Vantaalaisia kehityssuuntia

Vantaalaisia kehityssuuntia 1/2010

Sisältö 1. Tilastotietoja Vantaalta... 1 1.1. Väestö ja väestönmuutokset... 1 1.2. Muuttoliike... 3 1.3. Kielet ja kansalaisuudet... 4 1.4. Väestön koulutustaso... 5 1.5. Väestön tulotaso... 6 1.6. Vantaalaisten velat... 6 1.7. Työpaikat... 8 1.8. Työllisyys... 9 1.9. Asuntokanta ja asuntokunnat...11 1.10. Rakentaminen ja asuntotuotanto 2000-luvulla...13 1.11. Asuntojen hinnat ja vuokrat...15 2. Talouskatsaus...17 2.1. Verotulot ja valtionosuudet...18 2.2 Vantaalaisten kunnallisveronalaisten tulojen kehityksestä...18 2.3. Kunnallisvero...21 2.4. Yhteisövero...22 2.5. Kiinteistövero...22 2.6. Valtionosuudet...22 2.7. Muut tuloutukset...23 3. Ajankohtaiskatsauksia...25 Vieraskielinen väestö Vantaalla...25 Yhteistyö tuottaa turvallisuutta Vantaalla...30 Ajankohtaista Marja-Vantaasta...31 Ajankohtaista talous- ja velkaneuvonnasta...32 Ohjelmatyö Vantaalla...33 Vantaan hyvinvointikatsaus 2009 (tiivistelmä)...34 Toimialojen toimintaympäristöanalyysit SWOT:n avulla...36

1. Tilastotietoja Vantaalta 1.1. Väestö ja väestönmuutokset Vantaalla asui vuoden 2010 alussa 197 636 henkilöä. Väkiluvun kasvu oli 2 239 henkilöä vuoden 2009 aikana. Vuosittainen väestönkasvu on vaihdellut 2000-luvulla 1 400 ja 2 900 henkilön välillä. Koko 2000-luvulla kaupungin väkimäärä on kasvanut 21 250 henkilöllä eli lähes yhä paljon kuin 1990-luvulla, jolloin se oli 24 000 henkilöä Kuvio 1. Väestönmuutokset Vantaalla 2000-luvulla 5 000 4 000 3 000 henkilöä 2 000 1 000 Kokonaisnettomuutto Kuolleet yhteensä Syntyneet yhteensä Kokonaismuutos 0-1 000-2 000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Pääosa Vantaan väestönkasvusta on vuosittain johtunut syntyneisyydestä. Syntyneiden, mutta myös kuolleiden määrä on hieman kasvanut vuosittain. Kokonaisväestönkasvun muutokset johtuvat muuttoliikkeestä, joka on vaihdellut vuosittain 1 200 henkilön muuttovoitosta (v. 2007) lähes 200 henkilön muuttotappioon (v. 2004). Myyrmäen, Tikkurilan ja Hakunilan suuralueilla väestönmuutos 2000-luvulla on ollut varsin pieni, vain noin prosentin verran suuntaan tai toiseen. Koivukylässä väki on kasvanut reilulla 10 prosentilla, Korsossa 16 prosentilla ja Kivistössä yli 18 prosentilla. Ylivoimaisesti suurin muutos on tapahtunut Aviapoliksen suuralueella, jossa väkimäärä on kasvanut liki 200 prosentilla vuoden 2000 lopun jälkeen. 1

Kuvio 2. Väestömuutos Vantaan suuralueilla vuosien 2001-2009 aikana 7 Hakunila 6 Korso 5 Koivukylä 4 Tikkurila 3 Aviapolis 2 Kivistö 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 1 Myyrmäki 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 väestön määrä Ennusteen mukaan kaupungin väkiluku kasvaa seuraavan kymmenen vuoden aikana yli 22 000 asukkaalla eli samaa vauhtia kuin vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä. Väestönkasvusta runsas neljännes tulee muuttovoitosta, valtaosa syntyneisyyden ja kuolleisuuden erotuksesta. Kaksi kolmannesta väestönkasvusta kohdistuu eläkeiän saavuttaneiden ikäryhmiin, neljännes työikäisiin ja loput puoliksi päivähoitoikäisten ja kouluikäisten kesken. Nuorten 16 19-vuotiaiden määrän ennustetaan hieman vähenevän. Taulukko 1. Ikäryhmittäinen väestö vuosien 2000 ja 2010 alussa sekä ennuste vuosille 2015 ja 2020 Ikäryhmä 2000 2010 2015 2020 muutos, lkm 2000-10 2010-15 2015-20 0 6v 17 381 17 940 18 728 19 281 559 788 553 7 15v 20 963 20 795 21 030 22 397-168 235 1 367 16 18v 6 660 7 766 6 954 7 003 1 106-812 49 19 64v 117 321 128 388 131 021 134 075 11 067 2 633 3 054 65 74v 9 297 14 329 19 971 22 536 5 032 5 642 2 565 75+v 4 759 8 418 11 210 14 736 3 659 2 792 3 526 Yhteensä 176 386 197 636 208 914 220 028 21 250 11 278 11 114 Vieraskielisen väestön määrä on 1990-luvulta ollut kasvussa Vantaalla. Vuoden 2001 alussa Vantaalla oli 7 520 muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvaa. Vuoden 2010 alussa heitä oli jo 19 970 ja ennusteen mukaan vuoden 2020 alkuun määrä on kohonnut yli 30 200 henkilöön, jolloin vierasta kieltä puhuvia olisi noin 14 prosenttia Vantaan väestöstä. Vantaan väestönkasvusta noin puolet onkin ennustettu tulevan Suomen rajojen ulkopuolelta. Maahanmuutto on merkittävää työvoiman riittävyyden kannalta. Ennusteen mukaan työikäisen kantaväestön määrä Vantaalla vähenee noin 2 700 henkilöllä vuoteen 2020 mennessä. Kun vieraskielisen väestön työikäinen ikäryhmä kasvaa samanaikaisesti noin 9 200 henkilöllä, kasvaa työikäinen väestö Vantaalla runsaalla 6 500 henkilöllä seuraavan vuosikymmenen aikana. 2

1.2. Muuttoliike Vantaalle muuttaa vuosittain noin 14 500 henkilöä. Vuonna 2009 tulijoita oli 14 700. Vantaalta muualle muuttajia on hieman vähemmän, vuonna 2009 heitä oli 14 200. Nettomuutto on 2000-luvulla vaihdellut yli tuhannen henkilön muuttovoitosta parin sadan muuttotappioon. Viime vuonna muuttovoittoa kertyi 500 henkilöä. Vantaan saa vuosittain muuttovoittoa Helsingistä (1 130 henkilöä v. 2009) ja ulkomailta (700 henkilöä v. 2009), muuttotappiota sen sijaan kertyy muualle Helsingin seudulle (1 330 henkilöä v. 2009) ja muualle Uudellemaalle (200 henkilöä v. 2009). Kuvio 3. Nettomuutto Vantaalle ikäryhmittäin vuosina 2000-2009 800 700 600 500 nettomuutto 400 300 200 100 0-100 -200-300 0-4 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65+ ikäryhmä 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Ikärakenteeltaan nettomuutto on positiivista 16 29-vuotiaiden ja jonkin verran 30 44-vuotiaiden ikäryhmissä, muissa se on ollut useimmiten tappiollista, etenkin kaikkein nuorimmissa ja 50 vuotta täyttäneissä sekä sitä vanhemmissa. Kuvio 4. Nettomuutto Vantaalle muuttajien pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina 1998-2007 nettomuutto, hlöä 1400 1200 1000 800 600 400 200 0-200 -400-600 Työllinen Työtön Lapsi Opiskelija Varusmies Eläkeläinen Muu tai tieto puuttuu 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 3

Tiedot muuttajien taloudellisesta taustasta kertovat, että Vantaa kerää muuttovoittoa työllisistä, 25 34-vuotiaista korkeasti koulutetuista, yksityisellä sektorilla työskentelevistä, useimmiten Helsingistä Vantaalle muuttavista. Vaikka Vantaalta pois muuttaneiden keskimääräinen tulotaso on hieman korkeampi kuin tänne muuttaneilla, on tulomuuttajien verotulojen kertymä ollut viime vuosina suurempi kuin lähtömuuttajien. 1.3. Kielet ja kansalaisuudet Vantaalla asui vuoden 2010 alussa henkilöitä 130 eri maasta. He puhuivat äidinkielenään noin sataa eri kieltä. Vieraskielisten kokonaismäärä oli 19 970 eli 9,1 prosenttia. Espoossa vieraskielisten osuus oli 8,7 prosenttia ja Helsingissä 10,2 prosenttia. Vantaalla yleisimmin puhutut vieraat kielet olivat venäjä (4 200), viro (2 600) ja somali (1 580). Venäjänkielisten määrä kasvoi vuoden 2009 aikana 240:llä, vironkielisten yli 400:llä ja somalin kieltä puhuvien vajaalla 50:llä. Vieraskielisten määrä vaihtelee kaupungin eri osien välillä: Hakunilan suuralueella vieraskielisten osuus alueen väestöstä oli vuoden 2010 alussa 14,4, kun Kivistön suuralueella se oli vain 2,5 prosenttia. Joissain kaupunginosissa vieraskielisen väestön osuus oli jo lähes 25 prosenttia. Kuvio 5. Vieraskielisten ja ulkomaan kansalaisten osuus suuralueiden väestöstä 1.1.2010 Hakunila Koivukylä Korso Myyrmäki Aviapolis Tikkurila Kivistö Ulkomaan kansalaiset Vieraskieliset 0 2 4 6 8 10 12 14 16 osuus väestöstä, % Ulkomaan kansalaisia Vantaalla asui vuoden 2010 alussa 11 920 eli 6 prosenttia kaupungin väestöstä. Ulkomaan kansalaisista suurin ryhmä Vantaalla on virolaiset, joita oli 2 700, venäläiset (2 150) ja somalialaiset (590). 4

1.4. Väestön koulutustaso Vantaalaisista 15 vuotta täyttäneistä oli 62 prosenttia suorittanut jonkin perusasteen jälkeisen tutkinnon. Tutkinnon suorittaneiden osuus on ollut kasvussa: vuonna 2000 osuus oli 59 prosenttia. Osuus myös vaihtelee kaupungin eri osien välillä. Suuralueista eniten tutkinnon suorittaneita oli vuonna 2009 Aviapoliksesssa (73 %) ja vähiten Hakunilassa (58 %). Korkeakouluasteen tutkinto vähintään 15 vuotta täyttäneistä vantaalaisista oli 16 prosentilla (v. 2000 osuus oli 11 %). Suhteellisesti eniten korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita oli Aviapoliksen suuralueella, jossa heitä oli 26 prosenttia kaikista 15 vuotta täyttäneistä ja 35 prosenttia kaikista tutkinnon suorittaneista. Vähiten heitä oli Hakunilassa: 12 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä ja 22 prosenttia tutkinnon suorittaneista. Kuvio 6. 15 vuotta täyttänyt väestö koulutuksen mukaan 31.12.2009 Hakunila Korso Koivukylä Tikkurila Aviapolis Kivistö Myyrmäki 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei perusasteen jälk. tutk. Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste+tutkijak 5

1.5. Väestön tulotaso Vantaalaisten tulonsaajien keskimääräiset valtionveronalaiset tulot vuonna 2008 olivat 28 490 euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna lisäystä oli runsas 3 prosenttia. Eniten vantaalaisia tulonsaajia (12,3 %) sijoittui vuosituloluokkaan 25 000 30 000 euroa ja seuraavaksi eniten heitä oli 20 000 25 000 ansainneissa (10,2 %). Vähintään 50 000 euron vuosituloihin yltäneitä vantaalaisia oli vuonna 2008 kaikkiaan 10,9 prosenttia kaikista tulonsaajista. Alle 10 000 euron vuosituloihin päässeiden osuus oli 17,6 prosenttia kaikista tulonsaajista. Tulonsaajien määrä väheni vuodesta 2007 vuoteen 2008 kaikissa alle 25 000 euroa vuodessa ansainneiden tuloluokissa, kaikissa sitä ylemmissä tuloluokissa kasvoi. Suurin suhteellinen kasvu sijoittui tuloluokkiin 40 000 50 000 ja 50 000 60 000 euroa vuodessa ansainneihin. Kasvua oli 15 16 prosenttia. Vantaalaisilla oli vuonna 2008 käytettävissään rahatuloa kaikkiaan 3 350 miljoonaa euroa eli 17 440 euroa henkilöä kohden. Käytettävissä olevien rahatulojen määrä on kasvanut vuosittain muutamalla prosentilla, vuonna 2008 kasvua oli 3,6 prosenttia. Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannan mukaan espoolaisten keskimääräiset tulot vuonna 2008 olivat 36 300 euroa ja helsinkiläisten 27 850 euroa. Kuvio 7. Tulonsaajien lukumäärä eri tuloluokissa vuonna 2008 suoritetussa verotuksessa 22 500 20 000 17 500 2007 2008 15 000 tulonsaajia 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0-5 5-10 10-15 15-20 20-25 25-30 30-35 35-40 40-50 50-60 60-80 80+ 1 000 euroa vuodessa 1.6. Vantaalaisten velat Vuonna 2008 jokaista vantaalaista kohden oli velkaa keskimäärin 19 600 euroa. Velkaa kuitenkin oli vain 30 prosentilla kaupungin asukkaista. Jokaista velallista kohden lasketun velan suuruus oli 65 000 euroa. Vuoden 2008 aikana velallista kohden laskettu velkamäärä kasvoi 3,5 prosenttia. Veloista kukin velallinen maksoi korkoa keskimäärin 3 420 euroa vuonna 2008. Edelliseen vuoteen verrattuna maksettujen korkojen määrä kohosi 17 prosentilla. Veloista suurin osa (79 %) kohdistui asuntoon. Lainaa kullakin asuntovelallisella oli keskimäärin 95 450 euroa. Asuntoveloista ensiasuntoon kohdistuvien velkojen osuus oli 18 prosenttia. Osuus on ollut sama useiden vuosien ajan. Keskimääräisen ensiasunnon velan suuruus oli 90 250 euroa ja siitä maksettiin korkoja keskimäärin 4 630 euroa vuonna 2008. Edelliseen vuoteen verrattuna asuntovelan määrä kasvoi vajaalla 6 000 eurolla ja ensiasunnon velan määrä vajaalla 3 000 eurolla. 6

Kuvio 8. Vantaalaisten velkaantumisaste eli velat suhteessa käytettävissä olevaan rahatuloon, vuodet 2002 2008 120 110 100 90 velat per rahatulo, % 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Muuta kuin asuntovelkaa oli 24 prosentilla vantaalaisista. Tämän velan keskisuuruus oli 14 700 euroa. Keskimääräisen velan suuruus oli vähentynyt edellisestä vuodesta 500 eurolla. Korkoa näistä veloista maksettiin keskimäärin runsas 1 000 euroa vuoden 2008 aikana. Opintovelkaa oli vajaalla 5 prosentilla vantaalaisista. Opintovelallisten määrä on viime vuosien kuluessa vähentynyt. Velkaa oli keskimäärin 4 900 euroa opintovelallista kohden. Velan määrä velallista kohden on kasvanut. Korkoja kukin velallinen maksoi keskimäärin 540 euroa vuodessa. Elinkeinotoimintaan kohdistuvia velkoja oli runsaalla 1 100 vantaalaisella. Keskimääräisen velan suuruus oli 62 000 euroa ja siitä maksettiin korkoa 3 730 euroa vuoden 2008 aikana. Vuodesta 2006 alkaen vantaalaisilla on ollut velkaa keskimäärin enemmän kuin hänellä on käytettävissään rahatuloja. Taulukko 2. Keskimääräinen velka velallista kohden ( ) kuudessa suurimmassa kaupungissa ja koko maassa vuosina 2003 ja 2008 vuosi velkatyyppi Suomi Vantaa Espoo Helsinki Tampere Turku Oulu Kaikki velat 39 370 40 250 52 220 37 180 33 570 31 550 35 770 Asuntovelat 49 250 58 270 72 640 62 490 49 660 46 510 53 010 Muut velat 11 880 11 020 13 290 11 050 10 420 10 580 11 350 2003 Opintovelat 4 660 4 460 4 760 5 340 5 100 5 120 5 110 Elinkeinotoim. kohd. velat 47 560 38 220 64 400 70 190 45 040 56 000 45 040 Velkaantumisaste 76,3 78,3 81,7 64,7 68,4 64,8 77,5 Kaikki velat 61 630 65 000 78 120 55 780 51 740 49 780 54 940 Asuntovelat 79 320 95 490 114 260 99 520 79 610 75 550 81 560 Muut velat 17 340 14 700 17 000 14 350 13 660 14 310 13 890 2008 Opintovelat 5 250 4 900 5 530 6 170 5 820 5 860 5 910 Elinkeinotoim. kohd. velat 61 080 62 010 93 830 96 260 68 210 92 930 67 060 Velkaantumisaste 104,6 112,4 110,3 92,1 94,8 91,9 104,7 7

Kuudesta suurimmasta kaupungista espoolaisilla oli eniten kokonaisvelkaa velallista kohden. Myös asuntovelkaa espoolaisilla oli muiden suurten kaupunkien asuntovelallisia enemmän. Sen sijaan opinto ja elinkeinotoimintaan kohdistuvaa velkaa oli helsinkiläisillä velallisilla muita enemmän. Velkaantumisaste (velkojen määrä käytettävissä olevaan rahatuloon suhteutettuna) oli kohonnut kaikissa kaupungeissa ja koko maassa, Vantaalla kuitenkin eniten. Vantaalla, Espoossa ja Oulussa sekä koko maassa velkaantumisaste oli kohonnut yli sadan prosentin. 1.7. Työpaikat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2007 lopussa 103 200 työpaikkaa. Työpaikkojen määrä on 2000-luvulla kasvanut 2 000 työpaikan vuosivauhdilla. Työssäkäyntitilaston tiedot saadaan noin kahden vuoden viiveellä. Tuoreempaa työpaikkakehitystä voidaan arvioida Tilastokeskuksen otospohjaisen työvoimatutkimuksen perusteella. Vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen tietojen perusteella Vantaan työpaikkamäärä olisi kuta kuinkin samansuuruinen tai hieman alempi kuin vuoden 2007 lopussa. Yli neljännes Vantaalla olevista työpaikoista on vähittäis- ja tukkukaupan sekä ravitsemus- ja majoitustoiminnan toimialalla, viidennes yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palvelujen toimialalla ja vajaa viidennes liikenteen, varastoinnin ja tietoliikenteen toimialalla. Työpaikat ovat keskittyneet alueellisesti Kehä III:n ja Lentokentän ympäristöön. Näillä alueilla myös kehitys on ollut ripeintä. Koivukylän, Korson ja Hakunilan suuralueilla työpaikkoja on muita alueita selvästi vähemmän. Vantaan työpaikkaomavaraisuus ylitti sadan prosentin 2000-luvun alkuvuosina. Aviapoliksen ja Tikkurilan suuralueilla työpaikkoja oli enemmän kuin alueella asui työvoimaa. Kuvio 9. Työpaikkamäärän kehitys Vantaalla 2000-luvulla, arvio vuosille 2008 2009 110 000 100 000 90 000 80 000 työpaikkojen lkm 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008e 2009e 8

Kuvio 10. Työpaikat ja työvoima suuralueilla 2007 Hakunila Korso työvoima työpaikat Koivukylä Tikkurila Aviapolis Kivistö Myyrmäki 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 40 000 henkilöä/työpaikkaa 1.8. Työllisyys Työttömyysaste väheni Vantaalla vuoden 2008 loppupuolelle saakka tasaisesti, niin että se oli lokakuussa alle kuuden prosentin. Marras joulukuussa 2008 työttömyys alkoi nopeasti kasvaa ja saavutti huippunsa, 9,5 prosenttia, vuoden 2009 heinäkuussa. Sen jälkeen se ei ole enää kasvanut: maaliskuussa 2010 työttömyysaste oli Vantaalla 8,8 prosenttia. Työttömänä oli lähes 9 000, lomautetut mukaan lukien yli 9 600 vantaalaista. Naapurikaupunkeihin verrattuna Vantaalla työttömyys oli suurempaa: Helsingissä työttömyysaste oli 7,8 ja Espoossa 6,2 prosenttia maaliskuun 2010 lopussa. Kuvio 11. Työttömien määrä Vantaalla vuoden 2000 tammikuusta vuoden 2010 maaliskuuhun 11 000 10 000 2000 2002 2004 2006 2008 9 000 8 000 työttömiä 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 tammi kesä marra huhti syys helmi heinä joulu touko loka maali elo tammi kesä marra huhti syys helmi heinä joulu touko loka maali elo tammi 9

Työttömyyden kasvu on kohdistunut muita enemmän nuoriin, alle 40-vuotiaisiin vantaalaisiin, esimerkiksi 20 24-vuotiaiden työttömien määrä kasvoin vuoden 2008 lokakuusta vuoden 2009 heinäkuuhun 430:stä 1 080 työttömään eli yli kaksinkertaistui. Maaliskuun lopussa 2010 Vantaalla oli 20 24-vuotiaita työttömiä 996. Kuvio 12. Työttömät ikäryhmän mukaan vuoden 2000 tammikuusta vuoden 2010 maaliskuuhun Työttömien lkm 3 250 3 000 2 750 2 500 2 250 2 000 1 750 1 500 1 250 1 000 750 500 250 0 50+ -vuotiaat 25-39-vuotiaat 40-44-vuotiaat 45-49-vuotiaat 15-24-vuotiaat 2000 2003 2006 2009 Pisimpään, yli vuoden työttömänä olleiden joukko pieneni Vantaalla vuosituhannen vaihteen lähes 2 600 henkilöstä alimmillaan, vuoden 2009 elokuuhun, alle 1 540 työttömään. Pitkäaikaistyöttömienkin määrä lähti tuolloin nousuun ja heitä oli maaliskuun lopussa lähes 1 900. Yhtä paljon heitä oli viimeksi vuoden 2007 lopulla. Työttömyys vaihtelee Vantaan eri alueiden välillä: työttömyysaste on vaikeinta kaupungin itäisissä osissa, joissa työpaikkatarjontakin on vähäisintä. Paras tilanne on Keski-Vantaalla, jossa työpaikkoja on eniten. Kuvio 13. Työttömyysaste Vantaan suuralueilla maaliskuussa 2008, 2009 ja 2010 Hakunila Korso Koivukylä Tikkurila Aviapolis Kivistö Myyrmäki 2010 2009 2008 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 työttömyysaste, % Avoimia työpaikkoja on ollut tarjolla kuukausittain enimmillään liki 2 800 vähimmillään vain kolmisen sataa. Maaliskuussa 2010 avoimia työpaikkoja oli Vantaan te-toimistossa liki 1 200. 10

Kuvio 14. Avoimet työpaikat Vantaan te-toimistossa kuukausittain vuoden 2000 tammikuusta vuoden 2010 maaliskuuhun 3 000 2 750 2000 2002 2004 2006 2008 2 500 2 250 avoimet työpaikat 2 000 1 750 1 500 1 250 1 000 750 500 250 0 tammi kesä marra huhti syys helmi heinä joulu touko loka maali elo tammi kesä marra huhti syys helmi heinä joulu touko loka maali elo tammi 1.9. Asuntokanta ja asuntokunnat Vantaalla oli vuoden 2010 alussa 95 120 asuntoa. Asunnoista oli kerrostaloissa 61 prosenttia, rivitaloissa 13 prosenttia, pari- ja ketjutaloissa 8 prosenttia ja omakotitaloissa 17 prosenttia. Omistusasuntojen osuus on 57 prosenttia, vuokra-asuntoja on 34 prosenttia ja asumisoikeusasuntoja 4 prosenttia. Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta vaihtelee alueittain jonkin verran. Kuvio 15. Vantaan asuntokanta asunnon hallintamuodon mukaan 31.12.2008 Muu tai tuntematon hallintaperuste 5 % Asumisoikeusasunto 4 % Muu vuokra-asunto 12 % Omistaa talon 16 % Korkotukivuokraasunto 4 % Aravavuokra-asunto 18 % Omistaa asunnon osakkeet 41 % 11

Taulukko 3. Vantaan asuntokantajakauma (%) asunnon hallintamuodon mukaan suuralueilla 1.12.2008 suuralue omistaa talon omistaa asunnon osakkeet aravavuokraasunto korkotukivuokraasunto muu vuokraasunto asumisoikeusasunto muu tai tuntematon asuntoja yhteensä lkm Myyrmäki 7,3 53,5 10,5 5,2 15,9 1,9 5,8 26 580 Kivistö 62,4 19,4 2,0 0,0 6,3 0,8 9,1 3 160 Avaiapolis 13,5 33,4 8,6 9,7 18,2 8,6 8,0 6 830 Tikkurila 11,6 42,3 19,1 6,8 11,5 3,2 5,4 18 950 Koivukylä 21,6 30,5 25,6 3,0 9,5 5,4 4,4 11 630 Korso 26,1 33,0 22,7 0,9 7,3 5,1 4,9 12 940 Hakunila 12,3 42,3 28,0 1,4 8,3 3,4 4,3 13 550 Asuinpinta-alaa asukasta kohden Vantaalla oli 35,3 huoneistoneliömetriä ja jokaista asuntoa kohden oli keskimäärin 2,1 asukasta. Kaikkien asuntojen keskikoko oli 73,7 huoneistoneliömetriä. Kerrostaloasunnot olivat keskikooltaan 59,2, rivitaloasunnot 81,9, paritaloasunnot 88,8 ja omakotitalot 111,7 huoneistoneliömetriä. Asuntokuntia Vantaalla oli vuoden 2009 alussa 88 900. Niistä yhden henkilön asuntokuntia yli 37 prosenttia ja kahden henkilön asuntokuntia 33 prosenttia. Kaikkien asuntokuntien keskikoko oli 2,16 henkilöä. Keskikoko on ollut jatkuvasti pienenemässä. Keskikoko vaihtelee Vantaan eri alueilla, suurin se on pientalovaltaisilla alueilla ja pienin kerrostalovaltaisilla alueilla. Keskikoon pieneneminen on selvästi hidastunut viime vuosien aikana. Kuvio 16. Asuntokuntien keskikoko Vantaan suuralueilla vuosina 2000, 2005 ja 2009 Hakunila Korso Koivukylä 2,22 2,22 2,32 Tikkurila 2,04 Aviapolis 2,36 Kivistö Myyrmäki 2,01 2,61 2009 2005 2000 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 asuntokunnan keskikoko, henkilöä 12

1.10. Rakentaminen ja asuntotuotanto 2000-luvulla Vantaalle on rakennettu 2000-luvulla vuosittain 300 000 440 000 kerrosneliömetrin verran uutta kerrosalaa. Vuoteen 2007 saakka valmistunut kerrosala jakautui melko lailla tasan asuinrakennusten ja muiden rakennusten kesken. Vuonna 2008 muuta kerrosalaa valmistui kaksi kertaa ja vuonna 2009 yli kolme kertaa enemmän kuin asuinkerrosalaa. Vuodesta 2004 lähtien valmistuneen asuinkerrosalan määrä on vähentynyt. Kuvio 17. Vantaalle vuosina 2000-2009 valmistunut kerrosala käyttötarkoituksen mukaan 350 000 300 000 250 000 kerrosneliömetriä 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Asuinrakennukset Muut rakennukset Asuntoja on Vantaalle rakennettu vuosien 2000 2009 aikana kaikkiaan 16 060 eli keskimäärin 1 600 asuntoa vuosittain. Valmistuneista asunnoista kerrostaloihin rakennettiin 7 710 eli hieman vajaa puolet. Pientaloasunto, etenkin omakotitalojen rakentaminen, pysyi melko tasaisena vuoteen 2007 saakka, sen jälkeen se väheni alle puoleen aiemmasta. Kerrostaloasuntoja on vuosittain valmistunut vajaa kuuden sadan ja tuhannen kolmen sadan välillä eli niiden määrä on vaihdellut huomattavasti. 13

Kuvio 18. Vantaalle vuosina 2000 2009 valmistuneet asunnot talotyypin mukaan 2 250 2 000 1 750 1 500 Asuinkerrostalot Rivi- tai ketjutalot Muut erilliset pientalot Yhden asunnon talot asuntoja 1 250 1 000 750 500 250 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Valmistuneista asunnoista vajaa viidennes on ollut vuokra-asuntoja ja vajaa kymmenesosa asumisoikeusasuntoja. Asumisoikeusasuntoja ei vuoden 2005 jälkeen ole rakennettu Vantaalle käytännössä lainkaan. Taulukko 4. Vantaalle vuosina 2000 2009 valmistuneet asunnot suuralueittain hallintamuoto/ talotyyppi Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Vantaa omistus 1 954 616 3 316 1 865 1 256 1 881 769 11 647 vuokra 435 0 1 282 286 517 327 232 3 089 asumisoikeus 4 26 454 6 238 443 157 1 328 omakotitalot 274 494 414 279 652 916 403 3 432 paritaloasunnot 162 91 412 223 215 495 105 1 703 rivitaloasunnot 190 40 832 286 267 310 341 2 266 kerrostaloasunnot 1 749 12 3 389 1 323 864 926 307 8 570 asunnot yhteensä 2 393 642 5 052 2 157 2 011 2 651 1 158 16 064 Liki kolmannes vuosien 2000 2009 aikana valmistuneista asunnoista pystytettiin Aviapoliksen suuralueelle, kuudesosa Korson suuralueelle, jonkin verran pienempi osuus Myyrmäkeen ja noin kahdeksasosa sekä Tikkurilaan että Koivukylään. Hakunilaan ja Kivistöön asuntoja on valmistunut vähiten. Vuokra-asuntoja on rakennettu Kivistöä lukuun ottamatta kaikille suuralueille, selvästi muita enemmän Aviapolikseen. Asumisoikeusasunnoista on valmistunut kolmannes Aviapolikseen ja toinen kolmannes Korsoon. Omakotitaloista on useampi kuin joka neljäs tehty Korson suuralueelle ja lähes joka viides Koivukylän suuralueelle. Paritaloasunnoista liki kolmannes on löytänyt paikkansa Korson suuralueelta, kun taas rivitaloasunnoista useampi kuin joka kolmas ja kerrostaloasunnoista lähes joka kolmas on rakennettu Aviapoliksen suuralueelle. 14

1.11. Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen neliöhinnat ovat viime vuosien aikana olleet melko tasaisesti nousussa. Asuntojen keskihinnat (so. hintojen mediaani) ovat kohonneet vuotta 2008 lukuun ottamatta 5 10 prosentilla vuodessa. Vuoden 2008 aikana neliöhinnat laskivat keskimäärin viidellä prosentilla. Vantaalla vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat oli vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä olivat keskimäärin 2 410 euroa ja rivitaloissa 2 690 euroa. Neliöhinnat olivat kohonneet vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna yli 10 prosentilla. Naapurikaupunkeihin verrattuna kerrostaloasuntojen neliöhinnat olivat Vantaalla noin tuhat euroa neliöltä alempia kuin Helsingissä ja kuutisen sataa euroa alemmat kuin Espoossa. Rivitaloasunnoissa ero oli pienempi: Helsingissä rivitaloneliön hinta oli viisi sataa euroa ja Espoossa runsas viisi sataa euroa suurempi kuin Vantaalla. Kuvio 19. Vanhojen asuntojen neliöhintojen mediaani neljännesvuosittain vuodesta 2005 3 000 2 500 2005 2006 2007 2008 2009 2 000 euroa per neliö 1 500 1 000 500 0 Rivitalot Kerrostalot Vantaalla maksettiin vuokra-asunnoissa vuonna 2009 keskimäärin 10,74 euron suuruista vuokraa neliömetriltä. Arava-asunnoissa keskimääräinen neliövuokra oli 10,16 euroa ja vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa 11,73 euroa neliömetriltä. Keskimääräinen vuokra oli kohonnut vuoden aikana runsaalla viidellä prosentilla. Uusissa vapaarahoitteisissa vuokrasuhteissa neliövuokra oli keskimäärin euron verran suurempi (12,65 euroa/m2) kuin vanhoissa vuokrasuhteissa. Taulukko 5. Keskimääräiset kuukausivuokrat ( /m 2 ), koko vuokra-asuntokanta Vantaa Espoo Helsinki kaikki 1 h 2 h 3 h kaikki 1 h 2 h 3 h kaikki 1 h 2 h 3 h Kaikki 10,74 12,88 10,99 9,95 11,19 12,13 11,64 10,66 11,89 14,98 11,75 10,61 Arava 10,16 11,03 10,59 9,65 10,34 10,61 10,71 10,04 9,98 11,27 10,13 9,61 Vapaarahoitt. 11,73 14,38 11,68 10,60 12,43 13,35 13,16 11,63 13,86 16,30 13,43 12,21 Vantaalla keskimääräinen neliövuokra kaikissa vuokra-asunnoissa oli noin euron alempi kuin Helsingissä ja puolisen neliötä alempi kuin Espoossa. Aravavuokra-asunnoissa erot kaupunkien välillä olivat pieniä. 15

Lähteitä: Facta kuntarekisteri (rakentamista ja rakennuskantaa koskevat tiedot) Tilastokeskus, tilastotietokannat Aluesarjat (www.aluesarjat.fi) Uudenmaan ely-keskuksen ja Vantaan te-toimiston tilastot Muita tietolähteitä: Toimintaympäristön nykytilan kuvaus ja kehitys Helsinki-Vantaa -selvitys, toimintaympäristöryhmä 19.4.2010 Toimintaympäristöselvitys Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys, toimintaympäristöryhmä 29.4.2010 16

2. Talouskatsaus Suomen kansantuote romahti 7,8 prosenttia vuonna 2009 ennen kaikkea teollisuuden viennin supistuttua neljänneksellä, investointien vähennyttyä yli 13 prosentilla ja yksityisen kulutuksenkin supistuttua hieman. Maaliskuisessa suhdannekatsauksessa valtiovarainministeriö arvioi talouden kasvavan 1,1 prosenttia vuonna 2010 ja 2,1 prosenttia vuonna 2011. Nordea -pankin toukokuisessa ennusteessa päädyttiin 2,7 prosentin kasvuarvioon vuodelle 2010 ja 3,0 prosenttiin vuonna 2011. Hieman tätäkin korkeampaan kasvuarvioon päätyi Palkansaajien tutkimuslaitos huhtikuisessa ennusteessaan; 3,0 prosenttia tänä vuonna ja 3,5 prosenttia ensi vuonna. Työttömyys kasvaa edelleen vuonna 2010 ja nousee koko maassa keskimäärin yli 9 prosenttiin. Kuvio 1. Kokonaistuotanto ja työllisyys 1990 2011. Lähde: Palkansaajien tutkimuslaitos 8 % 6 4 2 0-2 -4-6 -8 Markkinahintaisen BKT:n muutos vuoden 2000 viitehinnoin, % Työllisten määrän muutos, % 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010e Talouden taantuma on heijastunut voimakkaimmin yritysten maksamiin yhteisöveroihin ja yhdessä menojen kasvun kanssa koko julkinen talous kääntyi alijäämäiseksi vuonna 2009. Vuonna 2010 julkisen talouden alijäämän arvioidaan syvenevän 4 prosenttiin. Valtio ja kunnat velkaantuvat voimakkaasti ja velkasuhde nousee lähes 52 prosenttiin vuonna 2011. Keskimääräinen kunnallisvero on 18,98 prosenttia vuonna 2010. Myös kiinteistöveroprosentteja on korotettu vuodelle 2010. Ennakkoarvioista poiketen kuntien verotulot kasvoivat 0,4 prosenttia vuonna 2009 ja Peruspalveluohjelmassa arvioidaan 0,6 prosentin laskua vuodelle 2010. Vuonna 2009 kunnallisverotulot kasvoivat 2,4 prosenttia edellisvuodesta ja syynä oli voimakas vuoden 2009 ennakoita koskeva kuntaryhmän jako-osuuden korotus joulukuun tilityksen yhteydessä. Kyseessä on 2000-luvun alkuvuosien kaltainen maksuunpanon ja tilitysten rytmihäiriö ja uhkana on vuoden 2009 jako-osuuden alentaminen ja takaisinperintä vuoden 2010 aikana; viimeistään verotuksen valmistuessa lokakuussa. Koko maassa kunnallisverojen arvioidaan laskevan 2,8 prosenttia edellisvuodesta vuonna 2010. Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan 3,9 prosenttia vuonna 2011, 1,3 prosenttia vuonna 2012 ja 3,5 prosenttia vuonna 2013. Arviot on esitetty valtion kehyspäätöksen yhteydessä hyväksytyssä Peruspalveluohjelmassa vuosille 2011-2014. 17

2.1. Verotulot ja valtionosuudet Kaupungin tuloista verotulot kattoivat 70 prosenttia ja valtionosuudet 10 prosenttia vuonna 2009; toimintatuotot kattoivat 18 prosenttia ja rahoitustuotot 2 prosenttia. Kaupungin verotuloista kunnallisvero kattoi noin 88 prosenttia, yhteisövero 5 prosenttia ja kiinteistövero 7 prosenttia vuonna 2009. Verotuloilla on kaupungin toimintojen rahoituksessa suuri merkitys ja verotuloissa kunnallisverolla on lähes ratkaiseva asema. Vantaalaisten kunnallisveronalaisista ansiotuloista palkkatulojen osuus on noin 78 prosenttia, eläketulojen 16 prosenttia ja työttömyysturvan, muiden sosiaaliturvaetuuksien ja elinkeinotoiminnan ansiotulojen kunkin osuus loput 6 prosenttia. Vantaalaisten palkkasumma on kasvanut noin 4 6 prosentin vuosivauhdilla viime vuosina ja vuonna 2008 noin 8 prosentilla. Vuoden 2009 palkkasumma pieneni 0,3 prosenttia edellisestä vuodesta. Eläketulot kasvavat sekä eläkkeiden tason nousun että eläkeläisten määrän kasvun johdosta tasaista 6 8 prosentin vuosivauhtia, 10,3 prosenttia vuonna 2009. Ansiotulot yhteensä kasvoivat Vantaalla 2,0 prosenttia, hieman koko maata enemmän, vuonna 2009. Kuvio 2. Ennakonpidätyksenalaisten tulojen muutos, % vuonna 2009 Lähde: Verohallinto Oulu Vantaa Helsinki Turku Espoo Tampere Kehyskunnat Koko maa 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 ennakonpidätyksenalaisten tulojen muutos, % 2.2 Vantaalaisten kunnallisveronalaisten tulojen kehityksestä Vantaalaisten ennakonpidätyksenalaiset ansiotulot henkilöä kohden olivat noin 21 000 euroa vuonna 2009. Suurista kaupungeista espoolaisten ansiotulot olivat lähes 26 000 euroa ja helsinkiläisten noin 21 600 euroa henkilöä kohden vuonna 2009. Muut suuret kaupungit jäivät selvästi alle Vantaan tason mutta suurimmassa osassa kehyskuntia keskimääräinen tulotaso on vantaalaisia korkeampi. Vihti, Pornainen, Hyvinkää ja Mäntsälä jäävät keskimääräisissä ansiotuloissa alle Vantaan tason. 18

Kuvio 3. Ansiotulot / henkilö vuonna 2009 Lähde: Verohallinto Espoo 25 940 Helsinki Vantaa 21 636 20 993 Tampere Oulu Turku 17 279 17 222 16 744 Kehyskunnat 21 915 Koko maa 17 525 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 ennakkopidätyksenalaiset tulot/henkilö, euroa vuodessa Suurten kaupunkien ansiotulovertailussa Tampereen, Turun ja Oulun keskimääräiset tulot vaihtelevat siten, että palkkatuloissa oululaisten tulotaso on näistä kaupungeista korkein, eläketuloissa turkulaisten ja ansiotuloissa yhteensä tamperelaisten keskimääräiset ansiotulot ovat korkeimpia vuonna 2009. Vantaalaisten keskimääräiset palkkatulot tulonsaajaa kohden olivat 29 104 euroa, espoolaisten palkkatulot olivat 35 246 euroa ja helsinkiläisten 29 723 euroa tulonsaajaa kohden vuonna 2009. Koko maassa keskimääräinen palkkatulo oli 25 706 euroa tulonsaajaa kohden vuonna 2009. Suurista kaupungeista vain Turku alitti koko maan tason keskimääräisessä palkkatulossa ja ansiotuloissa yhteensä. Palkkatulovertailussa Vihti ohitti Vantaan ja Hyvinkää, Pornainen ja Mäntsälä jäivät alle vantaalaisten palkkatason. Kuvio 4. Palkkatulot / tulonsaaja vuonna 2009 Lähde: Verohallinto Espoo 35 246 Helsinki Vantaa 29 723 29 104 Oulu Tampere Turku 24 011 25 618 25 507 Kehyskunnat 30 653 Koko maa 25 706 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 40 000 19

Eläketuloja vantaalaiset saivat 17 387 euroa saajaa kohden vuonna 2009. Suurten kaupunkien vertailussa espoolaisten ja helsinkiläisten eläketulot saajaa kohden olivat korkeammat ja muiden selvästi alhaisemmat. Tässä vertailussa kehyskuntien eläketulot olivat vantaalaisten eläketuloja alhaisemmat vain Kirkkonummella keskimääräinen eläketaso oli Vantaata korkeampi. Kuvio 5. Eläketulot / tulonsaaja vuonna 2009 Lähde: Verohallinto Espoo 21 311 Helsinki 19 375 Vantaa 17 387 Turku 16 378 Tampere 16 152 Oulu 16 126 Koko maa 15 296 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 eläketulot/saaja, euroa vuodessa Vantaan verotulot Vantaan verotulot kasvoivat 1,2 prosenttia vuonna 2009 edellisvuodesta kunnallisverot kasvoivat 4,1 prosenttia, yhteisöverot romahtivat kolmanneksella ja kiinteistöverot kasvoivat 4,2 prosenttia. Vuoden 2009 toteutumaan verrattuna talousarvion 2010 verotulojen kasvuksi tulisi 2,7 prosenttia kunnallisveron 1,1 prosenttia, yhteisöveron 12,1 prosenttia ja kiinteistöveron 16 prosenttia. Kunnallisveroa korotettiin 0,50 prosenttiyksikköä ja myös yleisen, vakituisen asuinrakennuksen ja voimaloiden kiinteistöveroprosentteja korotettiin. Vuoden 2010 alun kunnallisveron tilitykset ovat jääneet jälkeen edellisvuoden vastaavista ja selittäviä tekijöitä ovat uusi verotilijärjestelmä sekä edellisvuoteen verrattuna pienentyneet verovuoden 2008 jälkiverot ja 2009 ennakoiden täydennysmaksut. Kunnallisveron tilityksiin liittyy uhkatekijänä myös verovuoden 2009 ennakoiden rytmihäiriö ja todennäköinen vähentävä oikaisu. Taulukko 1. Verotuksen rytmihäiriö kunnallisverossa (milj. euroa) Lähde: Kuntaliitto 2006 2007 2008 2009** 2010** Verovuodelta maksuunpantu 13 221 14 222 15 141 15 000 15 300 Kalenterivuonna tilitetty 13 128 13 965 15 081 15 438 15 200 Tilitykset - maksuunpano -93-258 -60 438-100 % maksuunpanosta 99,3 98,2 99,6 102,9 99,3 20

2.3. Kunnallisvero Kunnallisveronalaisista ansiotuloista tehtävien vähennysten osuus on vaihdellut 16 17 prosentissa, vähennyksiä oli yhteensä noin 720 milj. euroa vuonna 2009 ja näiden vähennysten verotuloja vähentävä vaikutus on noin 130 milj. euroa verovuodelta 2009 maksuun pantavassa verossa. Vantaan kunnallisveroprosentti oli 18,50 vuosina 2005 2009 ja on 19,00 prosenttia vuonna 2010. Kuntien veroprosenttien keskiarvo on 18,98 vuonna 2010. Kaupungille maksuun pantava vero on noin 650 milj. euroa vuosina 2008 ja 2009. Kaupungin ns. efektiivinen veroaste on noin 15 prosenttia vuonna 2009. Kaupungin kunnallisverotulot kasvoivat voimakkaasti vuosina 2005 2008, kesimäärin lähes 7 prosenttia vuodessa, ja 4,1 prosentilla vielä vuonna 2009. Kaupunki sai kunnallisverotuloja 670,9 milj. euroa vuonna 2009 eli 3 395 euroa asukasta kohden. Kunnallisveron tilityksiin vaikuttavat koko maan kertymän ohella kuntaryhmän jako-osuus ja kunnan jako-osuus kunkin verovuoden tilityksistä. Kuntaryhmän osuus pääoma- ja ansiotuloveroista on kohonnut 55,10 prosentista 61,16 prosenttiin vuodesta 2005 vuoteen 2009. Vantaan jako-osuus kunnallisverosta oli noin 4,268 prosenttia vuonna 2005 ja 4,335 prosenttia vuonna 2009. Kuvio 6. Kuntaryhmän jako-osuus ansio- ja pääomaverotuloista vuosina 2005 2009 Lähde: Verohallinto Kuntaryhmä 0,62 0,61 0,6 0,59 0,58 0,57 0,56 0,55 0,54 0,53 0,52 2005 2006 2007 2008 2009 Kuvio 7. Vantaan jako-osuus kunnallisverosta vuosina 2005 2009 Lähde: Verohallinto Vantaa 0,0438 0,0436 0,0434 0,0432 0,043 0,0428 0,0426 0,0424 0,0422 0,042 2005 2006 2007 2008 2009 21

2.4. Yhteisövero Kunnat ovat saaneet 22,03 prosenttia koko maassa kertyvistä yhteisöverotuloista vuosina 2005 2008 ja vuosille 2009 2011 kuntaryhmän osuus korotettiin 31,99 prosenttiin. Vantaan kuntakohtainen jako-osuus kohosi 4,072 prosenttiin vuonna 2007 ja on pudonnut 3,330 prosenttiin vuonna 2009. Vuonna 2010 jako-osuus nousi hieman 3,478 prosenttiin. Kuntien yhteisöverotulot kasvoivat nopeasti saavuttaen puolentoista miljardin euron tason vuonna 2008 romahtaen sitten yli viidenneksellä, noin 1,2 miljardiin euroon vuonna 2009. Vantaan yhteisöveron huippu osui vuosiin 2007 ja 2008, jolloin kaupunki sai lähes 60 miljoonaa euroa yhteisöveroja. Vuonna 2009 yhteisöverot romahtivat kolmanneksella alle 40 miljoonan euron. Kaupunki sai yhteisöverotuloja 39,3 milj. euroa, 199 euroa asukasta kohden vuonna 2009. 2.5. Kiinteistövero Kunnan kiinteistöverot kertyvät kiinteistöjen ja rakennusten verotusarvojen ja kiinteistöveroprosenttien pohjalta. Verotusarvojen vuosimuutos Vantaalla on 2000-luvulla ollut keskimäärin vajaat 5 prosenttia, poikkeuksena vuodet 2007 ja 2008, jolloin tonttien verotusarvojen jälkeenjääneisyyttä kavennettiin porrastetuilla verotusarojen korotuksilla. Vuonna 2008 alennettiin toisaalta vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttia 0,42 prosentista 0,30 prosenttiin. Vantaan yleinen kiinteistöveroprosentti on ollut 0,90 vuosina 2005 2009. Vantaan yleinen kiinteistöveroprosentti on 1,00, vakituisen asuinrakennuksen 0,32, voimalaitoksen 2,85 ja rakentamattoman rakennuspaikan 2,50 vuonna 2010. Vantaan kiinteistöverotulot ovat kasvaneet 4 5 prosentilla vuodessa poikkeuksena vuosi 2007, jolloin kiinteistöverotulot kasvoivat lähes 15 prosenttia edellisvuodesta. Yhteisöveron romahduksen myötä kiinteistöverotuotot ylittivät Vantaalla yhteisöveron tuoton ja kiinteistöveroja kertyi yhteensä 53,4 miljoonaa euroa, noin 270 euroa asukasta kohden vuonna 2009. 2.6. Valtionosuudet Kaupungin saamat laskennalliset käyttötalouden valtionosuudet ovat kasvaneet 2000-luvulla voimakkaasti vuodesta 2003 lähtien erityisesti verovähennysten korotusten kompensaatioiden, valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistusten, indeksitarkistusten ja väestönkasvun johdosta. Vuoden 2006 valtionosuusuudistus lisäsi myös kaupungin valtionosuuksia. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus oli -55,6 miljoonaa euroa vuonna 2005 ja -59,3 miljoonaa euroa vuonna 2009. Vuonna 2009 kaupunki sai valtionosuuksia yhteensä 110,5 miljoonaa euroa, noin 560 euroa asukasta kohden. Vuoden 2010 valtionosuusuudistus oli valtio-kunta -suhteessa ja kuntien kesken kustannusneutraali lukuun ottamatta harvaan asutuille ja saaristokunnille kerättyä noin 30 miljoonaa euroa. Esi- ja perusopetuksen siirtyminen osaksi peruspalvelujen valtionosuutta kasvatti valtionosuuksia kuten verovähennysten kompensaatiokin. Toisaalta esi- ja perusopetukseen liittyvä kotikuntakorvaus näkyy tuloina ja menoina sivistystoimen käyttötaloudessa. Kaupungin verotulotasaus kasvoi -62,2 miljoonaan euroon vuonna 2010. Valtionosuusuudistus ei muuttanut valtionosuuksien laskennallisia perusteita edellä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta ja oli luonteeltaan ns. tekninen. Kaupunki saa valtionosuuksia yhteensä ministeriöiden (VM, OPM) päätösten mukaisesti noin 129 miljoonaa euroa vuonna 2010. Tuleville vuosille on valtionosuuksiin arvioitu noin kolmen prosentin vuotuista kasvua. Kasvu tulee väestönmuutoksista, indeksitarkistuksista, kustannustenjaon tarkistuksista ja tehtävämuutoksista. Verovähennysten kompensaatioita valtionosuuksiin viime vuosien tapaan ei liene odotettavissa eikä lisärahoitusta valtionosuuksien kautta. 22

2.7. Muut tuloutukset Maanmyynneistä kaupunki on saanut myyntivoittoja keskimäärin noin 20 milj. euroa ja tuloja maanvuokrauksesta vajaa 4 milj. euroa vuodessa vuosina 2005 2009. Maankäyttö- ja kehittämiskorvauksia (ns. sopimustulot) on kaupunki saanut keskimäärin 5,1 milj. euroa vuosina 2005 2009. Kaupungin vuokratuotot ulkopuolisille vuokratuista toimitiloista ja tilakeskuksen hallinnoimista asunnoista on ollut yhteensä noin 10 miljoonaa euroa vuodessa. Taulukko 2. Kaupungin tunnusluvut Tunnusluku / laskentakohde TP 2005 TP2006 TP2007 TP2008 TP2009 Asukasmäärä (31.12.) 187 281 189 711 192 522 195 397 197 470 Kertynyt yli-/alijäämä (31.12.) 163 315 138 322 126 318 142 408 145 352 Kertynyt yli-/alijäämä, euroa per asukas 872 729 656 729 736 Lainakanta (31.12.) 466 600 527 200 582 300 600 700 723 900 Lainakanta, euroa per asukas 2 491 2 779 3 025 3 074 3 666 Lainanhoitokate 1,1 1,3 1,9 1,7 1,2 Omavaraisuusaste 48,0 % 45,2 % 43,0 % 42,8 % 38,5 % Pysyvät vastaavat 1 062 723 1 088 473 1 175 806 1 218 068 1 270 700 Lainakanta / pysyvät vastaavat 43,9 % 48,4 % 49,5 % 49,3 % 57,0 % Suhteellinen velkaantuneisuus 68,0 % 71,0 % 74,4 % 70,7 % 82,8 % Taulukko 3. Konsernin tunnusluvut Konsernilaskelmien tunnusluku / laskentakohde TP 2005 TP2006 TP2007 TP2008 TP2009 Omavaraisuusaste 32,0 % 31,0 % 30,7 % 30,9 % 29,7 % Suhteellinen velkaantuneisuus 170,0 % 109,2 % 112,7 % Kertynyt yli-/alijäämä, 1 000 146 000 151 000 199 600 211 100 210 800 Kertynyt yli-/alijäämä, euroa per asukas 780 796 1 037 1 080 1 067 Konsernin lainakanta (31.12.), 1 000 1 207 000 1 297 000 1 359 200 1 373 500 1 489 700 Konsernin lainakanta (31.12.), euroa per asukas 6 442 6 838 7 060 7 029 7 544 Konsernin omavaraisuusaste on noin 30 prosenttia. Viiden vuoden aikana vuodesta 2005 lukien konsernin lainakanta per asukas on noussut yli 1 000 eurolla. 23

Taulukko 4. Kaupungin lainakanta ja lainanhoitokustannukset vuosina 2005 2009 2005 2006 2007 2008 2009 In 1000 s Kaupunki Konserni Kaupunki Konserni Kaupunki Konserni Kaupunki Konserni Kaupunki Konserni Lainakanta* 466 598 1 305 219 527 237 1 388 272 582 339 1 457 860 600 707 1 470 579 717 379 Lyhennykset -27 118-40 161-30 898-31 632-43 327 Lainakanta/ asukas, kokonaisluku 2 491/as 2 779/as 3 025/as 3 074/as 3 633/as Rahoitusarvopaperit, rahat ja 2 508 128 723 44 587 170 033 67 150 182 035 48 348 144 931 135 240 pankkisaamiset Korko- ja osinkotuotot 1 717 2 548 3 547 3 651 10 721 2 208 Muut rahoitustuotot 13 616 15 177 17 799 17 285 3 287 17 571 Korkokulut -11 862-15 494-22 263-25 507-52 890-15 348 Muut rahoitusmenot -77-256 -294-271 -5 949-592 Rahoitustuotot ja kulut 3 394 1 975-1 211-4 842-44 831 3 839 * Lainakanta kaupungin osalta sisältää: joukkovelkakirjalainat, lainat rahoitus- ja vakuutusyhtiöiltä sekä lainat julkisyhteisöiltä * Lainakanta konsernin osalta sisältää: joukkovelkakirjalainat, lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta, lainat julkisyhteisöiltä, lainat muilta luotonantajilta sekä lisäksi pitkäaikaisen vieraan pääoman osalta: muut velat (kaupungin: liittymismaksut ja muut velat eliminoitu) 24

3. Ajankohtaiskatsauksia Vieraskielinen väestö Vantaalla Juhani Riihelä, erikoistutkija Ulkomaalaistaustaisen väestön kasvu on ollut, väestön vanhenemisen ohella, maamme viime aikojen näkyvimpiä väestörakennetta muuttaneita tekijöitä. Kun vieraskielisiä oli Suomessa 1990-luvun alussa noin 20 000, oli heidän määränsä kohonnut vuosituhannen vaihteeseen mennessä jo 90 000:een, ja tämän vuoden alussa heitä oli noin 190 000 eli vajaat 4 prosenttia maan koko väestöstä. Kasvun taustalla ovat vaikuttaneet mm. Neuvostoliiton hajoaminen, EU:n laajeneminen, globalisoitunut talouskehitys sekä sotien ja kriisien purkautuminen tänne Pohjolaankin ulottuvaksi pakolaisuudeksi. Yli puolet maan vieraskielisestä väestöstä asuu Helsingin seudulla, lähinnä sen kolmessa suurimmassa kaupungissa, joiden osuus maan vieraskielisestä väestöstä on kohonnut vuoden 1990-luvun alun 48 prosentista nykyiseen 52 prosenttiin. Vieraskielisen väestön jakautuminen pääkaupunkiseudun kuntiin vastaa likimain niiden väestösuhteita. Vantaalla on vieraskielisiä nyt 9,1, Helsingissä 10,2 ja Espoossa 8,7 prosenttia väestöstä, mutta seudun ns. kehyskunnissa selvästi vähemmän, vain 2,8 prosenttia väestöstä. PKS-kuntien vieraskielisen väestön suurimmat kieliryhmät ovat pysyneet lähes samoina koko 2000-luvun ajan. Vantaalla ne ovat suuruusjärjestyksessä venäjän-, viron, somalian-, albanian- ja vietnaminkieliset, joiden osuus kunnan kaikista vieraskielisistä on tällä hetkellä noin 48 prosenttia. Vironkielisten osuus on kasvanut ja somaliankielisten osuus laskenut 2000-luvulla eniten. Kuvio 1. Kotimaan- ja vieraskielisen väestön määrä Vantaalla vv. 1991 2010 Lkm 200 000 150 000 100 000 50 000 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Suomi Ruotsi Muu 25

Vantaalla oli 1990-luvun alussa noin 1 600 vieraskielistä henkilöä, ja määrä kasvoi vuoden 2010 alkuun mennessä 18 000:een. Määrä on kasvanut vuodesta 1991 nopeimmin Vantaalla, noin 11-kertaiseksi, Espoossa 9-kertaiseksi, Helsingissä 7,5-kertaiseksi, mutta kehyskunnissa vain noin 6-kertaiseksi. Kuvio 2. Vieraskielisen väestön kasvuvauhti Helsingin seudun kunnissa vv. 1991 2010 % 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0-5 - 10 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Espoo Helsinki Vantaa Kehysalue HS Vieraskielinen väestö kasvoi 1990-luvun alkuvuosina noin 20 prosenttia vuodessa, mutta vauhti on sen jälkeen laantunut Espoossa ja Vantaalla noin 10 prosenttiin vuodessa, Helsingissä hieman hitaammaksi. Kasvu on perustunut pääosin muuttovoittoon, esimerkiksi Vantaalla 80 prosenttisesti. Kaksi kolmasosaa kaupungin muuttovoitosta on kertynyt viimeisen viiden vuoden ulkomailta, viidennes seudun muista kunnista ja loput muualta kotimaasta. Muuttajat ovat olleet pääosin nuoria aikuisia, mikä on nuorentanut Vantaan väestörakennetta. Kotimaankielisen väestön ikärakenne on Vantaalla selvästi vanhempi kuin vieraskielisen väestön. Kun kaupungin vieraskielisen väestön keski-ikä kohosi vuosien 2000 ja 2010 välillä 27:stä 30 vuoteen, nousi se koko väestössä 35 vuodesta 37,5 vuoteen. Vantaalla on niukka naisenemmistö, sillä miesten osuus väestöstä oli tämän vuoden alussa 48,9 prosenttia. Vieraskielisissä miehiä oli hieman enemmän, 50,4 prosenttia. Osuus vaihtelee kieliryhmittäin: venäjää, viroa tai Aasian kieliä puhuvien enemmistö on naisia, Länsi-Euroopan tai Pohjois-Afrikan/Lähi-Idän kieliä puhuvat yli 60-prosenttisesti miehiä Ensimmäinen seudun vieraskielisen väestön väestöennuste laadittiin vuonna 2007, ja se uusittiin vuonna 2010. Ennustealueita olivat koko Helsingin seutu, erikseen kaikki PKS-kunnat sekä vuonna 2010 myös seudun kehyskunnat. Ennuste laadittiin myös kieliryhmittäin kahdeksalle pääosin maantieteellisen sijainnin mukaan määritellylle kieliryhmälle. Seudun vieraskielisen väestön määrän arvioidaan kohoavan vuoteen 2030 mennessä nykyisestä runsaasta 100 000 henkilöstä vajaaseen 250 000:een. Vuotuinen kasvuvauhti laskee nykyisestä noin 10 prosentista noin 26

3 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Vieraskielisten määrä kasvaa aluksi Espoossa, Vantaalla ja seudun kehyskunnissa hieman nopeammin kuin Helsingissä, mutta erot kuntin välillä tasoittuvat ennustekauden aikana. Vantaan vieraskielisen väestön määrän arvioidaan kohoavan nykyisestä noin 18 000 henkilöstä runsaaseen 43 000 henkilöön vuonna 2030, jolloin 18,2 prosenttia sen väestöstä on vieraskielisiä. Helsingin ja Espoon tilanne on samankaltainen, sillä niissä osuuden arvioidaan kohoavan 19,3:een ja 16,9:ään prosenttiin väestöstä. Kuvio 3. Vantaan väestöennuste vv. 2010 2030 kieliryhmittäin 200 000 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2000 2010 2020 2030 Suomi Ruotsi Muu kieli Vieraskielisten osuus Vantaan väestöstä on tällä hetkellä korkein, runsaat 10 prosenttia, päivähoitoikäisten ja nuorten aikuisten ikäryhmissä. Osuudet tasoittuvat vuoteen 2030 mennessä kaikissa alle 60-vuotiaiden ikäryhmissä noin 20 prosenttiin väestöstä. Eläkeikäisissä osuus on selvästi matalampi, enimmillään runsaat 10 prosenttia. Tasoittuminen johtuu vieraskielisen väestön syntyvyyden vähittäisestä alenemisesta sekä siitä, että täällä jo asuva ja vanheneva vieraskielisten kantaväestö muodostaa vähitellen yhä suuremman osan vieraskielistä väestöä uusiin muuttajiin verrattuna. Päivähoito- ja peruskouluikäisten määrät nousevat nykyisistä noin 2 000:sta lapsesta noin 4 000:een ja 5 000:een lapseen vuonna 2030. Nuorten aikuisten ja keski-ikäisten määrä kohoaa 11 000 asukkaasta noin 23 000:een. Eläkeikää lähestyvien ja sen saavuttaneiden määrä nousee nopeimmin, hieman yli 2000:sta noin 11 000:een. 27

Kuvio 5. Vieraskielisten määrä ikäryhmittäin vv. 2000 2030 Lkm 15 000 12 000 9 000 6 000 3 000 0 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 0 6 7 15 16 29 30 49 50 64 65 + Neljännes Vantaan vieraskielisistä kuuluu Venäjän ja entisen Neuvostoliiton alueen kieliryhmään, johon kuuluvan väestön ennustetaan kolminkertaistuvan noin 12 000 henkilöön vuoteen 2030 mennessä. Baltian ja Muun Aasian (pl. ent. NL ja Lähi-Itä) kieliryhmien väestö kasvaa tasaisesti noin 7000:een sekä Itä-Euroopan ja Pohjois- Afrikan/Lähi-Idän kieliryhmän väestö noin 5 000 asukkaaseen. Kasvun ennustetaan olevan hitainta Muun Afrikan kieliryhmässä, jonka pääosan muodostavat somaliankieliset. 28

Kuvio 6. Vieraskielisten määrä kieliryhmittäin vv. 2000 2030 Lkm 13 000 12 000 11 000 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Baltia Itä-Eurooppa Muu Aasia Venäjä ja ent. NL Pohjois-Afrikka ja Lähi-Itä Muu tai tuntematon Länsi-Eurooppa ym. Muu Afrikka 29

Yhteistyö tuottaa turvallisuutta Vantaalla Jouko Sillanpää, valmiuspäällikkö Turvallisuus on järjestäytyneen yhteiskunnan toiminnan perusta. Turvallisuus syntyy luottamuksesta. Luottamus kehittyy yhteistyöllä ja vuorovaikutuksella. Vantaalla turvallisuuden vahvistamiseksi tehtävää suunnittelua ohjaavat yhdessä kaupungin, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Itä-Uudenmaan poliisin ja Vantaan seurakuntayhtymän johto. Yhteisten tavoitteiden puolesta turvallisuustyötä tehdään kaupungin toimialojen, pelastuslaitoksen, poliisin, järjestöjen, yritysten ja kauppakamarin yhteistyöllä. Vantaalla noin 2 600 2 700 ihmistä joutuu vuosittain sairaalahoitoon onnettomuuksien, tapaturmien tai väkivallan uhreina. Noin 15 000 ihmisen lieviä vammoja hoidetaan perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yksiköissä. Vantaan turvallisuusyhteistyön tavoitteena on vahvistaa kaupungin hyvää turvallisuustasoa ja vähentää vuoteen 2013 mennessä 10 prosentilla loukkaantuneiden hoitopäivien määrää sairaaloissa. Tavoite on väestön määrältään kasvavassa kaupungissa erittäin haastava. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä turvallisuussuunnitelmassa todetaan kahdeksan turvallisuusyhteistyön päätoimintalinjaa, joiden Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.12.2009. kaikkien toteuttamisessa tarvitaan laajaa yhteistyötä. Pääosa loukkaantumisista tapahtuu koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa ja liikenteessä. Iäkkäiden kodin piirin tapaturmien ehkäisyssä tarvitaan asumisturvallisuuden parantamista sosiaali- ja terveydenhuollon, rakennusvalvonnan, asuinkiinteistöjen omistajien ja vanhustyön järjestöjen yhteistyöllä. Liikenneturvallisuuden parantamisessa on keskeistä vaikuttaa liikennesuunnittelulla ja valvonnalla ajoneuvojen nopeuksien pitämiseksi rajoitusten mukaisina. Nuorison liikennekäyttäytymiseen vaikuttaminen valistuksella ja koulutuksella on tärkeä monen toimijan yhteinen tehtävä. Väkivaltaa voi kaupungin asukas joutua kohtamaan lähisuhteessa kotona, lähiyhteisössä esimerkiksi koulussa tai yleisellä paikoilla pahoinpitelynä ja häiriökäyttäytymisenä. Väkivallan torjunnassa tarvitaan monenlaisia sekä kaupunginosissa että viranomaisten palveluverkostoissa toimivia sosiaali- ja terveydenhuollon, sivistystoimen, nuorisopalvelujen, seurakuntayhtymän ja poliisin yhteistyömuotoja. Vaikuttavin päälinja onnettomuuksien ja väkivallan vähentämisessä on kaupungin sosiaalisen eheyden vahvistaminen ja päihteiden käytön vähentäminen. Kaupunginosien yhteisöllisyyden tukeminen ja kaupungin ja järjestöjen yhdessä järjestämät erityisesti nuorisolle suunnatut päihteettömät tapahtumat ovat tärkeää turvallisuustyötä. Nuorisotyöttömyys saa monia ongelmia aikaan, nuorten työllisyyden tukeminen on turvallisuuden kannalta erittäin tärkeää. Koulujen hyvinvointia ja toisesta ihmisestä välittämisen henkeä on kaikin keinoin edesautettava. Lähivuosina Vantaalla on toteutumassa merkittävää yhdyskuntarakenteen kehittämistä ja laajentumista, joissa turvallisuuden tulee olla mukana tärkeänä näkökulmana. Tikkurilan keskustassa uuden matkakeskuksen. kirjaston lähialueen, peruskorjattavan kaupungintalon ympäristön, Asematie Tikkuraitin jalankulkualueiden suunnittelussa ja toteutuksessa turvallisuuden ja viihtyisän kaupunkikulttuurin edistämisen on oltava keskeinen päämäärä. Myyrmäen keskustassa joukkoliikenteen terminaalialueen hyvin suunnitellulla uudistamisella voidaan alueen turvallisuutta parantaa. Kehäradan asemien ja niiden lähialueiden hyvällä suunnittelulla ja hankkeiden toteutuksesta vastaavien ja käyttäjien yhteistyöllä voidaan vähentää sekä onnettomuuksien mahdollisuutta että häiriökäyttäytymistä. Turvallisen Vantaan kehittäminen ja ylläpitäminen ei ole projektityötä. Kestäviä tuloksia tuottavaa turvallisuusyhteistyötä toteutetaan hoitamalla kaupungin pysyvät perustehtävät kaupunkisuunnittelu ja kaupungin vastuulla olevat palvelut mahdollisimman laadukkaasti. 30