Myyrmäen kehittämishetki 27.5.2013 Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Tiina Muukkonen Riikka Pyykönen 1
Kehrä II 2011-2013 Asiakasosallisuus monitoimijaisen Tavoitteet : yhteistyössä Vahvistaa asiakasosallisuutta Kehittää monitoimijaista yhteistyötä Muodostaa tiivis yhteys lastensuojelun käytännön, kehittämisen, opetuksen ja tutkimuksen välillä 2
Käytäntötutkimuksellinen kehittämisen mekanismi Yhteisölähtöinen kehittäminen Pienten kokeilujen kautta kehittäminen Reflektio oppiminen uudet tiedot, taidot, asenteet Tekemistä, toimintaa dokumentoidaan kehittämistarinaksi ja reflektoidaan Hiljaisen tiedon näkyväksi tekeminen Onnistumisten huomaaminen 3
Kehittämisen periaatteet Asiakasosallisuus Humanistinen ihmiskäsitys, muutos on aina mahdollinen Toivon näkökulma Yhteisen tiedon rakentuminen dialogissa Kauniit ja arvostavat työtavat Kehittämistyön dokumentointi 4
Kehittämisen neliportainen rakenne 1. Jokainen asiantuntija kehittää omaa työtään kohdatessaan asiakasta yksin ja yhdessä 2. Luonnolliset tiimit miettivät ja kehittävät perheen ja yhteistyökumppanin kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä omissa arjen kokouksissa 3. Kehittäjäyhteisöt (lastensuojelu ja kehittäjäkumppanit) kokoontuivat joka toinen kuukausi yhdessä miettimään ja kehittämään yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä yhteisiin kehittämishetkiin 4. Kaikki pääkaupunkiseudun kehittäjäyhteisöt kokoontuvat yhteisiin teematyöpajoihin työstämään omaa ja yhteistä hanketta eteenpäin 5
Tulokset: mallit ja sopimukset Hyvän monitoimijaisen kohtaamisen abc-malli Kuvaus lapsesta lomakkeen käyttö yhteistyössä (perhe, varhaiskasvatus & lastensuojelu) Lastensuojelun infotilaisuudet varhaiskasvatukselle Lastensuojelun työntekijät osallistuvat varhaiskasvatuksen vanhempainiltoihin Keinoja lapsen osallisuuden vahvistamiseksi Lapsen läheisten ihmisten kartoitus (piirtäminen, nalle-kotit ym) Lapsen arki (asteikot, sadutus, avaintarinakortit ym.) Lapsen käsitys itsestä (missä lapsi on hyvä, vahvuuskortit ym.) Tunteet (mm. tunnepantomiini-kortit ym.) 6
Toiminnan tuloksia Tutustuttu yhteistyökumppanin perustehtävään ja palveluprosesseihin ja ne ovat tulleet tutuiksi Yhteistyörakenteita selkiytetty Lapsen osallisuus työtä ohjaavan arvona on nostettu keskiöön Osaaminen on kasvanut Lastensuojeluilmoitusten määrä on lisääntynyt Konsultaatiopuhelut ovat lisääntynyt Päivähoito on vahva lastensuojelun yhteistyötaho Yhteisiä asiakasneuvotteluita on järjestetty enemmän 7
Monitoimijainen yhteistyön malli Periaatteista rakentuvaan orientaatioon Prosessista ja sen apuvälineistä: tapaamisten ketju hahmotettavissa: Ennakkovalmistelut lapsen ja vanhempien kanssa Neuvottelu Neuvottelun jälkityö Kohtaamisen tasolla tapahtuva työ neuvotteluissa 8
Yhteistyön periaatteista orientaatioon Monitoimijaisessa työssä halutaan sitoutua seuraaviin asiakkaiden ja työntekijöiden määrittämiin periaatteisiin: Turvallisuus. Vanhempien mielestä pelko on asiakkaan yleinen tunne lastensuojeluun tullessa, tilanne on rankka ja pelottava. Siksi on tärkeää luoda tilanteisiin turvallisuuden tunnetta. Turvallisuus on hyvän kohtaamisen elementti. Arvostus, Kunnioitus ja Luottamus. Nuorten mielestä turvallisuus ja luottamus tulee siitä, kun voi kokea olevansa arvostettu. Nuorten ja vanhempien mielestä he voivat luottaa työntekijään, jos he voivat kokea arvostusta, että työntekijä näkee lapsen ja vanhemman kokonaisena; ongelmien lisäksi hyvät asiat ja vahvuudet. Arvostuksen ja kunnioituksen ilmapiirissä rakentuu luottamus ja turvallisuus. Välittäminen. Vanhempien mielestä hyvä kohtaaminen tulee siitä, että kokee välittämistä, myötätuntoa. Se syntyy inhimillisestä ihmisten kohtaamisesta. Tuodaan esille mahdollisuuksia ja eletään toivon pedagogiikkaa. Vanhemmat haluavat myös, että työntekijät tutustuvat lapseen ja tapaisivat lapsia enemmän kuin nyt tapaavat. Vanhempien vertaisryhmän tärkein viesti ammattilaisille on: välittäkää lapsista! Siihen ammattilaiset ovat sitoutuneet. Ratkaisukeskeisyys. Jos kertoo ongelman, niin pitää esittää myös ratkaisuehdotus, jossa on itse mukana. 9
Tapaamisen ennakkovalmistelu Neuvottelu pitää valmistella yhdessä vanhempien kanssa Neuvottelu pitää valmistella yhdessä nuoren kanssa Lapsen/nuoren valmistaminen/valmentaminen neuvotteluun Lapsen valmentamisen tekee se työntekijä, joka tuntee lapsen parhaiten sekä vanhemmat (vanhempia pitää valmentaa valmennustehtävään) Nuori saa miettiä/päättää ketkä kutsutaan neuvotteluun Haluaako nuori oman tukihenkilön tai ystävän mukaan? Kaikkien paikallaolijoiden pitää oikeuttaa läsnäolonsa nuoren neuvottelussa/kohtaamisessa Jos paikalle sellainen henkilö, jota nuori ei toivo, niin tämä pitää perustella erityisesti nuorelle Kenen tehtävä on valmentaa lapsi ja vanhemmat neuvotteluun? joka tuntee lapsen parhaiten, tapaamisen ehdottaja, puheenjohtaja? aina myös vanhemmat valmentamaan lastaan neuvotteluun päätös siitä, kuka valmentaa lasta, on puheenjohtajalla/koollekutsujalla: 10
Tapaamisen valmistelut asiakkaan kanssa Lapsen/ nuoren valmentaminen on tärkeää, etteivät asiat tule ensimmäistä kertaa puheeksi neuvottelussa ja lapsi pystyy valmistautumaan henkisesti tilanteeseen. Mistä tapaamisessa puhutaan ja miksi: kysytään ja kerrotaan Keitä kutsutaan paikalle: kysytään ja kerrotaan Lupa puhua: lapsella, vanhemmilla, viranomaisilla Mitä asiakas haluaisi ottaa esille; pystyykö, uskaltaako? Asiakkaan tunteet tapaamista kohtaan, mikä on fiilis tulla tapaamiseen Asiakkaan aikaisemmat kokemukset Mitkä ovat odotukset 11
0. Valmistelu Yhteistyö monitoimijaisessa tapaamisessa 1. Fyysinen tila kuntoon: tilan varaus, rauhallisuus, neutraalius, istumapaikat, voi tiedustella asiakkaan toivetta. 2. Toimintaperiaatteet: Lapsen turvallisuudentunteen lisääminen on jokaisen tapaamisen tavoite. Lapsen tukihenkilö vahvistaa lapsen ääntä koko tapaamisen ajan. Tietoa lapselle ja lapselta. 3. Puheenjohtajuus/vetovastuu sovittuna, muistion kirjaamisesta sopiminen viimeistään tässä. 4. Neuvotteluun osallistujien esittely ja tunnelmien kysyminen. 5. Tapaamisen pelisäännöt ja periaatteet sekä odotukset Asialista sekä teemat muotoutuvat ja työtapa määritetään yhdessä keskitytään oikeisiin asioihin 6. Asioiden käsittely 12
Yhteistyö monitoimijaisessa tapaamisessa 7. Ylläpidetään sovittua orientaatiota: ratkaisukeskeistä, turvaa tuottavaa puhetta. Orientaationa arvostus, kunnioitus, luottamus ja välittäminen saavat välittyä kaikkien toimista. 8. Käytetään luovia ja asiakkaalle sopivia menetelmiä (kortit tms.) 9. Tehdään päätöksiä, jaetaan vastuita ja työtä osallisten kesken asiakkaille omat tehtävät ja myös tunne siitä, että kaikki läsnä olevat ovat apuna ja tukena 10. Päätöksen lisäksi varasuunnitelma, JOS asiat eivät mene niin kuin sovitaan 11. Tapaamisen lopuksi kysytään lyhyt palautearviointi ja koonti toivon pedagogiikan hengessä Kerrataan päätökset, vastuut ja tehtävät (esim. jälkityö) Asiakkaan voimavarojen vahvistaminen 12. Kiitos kaikille sovitaan seuraavasta kerrasta kehen yhteys, jos asiat eivät etene 13
Tapaamisen jälkeen Lapsen tai nuoren kanssa neuvottelun tärkeimpien asioiden mm. päätösten läpikäyminen, mikäli hän ei ole ollut paikalla - Vanhempi sekä sovittu työntekijä Lapsen/nuoren sanoman vahvistaja/ tukihenkilö käy joka tapauksessa läpi neuvottelun asioita lapsen/nuoren kanssa; Onko joku jäänyt askarruttamaan Tietääkö lapsi, mitä seuraavaksi tapahtuu Mikä tunne jäi päällimmäiseksi Tarvitaanko lisätukea Muistion kirjaaja lähettää sen kaikille neuvottelussa olleille Toteutetaan hyvää suunnitelmaa: huolehditaan lapsen hyvinvoinnista yhdessä 14
Monitoimijaisen lastensuojelutyön hyödyt Asioiden sanoittaminen tiedon lisääntyminen Avoimuus Vastuun jakautuminen Yhteiset periaatteet Toimintatapa yhteinen luottamus yhdessä tekeminen ne voivat toteutua selkeys, turvallisuus, helppo ennakoida Vahvistaa asiakasosallisuutta asiakastyössä ja työn kehittämisessä Tieto lisääntyy Yhteinen orientaatio lisää turvaa ja luottamusta samansuuntainen työ! 15
Kehittämis- ja tutkimusprosessin vahvuudet Kehittämisen rakenne oli toimiva Kehittämisen periaatteet ovat tärkeitä yhteistyön suunnan antajana Uuden tiedon tuottamisen tapana teoreettisen ja kokemuksellisen tiedon kohtaamispaikkojen järjestäminen on tärkeää: innovaatiot Kehittämishankkeelle asetetut tavoitteet asiakasosallisuuden ja monitoimijaisuuden sekä opetuksen osalta toteutuivat hyvin. Tutkimuksen osalta tavoitteet ovat toteutumassa 16
Uhat Kehittämisprosessin uhat ja mahdollisuudet Kehitettyjen mallien levittäminen ja juurruttaminen epäonnistuu Asikasosallisuuden vahvistamiseen tarvittavaa aikaa ei löydy Mahdollisuudet Yhteiset koulutukset ylläpitävät asiakasosallisuutta ja monitoimijaista yhteistyötä Malleja parannetaan jatkuvasti, tämä oli vasta startti 17
Kiitos yhteisestä kehittämisestä huippuammattilaisten kanssa!!! 18