HELSINGIN KAUPUNKI LISÄSELVITYKSET 1 (12) HERNESAAREN OSAYLEISKAAVALUONNOS, KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNAN 24.9.2009 EDELLYTTÄMÄT LISÄSELVITYKSET Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 24.9.2009 yksimielisesti ilman äänestystä puheenjohtaja Rauhamäen ehdotuksesta panna Hernesaaren osayleiskaavaluonnoksen pöydälle lisäselvitysten hankkimista varten noin kahdeksi kuukaudeksi. Kaupunkisuunnittelulautakunnan keskustelun pohjalta kaupunkisuunnitteluvirasto on kahden kuukauden aikana selvittänyt seuraavia aihekokonaisuuksia: 1 Osayleiskaavaluonnoksen ja maakuntakaavan suhde suunnitellun helikopterikentän osalta 2 Helikopterikentän muut mahdolliset sijaintivaihtoehdot ja niiden vaikutukset 3 Uuden risteilylaiturin rakentamisen taloudelliset perustelut 4 Sataman maasähkö 5 Korkeampi rakentaminen 6 Siilojen suojelu 7 Vesiurheilukeskuksen tuuliolosuhteet 1 Osayleiskaavaluonnoksen ja maakuntakaavan suhde suunnitellun helikopterikentän osalta Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 8.11.2006) Hernesaari on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Jätkäsaaren ja Hernesaaren väli on varattu satamakäyttöön. Kaavassa on osoitettu rantaviivan suuntainen viheryhteystarve Hernesaaren eteläkärjestä Kaivopuiston kautta kohti Eteläsatamaa. Pihlajasaaren ja Hernesaaren väliin on merkitty veneväylä. Hernesaaren eteläpuolella kulkee pääkaupunkiseudun rannikko- ja saaristovyöhykkeen rajaus. Suunnittelualueen itäpuoleisella merialueella on jätevesien purkutunneli. Helikopterikenttä on jätetty maakuntakaavassa ilman erillismerkintää. Maakuntakaavan laadinnan yhteydessä Ilmailulaitos oli lausunnoissaan tuonut esiin Hernesaaren helikopterikentän merkitsemisen maakuntakaavaan. Uudenmaan liitto katsoi kuitenkin, ettei kentän paikan osoittamiselle ollut tarvetta eikä silloisen suunnittelutilanteen huomioon ottaen valmiuksia. Liikenne- ja viestintäministeriö toi asian esiin vahvistamisvaiheessa kaavasta antamassaan lausunnossa.
HELSINGIN KAUPUNKI LISÄSELVITYKSET 2 (12) Liikenne- ja viestintäministeriön lausunto ympäristöministeriölle Uudenmaan maakuntakaavasta: "Hernesaaren helikopterikenttä Kaavassa on jätetty vaille huomiota Helsingin Hernesaaren vilkas helikopterikenttä, jolta harjoitetaan aikataulunmukaista kansainvälistä reittiliikennettä. Maa-alueena kenttä ei ole suuri, mutta lentotoiminnan taloudelliset vaikutukset lienevät merkittävät ja vaikutukset ympäröivään maankäyttöön ovat huomattavat. Maakuntakaavasta olisi tullut ilmetä maakunnan suhtautuminen toiminnan lakkauttamiseen tai jatkumisen turvaamiseen." Uudenmaan liitto antoi ympäristöministeriölle lausunnosta pyydetyn vastineen, jossa todettiin seuraavaa: "Hernesaaren helikopterikenttä Hernesaaren helikopterikentän olemassaolo ja tärkeys on ollut tiedossa maakuntakaavaa laadittaessa. Kaavaratkaisua tehtäessä ei ole nähty perusteltuna ratkaisua, jossa toiminto olisi sidottu nykyiseen sijaintipaikkaansa. Helikopterikentän maa-alatarve on pieni ja maakuntakaava mahdollistaa hyväksytyssä muodossaan tarvittaessa muidenkin sijaintipaikkojen osoittamisen. Taajamatoimintojen alueisiin sisältyy useita muitakin taloudellisesti merkittäviä ja ympäröivään maankäyttöön vaikuttavia toimintoja, joiden sijoittuminen on tarkoituksenmukaisinta ratkaista vaikutusten arvioinnin perusteella yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa." Vahvistamispäätöksessään ympäristöministeriö toteaa asiasta: "Hernesaaren helikopterikenttä Liikenne- ja viestintäministeriön lausunnossa todetaan, ettei maakuntakaavassa ole huomioitu Helsingin Hernesaaren kansainvälisen reittiliikenteen helikopterikenttää tai otettu kantaa sen toiminnan jatkumiseen. Maakuntakaavalla ei voida suoranaisesti ottaa kantaa helikopterikentän toiminnan lakkauttamiseen tai jatkumisen. Ympäristöministeriö katsoo, että maakuntakaava on voitu laatia siten, ettei siinä ole osoitettu helikopterikenttää. Helikopterikenttä on kuitenkin maakunnallinen toiminto. Sijaintiratkaisun selkiintyessä, jos toiminnan sijaintipaikka on maakuntakaavan lentoliikenteelle osoitettujen liikennealueiden ulkopuolella, kentän sijaintiratkaisu voidaan erikseen osoittaa maakuntakaavassa." Hernesaaren osayleiskaavasta järjestettiin aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 1.2.2008. Aineistona viranomaisneuvottelussa oli asialistan ja kokouskutsun lisäksi osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä luonnos suunnitteluohjelmasta. Neuvottelussa Uudenmaan liiton edustaja
HELSINGIN KAUPUNKI LISÄSELVITYKSET 3 (12) totesi muun muassa, että vaikka helikopterikenttää ei ole osoitettu maakuntakaavassa, ei sen sijoittaminen Hernesaareen ole ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. Etelä-Suomen huoltorykmentti piti kentän osoittamista tärkeänä Malmin ratkaisujen ollessa avoimia, Rajavartiolaitos totesi kentän ja satamatoiminnon koskettavan Rajavartiolaitosta ja Ilmailuhallinto piti hyvänä kentän siirtämistä kauemmas asutuksesta. Ympäristöhallinnon viranomaiset korostivat sekä asumiseen että Pihlajasaaren virkistysarvoihin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tärkeyttä. Uudenmaan ympäristökeskus totesi, että alueesta on mahdollista luoda korkeatasoinen merellinen asuntoalue. Asuntoaluehanke on maakuntakaavan periaatteiden mukainen. Se totesi alueella olevan voimassa Yleiskaava 2002, jonka ratkaisuista poikkeaminen on perusteltava. 30.10.2009 pidetyssä palaverissa koskien Uudenmaan maakuntakaavan ja Hernesaaren osayleiskaavan suhdetta Uudenmaan liiton edustaja toisti viranomaisneuvottelussa esittämän maakuntakaavatulkinnan. Hernesaaren helikopterikenttä ei ole osoitettu voimassa olevassa Uudenmaan maakuntakaavassa eikä helikopterikysymystä ole aiheena käsitelty maakuntakaavassa. Taajamatoimintojen alueen merkinnän kuvauksessa todetaan merkinnän sisältävän muun muassa taajamien sisäiset liikenteen tarvitsemat varikko-, terminaali-, ratapiha- ja muut vastaavat alueet. Helikopterikentän osoittaminen Hernesaaren edustalle osayleiskaavaluonnoksen mukaisesti ei edellä esitetyn perusteella ole ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. Todettiin lisäksi, että mikäli helikopterikentän sijainti voidaan selvitysten perusteella täsmentää ja osoittaa pysyvästi riittävien selvitysten perusteella Hernesaaren osayleiskaavan laatimisen yhteydessä, sen osoittamista maakuntakaavassa olisi syytä harkita. Aikataulullisesti vireillä olevan maakuntakaavan uudistamisen ja osayleiskaavan laatimisen rinnakkaisuus on mahdollista. Mahdollisten muutoksenhakuprosessien kannalta voisi ympäristöministeriön edustajan mukaan olla rationaalista, mikäli maakuntakaavan vahvistamispäätös tapahtuisi ennen osayleiskaavan hyväksymistä. 2 Helikopterikentän muut mahdolliset sijaintivaihtoehdot Helikopteritoiminto sisältyy kaupunkisuunnittelulautakunnan 3.4.2008 hyväksymään Hernesaaren osayleiskaavan suunnitteluohjelmaan. Hernesaaren osayleiskaavaluonnosta koskevissa mielipiteissä on esitetty helikopterikentän poistamista suunnitelmasta sekä useita vaihtoehtoisia sijaintiehdotuksia Hernesaaren lisäksi. Tässä tarkastelussa on esitetty helikopterikentän mahdollisia sijaintivaihtoehtoja Hernesaares-
HELSINGIN KAUPUNKI LISÄSELVITYKSET 4 (12) sa, Lauttasaaressa, Koivusaaressa, Malmin lentokentällä ja Vuosaaressa. Helikopterikentän saavutettavuus edellyttää sen sijoittamista kantakaupungin välittömään läheisyyteen. Lentoturvallisuus, kenttää varten tarvittavan maa- tai vesialueen laajuus ja lentotoiminnasta aiheutuva melu asettavat kuitenkin käytännössä merkittäviä rajoitteita ja vaatimuksia kentän sijainnille ja lähiympäristölle. Lentoturvallisuuteen liittyviä eritysvaatimuksia kentän lähiympäristön suhteen ovat esimerkiksi lentosektorit, joiden tulee mahdollistaa esteetön lähestyminen kentälle kahdesta vastakkaisesta ilmansuunnasta. Lentosektorien esteettömyyteen vaikuttavat esimerkiksi sektorien läheisyydessä olevat rakennukset ja laiva- ja veneväylät. Lentotoiminnan aiheuttaman melun johdosta helikopterikenttä tulee sijoittaa riittävälle etäisyydelle melulle herkästä toiminnasta kuten asumisesta ja virkistysalueista. Tämän lisäksi kentän läheisyyteen tulevien asuinkorttelien massoittelulla ja yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla tulee varmistaa riittävä meluntorjunta. Rakennettujen alueiden osalta ei lentotoiminnan meluvaikutuksia ja meluntorjuntatarpeita pystytä juurikaan ottamaan suunnittelussa huomioon, minkä takia kentältä operoitaessa tulee välttää rakennetun kaupunkialueen yli tapahtuvaa lentoa. Lentokentän pääasialliseksi kaavailtuun lentosuuntaan nähden Hernesaaren kärki tarjoaa mahdollisimman vähän häiriötä aiheuttavan lentoreitin suoraan merialueelle. Liikelentotoiminnan lisäksi kenttä on tarpeellinen yleiselle turvallisuudelle. Helikopterikentän nykyinen sijainti Hernesaaressa ei mahdollistaisi suunnitteluohjelman mukaista asuinkerrosalatavoitetta. Asuminen rajautuisi varsin pienelle maa-alueelle osayleiskaava-alueen pohjoisosaan helikopterikentän meluvaikutusten vuoksi. Helikopteriliikenteen aiheuttamien meluvaikutusten vuoksi kenttä on osayleiskaavaluonnoksessa siirretty noin 500 metrin etäisyydelle suunnitellusta asumisesta ja virkistysalueista. Toiminta on sijoitettu noin hehtaarin kokoiselle mereen tehtävälle täyttöniemelle alueen kaakkoisosaan. Suunniteltua merialueen täyttöä on mahdollista hyödyntää sijoittamalla sen yhteyteen risteilyaluksen laituripaikka ja vesiurheilukeskus. Nykyiset laivaväylät on mahdollista säilyttää ja mereen tehtävä täyttö on sijoitettu ympäristöään matalammalle merialueelle. Kentän läheisyyteen rakennetaan melun leviämistä estäviä rakenteita ja rakennuksia, kuten terminaali-, halli- ja huoltotiloja. Kentän etäisyys keskustasta on 4 kilometriä, joka vastaa noin 13 minuutin matka-aikaa autolla. Lentokentän sijaintipaikan edellytysten ja vaikutusten kokonaisuus huomioi-
HELSINGIN KAUPUNKI LISÄSELVITYKSET 5 (12) den helikopterikentälle Hernesaaren osayleiskaavaluonnoksessa esitetty sijainti on arvioitu parhaaksi ja toteuttamiskelpoisimmaksi vaihtoehdoksi. Jätkäsaaressa on hyväksytty osayleiskaava ja ensimmäinen asemakaava. Lisäksi Jätkäsaaressa on vireillä kaksi asemakaava-aluetta. Helikopterikentän sijoittaminen Jätkäsaareen kaavaillun satama-alueen eteläkärkeen edellyttäisi uutta osayleiskaavaa alueelle. Helikopterikentän lähestymislentosektori tulisi sijoittaa laivaväylien itäpuolelle. Lentosektori risteäisi tällöin nykyisiä laivaväyliä ja edellyttäisi laivaväylien huomattavia siirtoja etelään matalille merialueille Pihlajasaaren välittömään läheisyyteen. Kentän etäisyys keskustasta olisi 3,8 kilometriä, joka vastaa noin 13 minuutin matka-aikaa autolla. Edellä mainituista syistä noin 500 metrin pituinen lisätäyttö mereen olisi sekä kallis että todennäköisesti toteuttamiskelvoton ratkaisu. Lauttasaaren eteläkärjessä arviolta Ulko-hatun luodolle ulottuva meritäyttö mahdollistaisi helikopterikentän meluvaikutusalueen riittävän etäisyyden Lauttasaaren Vattuniemen ulkoilupuistosta. Meluvaikutusalue ulottuisi kuitenkin Melkin pohjoisosiin. Katuyhteys helikopterikentälle tulisi ulottaa yleiskaavassa osaksi Helsinkipuistoa merkityn virkistysalueen läpi, joka on asemakaavoitettua puistoa. Lauttasaaren eteläkärki on lisäksi merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Kentän etäisyys keskustasta olisi 5,5 kilometriä, joka vastaa noin 16 minuutin matka-aikaa autolla. Helikopterikenttä toimintona ei olisi alueen kehitystavoitteiden mukainen. Helikopterikentän sijoittaminen Koivusaaren etelänpuoleiselle merialueelle ulottaisi kentän sijainnin Tiirasaaren läheisyyteen, jotta helikopterikentän meluvaikutusalue olisi riittävän etäällä Koivusaaren tulevasta asuinalueesta. Lisäksi Koivusaaren eteläkärki on luonnonsuojelualuetta. Käärmeluotojen virkistysaluekokonaisuus ja Tiirasaaren, Mäntysaaren ja Niittysaarten loma-asumisalueet jäisivät helikopterikentän tai lentoreitin meluvaikutusalueen piiriin. Kentän etäisyys keskustasta olisi 7 kilometriä, joka vastaa noin 15 minuutin matka-aikaa autolla. Virkistysja asumisalueita ei olisi todennäköisesti riittävissä määrin mahdollista suojata helikopterikentän meluvaikutuksilta. Malmin lentokentän toiminnan jatkumista selvitetään parhaillaan. Malmin lentokentälle ympäristöineen on tarkoitus laatia osayleiskaava. Työ on aloitettu jo vuonna 2001. Vuoden 2004 loppuun asti kaavoituksen aikataulun lähtökohtana pidettiin valtioneuvoston 11.5.2000 tekemää päätöstä yhteistoiminta-asiakirjasta valtion, pääkaupunkiseudun ja ke-
HELSINGIN KAUPUNKI LISÄSELVITYKSET 6 (12) hyskuntien välillä. Asiakirjassa valtio ilmoitti olevansa valmis luopumaan Malmin lentokentän vuoteen 2034 ulottuvasta maanvuokraoikeudestaan 1.1.2006 alkaen, mikäli Helsingin kaupunki kaavoittaa vapautuvat alueet pääosin asuntokäyttöön ja sovitaan korvauksista sekä Malmin kenttää korvaavista järjestelyistä. Valtio ei luopunut kentän käytöstä sovittuun päivämäärään mennessä. Vuonna 2004 Kiikalan kunta ja vuonna 2009 Karkkilan kunta ovat ilmoittaneet olevansa halukkaita ottamaan vastaan Malmin lentotoiminnat. Muun muassa tällä perusteella Helsingin kaupunginhallitus päätti 17.1.2005 (58 ) ilmoittaa valtiolle, että on olemassa edellytykset päättää Malmin lentokenttää koskevat maanvuokrasopimukset. Kaupunginhallitus päätti pyytää valtiota luovuttamaan maanvuokrasopimusten mukaiset alueet kaupungille 31.12.2010 mennessä. Ilmailulaitos Finavian liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta laatima selvitys lentokenttätoimintojen kehittämismahdollisuuksista Helsingin seudulla valmistui kesällä 2007. Tämän selvityksen pohjalta liikenne- ja viestintäministeriö esitti, että selvityksessä esille nostetuista päävaihtoehdoista käynnistetään tarkentavat selvitykset ainakin kolmen vaihtoehdon osalta: lentokentän kehittäminen Malmilla uuden Helsingin seutua palvelevan lentokentän rakentaminen (Backas) Malmin lentokentän toiminnan supistaminen helikopteritukikohdaksi. Liikenne- ja viestintäministeriö määräsi 8.2.2008 Tiehallinnon vastaamaan tarkentavista selvityksistä pysyvän ratkaisun saamiseksi Malmin lentoaseman maa-alueen ja lentokentän kohtalosta. Vähintään edellä mainituista vaihtoehdoista tulisi käynnistää myös ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA). Tiehallinto vastaa YVA:n laatimisesta. Kaikkia tutkittavia sijaintivaihtoehtoja ei liikenne- ja viestintäministeriö ole toistaiseksi määritellyt. YVA-selvitysten laatiminen kestänee noin 1,5 vuotta, jonka jälkeen voitaisiin mahdollisesti tehdä päätös kentän siirrosta ja sen kustannusvastuista. Näiden kaikkien asioiden käsittely kestänee noin 3 4 vuotta. Kaupunginhallitus on päättänyt Malmin lentokenttäalueen rakennuskiellosta nyt neljä kertaa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Voimassa oleva rakennuskielto päättyy 23.4.2011. Rakennuskieltoa on syytä edelleen jatkaa asian käsittelyn ollessa kesken. Lentokenttätoiminnot Malmilla rajoittaisivat pitkällä aikavälillä maankäytön suunnittelua laajalla alueella, sillä helikopterin lentoreitti kulkisi ra-
HELSINGIN KAUPUNKI LISÄSELVITYKSET 7 (12) kennetun kaupunkialueen yli altistaen useita asuinalueita meluvaikutuksille. Lisäksi Malmin lentokenttä on etäällä keskustasta, 15 kilometrin etäisyys vastaa noin 20 minuutin ajoaikaa. Malmin lentokentän supistaminen helikopteritukikohdaksi tarkoittaisi ensisijaisesti toimimista rajavartiolaitoksen tukikohtana eikä ratkaisu poistaisi tarvetta osoittaa helikopterikenttä keskustan tuntumaan. Vuosaaren satamakeskuksen maankäyttö on osoitettu 9.10.2009 voimaan tulleissa asemakaavan muutoksissa. Kaavoissa ei ole varauduttu helikopterikentän sijoittamiseen. Satamakeskuksen suunnittelun yhteydessä on selvitetty Malmilla toimivan pelastushelikopterikentän sijoittamista sataman yhteyteen. Sopivaa paikkaa ei löydetty. Lisäksi helikopteriliikenteen vaikutuksia tulisi tarkemmin selvittää sataman lähialueilla sijaitsevien luonnonsuojelualueiden, virkistysalueiden ja lomaasutuksen suhteen. Vuosaaressa kentän 17 kilometrin etäisyys keskustasta vastaisi noin 25 minuutin ajoaikaa. Aivan kuten Malmi myös Vuosaaren satama helikopterikentän sijaintipaikkana on etäällä keskustasta. Kansainvälisen helikopteriliikenteen luonteen kannalta kentän saavutettavuus ei ole tyydyttävä. 3 Uuden risteilylaiturin rakentamisen taloudelliset perustelut Hernesaaren eteläkärkeen esitetyn kolmannen risteilylaiturin rakentamisen taloudellinen tarkastelu perustuu ajatukseen, että Hernesaaren eteläosan täyttöalueelle suunnitellut kolme toimintoa (helikopterikenttä, risteilylaituri ja kilpapurjehduskeskus) yhdessä muodostavat kokonaisuuden, joka on toiminnallisuus- ja taloudellisuustarkastelun pohjalta mahdollista toteuttaa. Jäljempänä esitetään kunkin toiminnon arvioidut investointikustannukset yhdessä ja erikseen. Osayleiskaavaluonnoksen suunnitelmien tarkkuuden ja meritäyttöjen toteuttamistavan vuoksi kustannusarvio on suuntaa-antava. Kustannusarviota tullaan tarkentamaan suunnittelun edetessä. Risteilysataman osalta esitetään arviota myös risteilysataman tuotosta. Uuden risteilylaiturin tuottoarvio perustuu Helsingin Sataman tietoihin. Hernesaaren eteläosan täyttöalueen kustannusarvio on yhteensä 36 miljoonaa euroa (alv 0 %). Kustannusten arvioidaan jakaantuvan toiminnoittain seuraavasti: Katuyhteys Risteilylaituri Helikopterikenttä 12 miljoonaa euroa 15 miljoonaa euroa 9 miljoonaa euroa
HELSINGIN KAUPUNKI LISÄSELVITYKSET 8 (12) 4 Sataman maasähkö Arvio sisältää ruoppauksesta ja täytöstä sekä risteilylaiturirakenteista aiheutuvat kustannukset. Arvio risteilysataman tuotosta Kesäkaudella 2009 Länsisataman risteilysatamapalvelujen tuotto ilman pääomakustannuksia oli noin 360 000 euroa/laituri/vuosi. Vuonna 2007 tehdyn risteilymatkustajatutkimuksen mukaan risteilymatkustaja jättää Helsingin seudulle keskimäärin 120 euroa. Tulevaisuudessa risteilymatkustamisen odotetaan muuttuvan suuntaan, jossa matkustajat vaihtuvat satamassa, jossa yhteydessä arvellaan myös yöpymisen kaupungissa lisääntyvän. Risteilyturismi tukee Helsingin kaupungin elinkeinostrategiaa ja sen arvioidaan lisäävän kaupungin elinvoimaa sekä vilkastuttavan kaupunkielämää. Vuonna 2009 Helsingissä kävi yhteensä noin 360 000 risteilymatkustajaa noin 260 risteilyaluksella. Risteilymatkustajien määrä on vuodesta 2000 vuoteen 2009 kasvanut noin 2,5-kertaiseksi. Vuonna 2009 risteilymatkustajista noin 300 000 henkilöä rantautui Länsisatamaan, jossa laitureita oli käytössä yhteensä kolme (Hernesaaressa 2 kpl ja Jätkäsaaressa 1 kpl). Jätkäsaaren risteilylaiturin käyttö päättyy Jätkäsaaren maankäyttösuunnitelmien toteutuessa. Hernesaaressa vierailevat risteilyalukset käyttävät satamassa ollessaan sähkön tuottamiseen alusten omia koneita, jotka tuotavat melu-, haju- ja päästövaikutuksia lähiympäristöön. Maasähköliitynnän järjestäminen satama-alueilla edellyttää jakeluverkon vahvistamista Punavuoren sähköaseman ja satama-alueiden välillä, jotta alusten tarvitsemat tehot saadaan toimitettua. Suuren matkustaja-aluksen tarvitsema sähköteho satamassa ollessa on noin 2 3,5 MW, mutta risteilyalusten tehontarve voi olla tähän verrattuna kolminkertainen. Jakeluverkon vahvistamistarve ja Punavuoren sähköaseman kapasiteetin riittävyys riippuu maasähköön liitettävien alusten määrästä ja tehotarpeesta. Kaupungin jakeluverkon vahvistamisen lisäksi satama-alueelle tulee toteuttaa laituripaikoittain tarvittavat uudet muuntoasemat, kaapeloinnit ja maasähköliitynnät. Myös laivoille tulee rakentaa valmiudet maasähköliityntään. Suurena yhteisenä ongelmana sekä varustamoiden että sataman kannalta on pitkään ollut puutteellisen maasähköstandardoinnin aiheuttama kirjavuus laivojen valmiuksissa kytkeytyä maasähkön. Lisäksi risteilyalusten sähköverkon taajuus saattaa olla 60 Hz, mikä estää suoran
HELSINGIN KAUPUNKI LISÄSELVITYKSET 9 (12) sähkönsyötön ilman taajuusmuuttajia sataman 50 Hz verkosta. Käytännössä toimivan maasähkösyötön toteuttaminen vaatii laituripaikkakohtaisen suunnitelman siitä, mikä tai mitkä laivat tulevat ko. laituripaikkaa käyttämään. Koska risteilyalusten vierailut voivat olla hyvinkin epäsäännöllisiä, ei risteilylaituripaikoille tehtävä maasähköliitännän erikoisratkaisujen räätälöiminen laivakohtaisesti ole käytännössä mahdollista. Helsingin Sataman tavoitteena on saada lähivuosina ns. ruotsinliikenteen laivat maasähköön. Lisäksi pyritään siihen, että myös Vuosaareen liikennöivistä ns. Ropax-laivoista ainakin yksi varustettaisiin lähivuosina maasähkön vaatimilla laitteilla. Länsisataman laivoista ainoastaan M/S Norlandia yöpyy tällä hetkellä Helsingissä. Myöskään risteilyaluksia ei ole toistaiseksi yöpynyt Helsingissä. Tulevaisuudessa maasähköliityntöjä voidaan toteuttaa mahdollisesti myös Länsisataman alueelle, mikäli tarvittavat investoinnit ollaan valmiita tekemään niin sataman kuin varustamoiden puolesta. Järjestelmän toimivuuden kannalta on tällöin oleellista, että varustamot ja satamat pystyvät yhdessä suunnittelemaan järjestelmästä yhteensopivan. Vuonna 2010 tulee voimaan EU:n rikkidirektiivi, jonka mukaan satamassa yli kaksi tuntia viipyvän aluksen on joko käytettävä <0,1 % rikkiä sisältävää polttoainetta tai kytkeydyttävä maasähköön. On muistettava, että maasähkön käytöllä voidaan poistaa satama-alueella apukoneiden käytöstä aiheutuvia melu- ja pakokaasupäästöjä, mutta sillä ei ole vaikutusta muun satamatoiminnan aiheuttamaan meluhaittaan, eikä laivojen sähkökäyttöisten laitteiden, kuten ilmastointijärjestelmien puhaltimien, aiheuttamaan meluun. Maasähköliitäntä ei luonnollisesti myöskään vaikuta laivan päästöihin sen ollessa liikenteessä. 5 Korkeampi rakentaminen Hernesaaren kaupunkikuva muuttuu rakentumisen myötä kiinteäksi osaksi kantakaupunkia. Rakentuminen luo samalla uuden urbaanin merenrantajulkisivun Suomenlinnan- ja Lauttasaarenselän suuntaan. Alueen kaupunkikuvaa hallitsevat siilorakennukset ja alueen pohjoispuolella sijaitseva STX Europen telakka-alueen suuri telakkahalli. Korkeimman siilorakennuksen ylin räystäs on tasossa +48,5 ja alueen pohjoispuolella sijaitseva sininen telakkahalli nousee tasolle +44,5. Myös Jätkäsaareen on suunniteltu kaksi 16 kerrosta korkeaa tornitaloa. Lisäksi kesäkuukausina alueella vierailevat suurikokoiset risteilyalukset tuovat oman urbaanin lisänsä alueen kaupunkikuvaan. Suurten alusten korkeudet vaihtelevat noin 50 60 metrin välillä.
HELSINGIN KAUPUNKI LISÄSELVITYKSET 10 (12) 6 Siilojen suojelu Alueen rakentaminen on suunniteltu keskimäärin alueen nykyisiä purettavia halleja matalammaksi. Helsingin kantakaupungille tyypillisten 6 7 kerrosta korkeiden kerrostalojen lisäksi alueelle suunnitellaan kaupunkipientaloja ja -rivitaloja ja kerrostalon ja pientalon yhdistelmiä ja tornitaloja. Alueen pohjoisosaan suunniteltujen kuusitoistakerroksisten asuinkerrostalojen ylin taso on noin tasolla +57. Kaavailtujen tornitalojen rakentamiskorkeus täydentää kaupunkikuvallisesti lähiympäristön korkeita rakennuksia ja satamassa vierailevia risteilyaluksia. Lähiympäristöstä on teetetty perspektiivikuvia havainnollistamaan korkeampien tornitalojen vaikutusta kaupunkikuvaan. Suunnitellut tornitalot eivät muuta kaupunkikuvaa tarkastellessa aluetta pohjoisesta Ruoholahden sillalta Mechelininkadun kohdalta tai Hietalahden torilta. STX Europen telakka-alueen suuri telakkahalli peittää tornitalot taakseen. Myös Lauttasaaresta tarkasteltuna tornitalot jäävät Jätkäsaaren tulevan rakentamisen taakse. Idästä Merisatamasta ja Suomenlinnanselältä, etelästä Pihlajasaaresta ja lännestä Jätkäsaaresta Sonckin makasiinien ja satama-alueelta tarkasteltuna tornitalot täydentävät siilorakennusten, telakkahallin ja risteilyalusten suurimittakaavaista kaupunkikuvaa. Osayleiskaavatyön edistyessä ja jatkossuunnittelussa jatketaan Hernesaaren rakentamisen vaikutusten arviointia maisemaan ja kaupunkikuvaan. Laivakatu 3:ssa sijaitsevan viljasiilorakennuksen (Aili ja Niilo Pulkka, 1953) säilyttäminen on tärkeää, sillä Hernesaareen tulee jäämään jäljelle erittäin vähän vanhaa rakennuskantaa. Uuteen kaupunkirakenteeseen on syytä jättää alueen historiasta ja aiemmista käyttötarkoituksista kertovia rakennuksia. Näin syntyy ajallisesti kerroksista kaupunkia, jossa eri-ikäiset rakennukset muodostavat alueen identiteettiä. Siilorakennus on tärkeä myös harvinaisuutensa vuoksi. Hernesaaren siilo edustaa harvinaista rakennustyyppiä Helsingissä. Siilorakennus on kokonsa ja muotonsa vuoksi kaupunkikuvassa visuaalisesti vahva elementti, maamerkki ja portti alueelle saapumisen nivelkohdassa. Rakennuksen asema kaupunkikuvassa onkin sen tärkein vaalittava ominaisuus. Sen sisätiloja voidaan sen sijaan vapaastikin
HELSINGIN KAUPUNKI LISÄSELVITYKSET 11 (12) muokata. Tämä mahdollistaa alkuperäisen käytön lakatessa monia erilaisia innovatiivisiakin käyttötarkoituksia. Ensisijaisesti tulisi tutkia käyttöä, joka ei radikaalisti muuttaisi rakennuksen luonnetta ja sen kaupunkikuvallista arvoa. Siilo voisi toimia esimerkiksi kulttuurikäytössä, erilaisten tapahtumien paikkana ehkä sakraalitilana tai pysäköintitalona. Siiloja on otettu hyvin monimuotoisesti käyttöön eri puolilla maailmaa. Esimerkkejä löytyy muun muassa siiloihin toteutetuista kulttuuri-, toimija harrastetiloista sekä asuinratkaisuista. Lähimmät esimerkit löytyvät pohjoismaista kuten Norjasta ja Tanskasta. Barcelonassa arkkitehti Ricardo Bofillin toimisto on sijoitettuna vanhoihin siiloihin (Taller de arquitectura). Ranskassa Marseillen satamassa sijaitsevaan viljasiiloon on valmistumassa esittävän taiteen näyttämösalit mukaan lukien 1 500-paikkainen oopperasali. Amsterdam järjesti vuoden 2009 alussa kilpailun koskien siilojen uusiokäyttöä Zeeburgin alueella. Voittajaksi valittiin ehdotus, jossa siilot muutetaan kulttuurikeskukseksi (Annie MG Schmidt House). Kohteen arvioitu valmistuminen on 2011. Asuinkohteet on toteutettu joko siilorakenteen sisään tai rungon ulkopuolelle. Säilyttävimmissä siilon sisään toteutetuissa ratkaisuissa siilon aukotus on vertikaalinen, järjestelmällinen ja ulokkeeton siten, ettei ulkoinen olemus ole muuttanut liikaa muotoaan kuten kohteessa Grunerløkka studenthus/oslo. Toinen lähtökohta on tapauksissa, joissa siilon uusi käyttö on selkeästi ilmaistu uudella arkkitehtuurilla kuten Tanskassa Kööpenhaminan viljasiilossa (Gemini residence/islands Brygge) sekä Gentofteen toteutetussa vesitorniesimerkissä (Jægersborg Vandtårn). Muita asuinkäyttöön liittyviä toteutuksia ovat esimerkiksi loftasunnot Amsterdamissa (New-Silo) ja Buenos Airesissa (Silos de Minetti) sekä uusiokäyttö hotellina Yhdysvalloissa (The Quaker Square Inn, Akron). 7 Vesiurheilukeskuksen tuuliolosuhteet Hernesaaren vesiurheilukeskuksen yhteyteen suunnitellussa satamaaltaassa on tarkoitus järjestää pienten purjeveneluokkien, kuten esimerkiksi jollien, opetus- ja kilpailutoimintaa. Satama-altaan aallonmurtajan yhteyteen on suunniteltu risteilylaituripaikka. Tuuliasiantuntija tkt Risto Kiviluoma (WSP Finland) on laatinut lausunnon koskien Hernesaaren tuulisuutta satama-altaan purjehduskäytön osalta. Suoritetun tarkastelun mukaan Hernesaaren suunniteltu eteläinen purjevenesatama soveltuu suhteessa hyvin jollapurjehduksen opetuskäyt-
HELSINGIN KAUPUNKI LISÄSELVITYKSET 12 (12) töön, kun vertailukohteena on viereinen Lauttasaarenselkä. Lauttasaarenselällä sopivia tuulia jollapurjehdukselle on n. 90 % purjehduskauden kestosta. Satama-altaassa riski sille, että tuuli on liian alhainen jollapurjehdukseen, on kaksinkertainen Lauttasaarenselkään verrattuna. Purjehduskautta kohden tämä tarkoittaa n. 17 vähätuulista lisävuorokautta. Riski sille, että tuuli olisi Hernesaaren edustalla liian kova jollapurjehdukselle, on suhteellisen pieni (n. 0,4 3 % purjehduskauden aikana). Kilpailujen järjestämisen kannalta tärkeämpi tekijä on siten liian alhaisten tuulien riski, johon voitaneen vaikuttaa siirtämällä kilpailu kauemmaksi rannasta satama-altaan ulkopuolelle. Kilpailutoiminnan kannalta Lauttasaarenselällä alhaisten tuulien (keskituuli <2 m/s 10 m korkeudessa) riski on n. 20 %, kun se satama-altaassa on 40 %. Jollapurjehduksessa mantereen puolelta oleva tuuli on puuskaisempaa kuin merituuli. Tässä mielessä kaukana rannasta tapahtuva purjehtiminen voi olla miellyttävämpää. Hernesaaren satama-altaan olosuhteet eivät juuri poikkea muusta lähellä rannikkoa tapahtuvasta purjehtimisesta maatuulen tapauksessa. Hernesaaren eteläisessä satama-altaassa esiintyy vähäpuuskaisia merituulia kaakon ja lounaan välistä. Nämä ovat myös vallitsevia tuulensuuntia purjehduskauden aikana. Laituriin kiinnitetty suuri risteilyalus ei oletettavasti vaikuta koulutustyyppisen jollapurjehduksen edellytyksiin satama-altaassa. Tuulen ollessa lounaasta alus aiheuttaa katveen keskituulille ja lisää tuulen puuskaisuutta pyörteiden muodostumisen johdosta. Satama-altaan koillisosasta löytyy kuitenkin tällöinkin alue, jossa tuulisuus on jollapurjehdukseen sopivaa.