Arviointisuunnitelman ensimmäisen toimeenpanovuoden (v. 2008) toteutus. Arviointiraportti

Transkriptio

1 TOIMINTALINJA 1: TYÖORGANISAATIOIDEN, TYÖSSÄ OLEVAN TYÖVOIMAN JA YRITYSTEN KEHITTÄMINEN SEKÄ YRITTÄJYYDEN LISÄÄMINEN Arviointisuunnitelman ensimmäisen toimeenpanovuoden (v. 2008) toteutus. Arviointiraportti Helsingin kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus, LTT-Tutkimuspalvelut Jari Karjalainen & Mikko Valtakari 1

2 ARVIOINTIRAPORTIN SISÄLTÖ TOIMINTALINJA 1: TYÖORGANISAATIOIDEN, TYÖSSÄ OLEVAN TYÖVOIMAN JA YRITYSTEN KEHITTÄMINEN SEKÄ YRITTÄJYYDEN LISÄÄMINEN Ohjelmatason indikaattori: Osallistujien valmiuksien ja osaamisen paraneminen Toimintalinjan indikaattorit Toimintalinjan toimeenpanon arviointi Toimintalinjan konteksti ja relevanssi Toimintalinjan toteutuminen Alustavat tulokset ja vaikutukset Johtopäätökset OSA II Toimintalinja 1. Seuranta- ja arviointijärjestelmän kuvaus Yleistä arviointitehtävän luonteesta Toimintalinjan jatkuvaa arviointia tukevan indikaattori- ja seurantajärjestelmän rakentamisen perusteita Indikaattori- ja seurantajärjestelmän rakenne Toimintalinjan toimeenpanon seurantaindikaattorit Erillisselvitettävät toimintalinjakohtaiset indikaattorit Ohjelmatason indikaattori - Osallistujien valmiuksien ja osaamisen paraneminen Indikaattoreihin ja seurantaan liittyviä haasteita

3 TOIMINTALINJA 1: TYÖORGANISAATIOIDEN, TYÖSSÄ OLEVAN TYÖVOIMAN JA YRITYSTEN KEHITTÄMINEN SEKÄ YRITTÄJYYDEN LISÄÄMINEN Toimintalinjan 1. tavoitteena on kehittää työorganisaatioiden, erityisesti pk-yritysten, valmiuksia ennakoida ja hallita globalisaation, teknologisen kehityksen ja työvoiman ikääntymisen aiheuttamaa rakennemuutosta sekä reagoida muutostilanteisiin. Tavoitteena on turvata työvoiman työssä pysyminen ja työvoiman saatavuus myös muutostilanteissa. ESR-toimia pyritään toimintalinjassa kohdentamaan erityisesti sellaisille toimialoille ja henkilöryhmille, joilla toimintaympäristön ja rakennemuutoksen aiheuttama kehittämis- ja muutostarve on suurin. Muutosten hallitsemiseksi ja ennakoimiseksi pyritään toimintalinjassa kehittämään työorganisaatioiden toimivuutta ja laatua, osaamista, työhyvinvointia ja työssä jaksamista sekä innovatiivisuutta. Lisäksi toimintalinjassa pyritään parantamaan pk-yritysten kasvupotentiaalia ja kansainvälistymisvalmiuksia sekä tukemaan uuden yrittäjyyden ja yritystoiminnan syntymistä. Henkilöstön ja työorganisaation toimivuuden ja laadun kehittämisestä pyritään saamaan pysyvä toimintatapa pk-yrityksissä. Pitkällä tähtäimellä päämääränä on tuottavuuden paraneminen laadullisesti kestävällä tavalla sekä työllisyyden, kasvun ja kilpailukyvyn paraneminen. 1. Ohjelmatason indikaattori: Osallistujien valmiuksien ja osaamisen paraneminen Toimintalinjan 1 evaluaattorin erillisselvitettävä ohjelmatason indikaattori oli osallistujien valmiuksien ja osaamisen paraneminen. Osallistujien valmiuksien ja osaamisen paranemista kuvaavat seurantaindikaattorit tuotetaan OPAL järjestelmästä saatavan tiedon avulla. Indikaattorit kuvaavat ESR- koulutusten onnistumista sekä vaikutusta osallistujien kokemaan koulutuksen hyötyyn ja ammattitaidon lisääntymiseen. OPAL-järjestelmä tuottaa ennalta sovitut valmiit taulukkopohjaiset perustulosteet. Palautetta on mahdollista tarkastella varsin monipuolisesti: ajankohdan, alueen, koulutuksen sisällön, koulutuksen hankkijan tai koulutuksen järjestäjän mukaan. Vuoden 2008 päättyneiden koulutusten osalta OPAL-palautetiedot koskevat vielä edellisen ohjelmakauden hankkeita. Täten nykyistä rakennerahastokautta koskevia OPAL-palautetietoja on mahdollista käyttää vasta kuluvan vuoden tietojen (2009) osalta. Vuonna 2008 päättyneiden edellisen kauden ESR-hankkeiden tietoja voidaan kuitenkin käyttää vertailu- ja lähtökohtatietoina nykyisen ohjelmakauden osallistujien valmiuksien ja osaamisen paranemisen indikaattoriseurannalle. Edellisen rakennerahastokauden ESR-koulutusten OPAL-palautteen 1 perusteella vuonna 2008 koulutukseen osallistuneista yli kaksi kolmasosaa (68 %) arvioi voivansa hyödyntää koulutuksessa oppimaansa työelämässä hyvin tai erinomaisesti. Lähes kolme neljäsosaa (72 %) osallistuneista katsoi koulutuksen myös onnistuneen kokonaisuutena hyvin tai erinomaisesti. Ammatillisiin koulutuksiin osallistuneista 64 % katsoi koulutuksen lisänneen ammattitaitoaan hyvin tai erinomaisesti. Valmentaviin koulutuksiin osallistuneista 74 % katsoi, että heidän 1 Tiedot pohjautuvat 71 ammatillisen koulutuksen ja 54 valmentavan koulutuksen kursseihin osallistuneiden vastauksiin (n= 1178). 3

4 oppimistarpeensa, aikaisempi koulutuksensa ja työkokemuksensa on huomioitu henkilökohtaista opintosuunnitelmaa (HOPS) laadittaessa hyvin tai erinomaisesti.. 2. Toimintalinjan indikaattorit Tavoite 1. Työorganisaatioiden henkilöstön työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen kehittäminen Toimintalinjan tulosindikaattoreiksi on tavoitteen 1 osalta määritelty ohjelma-asiakirjassa 1) sairauspoissaolojen määrä kohdeorganisaatioissa ja 2) työntekijöiden kokema työssäjaksamisen ja viihtyvyyden lisääntyminen kohdeorganisaatioissa. Vuoden 2008 osalta tässä raportissa esitetyt indikaattorit kuvaavat kohdeyritysten ensimmäisen vuoden lähtötasoja ESR-hankkeen käynnistyessä. 2 Organisaatiotason näkemykset Vastanneita 11. Sairauspoissaoloja toimipaikoissa henkilöä kohden vuonna 2008 oli keskimäärin 7,2 päivää. Asteikolla 1-10, kohdeyritys/-organisaatio panosti vuonna 2008 henkilöstön osaamisen ja työkyvyn kehittämiseen keskimäärin arvosanalla 7,2. Hankkeella, johon organisaatiot osallistuvat, pyritään edistämään erityisesti henkistä jaksamista ja hyvinvointia sekä psyykkisen terveyttä. Työyhteisön toiminnan kehittäminen nähdään myös tärkeänä. Sen sijaan konkreettisemmat asiat kuten työympäristö, työolot ja työn organisointi eivät nouse tavoitteina yhtä korkealle. Henkilöstön näkemykset Vastanneita 53, heistä 49 % (26) iältään vuotiaita. Naisia vastanneista 81 % (43). Nykyisessä työnantajayrityksessä tai yhteisössä työskentelyaika keskimäärin yli 24 vuotta (n=52). Sairauspoissaoloja vastaajat arvioivat heille kertyneen vuonna 2008 keskimäärin 7,9 päivää (n=52), mikä on 1,0 pv/v/hlö alle ohjelma-asiakirjassa määritellyn keskimääräisen lähtötason. Henkilöstöä pyydettiin arvioimaan heille esitettyjen viidentoista oman työyhteisönsä toimintaa ja omaa työtään kuvaavan tekijän tilannetta vuoden 2008 osalta. Annetut tekijät ovat tutkimuskirjallisuudessa keskeisinä pidettyjä ja yleisesti käytettyjä työhyvinvoinnin osatekijöitä. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta katsoi oman osaamisensa, ammattitaitonsa, työnsä laadun sekä työnsä hallinnan olevan hyvä tai erittäin hyvä. Heikoimmaksi annetuista työhyvinvointiin ja jaksamiseen vaikuttavista tekijöistä osoittautui sisäinen tiedonkulku, mitä sitäkin piti kuitenkin hyvänä yli puolet. Tiedonkulun ohella suhteellisesti heikoimmiksi tekijöiksi nähtiin myös johtaminen ja lähiesimiestyö sekä yhteistyö ja vuorovaikutus. 2 Sairauspoissaolojen määrän osalta tavoite: vuonna 2010 poissaoloja 8,5 pv/v/hlö ja vuonna 2013: 8,0 pv/v/hlö. Työntekijöiden kokeman työssä jaksamisen ja viihtyvyyden lisääntyminen osalta tavoite: jaksamisen ja viihtymisen lisääntymistä on kokenut vuonna % ja vuonna 2013: 65 % kohdeorganisaatioiden työntekijöistä. 4

5 Tavoite 2. Uusien yritysten eloonjäämisaste kolme vuotta perustamisen jälkeen Indikaattori on määritelty ESR:n tuella syntyneiden uusien yritysten eloonjäämisasteeksi 3 vuotta perustamisen jälkeen. EURA tietojen perusteella vuonna 2008 on toimintalinjan hankkeissa perustettu yli 1100 uutta yritystä. Näiden yritysten eloonjäämisastetta voidaan kuitenkin seurata vasta vuodesta 2011 alkaen 3. Aineistolähteenä tässä käytetään yritysten tilinpäätöstietoihin perustuvia tietokantoja (Voitto+, Fonecta), mikä mahdollistaa haluttaessa myös muiden yritystason tunnuslukujen seuraamisen. ESR:n tavoitteiden kannalta mielenkiintoisia tunnuslukuja on esim. uusien yritysten henkilöstön määrän kehitys. 3. Toimintalinjan toimeenpanon arviointi 3.1 Toimintalinjan konteksti ja relevanssi Ohjelman/toimintalinjan toteutusympäristön muutokset ja niiden vaikutukset ohjelman painotuksiin Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa yritysten kiinnostus kohdistuu taantuman yli selviämiseen, kasvuun tähtäävät toimet jäävät vähemmälle. Mielenkiinto toiminnan laajentamista ja lisähenkilöstön palkkaamista kohtaan ei ole suurta, pikemminkin tarvetta on henkilöstövähennyksiin ja lomautuksiin. Rahoittajien arvioiden mukaan uuden yrittäjyyden tukeminen on entistäkin ajankohtaisempaa. Tällä hetkellä painopisteenä korostuu työpaikkojen säilyttäminen ja mahdollisina toimenpiteinä lomautusaikainen täsmäkoulutus ja outplacement koulutukset. Epätietoisuutta on kuitenkin siitä, millainen halukkuus yrityksillä on järjestää lomautetuilla koulutusta ja millainen halukkuus lomautetuilla on osallistua koulutuksiin. Rahoittajien keskuudessa alkuperäistä vähäisempää painoarvoa arvioidaan lähiaikoina olevan segrekaation purkamiseen ja työperäiseen maahanmuuttoon liittyvillä toimilla. Työvoimapula arvellaan kohdattavan vasta ohjelmakauden lopussa. Toiminta / toteutusympäristön muutosten vaikutukset hankkeiden valintaan Rahoitus on osin jo ennen taantumaa tehdyillä päätöksillä sidottu useampivuotisiin hankkeisiin ja asiaan vaikuttaa myös se, että monet keväällä 2008 hyväksytyistä hankkeista eivät voineet erilaisista hallinnollisista viiveistä johtuen käynnistyä suunnitellussa aikataulussa. Mikäli taantuma pitkittyy, ennakoivat rahoittajat ympäristön muutoksen kuitenkin näkyvän nykyistä selvemmin hankkeiden painotusten muutoksina. Alueelliset näkökulmat ja työpaikkojen säilyttäminen luonnollisesti korostuvat. Myös yrittäjyyshalukkuuden ja -osaamisen merkitys 3 Tavoitteena on, että ESR-tuella perustettavien yritysten eloonjäämisaste on kolmen vuoden kuluttua perustamisesta 70 %. 5

6 kasvaa edelleen. Osa rahoittajista ilmoittaa jo nyt painottavansa oman alueensa kannalta elvyttäviä hankkeita. Hankkeiden sisällä saattaa näkökulmamuutoksia ilmetä nopeammin ja hankkeiden kohdetoimialat voivat painottua niihin, joilla taantumasta huolimatta on tulevaisuudessa hyvät kasvunäkymät ja siten tarve edistää työvoiman saatavuutta. Toisaalta monet rahoittajien edustajat katsovat kauemmaksi tulevaisuuteen, kuin hankkeiden toteutusaikaan. Erityisesti yrittäjyyskasvatushankkeiden osalta toiminnan tähtäin on verraten kaukana. Opetusministeriön hallinnonalalla painotus on oppilaitoksiin kanavoituvassa rahoituksessa, joten vaikutukset työmarkkinoilta/elinkeinoelämästä tulevat sinne viiveellä. Rahoittajat arvioivat, etteivät hankkeet saa enää kohderyhmiä mukaan samoilla ehdoilla, jotka pätivät hakuvaiheessa vuosina Yritysten ja kuntien voimavarat menevät enemmän selviytymiseen, kuin uuden kehittämiseen ja ne tinkivät vapaaehtoisesta kehittämistoiminnasta. Projekteihin on tällöin myös yhä vaikeampaa saada rahoitusta yrityksistä tai kunnista. 3.2 Toimintalinjan toteutuminen Hallinnoinnin toimivuus Rahoittajatahot pitävät ohjelman toteutuskonseptia edelleen yhtä raskaana ja byrokraattisena, kuin mitä se on ollut aiemmillakin ohjelmakausilla. Projektien toteuttajat pitävät toimeenpanoa hankaloittavana tekijänä erityisesti hakemusten pitkää viranomaiskäsittelyaikaa. Tätä mieltä on 65 % (59) projektikyselyn vastaajista. Myös EURA-järjestelmän toimimattomuus, sen käyttämiseen liittyvän ohjeistuksen viiveet sekä maksatusten viivästyminen koetaan toimeenpanoa hankaloittaviksi tekijöiksi. Sen sijaan esimerkiksi yhteistyökumppaneiden löytämistä ja sitouttamista ei ole koettu hankkeissa ongelmaksi, vaikka rahoittajatahojen edustajat arvioivat taloustilanteen muutoksen tulevan aiheuttamaan jatkossa nykyistä enemmän näihin liittyviä vaikeuksia hankkeille. 6

7 Hankkeista (%) kokenut haittaavan hankkeen toimeenpanoa Hakemuksen pitkä viranomaiskäsittelyaika 65 % Seurantaan ja raportointiin liittyvät hankaluudet Projektisuunnitelman jäykät muuttamismenettelyt Viranomaisohjeistuksen riittämättömyys teknisistä asioista Viranomaisohjeistuksen riittämättömyys sisällöllisistä asioista Viranomaisen jälkimaksatuskäytäntö Hankkeen riittämätön resursointi Hankkeen sisällön ja tavoitteiden haasteellisuus Kohderyhmien kokoamisen ja hankkeeseen sitouttamisen vaikeudet Hankkeen sisäisen johtamisen hankaluudet Puutteet oman taustaorganisaation ESRprojektihallinto-osaamisessa Hankkeen ajoituksen osuvuus suhteessa sen toteutusympäristön tarpeisiin Puutteet oman taustaorganisaation sitoutumisessa hankkeeseen Yhteistyökumppaneiden löytämisen ja hankkeeseen sitouttamisen vaikeudet 37 % 32 % 28 % 27 % 26 % 26 % 21 % 17 % 16 % 14 % 13 % 11 % 9 % 0 % 20 % 40 % 60 % Kuva 1. Hankkeen toimeenpanoa hankaloittavia tekijöitä (Lähde: hankekysely 2009, n=93) Rahoittajan hankeneuvontaa pidetään hankkeen valmisteluvaiheessa tärkeänä. Tosin lähes yhtä tärkeänä pidettiin myös kokemusta aiemmasta hankkeesta. Viimemainittu oli jopa tärkeämpää kuin hankkeen emo-organisaatiolta saatu tuki, mikä kertoo sen, että hankkeita toteuttavat paljolti samat henkilöt kuin aiemminkin. Hankkeiden sisältö Yli puolessa toimintalinjan hankkeista on kyseessä uudenlainen yhdistelmä aiemmissa hankkeissa tunnistettuihin hanketarpeisiin vastaamisesta, ja viidennes hankkeista on suoraan jatkoa edellisen rahoituskauden hankkeelle. Tämä kuvaa samalla myös sitä, että toimintalinjan hankkeiden toteuttajat ovat paljolti samoja yrittäjyyteen ja työorganisaatioiden kehittämiseen suuntautuneita toimijatahoja, kuin aiemmillakin ohjelmakausilla. 7

8 52 % 21 % 25 % 2 % Jatkoa edellisen kauden ESRhankkeelle Sivutuote muussa kuin ESRohjelmassa toteutusta yhteistyöstä Kokonaan uusi yhteistyön ja toiminnan muoto Uudenlainen yhdistelmä aiemmissa hankkeissa tunnistettuja hanketarpeita Kuva 2. Hankkeiden jakauma taustan mukaisesti (Lähde: hankekysely 2009, n= 93) Hanketasolla tavoitteet painottuvat pk-yritysten kasvu ja kilpailukykyedellytysten kehittämiseen, parhaiten omaa hankettaan kuvaavana tätä määritelmää pitää 32 % (30) toimintalinjan hankkeista. Tähän tavoitteeseen liittyy läheisesti työorganisaatioiden toimivuuden, laadun ja tuottavuuden parantaminen jota tavoittelee 25 % (23) hankkeista. Olemassa olevien organisaatioiden toimintaa kehittää jollain lailla siis yli puolet hankkeista. Täysin uusien yritysten synnyttäminen ja yrittäjyysaktiivisuuden parantamisen on myös merkittävä tavoite, mutta edelliseen verrattuna siitä ensisijaisesti tavoittelee hieman harvempi, eli 27 % (25) hankkeista. Työttömyyden kasvaessa yleinen kiinnostus uuden yritystoiminnan syntyä tukevia hankkeita kohtaan kasvaa, mutta työttömänä olevia henkilöitä ei kuitenkaan ole suoraan mainittu toimintalinjan 1 kohderyhmänä Itä- ja Pohjois-Suomen alueosioiden hankkeita lukuun ottamatta. Hankkeiden eteneminen Hankkeet ovat päässeet liikkeelle kokonaisuutena melko hyvin, aktiivisessa toteutusvaiheessa niistä ilmoitti olevansa 73 % (68). Sellaisia hankkeita, joiden toiminta ei vielä ollut alkanut tai sen katsottiin olevan vasta liikkeellelähtövaiheessa, oli yhteensä 26 % (24). Täysin uusien toimintamallien kehittämiseen tähtäävät hankkeet katsovat muita enemmän olevansa toiminnassa vasta käynnistysvaiheessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hankkeiden kohdeorganisaatioiden ja kohdehenkilöiden rekrytointi on vasta käynnissä. Toimintalinjan eteneminen suhteissa tavoitteisiin Ohjelma-asiakirjassa määriteltyinä tuotosindikaattorina käytetään toimintalinjalla kohdeorganisaatioissa toimenpiteiden kohteena olevien henkilöiden lukumäärää 4 sekä ESR:n tuella syntyneiden uusien yritysten lukumäärää. 5 4 Tavoite vuonna henkilöä ja koko kauden aikana yhteensä henkilöä. 5 Tavoite vuonna yritystä ja koko kauden aikana 5600 yritystä. 8

9 Taulukko 1. Toimintalinjan 1 alustavia kumulatiivisia tunnuslukuja v Indikaattori lkm Aloittaneet henkilöt yhteensä Projektin päättäneet yhteensä Projekteihin mukaan tulleet yritykset Uusien työpaikkojen määrä Uusien yritysten määrä Alustavien EURA-tietojen 6 perusteella toimintalinjan hankkeissa aloittaneista henkilöistä oli yrittäjiä 2566 ja työttömiä Naisia aloittaneista oli 50 %. Projekteihin osallistuvat yritykset painottuvat lukumääräisesti alle 5 henkilön yrityksiin, joita oli yhteensä 1770 (55 %). Vaikka toimintalinja 1 kohdistuu yrittäjyyden edistämiseen, syntyi myös muissa toimintalinjoissa uusia yrityksiä yhteensä 91, joka on 7 % kaikista ohjelman piirissä syntyneistä uusista yrityksistä. Toimintalinjan painopistealueittain eniten hankkeita on kohdistunut pk-yritysten kilpailuedellytysten kehittämiseen, uusien yritysten synnyttämiseen sekä työorganisaatioiden kehittämiseen. Rahoittajien näkemysten perusteella toimintaympäristön muutoksen seurauksena tällä hetkellä painopisteenä korostuu erityisesti työpaikkojen säilyttäminen. Toistaiseksi työpaikkojen turvaamiseen ja säilyttämiseen suoraan tähtääviä hankkeita on käynnistynyt vähän, joten jatkossa panostuksia työpaikkojen turvaamiseen tähtääviin hankkeisiin tulisi lisätä. Pk-yritysten kasvu-ja kilpailukykyedellytyksien kehittäminen Uusien yritysten synnyttäminen ja yrittäjyysaktiivisuuden parantaminen Työorganisaatioiden toimivuuden ja laadun ja tuottavuuden parantaminen Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Työmarkkinoiden segregaation purkaminen ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen Työpaikkojen turvaaminen ja säilyttäminen Hankkeiden lukumäärä Kuva 3. Hankkeiden jakautuminen tavoitteiden perusteella toimintalinjan eri paino-pistealueille (n=93). 6 Kyseessä ovat alustavat EURA-järjestelmästä saadut luvut vuodelta Lopulliset luvut ovat käytettävissä huhtikuussa

10 4. Alustavat tulokset ja vaikutukset Hankkeiden tuotoksina on projektikyselyn mukaan jo syntynyt paljon uusia toimintaprosesseja lähes puolessa hankkeista, myös uusia menetelmiä, toimintatapoja tai työkaluja on syntynyt paljon suuressa osassa hankkeita. Tärkeimpinä tuotoksinaan projektit pitävät toimintamalleja, verkostoja ja yhteistyötä sekä tiedotusta ja hankkeiden kohderyhmien tavoittamista. Suurin osa hankkeista ei vielä tässä vaiheessa osaa arvioita toiminnan pysyviä vaikutuksia tarkasti. Ne nostavat kuitenkin esille mm. toimintamallinen kehittämisen, vakiinnuttamisen ja juurruttamisen, työhyvinvoinnin, työssäjaksamisen ja työurien pidentymisen, osaamisen kasvun, yhteistyöfoorumit ja verkostot sekä kannattavan yritystoiminnan ja sen vahvistumisen. Työllisyyden parantamiseen projektit suhtautuvat tällä hetkellä hyvin varovasti, sitä pidetään merkittävimpänä pysyvänä vaikutuksena vain yksittäisten projektien kohdalla. 5. Johtopäätökset Ohjelman toimintaympäristössä on ohjelma-asiakirjan sisällön laatimisajankohtaan nähden tapahtunut perustavaa laatua oleva muutos, kun Suomen talous on muun maailman tavoin taantumassa ja työllisyystilanne heikentymässä. Toimintalinjan 1. osalta muuttuneessa tilanteessa erityisesti työpaikkojen turvaamisen ja säilyttämisen merkitys strategisena painoalueena korostuu. Tämä ei kuitenkaan anna aihetta toimintalinjan tavoitteiden muutoksiin, sillä toimintalinjan laaja-alaisuus mahdollistaa eri painostusten joustavan priorisoinnin esimerkiksi hankevalintoja tehtäessä. Toimintalinjassa on käynnistynyt toistaiseksi vain vähän työpaikkojen turvaamiseen tähtääviä hankkeita, joten jatkossa toimintalinjan painotuksissa ja hankevalinnoissa tulisi yrittäjyyden tukemisen ohella suosia työpaikkojen säilyttämistä tukevia hankkeita. Rahoittajatahojen mukaan tarvetta tällä hetkellä on etenkin lomautusaikaiselle täsmäkoulutukselle sekä outplacement koulutukselle. Muiden toimintalinjojen lailla toimintalinjan käyntiinlähtö on ollut varsin hidas. Keskeisenä syynä hankkeiden käynnistymisen viivästymiseen on ollut hakemusten odotettua pidempi käsittelyaika. Jo käynnistyneet hankkeet raportoivat kuitenkin edenneensä pääsääntöisesti hyvin, sillä kolme neljästä kyselyyn vastanneista hankkeista ilmoitti jo olevansa aktiivisessa toteutusvaiheessa. Toisaalta toimintalinjan hankkeiden toteuttajat ovat paljolti samoja yrittäjyyteen ja työorganisaatioiden kehittämiseen suuntautuneita toimijatahoja (jatkohankkeineen), kuin aiemmillakin ohjelmakausilla, mikä osin selittää hankkeiden nopean käyntiinlähdön. Hallinnoinnin näkökulmasta kuluva rakennerahastokausi, ei näytä byrokratian osalta juurikaan keventyneen edellisiin kausiin verrattuna. Rahoittajaviranomaisilta tullut kritiikki kohdistui erityisesti hallinnointijärjestelmän raskauteen ja monimutkaisuuteen, EURA2007- järjestelmän keskeneräisyyteen, ohjeistuksen sekavuuteen sekä moniportaiseen ja hitaaseen alueosioiden päätöksentekoprosessiin. Haasteeksi on noussut myös valtakunnallisten ohjelmien epäselväksi koettu rooli. 10

11 Hankkeiden tuotoksina on jo nyt syntynyt uusia toimintaprosesseja, menetelmiä ja työkaluja. Toimintalinjakohtaisesti on vielä ennenaikaista arvioida toimintalinjatasolla aikaansaatuja tuloksia ja vaikutuksia. Arvioinnin ensimmäisen vuoden toimeksiannossa työn painopiste on ollut tarkoituksenmukaisten indikaattoreiden sekä systemaattisen seurantajärjestelmän luomisessa. Kyseisiä indikaattoreita sekä seurantajärjestelmän rakennetta on kuvattu tarkemmin raportin II osiossa. Nyt kerätty vuotta 2008 koskeva toimintalinja- ja ohjelmatasoinen indikaattoritieto toimii lähtökohtana ja mittausalustana jatkossa vuosittain tehtävälle seurantatiedon keräämiselle ja toimintalinjan jatkuvalle arvioinnille. 11

12 OSA II Toimintalinja 1. Seuranta- ja arviointijärjestelmän kuvaus Yleistä arviointitehtävän luonteesta Nykyisellä ESR-ohjelmakaudella ohjelman arviointityö on pyritty kytkemään ns. jatkuvan arvioinnin avulla aiempaa kiinteämmin tukemaan ohjelman toteutusta. Jatkuva arviointi koostuu 1) tiettyjen indikaattoreiden edellyttämistä erillisselvityksistä, 2) valtakunnallisten kehittämisohjelmien ja muiden ESR-hankkeiden säännönmukaisesta ja jatkuvasta arvioinnista, sekä 3) edellä mainittuja hyödyntävistä ja yhteenvetävistä koko ohjelman ja sen toimintalinjojen edistymistä analysoivista arvioinneista. Jatkuvan arvioinnin avulla pyritään tuottamaan mahdollisimman käytännönläheistä ja monipuolista tietoa ohjelman toimeenpanosta ja toimintaympäristöstä. Sopimuskautta koskeva arviointitehtävä on koostunut tarjouspyynnön mukaisesti kolmesta toisiaan tukevasta arviointitehtävästä, jotka olivat: a) toimintalinjakohtaisen indikaattoreiden ja seurantajärjestelmänrakentaminen b) ohjelmatasoisen indikaattorin rakentaminen ja seuranta sekä c) indikaattoritietoon perustuva toimintalinjan edistymisen arviointi Arviointityössä on pyritty rakentamaan sellainen jatkuvaa arviointia tukeva indikaattorijärjestelmä, joka kuvaa systemaattisesti ja tarkoituksenmukaisesti ESR-toiminnan hyvinkin moniulotteisia tuloksia ja vaikutuksia sekä mahdollistaa toimintalinjan toimeenpanon jatkuvaluonteisen seurannan. Vuonna 2008 arvioitsijoiden työn painopiste on ollut tarkoituksenmukaisten indikaattoreiden sekä systemaattisen seurantajärjestelmän luomisessa. Toimeksiannon mukaisesti arviointi-indikaattoristo koostui erillisselvitettävistä toimintalinjakohtaisista indikaattoreista, erillisselvitettävistä ohjelmatason indikaattoreista sekä toimintalinjan toimeenpanoa ja toteutumista kuvaavista seurantaindikaattoreista. Ohjelma-asiakirjan perusteella Toimintalinjaa 1 koskevat erillisselvitettävät indikaattorit olivat: - sairauspoissaolojen määrä kohdeorganisaatioissa (v. 2010: 8,5 pv/v/hlö, v. 2013: 8,0 pv/v/hlö), - työntekijöiden kokema työssä jaksamisen ja viihtyvyyden lisääntyminen kohdeorganisaatioissa. (Jaksamisen ja viihtymisen lisääntymistä on kokenut v. 2010: 55 % ja v. 2013: 65 % työntekijöistä), sekä - ESR:n tuella syntyneiden uusien yritysten eloonjäämisaste 3 vuotta perustamisen jälkeen (70 %). 12

13 Taulukko 1. Toimintalinjan 1. erityistavoitteet ja niitä mittaavat indikaattori 13

14 Toimintalinjan 1 arvioinnin osalta selvitettäväksi ohjelmatason indikaattoriksi oli arviointisuunnitelmassa määritelty Osallistujien valmiuksien ja osaamisen paraneminen. Esimerkeiksi näkökulmista, joita ao. indikaattorin vaikutuksia, tuloksia ja aikaansaannoksia mitattaessa voisi ottaa huomioon, mainittiin osaamisen tason ja valmiuksien paraneminen, työllistymisvalmiuksien ja elämänhallinnan parantuminen, tutkinnon tai osatutkinnon suorittaneiden henkilöiden määrä, osallistujien toimenpiteistä kokema hyöty ja toimenpiteiden vaikuttavuus sekä osallistujien tyytyväisyys Seurantajärjestelmän rakentaminen on koostunut toimintalinjan tavoitteista nousevien indikaattoreiden määrittämisestä sekä ohjelman toimeenpanoa tukevan tiedonkeruujärjestelmän rakentamisesta. Päämääränä on ollut luoda kokonaisvaltainen järjestelmä, jonka avulla saadaan luotettavaa, validia ja oikea-aikaista tietoa arviointikokonaisuuteen kuuluvien indikaattoreiden osalta. Toimintalinjan toimeenpanon arviointi perustuu seurantajärjestelmän tuottamaan toimeenpanoa kuvaavaan indikaattoritietoon ja koostuu toimeenpanon edistymisen toimintalinjakohtaisesta arvioinnista. Toimintalinjan toimeenpanon arvioinnissa fokuksena ovat toimeksiannon mukaisesti mm: toimintalinjan konteksti ja relevanssi, toteutettujen hankkeiden sisältö, hankkeiden osallistujat ja projektien vaikutukset heihin, projektien hallinnointi eri tasoilla sekä yleisemmin missä määrin toimintalinjan toimeenpanossa on onnistuttu vastaamaan asetettuihin tavoitteisiin. Lähtökohtana toimintalinjan toimeenpanon arvioinnissa on ollut toimintalinjan hankekokonaisuuden seuranta. Toimintalinjan jatkuvaa arviointia tukevan indikaattori- ja seurantajärjestelmän rakentamisen perusteita Toimintalinjan 1. indikaattori- ja seurantajärjestelmän rakentamisvaiheessa: a) määritettiin tarkoituksenmukaiset ja systemaattiset menetelmät erillisselvitystä vaativien indikaattoreiden keräämiseen ja tallentamiseen b) luotiin toimintalinjan toimeenpanoa kuvaavat seurantaindikaattorit ja menetelmät näiden indikaattoreiden tuottamiselle, sekä c) rakennettiin indikaattoreihin perustuva seurantajärjestelmä, jonka kautta pystytään tuottamaan relevanttia, systemaattista ja vertailukelpoista seurantatietoa toimintalinjasta ja erikseen sen valtakunnallisesta osiosta ja kustakin ohjelman neljästä alueosiosta. Jatkuvan arvioinnin keskeinen tavoite on tukea ohjelman toteutusta siten, että ohjelma saavuttaa päämääränsä tehokkaasti ja vaikuttavasti. Arvioinnin ja sitä tukevan seurantajärjestelmän tehtävänä on antaa säännöllisin väliajoin relevanttia ja käytännönläheistä palautetietoa toimintalinjan tavoitteiden osuvuudesta, toteutuksen ja toimeenpanon tehokkuudesta, ohjelmallisten ohjausprosessien toimivuudesta sekä toiminnan alustavista tuloksista ja vaikutuksista. Järjestelmää rakennettaessa keskeisenä lähtökohtana on pidetty seurantatiedon käyttötarkoitusta sekä merkitystä ohjelman päätöksentekoa ja toimeenpanoa tukevana palautteena. Seurantajärjestelmää rakennettaessa on pyritty noudattamaan seuraavia yleisiä periaatteita: - Tiedon tuottamisessa on keskitytty niihin asioihin, jotka ovat jatkuvan seurannan kannalta tarkoituksenmukaisia - Tiedon intressi on ollut toimintalinjatasolla ja arviointitulkinnat toimintalinjatasoisissa kysymyksissä - Seurantajärjestelmän tuottaman tiedon tulee tukea ohjelman toimeenpanoa ja arviointia 14

15 Toimintalinjaosio Ohjelman alueosiot Ohjelman valtakunnallinen osio - Seuranta kohdistuu asioihin, joita tarvitaan ohjelmaa ja sen toimeenpanoa koskevassa päätöksenteossa - Seuranta kohdistuu asioihin, johon on mahdollista ohjauksella vaikuttaa Ohjelman johtamisella ja ohjauksella voidaan vaikuttaa ennen kaikkea siihen, että ohjelmassa/toimintalinjoissa on oikeanlaisia hankkeita ja että hankkeissa syntyville tuloksille ja vaikutuksille luodaan hyvä ohjelmallinen kasvualusta. Toimintalinjassa 1. kohteena ovat toimialat ja henkilöryhmät, joilla toimintaympäristön ja rakennemuutoksen aiheuttama kehittämis- ja muutostarve on suurin. Tämä korostaa ennakoinnin, proaktiivisuuden ja reaktiivisuuden merkitystä ohjelman onnistuneessa johtamisessa ja toimeenpanossa. Tämän vuoksi seurantajärjestelmä on rakennettu siten, ette se tuottaa ennalta määriteltyjen erillisselvitettävien tulos- ja vaikutusindikaattoreiden lisäksi toimintalinjan toteutumisen arvioinnin sekä ohjelman johtamisen tueksi yhteismitallista tietoa toimintaympäristön mahdollisista muutoksista, toimintalinjan sisällön strategisesta relevanssista ja osuvuudesta, toimintalinjan toteutuksen ja toimeenpanon tehokkuudesta, ohjelman ohjausprosessien toimivuudesta sekä toimintalinjan hankkeiden alustavista tuloksista ja vaikutuksista. Kantavana ajatuksena seurantatiedon tuottamisessa on toimintalinjan hankesalkun hallinta ja ohjaus. Luodun indikaattori- ja seurantajärjestelmän dynamiikkaa osana jatkuvaa arviointia on kuvattu oheisessa kuvassa 1. 1) Toimintalinjatason indikaattorijärjestelmän rakentaminen 2) Toimintalinjan toimeenpanon arviointi 3) Strateginen arviointi Indikaattorit Rakenne Toimintalinjan toimeenpanon arviointi Ohjelman seurantajärjestelmästä saatavat toimintaympäristöä kuvaavat sosioekonomiset indikaattorit ja ESRydinindikaattorit Toimintalinjan erityistavoitteita mittaavat, erillisselvityksillä saatavat indikaattorit ESR-ohjelman kaikkia toimintalinjoja koskevat erillisselvityksillä saatavat ohjelmatason indikaattorit Toimintalinjan toteutuminen ja eteneminen Toimintalinjan konteksti ja relevanssi Toimintalinjan hankkeiden sisältö Toimintalinjan alustavat tulokset ja vaikutukset Toimintalinjan toimeenpanon onnistuminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin Toimeenpanon arviointi ohjelmatasolla Osallistujien valmiuksien ja osaamisen parantaminen Työhön, koulutukseen tai muuhun toimenpiteeseen sijoittuminen ESRtoimenpiteiden avulla Verkostot ja kumppanuudet Hyvät käytännöt, uudet toimintamallit ja innovaatiot, ja Tasa-arvon edistäminen. Valittujen strategioiden relevanssi, konsistenssi, vaikuttavuus ja tehokkuus Ohjelman relevanssi, konsistenssi, vaikuttavuus ja tehokkuus Ohjelman hallinnoinnin toimivuus Ohjelma Lissabonin strategian toteuttajana ESR-ohjelma suhteessa relevantteihin kansallisiin kehittämisohjelmiin ESR-toimintaa ohjaavat yleiset periaatteet Indikaattoreiden määrittely Järjestelmän rakentaminen Seurantatiedon analysointi Raportointi Seurantatiedon kerääminen Kuva 1. Toimintalinjan 1. jatkuvaa arviointia tukevan seurantajärjestelmän dynamiikka. 15

16 Toimintalinjakohtainen osa Yhteinen osa Indikaattori- ja seurantajärjestelmän rakenne Toimintalinjan 1. jatkuvaa arviointia tukeva indikaattorijärjestelmä koostuu toimintalinjan toimeenpanon seurantaindikaattoreista, erillisselvitettävistä toimintalinjakohtaisista indikaattoreista sekä ohjelmatason indikaattorista. Toimintalinjan toimeenpanon seurantaindikaattorit Toimintalinjan toimeenpanon jatkuva arviointi perustuu ensisijaisesti toimintalinjakohtaisen hankesalkun arviointiin. Toimeenpanon seurantaindikaattorit mittaavat toimintalinjan sisällön strategista relevanssia ja osuvuutta, hankkeiden sisältöä ja vastaavuutta toimintalinjan päämääriin, toimintalinjan hankkeiden ajallista etenemistä, toimintalinjan hankkeisiin osallistujia, hankkeiden alustavia tuloksia jne. Indikaattorit kootaan kerran vuodessa (tammi-helmikuu) projektipäälliköille ja rahoittajatahoille suunnatuilla vakiomuotoisilla webropol-kyselyillä sekä erillisajolla Eura-tietokannasta (volyymitiedot). Projektikysely on yhteinen kaikille toimintalinjoille. Sen rakennetta ja sisältöä Toimintalinja 1. osalta on kuvattu oheisessa kuvassa Taustakysymykset Hankkeen perustiedot (tyypittely, taustamuuttujat) Hankkeiden tyypittely, taustamuuttujat 2. Ohjelman yleisten periaatteiden toteutuminen Tasa-arvo, kumppanuus, kestävä kehitys, pienet toimijat,. Strategiarviointi, ohjelman toteutus 3. Toimeenpanon edellytykset ja hankevalmistelun tuki Toimintalinjaa 1. koskevat kysymykset 1. Mikä seuraavista toimintalinjan päämääristä (7) kuvaa parhaiten hankkeenne tavoitteita 4. Hyvät käytännöt 5. Verkostot ja kumppanuudet Hankkeiden hallinnollinen toteutusympäristö Kysymyspatteria käytetään toimintalinjan tavoitteiden toteutumisen arvioinnissa sekä vastaajia erottelevana hyppykysymyksenä seuraavaan kysymykseen 2. Missä määrin hankkeessanne kehitetään tai tavoitellaan seuraavia asioita (Lista ohjelma-asiakirjassa mainituista kuhunkin päämäärään liittyvistä alatavoitteista/toiminnallisista tavoitteista) 3. Mitkä seuraavista henkilöryhmistä ovat hankkeenne ensisijaisia kohderyhmiä (17 vaihtoehtoa) 4. Missä määrin hankkeessanne on syntynyt seuraavia tuotoksia (tyypitellyt tuotosvaihtoehdot) 5. Alustavat laadulliset tulokset ja vaikutukset Kysymyspatteria käytetään toimintalinjan hankkeiden sisällön ja toimintalinjan toimeenpanon onnistumisen (suhteessa tavoitteisiin) arvioinnissa Kysymyspatteria käytetään hankkeiden osallistujaryhmien identifioinnissa sekä kohderyhmien tavoittamisen onnistuneisuuden arvioinnissa Kysymyspatteria käytetään toimintalinjan hankkeiden sisällön ja toimintalinjan toimeenpanon onnistumisen (suhteessa tavoitteisiin) arvioinnissa Avoimet näkemykset ja kommentit Kuva 2. Projektikyselyn rakenne ja sisältö toimintalinjan 1. osalta 16

17 Vuoden 2008 osalta vastauksia projektikyselyyn saatiin 93:lta hankkeelta (vastausprosentti 55%), joista 68 hanketta ilmoitti olevansa kehitysvaiheeltaan jo aktiivisessa toteutusvaiheessa. Taustahistorialtaan edellisen kauden jatkohankkeita niistä katsoo olevansa noin joka viides, uudenlainen yhdistelmä aiemmissa hankkeissa tunnistettuja tarpeita hieman yli puolet ja kokonaan uusia yhteistyön ja toiminnan muotoja noin joka neljäs. Kaksi kolmannesta toimintalinjan hankkeista katsoo, ettei niitä olisi toteutettu ilman ESR-rahoitusta. Hankkeiden pohjana on neljässä hankkeessa viidestä kohderyhmien ilmaisema tarve ja kokemusperäinen tieto. Erillisiä toimintaympäristön analyysejä, selvityksiä ja asiakaskyselyjä hankkeen pohjaksi on tehty kaikista vastanneista reilussa kolmasosassa. Muutama hanke on toteuttanut em. analyysin tai pilottihankkeen jo edellisellä ohjelmakaudella. Yhteenveto projektien tavoitteista, keinoista, kohderyhmistä ja tuloksista on koottu seuraaviin taulukkoihin 1. ja 2. sekä kuviin 2. ja 3. Taulukko 1. Tavoitteiden painottuminen suuralueittain (Hankekysely, n=93). TAVOITE Valtak. osio E-Suomen L-Suomen I-Suomen P-Suomen alueosio alueosio alueosio alueosio Yht. Työorganisaatioiden toimivuuden ja laadun ja tuottavuuden parantaminen Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Pk-yritysten kasvu-ja kilpailukykyedellytyksien kehittäminen Työpaikkojen turvaaminen ja säilyttäminen Uusien yritysten synnyttäminen ja yrittäjyysaktiivisuuden parantaminen Työmarkkinoiden segregaation purkaminen ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen Yht

18 Taulukko 2. Projektien tavoitteet ja keinot (Hankekysely, n=93). TAVOITE Työorganisaatioiden toimivuuden ja laadun ja tuottavuuden parantaminen TÄRKEIMMÄT KEINOT Räätälöidyt toimintamallit työntekijöiden ja työyhteisöjen kehittämis- ja koulutustoimenpiteiden yhdistämiseen. Henkilöstön osaamiseen kehittäminen työmarkkinoiden muutoksia ennakoivasti.koulutuksen kysyntälähtöisyyden parantaminen. PROJEK- TEJA Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Pk-yritysten kasvu-ja kilpailukykyedellytyksien kehittäminen Uusien yritysten synnyttäminen ja yrittäjyysaktiivisuuden parantaminen 23 Henkilöstön osaamiseen kehittäminen työmarkkinoiden muutoksia ennakoivasti. Yritysten ja oppilaitosten yhteistoiminnan vahvistaminen. Koulutuksen kysyntälähtöisyyden parantaminen. 9 Pk-yritysten liiketoimintaosaamisen parantaminen. Aloittavan yritystoiminnan tukeminen. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja uusien liiketoimintakonseptien kehittäminen. 30 Aloittavan yritystoiminnan tukeminen. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja uusien liiketoimintakonseptien kehittäminen. Yrittäjyysaktiivisuuden lisääminen luomalla valtakunnallisesti ja alueellisesti myönteinen asenneilmapiiri yrittäjyyden aloittamiseen. Työmarkkinoiden segregaation purkaminen ja sukupuolten tasaarvon edistäminen Perhe-elämän ja työelämän yhteensovittamisen edistäminen. Työorganisaatioiden valmiuksien edistäminen aiemmin aliedustetun sukupuolen työntekijöiden työllistämiseksi. 25 Työpaikkojen turvaaminen ja säilyttäminen Yrittäjien osaamisen ja jaksamisen edistäminen sekä yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen sukupolvenvaihdos ym. murrosvaiheissa. Henkilöstön osaamiseen kehittäminen työmarkkinoiden muutoksia ennakoivasti

19 Yrittäjät ja ammatinharjoittajat Mikro- ja pk-yritysten johto Mikro- ja pk-yritysten henkilöstö tai niihin Yrittäjiksi aikovat Opetushenkilöstö Opiskelijat, opintonsa päättävät Naiset, naisyrittäjät Neuvonta-, yritys-palvelu- ja Muiden työorganisaatioiden henkilöstö ja/tai johto Kolmannen sektorin toimijat Työttömät, työttömyysuhan alaiset Suuret yritykset tai niihin rekrytoitava henkilöstö Julkinen sektori palvelurakenne-muutosta tukevissa Muut työnhakijat Tutkimus- ja työvoimapalvelujen henkilöstö Julkisten hyvinvointi-palvelujen toimijat Maahanmuuttajat Kuva 2. Hankkeiden ensisijaisten kohderyhmien jakauma (Hankekysely n= 91). 19

20 Kuva 3. Hankkeissa syntyneitä tuotoksia (Hankekysely, n=93). Rahoittajakysely lähetettiin kaikille Toimintalinja 1. hankkeiden rahoituspäätöksiä tehneille viranomaistahoille (39 viranomaista). Kyselyllä selvitettiin ennen kaikkea rahoittajatahojen näkemyksiä toimintalinjan strategista relevanssia ja sen toimintaympäristön mahdollisia muutoksia. Kyselylomake Manner-Suomen ESR-ohjelman toimintalinjan 1 (Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen) rahoittajille on raportin liitteenä 1. Rahoittajakyselyn vastauksia kertyi 27, joista 14 TE-keskuksista, 10 lääninhallituksista ja 2 ministeriöiden (OPH) edustajilta. Vastausprosentiksi muodostui näin 69 %. Rahoittajien näkemyksen mukaan toimintalinjan tavoitteista merkittävimpiä ovat työpaikkojen turvaaminen ja säilyttäminen sekä uusien yritysten synnyttäminen, yrittäjyysaktiivisuuden parantaminen ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen. Parhaiten tavoitteiden tukemisessa katsotaan onnistutun pk-yritysten kasvu- ja kilpailukykyedellytysten kehittämisessä sekä työorganisaatioiden toimivuuden, laadun ja tuottavuuden parantamisessa sekä uusien yritysten synnyttämisessä ja yrittäjyysaktiivisuuden parantamisessa. Työmarkkinoiden segregaation purkaminen ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen erottuvat muista tavoitteista niin merkittävyyden kuin tukemisen onnistumisenkin kannalta siten, ettei siitä samassa määrin merkittävänä kuin muita toimintalinjan painopisteitä, mutta sitä ei ilmeisesti ole toisaalta tuettukaan samassa määrin kuin muita tavoitteita. 20

21 Erittäin merkittävä Painopistealan merkitys Pk-yritysten kasvuja kilpailukykyedellytysten kehittäminen Työmarkkinoiden segregaation purkaminen ja tasa-arvon edistäminen Työpaikkojen turvaaminen ja säilyttäminen Työorganis. toimivuuden ja laadun ja tuottavuuden parantaminen Uusien yritysten synnyttäminen ja yrittäjyysaktiivisuuden parantaminen Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Erittäin hyvin Painopistealaaonnistuttu tukemaan ESR-rahoituksella Kuva 4. Toimintalinjan painopistealojen merkittävyys ja niiden tukemisen onnistuminen (Rahoittajakysely, n= 27). Ohjelman toteutuksen pullonkauloja Rahoittajatahot pitävät toteutuskonseptia edelleen yhtä raskaana ja byrokraattisena kuin mitä se on ollut aiemmillakin ohjelmakausilla. Ohjeistus selkeäksi ja malli keveäksi Kritiikkiä kohdistettiin mm. seuraaviin teemoihin: - hallinnointijärjestelmän raskauteen ja monimutkaisuuteen - EURA2007- järjestelmän keskeneräisyyteen - moniportaiseen ja hitaaseen alueosioiden päätöksentekoprosessiin - ohjeistuksen selkeyteen koskien esim. valtiontukisäädösten tulkintaa yrityksille ja niiden henkilöstölle suunnatuissa hankkeissa ja alueellisia tukialueiden rajoja yrityshankkeissa. - kuntarahan saamisen vaikeuteen 21

22 - työttömien ja lomautusuhan alaisten epäselvään asemaan. Monilla aloilla toimii henkilöitä, jotka ovat osan ajastaan töissä ja osan työttöminä. - ruotsinkielisen palvelun puutteisiin - vähäisiin tietoihin valtakunnallisten kehittämishankkeiden sisällöistä ja toteutuksesta - riskien liialliseen minimointiin - Itä-Suomen oman rahoituskehyksen aiheuttamaan rajaan. Rahoittajien näkemykset ohjelman hallintojärjestelmästä ovat siis tuttuun tapaan ristiriitaisia toisaalta halutaan kevyt järjestelmä, mutta toisaalta halutaan että joku antaa selvät toiminta- ja tulkintaohjeet. Erillisselvitettävät toimintalinjakohtaiset indikaattorit Erillisselvitettävät toimintalinjakohtaiset indikaattorit Toimintalinja 1: n osalta ovat: - Sairauspoissaolojen määrä kohdeorganisaatioissa.(v. 2010: 8,5 pv/v/hlö, v. 2013: 8,0 pv/v/hlö) - Työntekijöiden kokema työssä jaksamisen ja viihtyvyyden lisääntyminen kohdeorganisaatioissa. (Jaksamisen ja viihtymisen lisääntymistä on kokenut v. 2010: 55 % ja v. 2013: 65 % työntekijöistä) - ESR:n tuella syntyneiden uusien yritysten eloonjäämisaste 3 vuotta perustamisen jälkeen (tavoite 70 %). Työntekijöiden kokema työssäjaksaminen ja työhyvinvointi Työntekijöiden kokemaa työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin kehitystä kuvaavat indikaattorit sairauspoissaolojen määrästä ja koetusta työssäjaksamisesta ja viihtymisestä kerätään erillisellä kyselyllä. Kysely suunnataan valittujen työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen tähtäävien hankkeiden kohdeyrityksille. Kohteet ovat luonteeltaan tutkimus- ja menetelmien kehittämishankkeita. Kyselyt kohdistetaan alkuvuodesta sekä kohdeorganisaatioille (vastuuhenkilö) että näiden organisaatioiden henkilöstölle. Kyselyillä mitataan sekä organisaatiotason vaikutuksia työorganisaatioissa että työntekijöiden kokemaa työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin lisääntymistä edellisenä vuotena. Kyselyn toimintatapaa on kuvattu oheisessa kuvassa 3. Kyselylomakkeet ovat raportin liitteinä 2 ja 3. 22

23 TULOKSET ORGANISAATIO- TASOLLA VAIKUTUKSET TYÖNTEKIJÄ- TASOLLA Työssäjaksamista ja työnhyvinvointia edistävien hankkeiden ja kohdeyritysten seulonta Kyselyt 1. vuodessa kohdeyritysten hankevastaaville ja työntekijöille KYSYMYKSET YRIT- YSTEN VASTUU- HENKILÖILLE Mihin työhyvinvoinnin osa-alueisiin on panostettu ja mitä on saatu aikaan kohdeorganisaatioissa KYSYMYKSET YRITYSTEN TYÖNTEKIJÖILLE Koettu työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen lisääntyminen TULOKSET JA VAIKUTUKSET TYÖPAIKKATASOLLA YHTEISET KYSYMYKSET VAIKUTTAVUUDESTA ohjelman tavoitteet VAIKUTTAVUUS SUHTEESSA OHJELMATAVOITTEISIIN Kuva 5. Projektikysely työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen tähtäävien hankkeiden kohdeyrityksille Työelämän kehittämistä koskevat hankkeet kohdistuvat usein työprosesseihin, työn organisointiin, työyhteisön sisäiseen toimivuuteen, henkilöstöjohtamiseen sekä verkostoitumiseen. Työhyvinvointia kehitetään tukemalla työkyvyn osa-alueita, joita ovat mm. riittävä terveys, osaaminen, motivaatio, arvot, asenteet, työn sopiva määrä, työn turvallisuus, hyvä työn organisointi, hyvä johtaminen, toimiva vuorovaikutus ja hyvät ihmissuhteet työpaikalla sekä riittävältä tuntuvat vaikutusmahdollisuudet oman työn tekemiseen. Tämän vuoksi on tärkeää, että työorganisaatioiden ja työhyvinvoinnin [1] kehittymistä seurataan ja arvioidaan sekä organisaatio- että yksilötason mittareilla. Organisaatiotason mittarit mittaavat erityisesti organisaation toiminnassa tapahtuvia muutoksia (sisäisten prosessien tehostuminen, yleinen työtyytyväisyys ja poissaolot, työssäolon pidentyminen jne.) ja yksilötason mittarit puolestaan yksilön kokemia muutoksia työhyvinvoinnissa ja jaksamisessa (henkinen hyvinvointi, osaaminen ja ammattitaito, työn mielekkyys yms.). Osa hankkeista on luonteeltaan tutkimus- ja menetelmien kehittämishankkeita. Työhyvinvointihankkeita oli EURA tietojen mukaan kolme valtakunnallista kehittämisohjelmaa ja kahdeksan muuta hanketta, joista 3 kohdistui yksittäisten maatalousyrittäjien hyvinvoinnin parantamiseen. Lisäksi viranomaiskäsittelyssä oli ainakin 15 hakemusta, joiden voi kuvauksen perusteella arvioida kohdistuvan työhyvinvoinnin parantamiseen. [1] Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan määritelmällisesti työntekijän fyysistä ja psyykkistä olotilaa, joka perustuu työn, työympäristön ja vapaa-ajan sopivaan kokonaisuuteen. Määritelmän mukaan ammattitaito ja työn hallinta ovat tärkeimmät työhyvinvointia edistävät tekijät. Työelämätutkimuksissa on lisäksi viime aikoina nostettu esille erityisesti työn mielekkyyden merkitys työhyvinvoinnin kokemukselle. 23

24 Käynnissä olevista hankkeista kohdeorganisaatiotiedot saatiin neljästä hankkeesta. Näille tehtiin vuotta 2008 koskeva alkukysely tammi-helmikuussa Kohdeorganisaatioiden yhteyshenkilöiltä, joita pienissä yrityksissä usein ovat yrittäjä itse tai toimitusjohtaja, vastauksia kertyi yhteensä 11. Työntekijöiden osalta yhteystiedot saatiin yhdestä hankkeesta, minkä lisäksi toisessa hankkeessa lähettiin viiteen eri osallistuvaan organisaatioon työntekijöille yhteyshenkilön kautta vastauslomake, jota heitä pyydettiin edelleen levittämään hankkeeseen osallistuville työntekijöille. Henkilöstön vastauksia kertyi yhteensä 53 kappaletta. Saadut vastukset on koottu yrityskohtaisesti lähtötietokannoiksi, joihin työhyvinvoinnin kehityksen seuranta vuosittain täydentyy. Kuva 6. Työntekijöiden näkemyksiä oman työhyvinvoinnin osatekijöistä (Kysely kohdeyritysten henkilöstölle, n=53). Uuden yritystoiminnan synty Uuden yritystoiminnan synnyn tukemisen osalta erillisselvitettäväksi indikaattoriksi oli toimeksiannossa määritetty ESR:n tuella syntyneiden uusien yritysten eloonjäämisaste 3 vuotta perustamisen jälkeen. Indikaattori mittaa ESR-toiminnan vaikutuksia aikaviiveellä ja antaa tietoa yritysten eloonjäämisestä vasta ohjelman loppukaudella. Esimerkiksi ohjelman ensimmäisen vuoden aikana (2008) syntyneistä yrityksistä ko. indikaattoritieto on mahdollista tuottaa vasta vuoden 2011 loppupuoliskolla. Tähän ajankohtaan sakka seurantajärjestelmään kerätään tunnistetietoa perustetuista yrityksistä. 24

25 Indikaattorin tuottaminen tapahtuu kaksivaiheisesti: 1) vuosittain EURA-tietokannasta kerätään erillisajolla toimintalinjan hankkeissa syntyneiden yritysten määrä ja tunnistetiedot (Y-tunnukset), jotka tallennetaan seurantatietokantaan.. 2) 3-vuotta perustamisen jälkeen, etsitään ko. Y-tunnuksilla yritystietokannoista (Voitto +, Fonecta, Patentti- ja rekisterihallituksen ja verohallinnon yhteinen yritystietojärjestelmä) ko. yritysten elossa olotiedot. Tiedot perustuvat yritysten verottajalle ilmoittamiin tilinpäätöstietoihin, ja ovat saatavissa tilinpäätösvuotta seuraavan vuoden marraskuussa. Y-tunnuksilla toimiminen mahdollistaa sen, että tarvittaessa niiden avulla on mahdollista jatkossa hakea vuosittain tietoja mm. ESR:n tuella syntyneiden yritysten alkuvaiheen liiketoiminnan ja henkilöstömäärän kehityksestä, jo ennen vuotta Ohjelmatason indikaattori - Osallistujien valmiuksien ja osaamisen paraneminen Toimintalinjan 1 evaluaattorin erillisselvitettävä ohjelmatason indikaattori oli Osallistujien valmiuksien ja osaamisen paraneminen. Indikaattorin systemaattinen kerääminen osoittautui haasteelliseksi. Alkuperäisenä ajatuksena oli toteuttaa kerääminen jatkuvalla avoimella kyselyllä kaikkien ESR-hankkeiden kohderyhmille. Tämä olisi edellyttänyt niin monivaiheista toimintatapaa (hankevastaavien tavoittaminen ja sopiminen menettelytavasta kouluttajien tavoittaminen ja motivointi toimittaa osallistujille kyselylinkki osallistujien tavoittaminen ja motivointi vastamaan itse kyselyn suorittaminen ja analysointi), että kohderyhmien tavoittaminen olisi jäänyt epävarmaksi ja vastausprosentti luultavasti hyvin pieneksi. Tämän vuoksi indikaattori nähtiin tarkoituksenmukaiseksi rakentaa kansalliseen Opal-aineiston pohjalta. OPAL -järjestelmä on työhallinnon tietokantapohjainen työvoimakoulutuksen opiskelijapalautteen hallinnoinnin ja raportoinnin atk-sovellus. Opiskelija antaa palautteen anonyyminä eikä järjestelmä sisällä mitään tunnistetietoja yksittäisestä opiskelijasta. OPAL - päättöpalaute kerätään opiskelijoilta koulutuksen päättyessä. Palautteen antaminen ei ole pakollista. Opiskelija voi antaa palautteen valintansa mukaan suomen- tai ruotsinkielisellä palautelomakkeella. OPAL -päättöpalautteen kysymyksiin tehtiin muutoksia vuoden 2009 alussa lähtien käytetään kysymyksiä, joissa on kaikille yhteiset taustakysymykset ja eri kysymyslomakkeet ammatilliselle ja valmentavalle koulutukselle. Taulukkoon 1 on koottu osallistujien valmiuksien ja osaamisen paranemista koskevia indikaattoritietoja vuonna 2008 päättyneiden ESR-rahaa saaneiden koulutusten osalta. Kyseiset indikaattoritiedot koskevat edellisen ohjelmakauden vuonna 2008 päättyneitä hankkeita. Ne toimivat vertailu- tai lähtökohtatietoina nykyisen ohjelmakauden osallistujien valmiuksien ja osaamisen paranemisen indikaattoriseurannalle. Nykyistä rakennerahastokautta koskevia OPAL-palautetietoja ESR-koulutukseen osallistuneista on mahdollista käyttää vasta kuluvan vuoden (2009) osalta. 25

26 Taulukko 3. ESR-rahoitteisiin koulutuksiin osallistuneiden henkilöiden koulutusta koskevien näkemysten jakaumia. Tiedot pohjautuvat 71 ammatillisen koulutuksen ja 54 valmentavan koulutuksen osallistujien vastauksiin (n= 1178). AMMATILLISET KOULUTUKSET n Huonosti Välttävästi Tyydyttävästi Hyvin Erinomaisesti Yhteensä Ammattitaidon lisäys 625 4,20 % 6,60 % 25,30 % 51,70 % 12,30 % 100,00 % Koulutuksen hyöty työelämässä 628 3,20 % 6,70 % 21,50 % 50,50 % 18,20 % 100,00 % Koulutuksen onnistuminen kokonaisuutena 641 3,00 % 5,60 % 20,00 % 57,70 % 13,70 % 100,00 % VALMENTAVAT KOULUTUKSET n Huonosti Välttävästi Tyydyttävästi Hyvin Erinomaisesti Yhteensä Tarpeiden huomiointi HOPSissa 506 1,80 % 3,80 % 20,20 % 55,90 % 18,40 % 100,00 % Koulutuksen hyöty työelämässä 494 3,80 % 6,30 % 23,50 % 51,20 % 15,20 % 100,00 % Koulutuksen onnistuminen kokonaisuutena 537 0,60 % 3,70 % 17,30 % 50,80 % 27,60 % 100,00 % Opal-aineiston hyödyntäminen jatkuvassa arvioinnissa on tarkoituksenmukaista erityisesti siitä syystä, että näin voidaan hyödyntää jo olemassa olevan järjestelmän tuottamaa systemaattista ja laaja-alaisesti ESR-toiminnan kohderyhmät tavoittavaa tietoa. Rinnakkaisen palautejärjestelmän rakentaminen arviointitarkoitukseen olisi ollut epätarkoituksemukaista tilanteessa, jossa Opal-järjestelmä tuottaa sopivaa indikaattoritietoa ESR-toimintaan Osallistuneiden valmiuksien ja osaamisen paranemisesta. Oheiseen yhteenvetotaulukkoon on koottu indikaattoreittain niiden keskeinen käyttötarkoitus ja hankinnan/keräämisen toteutustapa. Kuvassa 7. on puolestaan kuvattu seurantajärjestelmän rakennetta indikaattoreiden rakentamisdynamiikan kautta. 26