Signaalien datamuunnokset

Samankaltaiset tiedostot
Signaalien datamuunnokset. Digitaalitekniikan edut

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)

Virheen kasautumislaki

Spektri- ja signaalianalysaattorit

1 Diskreettiaikainen näytteistys. 1.1 Laskostuminen. Laskostuminen

Signaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa

Muuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

11. kierros. 1. Lähipäivä

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

SISÄLLYS - DIGITAALITEKNIIKKA

AD/DA muunnos Lähteet: Pohlman. (1995). Principles of digital audio (3rd ed). Zölzer. (1997). Digital audio signal processing

Digitaalinen signaalinkäsittely Johdanto, näytteistys

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Alla olevassa kuvassa on millisekunnin verran äänitaajuisen signaalin aaltomuotoa. Pystyakselilla on jännite voltteina.

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin Näytteenotto analogisesta signaalista DA-muuntimet 4

Matlab-tietokoneharjoitus

Successive approximation AD-muunnin

KON-C3004 Kone- ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Tiedonkeruu ja analysointi Panu Kiviluoma

Signaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 1 Sivu 1 (19) Johdatus digitaalitekniikkaan

Flash AD-muunnin. Ominaisuudet. +nopea -> voidaan käyttää korkeataajuuksisen signaalin muuntamiseen (GHz) +yksinkertainen

Laskuharjoitus 4 ( ): Tehtävien vastauksia

Signaalien datamuunnokset

Digitaalinen audio & video I

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina )

S Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset. Vanhoja tenttitehtäviä

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja. Laboratoriotyö 3 A/D- ja D/A-muuntimet

Puhetie, PCM järjestelmä, johtokoodi

Kompleksiluvut signaalin taajuusjakauman arvioinnissa

12. Laskostumisen teoria ja käytäntö

Mitä on signaalien digitaalinen käsittely

ELEC-C Sovellettu digitaalinen signaalinkäsittely. Äänisignaalien näytteenotto ja kvantisointi Dither Oskillaattorit Digitaalinen suodatus

Tiedonkeruu ja analysointi

Numeeriset menetelmät

Flash AD-muunnin. suurin kaistanleveys muista muuntimista (gigahertsejä) pieni resoluutio (max 8) kalliita

Kohina. Havaittujen fotonien statistinen virhe on kääntäen verrannollinen havaittujen fotonien lukumäärän N neliö juureen ( T 1/ N)

8. Kuvaustekniikat. Tämän kuvauksen esittäminen ei ole kuitenkaan suoraviivaista. Niinpä se käydään läpi kaksivaiheisena

Digitaalinen audio & video, osa I

Alias-ilmiö eli taajuuden laskostuminen

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

4. Fourier-analyysin sovelletuksia. Funktion (signaalin) f(t) näytteistäminen tapahtuu kertomalla funktio näytteenottosignaalilla

Puheenkoodaus. Olivatpa kerran iloiset serkukset. PCM, DPCM ja ADPCM

Spektrianalysaattori. Spektrianalysaattori

puheen laatu kärsii koodauksesta mahdollisimman vähän. puhe pakkautuu mahdollisimman pieneen määrään bittejä.

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys seminaari / Juha Lehtonen

SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA OSA 2

Luku- ja merkkikoodit. Digitaalitekniikan matematiikka Luku 12 Sivu 1 (15)

Tietoliikennesignaalit & spektri

Digitaalinen audio & video, osa I. Johdanto. Digitaalisen audion sovellusalueet. Johdanto. Taajuusalue. Psykoakustiikka. Johdanto Digitaalinen audio

Tiedonkeruu ja analysointi

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

Kanavointi ja PCM järjestelmä

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe

SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA 1

Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu

1. Määritä pienin näytelauseen ehdon mukainen näytetaajuus taajuus seuraaville signaaleille:

A/D-muuntimia. Flash ADC

T Sähkömittaustekniikka

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

1. Yleistä. 2. Ominaisuudet. 3. Liitännät

Petri Kärhä 04/02/04. Luento 2: Kohina mittauksissa

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

SGN Signaalinkäsittelyn perusteet Välikoe Heikki Huttunen

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu

Digitaalinen Audio & Video I

IIR-suodattimissa ongelmat korostuvat, koska takaisinkytkennästä seuraa virheiden kertautuminen ja joissakin tapauksissa myös vahvistuminen.

Perusmittalaitteet. Oskilloskooppi. Oskilloskooppi. Mittaustekniikan perusteet / luento 3. Oskilloskooppi. Oskilloskooppi

LABORATORIOTYÖ 2 SPEKTRIANALYSAATTORI

Perusmittalaitteet. Oskilloskooppi. Tärkein ja monipuolisin elektroniikkamittalaite. Piirtää mitattavasta suureesta graafin

BL40A1711 Johdanto digitaalielektroniikkaan: Johdanto ja lukujärjestelmät

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

Tekniikka ja liikenne (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio

Signaalien digitaalinen käsittely

Heikki Huttunen Signaalinkäsittelyn sovellukset

Signaalien generointi

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

1 Vastaa seuraaviin. b) Taajuusvasteen

Väliraportti: Vesipistekohtainen veden kulutuksen seuranta, syksy Mikko Kyllönen Matti Marttinen Vili Tuomisaari

Luento 5: Kantataajuusvastaanotin AWGNkanavassa I: Suodatus ja näytteistys a. Kuvaa diskreetin ajan signaaliavaruussymbolit jatkuvaan aikaan

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 1 (10) Virheen havaitseminen ja korjaus

Signaalimallit: sisältö

Signaalinkäsittelyn sovellukset

ELEC-C1230 Säätötekniikka

Ongelma 1: Onko datassa tai informaatiossa päällekkäisyyttä?

Tämän luennon sisältö. Luku 3. Data vektoreina. Datamatriisi (2) Datamatriisi. T Datasta tietoon, syksy 2011

Luku 3. Data vektoreina

Vahvistimet. Käytetään kvantisointi alue mahdollisimman tehokkaasti Ei anneta signaalin leikkautua. Mittaustekniikka

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät

811120P Diskreetit rakenteet

Perusmittalaitteet 2. Spektrianalyysi. Mittaustekniikan perusteet / luento 4. Spektrianalyysi. Logaritmiasteikko ja db (desibel) Spektrianalysaattori

Ajatellaan jotakin datajoukkoa joka on talletettu datamatriisiin X: n vectors. TKK, Informaatiotekniikan laboratorio 1

AD/DA muunnos. 1 Diskreettiaikainen näytteistys. 1.1 Laskostuminen. Laskostuminen

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely)

Y Yhtälöparista ratkaistiin vuorotellen siirtofunktiot laittamalla muut tulot nollaan. = K K K M. s 2 3s 2 KK P

Anturit ja Arduino. ELEC-A4010 Sähköpaja Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka

Kuvan pakkaus JPEG (Joint Photographic Experts Group)

Transkriptio:

Signaalien datamuunnokset Datamuunnosten teoriaa Muunnosten taustaa Muunnosten teoriaa Muunnosten rajoituksia ja ongelmia Petri Kärhä 06/02/2004 Luento 4a: Signaalien datamuunnokset 1

Digitaalitekniikan edut Tarkoituksena muuttaa signaali sellaiseen muotoon että se voidaan lukea esim. tietokoneelle, prosessorille tai vastaavalle Etuja Mahdollistaa monipuolisemman jatkokäsittelyn Helpompi tallentaa Häiriöttömyys Tiedon siirto Automatisointi Kalibrointi Petri Kärhä 06/02/2004 Luento 4a: Signaalien datamuunnokset 2

Automaattinen prosessinohjausjärjestelmä Mittaa jotain parametria ja säätää prosessia vastaavasti Petri Kärhä 06/02/2004 Luento 4a: Signaalien datamuunnokset 3

Datan keruujärjestelmä Mittausparametri 1 A/Dmuunnin Mittausparametri 2 Mittausparametri 3 Mittausparametri 4 Anturi Anturi Anturi Anturi Vahvistus ja suodatus Vahvistus ja suodatus Vahvistus ja suodatus Vahvistus ja suodatus Analoginen multiplekseri Näyttenotto ja pito Tietokoneen dataväylä Mittaa useita parametreja, jotka luetaan vuorotellen tietokoneelle Petri Kärhä 06/02/2004 Luento 4a: Signaalien datamuunnokset 4

Signaalin muunnos Kolmivaiheinen prosessi Näytteenotto Kvantisointi Koodaus Näytteenotossa jatkuva signaali muutetaan ajan suhteen diskreeteiksi tasoiksi Kvantisoinnissa jatkuva signaali muutetaan amplitudin suhteen diskreeteiksi tasoiksi Koodauksessa kullekin tasolle määrätään digitaalinen koodisana Petri Kärhä 06/02/2004 Luento 4a: Signaalien datamuunnokset 5

Näytteenotto Alkuperäinen signaali Näytteenottopulssit Näytteistetty signaali Näytteistetty ja pidetty signaali a) Alkuperäinen signaali b) Näytteenottopulssit c) Näytteistetty signaali d) Näytteistetty ja pidetty signaali Petri Kärhä 06/02/2004 Luento 4a: Signaalien datamuunnokset 6

Näytteenotto aika- ja taajuusalueissa Petri Kärhä 06/02/2004 Luento 4a: Signaalien datamuunnokset 7

Näytteenoton epäideaalisuudet Apertuuriaika -> Apertuurivirhe Äärellinen näyttenottotaajuus -> Spektri on jaksollinen, jaksona f=1/t s. (Ylimääräiset taajuudet suodatettava pois) Näytteenottofunktio ei ole Dirac n deltafunktio, vaan laatikko. Aikatason konvoluutio vastaa taajuustasossa kertomista sinc-functiolla. Signaalin katkaisu ( laatikko ) -> Taajuustasossa konvoluutio sinc-function kanssa Petri Kärhä 06/02/2004 Luento 4a: Signaalien datamuunnokset 8

Signaalin katkaisun vaikutus spektriin Signaalinen kertominen katkaisulaatikolla aikatasossa aiheuttaa sincvärähtelyä taajuustasossa -> Spektriviivat vääristyvät vastaavasti Petri Kärhä 06/02/2004 Luento 4a: Signaalien datamuunnokset 9

Äärellisen näytteenottotaajuuden vaikutus spektriin Signaali kertautuu korkeammille taajuuksille jaksona 1/t, missä t on näytteenottopulssien väli Kuvassa on lopputulos A/Dmuunnetun sinisignaalin spektristä Poikkeamat alkuperäiseen: Sinc-värähtely Jaksollisuus Petri Kärhä 06/02/2004 Luento 4a: Signaalien datamuunnokset 10

Signaalin laskostuminen Nyqvistin teoreeman mukaan näytteenottosignaalin taajuuden on oltava vähintään kaksinkertainen mitattavan signaalin korkeimpaan taajuuteen nähden, muutoin signaali laskostuu Laskostumista voi vähentää, mutta ei täysin eliminoida Petri Kärhä 06/02/2004 Luento 4a: Signaalien datamuunnokset 11

Laskostuminen aika-alueessa Liian matalilla näytteenottotaajuuksilla signaali vääristyy totaalisesti Voidaan välttää käyttämällä riittävän suurta näytteenottotaajuutta Minimi ns. Nyquistin taajuus (2 kertaa signaalissa esiintyvä korkein taajuuskomponentti) Petri Kärhä 06/02/2004 Luento 4a: Signaalien datamuunnokset 12

Laskostuminen taajuusalueessa Kertautuneet signaalikomponentit laskostusvat signaalikaistan päälle Voidaan välttää myös alipäästösuodattamalla signaalia ennen muunnosta Petri Kärhä 06/02/2004 Luento 4a: Signaalien datamuunnokset 13

Apertuuriajan aiheuttama virhe Signaalin muunnosaika, jonka aikana tapahtunut signaalin muunnos näkyy virheenä V = t a dv () t dt Riippuu muunnettavan signaalin taajuudesta ja bittien lukumäärästä Muuttuvilla signaaleilla käytettävä riittävän nopeita muuntimia, tai pidettävä signaali muuttumattomana. Petri Kärhä 06/02/2004 Luento 4a: Signaalien datamuunnokset 14

Kvantisointi Signaalin esitystavan muutos Tuloksena diskreetti signaali, jolla on rajallinen määrä tasoja Kvantti Q=FSR/2 n kuvaa muuntimen resoluutiota Ulostulon tila 111 110 101 100 011 010 001 Q irhe 000 1,25 2,50 3,75 5,00 6,25 7,50 8,75 10,00 Sisäänmenojännite [V] Petri Kärhä 06/02/2004 Luento 4a: Signaalien datamuunnokset 15

Kvantisointikohina Valkoista tasajakautunutta kohinaa Varianssi e Q/ 2 2 2 1 Q xdx 2 Q Q = = 12 Q/ 2 Ulostulon tila Kvantisointivirhe 111 110 Q 101 100 011 010 001 000 1,25 2,50 3,75 5,00 6,25 7,50 8,75 10,00 Sisäänmenojännite [V] +Q/2 0 Q -Q/2 Petri Kärhä 06/02/2004 Luento 4a: Signaalien datamuunnokset 16

Kvantisoinnin bittien lukumäärä N Kvantisointitasot Dynamiikka-alue Resoluutio a) Kvantisointikohina a) 1-puolinen 2-puolinen [db] (RMS) 1 2 1 6,0 0,50 0,14 2 4 2 12,0 0,25 7,2 10-2 3 8 4 18,1 0,13 3,6 10-2 4 16 8 24,1 6,3 10-2 1,8 10-2 5 32 16 30,1 3,1 10-2 9,0 10-3 6 64 32 36,1 1,6 10-2 4,5 10-3 7 128 64 42,1 7,8 10-3 2,3 10-3 8 256 128 48,2 3,9 10-3 1,1 10-3 9 512 256 54,2 2,0 10-3 5,6 10-4 10 1024 512 60,2 9,8 10-4 2,8 10-4 11 2048 1024 66,2 4,9 10-4 1,4 10-4 12 4096 2048 72,2 2,4 10-4 7,0 10-5 13 8192 4096 78,3 1,2 10-4 3,5 10-5 14 16384 8192 84,3 6,1 10-5 1,8 10-5 15 32768 16384 90,3 3,1 10-5 8,8 10-6 16 65536 32768 96,3 1,5 10-5 4,4 10-6 17 131072 65536 102,4 7,6 10-6 2,2 10-6 18 262144 131072 108,4 3,8 10-6 1,1 10-6 19 524288 262144 114,4 1,9 10-6 5,5 10-7 20 1048576 524288 120,4 9,5 10-7 2,8 10-7 21 2097152 1048576 126,4 4,8 10-7 1,4 10-7 22 4194304 2097152 132,5 2,4 10-7 6,9 10-8 Petri Kärhä 06/02/2004 Luento 4a: Signaalien datamuunnokset 17

Efektiivinen bittien lukumäärä Muuntimen lisäämä kohina saattaa tehdä osan biteistä resoluution kannalta merkityksettömiksi Ideaaliselle kvantisoijalle ja bittien lukumäärä n = SNR SNR log 2 k 3 S = = k 32 e Mikäli SNR kasvaa saadaan efektiiviseksi bittien lukumääräksi SNR tot n = log 2 k 3 k muotokerroin (sinille 1/ 2 ja kanttiaallolle 1/ 3) Q n Petri Kärhä 06/02/2004 Luento 4a: Signaalien datamuunnokset 18

Efektiivinen bittien lukumäärä Bittien lisäämisestä ei ole mitään hyötyä, jos analoginen kohina dominoi Keskiarvoistaminen muuttaa tilannetta Petri Kärhä 06/02/2004 Luento 4a: Signaalien datamuunnokset 19

Koodausmenetelmät Yleensä ilmaisevat tason suhteen referenssitasoon Tärkein luonnollinen binaarikoodi Binary Coded Decimal, BCD-koodi. Kymmenkantaisesta desimaaliluvusta koodataan kukin numero erikseen Gray koodi [ ] 1 2 3 n N = a 2 + a 2 + a 2 +... + a n 2 01, 1 2 3 Petri Kärhä 06/02/2004 Luento 4a: Signaalien datamuunnokset 20

Unipolaarisia koodaustapoja Taulukko 1. Yksipuoleisten jännitteiden esittäminen luonnollisella 8-bittisellä binaarikoodilla ja 12-bittisenä binaarikoodattuna desimaalina. Molemmat koodit voivat esiintyä myös komplementteina, jolloin ykköset ja nollat vaihtavat paikkaa. Osuus FSR:stä Jännite a) [V] Luonnollinen binaari BCD + FSR - 1LSB +9,961 1111 1111 1001 1001 0110 + ¾ FSR +7,500 1100 0000 0111 0101 0000 + ½ FSR +5,000 1000 0000 0101 0000 0000 + ¼ FSR +2,500 0100 0000 0010 0101 0000 + 1/8 FSR +1,250 0010 0000 0001 0010 0101 + 1LSB +0,039 0000 0001 0000 0000 0100 0 0,000 0000 0000 0000 0000 0000 a) FSR = 10 V Petri Kärhä 06/02/2004 Luento 4a: Signaalien datamuunnokset 21

Bipolaarisia koodaustapoja Taulukko 1. Kaksipuoleisten jännitteiden esittäminen siirrettynä binaarikoodina, 2:n komplementtina ja etumerkillisenä binaarikoodina. Kaikki koodit voivat esiintyä myös komplementteina, jolloin ykköset ja nollat vaihtavat paikkaa. suus FSR:stä Jännite a) [V] Siirretty binaari 2:n komplementti Etumerkillinen binaari FSR - 1LSB +4,9976 1111 1111 0111 1111 1111 1111 3/4 FSR +3,7500 1110 0000 0110 0000 1110 0000 1/2 FSR +2,500 1100 0000 0100 0000 1100 0000 1/4 FSR +1,2500 1010 0000 0010 0000 1010 0000 0 0,0000 1000 0000 0000 0000 1000 0000 / 0000 0000 /4 FSR -1,2500 0110 0000 1110 0000 0010 0000 /2 FSR -2,5000 0100 0000 1100 0000 0100 0000 /4 FSR -3,7500 0010 0000 1010 0000 0110 0000 FSR + 1LSB -4,9976 0000 0001 1000 0001 0111 1111 FSR -5,0000 0000 0000 1000 0000 - a) FSR = ±5 V Petri Kärhä 06/02/2004 Luento 4a: Signaalien datamuunnokset 22