Yhtymävaltuusto hyväksynyt kokouksessaan

Yhtymävaltuusto hyväksynyt kokouksessaan 14.11.2016 55

25.10.2016 2 (115) Sisällysluettelo Toimintaympäristö suunnitelmakaudella 2017 2019... 3 Kuntien ja terveyskeskusten esitykset toiminnan kehittämisestä vv. 2017 2019... 4 Keskeisimmät toiminnan muutokset... 6 Väestökehitys Etelä-Pohjanmaalla... 7 Sairaanhoitopiirin palvelutuotannon kehitys vv. 2015 2019... 10 Organisaatio ja vakinainen henkilöstö... 17 Talousarvion sitovuustaso ja täytäntöönpano... 18 Talousarvion yleisperustelut... 19 Tuloslaskelmaosa... 20 Investointiosa... 27 Rahoitusosa... 40 Konserniyhtiöt... 41 Toiminnalliset tavoitteet ja taloussuunnitelmat... 43 Hankkeet... 43 Ulkoinen muu myynti... 46 Kuntayhtymähallinto ja Hallintopalvelujen toiminta-alue... 47 Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alue... 56 Tukipalvelujen toiminta-alue... 63 Operatiivinen toiminta-alue... 68 Konservatiivinen toiminta-alue... 75 Psykiatrinen toiminta-alue... 83 Päivystyskeskuksen toiminta-alue... 90 Talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelman liiteosa... 98 Henkilöstö toimintayksiköittäin vv. 2015 2018... 99 Varahenkilöstö ja muut virkapohjaan kuulumattomat vakanssit... 113 Määräaikaiset, uudelleensijoitusta varten perustetut vakanssit... 115

Toimintaympäristö suunnitelmakaudella 2017 2019 25.10.2016 3 (115) Vuoden 2019 alusta lukien sairaanhoitopiirin tehtävät, henkilökunta, omaisuus ja velat siirtyvät Etelä-Pohjanmaan maakunnalle. Toiminnan rahoittaminen siirtyy valtion tehtäväksi. Keskussairaala ja sairaanhoitopiirin muut yksiköt ovat tuon ajankohdan jälkeen aivan uudenlaisessa toiminnallisessa, hallinnollisessa ja taloudellisessa ympäristössä. Toiminnallisesti korostuvat asiakaskeskeisyys ( potilas kuljettajan paikalle ) hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa, kilpailu laadulla sekä palvelujen integraatio monituottajarakenteessa. Hallinnollisesti keskussairaalasta tulee osa suurempaa rakennetta, jossa hallinto- ja johtamisjärjestelmiä voidaan rakentaa aivan uudella tavalla. Taloudellisesti korostuu menokattojen ehdottomuus: Jos hiukan pelkistää, kukaan ei anna lisärahaa, jos valtion antama rahoitus ei riitä, alijäämää ei saa tehdä eikä lainaa ottaa. Kansantalouden pitkäkestoinen lama kääntynee vähitellen hitaaksi talouden kasvuksi mm. kilpailukykysopimuksen ansiosta. Kuitenkin julkisen talouden toiminnan taloudelliset reunaehdot tulevat kestävyysvajeen vuoksi olemaan edelleen erittäin tiukat. Sosiaali- ja terveydenhuollon julkisen rahoituksen kasvua pyritään hidastamaan merkittävästi huolimatta palvelutarpeen lisääntymisestä väestön ikääntymisen vuoksi. Etelä-Pohjanmaan erikoissairaanhoidon kehittämisen kannalta tärkeä kysymys on sairaalan rooli julkisten sairaaloiden joukossa. Toiminta- ja taloussuunnittelun lähtökohtaolettamuksena on, että Seinäjoen keskussairaala on yksi laajan päivystyksen sairaala. Tästä seurannee lainsäädäntö on talousarviosta päätettäessä vielä kesken - että keskussairaalan on pystyttävä tarjoamaan laajasti palveluita usealla lääketieteen erikoisalalla (asetusluonnoksessa luetellaan minimitasona 12 erikoisalaa) ympärivuorokautisesti ja välittömästi. Todennäköistä on, että kiireetönkin hoito tulee joltain osin keskittymään näihin 12 laajan päivystyksen sairaalaan. Jo vuoden 2017 suunnittelussa varaudutaan näihin muutoksiin lisäpanostuksilla. Digitalisaatio etenee voimakkaasti terveydenhuollossa. Palvelutuotannosta yhä suurempi osa voidaan hoitaa erilaisten sähköisten kommunikaatiovälineiden kautta. Kotona tapahtuvaa hoitamista ja hoidon seurantaa voidaan lisätä. Päätöksenteon tueksi rakennettava algoritmit korvaavat rutiinitutkimusten tulkinnassa lääkäreitä ja hoitajia. Robotit suorittavat monia työtehtäviä ihmisten asemesta. Järjestämättömän tiedon - big datan tietoaltaiden louhinta avaa mahdollisuuksia sairastumisriskien uudenlaiseen hallintaan ja entistä yksilöllisempiin hoitoihin. Visiot digitalisaation hyödyntämisestä ovat huikeat ja tältä osin toimintaympäristön muutos on todella nopeata. Yksi tärkeä osa digitalisaatiota on terveydenhuollon perustietojärjestelmien muuttaminen tulevaisuuden tarpeiden mukaiseksi. Sairaanhoitopiiri on vahvasti mukana niin UNA-hankkeen toteutuksessa kuin laajemminkin valtakunnallisissa kehittämisverkostoissa. Yksi alue, jossa niin potilaiden odotukset kuin terveydenhuollon ammattilaisten vaatimuksetkin ovat muuttuneet, on fyysinen toimintaympäristö. Sairaanhoitopiiri on systemaattisesti peruskorjannut kantasairaalaa (keskussairaala ilman Y-rakennusta) ja tämä työ jatkuu suunnitelmakauden. Suurehkot F-rakennusosan laajennusrakentamishanke sekä tehon ja muiden valvontapaikkojen uusien tilojen rakentamishanke pääosin A-rakennusosaan ovat käynnistyneet vuonna 2016 ja valmistuvat 2018. Psykiatrian ja kuntoutuksen M-talo on saanut niin valtuuston kuin sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymisen ja sen suunnittelu etenee siten, että rakentamiseen päästää vuonna 2019.

25.10.2016 4 (115) Kuntien ja terveyskeskusten esitykset toiminnan kehittämisestä vv. 2017 2019 Sairaanhoitopiirin jäsenkunnilta ja yhteistoiminta-alueilta on pyydetty perussopimuksen 16 :n mukaisesti lausunnot kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Alla on mainittuna lausunnoista esille nousevat keskeiset teemat sekä sulkeissa jäsenkunnat ja yhteistoiminta-alueet joiden lausunnot kyseistä teemaa koskettavat muodossa tai toisessa. Kuntien taloudellisen tilanteen huomioiminen erikoissairaanhoidon suunnittelussa (Järvi-Pohjanmaan perusturvalautakunta, Alavus, Kuortane, Ähtäri, Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymä, Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, Isokyrö, Seinäjoki, Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva, Lapua) Sairaanhoitopiirin talousarvio on laadittu toimintamenojen osalta 0,5 prosentin kasvulla vuoden 2016 talousarvioon verrattuna. Pienen nousun taustalla on laajan päivystyksen turvaamisen edellytykset. Kuntatalouden tilanne huomioidaan, ja tavoitteena on järjestää ikääntymiskehityksen myötä kysynnältään lisääntyvät palvelut tehokkaasti ja vaikuttavasti, sairaanhoitopiirin strategian mukaisten vastuullisuuden ja ihmisarvon kunnioittamisen mukaisesti. Palveluiden saatavuudessa koko alueen huomiointi (Järvi-Pohjanmaan perusturvalautakunta, Alavus, Kuortane, Ähtäri, Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymä, Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen) Palveluiden suunnittelussa huomioidaan aluenäkökulma. Palvelupisteitä alueella tarvitaan, mutta lisäksi tulee kehittää ja hyödyntää muun muassa digitaalisten ja liikkuvien palveluiden mahdollisuuksia. Edellisestä esimerkkinä toimivat jo jossain määrin käytössä olevat etävastaanotot ja sähköinen asiointi. Kotisairaalatoimintaa edistetään suunnitelmakaudella, lisäksi esimerkiksi ensihoidossa on jo kohteessa hoitaminen lisääntynyt viime vuosina. Etelä-Pohjanmaan maakunta on maantieteellisesti yhtenäinen eivätkä välimatkat kasva kohtuuttoman pitkiksi mistään suunnasta. Investointien kriittisesti tarkastelu (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Kauhava, Evijärvi, Lappajärvi, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, Isokyrö) Sairaanhoitopiiri arvioi investointitarpeita huolellisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon yli 5 miljoonan euron rakennusinvestointihankkeille tulee lain mukaan anoa poikkeuslupa sosiaali- ja terveysministeriöstä. Keskussairaalassa tulee lähivuosina tehdä tärkeitä peruskorjaus- ja muutostöitä, mm. käynnissä olevat F-osan laajennus ja tehostetun hoidon ja valvonnan yksikkö sekä tuleva lasten ja nuorten poliklinikan saneeraus. Viimeisen vaiheen suunnitteluun ja rakentamiseen etenevä, valtiolta poikkeusluvan saanut psykiatrian ja kuntoutuksen uudisrakennus on myös hyvin perusteltu hanke niin toiminnallisesti kuin taloudellisestikin.

25.10.2016 5 (115) Perustason korostuminen terveyden edistämiseen liittyen (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva, Lapua, Kauhava, Lappajärvi, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen) Perustason lisäksi myös sairaanhoitopiirillä on tärkeä rooli terveyden edistämistyössä. Sen lisäksi että terveyden edistäminen sisältyy jo itse hoitoprosesseihin, sairaanhoitopiiri tekee yhteistyötä yhteistoimintaalueiden kanssa muun muassa tukemalla kuntia terveyden edistämistyössä ja terveyden edistämiseen liittyvässä tiedottamisessa. Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila on tärkeä linkki perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapinnassa. Aksilan ohjausryhmässä on edustus jokaiselta sairaanhoitopiirin yhteistoimintaalueelta. Tulevaisuudessa sote- ja maakuntauudistuksen myötä niin maakunnalla kuin peruskunnillakin on tärkeä rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyössä, jossa kuntien osuus korostuu lisääntyvästi.

25.10.2016 6 (115) Keskeisimmät toiminnan muutokset Vuoden 2017 toiminta Diabeteskeskuksen toiminta alkaa sisätautien poliklinikalla. MET (Medical Emergence Team) toiminta laajennetaan pilotin kautta koko sairaanhoitopiiriin Ruokapalvelun toiminta laajenee ja se mahdollisesti osakeyhtiöitetään Kliinisen sihteerityön ja tekstinkäsittelyn toimintayksikkö perustetaan Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alueelle Hoitotyön palvelujen toimintayksikkö perustetaan Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alueelle Kotisairaalatoiminta alkaa lastentaudeilla Sairaala-apteekissa käynnistetään keräilyvarastoautomaatin toiminta Lastentaudeilla vastasyntyneiden teho siirtyy drg-laskutukseen Perinnöllisyyslääketieteen toiminta siirtyy neurologialta lastentaudeille Ensihoidossa lääkäriyksikön toiminta 12 tuntia viitenä päivässä viikossa Sosiaalitoimen toimintayksikön nimi muuttuu Sosiaalityön toimintayksiköksi Vuosien 2018 ja 2019 toiminta Uusi katkeamaton varavoimajärjestelmä otetaan käyttöön Uusi tehostetun hoidon ja valvonnan yksikkö valmistuu F-osan laajennus valmistuu Maakunta- ja soteuudistuksen toimeenpano, sairaanhoitopiirin henkilöstön, omaisuuden ja velkojen siirtyminen uudelle järjestämisvastuulliselle maakunnalle Psykiatrian ja kuntoutuksen uudisrakennuksen rakentaminen käynnistyy

25.10.2016 7 (115) Väestökehitys Etelä-Pohjanmaalla Väestö Etelä-Pohjanmaalla 2015 sekä väestöennuste 2016-2040. Ennusteessa ei ole huomioitu muuttoliikettä. Etelä-Pohjanmaan shp 2015 2016 2020 2030 2040 197 371 197 815 197 530 197 711 196 933 Alajärvi 10 006 10 001 9 697 9 113 8 690 Alavus 12 044 11 877 11 527 10 864 10 343 Evijärvi 2 576 2 596 2 510 2 358 2 248 Ilmajoki 12 159 12 327 12 609 13 171 13 453 Isojoki 2 123 2 120 2 001 1 846 1 745 Isokyrö 4 785 4 792 4 711 4 581 4 499 Karijoki 1 369 1 351 1 271 1 168 1 115 Kauhajoki 13 875 13 865 13 640 13 323 12 966 Kauhava 16 784 16 630 16 164 15 293 14 699 Kuortane 3 715 3 612 3 418 3 051 2 861 Kurikka 21 734 21 707 21 129 20 035 19 118 Lappajärvi 3 215 3 149 2 977 2 677 2 459 Lapua 14 609 14 848 15 119 15 636 15 885 Seinäjoki 61 530 62 330 64 956 70 186 73 436 Soini 2 224 2 210 2 103 1 955 1 848 Teuva 5 482 5 361 5 064 4 538 4 166 Vimpeli 3 073 3 021 2 878 2 628 2 468 Ähtäri 6 068 6 018 5 756 5 288 4 934 Muutos v:sta 2015 0,2 % 0,1 % 0,2 % -0,2 % Lähde: Tilastokeskus Kurikka sisältää Jalasjärven v. 2015. Väestöennuste ikäryhmittäin v. 2016 sekä ennuste 2020 ja 2030

Sairastavuustilastoja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelta 25.10.2016 8 (115) Eteläpohjalaisten sairastavuusindeksi (vakioitu) 2015 Koko maa = 100 Etelä-Pohjanmaa = 107,7 Teuva 108 Karijoki 110,2 Isojoki 120,7 Isokyrö 101,6 Kauhajoki 116,9 Ilmajoki 103,1 Kauhava 108,6 Seinäjoki 97,8 Lapua 109,2 Evijärvi 121,7 Lappajärvi 114,4 Vimpeli 119,8 Kuortane 106,9 Kurikka 109,1 Alavus 118,8 Alajärvi 115,4 Soini 131,1 Ähtäri 110,1 Suurin sairastavuus, suurin käyttö 2. suurin sairastavuus tai käyttö 3. suurin sairastavuus tai käyttö 4. suurin sairastavuus tai käyttö Pienin sairastavuus tai pienin käyttö Eteläpohjalaisten erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö / 1000 asukasta (oma toiminta ja ostopalvelut) 2015 Teuva 355 Karijoki 362 Isojoki 358 Isokyrö 386 Kauhajoki 367 Ilmajoki 335 Kauhava 345 Seinäjoki 342 Lapua 343 Evijärvi 385 Lappajärvi 347 Vimpeli 344 Kuortane 311 Kurikka 352 Alavus 306 Alajärvi 359 Soini 343 Ähtäri 367 Hoidetut henkilöt / 1000 asukasta Etelä-Pohjanmaa = 343 Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Luku kertoo yleistilanteen kunnan tai sitä suuremman alueen sairastavuudesta. (www.sotkanet.fi). Erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö pitää sisällään kaikki sairaanhoitopiirin tuottamat tai ostopalvelujen muodossa välittämät palvelut. Keskeisten kansantautien esiintyvyys Etelä-Pohjanmaalla (indeksi, koko maa = 100), järjestys vuoden 2015 mukaan)

25.10.2016 9 (115) Sote- ja maakuntauudistuksen myötä syntyvien maakuntien rahoituksessa siirrytään maan hallituksen lakiluonnosten mukaan vuosina 2020-2023 vaiheittain menoperusteisuudesta laskennallisuuteen. Järjestelmän toimiessa rahoituksessa asukasperusteisuuden 10%:n osuuden lisäksi palvelutarve- ja olosuhdetekijät tulevat muodostamaan rahoituksesta 89%:n osuuden (tästä ikärakenteen paino 43,8% ja sote-tarvekertoimen paino 56,2%). Prosentin (1%) osuudella maakuntien rahoituksessa huomioitaisiin myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) kerroin. Tätä sovellettaisiin rahoitusperiaatteena vuodesta 2022 lähtien. Jatkossa hyten rooli rahoituksessa voisi myös kasvaa, kun saadaan tietoa sen vaikuttavuudesta. Tarvetekijöiden osalta kullekin sairaudelle määriteltäisiin valtakunnalliset erilliset painokertoimet niiden yleisyyden ja hoitokustannusten perusteella, mukana Suomessa yleiset sairaudet (mm. diabetes, reuma, keuhkoastma, sepelvaltimotauti, sydämen eteisvärinä ja vajaatoiminta, psykoosit). Sosioekonomista asemaa kuvaavina muuttujina käytettäisiin toimeentulotuen, työkyvyttömien, ei-parisuhteessa olevien, ainoastaan alimman koulutustason omaavien sekä työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien henkilöjen lukumäärää. Hyte-kerroin muodostuisi yhdeksästä indikaattorista, joista 5 olisi toimintaa kuvaavia (prosessit) ja 4 toiminnan tulosta kuvaavia. Indikaattorit olisivat sellaisia, joihin maakunta voi vaikuttaa (mitaten esim. terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarpeen selvittämistä, elintapaneuvonnan toteutumista, päihteiden käytön mini-intervention toteutumista, kuolemia kaatumisten tai putoamisten seurauksena tai toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden määrän vähentymistä).

25.10.2016 10 (115) Sairaanhoitopiirin palvelutuotannon kehitys vv. 2015 2019 Tot TA Suunnitelma Sairaanhoitopiiri yhteensä: 2015 2016 2017 2018 2019 Kokonaistuotanto: Hoitopäivät 110 344 110 657 107 876 107 791 107 511 Hoitojaksot 23 101 23 531 22 789 22 804 22 669 Sairaansijat 424 420 387 387 385 Laskutettu toiminta: Avohoitokäynnit 294 183 286 598 299 665 300 710 301 570 DRG-hoitojaksot 26 920 27 367 26 718 26 847 26 867 DRG:n ulkopuoliset hoitopäivät 40 294 39 341 37 140 37 070 37 030 Perusterveydenhuollon päivystyskäynn 3 184 5 000 3 540 3 550 3 610 TK-prick tai muu TK-myynti 6 911 7 244 7 070 7 180 7 180 Kuntoutuskoti- / asuntola hpv. 907 1 000 520 520 520 Ensihoito: Ensihoito+kuljetus 29 511 31 000 30 000 30 000 30 000 Ensihoito+ei kuljetusta 13 937 12 500 14 000 14 000 14 000 Budjetoidut ostopalvelut: Minivaltava käynnit 27 758 26 046 26 712 26 712 26 712 Minivaltava paketit 3 510 2 624 2 940 2 955 2 970 Minivaltava hoitopäivät 1 908 4 318 2 908 2 908 2 908 Lääk.kunt. hoitopäivät 106 160 115 115 115 Lääk.kunt. käynnit 95 110 155 155 160 Hengityshalvauspot. hpv. 1 155 1 090 1 090 1 090 1 090 Sisäinen palvelutuotanto: Laboratoriotutkimukset 2 078 150 1 962 950 1 960 550 1 990 700 1 990 800 Patologian tutkimukset 23 061 24 000 23 500 23 500 23 500 Radiologian tutkimukset 116 674 108 700 110 793 110 793 110 793 Sosiaalityö, käynnit 9 959 8 400 9 600 9 600 9 600 Psykologitoiminta, käynnit 5 881 5 500 5 600 5 500 5 500 Anestesiat 13 339 11 700 13 000 13 000 13 000 Leikkaukset 12 972 12 972 12 758 12 810 12 810 Päiv.pkl. DRG-jaks.sis.päiv.käynnit 1) 9 449 9 500 9 800 9 900 10 000 Tehostettu valvonta hpv. 2 270 2 300 2 300 5 000 5 000 Ravintohuolto, suoritteet 808 033 810 000 800 000 800 000 800 000 Fysioterapia, hoitokerrat 25 550 24 000 23 600 23 600 23 600 Toimintaterapia, hoitokerrat 7 820 4 800 4 800 4 800 4 800 Muut terapiat, hoitokerrat 3 103 1 300 1 300 1 300 1 300 Apuvälinekeskuksen palvelut, käynnit 2 5 310 5 000 5 000 5 000 5 000 1) Päivystyspoliklinikalta osastohoidon paketteihin siirtyneet käynnit 2) Asukaslukupohjaiseen maksuun sisältyvät käynnit Kokonaistuotannossa hoitopäivät on suunniteltu talousarvioon 2016 nähden 2,6% matalammalle tasolle, kuluvan vuoden arvioon (tammi-kesäkuu 2016 lähtökohtana) nähden 1,0% matalammalle tasolle. Hoitojaksot on suunniteltu talousarvioon 2016 nähden 3,2% matalammalle tasolle, kuluvan vuoden arvioon nähden 4,8% matalam-

25.10.2016 11 (115) malle tasolle. Kuluvan vuoden kehitykseen verrattuna muutoksen tärkein yksittäinen syy on kirurgisen toiminnan vähentymisen ennakointi. Laskutetun toiminnan osalta avohoitokäynnit on suunniteltu vuoden 2016 talousarvioon nähden 4,6% korkeammalle tasolle, kuluvan vuoden arvioon nähden 1,1% matalammalle tasolle. Drg-hoitojaksot on suunniteltu talousarvioon 2016 nähden 0,9% matalammalle tasolle, suunnilleen kuluvan vuoden toteuma-arvion tasolle. Drg:n ulkopuolisia hoitopäiviä on suunniteltu talousarvioon 2016 nähden 5,6% vähemmän, kuluvan vuoden arvioon nähden 4,5% vähemmän. Drg-hoitojaksojen ja hoitopäivien vertailussa talousarvion 2017 ja vuoden 2016 kesken on syytä huomioida vastasyntyneiden tehon siirtyminen vuonna 2017 hoitopäivälaskutuksesta drg-laskutukseen. Perusterveydenhuollon päivystyskäyntien suunnitelmaluku on 29,2% matalampi kuin vuoden 2016 talousarviossa, suunnilleen kuluvan vuoden toteuma-arvion tasolla. Tkprick- ja muuta tk-myyntiä on suunniteltu 2,4% vähemmän verrattuna vuoden 2016 talousarvioon, kuluvan vuoden arvioon verrattuna 3,5% vähemmän. Kuntoutuskoti- /asuntolahoitopäiviä on suunniteltu kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna 48% vähemmän, kuluvan vuoden ennusteeseen nähden 41,3% vähemmän. 180 160 140 120 100 80 60 40 Sairaanhoitopiiri yhteensä Toiminnan muutokset vv. 2001-2015 sekä TA 2016 ja suunnitelma 2017-2019 Leikkaukset (leik.sali) Laskutettu avohoito Hoitojaksot Vakanssit Sairaansijat Hoitopäivät Sairaansijat 2017-2019 31.12. Sairaansijat ja hoitopaikat Erikoisala: 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Kirurgia 24 32 28 28 28 28 28 28 Urologia 24 24 24 24 24 24 24 24 Vatsataudit 36 34 34 31 31 24 24 24 Ortopedia 70 66 54 46 46 26 26 26 Naistentaudit ja synnytykset 48 44 42 42 40 38 38 38 Lastentaudit 28 28 28 28 26 24 24 22 Operatiivinen ta yhteensä 230 228 210 199 195 164 164 162 Sisätaudit 71 60 50 49 49 49 49 49 Neurologia 28 16 16 16 16 16 16 16 Kuntoutus 21 21 21 21 21 21 21 21 Keuhkosairaudet 14 13 13 13 13 13 13 13 Konservatiivinen ta yhteensä 134 110 100 99 99 99 99 99 Lasten- ja nuorisopsykiatria 16 14 14 14 14 12 12 12 Psykiatria 90 90 90 90 90 90 90 90 Psykiatrinen ta yhteensä 106 104 104 104 104 102 102 102 Päivystyskeskuksen ta yhteensä 22 22 22 22 22 22 22 22 Sairaansijat yhteensä 492 464 436 424 420 387 387 385 Tehostettu valvonta 11 11 11 11 11 11 24 24 Sydänvalvonta yksikkö 10 10 10 10 10 10 0 0 Virat ja pysyväisluonteiset toimet: 2 630 2 660 2 698 2 703 2 706 2 714 2 714 2 714 TA 1.1.

25.10.2016 12 (115) Henkilökunta Sote- organisaatioiden toiminnan uudistaminen ja kehittäminen vaikuttavat osaltaan myös sairaanhoitopiirin henkilöstöpolitiikkaan suunnitelmakaudella 2017-2019. Eläkepoistumaennusteen mukaan eläköityvien määrä tulee lähivuosina tasaisesti kasvamaan. Eläköityminen, muu henkilöstövaihtuvuus, sosiaali- ja terveydenhuollon mahdollinen uudelleen järjestely sekä mahdollinen laajan päivystystoiminnan toteutuminen asettavat haasteita optimaalisen henkilömäärän ja osaamisen varmistamisen suunnittelulle ja rekrytoinnille. Osalla erikoisaloista on ollut jo useana vuonna haasteita ammattitaitoisen henkilöstön, erityisesti lääkärien, saatavuudessa. Henkilöstökustannuksia ei ole varaa kasvattaa. Valtakunnallisen kilpailukykysopimuksen mukaiset kustannus- ja tuottavuustavoitteet pyritään toteuttamaan täysimääräisinä. Henkilöstösuunnittelussa tämä tarkoittaa mm. toimintojen uudelleen järjestelyjä, työnjakojen kehittämistä sekä henkilöstöresurssien laajempaa koordinointia muun muassa työaikamuotoja tarkastelemalla. Henkilöstön yhteiskäyttöä pyritään lisäämään yksiköiden välillä, systemaattisen työkierron toteuttamista sekä prosessien kehittämistä jatketaan. Muutosten läpivienti edellyttää muun muassa, että henkilöstö otetaan entistä paremmin mukaan oman työn ja työyhteisön kehittämiseen. Suunnitelmakaudella 2017-2019 kiinnitetään huomiota voimavaralähtöiseen ja ratkaisuja hakevaan toimintatapaan. Työssä jatkamista ja työhön paluuta tuetaan tarvittaessa mukauttamalla työtä työntekijän voimavaroihin. Tavoitteena on tuottavuuden, tuloksellisuuden ja työhyvinvoinnin lisääminen. Suunnitelman 2017 2019 lähtökohtana on, että uusia vakansseja tai kustannuksia lisääviä vakanssimuutoksia ei tehdä, ellei muutoksella voida vastaavasti vähentää vastaavaa määrää esim. ostopalveluja. Jokaisen avautuvan vakanssin osalta harkitaan erikseen, onko sen täyttäminen tarpeellista vai voidaanko tehtävät hoitaa muilla järjestelyillä. Määräaikaisen henkilöstön määrää vähennetään. Varahenkilöstön rakennetta kehitetään toiminta-alueiden tarvetta vastaavaksi. Varahenkilöstön varausten käyttöastetta nostetaan, ja alle 13 päivää kestävien sijaisuuksien käyttöä vähennetään suunnitelmallisesti. Vanhuuseläkepoistuma 2016 2025, ennuste Toimielin Eläkeikä täyttynyt 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 11 KUNTAYHTYMÄHALLINTO 1 1 1 1 4 1 5 1 1 4 2 12 SAIR. HOID. PALVELUT 3 5 12 13 14 9 16 22 15 15 16 13 TUKIPALVELUT 3 6 14 14 25 14 12 14 18 22 12 14 OPERATIIVINEN 6 11 25 16 23 27 24 17 49 22 19 15 KONSERVATIIVINEN 4 4 9 15 18 16 16 15 25 22 16 16 PSYKIATRIA 3 5 10 10 16 12 13 14 13 18 16 17 PÄIVYSTYSKESKUS 3 1 5 5 7 3 5 6 1 3 18 HALLINTOPALVELUT 2 5 3 5 5 6 4 9 8 3 Yhteensä 20 37 77 77 110 91 95 92 136 112 87

Laatu- ja potilasturvallisuus 25.10.2016 13 (115) Terveydenhuoltolain ja sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaisesti laatu ja potilasturvallisuus ovat osa jokapäiväistä toimintaa. Keskeistä on henkilöstön osallistuminen laadun ja potilasturvallisuuden kehittämisessä, toteutuksessa ja arvioinnissa. Asiakasraadin tavoitteena on palvelujen asiakaslähtöisyyden kehittäminen ja parantaminen. Omavalvonta nostetaan laadun ja potilasturvallisuuden valvonnassa jokapäiväiseksi työkaluksi. Sairaanhoitopiirin eri toiminta-alueiden omavalvontatoimenpiteet kootaan yhteiseen suunnitelmaan. Yksiköissä toteutettu omavalvonta dokumentoidaan ja raportoidaan johdon katselmuksessa. Omavalvontaa jatketaan erityisesti käsihygieniassa, potilaan tunnistamisessa ja turvatuotteiden käytössä. Johdon katselmuksissa käsitellään Hyvä hallinto ja johtaminen -ohjeen sekä laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelman edellyttämät asiat. Prosessien toimivuutta arvioidaan sisäisellä auditoinnilla. Henkilöstön Lean-osaamista vahvistetaan koulutuksella. HaiPro-käsittelijäkoulutus järjestetään uusille esimiehille sekä alueella että sairaanhoitopiirissä. HaiPro-ilmoitusten pohjalta määritetään vuosittain keskeiset kehittämiskohteet. Pisto- ja viiltotapaturmien ehkäisemiseksi tehostetaan turvatuotteiden käyttöä, oikeita työtapoja ja omavalvontaa. Jätelain mukaisesti lääkejätteen vähentämistä ja oikeaa käsittelyä yksiköissä jatketaan. Rakenteisen kirjaamisen koulutusta jatketaan. Tulosten odotetaan kohentuvan koulutusinterventioiden tuloksena. Tayserva -alueen potilasvahinkotyöryhmän linjausten mukaisesti seurataan yhteisiä potilasturvallisuuden mittareita. Alueellinen yhteistyö laadun ja potilasturvallisuuden parantamisessa etenee yhdessä valittujen teemojen puitteissa. Alueen potilasturvallisuusvastaavat kokoontuvat säännöllisesti. Alueellisena hankkeena jatketaan kaatumistapaturmien ehkäisyä. Sairaanhoitopiiri on mukana Etelä-Pohjanmaan sote-hankkeen potilasturvallisuuden ja laadun suunnittelussa.

Sairaanhoitopiirin laatutavoitteet vuosille 2017 2019 25.10.2016 14 (115) Asiakas- ja potilaslähtöisyys Asiakkuusmittareiden käyttö ja tulosten hyödyntäminen Asiakasraadin toiminnan kehittäminen Asiakastyytyväisyysmittausten kehittäminen Mittari: Potilaspalautteet tavoitetaso 4,5, 85% palautteista erinomaista. Potilaan hoito oikea hoito, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan näyttöön perustuvan tiedon soveltaminen potilaan hoidossa potilaan osallistuminen, kuuleminen ja voimaantuminen Mittari: Hoidon saatavuus erikoisaloittain, odotusaika ensikäynnille, Erva-alueen potilasturvallisuusmittarit käypähoito -suositusten toteutuminen ERVA alueella Valtakunnalliset erikoissairaanhoidon vertailutilastot Potilasturvallisuus laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelman käyttö päivittäisessä työssä, omavalvontasuunnitelma potilasturvallisuuskyselyn tulosten hyödyntäminen käytössä olevien mittareiden tehokkaampi käyttö Mittari: Potilasasiamiehen selvitys potilaspalautteista, muistutuksista, valituksista ja yhteydenotoista. Potilasvakuutusyhdistyksen vuosiraportti HaiPro ilmoitusten perusteella tehdyt kehittämistoimet Omavalvontaraportointi SAI-tilastot Erva-alueen potilasturvallisuusmittarit Hoidon ja tutkimusmenetelmien vaikuttavuus vaikuttavuusmittareiden luominen, seuranta ja raportointi Mittari: 15D vaikuttavuusmittari Johdon työpöytä Prosessit alueellisten hoitoketjujen ja -prosessien mallintaminen pääprosessien yhtenäistäminen ja prosessien auditointi prosessi-innovaatiot lean-ajattelu otetaan käyttöön hoitoketjuissa ja -prosesseissa sähköisten järjestelmien hyödyntäminen Mittari: Lean-prosessit käytössä Tiedonkulku Osaamisen johtaminen ja vahvistaminen perehdytyksen kehittäminen työssä oppimisen ja työnkierron kehittäminen esimiestyöhön ja johtamiseen panostaminen Mittari: Sähköisen yleisperehdytyksen käyttö Hrm perehdytysten kirjaukset HR-tilastot ja niiden hyödyntäminen Johdon katselmukset

25.10.2016 15 (115) Sairaanhoitopiirin strategia Sairaanhoitopiirin strategia 2013 2020 sisältää 10 kriittistä menestystekijää tavoitteineen. Talousarvioon sisältyvissä toiminta-alueiden toimintasuunnitelmissa on valittu kriittisistä menestystekijöistä 2 5 kappaletta, määritellen näille toimintaaluetasolle soveltuvat tavoitteet vuodelle 2017, mittarit ja keskeiset toimenpiteet. Hoidon tarpeeseen vasta- taan käyttäen vaikuttaviksi tunnistettuja menetelmiä ja hoitokäytäntöjä Menest yst ekijä Näyttöön perustuvat, vaikuttavat toimintatavat toimintaa ohjaamassa Osaava, riittävä ja hyvinvoiva henkilökunta Tavoit t eet 1. Vetovoimainen työnantaja, jolla riittävästi hakijoita avoimiin työpaikkoihin 2. Johtaminen osallistavaa ja arvostavaa vuorovaikutusta korostavaa 3. Henkilöstön osaaminen vastaa kehittyvää toimintaa 4. Työhyvinvoinnin kehittäminen yhteisenä asiana Voimaantunut ja hoitoon sitoutunut potilas 1. Potilaan ja hänen läheistensä näyttöön perustuva ohjaus 2. Potilaan kokemus saamastaan hoidosta ja palvelusta hyvä 1. Laadukas ja kokonaisvaltai- nen hoito Laajasti päivystävä keskussairaala 2. Riittävä kysyntä- ja tuotantovolyymi 3. Henkilöstöresurssit ja palveluvarustus kunnossa 1. Hoitotakuu lainmukai- sessa kunnossa Voimavarojen riittävyys ja oikea käyttö 2. Henkilöstön joustava ja tarkoituksenmukainen käyttö koko organisaatiossa

25.10.2016 16 (115) Menest yst ekijä Potilaslähtöiset, saumattomat hoito-, kuntoutus- ja palveluketjut Tavoit t eet 1. Palveluiden laadun, saatavuuden ja jatkuvuuden turvaaminen 2. Tärkeimmät hoitoketjut käytössä 3. Prosessit kuvattu ja käytössä, prosessien johtamisessa tarvittava tieto reaaliaikaista Hoidon laatu ja potilasturvallisuus hyvä 1. Laadukas ja turvallinen sairaala 2. Infektioiden tehokas torjunta 3. Toimenpiteiden laatu kansainvälisellä tasolla 1. Keskeisimmät sairauden syynä olevat riskitekijät tunnis- tettu Terveyttä edistävät toimintatavat osana hoitoa 2. Motivoiva ja monipuolinen elintapaohjaus osana kaikkea hoitoa 1. Realistinen ja toimintaedelly- tykset turvaava suunnitelma Toimintaa tukevat, hyvätasoiset diagnostiset ja hoidolliset välineet sekä tilat ja logistiikka Talousarvio toteutuu suunnitellusti 1. Terveelliset, turvalliset ja kustannustehokkaan toiminnan takaavat työtilat 2. Sairaalarakentaminen tulevaisuuden tarpeet huomioivaa, ympäristöystävällistä, energiatehokasta, omaisuuden arvon säilyttävää ja korjausvelan estävää 2. Määrärahoissa pysyminen 3. Seurantatietojen ajantasaisuus 4. Talousosaamisen vahvistaminen

25.10.2016 17 (115) Organisaatio ja vakinainen henkilöstö Vuonna 2016 yhteensä 2925,2 (mukana varahenkilöstö) Valtuusto Tarkastuslautakunta Hallitus Yhteistoimintaneuvosto Kuntayhtymähallinto (47,5) Hallintojohtaja Henkilöstöjohtaja Talousjohtaja Hoitotyön hallinto (19) Keskushallinto (14) Kehittämisyksikkö Sisäinen tarkastus Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö (12,5) Opetus ja tutkimustoiminta (2) Sairaanhoitopiirin johtaja Johtajaylilääkäri Sairaanhoitopiirin johtoryhmä Johtajiston kokous Hallintoylihoitaja Hallintopalvelujen toiminta-alue (131) Logistiikkapalvelut (42) Tietohallinto (38) HR-palvelut (24) Asiakirjahallinto ja arkistotoimi (14) Taloushallinto (12) Turvallisuustoimisto (1) Tukipalvelujen toiminta-alue (371) Potilashoidon tukipalvelu (185) Ruokapalvelu (70) Välinehuolto (39) Kiinteistö- ja tilapalvelut (25) LVI- ja konetekninen huolto (13) Sähkötekniikka (12) Lääkintätekniikka (10) Tukipalvelujen TA yhteiskustannukset (3) Varahenk./tukipalv.toim.al (14) Operatiivinen toiminta-alue (667) Leikkaus- ja anestesiatoiminta (123) Lastentaudit (97) Naistentaudit ja synnytykset (95) Ortopedia (75) Vatsataudit (63) Kirurgia (52) Urologia (37) Silmätaudit (36,5) Tehostettu hoito (36) Korva-, nenä- ja kurkkutaudit (27) Suu- ja leukasairaudet (11,5) Varahenk./operat.toim.al (14) Konservatiivinen toiminta-alue (373) Sisätaudit (127) Kuntoutus (118) Keuhkosairaudet (48) Neurologia (42) Ihotaudit ja allergologia (14) Syöpätaudit (11) Geriatria (6) Infektioiden torjunta (6) Konservatiivisen TA yhteiskustannukset (1) Psykiatrinen toiminta-alue (361) Psykiatria (227) Lasten- ja nuorisopsykiatria (81) Psykiatrian yhteispoliklinikat (21) Psykiatrian TA yhteiskustannukset (9) Varahenk./psykiatr.toim.a (23) Päivystyskeskuksen toiminta-alue (318,5) Ensihoitokeskus (204) Päivystyspoliklinikka (60,5) Päivystysosasto (27) Varahenk./Päivystyskeskus (27) Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alue (656,2) Kliinisen sihteerityön ja tekstinkäsittelyn yksikkö (224,5) Hoitotyön palvelujen toimintayksikkö (128) Kliininen kemia (91,5) Radiologia (72) Patologia (24) Sosiaalityön toimintayksikkö (22) Kliininen mikrobiologia (19) Sairaala-apteekki (18) Psykologian palveluyksikkö (14,7) Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede (14) Kliininen neurofysiologia (7,5) Ravitsemusterapia (6) Varahenk./sh.palv.toim.al (15)

25.10.2016 18 (115) Talousarvion sitovuustaso ja täytäntöönpano Vuoden 2017 talousarvio vahvistetaan sitovana sekä vuosien 2018 ja 2019 talousarviot ohjeellisina. Vuosien 2018 ja 2019 taloussuunnitelmissa on huomioitu suurimmat tiedossa olevat muutokset talousarvion valmistelun aikaisten päätösten mukaisina ilman normaalia inflaatiovaikutusta. Vuosien 2018 ja 2019 luvut kuvaavat siten reaalimuutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Valtuusto hyväksyy käyttötalousosan toiminta-alueittain. Valtuustoon nähden sitova taso on toiminta-aluekohtaiset toimintatavoitteet sekä toimintatuottojen ja toimintakulujen yhteissummat sekä rahoitustuottojen ja kulujen yhteissummat. Hankkeiden osalta noudatetaan nettobudjetointia, jossa sitovia ovat hankkeen omarahoitusosuus ja tilikauden tulos. Toiminta-alue ulkoinen muu myynti sisältää apteekin, varaston atk:n ulkoisen myynnin. Ulkoinen muu myynti toiminta-alueen osalta noudatetaan nettobudjetointia, jossa sitovia ovat tilikauden tulos. Hallitus päättää toiminta-aluekohtaiset tavoitteet sisältävästä käyttösuunnitelmasta, jolla tarkennetaan asianomaisen toiminta-alueen talousarvioehdotukseen sisältynyt alustava käyttösuunnitelma ja päättää osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen käytöstä. Hallitukseen nähden sitova taso on sairaanhoitopiirin sisäisten tulojen ja menojen yhteissummat sekä toiminta-aluekohtaisten sisäisten tulojen ja menojen yhteissummat. Toiminta-aluejohtaja päättää käyttösuunnitelmasta, jolla tarkennetaan asianomaisen toiminta-alueen talousarvioon sisältynyt alustava toimintayksikköjen käyttösuunnitelma ja päättää osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen käytöstä. Toimintayksikköjohtaja voi edelleen jakaa oman toimintayksikkönsä määrärahan vastuuyksiköilleen. Käytännössä jako on jo olemassa, koska taloussuunnittelu on lähtenyt liikkeelle vastuuyksikkötasolta. Investointien osalta valtuustoon nähden sitova taso on investointiosan menojen ja tulojen yhteissummat. Hallitus voi määrittää yksittäisen hankkeen määrärahan itseensä nähden sitovaksi hyväksyessään talousarviovuoden rakentamisohjelman tai yksittäisen projektisuunnitelman. Hallitus antaa tarkemmat talousarvion täytäntöönpano-ohjeet joulukuussa.

Talousarvion yleisperustelut 25.10.2016 19 (115) Toiminta- ja taloussuunnittelun lähtökohtana on ollut yleinen taloudellinen tilanne ja kuntapuolen taloudellisiin paineisiin vastaaminen. Kilpailukykysopimus helpottaa tilannetta alentamalla lomarahoja 30 % koko suunnitelmakauden ajan ja siirtämällä osan työnantajan henkilöstösivukuluista työntekijöiden maksettavaksi. Palkkojen sopimuskorotuksia ei myöskään tehdä vuonna 2017. Toisaalta laajan päivystyksen sairaalan toimintaedellytysten turvaaminen vaatii lisäresursseja erityisesti lääkäri-henkilöstöön. Toimintakulujen nousu on vuonna 2017 rajattu 0,5 %:iin verrattuna kuluvan vuoden alkuperäiseen talousarvioon. Vuosille 2018 ja 2019 ei ole määritetty erikseen raamia. Uusien vakanssien kustannukset katetaan suunnitelmakaudella pienentämällä käytössä olevaa henkilötyöpanosta hyödyntäen eläkepoistumaa ja vähentämällä sijaisten käyttöä sekä ylitöiden määrää. Vähennystarve vuonna 2017 on 13 htv, vuonna 2018 jo 43 htv ja vuonna 2019 vielä 2 htv. Vakanssien täyttölupamenettelyä jatketaan ja luvat on tarkoitus keskittää yhdelle myöntäjälle eri alueiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi. Tietokoneet hankitaan nykyisin leasingrahoituksella. Jatkossa mukaan liitetään myös matkapuhelimet. Leasingrahoitusta käytetään lisäksi ajoneuvojen ja satunnaisesti yksittäisten laitteiden hankinnassa. Vuonna 2017 leasingauto otetaan käyttöön lastentautien kotisairaalatoiminnassa ja ensihoidon monitoimidefibrillaattoreiden uusiminen toteutetaan leasingrahoituksen avulla 1.8.2017 alkaen. Suunnitelmakaudella investoidaan voimakkaasti, mikä kasvattaa vähitellen suunnitelmapoistoja. Rakentamisen ja peruskorjaamisen investoinnit rahoitetaan suurelta osin lainalla. Tilapäisrahoituksen tarve hoidetaan Kuntatodistusohjelmien kautta. Korkotason odotetaan säilyvän alhaisella tasolla vielä pitkään. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että talousarviolainoista maksetaan lähinnä vain marginaalia, koska viitekorot ovat negatiivisia. Vuonna 2017 nostettavien uusien lainojen korot on laskettu 0,7 % mukaan ja peruspääoman korko on laskettu 1,0 % mukaan. Vanhojen lainojen korot on laskettu nykyisen korkotason mukaan. Vuosien 2018 ja 2019 rahoituskustannukset on laskettu samoilla tiedoilla. Rahoituskustannusten nousu aiheutuu kasvavasta lainakannasta. Suureen lainakantaan sisältyy pidemmällä aikavälillä merkittävä korkoriski, jolta suojautumiseksi sairaanhoitopiiri on tehnyt koronvaihto- ja korkosuojaussopimuksia. Korkoriskiltä tullaan edelleen suojautumaan eri toimenpitein. Asiakasmaksuihin ei odoteta korotuksia kuluvana vuonna tehdyn tasokorotuksen jälkeen. Tilikauden tulostavoite on koko suunnitelmakauden ajan 0 euroa. Oman toiminnan kuntalaskutus tapahtuu edelleen suoriteperusteisesti. Laskutettavia suoritteita ovat avohoitokäynnit, drg-hoitojaksot ja osastohoitopäivät. Lisäksi käytössä on asukaslukupohjaisesti määräytyviä maksuja. Ulkopuolelta hankittavien erikoissairaanhoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen asiakaspalvelujen laskutus tapahtuu ns. läpilaskutuksena. Tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosien yhteydessä on esitetty lyhyet perustelut.

25.10.2016 20 (115) Tuloslaskelmaosa Merkittävimmät toiminnalliset muutokset koskevat osastonsihteereitä sekä operatiivisen ja konservatiivisen toiminta-alueen hoitajasijaisia ja varahenkilöitä. Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alueella jo olevaan Keskitetyn tekstinkäsittelyn toimintayksikköön yhdistetään kaikki osastonsihteerit. Samalle toiminta-alueelle perustetaan myös uusi Hoitotyön palvelujen toimintayksikkö, johon siirretään operatiivisen ja konservatiivisen toiminta-alueen hoitajasijaiset ja varahenkilöt. Muutoksen vuoksi toimintaalueiden luvut eivät enää ole vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin nähden. Lisäksi budjetoitujen kustannuspaikkojen määrää on selkeästi vähennetty aikaisemmasta. Tavoitteena on muodostaa isompia kokonaisuuksia, joiden sisällä menojen ja tulojen budjetoiminen sekä toteutumien kohdentaminen on helpompaa ja lopputulos antaa läpinäkyvämmän kuvan toiminnan kustannuksista ja hinnoittelun perusteista. Vuoden 2017 talousarvioon on sisällytetty mm. seuraavat erät: Käyttötarkoitus Euroa Liikuntasetelit henkilökunnalle 150 000 Oma tutkimusrahoitus kompensoimaan vähenevää muuta tutkimusrahoitusta 200 000 EVO- ja VTR-tutkimusrahoitus 460 000 ERVA-yhteistyö sisäisessä tarkastuksessa 35 000 Luottotappiot 500 000 Lomapalkkavelan muutos 317 000 Peruspääoman korko 1 % 562 500 Kehittämisrahaston käyttö 100 000 Erikoissairaanhoidon asiakaspalvelujen osto kuluvan vuoden käytön perusteella 31 850 000 Keskitetyt irtaimistohankinnat (mm. potilassängyt ja kalusteet) 260 400 Sairaanhoitopiirissä on käytössä asukasluvun mukaan perittävä erityisvelvoite- ja poikkeuksellisen suurten hoitokustannusten tasausmaksu. Kalliin hoidon tasausraja on 70.000 euroa, johon se nostettiin kuluvana vuonna. Vuoden 2017 talousarviossa erityisvelvoitemaksu kattaa seuraavat tehtävät: Käyttötarkoitus Euroa Kalliin hoidon tasaus 8 000 000 Hankkeet 587 200 Potilasvakuutus 2 000 000 Potilaille ilmaiset tartuntatautilääkkeet 457 000 Myrkytystietokeskuksen maksu 50 000 Laboratorioiden laaduntarkkailu 120 000 Potilasasiamiestoiminta 98 800 Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkkö 933 800 Suomen Kuntaliitto palvelumaksu 45 000 eresepti ja KanTA arkisto 312 000 Sähköinen asiointi Hyvis 578 200 Yhteensä 13 182 000 Hankkeiden erittely löytyy ao. toiminta-alueen kohdalta.

25.10.2016 21 (115) Vuonna 2018 suurimmat toimintakulujen lisäykset aiheutuvat F-rakennuksen irtaimistohankinnoista. Hankkeiden vähentyminen kääntää kuitenkin toimintakulujen määrän laskuun vuoteen 2017 verrattuna. Vuonna 2019 toimintakuluja nostaa ennen muuta lomapalkkavaraukseen sisältyneen lomarahaleikkauksen päättyminen. Nousua hillitsee hieman rakentamiseen liittyvien irtaimistohankintojen vähentyminen. Vuoden 2019 toimintakulut päätyvät lähes samalla tasolle kuin vuonna 2017. Jäsenkuntien maksuosuudet Jäsenkuntien maksuosuudet pienenevät vuonna 2017 yhteensä 0,2 % verrattuna kuluvan vuoden alkuperäiseeen talousarvioon ja 3,9 % verrattuna vuoden 2015 tilinpäätökseen. Seuraavina vuosina jäsenkuntien osuudet kääntyvät jälleen kasvuun mm. poistojen ja rahoituskustannusten nousun vuoksi. Vuoden 2019 luvussa näkyy myös lomapalkkavaraukseen sisältyneen lomarahaleikkauksen päättyminen. Erityisvelvoitemaksun suuruudeksi vuonna 2017 tulee 66,76 euroa per asukas, kun kuluvana vuonna summa on ollut 69,31 euroa per asukas. Erityisvelvoitemaksut asukasluvun (1.1.2016) mukaan Asukasluku Erityisvelvoitemaksu ( euroa ) KUNTA 1.1.2016 v. 2017 v. 2018 v. 2019 Alajärvi 10014 668 570,41 643 409,00 644 732,75 Alavus 12052 804 634,57 774 352,43 775 945,58 Evijärvi 2577 172 049,73 165 574,69 165 915,35 Ilmajoki 12164 812 112,09 781 548,54 783 156,50 Isojoki 2128 142 072,88 136 726,02 137 007,32 Isokyrö 4789 319 730,75 307 697,79 308 330,85 Karijoki 1369 91 399,33 87 959,55 88 140,52 Kauhajoki 13882 926 811,91 891 931,67 893 766,73 Kauhava 16802 1 121 761,54 1 079 544,43 1 081 765,49 Kuortane 3716 248 093,43 238 756,52 239 247,74 Kurikka 21740 1 451 440,06 1 396 815,62 1 399 689,43 Lappajärvi 3214 214 578,12 206 502,55 206 927,41 Lapua 14615 975 749,61 939 027,61 940 959,57 Seinäjoki 61536 4 108 363,18 3 953 746,36 3 961 880,81 Soini 2224 148 482,18 142 894,11 143 188,10 Teuva 5482 365 997,90 352 223,70 352 948,36 Vimpeli 3073 205 164,46 197 443,16 197 849,38 Ähtäri 6066 404 987,83 389 746,25 390 548,12 Jäsenkunnat yht. 197 443 13 182 000,00 12 685 900,00 12 712 000,00 / asukas 66,76 64,25 64,38 Erityisvelvoitemaksu peritään 1.1.2017 -asukasluvun mukaan. Ensihoidon laskutus toteutetaan edelleen asukaslukuperusteisesti. Maksu on 49,14 euroa per asukas vuonna 2017. Ensihoidon laskutus kasvaa 3,49 euroa per asukas. Kuntakohtainen laskelma koko suunnitelmakauden osalta löytyy päivystyksen toimintaalueen kohdalta.

25.10.2016 22 (115) Alueellisen apuvälikeskuksen laskutus tapahtuu myös asukaslukuperusteisesti. Vuoden 2017 maksu on erikoissairaanhoidon osalta 19,97 euroa per asukas ja perusterveydenhuollon osalta 8,39 euroa per asukas. Maksut nousevat n. 0,8 % kuluvaan vuoteen verrattuna. Kuntakohtainen laskelma vuoden 2017 osalta löytyy konservatiivisen toimintaalueen kohdalta. Seuraavilla sivuilla esitetään sairaanhoitopiirin tuloslaskelman lisäksi lisätietona erittelyt sairaanhoitopiirin omasta toiminnasta eli toiminta-alueet 1-8, hankkeista sekä ulkoisesta muusta myynnistä, johon sisältyy apteekin, varaston ja tietohallinnon myynnit. Taulukoista ilmenee vuoden 2017 määrärahat ja niiden muutokset sekä kuluvan vuoden alkuperäiseen talousarvioon että vuoden 2015 tilinpäätökseen verrattuna. Vuosien 2018 ja 2019 osalta esitetään vain määrärahat.

25.10.2016 23 (115) Tuloslaskelma TALSU RAPORTTI TP 2015 TA 2016 TA 2017 TP % (TA/TP) TA % (TA/TA) TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT 295 708 607 285 042 500 285 381 800-3,5% 0,1% 286 638 300 289 512 000 MYYNTITUOTOT 283 846 649 273 498 700 272 403 400-4,0% -0,4% 274 239 800 277 113 500 Jäsenkuntien myyntituotot 251 034 994 241 682 900 241 227 100-3,9% -0,2% 243 063 500 245 937 200 Muut myyntituotot 32 811 655 31 815 800 31 176 300-5,0% -2,0% 31 176 300 31 176 300 MAKSUTUOTOT 8 741 955 8 806 200 10 515 300 20,3% 19,4% 10 515 300 10 515 300 TUET JA AVUSTUKSET 1 683 841 1 783 500 1 371 900-18,5% -23,1% 792 000 792 000 MUUT TOIMINTATUOTOT 1 436 162 954 100 1 091 200-24,0% 14,4% 1 091 200 1 091 200 SISÄISET TUOTOT 140 306 510 139 440 200 154 765 500 10,3% 11,0% 156 788 900 159 716 000 TOIMINTAKULUT 277 379 220 270 260 000 271 746 200-2,0% 0,5% 271 010 600 271 830 800 HENKILÖSTÖKULUT 163 356 813 158 924 600 157 232 400-3,7% -1,1% 156 658 600 158 195 200 PALVELUJEN OSTOT 57 217 837 56 930 100 57 402 200 0,3% 0,8% 56 981 000 56 881 000 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT 45 567 369 43 487 500 45 802 100 0,5% 5,3% 46 393 100 45 781 700 AVUSTUKSET 173 384 134 700 183 900 6,1% 36,5% 177 900 172 900 MUUT TOIMINTAKULUT 11 063 817 10 783 100 11 125 600 0,6% 3,2% 10 800 000 10 800 000 SISÄISET KULUT 140 305 298 139 440 200 154 765 500 10,3% 11,0% 156 788 900 159 716 000 TOIMINTAKATE 18 330 599 14 782 500 13 635 600-25,6% -7,8% 15 627 700 17 681 200 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT -545 673-982 500-735 600 34,8% -25,1% -927 700-981 200 KORKOTUOTOT 41 834 45 000 17 600-57,9% -60,9% 17 600 17 600 MUUT RAHOITUSTUOTOT 278 287 75 000 223 000-19,9% 197,3% 202 000 181 500 KORKOKULUT 301 419 539 000 410 700 36,3% -23,8% 581 800 614 800 MUUT RAHOITUSKULUT 564 376 563 500 565 500 0,2% 0,4% 565 500 565 500 VUOSIKATE 17 784 926 13 800 000 12 900 000-27,5% -6,5% 14 700 000 16 700 000 POISTOT JA ARVONALENTUMISET 11 700 683 11 800 000 13 000 000 11,1% 10,2% 14 800 000 16 700 000 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT 0 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS 6 084 243 2 000 000-100 000-101,6% -105,0% -100 000 0 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOK. -203 383 0 100 000-149,2% 100 000 0 TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ 5 880 860 2 000 000 0-100,0% -100,0% 0 0

25.10.2016 24 (115) Sairaanhoitopiirin oma toiminta eli toiminta-alueet 1-8 TALSU RAPORTTI TP 2015 TA 2016 TA 2017 TP % (TA/TP) TA % (TA/TA) TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT 291 364 789 280 214 600 280 751 200-3,6% 0,2% 283 083 700 285 931 300 MYYNTITUOTOT 280 321 101 269 721 800 268 352 700-4,3% -0,5% 270 685 200 273 532 800 Jäsenkuntien myyntituotot 250 829 807 241 463 900 240 639 900-4,1% -0,3% 242 972 400 245 820 000 Muut myyntituotot 29 491 295 28 257 900 27 712 800-6,0% -1,9% 27 712 800 27 712 800 MAKSUTUOTOT 8 741 955 8 806 200 10 515 300 20,3% 19,4% 10 515 300 10 515 300 TUET JA AVUSTUKSET 868 931 732 500 792 000-8,9% 8,1% 792 000 792 000 MUUT TOIMINTATUOTOT 1 432 802 954 100 1 091 200-23,8% 14,4% 1 091 200 1 091 200 SISÄISET TUOTOT 140 300 316 139 440 200 154 765 500 10,3% 11,0% 156 788 900 159 716 000 TOIMINTAKULUT 272 812 040 265 432 100 267 115 600-2,1% 0,6% 267 456 000 268 250 100 HENKILÖSTÖKULUT 162 887 824 158 392 200 156 517 300-3,9% -1,2% 156 517 300 158 022 800 PALVELUJEN OSTOT 55 628 973 55 043 600 55 972 700 0,6% 1,7% 55 972 700 55 872 700 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT 43 086 040 41 085 500 43 342 100 0,6% 5,5% 43 993 100 43 381 700 AVUSTUKSET 165 164 134 700 172 900 4,7% 28,4% 172 900 172 900 MUUT TOIMINTAKULUT 11 044 039 10 776 100 11 110 600 0,6% 3,1% 10 800 000 10 800 000 SISÄISET KULUT 140 288 002 139 440 200 154 765 500 10,3% 11,0% 156 788 900 159 716 000 TOIMINTAKATE 18 565 063 14 782 500 13 635 600-26,6% -7,8% 15 627 700 17 681 200 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT -545 673-982 500-735 600 34,8% -25,1% -927 700-981 200 KORKOTUOTOT 41 834 45 000 17 600-57,9% -60,9% 17 600 17 600 MUUT RAHOITUSTUOTOT 278 287 75 000 223 000-19,9% 197,3% 202 000 181 500 KORKOKULUT 301 419 539 000 410 700 36,3% -23,8% 581 800 614 800 MUUT RAHOITUSKULUT 564 376 563 500 565 500 0,2% 0,4% 565 500 565 500 VUOSIKATE 18 019 390 13 800 000 12 900 000-28,4% -6,5% 14 700 000 16 700 000 POISTOT JA ARVONALENTUMISET 11 700 683 11 800 000 13 000 000 11,1% 10,2% 14 800 000 16 700 000 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT 0 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS 6 318 707 2 000 000-100 000-101,6% -105,0% -100 000 0 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOK. -203 383 0 100 000-149,2% 100 000 0 TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ 6 115 324 2 000 000 0-100,0% -100,0% 0 0

25.10.2016 25 (115) Hankkeet TALSU RAPORTTI TP 2015 TA 2016 TA 2017 TP % (TA/TP) TA % (TA/TA) TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT 1 476 845 1 757 500 1 167 100-21,0% -33,6% 91 100 117 200 MYYNTITUOTOT 658 575 706 500 587 200-10,8% -16,9% 91 100 117 200 Jäsenkuntien myyntituotot 205 188 219 000 587 200 186,2% 168,1% 91 100 117 200 Muut myyntituotot 453 387 487 500 0-100,0% -100,0% 0 0 MAKSUTUOTOT 0 0 0 0 TUET JA AVUSTUKSET 814 910 1 051 000 579 900-28,8% -44,8% 0 0 MUUT TOIMINTATUOTOT 3 360 0 0-100,0% 0 0 SISÄISET TUOTOT 6 200-100,0% TOIMINTAKULUT 1 699 924 1 757 500 1 167 100-31,3% -33,6% 91 100 117 200 HENKILÖSTÖKULUT 468 988 477 200 659 900 40,7% 38,3% 86 100 117 200 PALVELUJEN OSTOT 1 181 424 1 271 300 421 200-64,3% -66,9% 0 0 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT 22 438 2 000 60 000 167,4% 2 900,0% 0 0 AVUSTUKSET 8 220 0 11 000 33,8% 5 000 0 MUUT TOIMINTAKULUT 18 854 7 000 15 000-20,4% 114,3% 0 0 SISÄISET KULUT 8 606-100,0% TOIMINTAKATE -225 485 0 0-100,0% 0 0 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 0 0 0 0 KORKOTUOTOT 0 0 0 0 MUUT RAHOITUSTUOTOT 0 0 0 0 KORKOKULUT 0 0 0 0 MUUT RAHOITUSKULUT 0 0 0 0 VUOSIKATE -225 485 0 0-100,0% 0 0 POISTOT JA ARVONALENTUMISET 0 0 0 0 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT 0 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS -225 485 0 0-100,0% 0 0 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOK. 0 0 0 0 TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ -225 485 0 0-100,0% 0 0

25.10.2016 26 (115) Ulkoinen muu myynti TALSU RAPORTTI TP 2015 TA 2016 TA 2017 TP % (TA/TP) TA % (TA/TA) TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT 2 866 973 3 070 400 3 463 500 20,8% 12,8% 3 463 500 3 463 500 MYYNTITUOTOT 2 866 973 3 070 400 3 463 500 20,8% 12,8% 3 463 500 3 463 500 Jäsenkuntien myyntituotot 0 0 0 0 Muut myyntituotot 2 866 973 3 070 400 3 463 500 20,8% 12,8% 3 463 500 3 463 500 MAKSUTUOTOT 0 0 0 0 TUET JA AVUSTUKSET 0 0 0 0 MUUT TOIMINTATUOTOT 0 0 0 0 SISÄISET TUOTOT -5-100,0% TOIMINTAKULUT 2 867 256 3 070 400 3 463 500 20,8% 12,8% 3 463 500 3 463 500 HENKILÖSTÖKULUT 55 200 55 200 0,0% 55 200 55 200 PALVELUJEN OSTOT 407 441 615 200 1 008 300 147,5% 63,9% 1 008 300 1 008 300 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT 2 458 891 2 400 000 2 400 000-2,4% 0,0% 2 400 000 2 400 000 AVUSTUKSET 0 0 0 0 MUUT TOIMINTAKULUT 924 0 0-100,0% 0 0 SISÄISET KULUT 8 691-100,0% TOIMINTAKATE -8 979 0 0-100,0% 0 0 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 0 0 0 0 KORKOTUOTOT 0 0 0 0 MUUT RAHOITUSTUOTOT 0 0 0 0 KORKOKULUT 0 0 0 0 MUUT RAHOITUSKULUT 0 0 0 0 VUOSIKATE -8 979 0 0-100,0% 0 0 POISTOT JA ARVONALENTUMISET 0 0 0 0 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT 0 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS -8 979 0 0-100,0% 0 0 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOK. 0 0 0 0 TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ -8 979 0 0-100,0% 0 0

25.10.2016 27 (115) Investointiosa Suunnitelmakauden investointien yhteissumma kohoaa 89,1 milj. euroon. Summa on suurin sairaanhoitopiirin toiminta-aikana. Lukuun ei sisälly M-talon eli psykiatrian ja kuntoutuksen uudisrakennuksen kustannukset, koska investointi toteutetaan kiinteistöyhtiön kautta samaan tapaan kuin Y-talon rakentaminen aikanaan. Suunnitelmakauden jälkeen palataan lähemmäksi normaalia investointitasoa. Suurimmat investoinnit kohdistuvat F-osan uudisrakennukseen, johon liittyy myös katkoton sähkönsyöttö DRUPS, sekä tehon / sydäntutkimusyksikön saneeraukseen uuteen paikkaan. Myös tähän kohteeseen liittyy uudisrakentamista. Aikaisemmista suunnitelmista poiketen on tarkoitus käynnistää myös C-osan peruskorjaus ja talotekniikan uusiminen tiloissa havaittujen sisäilmaongelmien vuoksi. Koneet ja laitteet mukaan lukien F-osa vie suunnitelmakaudella yhteensä n. 30 milj. euroa ja teho / sydäntutkimusyksikkö lähes 10 milj. euroa. Suunnitelmakaudelle C2 / C1 peruskorjaukseen varataan n. 6,8 milj. euroa. Hankkeen on arvioitu valmistuvan lopullisesti vasta suunnitelmakauden jälkeen vuonna 2020. Kantasairaalassa jatkuvat myös muiden yksiköiden peruskorjaukset. Yhden yksikön peruskorjaus vaatii n. 4 milj. euroa. Suunnitelmakaudella aloitetaan nykyisen potilastietojärjestelmän korvaaminen uudella UNA-tietojärjestelmällä. Järjestelmähankinnassa pyritään laajaan, useiden sairaanhoitopiirien ja suurten kaupunkien yhteistoimintaan. Vuosille 2018 2019 on varattu yhteensä 6 milj. euroa tähän tarkoitukseen. Suunnitelmakauden investoinnit on eritelty omissa taulukoissa. Investointien rahoituksesta on kerrottu tarkemmin rahoitusosassa.