseisenä aikana ESRtoimenpiteissä on tuotettu kaikkiaan 2 99033 koulutus- ja henkilötyöpäivää. ESR-toimenpiteen jälkeistä sijoittumista kuvaavaa indikaattoria ei toistaiseksi pystytä tämänvuotisen arvioinnin yhteydessä tuottamaan. Indikaattorin muodostamisen keskeisenä haasteena on se, että ESR-toimenpiteistä työhön sijoittuneiden osuudesta ei toistaiseksi ole saatavissa tietoja. Työ asian ratkaisemiseksi on käynnissä ja indikaattori tuotetaan heti, kun tarvittava aineisto on saatavissa. Ohjelmatason indikaattorilla: Työhön, koulutukseen tai muuhun toimenpiteeseen sijoittuminen ESR-toimenpiteen avulla pyritään selvittämään ESR-toimenpiteiltä sijoittumista/työmarkkinaasemaa toimenpiteiden jälkeen. Esimerkkejä näkökulmista, joita ao. indikaattorin vaikutuksia, tuloksia ja aikaansaannoksia mitattaessa voisi ohjelma-asiakirjan mukaan ottaa huomioon, ovat esimerkiksi: sijoittuminen työelämään tai koulutukseen toimenpiteiden jälkeen ja kuntoutuminen työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin tai muihin jatkopolkuihin. Indikaattorin muodostamisen keskeisenä haasteena on se, että työhön sijoittuneiden osuudesta ei toistaiseksi ole saatu luotettavia tietoja. Työttömäksi päätyneistä tämä tieto on saatavissa. Ongelmaa on pyritty ratkaisemaan työ- ja elinkeinoministeriön, tilastokeskuksen sekä muiden tahojen yhteistyönä. Pyrkimyksenä on, että valtakunnallisista tilastoista suoritettaisiin ristiinajoja siten, että muuallekin kuin työvoimatoimiston työttömien kirjoihin päätyneitä pystyttäisiin tilastoimaan tarkasti. Tämä työ on siinä määrin edistynyt, että työhön päätyneistä voidaan jo saada tarkkaa tietoa, mutta ongelmana on erotella kaikista valtakunnan työhön päätyneistä ESR-projekteihin osallistuneet. Tämän vuoksi ohjelma-asiakirjassa määriteltyä ESRtoimenpiteen jälkeistä sijoittumista kuvaavaa indikaattoria ei toistaiseksi pystytä tuottamaan. Koska ESR-toimenpiteen jälkeistä sijoittumista kuvaavaa indikaattoria ei toistaiseksi pystytä tämänvuotisen arvioinnin yhteydessä tuottamaan, on seuraavassa esitetty kootusti perustietoja tähänastisia ESR-toimenpiteistä ja niiden kohderyhmistä (EURA-järjestelmä). Seurantatietojen perusteella ESR-toimenpiteissä oli vuoden 200 loppuun mennessä aloittanut yhteensä 25 030 henkilöä (joista naisia 0 86). Vastaavasti ESR-toimenpiteissä päättäneitä oli vuoden 200 loppuun mennessä yhteensä 70 420 henkilöä (joista naisia 34 439). Aloittaneiden ja päättäneiden henkilöiden kumulatiivisia määriä vuosien 2009 ja 200 lopulla on kuvattu oheisessa kuvassa 4. Kuva ei kerro toimenpiteiden vaikuttavuudesta, sillä kaikista aloittaneista henkilöistä vain reilu kolmannes on päättänyt toimenpiteen.

Aloittaneiden henkilöiden työmarkkina-asema ennen projektia 60 000 40 000 20 000 00 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 Projektin päättäneiden henkilöiden työmarkkina-asema projektin jälkeen 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 5 000 0 000 5 000 0 2009 200 2009 200 Kuva 4. ESR-toiminnan alkaneiden ja päättäneiden kumulatiiviset määrät työmarkkina-aseman mukaan vuosina 2009 ja 200 (EURA 2007). ESR-toimenpiteiden välittöminä tuotoksina on vuosien 2007-200 aikana tuotettu yhteensä 2 990 33 koulutus- ja henkilötyöpäivää sekä suoritettu 2 595 tutkintoa tai osatutkintoa. ESRtoimenpiteiden avulla on vuosien 2007-200 aikana myötävaikutettu 947 työpaikan (joista naisten työpaikkoja 5 023) ja 7 288 uuden yrityksen (joista naisten perustamia 2 99) syntyyn. 2.3 Ohjelmatason indikaattori: Ohjelmatason indikaattori: Verkostot ja kumppanuudet Verkostojen ja kumppanuusyhteistyön merkitys hankkeiden tavoitteiden toteutumiselle koetaan edelleen merkittäväksi eikä suuria muutoksia aikaisempien vuosien arviointeihin ole tapahtunut. Yritysten kanssa tapahtuva yhteistyö on lisääntynyt entisestään ja näyttääkin siltä, että uudet ESR-ohjelman hankkeet linkittyvät yhä tehokkaammin yhteistyöhön yksityisen sektorin toimijoiden kanssa. Toimintalinjatasolla tarkasteltuna ainoastaan toimintalinja kahden uudet hankkeet eivät nimenneet yrityksiä tärkeimmiksi yhteistyökumppaneikseen. Verkostoista ja kumppanuusyhteistyöstä saatu hyöty on pysynyt edellisen vuoden tapaan korkeana, mutta kriittisten näkökulmien määrä on lisääntynyt jonkin verran. Verkostoyhteistyön sisältöä ja laatua koskevat arviot ovat hieman parantuneet aikaisemmista tarkasteluvuosista. ESR-ohjelman arviointitiedon yhteydessä toteutetun hankekyselyn verkostoja ja kumppanuuksia kartoittavaan osioon tuli vastauksia yhteensä 803 kappaletta. Vastaajista 98 oli hankkeita,

2 jotka eivät viime vuoden arviointikyselyyn olleet osallistuneet. Viime vuoden tapaan näitä uusia hankkeita pyydettiin arvioimaan omia verkostojaan ja kumppanuusyhteistyötään hieman tarkemmin kuin aikaisempina vuosina vastanneiden hankkeiden. Verkostojen ja kumppanuuksien merkitys edelleen korkealla tasolla Verkostojen ja kumppanuuksien merkitys on pysynyt edelleen korkealla tasolla. Edellisinä arviointivuosina (2009 ja 200) noin 95-96 prosenttia kyselyyn vastanneista hankkeista on ilmoittanut hankkeensa sisältävän sellaista verkoston tai kumppanuusyhteistyön luomista, joilla pyritään tukemaan hankkeiden tavoitteiden saavuttamista. Vuonna 20 toteutetussa kyselyssä vastaava arvio on edelleen korkeaa tasoa (94,6 %), vaikkakin laskua edellisen vuoden tulokseen on noin yhden prosenttiyksikön verran. Merkittävin muutos on tapahtunut toimintalinja kahden hankkeissa, jossa laskua on tapahtunut 3,7 prosenttiyksikön verran. Kuva 5. ESR-ohjelman hankkeet ja niiden verkostot sekä kumppanuudet (20) Uusista kyselyyn osallistuneista hankkeista 82,4 prosenttia (82,0 % vuonna 200 ja 82,3 % vuonna 2009) koki yhteistyöverkoston tai kumppanuusyhteistyön merkityksen olevan erittäin tärkeä hankkeen tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Yritysten rooli verkosto- ja kumppanuusyhteistyössä on kasvanut edelleen Yritysten merkitys ESR-hankkeiden keskeisinä verkostokumppaneina on kasvanut edelleen. Vuonna 2009 uusista hankkeista 68,2 % ilmoitti tekevänsä yhteistyötä yritysten kanssa ja vastaava osuus vuonna 200 oli 74,5 prosenttia. Tänä vuonna yritysten osuus on kasvanut edelleen ja uusista hankkeista 77,6 prosenttia ilmoitti tekevänsä yhteistyötä yritysten kanssa. Seuraavina merkittävinä yhteistyökumppaneina uudet hankkeet nostavat esiin julkisen sektorin

3 viranomaiset (7,9 %) sekä oppilaitokset (70,8 %). Kolmen kärki on edelleen sama kuin aikaisempina vuosina, mutta hankkeiden yhteistyö oppilaitosten kanssa on edellisistä vuosista vähentynyt noin 2,5 prosenttiyksikköä, jolloin julkisen sektorin viranomaiset ovat nousseet ESRhankkeiden toiseksi tärkeimmäksi yhteistyökumppaniksi. Verkosto- ja kumppanuusyhteistyön kohteet eroavat toimintalinjoittain jonkin verran painotuksiltaan. Yritysten kasvanut osuus keskeisinä yhteistyökumppanuuksina näkyy selkeästi myös toimintalinjakohtaisessa tarkastelussa. Alla olevassa listauksessa on lueteltu kolme keskeisintä verkosto- ja kumppanuusyhteistyön tahoa toimintalinjoittain. Toimintalinja : Yritykset (83,3 %), Julkisen sektorin viranomaiset (7,4 %), Korkeakoulut/tutkimuslaitokset (64,3 %) Toimintalinja 2: Julkisen sektorin viranomaiset (86,7 %), Oppilaitokset (78,3 %), Yritykset (70,0 %) Toimintalinja 3: Yritykset (79,5 %), Korkeakoulut/tutkimuslaitokset (74,4 %), Oppilaitokset (74,4 %) Toimintalinja 4: Yritykset (83,3 %), Oppilaitokset (83,3 %), Julkisen sektorin viranomaiset (75,0 %) Kohderyhmien suorat työllistämistoimenpiteet ovat vähentyneet edelleen Edellisten arviointivuosien tapaan valtaosa ESR-ohjelman hankkeissa synnytetystä verkosto- ja kumppanuusyhteistyöstä keskittyy tiedon ja osaamisen siirtämiseen. Uusista hankkeista 80,7 prosenttia (200: 88,5 %, 2009: 87, %) ilmoitti tämän olevan yhteistyön tavoitteena. Työllistämistä edistävien mallien kehittäminen tai suorien toimenpiteiden toteuttaminen kohderyhmien työllistymisen edistämiseksi ovat tavoitteina selvästi muuttuneet aikaisempiin kyselyihin verrattuna. Työllistämistä edistävien mallien kehittämisen ilmoitti tänä vuonna kumppanuusverkoston tavoitteeksi 53, prosenttia hankkeista, mikä on hieman korkeampi kuin edellisinä vuosina. Suorien toimenpiteiden toteuttaminen kohderyhmien työllistymiseksi on sen sijaan yhteistyön tavoitteena jatkanut laskutrendiään. Kun vuonna 2009 4,6 prosenttia ilmoitti tämän yhdeksi keskeiseksi yhteistyökumppanuuden tavoitteeksi, on vastaava määrä vuonna 20 vain 33,9 prosenttia. Verkostoista ja kumppanuusyhteistyöstä saatua hyötyä pidetään edelleen merkittävänä, mutta kriittisten arvioiden määrä on lisääntynyt Kumppanuuksien ja verkostojen tuoma hyöty sekä lisäarvo ohjelmatoiminnan ja rahoitettujen hankkeiden toteutukselle on keskeinen tarkastelunäkökulma ohjelmatason indikaattorin toteuttamisessa. Hankekyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan verkostojen ja kumppanuusyhteistyön tuottamia hyötyjä, yhteistyön käytännön toteutuksen onnistuneisuutta sekä verkoston toimintaa hankkeiden tavoitteiden kannalta. Arviot verkostojen ja kumppanuusyhteistyön hyödyistä ovat edelleen korkealla tasolla. Kyselyyn vastanneista yli 800 hankkeesta 77,5 prosenttia oli sitä mieltä, että ilman

4 verkoston/kumppanuusyhteistyön toimintaa tavoiteltuja hyötyjä ei olisi saatu aikaan. Viime vuoden kyselyyn verrattuna samaa mieltä olleiden määrä on kuitenkin laskenut 2,7 prosenttiyksikköä ja vastaavasti ei mieltä olleiden määrä lisääntynyt. Kriittisten arvioiden määrä on myös lisääntynyt sen suhteen, olisiko verkosto/kumppanuusyhteistyö ollut edellytys hankkeen tavoitteiden saavuttamisessa. Hankkeiden kautta syntyneiden yhteistyökumppanuuksien laatu ja toimivuus arvioidaan sen sijaan hieman aikaisempia vuosia paremmaksi. Kuva 6. Verkostosta tai kumppanuusyhteistyöstä saatu hyöty vuoden 20 kyselyssä

5 Kuva 7. Verkostosta tai kumppanuusyhteistyöstä saatu hyöty 2009-20 2.4 Ohjelmatason indikaattori: Hyvät käytännöt, uudet toimintamallit ja innovaatiot Hankkeiden näkemyksissä hyvien käytäntöjen levittämismahdollisuuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia aikaisempaan verrattuna. Kyselyyn vastanneista hankkeista 86,2 prosenttia ilmoitti pyrkivänsä tuottamaan hyvän käytännön siirrettäväksi osaksi kansallista toimintaa ja vastaavasti 58,2 prosenttia hankkeista uskoi, että hankkeen tuottaman tärkeimmän hyvän käytännön siirto kansalliseen toimintaan tulee onnistumaan. Hankkeiden toimenpiteet ulkomaisten hyvien käytäntöjen tunnistamiseksi ovat lisääntyneet ESR-ohjelmakauden aikana. Vuonna 2009 23 prosenttia hankkeista ilmoitti luovansa uusia kontakteja ulkomaisten hyvien käytäntöjen löytämiseksi ja vuonna 20 vastaava luku oli 27,3 prosenttia. Hyvien käytäntöjen leviämisen esteitä on tunnistettu selvästi viime vuotta vähemmän. Yhtenä keskeisenä haasteena nousevat esiin ohjelmarakenteen puutteelliset väylät hyvien käytäntöjen levittämiseksi.

6 Vuoden 20 hankekyselyssä ESR-ohjelman projekteilta on kerätty edellisen vuoden arviointikierroksen tapaan näkemyksiä siitä, missä määrin ja millaisia hyviä käytäntöjä hankkeet uskovat pystyvänsä tuottamaan, välittämään sekä valtavirtaistamaan. Kyselyssä hankkeita pyydettiin myös esittämään arvioita siitä, tuleeko hankkeen tuottaman tärkeimmän hyvän käytännön siirto kansalliseen tai kansainväliseen toimintaan onnistumaan. ESR-ohjelman tulevina arviointivuosina tullaan keskittymään entistä enemmän erityisten teemakohtaisten alueiden tarkasteluun ESR-ohjelman toteutuksessa. Yhtenä keskeisenä teema-alueena tulee varmasti olemaan myös hyvien käytäntöjen leviäminen, mikä mahdollistaa hankekyselyä tarkemman mahdollisuuden tunnistaa esimerkiksi valtakunnallisten kehittämisohjelmien ja tukirakenneprojektien roolia hankkeiden tuottamien hyvien käytäntöjen levittäjänä. Toimenpiteet ulkomaisten hyvien käytäntöjen tunnistamiseksi ovat tehostuneet ESRohjelmakauden aikana ESR-ohjelman toimeenpanon arviointikyselyyn osallistuneista hankkeista 86,2 prosenttia (200 85,6 %, 2009 87,0 %) ilmoitti, että hanke pyrkii tuottamaan hyvän käytännön siirrettäväksi osaksi kansallista toimintaa. Vastaavasti 58,2 prosenttia hankkeista (200 58,7 %) ilmoitti, että tärkeimmän hyvän käytännön siirto kansalliseen toimintaan tulee onnistumaan. Hyvien käytäntöjen leviämiseen osaksi kansallista toimintaa suhtaudutaan siis edelleen varsin myönteisesti eikä muutoksia hyviä käytäntöjä kuvaavissa keskeisissä indikaattoreissa ole juurikaan tapahtunut. Mielenkiintoista sen sijaan on huomata kansallisten ESR-hankkeiden kehittyvä trendi ulkomaisten hyvien käytäntöjen tunnistamiseksi. Vuonna 2009 vain 23 prosenttia hankkeista ilmoitti luovansa uusia kontakteja ulkomaisten hyvien käytäntöjen löytämiseksi, mutta vuonna 20 vastaava luku oli jo 27,3 prosenttia (200 25,3 %). Näyttääkin siis siltä, että kansalliset hankkeet toimivat yhä aktiivisemmin omien yhteistyökumppaniensa kanssa tunnistaakseen hyviä käytäntöjä ulkomailta.

7 Kuva 8. ESR-ohjelman hankkeiden näkemyksiä hyvien käytäntöjen leviämisestä vuoden 20 arviointikyselyssä Kuva 9. Poimintoja keskeisimmistä seurantaindikaattoreista 2009-20

8 Hyvien käytäntöjen leviämiseen liittyviä esteitä aikaisempia vuosia vähemmän tunnistetut haasteet ovat kuitenkin perinteisiä Arviointikyselyssä hankkeita pyydettiin erillisellä avokysymyksellä tunnistamaan mahdollisia keskeisiä haasteita hyvien käytäntöjen leviämiselle. Viime vuoden arviointikyselyssä avokysymykseen vastattiin erittäin aktiivisesti ja keskeisiksi haasteiksi nostettiin yleinen taloudellinen tilanne sekä resurssien puute. Tämän vuoden arviointikyselyssä keskeisiä haasteita on sen sijaan tunnistettu huomattavasti viime vuotta vähemmän, mikä osittain kertoo siitä, että aikaisempia haasteita on saatu purettua. Hankkeiden tunnistamat keskeiset haasteet liittyvät kuitenkin perinteisiin ongelmiin. Avovastauksissa toistuvat tekijät, jotka liittyvä resurssien (aika, raha, henkilöstö) puutteeseen, kohdeorganisaatioiden muutosvastarintaan sekä hyvien käytäntöjen levittämiseen liittyvien rakenteiden puuttumiseen. Erityisesti viimeisin tekijä on ESR-ohjelman toimeenpanon kannalta huolestuttava, sillä ohjelmatason rakenteilla tähän pitäisi pystyä vaikuttamaan. Eräs vastaaja kuvaa tilannetta hyvin seuraavasti: Väylät puuttuvat, hankkeet kilpailevat keskenään, rahoittajat eivät tunnut oikeasti välittävän hyvien käytäntöjen levittämisestä. Yhteisten väylien löytäminen olisi olennaista, sillä kontakteja ei voi olla joka paikkaan. Lisäksi käytäntöjen levittämisen ja hankkeen loppumisen välinen suhde vaikea = yleensä käytännöt ovat valmiita loppuvaiheessa ja kuka niitä hankkeen loputtua levittää kansallisella tasolla? 2.5. Ohjelmatason indikaattori: Tasa-arvon edistäminen Tasa-arvoa edistävien hankkeiden suhteellinen osuus ESR-ohjelman hankkeista on vähentynyt hieman. Viime vuoden kyselyn tuloksiin verrattuna laskua on ollut yhteensä noin 5 prosenttiyksikköä. Miesten ja naisten syrjäytymisen ehkäisyyn on panostettu ESR-ohjelman hankkeissa selvästä aiempaa enemmän. Toimintalinja kahden hankkeista lähes 70 prosenttia ilmoitti ehkäisseensä miesten ja naisten syrjäytymistä. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen kohdennetut resurssit ovat edelleen vähäisiä. Kyselyn tulokset antavat lisäksi ylioptimistisen kuvan niistä hankkeista, jotka oikeasti toiminnallaan edistävä sukupuolten välistä tasa-arvoa. Miesten ja naisten osuus ESR-ohjelmassa aloittaneista henkilöistä on pysynyt edelleen yhdenvertaisena. Tasa-arvoa edistäviä toimenpiteitä sisältävien hankkeiden määrä hieman vähentynyt Vuoden 20 hankekyselyn tulosten mukaan noin 46 prosenttia ESR-ohjelman hankkeista katsoi edistävänsä toimenpiteillään tasa-arvoa. Vastaava luku oli viime vuoden kyselyssä noin 5 prosenttia, joten lasku on ollut melko merkittävä. Toimintalinjojen välinen suhteellinen tarkastelu ei poikkea juurikaan viime vuoden tuloksista. Eniten tasa-arvoa edistäviä

9 toimenpiteitä tehdään toimintalinja kahden hankkeissa ja vastaavasti vähiten toimintalinja kolmen hankkeissa. Kuva 0. Tasa-arvoa edistävien hankkeiden suhteellinen osuus toimintalinjoittain ja koko ohjelmatasolla 20. Miesten ja naisten syrjäytymisen ehkäisyyn panostetaan hankkeissa yhä enemmän Niitä hankkeita, jotka ilmoittivat edistävänsä toiminnallaan tasa-arvoa, pyydettiin kyselyssä tarkemmin identifioimaan niitä keskeisiä tekijöitä, joissa tasa-arvoa on edistetty. Kyselyn tulosten perusteella keskeisimmät tasa-arvotekijät, joissa onnistumisia on saavutettu kohdistuvat tasa-arvon edistämiseen työelämässä ja työorganisaatioissa sekä miesten ja naisten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Nämä kolme suurinta teemaa ovat samat kuin vuoden 200 kyselyssä, mutta mielenkiintoista on huomata se, että erityisesti syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyvien tulosten määrä on kasvanut arvioiden perusteella viime vuodesta huomattavasti. Vuoden 200 kyselyssä tasa-arvokohtaan vastanneista hankkeista 36,3 prosenttia näki ehkäisseen miesten syrjäytymistä ja vastaavasti 38,0 prosenttia naisten syrjäytymistä. Nyt vuoden 20 kyselyn tulosten valossa tulosindikaattorit ovat 43, prosenttia (miehet) ja 45,3 prosenttia (naiset).

20 Kuva. Tasa-arvoasioiden edistyminen ohjelmatasolla 200 ja 20 Alla olevassa kuvassa on kuvattu tasa-arvoasioiden edistyminen toimintalinjoittain vuoden 20 osalta. Toimintalinjakohtaiset painopisteet ja tavoitteet heijastuvat hyvin myös tasa-arvoa koskeviin osatekijöihin. Yllä mainittu havainto lisääntyneistä painotuksista miesten ja naisten syrjäytymisen ehkäisemiseksi on tapahtunut erityisesti toimintalinja kahden hankkeiden myötä. Kuva 2. Tasa-arvoasioiden edistyminen toimintalinjoittain 20

2 Sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen kohdistuvat resurssit edelleen vähäisiä Tasa-arvoa edistävistä hankkeista 35,3 prosenttia ilmoitti toimenpiteidensä kohdistuvan erityisesti sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen. Muutos vuoden 200 kyselytuloksiin oli 2,4 prosenttiyksikköä (200: 32,9 %) Tällä perusteella voidaan kyselyn tulosten perusteella odeta, että noin 5,9 prosenttia (200: 6,5 %) koko ESR-ohjelman hankkeista on asettanut tavoitteeksi naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämisen. Kyselyn antamat tulokset ovat kuitenkin melko optimistisia, sillä tasaarvon edistämiseen kohdennetut suorat resurssit ovat melko vähäisiä. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen kohdistuvaa optimismia kuvaa hyvin kyselyssä ollut kysymys, jossa hankkeita pyydettiin mainitsemaan sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi käytettävissä olevia resursseja. Kuten alla olevista kuvioista käy ilmi, tasa-arvon edistämiseen ei ole juurikaan allokoitu rahallisia lisäresursseja tai ulkopuolista asiantuntemusta. Kuva 3. Tasa-arvoasioita edistävät toimenpiteet ohjelmatasolla 200 ja 20

22 Kuva 4. Tasa-arvoasioita edistävät toimenpiteet toimintalinjoittain 20 ESR-ohjelman toimenpiteet kohdistuvat tasapuolisesti sekä miehiin että naisiin EURA-järjestelmän tietojen perusteella miesten ja naisten osuus ESR-ohjelman toimenpiteissä aloittaneista henkilöistä on pysynyt lähes samana. Projektin päättäneiden henkilöiden työmarkkina-asemassa sen sijaan löytyy eroavaisuuksia erityisesti yrittäjyyden osalta. Alla olevassa kuviossa on koottu yhteen EURA-järjestelmästä poimittuja tietoja vuosilta 2009-20.

23 Kuva 5a. Miesten ja naisten osuudet ESR-ohjelmassa aloittaneista henkilöistä 2009-20 (kumulatiivinen tieto eri arviointivuosina) Kuva 5b. ESR-projektin päättäneiden henkilöiden työmarkkina-asema projektin jälkeen (kumulatiivinen tieto; otantapäivä 2.5.20)

24 3. Toimintalinjatason vaikuttavuus 3. Toimintalinja : Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Toimintalinjan. tavoitteena on kehittää työorganisaatioiden, erityisesti pk-yritysten, valmiuksia ennakoida ja hallita globalisaation, teknologisen kehityksen ja työvoiman ikääntymisen aiheuttamaa rakennemuutosta sekä reagoida muutostilanteisiin. Tavoitteena on turvata työvoiman työssä pysyminen ja työvoiman saatavuus myös muutostilanteissa. ESR-toimia pyritään toimintalinjassa kohdentamaan erityisesti sellaisille toimialoille ja henkilöryhmille, joilla toimintaympäristön ja rakennemuutoksen aiheuttama kehittämis- ja muutostarve on suurin. Muutosten hallitsemiseksi ja ennakoimiseksi pyritään toimintalinjassa kehittämään työorganisaatioiden toimivuutta ja laatua, osaamista, työhyvinvointia ja työssä jaksamista sekä innovatiivisuutta. Lisäksi toimintalinjassa pyritään parantamaan pk-yritysten kasvupotentiaalia ja kansainvälistymisvalmiuksia sekä tukemaan uuden yrittäjyyden ja yritystoiminnan syntymistä. Henkilöstön ja työorganisaation toimivuuden ja laadun kehittämisestä pyritään saamaan pysyvä toimintatapa pk-yrityksissä. Pitkällä tähtäimellä päämääränä on tuottavuuden paraneminen laadullisesti kestävällä tavalla sekä työllisyyden, kasvun ja kilpailukyvyn paraneminen. 3.. Toimintalinjan. vaikuttavuus indikaattoritietojen valossa Toimintalinjan. vaikuttavuutta kuvaaviksi erillisselvitettäviksi indikaattoreiksi on ohjelmaasiakirjassa määritelty - sairauspoissaolojen määrä kohdeorganisaatioissa (v. 200: 8,5 pv/v/hlö, v. 203: 8,0 pv/v/hlö), - työntekijöiden kokema työssä jaksamisen ja viihtyvyyden lisääntyminen kohdeorganisaatioissa. (Jaksamisen ja viihtymisen lisääntymistä on kokenut v. 200: 55 % ja v. 203: 65 % työntekijöistä), sekä - ESR:n tuella syntyneiden uusien yritysten eloonjäämisaste 3 vuotta perustamisen jälkeen (70 %). Työntekijöiden kokema työhyvinvointi ja työssäjaksaminen Työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin kehitys ei ole parantunut ESR-työhyvinvointihankkeiden kohdeorganisaatioissa. Kohdeorganisaatioiden työntekijöistä vain 9 % on kokenut työhyvinvointinsa parantuneen hankeen alkamisajankohdasta vuoteen 200 mennessä. Vastaavasti samana ajanjaksona 6 % työntekijöistä on kokenut työssäjaksamisensa ja työhyvinvointinsa heikentyneen. Tavoitetasoa (200: 55 %) ei siis saavutettu. ESR-ohjelma-asiakirjassa määritelty työhyvinvointi-indikaattori tavoitetasoineen, pitää lähtökohtaisesti sisällään ajatuksen siitä, että ESR-hankkeella luodaan pysyviä ja kumuloituva hyvinvointivaikutuksia työyhteisöissä. Paneeliaineiston perusteella ESR-hankkeella ei näyttäisi

25 olevan kumulatiivista, vuosittain lisääntyvää, vaikutusta yksilötasolla koettuun työhyvinvointiin. Työyhteisön vastuuhenkilöiden mukaan sairauspoissaoloja oli hankkeiden kohdeorganisaatioissa hankkeiden aloitusvuonna keskimäärin 8,7 päivää henkilöä kohden. Vuonna 200 vastaava luku oli 0,2 päivää henkilöä kohden. Vastaavasti työntekijöiden muodostaman paneeliaineiston perusteella sairauspoissaolojen määrä vuonna 200 oli 6,7 päivää henkilöä kohden. Työorganisaatioiden henkilöstön työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen kehittämistä koskevat indikaattoritiedot kerätään erillisillä kyselyillä, jotka on suunnattu valittujen työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen tähtäävien hankkeiden kohdeorganisaatioille (vastuuhenkilö kohdeorganisaatiossa) ja näiden organisaatioiden henkilöstölle. Kyselyillä mitataan työntekijöiden kokemaa työssäjaksamista ja työhyvinvointia kyselyä edeltävänä vuonna 6. Indikaattori tuotetaan paneelitutkimuksen avulla. Paneeliaineiston muodostavat useana vuotena kyselyyn vastanneet henkilöt, joiden vastauksia on mahdollista verrata eri vuosien välillä. Tässä raportissa analysoitu paneeliaineisto on koostunut 20 eri työorganisaation edustajista. Yhteensä näistä organisaatioista on saatu vastaukset 20 työyhteisön vastuuhenkilöltä sekä 09 eri työntekijältä. Työntekijöistä useampana vuonna kyselyyn on vastannut 5 henkilöä. Nämä muodostavat paneeliaineiston yksilötason työhyvinvoinnin kehityksen tarkastelulle. Paneeli on siis varsin pieni, joten aineiston tehtäviin tulkintoihin liittyy epävarmuustekijöitä. Paneeliorganisaatioissa ESR-hankkeiden kehittämistavoitteina ovat kohdeorganisaatioiden vastuuhenkilöiden vastausten mukaan olleet ensisijaisesti henkisen jaksamisen ja hyvinvoinnin lisääminen sekä työympäristön ja työolojen parantaminen. Paneeliaineiston perusteella sairauspoissaolot eivät kuitenkaan ole kohdeorganisaatioissa vähentyneet eivätkä panostukset henkilöstön osaamisen ja työkyvyn lisäämisen ole hankkeen käynnistämisvuoden jälkeen lisääntyneet. Työyhteisön vastuuhenkilöiden mukaan sairauspoissaoloja oli hankkeen aloitusvuonna keskimäärin 8,7 päivää henkilöä kohden, kun se vastaavasti vuonna 200 oli 0,2 päivää henkilöä kohden. Vastaavasti kyseisten organisaatioiden työntekijöiden oman arvioin perusteella sairauspoissaolojen määrä vuonna 200 oli 6,7 päivää henkilöä kohden, mikä on hieman enemmän kuin aiempina vuosina. Paneeliaineiston ollessa suhteellisen pieni jo yksittäinenkin pidempiaikainen sairausloma vaikuttaa indikaattorin arvoon, joten tuloksiin on tässä suhteessa suhtauduttava varauksellisesti. Esimerkiksi sairauspäivien määrää kuvaava mediaani, eli keskiluku, ei juuri ole muuttunut tarkastelujakson aikana. 6 Henkilöstöä on pyydetty arvioimaan heille esitettyjen viidentoista oman työyhteisönsä toimintaa ja omaa työtään kuvaavan tekijän tilannetta edellisen vuoden osalta. Annetut tekijät ovat tutkimuskirjallisuudessa keskeisinä pidettyjä ja yleisesti käytettyjä työhyvinvoinnin osatekijöitä.

26 päivää/henk/vuosi 4 2 0 8 6 4 2 0 8,7 0,2 Hankkeen alussa 200 Sairauspoissaolot - työyhteisön vastuuhenkilöt (n= 20) päivää/henk/vuosi 4 2 0 8 6 4 2 0 4, 5 6,7 2008 2009 200 Sairauspoissaolot - yksittäisten työntekijöiden oma arvio (n=09) Kuva 6. Sairauspoissaolojen kehitys ESR-työhyvinvointihankkeiden kohdeorganisaatioissa. ESR-työhyvinvointihankkeiden kohdeorganisaatioiden henkilöistä (20 organisaatiota, yhteensä 09 eri vastaajaa) muodostetun paneeliaineiston perusteella työhyvinvointiin liittyvät eri osatekijät koetaan kokonaisuudessaan melko hyviksi, eikä niissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia hankkeiden käynnistymisvuoden jälkeisinä vuosina. Positiivista kehitystä on tapahtunut lähinnä työilmapiirissä sekä työn tuloksellisuudessa ja laadussa. Sen sijaan työssä jaksamisessa ja työhyvinvoinnissa ei ole keskiarvoisesti tapahtunut juurikaan muutosta.

27 erittäin hyvä 4 melko hyvä 3 melko heikko 2 erittäin heikko 2008 2009 200 n= 09 Kuva 7. Työhyvinvoinnin eri osatekijöiden kehitys 2008-200 ESR-hanketoiminnan kohdeorganisaatioissa. Tarkemmin yksilötasolla henkilöittäin tarkasteltuna (paneeli, samat vastaajat eri vuosina) 9 % työntekijöistä on kokenut työssäjaksamisensa ja työhyvinvointinsa parantuneen hankeen alkamisajankohdasta vuoteen 200 mennessä, mutta vastaavasti samana ajanjaksona 6 % työntekijöistä on kokenut työssäjaksamisensa ja työhyvinvointinsa heikentyneen. Asetettua vuotta 200 koskevaa tavoitetasoa ei saavutettu. Kauttaaltaan näyttäisi siltä, että ESRhanketoiminnalla ei ole ollut vaikutusta yksilötason kokemiseen liittyen työhyvinvoinnin eri osatekijöihin nyt tarkasteltuna ajanjaksona. (Kuva 8.).

28 Työhyvinvoinnin eri tekijöiden kehitys paneelihenkilöiden arvion mukaan Oman työn laatu 2 % 7 % 7 % Oman toiminnan tuloksellisuus 8 % 72 % 0 % Oma työssäjaksaminen ja työhyvinvointi kokonaisuutena 9 % 75 % 6 % Oma fyysinen työkunto ja terveys % 80 % 9 % Oma henkinen jaksaminen ja hyvinvointi 9 % 62 % 9 % Oma työmotivaatio % 68 % 2 % Oma osaaminen ja ammattitaito 2 % 68 % % Omaan työhön vaikuttamisen mahdollisuudet 9 % 67 % 23 % Oman työn hallinta % 76 % 3 % Työilmapiiri 8 % 70 % 3 % Sisäinen tiedonkulku 6 % 64 % 20 % Yhteistyö ja vuorovaikutus 8 % 62 % 20 % Työympäristö ja työolot 3 % 65 % 22 % Johtaminen ja lähiesimiestyö 6 % 58 % 26 % Työyhteisön toiminta ja toimintakäytännöt 4 % 80 % 7 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 00 % parantunut säilynyt ennallaan heikentynyt n=5 Kuva 8. Työhyvinvoinnin eri osatekijöiden kehitys ESR-hankkeen käynnistymisvuoden ja vuoden 2008-200 paneelihenkilöiden arvion mukaan. Koettuun työhyvinvointiin vaikuttavat lukuisat työelämän sisäisiin ja ulkopuolisiin tekijöihin liittyvät asiat. Tässä kokonaisuudessa yksittäisillä ESR-hankkeilla tai muilla kertaluonteisilla kehittämistoimilla näyttää olevan hyvin vähän pidempiaikaista vaikutusta koettuun työhyvinvointiin, joka on aina suhteellista ja sidoksissa sen hetkiseen (työ-)elämäntilanteeseen. Näyttää myös siltä, että toimintalinjalla on toistaiseksi käynnistynyt verraten vähän sen tyyppisiä henkilöstön terveyttä ja työkykyä kehittäviä hankkeita (vrt. esimerkiksi Tykes tai Tyke), joilla on suoria vaikutuksia työhyvinvoinnin eri osatekijöihin sekä pidempiaikaista ja mahdollisesti kumuloituvaa vaikutusta työyhteisöissä. Lisäksi työhyvinvointia kehittävät ESRhankkeet ovat valtaosin kohdistuneet sellaisille alueille Suomessa, joissa työmarkkinatilanne on ollut viimeaikoina heikko ja sitä kautta myös toimintaympäristön vaikutus suuri.

29 Ohjelma-asiakirjassa määritelty työhyvinvointi-indikaattori tavoitetasoineen 7, pitää lähtökohtaisesti sisällään ajatuksen siitä, että ESR-hankkeella luodaan pysyviä ja kumuloituva hyvinvointivaikutuksia työyhteisöissä yksilötasolla. Tässä arvioinnissa käytetyn paneeliaineiston valossa yksittäisellä ESR-hankkeella ei näyttäisi olevan ainakaan kumulatiivista, vuosittain lisääntyvää, vaikutusta yksilötasolla koettuun työhyvinvointiin. Myös indikaattoriin liitetyt vuosia 200 ja 203 koskevat tavoitetasot tuntuvat tässä suhteessa epätarkoituksenmukaisilta. Lisäksi indikaattoriin liittyy myös metodinen ongelma; tavoitetasojen lähtökohdaksi ei ole määritelty vertailuajankohtaa siitä, mistä ajankohdasta laskien kyseisen prosentuaalisen jaksamisen ja viihtymisen lisääntymisen tulisi alkaa. Esimerkiksi vuosina 2008 ja 202 käynnistyneiden hankkeiden mahdolliset vaikutukset vuotta 203 koskevan tavoitetason (65 %) suhteen ovat jo lähtökohtaisesti täysin erityyppiset. Uusien yritysten eloonjäämisaste kolme vuotta perustamisen jälkeen EURA tietojen perusteella vuosina 2008-200 toimintalinjan hankkeissa on syntynyt 6 563 uutta yritystä (yhteensä 03 hankkeessa). Vuonna 200 eniten yrityksiä syntyi valtakunnallisessa osiossa ja vähiten Pohjois-Suomen suuralueosiossa. Vuonna 2008 syntyneistä yrityksistä indikaattoritieto koskien eloonjäämisastetta on mahdollista tuottaa vasta vuoden 20 loppupuoliskolla. Tuohon ajankohtaan saakka seurantajärjestelmään kerätään tunnistetietoa vuosittain perustetuista yrityksistä. Indikaattori on määritelty ESR:n tuella syntyneiden uusien yritysten eloonjäämisasteeksi 3 vuotta perustamisen jälkeen. Indikaattorin tuottaminen tapahtuu kaksivaiheisesti: ) vuosittain EURA-tietokannasta kerätään erillisajolla toimintalinjan hankkeissa syntyneiden yritysten määrä ja tunnistetiedot (Y-tunnukset), jotka tallennetaan seurantatietokantaan. 2) 3-vuotta perustamisen jälkeen, etsitään em. Y-tunnuksilla yritystietokannoista (Patentti- ja rekisterihallituksen ja verohallinnon yhteinen yritystietojärjestelmä) tiedot ko. yritysten elossa olosta. Indikaattori mittaa ESR-toiminnan vaikutuksia aikaviiveellä ja antaa tietoa yritysten eloonjäämisestä vasta ohjelman loppukaudella. Esimerkiksi ohjelman ensimmäisen vuoden aikana (2008) syntyneistä yrityksistä ko. indikaattoritieto on mahdollista tuottaa vasta vuoden 20 loppupuoliskolla. Tähän ajankohtaan saakka seurantajärjestelmään kerätään tunnistetietoa vuosittain perustetuista yrityksistä. 7 Työntekijöiden kokema työssä jaksamisen ja viihtyvyyden lisääntyminen kohdeorganisaatioissa. (Jaksamisen ja viihtymisen lisääntymistä on kokenut v. 200: 55 % ja v. 203: 65 % työntekijöistä)

30 EURA tietojen perusteella vuoden 200 loppuun mennessä oli toimintalinjan hankkeissa syntynyt ohjelmakaudella kaikkiaan 6 563 uutta yritystä (yhteensä 03 hankkeessa). Syntyneiden yritysten määrät ovat kasvaneet vuosittain, sillä vuonna 2008 toimintalinjan hankkeissa syntyi 074, vuonna 2009 2 235 ja vuonna 200 3 254 uutta yritystä. Huomion arvoista on, että kymmenessä pääosin aloittavien yritysten neuvontaan keskittyneessä hankkeessa on syntynyt lähes 70 % kaikista toimintalinjalla syntyneistä yrityksistä 7000 Toimintalinjalla ESR-hankkeissa 2008-200 syntyneet kaikki yritykset kumulatiivisesti Yht. 6563 3500 Toimintalinjalla ESR-hankkeissa 2008-200 syntyneet yritykset vuosittain Yht. 3254 6000 080 3000 324 5000 4000 3000 2000 000 0 692 Yht. 3309 756 954 908 276 Yht. 074 65 277 56 322 8 44 299 34 2008 2009 200 Etelä-Suomen suuralueosio Itä-Suomen suuralueosio Länsi-Suomen suuralueosio Pohjois-Suomen suuralueosio Valtakunnallinen osio 2500 2000 500 000 500 0 784 Yht. 2235 479 789 586 Yht. 074 95 277 724 322 262 8 44 265 34 2008 2009 200 Etelä-Suomen suuralueosio Itä-Suomen suuralueosio Länsi-Suomen suuralueosio Pohjois-Suomen suuralueosio Valtakunnallinen osio Kuva 9. ESR-hankkeissa syntyneet yritykset 2008 200 (EURA 2007) Määrällisesti selvästi eniten yrityksiä on toistaiseksi syntynyt Länsi- ja Itä-Suomen suuralueosiossa ja vähiten Pohjois-Suomen suuralueosiossa. Valtakunnallisen osion hankkeet ovat päässeet muita osioita hitaammin käyntiin, mutta jo vuonna 200 valtakunnallisen osion hankkeissa syntyi eniten yrityksiä toimintalinjalla. 3..2 Toimintalinjan päämäärien ja tavoitteiden toteutuminen Toimintalinja on päämääriltään ja tavoitteiltaan hyvin heterogeeninen. Ylätasolla se sisältää kuusi päämääräaluetta. Vuoden 20 Hankekyselyn perusteella vahvimmin toimintalinjan hankkeissa tavoitellaan pk-yritysten kasvua ja kilpailuedellytysten parantamista (33 % toimintalinjan hankkeista), uusien yritysten synnyttämistä ja yrittäjyysaktiivisuuden parantamista (25 %) sekä työorganisaatioiden toimivuuden, laadun ja tuottavuuden parantamista (23 %). Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen tähtää 3 % hankkeista ja työpaikkojen turvaamiseen 4 % hankkeista. Työmarkkinoiden segregaation purkaminen ja tasa-arvon edistäminen on useasti integroitu hankkeissa muiden tavoitteiden yhteyteen, joten päätavoitteena se on vain 2 % toimintalinjan hankkeista.

3 Mikä seuraavista päämääristä kuvaa parhaiten hankkeenne tavoitteita (% hankkeista)? Pk- yritysten kasvu ja kilpailukykyedellytyksien kehittäminen Uusien yritysten synnyttäminen ja yrittäjyysaktiivisuuden parantaminen Työorganisaatioiden toimivuuden ja laadun ja tuottavuuden parantaminen Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Työpaikkojen turvaaminen ja säilyttäminen Työmarkkinoiden segregaation purkaminen ja sukupuolten tasa-arvo 3 % 0 % 0 % 4 % 6 % 3 % 2 % 3 % 3 % 25 % 22 % 27 % 23 % 2 % 25 % 33 % 38 % 32 % 0 % 0 % 20 % 30 % 40 % 20 (n=209) 200 (n= 98) 2009 (n=93) Kuva 20. Toimintalinjan. päämäärien toteutuminen 2009-20. Hyviä tuloksia on saavutettu uusien yrityksien synnyttämisen ja yrittäjyysaktiivisuuden parantamisen, osaavan työvoiman saatavuuden turvaamisen sekä pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn kehittämisen päämääräalueella Hankkeiden päämäärät eivät hankkeen aikana juurikaan muutu, joten toimintalinjan hankekokonaisuuden uudistuminen (vanhat hankkeet korvautuvat uusilla) ja samalla mahdolliset painopistemuutokset ovat hitaita. Tämän vuoksi myöskään koko toimintalinjaa koskevien tavoitteiden painotuksissa ei luonnollisesti tapahdu suuria eroja eri vuosien välillä. Vuoden 20 hankekyselyn perusteella toimintalinjan hankekokonaisuudessa painottuvat kuitenkin hieman edellisvuosia vahvemmin osaavan työvoiman saatavuuden turvaamisen päämäärät sekä uusien yritysten synnyttäminen ja yrittäjyysaktiivisuuden parantaminen. Vastaavasti pk-yritysten kasvun ja kilpailuedellytysten parantamista tähtäävien hankkeiden osuus on vuoteen 2009 nähden suhteellisesti hieman vähentynyt. Toimintalinjan keskeiset päämääräalueet jakautuvat lukuisiin alatavoitteisiin ohjelman alueosiosta riippuen. Oheiseen taulukkoon. on koottu hankkeiden raportoimat toimintansa tämän hetkiset tärkeimmät arvioidut tulokset suhteessa ohjelma-asiakirjassa esitettyihin päämääräaluekohtaisiin alatavoitteisiin vuosina. Taulukosta näkyy myös ne päämääräalueittaiset kehittämisteemat, joissa on saavutettu hankkeiden mukaan toistaiseksi vähiten vaikutuksia.

32 Taulukko. Tämän hetkisiä tuloksia toimintalinjan eri päämääräalueilla. Prosenttiluvut kuvaavat sitä, kuinka suuri osuus kaikista päämääräalueelle kuuluvista hankkeista raportoi saavuttaneensa kyseisen kehittämisteeman suhteen erittäin tai melko paljon tuloksia vuosien 200 ja 20 kyselyjen perusteella. Pk- yritysten kasvu ja kilpailukykyedellytyksien kehittäminen 20 200 Pk-yritysten liiketoimintaosaamisen parantaminen. 72 % 76 % Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja uusien liiketoimintakonseptien kehittäminen. 7 % 68 % Yritysten henkilöstön osaamisen parantaminen uusien tuotteiden ja liiketoimintamallien kehittämiseksi yms. 70 % 57 % Strategisten tavoitteiden saavuttamiseen linkitetty pk-yritysten henkilöstön osaamisen vahvistaminen ja työorganisaation kehittäminen. 69 % 72 % Yritysten ja oppilaitosten yhteistoiminnan vahvistaminen. 59 % 60 % Johtamisosaamisen kehittäminen. 57 % 65 % Kasvuyrittäjyyden/ kasvualojen yrittäjyyden tukeminen. 56 % 52 % Julkisen ja yksityisen sektorin välisen yhteistyön kehittäminen hyvinvointipalveluissa. 0 % 26 % Sijoittumispalvelujen kehittäminen yrityksille ja niiden avainhenkilöille. 7 % 7 % Uusien yritysten synnyttäminen ja yrittäjyysaktiivisuuden parantaminen 20 200 Yrittäjyyskoulutuksen ja yrittäjyyskasvatuksen sekä opettajien yritystuntemuksen kehittäminen. 80 % 63 % Yritysten ja oppilaitosten yhteistoiminnan vahvistaminen. 79 % 70 % Yrittäjyysaktiivisuuden lisääminen luomalla valtakunnallisesti ja alueellisesti myönteinen asenneilmapiiri yrittäjyyden aloittamiseen. 78 % 74 % Aloittavan yritystoiminnan tukeminen. 78 % 74 % Palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastoon sijoittuvan sekä tavanomaisesta poikkeavan uuden yrittäjyyden vahvistaminen. 76 % 65 % Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja uusien liiketoimintakonseptien kehittäminen. 74 % 74 % Neuvonta- ja yrityspalveluorganisaatioiden osaamisen ja yhteistoiminnan vahvistaminen. 74 % 67 % Kolmannen sektorin mahdollisuuksien ja osaamisen edistäminen palvelutuotannontäydentäjänä. 8 % 26 % Sijoittumispalvelujen kehittäminen yrityksille ja niiden avainhenkilöille. 2 % 6 % Työorganisaatioiden toimivuuden ja laadun ja tuottavuuden parantaminen 20 200 Työn organisoinnin parantaminen. 65 % 55 % Henkilöstön osallistumismahdollisuuksien parantaminen. 6 % 56 % Henkilöstön työssä jaksamisen parantaminen. 55 % 6 % Räätälöidyt toimintamallit työntekijöiden ja työyhteisöjen kehittämis- ja koulutustoimenpiteiden yhdistämiseen. 55 % 68 % Strategisten tavoitteiden saavuttamiseen linkitetty pk-yritysten henkilöstön osaamisen vahvistaminen ja työorganisaation kehittäminen. 5 % 44 % Henkilöstön työssä pysymisen turvaaminen. 5 % 50 % Yritysten valmiuksien parantaminen koskien ympäristön muutosten tunnistamista ja niistä aiheutuviin muutoksiin vastaamista. 5 % 49 % Tervehdyttämisohjelmien laatimisen ja käynnistämisen tukeminen yrityksissä 0 % 3 % Joustavien rekrytointimallien kehittäminen. 6 % 2 % Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen 20 200 Henkilöstön osaamiseen kehittäminen työmarkkinoiden muutoksia ennakoivasti. 85 % 80 % Henkilöstön työssä pysymisen turvaaminen. 77 % 50 % Koulutuksen kysyntälähtöisyyden parantaminen. 73 % 60 % Yritysten ja oppilaitosten yhteistoiminnan vahvistaminen. 68 % 65 % Räätälöidyt toimintamallit työntekijöiden ja työyhteisöjen kehittämis- ja koulutustoimenpiteiden yhdistämiseen. 58 % 60 % Yrityslähtöisten toimintamallien rakentaminen, jotka mahd. keh.toim. ulkopuolella olleiden yritysten työntekijäryhmien osallistumisen 54 % 50 % Henkilöstön työssä jaksamisen parantaminen. 52 % 47 % Työorganisaatioiden valmiuksien edistäminen aiemmin aliedustetun sukupuolen työntekijöiden työllistämiseksi. 4 % 5 % Perhe elämän ja työelämän yhteensovittamisen edistäminen. 0 % 0 % Työpaikkojen turvaaminen ja säilyttäminen 20 200 Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja uusien liiketoimintakonseptien kehittäminen. 63 % 75 % Henkilöstön osaamiseen kehittäminen työmarkkinoiden muutoksia ennakoivasti. 63 % 58 % Yrittäjien osaamisen ja jaksamisen edistäminen sekä yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen sukupolvenvaihdos ym. murrosvaiheissa 63 % 25 % Rakennemuutoksen kohteena olevien yritysten liiketoimintojen uudelleensuuntaaminen. 50 % 58 % Kasvuyrittäjyyden/ kasvualojen yrittäjyyden tukeminen. 50 % 42 % Toimialaverkostojen muodostuminen ja uuden osaamisen tehokas toimialan sisäinen siirtyminen. 50 % 50 % Pk-yritysten liiketoimintaosaamisen parantaminen. 38 % 75 % Tervehdyttämisohjelmien laatimisen ja käynnistämisen tukeminen yrityksissä. 3 % 7 % Sijoittumispalvelujen kehittäminen yrityksille ja niiden avainhenkilöille. 0 % 7 % Suhteellisesti eniten hankkeet arvioivat saavuttaneensa hyviä tuloksia uusien yrityksien synnyttämisen ja yrittäjyysaktiivisuuden parantamisen, osaavan työvoiman saatavuuden turvaamisen sekä pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn kehittämisen päämääräalueella. Näistä ensin mainitussa tuloksia on saavutettu etenkin yrittäjyyskasvatuksessa ja koulutuksessa,

33 yritysten ja oppilaitosten yhteistoiminnan vahvistamisessa, myönteisen yrittäjyysasenneilmapiirin synnyttämisessä sekä aloittavan yritystoiminnan tukemisessa. Vastaavasti Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamisen tavoitealueella on saatu hyviä tuloksia erityisesti henkilöiden osaamisen kehittämisessä, henkilöstön työssä pysymisen turvaamisessa sekä koulutuksen kysyntälähtöisyyden parantamisessa. Näissä teemoissa tulokset ovat myös selvästi parantuneet edelliseen vuoteen nähden. Pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn kehittämisen päämääräalueella eniten tuloksia hankkeet raportoivat saavuttaneensa pk-yritysten liiketoimintaosaamisen parantamisessa, uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamisessa ja liiketoimintakonseptien kehittämisessä sekä yritysten henkilöstön osaamisen parantamisessa. Yrittäjät sekä mikro- ja pk-yritykset ovat edelleen hankkeiden keskeisimmät kohderyhmät Toimintalinjan. hankkeiden kohderyhmänä ovat edelleen vahvasti yrittäjät ja ammatinharjoittajat, mikro- ja pk-yritysten johto ja henkilöstö sekä yrittäjiksi aikovat. Aikaisempiin vuosiin verrattuna näiden ryhmien osuus on ohjelman edetessä kuitenkin hieman vähentynyt ja muiden ryhmien, kuten työttömyysuhan alaisten, julkisen sektorin sekä neuvontaorganisaatioiden henkilöstön osuudet kohderyhmänä hieman lisääntyneet. Toimintalinja. Hankkeiden ensisijaiset kohderyhmät (kohderyhmänä % hankkeista)? Yrittäjät ja ammatinharjoittajat Mikro- ja pk-yritysten johto Mikro- ja pk-yritysten henkilöstö Yrittäjiksi aikovat Naiset, naisyrittäjät Neuvonta- yms. organisaatioiden henkilöstö Opetushenkilöstö Kolmannen sektorin toimijat Opiskelijat, opintonsa päättävät Julkisten hyvinvointipalvelujen toimijat Muiden työorganisaatioiden henkilöstö Työttömät, työttömyysuhan alaiset Suuret yritykset tai niihin rekrytoitava Tutkimus- ja työvoimapalvelujen henkilöstö Julkinen sektori Maahanmuuttajat Muut työnhakijat 20 % 22 % 8 % 22 % 20 % 8 % 2 % 5 % 26 % 5 % 4 % 2 % 6 % 3 % 20 % 3 % 2 % 6 % 3 % 0 % 2 % 5 % 0 % % 8 % 9 % 9 % 7 % 8 % 6 % 2 % 7 % 9 % 6 % 5 % 4 % 7 % 5 % 7 % 55 % 60 % 58 % 53 % 59 % 56 % 42 % 48 % 45 % 36 % 35 % 40 % 0 % 20 % 40 % 60 % 20(n=209) 200 (n=98) 2009 (n= 93) Kuva 2. Toimintalinjan. hankkeiden kohderyhmiä.

34 3..3 Alustavia tuloksia Hankkeiden tuotoksina on vuoden 20 projektikyselyn mukaan syntynyt uusia menetelmiä, toimintatapoja ja toimintaprosesseja yli 70 %:ssa toimintalinjan hankkeista. Työkaluja ja tuotteita raportoi synnyttäneensä reilut puolet hankkeista ja uusia yritys- ja toimialaverkostoja 43 % hankkeista. Neljänneksessä hankkeista on kehitetty mittareita tai synnytetty uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Tulosten tekeminen vaatii hankkeilta aikaa. Ohjelman eteneminen ja hankkeiden elinkaari näkyykin selvästi hankkeiden tuottamissa tuloksissa. Näyttäisi siltä että tulosten tekemiseen vaaditaan hankkeilta vähintään kaksi toimintavuotta. Erityisesti uusien toimintatapojen ja toimintaprosessien sekä tuotteiden ja verkostojen synnyttäminen vie hankkeilta aikaa. Toimintalinjalla syntyneitä tuloksia (% hankkeista) Uusia menetelmiä tai toimintatapoja Toimintaprosesseja Työkaluja Tuotteita Uusia yritys- / toimialaverkostoja Mittareita Uusia työpaikkoja Uusia yrityksiä 4 % 45 % 53 % 50 % 35 % 45 % 37 % 20 % 43 % 4 % 25 % 27 % 24 % 8 % 23 % 23 % 5 % 23 % 20 % 4 % 77 % 69 % 70 % 68 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 00 % 20 erittäin tai melko paljon 200 erittäin tai melko paljon 2009 erittäin tai melko paljon Kuva 22. Toimintalinjalla.syntyneitä tuloksia.

35 Taulukko 2. Toimintalinjan kumulatiivisia tunnuslukuja (EURA 2007)). Indikaattori 2008 lkm 2009 lkm 200 lkm Aloittaneet henkilöt yhteensä 4 059 53 58 94 977 Projektin päättäneet yhteensä 843 9 730 35 006 Projekteihin mukaan tulleet yritykset 3 258 2 227 2 636 Uusien työpaikkojen määrä 668 4 558 8 832 Uusien yritysten määrä 074 3 309 6 563 2..4 Hankkeiden eteneminen Käynnissä olevien hankkeiden tavoitteista on tähän mennessä saavutettu noin 65 % Toimintalinjan hankkeet ovat edenneet kokonaisuutena hyvin. Hankekyselyn perusteella kyselyyn vastanneiden hankkeiden kokonaisajasta oli maaliskuussa 20 kulunut keskimäärin 67 % (200 50 %) ja hankkeiden tavoitteista oli saavutettu hankevastaavien arvion mukaan noin 65 % (200 48 %). Toimintalinjan hankkeet ovat vuoden aikana selvästi kirineet tavoitteitaan. Kun tarkastellaan lineaarisesti kulunutta aikaa ja tavoitteiden saavuttamista, on kaikista toimintalinjan hankkeista 84 % tavoitteiden toteutumisen suhteen lineaarisessa aikataulussaan, kun vuonna 200 vastaava luku oli 70 %. Vastaavasti enää 0 % hankkeista arvio olevansa jäljessä lineaarista etenemisaikatauluaan 8 (200 20 %). Kuva 23. 8 Tavoitteiden saavuttaminen yli 20 % jäljessä projektin keston mukaista lineaarista aikataulua

36 Toimintalinja. Hankkeiden eteneminen 200 Toimintalinja. Hankkeiden eteneminen 20 00 % 4 00 % 3 9 90 % 2 90 % 3 7 8 8 80 % 5 9 2 80 % 5 3 0 2 Tavoitteista saavutettu 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 5 2 4 2 3 4 4 4 4 3 5 8 6 3 5 8 2 Tavoitteista saavutettu 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 2 3 2 3 9 4 3 8 2 2 3 5 3 2 4 2 2 2 2 20 % 2 8 3 20 % 3 3 3 0 % 0 5 2 0 % 2 0 % 0 % 0 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 00 % Projektin kokonaisajasta kulunut 0 % 0 % 0 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 00 % Projektin kokonaisajasta kulunut Kuva 23. Toimintalinjan. hankkeiden eteneminen suhteessa kuluneeseen aikaan ja arvioituun tavoitteiden saavuttamiseen. Toimintalinjan. hankekokonaisuudessa valta osa hankkeista etenee vuoden 20 kyselyn perusteella hyvin tavoitteiden saavuttamisen suhteen. Verrattuna edellisen vuoden tilanteeseen hankkeet ovat myös kirineet aikatauluaan kiinni projektin keston edetessä. Jo päättyneistä hankkeista 9 raportoi saavuttaneensa tavoitteensa ja 8 ja hanketta puolestaan arvio 9 saavuttaneensa tavoitteensa 90 prosenttisesti. Vain pienessä osassa jo päättyneistä hankkeista tavoitteiden saavuttamisessa on epäonnistuttu. Huomionarvoista on myös se, että lähellä projektin päättymistä (80 % - 90 % ajasta kulunut) olevista hankkeista valtaosa on tavoitteiden saavuttamisen suhteen täysin aikataulussaan tai jopa sitä edellä. Lisäksi varsin suuri osa vielä kesken olevista hankkeista (5 hanketta) raportoi jo saavuttaneensa tavoitteensa 00 prosenttisesti. 9 On selvää, että kaikki hankkeet eivät etene tavoitteiden toteutumisen ja projektin ajallisen keston suhteen lineaarisesti ja varsinkin hankkeen alussa usein jäädään tavoiteaikataulusta. Tarkastelu auttaa kuitenkin hahmottamaan toimintalinjan hankkeiden etenemistä ja arvioimaan sitä, missä määrin hankkeet tuleva saavuttamaan toiminta-aikansa puitteissa niille asetetut tavoitteet - etenkin mitä pidempi aika projektin kokonaisajasta on kulunut.

37 3.2 Toimintalinja 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Toimintalinjan 2 tavoitteena on työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy ja rakenteellisen työttömyyden vähentäminen. Toimenpiteitä on suunnattu erityisesti pitkittyneen työttömyyden ja sen seurausvaikutusten lievittämiseen. Syrjäytymistä ehkäistään edistämällä työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien erityisen vaikeasti työllistettävien työllistymistä. Väestön ikärakenteen muuttuessa on erityishuomiota kiinnitetty sekä ikääntyvien että nuorempien ikäluokkien kiinnittymisen työmarkkinoille. Nuorten osalta tavoitteena on myös koulutuksen keskeyttämisen ehkäisy osana työllisyysastetavoitteen saavuttamista. Tavoitteena on myös edistää segregaation purkua sekä lisätä tasa-arvoa ja vähentää syrjintää koulutuksessa, työelämässä ja pääsyssä työmarkkinoille. 3.2. Toimintalinjatason indikaattorit Arvioitsijoille ei ole määritelty arviointityössä Toimintalinjaa 2. koskevaa erillisselvitettävää indikaattoria. Toimintalinjan 2 ensimmäinen tavoite liittyy kuitenkin työttömien työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. Tämän tavoitteen toteutumista seurataan vertailemalla aloittaneiden työttömien lukumäärää työttömien sijoittumiseen työhön tai koulutukseen. Toimintalinjan toinen tavoite liittyy syrjäytymisen ehkäisyyn, ja sitä seurataan vertaamalla tuotosindikaattoria syrjäytymisvaarassa olevien aloittavien henkilöiden määrä tulosindikaattoriin syrjäytymisvaarassa olevien sijoittuminen työhön, koulutukseen tai muuhun toimenpiteeseen 3 kk toimenpiteen jälkeen. Kuten edellä ohjelmatason indikaattorin - Työhön, koulutukseen tai muuhun toimenpiteeseen sijoittuminen ESR-toimenpiteen avulla - on todettu, toimenpiteistä sijoittumista kuvaavien indikaattoreiden tuottamisen keskeisenä haasteena on se, että työhön sijoittuneiden osuudesta ei toistaiseksi ole saatavissa luotettavia tietoja. Lisäksi haasteena on ollut se, että syrjäytyneitä ja muita alaryhmiä, ei ole saatu erotelluksi muista ESR-toimenpiteissä olleista. Tällä hetkellä uusi tilastointitapa antaa kuitenkin mahdollisuuden tarkastella ESR työvoimakoulutukseen ja tukityön osallistuneiden syrjäytymisvaarassa olevien sijoittumista työttömäksi 3 kk toimenpiteen jälkeen. Vuosia 2006-200 koskevasta tilastosta näkyy selvästi edellisen ohjelmakauden vaihtumisen vaikutukset toimenpiteissä olleiden henkilöiden määriin nykyisen ohjelmakauden alkuvuosina 2008 ja 2009. Näinä vuosina ESR rahoituksella toteutettuun työvoimakoulutukseen ja tukityön osallistuneiden syrjäytymisvaarassa olevien määrät laskivat hyvin alhaisiksi. Vuonna 2008 ESR-rahoitteisessa tukityössä tai työvoimakoulutuksessa oli yhteensä 6 707 henkilöä ja vuonna 2009 vain 983 henkilöä. Vuonna 200 kyseisten toimenpiteiden kohteena oli yhteensä jo 0 68 henkilöä. 3 kk toimenpiteen jälkeen työttömänä oli vuonna 2008 36 %, vuonna 2009 4 % ja vuonna 200 40 % ESR-rahoitteisessa tukityössä ja työvoimakoulutuksessa olleista. Toimenpiteiden jälkeen työttömänä olleiden suhteellinen osuus on hieman kasvanut edellisen rakennerahastokauden loppuun verrattuna, mikä osaltaan kielii siitä, että sijoittuminen työhön, koulutukseen tai muuhun toimenpiteeseen 3 kk toimenpiteen jälkeen on ollut vähäisempää kuin edellisen rakennerahastokauden lopussa. Tämä selittynee ainakin osittain talous- ja työllisyystilanteen

38 heikkenemisellä, sillä kehitys on ollut samankaltainen myös kansallisessa tukityössä ja työvoimakoulutuksessa. Tosin ESR-rahoitteisissa toimissa ero työttömäksi jääneiden osuuksissa edellisen ohjelmakauden loppuun verrattuna on hieman suurempi kuin kansallisissa toimissa. 50 % 20000 39 % 37 % 36 % 4 % 4 % 40 % 39 % 40 % 5000 3743 36 % 33 % 2008 36 % 30 % 0000 068 20 % 6707 5000 4879 3979 4025 0 % 2386 983 84 0 2006 2007 2008 2009 200 Työvoimakoulutuksessa tai tukityössä olleet yhteensä (ESR) Työttömänä tukityön tai työvoimakoulutuksen jälkeen (ESR) Työttömänä (%) ESR Työttömänä (%) kansallinen 0 % Kuva 24. Työvoimakoulutuksessa ja tukityössä olleiden syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden määrät ja 3 kk toimenpiteen jälkeen työttömänä olevat vuosina 2006-200. (EURA 2007). 3.2.2 Toimintalinjan päämäärien ja tavoitteiden toteutuminen Toimintalinjalla 2 on ohjelma-asiakirjan perusteella 2 päämääräaluetta. Arvioinnissa tehtyjen projektikyselyjen perusteella hankkeiden tärkeimpinä ohjelmatavoitteina painottuivat erityisesti syrjäytymisen ehkäiseminen, työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Syrjäytymisen ehkäisemisessä sekä kasvavassa määrin työllistämisessä ja työmarkkinoilla pysymisen edistämisessä on saavutettu hyviä tuloksia Kevään 20 hankekyselyn perusteella parhaat tulokset hankkeet arvioivat saavuttaneensa juuri näissä tärkeinä pidetyissä tavoitteissa. Määrällisesti eniten tuloksia (erittäin tai melko paljoin tuloksia savutettu) on saavutettu syrjäytymisen ehkäisyn (75 % hankkeista), työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistämisen (64 % hankkeista) sekä nuorten

39 syrjäytymisen ehkäisyn alueilla (58 % hankkeista). Huomion arvoista on se, että edellisen vuoden (200) vastauksiin verrattuna arvioidut tulokset erityisesti työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistämisessä, pitkittyneen työttömyyden ja sen seurausvaikutusten lievittämisessä, työttömien ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä sekä segregaation purussa ovat vuoden aikana parantuneet huomattavasti. Sen sijaan esimerkiksi ikääntyvien ikäluokkien työmarkkinoilla pysymisen turvaamisen ja maahan muuttajien työllistymisen alueilla tulokset eivät juuri ole edellisvuodesta parantuneet. Toimintalinjalla 2 saavutettuja tuloksia eri kehittämisalueilla Syrjäytymisen ehkäiseminen Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen Nuorten syrjäytymisen ehkäisy Nuorempien ikäluokkien työmarkkinoille kiinnittymisen turvaaminen Pitkittyneen työttömyyden ja sen seurausvaikutusten lievittäminen Koulutuksen keskeyttämisen ehkäisy nuorten keskuudessa Työttömien työllistyminen Kohderyhmälle suunnatun toiminnan avulla edistää segregaation purkua Pitkäaikaistyöttömien työllistyminen Rakenteellisen työttömyyden alentaminen Maahanmuuttajien työllistyminen Ikääntyvien ikäluokkien työmarkkinoilla pysymisen turvaaminen 64 % 5 % 58 % 56 % 43 % 42 % 43 % 34 % 39 % 36 % 4 % 3 % 39 % 30 % 33 % 27 % 30 % 23 % 8 % 6 % 2 % % 75 % 73 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 20 erittäin tai melko paljon (n=245) 200 erittäin tai melko paljon (n=25) Kuva 25. Tämän hetkisiä tuloksia toimintalinjan 2 eri kehittämisalueilla. Panostukset nuoriin ovat lisääntyneet selvästi uusissa hankkeissa Kun tarkastellaan eri vuosina käynnistyneiden uusien hankkeiden kohderyhmiä, erityisesti nuorten osuus on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Vuoden 20 hankekyselyn perusteella uusissa ja alkuvaiheessa olevissa hankkeissa lähes puolessa on ensisijaisena kohderyhmänä ollut koulutuksesta työelämään siirtymässä olevat nuoret tai nuoret, jotka eivät omaehtoisesti hakeudu koulutukseen. Erityisesti viimeksi mainittujen osuus hankkeiden kohderyhmänä on edellisistä vuosista kasvanut voimakkaasti. Vastaavasti vaikeasti työllistettävien työnhakijoiden sekä pitkäaikaisyöttömien osuus hankkeiden kohderyhmänä on aiempiin vuosiin nähden

40 vähentynyt. Tämä kielii osaltaan kehittämispainotusten vuosittaisesta vaihtelusta toimintalinjan 2 sisällä. Satsauksen nuoriin näkyvät sekä hankkeiden kohderyhmissä että hankkeiden tuloksissa. Toimintalinja 2. Hankkeiden ensisijaiset kohderyhmät (kohderyhmänä % hankkeista)? Koulutuksesta työelämään siirtymässä olevat nuoret Nuoret, jotka eivät hakeudu omaehtoisesti koulutukseen Vaikeasti työllistyvät työnhakijat, kuten pitkäaikaistyöttömät yms. Yhteistyökumppanit syrjäytymisen ehkäisyssä Nuoret, jotka ovat aikeissa keskeyttää opintonsa Rakennemuutoksen vuoksi työttömäksi joutuneet ja vakavia ongelmia työmarkkinoilla kohtaavat Ikääntyvät työttömät, joilla on matala koulutustaso Epätyypillisen työsuhteen vuoksi ongelmia kohtaavat ja löyhästi työmarkkinoihin kiinnittyneet Työttömät naiset ja miehet hankkeissa, joissa vähennetään sukupuolen mukaista jakoa 50 % 38 % 49 % 48 % 34 % 32 % 45 % 32 % 42 % 42 % 32 % 34 % 40 % 30 % 3 % 33 % 8 % 20 % 24 % 5 % 20 % 25 % 3 % 6 % 0 % 59 % 56 % 0 % 0 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 20 uudet (n= 60) 200 uudet (n= 57) 2009 (n=24) Kuva 26. Toimintalinjan 2. hankkeiden ensisijaiset kohderyhmät vuosina 2009-20 uusien hankkeiden 0 osalta. 3.2.3 Alustavia tuloksia Ohjelman ja hankkeiden elinkaari näkyy tulosten lisääntymisenä Hankkeiden konkreettisina tuotoksina on vuoden 20 projektikyselyn mukaan syntynyt erittäin tai melko paljon uusia menetelmiä, toimintatapoja ja prosesseja 8 %:ssa hankkeista sekä 0 Kuvassa on tarkasteltu dynamiikan esiin nostamiseksi kunakin vuonna uusien, aiemmin vastaamattomien, hankkeiden ensisijaisia kohderyhmiä. Näistä hankkeista valtaosa on vastikään käynnistyneitä.

4 toimijaverkostoja 78 %:ssa hankkeista. Kertaluonteisia koulutuksia, seminaareja yms. on tuotettu 53 %:ssa hankkeista ja hankkeen jälkeenkin toteutettavia koulutusohjelmia 37 %:ssa hankkeista. Lisäksi EURA-tietojen perustella toimintalinjan hankkeissa on tähän mennessä synnytetty 2 232 työpaikkaa ja luotu 234 yritystä. Ohjelman ja hankkeiden elinkaaren mukaisesti hankkeiden aikaan saamat tulokset ja tuotokset ovat lisääntyneet loppua kohden. Toimintalinjan 2 tuotoksia (% hankkeista) Uudet menetelmät, toimintatavat ja prosessit Toimijaverkostot Kertaluonteiset koulutukset, seminaarit yms. Internet-sivustot Koulutusohjelmat, joita toteutetaan hankkeen päättymisen jälkeenkin DVD:t sekä oppaat ja muut julkaisut Uudet työpaikat Uudet yritykset, yhdistykset tai muut työorganisaatiot 53 % 49 % 38 % 28 % 37 % 3 % 27 % 20 % 9 % 4 % 4 % 3 % 8 % 73 % 78 % 70 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 00 % 20 erittäin tai melko paljon (n=245) 200 erittäin tai melko paljon (n=25) Kuva 27. Toimintalinjalla 2.syntyneitä hankkeiden tuotoksia. Taulukko 3. Toimintalinjan 2 kumulatiivisia tunnuslukuja (EURA 2007). Indikaattori 2008 lkm 2009 lkm 200 lkm Aloittaneet henkilöt yhteensä 5 4 30 99 6 3 Projektin päättäneet yhteensä 382 7 075 23 79 Projekteihin mukaan tulleet yritykset 29 2 23 4 9 Uusien työpaikkojen määrä 67 780 2 232 Uusien yritysten määrä 0 29 234

42 Hanketoiminnan merkittävin pysyvä vaikutus on työmarkkinoille pääsyn ja niillä etenemisen helpottuminen Kaiken kaikkiaan toimintalinjan 2. hankkeet näkevät toimintansa merkittävimpänä pysyvänä yleisenä ohjelmatason vaikutuksena työmarkkinoille pääsyn ja niillä etenemisen helpottumisen (70 % hankkeista). 23 % hankkeista näkee puolestaan moniarvoisuuden hyväksymisen edistymisen ja 9 % hankkeista työmarkkinoilla tapahtuvan syrjinnän torjumisen merkittävimmäksi pysyväksi vaikutuksekseen. (Kuva 27). Lisäksi kolmannes hankkeista näkee jonkun muun vaikutuksen hankkeen keskeisimmäksi pysyväksi vaikutukseksi. Vuoden 200 hankekyselyn tuloksiin nähden työmarkkinoille pääsyn helpottuminen hankkeen merkittävimpänä vaikutuksena on hieman lisääntynyt, kun puolestaan moniarvoisuuden edistäminen ja syrjinnän torjunta hankkeen merkittävimpänä vaikutuksena on hieman vähentynyt. Toimintalinja 2. Hankkeiden merkittävin vaikutus (% hankkeista)? Työmarkkinoille pääsyn ja niillä etenemisen helpottaminen 70 % 67 % Moniarvoisuuden hyväksymisen edistäminen työpaikoilla Työmarkkinoilla tapahtuvan syrjinnän torjunta 23 % 28 % 9 % 22 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 00 % 20 (n= 245) 200 (n= 25) Kuva 28. Toimintalinjan 2. hankkeiden merkittävimmät pysyvät ohjelmatason vaikutukset. 3.2.4 Hankkeiden eteneminen Hankkeiden tavoitteista on tähän mennessä saavutettu keskimäärin noin 59 %. Toimintalinjan 2 hankkeet etenevät vuoden 20 hankekyselyn perusteella kohtuullisen hyvin. Kyselyn perusteella hankkeiden kokonaisajasta on kulunut keskimäärin 62 % (vuonna 200 samaan aikaan 48 %) ja hankkeiden tavoitteista on tähän mennessä saavutettu hankevastaavien arvion mukaan keskimäärin 59 % (vuonna 200 samaan aikaan 44 %). Kun tarkastellaan lineaarisesti kulunutta aikaa ja tavoitteiden saavuttamista, on toimintalinjan 2. osalta: 7 % hankkeista tavoitteiden toteutumisen suhteen edellä lineaarista etenemisaikatauluaan (200 = 7 %)

43 8 % hankkeista tavoitteiden toteutumisen suhteen lineaarisessa aikataulussaan (200 = 72 %) ja 2 % hankkeista tavoitteiden toteutumisen suhteen jäljessä lineaarista aikatauluaan (200 = 2 %) Toimintalinja 2. Hankkeiden eteneminen 200 Toimintalinja 2. Hankkeiden eteneminen 20 00 % 3 2 3 00 % 3 8 4 90 % 2 2 90 % 5 5 3 80 % 2 6 80 % 2 2 6 7 9 3 Tavoitteista saavutettu 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 3 5 5 8 2 3 3 9 5 0 9 6 6 6 6 2 8 8 3 3 2 Tavoitteista saavutettu 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 5 3 8 3 2 7 7 5 9 9 2 4 6 5 7 2 20 % 7 7 4 20 % 7 7 3 0 % 9 5 3 0 % 2 7 0 % 0 % 0 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 00 % Projektin kokonaisajasta kulunut 0 % 0 % 0 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 00 % Projektin kokonaisajasta kulunut Kuva 29. Toimintalinjan 2. hankkeiden eteneminen suhteessa kuluneeseen aikaan ja arvioituun tavoitteiden saavuttamiseen (n=25). Toimintalinjan 2. osalta on selkeästi havaittavissa hankkeiden kehitysdynamiikka siitä, miten ne ovat loppuvaiheessa kuroneet tavoitteiden saavuttamisen suhteen kiinni ajallista aikatauluaan. Vuoden 20 kyselyn mukaan 25 hanketta raportoi saavuttaneensa tavoitteensa 00 prosenttisesti. Vastaavasti vain muutama jo päättynyt hanke on saavuttanut tavoitteensa huonommin. Toimintalinjan tämän hetkisen hankekokonaisuuden osalta näyttää vahvasti siltä, että hankkeet tulevat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta saavuttamaan hyvin niille asetetut tavoitteet.

44 3.3 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatioja palvelujärjestelmien kehittäminen Toimintalinjalla 3 kehitetään toimintamalleja ja järjestelmiä tukemaan toimintalinjojen ja 2 tavoitteiden saavuttamista sekä elinikäistä oppimista. Tavoitteena on parantaa koulutuksen työelämävastaavuutta, koulutuksesta työelämään siirtymistä ja työmarkkinoilla tarvittavaa osaamista. Toimintalinjan sisällä parannetaan erityisesti aikuisväestön koulutukseen osallistumisedellytyksiä sekä kehitetään kysyntälähtöisesti työelämän edellyttämän ammattitaidon saavuttamista, työvoiman saatavuutta ja työllistymistä edistäviä työvoimapalvelu-, tiedotus-, ohjaus- ja neuvontajärjestelmiä sekä työelämäläheisiä ja luovuutta edistäviä oppimismalleja. Toimintalinjan tavoitteena on edistää osaamisen kehittämiseen ja tuottavuuden kasvuun tähtäävän toimintaympäristön kehitystä, parantaa ja vahvistaa uuden tiedon ja osaamisen siirtämistä olemassa olevaan yritystoimintaan innovaatioiden edistämiseksi, työn tuottavuuden lisäämiseksi sekä uusien yritysten ja työpaikkojen luomiseksi. Valtakunnallista ja alueellista ennakointitoimintaa juurrutetaan ja vahvistetaan tukemaan strategisia valintoja. Tavoitteena on myös edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä kestävää kehitystä osana osaamis-, palvelu- ja innovaatiojärjestelmien kehittämistä. 3.3. Toimintalinjakohtaiset indikaattorit Aloittaneiden henkilöiden osalta tavoitetaso on edennyt toimintalinjan osalta varsin hyvin ja asiantuntija-arvioiden perusteella asetettu tavoitetaso tullaan todennäköisesti saavuttamaan. Uusien yritysten osalta kehitys on ollut erittäin myönteistä ja asetettu tavoitetaso (600 yritystä) tullaan nykyisellä etenemisvauhdilla ylittämään selkeästi. Uusien työpaikkojen syntymisen tahti on tiivistynyt jonkin verran ohjelman edetessä. Kumulatiivisten toteumatietojen erotus vuosien 2008 ja 2009 osalta oli 284 työpaikkaa ja vastaavasti vuosien 2009 ja 200 erotus oli 369 työpaikkaa. Toimintalinjatasoa kuvaavien indikaattoreiden osalta on seuraavissa kuvissa 28-30 esitetty yleisasetuksen artiklan 37 kohdassa c asetettujen tavoitetasojen ja tämänhetkisen toteumatiedon vertailu sekä vertailu vuosien 2009 ja 200 arviointikierrosten tuloksiin.

45 Kuva 28. Toimintalinja 3: Aloittaneiden henkilöiden kumulatiivinen lukumäärä. Kuva 29. Toimintalinja 3: Uusien yritysten kumulatiivinen lukumäärä.

46 Kuva 30. Toimintalinja 3: Uusien työpaikkojen kumulatiivinen lukumäärä. Toimintalinjakohtaiseksi tuotos- ja tulosindikaattoreiksi on ohjelma-asiakirjassa asetettu toimintalinja 3:n osalta seuraavat: Tuotosindikaattori : Neuvonta-, ohjaus- ja osaamisjärjestelmien lukumäärä Tavoite: kpl järjestelmiä ohjelmakauden loppuun mennessä Tulosindikaattori : Neuvonta-, ohjaus- ja osaamisjärjestelmien toimivuus ja hyöty Mittari: Järjestelmien käyttäjistä sen hyödylliseksi kokeneiden %-osuus (200: 55 % ja 203 65 %) Neuvonta-, ohjaus- ja osaamisjärjestelmien kehitystyö on vielä kesken eikä käyttäjien kokemaa hyötyä voida vielä arvioida Valtakunnallisten kehittämisohjelmien vastuuhenkilöiden esittämien tulosten ja kehittämisohjelmien arviointiraporttien pohjalta voidaan todeta, että neuvonta-, ohjaus- ja osaamisjärjestelmien kehittämistyö on edelleen kesken. Näin ollen tulosindikaattorin mukaista seurantatietoa neuvonta-, ohjaus- ja osaamisjärjestelmien toimivuudesta ja käyttäjien kokemasta hyödystä ei ole toistaiseksi vielä saatavilla. Toimintalinjan keskeiset kehittämisalueet keskittyvät tältä osin NUOVE-projektiin, jossa toteutetaan sähköisten koulutusneuvonta- ja uraohjauspalveluiden kehittämistä verkossa. Projektin viimeisimmän arviointiraportin (2/200) mukaan sähköisten palveluiden kehittämisaikataulu on osoittautunut suunniteltua haastavammaksi. Projektin toimenpiteille onkin haettu jatkoaikaa vuoden 202 loppuun asti ja arvioiden perusteella valmiit tuotteet ovat kansalaisten ja viranomaisten käytössä vuosien 202-203 aikana. Projektin lopputuotteena on syntymässä seuraavat sähköiset palvelujärjestelmät: Koulutusneuvonnan ja uraohjauksen www-sivusto kansalaisille

47 Koulutusneuvonnan ja uraohjauksen asiakaspalveluratkaisu TE-toimistojen, Opetushallituksen sekä Cimon työntekijöille Valtakunnallinen ammatinvalinnan ja uraohjauksen puhelinpalvelu Videon välityksellä tapahtuva ammatinvalinta- ja uraohjauspalvelu kansalaisille Edellä mainittujen tuotteiden toteuttaminen ruotsin kielellä Yrityssuomi.fi portaalin kehittämistyöstä vastaavan kehittämisohjelman toimesta on kerätty jo neuvontajärjestelmästä koettuja käyttäjähyötyjä. Kuten alla olevasta koosteesta käy ilmi, on vastaajien lukumäärä ollut melko alhainen suhteessa kävijämääriin, mutta tulokset antavat kuitenkin hyvän suuntaviivan järjestelmän hyödyllisyydestä. Hyötyä mittaavassa kysymyksessä on käytetty asteikkoa -5, jossa = erittäin vähän hyötyä ja 5 = erittäin paljon hyötyä. Yrityssuomi.fi alustaa ollaan parhaillaan uudistamassa ja uudistustyön yhteydessä tullaan tekemään laajempia käytettävyyskyselyjä. Yritys-Suomi -portaali Asiantuntijahaku Talousapu Kävijämäärä 263.248 20.25 9.500 Vastaajien lukumäärä 234 43 96 Koettu hyöty (tavoite) 3,8 3,3 3,5 Koettu hyöty (toteuma) 4,0 3,8 3,9 Tuotosindikaattori 2: Koulutettujen työpaikkaohjaajien ja opettajien lukumäärä Tavoite: 200 mennessä 8400 työpaikkaohjaajaa ja 350 opettajaa, ohjelmakauden loppuun mennessä 28000 työpaikkaohjaajaa ja 4500 opettajaa. Tulosindikaattori 2: Koulutettujen työpaikkaohjaajien ja opettajien koulutuksesta kokema hyöty. Mittari: 80 % koulutetuista työpaikkaohjaajista ja opettajista kokee koulutuksesta olleen hyötyä. Koulutettujen työpaikkaohjaajien ja opettajien toteumaindikaattorit sekä ohjelmakauden alussa asetetut tavoitteet käyvät ilmi alla olevasta kuvasta. Koulutettujen työpaikkaohjaajien osalta asetettu tavoitetaso on ylimitoitettu, kuten aiempina arviointivuosina on jo tullut todetuksi. Koulutetun opetushenkilöstön osalta tavoitetaso on ylitetty. Lähde: Jaana Lappi työ- ja elinkeinoministeriö sekä Yrityssuomi.fi portaalin ylläpidosta vuoteen 200 asti vastannut PKT-säätiö.

48 Kuva 3. Koulutettujen työpaikkaohjaajien ja opettajien lukumäärä: tilanne vs. tavoitteet. Koulutettujen työpaikkaohjaajien ja opettajien kokema hyöty koulutuksista on pysynyt edelleen korkealla tasolla. Koulutettujen työpaikkaohjaajien ja opettajien koulutuksesta saamaa hyötyä ei vuoden 2009 arviointikierroksen yhteydessä pystytty arvioimaan, koska aloittaneita hankkeita ja koulutuksiin osallistuneita henkilöitä oli vielä liian vähän. Vuonna 200 työpaikkaohjaajien ja opettajia kouluttavien hankkeiden projektipäälliköitä pyydettiin lähettämään koostetietoja eri koulutustapahtumista kerätyistä palautteista. Viime vuonna koulutuspalautteita saatiin yhteensä seitsemältä hankkeelta, joiden kautta koulutuksiin oli osallistunut yhteensä 522 henkilöä. Näiden henkilöiden antaman palautteen perusteella 89 prosenttia koulutetuista työpaikkaohjaajista ja opettajista koki koulutuksesta olleen hyötyä omien työtehtäviensä kannalta. Vuonna 20 tiedonkeruu toteutettiin vastaavalla tavalla. Koulutuspalautteita saatiin yhteensä kuudelta hankkeelta, joiden kautta koulutuksiin oli osallistunut yhteensä 437 henkilöä. Annetun palautteen perusteella 88 prosenttia koulutetuista työpaikkaohjaajista ja opettajista koki koulutuksesta olleen hyötyä omien työtehtäviensä kannalta. 3.3.2 Toimintalinjakohtaiset tuotokset, tulokset ja vaikutukset Toimintalinjakohtaiset, tuloksia kartoittavat kysymykset oli arviointikyselyssä jaettu kolmeen eri kategoriaan. Määräävänä tekijänä oli jo edellä esitelty jako a) Ennakoinnin kehittämiseen, b)

49 Innovaatiojärjestelmän kehittämiseen sekä c) Koulutus- ja työvoimapalvelujen kehittämiseen suuntautuneisiin hankkeisiin. Toimintalinjakohtaisia tuloksia kartoitettiin ensimmäisen kerran vuoden 200 kyselyssä, joten tässä luvussa on verrattu toimintalinjojen eri kategorioiden vastauksia vuosien 200 ja 20 välillä. Ennakointitoimintaa kehittäviä hankkeita on toimintalinja kolmen sisällä suhteellisesti vähiten. Vuonna 200 kyselyyn vastanneista toimintalinja 3:n hankkeista 22 ilmoitti hankkeensa keskittyvän ennakointitoiminnan kehittämiseen. Vuonna 20 ennakointitoimintaa toteuttaneita hankkeita kyselyyn vastasi yhteensä 30 kappaletta. Arviot ennakointitoiminnan kehittämisen tuloksista ovat muuttuneet merkittävästi vuoden 200 kyselyyn verrattuna. Viime vuonna kysymykseen vastanneet hankkeet nostivat keskeisiksi tuloksiksi ennakointitoiminnan mallien ja työkalujen kehittymisen sekä ennakointitiedon osaamisen vahvistumisen. Vuoden 20 kyselyssä vastaavat arviot ovat pudonneet merkittävästi ja keskeisimpinä tuloksia nähdään ennakointitiedon laadun parantuminen sekä sen parempi hyödyntäminen. Tulos saattaa osittain heijastella myös hankkeiden kehitystoiminnan elinkaaren tuloksia, jossa on siirrytty työkalujen ja osaamisen kehittämisestä kohti niiden käyttöönottoa. Kuva 32. Ennakointitoiminnan kehittämisen tulokset 200 ja 20 Vuonna 200 kyselyyn vastanneista toimintalinja 3:n hankkeista 7 ilmoitti hankkeensa keskittyvän innovaatiojärjestelmän kehittämiseen. Vuonna 20 innovaatiojärjestelmän kehittämiseen keskittyneitä hankkeita kyselyyn vastasi yhteensä 86 kappaletta. Innovaatiojärjestelmän kehittämiseen liittyvät tulokset ovat hankkeiden arvioiden mukaan parantuneet kautta linjan. Keskeisimpinä tuloksina nähdään edelleen innovaatiotoiminnan verkostojen kehittyminen sekä verkostoissa mukana olevien tahojen yhteistyön parantuminen.

50 Merkittävin yksittäinen muutos tuloksissa on tapahtunut tiedon tuottamisen ja osaamisen siirtämisen tehostumisessa. Kehittämistoiminnan avulla tehostuneet innovaatioverkostot tuottavat näkemysten mukaan nyt siis selkeämmin lisäarvoa verkoston toimijoille tiedon tuottamisen ja osaamisen siirron kautta. Lisäksi arviot uusien seulonta- ja arviointijärjestelmien kehittymisestä ovat parantuneet viime vuodesta merkittävästi. Kuva 33. Innovaatiojärjestelmän kehittämisen tulokset 200 ja 20. Koulutus- ja työvoimapalvelujen kehittämiseen tähtääviä hankkeita on toimintalinja kolmessa selvästi määrällisesti eniten. Vuonna 200 kyselyyn vastanneista toimintalinja 3:n hankkeista 5 ilmoitti hankkeensa keskittyvän koulutus- ja työvoimapalvelujen kehittämiseen. Vuonna 20 koulutus- ja työvoimapalvelujen kehittämiseen keskittyneitä hankkeita kyselyyn vastasi yhteensä 203 kappaletta. Merkittävimmät edistysaskeleet tuloksissa on kyselyn perusteella otettu koulutuksen ja työelämän välisen yhteistyön kehittymisessä. Yhteistyö toimijoiden välillä on arvioiden perusteella lisääntynyt, uudenlaisia yhteistyömalleja on saatu kehitettyä ja työelämän kehittämis- ja palveluosaaminen on vahvistunut oppilaitoksissa ja korkeakouluissa. Tulosten perusteella näyttääkin siltä, että toimintalinja kolmen hankkeet ovat toteuttamassa erittäin hyvin toimintalinjakohtaisia tavoitteita, jotka liittyvät nimenomaan koulutuksen työelämävastaavuuden kehittämiseen sekä työmarkkinoilla tarvittavan osaamisen lisäämiseen. Merkillepantavaa kuitenkin on, että arviot työllistymistä edistävien menetelmien kehittymisestä ovat ainoana tekijänä polkeneet paikallaan.

5 Kuva 34. Koulutus- ja työvoimapalvelujen kehittämisen tulokset 200 ja 20 3.3.3 Toimintalinjan hankkeiden eteneminen Koulutus- ja työvoimapalvelujen kehittämiseen tähtäävien hankkeiden suhteellinen osuus on kasvanut edelleen. Vuonna 200 hankkeiden osuus toimintalinja 3:n hankemäärästä oli 60,4 prosenttia ja vastaavasti vuonna 20 64,8 prosenttia. Hankkeiden asettamista tavoitteista on keskimäärin 70-90 % saavutettu. (30-50 % vuonna 200). Hankesalkun tavoitteiden toteutumisen eteneminen lineaarisella aikajanalla tarkasteltuna on erinomainen.

52 Kuva 35. Toimintalinja 3:n hankkeiden yleiset tavoitepäämäärät (hankekanta 20) Käynnissä olevien hankkeiden tavoitteista on tähän mennessä saavutettu noin 58 % Toimintalinjan 3 hankkeet ovat edenneen kokonaisuutena tasapainoisesti lähes lineaarista etenemispolkua noudattaen. Hankekyselyn perusteella kyselyyn vastanneiden hankkeiden kokonaisajasta on kulunut keskimäärin 6 % (200: 47 %) ja hankkeiden tavoitteista on tähän mennessä saavutettu hankevastaavien arvion mukaan noin 58 % (200: 44 %). Toimintalinjan hankkeet etenevät lineaarisesti tavoitteiden ja käytössä olevan ajan suhteen Toimintalinjan 3. hankesalkku näyttää tasapainoiselta eikä merkittäviä poikkeamia kuviossa esiinny. Projektin kokonaisajan käyttäneitä ja selvästi (50 % tai alle) tavoitteista jääneitä hankkeita ei tänä vuonna ole yhtäkään. On selvää, että kaikki hankkeet eivät etene tavoitteiden toteutumisen ja projektin ajallisen keston suhteen lineaarisesti ja varsinkin hankkeen alussa usein jäädään tavoiteaikataulusta. Tarkastelu auttaa kuitenkin hahmottamaan toimintalinjan hankkeiden etenemistä ja arvioimaan sitä, missä määrin hankkeet tuleva saavuttamaan toiminta-aikansa puitteissa niille asetetut tavoitteet - etenkin mitä pidempi aika projektin kokonaisajasta on kulunut.

53 Toimintalinja 3. Hankkeiden eteneminen 200 Toimintalinja 3. Hankkeiden eteneminen 20 00 % 3 00 % 5 6 90 % 90 % 6 4 20 5 80 % 5 5 2 80 % 2 9 2 4 6 Tavoitteista saavutettu 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 5 6 3 9 9 3 3 20 9 7 6 7 2 5 2 Tavoitteista saavutettu 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 2 8 2 2 8 6 2 5 6 5 4 4 4 2 28 2 0 3 3 2 2 20 % 4 5 2 2 20 % 2 5 2 3 0 % 4 5 0 % 8 4 0 % 0 % 0 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 00 % Projektin kokonaisajasta kulunut 0 % 0 % 0 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 00 % Projektin kokonaisajasta kulunut Kuva 36. Hankkeiden tavoitteiden saavuttaminen suhteessa hankkeiden käytettyyn kokonaisaikaan

54 3.4 Toimintalinja 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESRtoiminnassa Toimintalinjassa 4 toteutetaan kansainvälistä yhteistyötä viranomaisten ja alueiden kesken sekä alueellisten, temaattisten ja kansallisten verkostojen kesken. Projektitason kansainvälistä yhteistyötä toteutetaan toimintalinjojen 3 hankkeissa, joissa se on tarkoituksenmukaista ja joissa sen arvioidaan tuovan lisäarvoa. Toimintalinjan 4 sisältö jakautuu kahteen osaan: a) työperusteisen maahan muuton edistämiseen ja b) hyvien käytäntöjen etsimiseen ja levittämiseen. Työperusteiseen maahanmuuttoon liittyvän yhteistyön tavoitteena on turvata työvoiman saatavuutta tulevaisuudessa. Työvoimakapeikkojen ehkäisemisen lisäksi tavoitteena on turvata talouden kasvua edistämällä myös korkeasti koulutetun ja muun osaavan työvoiman kansainvälistä vuorovaikutusta. Hyvien käytäntöjen etsimiseen ja levittämiseen liittyvällä kansainvälisellä yhteistyöllä jatketaan Equal-yhteisöaloitteessa kehitettyä toimintaa, mutta laaja-alaisemmin ja kautta 2000 2006 yksinkertaisemmalla hallinnollisella rakenteella. Lissabonin strategia antaa kaikille EU-maille yhteiset tavoitteet työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Jäsenmaiden erilainen historia ja erilaiset käytännöt ovat rikkaus, jotka mahdollistavat toinen toiselta oppimisen ja uusien, omassa maassa soveltamiskelpoisten ideoiden saamisen muilta yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. 3.4. Toimintalinjakohtaiset indikaattorit Toimintalinja neljälle asetetut indikaattorit on todettu jo vuosien 2009 ja 200 arviointikierroksen yhteydessä haastaviksi kahdesta eri syystä. Ensinnäkin tuotosindikaattorit kuvaavat asiantilaa, joka käytännössä on todennettavissa vasta ohjelmakauden päätyttyä, joten niiden osalta arvioiden esittäminen perustuu vain olemassa olevaan tilanteen kehittymistä kuvaavaan tietoon. Toiseksi tulosindikaattori, joka kuvaa maahanmuuttajien työllistymistä yrityksiin ratkaisuna yritysten rekrytointivaikeuksiin on taloudellisen tilanteen heikentymisen myötä hankala mittari. Taloudellisen tilanteen asteittainen elpyminen ei ole toimintalinjan valtakunnallisen kehittämisohjelman asiantuntijan mukaan vielä toistaiseksi muuttanut tilannetta. Toimintalinjakohtaiseksi tuotos- ja tulosindikaattoreiksi on ohjelma-asiakirjassa asetettu toimintalinja 4:n osalta seuraavat: Tuotosindikaattori : Maahanmuuttajien suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään siirtymistä tukeva opastusjärjestelmä. Tavoite: Yksi () järjestelmä ohjelmakauden loppuun mennessä

55 Maahanmuuttajille tarkoitettua opastusjärjestelmää kehitetään yksittäisissä alueellisissa kehittämishankkeissa, joita pyritään koordinoimaan ja tukemaan kansallisella tasolla kahden sisäasiainministeriön hallinnoiman tukirakenneprojektin (MATTO- ja ALPO-hankkeet) kautta. Tukirakenneprojektit tai niiden kumppanuushankkeet eivät siis yksissään kehitä yksittäistä kansallista palvelujärjestelmää, vaan jotain tiettyä osiota siitä pääosin paikallisesta tai seudullisesta näkökulmasta. Esimerkiksi ALPO-tukirakenneprojekti on parhaillaan aloittamassa uuden kotouttamislain mukaista alkuvaiheen ohjaus- ja neuvontajärjestelmän rakentamista, josta saatetaan yksittäisiä hyviä käytäntöjä ottaa myös osaksi kansallista palvelujärjestelmää. Maahanmuuttajiin kohdistuvia hankkeita rahoitetaan ESR-ohjelmassa sekä toimintalinjassa kaksi että toimintalinjassa neljä. Jos tarkastellaan molempien toimintalinjojen saavuttamia tuloksia, voidaan todeta, että hankkeet ovat saavuttaneet näkemyksiensä perusteella edistystä maahanmuuttajia palvelevien opastusjärjestelmien kehittämistyössä. Toimintalinjan neljä sisältämistä hankkeista 50,0 % ilmoitti saavuttaneensa erittäin tai melko paljon tuloksia maahanmuuttajien opastusjärjestelmän kehittämistyössä ja vastaava luku toimintalinja kahden osalta oli 29 prosenttia. Indikaattoriin vasten peilaten voidaan kuitenkin vain todeta, että yhtään laaja-alaista maahanmuuttajien suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään siirtymistä tukevaa opastusjärjestelmää ei ole vielä kehitetty. Kehitystyö tapahtuu tällä hetkellä paikallisissa ja seudullisissa kehittämishankkeissa, joiden tulokset voidaan koota järjestelmätasolle vasta ohjelmakauden loppupuolella. Tulosindikaattori : Maahanmuuttajien työllistyminen yrityksiin ratkaisuna yritysten rekrytointivaikeuksiin. Mittari: Viisi (5) prosenttia mukana olleista yrityksistä on työllistänyt maahanmuuttajan. Kuten eri toimijoiden tiedossa hyvin on, ohjelma-asiakirjan kirjoittamisen jälkeen voimakkaasti huonontunut taloustilanne on vaikuttanut eniten koko ESR-ohjelmassa juuri kyseiseen indikaattoriin. Tarkasteltaessa toimintalinja neljän sisältämien hankkeiden tänä vuonna ilmoittamia tuloksia ja tavoitetasoja ja peilataan niitä viime vuoden arviointikyselyssä kysyttyihin tuloksiin ja tavoitetasoihin, voidaan huomata selkeitä muutoksia. Viime vuoden arviointikyselyssä 28 toimintalinja neljän hanketta ilmoitti, että yhteistyökumppanina olevien yritysten toteumalukumääräksi oli arvioitu 332 yritystä. Hankekohtainen suhdeluku oli siis,9. Vastaavasti tämän vuoden kyselyssä 29 toimintalinja neljän hanketta arvioi yhteistyökumppanina olevien yritysten toteuman olevan ohjelmakauden loppupuolella yhteensä 476. Hankekohtainen suhdeluku on tällöin 6,4. Odotukset yhteistyökumppaniverkoston rakentumisesta ovat siis parantuneet selvästi. Vastaavaa tarkastelutapaa voidaan soveltaa myös maahanmuuttajien rekrytointiin. Viime vuoden arviointikyselyssä 28 hanketta arvioi uuden työvoiman tarpeen olevan yhteistyökumppaniyrityksissä yhteensä 552 henkilöä. Jos tämä luku suhteutetaan viime vuonna

56 arvioituun yhteistyökumppaniyritysten lukumäärään, saadaan suhdeluvuksi noin,7 henkilöä / yritys. Nyt esitettyjen toteuma-arvioiden perusteella tuo vastaava suhdeluku saadaan siis jakamalla arvioitu rekrytoitujen maahanmuuttajien toteuma (33 henkilöä) arvioidulla yhteistyöyritysten toteumalla (476 yritystä), jolloin suhdeluvuksi muodostuu 0,7 henkilöä / yritys. Tämänhetkinen toteumaluku on arviointikyselyn perusteella huomattavasti alhaisempi eli noin 0,5 henkilöä / yritys. Merkillepantavaa on siis huomata, että sekä toteumaa kuvaavat indikaattorit että arviot tulevasta tilanteesta ohjelmakauden päättyessä ovat heikentyneet selvästi tai muuttuneet realistisemmiksi. Vuonna 2009 toteutetussa suunnitteluvaiheen tilannetta kartoittavassa kyselyssä vastaavat indikaattoriluvut olivat huomattavasti korkeampia. Toimintalinja neljän maahanmuuttohankkeita koordinoivan MATTO-hankkeen projektipäällikön näkemysten mukaan kehittämisohjelma on edennyt kohtuullisesti huolimatta taloudellisen taantuman aiheuttamasta talouden notkahduksesta ja työvoiman tarpeen vähenemisestä. Projektipäällikön arvioiden mukaan kehittämisohjelma on onnistunut erityisesti eri toimijoiden (myös muiden kuin ESR-toimijoiden) välisen yhteistyön kehittämisessä sekä työperusteiseen maahanmuuttoon liittyvien ongelmakohtien tunnistamisessa. Näiden tekijöiden tunnistaminen ja osoittaminen näkyviksi on arvokasta ennakointityötä työvoiman tarpeen jälleen lähtiessä kasvamaan.

57 Kuva 39. Toimintalinja 4 Hankkeiden nykytilanne määrällisten tulosten osalta ja odotukset tulevasta 2 Tuotosindikaattori 2: ESR-toiminnalla kehitettyjen hyvien käytäntöjen lukumäärä Tavoite: Seitsemän (7) hyvää käytäntöä etsitty ja levitetty kauden aikana Edellisinä arviointivuosina yllämainittua indikaattoria on tarkasteltu sekä koko ohjelmatasolla että toimintalinja neljän osalta. Ohjelmatason tarkastelussa on hyödynnetty hankkeiden antamia arvioita siitä, onnistuvatko ne tuomaan vähintään yhden hyvän käytännön kansalliseen levitykseen muiden maiden ESR-hankkeista. Viime vuoden arviointikyselyn tuloksista kävi ilmi, että varmuudella hyviä käytäntöjä tunnistavia ja maahantuovia hankkeita oli yhteensä 2,4 prosenttia ja jokseenkin varmoja hankkeita oli yhteensä 9,7 prosenttia. Tämän vuoden arviointikyselyssä varmuudella hyviä käytäntöjä tunnistavia ja maahantuovia hankkeita oli yhteensä 2,0 prosenttia ja jokseenkin varmoja hankkeita oli yhteensä,6 prosenttia. Toimintalinja neljän hankkeiden osalta vastaavat tunnusluvut ovat 3,5 prosenttia (varmuudella tunnistavat ja tuovat) sekä 3, prosenttia (jokseenkin varmat hankkeet). Toimintalinja neljän sisällä tavoitetaso on siis hieman korkeampi kuin ohjelmatasolla keskimäärin, mutta hankesalkun kokokin on huomattavasti muita toimintalinjoja pienempi. Toimintalinjan 4 hankkeet raportoivat kyselyssä selvästi muita toimintalinjoja enemmän hyvien käytäntöjen levittämiseen liittyvistä esteistä. Hankkeet nostavat esiin erityisesti käytettävissä olevan rahoituksen niukkuuteen, kohdeorganisaatioiden sitoutumisen puutteeseen sekä taustaorganisaatioiden alhaiseen sitoutumisasteeseen. 3.4.2 Toimintalinjakohtaiset tuotokset, tulokset ja vaikutukset Alla olevissa kuvissa 40-42 on tarkasteltu sekä toimintalinja kahden että toimintalinja neljän sisältämiä maahanmuuttajahankkeita sekä näiden arvioita saavutetuista tuloksista. Kuviin on koottu mukaan myös vuoden 200 kyselyn vastaavat tulokset. Toimintalinja neljän tulosten osalta voidaan todeta, että hankevetäjien arviot saavutetuista tuloksista ovat parantuneet kautta linjan. Ainoastaan arviot palvelujärjestelmän kehittämistyön osalta ovat laskeneet, mikä osittain kertoo siitä, että kehittämistyötä tehdään lähinnä paikallisesti. Toimintalinja kahden osalta hankevetäjien arviot saavutetuista tuloksista ovat parantuneet kaikilla osa-alueilla. Tuloksista käy ilmi hyvin se, että toimintalinjan hankkeet keskittyvät painopisteensä mukaisesti erityisesti maahanmuuttajien integroitumiseen sekä yhteiskuntaan että työelämään. 2 Huomio: Neljäs kohta ylhäältä eli maahanmuuttajien osuus projektien kohdehenkilöistä on ilmoitettu prosenttiosuutena.

58 Kuva 40. Toimintalinja 4 Maahanmuuttohankkeiden saavuttamia tuloksia 200 ja 20 Kuva 4. Toimintalinja 2 Maahanmuuttohankkeiden saavuttamia tuloksia 200 ja 20

59 Kuva 42. Toimintalinjat 2 ja 4 Maahanmuuttohankkeiden saavuttamia yhteistuloksia 200 ja 20 3.4.3 Toimintalinjan hankkeiden eteneminen Tavoitteiden toteutumista lineaarisella aikajanalla on seurannut noin 64 % (200: 70 %) hankkeista. Noin 32 prosenttia hankkeista on edelleen tavoitteiden toteutumisen osalta jäljessä lineaarisesta aikataulusta, mikä on eniten toimintalinjakohtaisessa tarkastelussa. Hankkeiden alkuvaiheessa toimintaympäristön muutoksesta syntyneet haasteet vaikuttavat siis edelleen hankkeiden tavoitetasoihin ja etenemiseen. Arviot eri tulosindikaattoreiden toteumatasoista ovat hankekyselyn perusteella selkeästi muuttuneet realistisemmiksi, mutta mitä ilmeisemmin näiden pohjalta ei ole tehty juurikaan tavoitetasojen muutoksia. Toimintalinjan 4 hankkeiden epälineaarinen eteneminen jatkuu edelleen Toimintalinjan 4 hankkeissa tavoitteiden saavuttaminen lineaarisessa etenemisessä oli viime vuoden kyselyn perusteella selvästi muista poikkeavaa. Nyt tulosten perusteella näyttää siltä, että asetettuja tavoitteita ja tavoitetasoja on onnistuttu hieman täsmentämään, vaikkakin 32 prosenttia hankkeista on edelleen lineaarista etenemisaikataulua jäljessä. Hankkeiden