Tampere 5.5.09 Merja Suominen, ETT ravitsemussuunnittelija ja -tutkija

Ruokavalio ja elämäntavat vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin, sairastuvuuteen ja kuolemanriskiin läpi elämän Eri tekijöiden vaikutus kumuloituu iäkkäällä ja siksi toimintakykyä ja terveyttä ylläpitävä ravitsemus on erityisen tärkeää iäkkäällä ihmisellä Ravitsemuksella on yhteys lisäksi sosiaalisiin tekijöihin, kuten yksinäisyyteen, taloudellisiin mahdollisuuksiin ja toimintakyvyn heikkenemiseen merja.suominen@ravitsemuskuntoutus

Varhaiseen ikääntymiseen (55-65 v) liittyy usein positiivinen energiataspaino ja painon nousu Sairastuvuus ja kuolleisuus lisäääntyvät ja terveydenhuoltomenot kasvavat Keskeiset ongelmat johtuvat ylipainosta Ikääntymisen myöhäisemmässä vaiheessa (65-75 ->) kehon rasva- ja lihaskudoksen määrä pienenee, energiatasapaino on negatiivinen Liian vähän energiaa ja/tai proteiinia Virheravitsemus ja aliravitsemus yleistä Iäkäs ihminen voi olla lihava, mutta lihaskudoksen määrä pieni (sarcopenic obesity, fat frail) Keskeiset ongelmat johtuvat laihtumisesta ja alipainosta merja.suominen@ravitsemuskuntoutus

Energian tarve pienenee, kun liikkuminen vähenee Ruokahalu usein heikkenee Kehon rasvattoman kudoksen osuus (lihakset!) pienenee Rasvakudoksen suhteellisen osuus lisääntyy -> vyötärölihavuus Ravintoaineiden tarve ei pienene, lisääntyy joidenkin ravintoaineiden kohdalla (D-vit, proteiini) Muutokset elektolyyttitasapainossa, sokeriaineenvaihdunnassa, munuaisten ja endokriinisen järjestelmän toiminnassa merja.suominen@ravitsemuskuntoutus.fi

merja.suominen@ravitsemuskuntoutus

Virhe- tai vajaaravitsemus syntyy, kun elimistön energia-, proteiini tai ravintoaineiden saanti ei vastaa tarvetta Proteiini/energia aliravitsemus syntyy kun elimistö ei saa riittävästi energiaa ja/tai proteiinia Ravitsemustila voi heiketä liian vähäisen syömisen tai sairauksien seurauksena Myös ylipainoinen voi kärsiä ravintoaineiden puutoksesta merja.suominen@ravitsemuskuntoutus

Ikääntyminen ja sairaudet Huono ruokahalu, vaikeuksia syömisessä Akuutti sairaus Lisääntynyt ravintoaineiden tarve Ruokavalion laatu huono Vähäinen syöminen Ikäihmisen anoreksia ja laihtuminen Energiaa riittävästi tai liikaa ei painonlaskua Puutetta ravintoaineista (energia, proteiini, suojaravintoaineet) Sairauksista toipuminen hidastuu Sairastumisriski kasvaa merja.suominen@ravitsemuskuntoutus.fi

Tahaton painonlasku, alhainen painoindeksi -> negatiivinen vaikutus toimintakykyyn, kuolleisuus lisääntyy Virheravitsemus yhteydessä moniin sairauksiin kuten painehaavoihin, murtumiin Mieliala laskee, ruokahaluttomuus lisääntyy Liikkuminen vähenee, hengitys ja sydämen toiminta huononevat Infektioherkkyys lisääntyy, intensiivihoidon tarve lisääntyy Hoidon teho huononee, sairaalassaoloaika pitenee merja.suominen@ravitsemuskuntoutus

Muutokset ihon joustavuudessa, kosteudessa ja tunnossa Ravitsemukseen liittyvät tekijät: Proteiinin puutos, josta seuraa negatiivinen typpitasapaino Anemia, punasolujen vähyys Kuivuminen, josta seuraa ihon haurastumista sekä veren glukoosipitoisuuden nousua ja paranemisprosessin hidastumista merja.suominen@ravitsemuskuntoutus

Muistisairaiden ihmisten yleisimmät ravitsemusongelmat ovat vähentynyt ravinnonsaanti, syömiseen liittyvät käytösoireet ja laihtuminen. Jo sairauden alkuvaiheessa voi esiintyä ruokailuun ja nielemiseen liittyviä vaikeuksia. Muistisairautta sairastavien ihmisten laihtumisen ehkäisyyn tulisi kiinnittää huomiota, koska laihtuminen ja alhainen painoindeksi lisäävät sairastuvuutta, kuolleisuutta ja heikentävät elämänlaatua. Muistisairaiden ihmisten ruokavalion laatu on yleensä heikentynyt jo ennen diagnoosin tekemistä. merja.suominen@ravitsemuskuntoutus.fi

Laihtuminen ja ravitsemustilan heikkeneminen ovat seurausta monesta ikääntymiseen ja sairauteen liittyvästä muutoksesta. Muistisairauteen liittyvät muutokset maku- ja hajuaistissa, lisääntynyt mieltymys makeaan, syömisvaikeudet, fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen, käytösoireet ja muutokset ruokailurytmissä Nämä seikat tulee ottaa huomioon, kun muistisairaiden ravitsemushoitoa suunnitellaan. merja.suominen@ravitsemuskuntoutus.fi

Laihtuminen sekä proteiinin ja aivojen toimintakyvyn kannalta tärkeiden ravintoaineiden saanti on saattanut jo pitkään olla heikkoa Tämä tilanne on todennäköisesti myös nopeuttanut muistisairauden etenemistä. Ruokavalion laadulla ja ravitsemuksella kokonaisuutena on tärkeä osuus aivojen toimintakyvyn ja kognition säilymisessä Riittävä energia, proteiini, ravintoaineet D-vitamiinilisä! Täydennysravintovalmisteet Omega 3- rasvahapot, B-vitamiinit merja.suominen@ravitsemuskuntoutus.fi

Tutkimuksia on tehty ravintolisillä ja tekemällä muutoksia ruokaan Kiinnostavia ravintolisiä ovat olleet B-vitamiinit Antioksidantit Rasvahapot (omega-3, kalan rasva) Aminohapot D-vitamiini Muita: guarana, inositol ym. Ruokaan liittyviä tutkimuksia on tehty Ruokavalion laatu kokonaisuudessaan, oliiviöljy, kala Ravintolisillä saattaa olla merkitystä oikein valittuna kognitiivisen toimintakyvyn heikentymisen ehkäisyssä

Tutkimuksen mukaan muistisairautta sairastavilla syödyn ruoan määrä ja energiansaanti oli suurin aamupalalla. Tämä tulos oli erityisen selvä niiden kohdalla, joilla sairaus oli edennyt pisimmälle ja joilla oli eniten käytösoireita. Päivällisellä ravinnonsaanti oli pienin. Terveillä ihmisillä tilanne on yleensä toisinpäin: iltaa kohden aterioiden koko suurenee. Tutkijat olivat sitä mieltä, että tavanomainen ruokailurytmi ei tue riittävästi muistisairaiden ruokailua ja ravinnonsaantia. merja.suominen@ravitsemuskuntoutus.fi

Muistisairauden edetessä mieltymys makeaan ja runsaasti hiilihydraatteja sisältävään ruokavalioon lisääntyy. Tämä muutos näkyy selkeimmin niiden kohdalla, joilla on eniten käytösoireita. Tutkimuksessa, missä lisättiin päivällisen valikoimiin makeita ruokia, kokonaisenergian saanti lisääntyi, eikä proteiinipitoisten ruokien syöminen vähentynyt tavanomaisesta. Tutkijat kyseenalaistavat perinteisen vanhainkodeissa noudatetun ruoan jakelutavan ja ruokailurytmin. merja.suominen@ravitsemuskuntoutus.fi

Suunnittelun tulisi perustua siihen, että muistisairaiden ihmisten erityispiirteet ja ravitsemukselliset tarpeet otetaan ensisijaisesti huomioon. Mahdollisuus valita mieluisia ruokia hyödyttää eniten niitä, joilla ruokahalu on huono ja paino alhainen. Ruoka-annoksen kokoa ei ole hyvä suurentaa, koska suuri annos tavallisesti jää syömättä. Samoin monen ruoan valikoima lautasella saattaa aiheuttaa hämmennystä. Ruoan tulee sisältää pienessä määrässä runsaasti energiaa ja riittävästi ravintoaineita. merja.suominen@ravitsemuskuntoutus.fi

Ravitsemuksen merkitys ja ruokailu muuttuu jonkin verran muistisairauden edetessä. Sairauden varhaisessa vaiheessa, usein jo ennen diagnoosia, on tärkeää huolehtia monipuolisesta ruokavaliosta ja riittävästä ravintoaineiden saannista, joilla saatetaan ehkäistä sairauden etenemistä. Sairauden edetessä ruoan monipuolisuus on edelleen tärkeää, mutta riittävä energiansaanti korostuu käytösoireiden lisääntyessä ja vuorokausirytmin muuttuessa. merja.suominen@ravitsemuskuntoutus.fi

Ravitsemustila heikkenee Riittävä energian saanti usein ongelma Myös ravintoaineita liian vähän Proteiini, D-vitamiini Riittävä D-vitamiinin saanti (20 mikrogrammaa) vähentää lonkkamurtumia Vaikutus lihaskoordinaation paranemisen kautta, myös luusto vahvistuu merja.suominen@ravitsemuskuntoutus

Kaikki Helsingin kaupungin vanhainkodit N=2114 (87%), ikä k.a. 83 v Painoindeksi (BMI) 33%:lla erittäin alhainen (20 tai vähemmän) 51 %:lla sopiva (23 tai enemmän) Puolella asukkaista paino oli pysynyt ennallaan viimeisen kolmen kuukauden aikana, mutta kolmasosalla paino oli pudonnut vähintään yhden kilon merja.suominen@ravitsemuskuntoutus

Kaikki Helsingin terveyskeskusten pitkäaikaishoidon osastot (N=53) ja niiden potilaat Osallistui 79% asukkaista (N=1086), ikä 82 v Painoindeksin keskiarvo 21.6 Kolmannes potilaista oli laihoja (BMI alle 19) ja lihavia (BMI yli 30) oli 4.6% Hoitajat havaitsivat aliravitsemuksen vain (MNA<17) 25.6%:ssa tapauksista merja.suominen@ravitsemuskuntoutus

Tutkittuja 23 naista, keski-ikä 82 vuotta Tarjotun ruoan energiasisältö 1665 kcal/vrk Useimmat tutkittavat eivät syöneet riittävästi Energiansaanti 1205 kcal/vrk, 912 1683 kcal/vrk (suositus vähintään 1500 kcal/vrk) Rasvan suhteellinen osuus pieni, proteiinia riittävästi Energian saanti niukkaa, myös D-vitamiinia ja foolihappoa vähän Suominen et al. (2004) Nutrient content of served food, nutrient intake and nutritional status of residents with dementia in a Finnish nursing home merja.suominen@ravitsemuskuntoutus

Asukkaat söivät vähemmän kuin oli suunniteltu Hoitajat olivat hämmästyneitä, kuinka vähän asukkaat saivat energiaa Käsitys iäkkäälle dementoituneelle sopivasta ruokavaliosta saattaa olla virheellinen Ruokailu liian lyhyellä ajanjaksolla Iltapäivän kahville myös pulla, keksi, marjapiirakka, rahkavälipala Iltapala kaikille merja.suominen@ravitsemuskuntoutus

Ravitsemustilan arviointi MNA-testi, painon seuranta, ihon kunto, toimintakyky, sairaudet Ravinnonsaannin arviointi Määrä, laatu Ravitsemushoidon suunnitelma Ruoka-aineiden valinta, ruoan rikastaminen, täydennysravintovalmisteet, avun tarve ruokailussa Hoidon seuranta merja.suominen@ravitsemuskuntoutus.fi

Painon seuranta Silmämääräinen arviointi Huomattava painon lasku: yli 5 % kuukaudessa tai yli 10 % 6 kuukaudessa Painoindeksi 24-29 yli 65-vuotiailla (Aikuisten lihavuus; Käypä hoito) MNA-testin tekeminen merja.suominen@ravitsemuskuntoutus.fi

Ikääntyneen (yli 65 v) ihmisen ravitsemustila voidaan arvioida MNAtestillä Testi on hyvin validoitu ja paljon käytetty Löytyy netistä: www.mna-elderly.com -> clinical practice -> MNA forms -> finnish merja.suominen@ravitsemuskuntoutus

MNA:n on todettu tunnistavan hyvin erityisesti virheravitsemuksen riskissä olevat henkilöt, jotka tutkimusten mukaan hyötyvät ravitsemushoidosta eniten Ravitsemusongelmien tunnistaminen riittävän ajoissa ehkäisee niiden pahenemisen, jolloin mahdollisuudet toimintakyvyn ylläpitoon onnistuu parhaiten merja.suominen@ravitsemuskuntoutus

Laitoksessa asuvien ruokailun seuranta onnistuu hyvin Ohjattuna ja avustettuna sujuu hyvin hoitohenkilökunnalta Kotona asuvat: Vaikeutena kognition heikentyminen miten muistaa, mitä on syönyt ovat jääneet ravinnonsaannin arvioinneista pois Yhdistelmä, missä on ruokapäiväkirja ja edellisen vuorokauden 24-tunnin ruokailu yhdessä tehtynä avustajan (=omainen, ystävä tai kotihoidon työntekijä) kanssa, on tapa saada tietoa ravinnonsaannista Tiedon saaminen tästä ryhmästä on tärkeää, koska sitä kautta voidaan tukea toimintakykyä ja kotona asumista merja.suominen@ravitsemuskuntoutus

merja.suominen@ravitsemuskuntoutus.fi

Ravitsemushoidon suunnitelma tehdään moniammatillisessa tiimissä, jossa on mukana: Ikääntyneen ravitsemukseen perehtynyt ravitsemussuunnittelija tai terapeutti Hoitajat Ruokapalvelun edustajat Fysioterapeutti Lääkäri Käytetään hyväksi ravitsemustilan ja ravinnonsaannin arvioinnin tuloksia sekä hoitajien havaintoja ja kokemusta ikääntyneestä Yhteistyö ammattiryhmien välillä, palaverit, keskustelu merja.suominen@ravitsemuskuntoutus.fi

Ravitsemustilan ja ravinnonsaannin arviointi, ravitsemushoidon suunnitelma Ravitsemushoito Tehostettu ravitsemushoito Ruokailutilanteen viihtyisyys, avustaminen syömisessä Ruokalista ja välipalat Ruoan rikastaminen rasvalla, hh, ravintoaineilla Nenämahaletku Suonensisäine n ravitsemus Täydennysravintovalmisteet Ravitsemustilan ja ravinnonsaannin seuranta merja.suominen@ravitsemuskuntoutus

Useat tutkimukset osoittavat, että ravitsemushoidosta on hyötyä Energiansaanti on lisääntynyt Ravitsemustila parantunut ja toimintakyvyn heikkeneminen hidastunut Täydennysravintovalmisteiden käyttö on vähentänyt sairaalahoitopäiviä, alentanut kuolleisuutta ja parantanut sairaiden vanhusten ravitsemustilaa Dementiaa sairastavilla ja laitoshoidon potilailla paino on noussut, ravitsemustila parantunut, mutta vaikutukset toimintakykyyn ovat jääneet epäselviksi tutkimuksien pienen voiman vuoksi Akner ja Cederholm. Am J Clin Nutr 2001;74:6 24.

Aikuisille proteiinin saantisuositus on 0,8 g/kehonpaino kg/vrk Ikääntyneille suositus on liian alhainen suojaamaan lihaskadolta, tarvitaan 1,2-2,0 g/kehonpaino kg/vrk Riittävä proteiinin saanti auttaa ylläpitämään luuston hyvää kuntoa, sydän- ja verisuoniterveyttä ja solujen uusiutumista (haavojen paraneminen) Terveydenhuoltomenot vähenevät kun sairastuvuus pienenee

1,5 g proteiinia/65 kg kehon paino -> proteiinin tarve noin 100 g/vrk Liha, kala, maito ja maitovalmisteet sekä kananmunat Kasviksista vilja ja palkokasvit, kuten herneet ja pavut, ovat parhaita proteiinin lähteitä Ruoka-aine Proteiinia, g Kinkkuleike (20 g) 4 Juusto, (20 g) 6 Maitorahka (1 dl) 10 Maito, lasillinen (1,7 dl) 5 Kirjolohi, (160 g) 33 Silakkalaatikko (300 g) 17 Lihapyörykät (100 g) 16 Hernekeitto (300 g) 14

Terveellisyydestä voidaan tinkiä Ruokavalion laatu tärkeä, ei pelkkää rasvalisää tai täysmaitoa Energia- ja proteiinirikastettu ruokavalio Runsaammin rasvaa esim. öljyn, voin tai margariinin lisääminen ruokaan tai puuroon Öljypohjaisten salaatinkastikkeiden käyttö Puuro veden sijaan maitoon, perunasoseeseen lisätään maitojauhetta tai proteiinijauhetta Enemmän rasvaa ja leikkeleitä leivälle Runsasenergiset välipalat, varsinkin maitopohjaiset ja muut runsaasti proteiineja sisältävät esim. pähkinät (pähkinä-rusina sekoitus) Ei kevyttuotteita merja.suominen@ravitsemuskuntoutus.fi

Ikä 75-vuotta, sairastaa keskivaikeaa dementiaa, asuu dementiakodissa Paino 54 kg, pituus 160 cm -> painoindeksi 21 Painoindeksi alle suositeltavan rajan 23, paino ei saisi enää laskea Syö itse ongelmitta Hoitajien mielestä ei erityisiä ravitsemukseen liittyviä ongelmia merja.suominen@ravitsemuskuntoutus

Rouva Virtanen on 75 v, painaa 54 kg ja pituus 160 cm, painoindeksi on siis 21 Perusaineenvaihduntaan keho tarvitsee 20 kcal x 54 kg = 1080 kcal Jos Rouva Virtanen olisi sänkypotilas, keho tarvitsisi 26 kcal x 54 kg = 1404 kcal Rouva Virtanen liikkuu osastolla, jolloin keho tarvitsee 30 kcal x 54 kg = 1620 kcal Jos Rouva Virtanen olisi levoton ja liikkuisi paljon, keho tarvitsisi 36 kcal x 54 kg=1944 kcal Proteiini tarve on 81 g/vrk merja.suominen@ravitsemuskuntoutus

Aamupala klo 8.30 Päivällinen klo 16.30 Kaurapuuro 2 dl Kasvissosekeitto 3 dl Mehukeitto (sokeriton) 1 dl Lasi kevytmaitoa Leipä + leikkelesiivu + levite ½ tl Leipäviipale + levite ½ tl Kuppi teetä + 2 palaa sokeria Lounas klo 12.00 Iltapala klo 18.00 2 keskikokoista perunaa Leipäviipale + levite ½ tl Lihakastike 1,5 dl 1 siivu juustoa Tuoresalaatti 1,5 dl Pieni kuppi teetä Leipäviipale + levite ½ tl + 2 palaa sokeria Lasi kevytmaitoa Marjakiisseli 1,5 dl Yhteensä n. 1070 kcal Kuppi kahvia + kermaa 1 tl 44 g proteiinia + 2 palaa sokeria merja.suominen@ravitsemuskuntoutus

Aamupala tarjolla klo 7.30-10.00 Päiväkahvi klo 15.00 Kaurapuuro 2 dl + rasvalisä 1 tl Kuppi kahvia + kerma 1 tl Mehukeitto (sokerillinen) 1 dl + 2 palaa sokeria Leipä + leikkelesiivu + levite 1 tl Keskikokoinen pikkupulla Pieni kuppi teetä + 2 palaa sokeria Päivällinen klo 17.00 Kasvissosekeitto 3 dl + öljyä 1 tl Lounas klo 12.00 Lasi kevytmaitoa 2 keskikokoista perunaa Leipäviipale + levite 1 tl Lihakastike 1,5 dl Tuoresalaatti 1,5 dl Iltapala +Salaatinkastike 1 tl tarjolla klo 19.30-21.00 Leipäviipale + levite 1 tl Leipäviipale + levite 1 tl Lasi kevytmaitoa 2 siivua juustoa Marjakiisseli 1,5 dl Pieni kuppi teetä + 2 palaa sokeria + kermavaahto ½ dl Yhteensä n. 1610 kcal, 52 g proteiinia merja.suominen@ravitsemuskuntoutus

Aamupala tarjolla klo 7.30-10.00 Päiväkahvi klo 15.00 Kaurapuuro 2 dl + rasvalisä 1 tl Kuppi kahvia + kerma 1 tl Mehukeitto (sokerillinen) 1 dl + 2 palaa sokeria Leipä + 2 leikkelesiivua + levite 1 tl Keskikokoinen pikkupulla Pieni kuppi teetä + 2 palaa sokeria Päivällinen klo 17.00 Kasvissosekeitto 3 dl + öljyä 1 tl Lounas klo 12.00 Lasi kevytmaitoa 2 keskikokoista perunaa Leipäviipale, leikkele, levite 1 tl Lihakastike 1,5 dl Marjarahka, 1,5 dl Tuoresalaatti 1,5 dl Iltapala +Salaatinkastike 1 tl tarjolla klo 19.30-21.00 Leipäviipale + levite 1 tl Leipäviipale + levite 1 tl Lasi kevytmaitoa 2 siivua juustoa Marjakiisseli 1,5 dl Pieni kuppi teetä + 2 palaa sokeria + kermavaahto ½ dl Yhteensä n. 1610 kcal, 81 g proteiinia merja.suominen@ravitsemuskuntoutus

Ruokailuun motivoiminen Tunnelman ja yhteishengen luominen Herättely ja aktivointi Aikaan orientoituminen Nivelten liikkuvuuden lisääminen Verenkierron ja hahmotuksen paraneminen Suun ja käsien motoriikan paraneminen Aivojen aktivointi

Ravitsemuskuntoutus