MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA 2007 2013. Valtakunnalliset. kehittämisohjelmat

MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA 2007 2013 Valtakunnalliset kehittämisohjelmat

2 Manner-Suomen ESR-ohjelma 2007 2013 Valtakunnalliset kehittämisohjelmat Julkaisija: Työ- ja elinkeinoministeriö, julkaisu on toteutettu ESR:n osarahoituksella Toimitus ja taitto: Viisikko-Communica Communications VCA Oy Kannen kuva: Hanna Tuuri Paino: Edita Prima Oy 10/2010 ISBN 978-952-227-463-2

Johdanto Valtakunnalliset kehittämisohjelmat isoja kokonaisuuksia... 5 Osaaminen Protek-kehittämisohjelma...6 Apake aloittavien yrittäjien ja pk-yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämisohjelma...8 Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelma...10 Terveenä ja osaavana työssä...12 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalan kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana...14 Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen valtakunnallisella kehittämisohjelmalla...16 Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi...18 Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinnin kehittämisohjelma...20 Osaajana työmarkkinoille... 22 Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen... 24 Osaamisklustereiden kasvu- ja kansainvälistymisohjelma... 26 Yrittäjyys Yrittäjyys työvoiman käyttötapana... 28 Yrittäjyyskasvatuksella ja -osaamisella muutosvoimaa...30 Yritys-Suomi -palvelujärjestelmän kehittämisohjelma... 32 Yritysharava eli Valtakunnallinen KOTTI-hanke... 34 Osallisuus Tasa-arvoa työelämään yhdenvertaisuutta yhteiskuntaan... 36 Paremmat arjen taidot ja opintojen kautta töihin... 38 Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittämisohjelma...40 Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseksi ja levittämiseksi... 42 Työllisyys Välityömarkkinat-kehittämisohjelma...44 Työstä työhön -kehittämisohjelma...46 Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (Valtava)...48 Työvoiman maahanmuuton ESR-kehittämisohjelma, MATTO-tukirakenne...50 3

4

Valtakunnalliset kehittämisohjelmat isoja kokonaisuuksia Euroopan sosiaalirahaston (ESR) valtakunnalliset kehittämisohjelmat vastaavat asiakkaiden ja palvelurakenteiden tarpeisiin työllisyyden, työvoiman, yrittäjyyden, koulutuksen ja työhyvinvoinnin alueilla. Ne ovat pääsääntöisesti isoja ohjelmakokonaisuuksia, joiden sisällä rahoitetaan lukuisia alueellisia teeman sisällön mukaisia hankkeita, ja joissa on myös resursseja selvitys-, arviointi- ja verkostotyöhön. Kehittämisohjelman tarkoituksena on parantaa ja uudistaa nykyisiä toimintamalleja,kokeilla uusia avauksia ja levittää tietoa jo käytössä olevista hyvistä käytännöistä. Muutamia resursseiltaan pieniä täsmälliseen erityistehtävään tarkoitettuja kehittämisohjelmia lukuun ottamatta valtakunnallisten kehittämisohjelmien sisällä rahoitetaan palvelutuotteita asiakkaille ja kehitetään palvelurakenteita. Valtakunnallisten kehittämisohjelmien toimintamalli Valtakunnallinen kehittämisohjelma voi koostua useammista projekteista. Valtakunnallinen kehittämisohjelma toimii yksittäisistä projekteista saatujen tulosten ja käytäntöjen kokoajana sekä hyvien käytäntöjen edistäjänä ja projektien tukirakenteena. Tavoitteena on myös hyvien käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen tulosten pysyvyyden edistämiseksi. Projektien tukemiseksi ja edelleen kehittämiseksi voidaan perustaa tukirakenne, joka kartoittaa hyviä käytäntöjä, edistää kehittämisohjelmiin kuuluvien projektien verkostomaista yhteistyötä sekä seuraa projektien tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Tukirakenteen tehtävänä on varmistaa, että projektit toteuttavat valtakunnallisen kehittämisohjelman tavoitteita ja että projekteista muodostuu strateginen kehittämiskokonaisuus. Kehittämisohjelmien haku ja toteutus Valtakunnalliseen kehittämisohjelmaan voi kuulua valtakunnallisesti hallinnoituja, ministeriötason projekteja sekä alueellisesti toteutettavia projekteja. Valtakunnallisia, keskushallintotasolla hallinnoitavia projekteja toteutetaan silloin, kun niillä on erityinen valtakunnallinen tai strateginen merkitys. Projektit toteutetaan pääsääntöisesti alueellisesti ELY-keskusten ja opetushallituksen rahoittamina. Tarkoituksena on saada valtakunnallinen strategia ja alueelliset erityistarpeet kohtaamaan. Samoin tavoitteena on varmistaa paikallisen kumppanuuden sekä paikallisen aloitteellisuuden tukeminen ja mukaan saaminen ESR-kehittämistoimintaan. Haut voivat olla teemahakuja ja/tai kohdennettuja hakuja. Valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin kuuluvat projektit valitaan ja hallinnoidaan ESR projektitoiminnan säädösten ja ohjeiden mukaisesti. Projektien valinnassa noudatetaan avoimen ja läpinäkyvyyden periaatteita eli valintaprosessit toteutetaan avoimesti ja valinnassa käytetään ESR-ohjelman valintaperusteita. Lisäksi kullekin kehittämisohjelmalle on laadittu kehittämisohjelmakohtaisia valintaa tukevia painotuksia ja kriteereitä. Haku voidaan järjestää avoimena julkisena hakuna, jonka perusteella myönnetään valtionavustusta. Haku voidaan toteuttaa myös kokonaan tai osittain julkisena hankintana. Osa rahoituksesta voidaan varata viranomaisen itse hallinnoimiin hankkeisiin (nk. oman tuotannon hankkeet). 5

Kuva: yritysvoimala/tutka-projekti TUTKA-hankkeen koulutuspäällikkö Merja Putus ja projektipäällikkö Anja Puustinen Hämeen ELY-keskuksen järjestämässä Yritysneuvoja-koulutuksessa. Osaamisella parempaan muutoksenhallintaan Pienten ja keskisuurten yritysten työvoiman tarve ja osaamisen kehittäminen muutostilanteissa, siinä on tiivistettynä Protekkehittämisohjelman työsarka. Henkilöstösuunnittelu kaipaa uusia toimintamalleja ja kunkin alueen osaamista edistäviä palveluita olisi käytettävä tehokkaasti hyväksi. 6

Osaaminen Protek tavoittelee parempaa muutoksenhallintaa kehittämällä osaamista ja työelämän laatua. Hankkeita on käynnissä nelisenkymmentä. Niiden keskeinen päämäärä on turvata pk-yritysten osaavan työvoiman saatavuus ja kehittää liiketoimintaosaamista kasvu- ja muutostilanteissa. Yritysten henkilöstön kehittämisessä hyödynnetään erilaisia yritysverkostoja. Hankkeissa tulisi kiinnittää huomiota ennakoivaan henkilöstösuunnitteluun, jotta voidaan kehitellä uusia toimintamalleja. Myös alueilla käytössä olevien osaamista edistäviä palveluja, koulutusta ja rahoitusinstrumentteja tulisi hyödyntää entistä paremmin. Työkaluina henkilöstön kehittämisessä käytetään yhteishankintakoulutusta (Täsmä ja Rekry). Hankkeet ovat yhä käynnissä ja useisiin haetaan jatkorahoitusta. Esimerkiksi Uudellamaalla on laadittu ja kokeiltu uusia malleja ja tapoja pk-yrityksille soveltuvaan yhteishankintakoulutukseen. Samalla on kehitetty verkostomalleja ja pyritty toteuttamaan yhteishankintakoulutus mahdollisimman joustavasti. Toimijat ovat saaneet rohkaisevia kokemuksia liiketoimintaosaamisen ja yhteishankintakoulutuksen yhdistämisestä. Parhaat tulokset pk-yritysten palvelemisessa on saatu projekteissa, joissa yritysten koulutus- ja kehittämistarpeita on kartoitettu kokonaisvaltaisesti. Eniten uusia asiakkaita ovat saaneet verkostoyhteistyötä TE-toimistojen, koulutusorganisaatioiden ja yrittäjäjärjestöjen kanssa tekevät projektit. Teemapohjaisissa hankkeissa on kehitetty uusia malleja, kuten mentorointi- ja muutosvalmennusmalli. Toimialapohjaisten hankkeet ovat tuottaneet toimialaselvityksiä ja kartoittaneet koulutus- ja kehittämistarpeita. Tutka luo uutta joustavaa koulutusmallia Pirkanmaan Hynä/Pro -hankkeen kohderyhmänä ovat kone- ja metallituoteteollisuuden pienet yritykset. Sen tavoitteena on kehittää yritystä kokonaisuutena ja sitä kautta luoda toimintaan jatkuvuutta, parempaa kannattavuutta ja kilpailukykyä. Myös yritysverkostoa on määrä kehittää ja laajentaa oppivaksi ja tuottavaksi. Tutka-hankkeessa Uudellamaalla luodaan uudenlainen ja joustava koulutusmalli yritysten, viranomaisten ja koulutettavien käyttöön. Päämääränä on lisätä joustavuutta yritysten koulutukseen, vastata yritysten koulutustarpeisiin ja antaa konkreettista apua rekrytointiin paikallisten TE-toimistojen työnantajapalveluiden, kouluttajien ja oppilaitosten kanssa. Protek-kehittämisohjelma Rahoitus: 2007 2013: 35 milj. Hallinnointi: Työ- ja elinkeinoministeriö Lisätietoja: anna-liisa.heikkinen(at)tem.fi www.eura2007.fi/rrtiepa 7

Kuva: Shutterstock Apake-kehittämisohjelman tavoitteena on muun muassa lisätä kasvukykyisten yritysten lukumäärää. Kilpailukykyä ja kasvua liiketoimintaosaamista kehittämällä Apake-ohjelma auttaa aloittavia ja pk-yrityksiä kehittämään liiketoimintaosaamistaan. Ohjelman päämääränä on muun muassa edistää innovatiivisten ja kasvukykyisten yritysten syntymistä ja onnistuneita sukupolvenvaihdoksia. 8

Osaaminen Apake kehittää uusia tai uudistaa ja levittää aiemmin kehitettyjä koulutusohjelmia ja asiantuntijapalveluita. Pk-yritysten palvelutarjontaan on myös määrä luoda uusia toimintatapoja ja -malleja. Tavoitteena on myös synnyttää uusia innovatiivisia yrityksiä, lisätä kasvukykyisten yritysten määrää ja parantaa yritysten kansainvälistymisosaamista. Niin ikään ohjelma pyrkii edistämään onnistuneita sukupolvenvaihdoksia ja tuomaan tehoa henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Kaikkien toimien tulisi kohentaa sekä aloittavien että pk-yritysten liiketoimintaympäristöä. Tukea sukupolven- ja omistajanvaihdoksiin Konkreettisesti Apake-ohjelma on todistanut saavuttaneensa sille asetetut tavoitteet esimerkiksi Yritysten sukupolven- tai omistajanvaihdosten edistäminen -hankkeella. Se on arvioinut omistajanvaihdospalveluita valtakunnallisesti ja kehittänyt tilitoimisto omistajanvaihdoksen asiantuntijana -valmennusohjelmaa. Ohjelma pilotoidaan Hämeen ELY-keskuksessa. Myöhemmin se voidaan ottaa käyttöön muuallakin maassa. Yritys myyntikuntoon -opas aktivoi yrityksestä luopujia suunnittelemaan luopumistaan ja saattamaan yritys myyntikuntoiseksi hyvissä ajoin. Jalostamo- hanke, kakkosvaihe-hanke sekä tuotteistettujen asiantuntijapalvelujen kehittäminen ja uudistaminen-hanke Luovien alojen kehittämishankkeen tavoitteena on ollut juurruttaa Jalostamo-palvelumalli osaksi ELY-keskusten yrityspalvelutarjontaa. Jalostamo auttaa luovien alojen yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia suunnittelemaan kannattavaa liiketoimintaa. Tuotekehityshankkeessa alle kolme vuotta toimineiden yritysten eloonjäämisasteen parantamiseksi on käyty läpi noin 80 yrityksen liiketoimintasuunnitelmat. Tuotteistamisen asiantuntijapalveluiden kehittäminen ja uudistaminen puolestaan on selvittänyt mm. palveluiden päällekkäisyyksiä ja mahdollisia katvealueita. Apake aloittavien yrittäjien ja pk-yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämisohjelma Rahoitus 2007 2013: 25 milj. Hallinnointi: Työ- ja elinkeinoministeriö Lisätietoja: anna-liisa.heikkinen(at)tem.fi, riitta.guner(at)tem.fi www.tem.fi/apake 9

Kuva: Emil Bobyrev Luovasta taloudesta kestävään kasvuun ja hyvinvointiin Luovien alojen yritysten toimintaa kehittämällä vastataan talouden ja tuotannon rakennemuutokseen, jossa tuotannon painopiste siirtyy aineellisesta aineettomaan. Muuttuneessa tilanteessa tarvitaan uudenlaista osaamista. Tätä sanomaa välittää Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelma. 10 Hanna Hirvosen ja Hañhi Designin liikeidea kantaa ja lentää aloittavan yrittäjän haasteista huolimatta.

Osaaminen Ohjelma on merkittävä avaus luovan talouden vahvistamiseksi Suomessa. Kehittämisohjelmasta rahoitetaan parhaillaan kuuttatoista hanketta, jotka edistävät luovien alojen ammatinharjoittajien, yrittäjiksi aikovien, yrittäjien ja pk-yritysten elinkelpoisuutta tukemalla mm. innovaatiotoimintaa, kysyntälähtöistä tuotekehitysosaamista sekä johtajuustaitoja. Yhteistyöstä syntyy uusia toimintamalleja, kumppanuuksia ja asiakkuuksia myös eri toimialojen välille. Näin edistetään jatkuvuutta, työllisyys kasvaa ja kansainvälistyminen ja kulttuurivienti vahvistuvat. Luovien alojen yritystoimintaa kehittämällä lisätään myös muiden teollisuus- ja palvelutoimialojen ja tätä kautta koko kansantalouden kasvua ja kilpailukykyä. Kehittämisohjelma on ponnekas lähtölaukaus kulttuurin ja luovien alojen vahvistamiselle, mutta uusia avauksia tarvitaan yleisemminkin. Hankkeisiin oli vuoden 2009 loppuun mennessä osallistunut 930 henkilöä ja 268 yritystä. Myös uusia yrityksiä on syntynyt. Luova Suomi koordinoi kehittämisohjelmaa Luova Suomi vahvistaa luovia toimialoja tehden luovan talouden merkityksiä ja mahdollisuuksia tunnetuksi yhteiskunnan eri sektoreilla. Luova Suomen tietoperusta, tilaisuudet ja tapahtumat sekä viestinnän palvelut vahvistavat yhteistyöhön perustuvien työtapojen juurtumista verkostomaiseksi toimintamalliksi valtakunnallisesti. Luova Suomen verkkosivuista on rakentunut keskeinen luovan talouden tiedon, mielipiteiden ja uutisten välityspaikka. Syksyllä 2009 Luova Suomi koordinoi mm. laajan kansainvälisen CEB (Creative Economy and Beyond) -konferenssin, joka toteutettiin yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja alan keskeisten toimijatahojen ja asiantuntijoiden kanssa. Kulttuurilla on vientiä TAIVEX-vientivalmennus TAIVEX tuottaa luoville toimialoille räätälöityä taiteen kentän välittäjäportaan täydennyskoulutusta ja vientivalmennusta. Varsinkin kansainväliset taiteen tuottajat ovat avainasemassa taiteen tuottavuuden lisäämisessä. TAIVEX toteutetaan viiden eri taiteen tiedotuskeskuksen sekä Tampereen, Turun ja Helsingin kaupunkien yhteistyönä. Sillanrakentajat Luovien alojen agenttien ja vientiammattilaisten valmennusohjelma Sillanrakentajat-hanke tavoittelee Suomeen uutta ammattikuntaa, luovien alojen agentteja omine toimintakulttuureineen. Osaamista kasvattamalla rakennetaan luovien alojen mikro- ja pk-yrityksille toimintaympäristö, joka kannustaa laajentamaan markkinoita Suomessa ja ulkomailla. Agentit haastavat myös viranomaiset, kuten rahoittajat, yritysneuvojat ja työvoimaviranomaiset uudenlaiseen toimintakulttuuriin Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelma Rahoitus 2007 2013: 13,7 milj. Hallinnointi: Opetus- ja kulttuuriministeriö Lisätietoja: silja.suntola(at)hse.fi, kirsi.kaunisharju(at)minedu.fi www.minedu.fi/opm/eu-asiat/eu-rakennerahastot/ ohjelmat www.luovasuomi.fi 11

Kuva: HannU LAitinen Äkäslompolon Mauri alias Jope Ruonansuu Virkeänä ratissa -hankkeen videolla. Terveenä ja osaavana työssä Työorganisaatioiden valmiuksia hallita globalisaation ja teknologisen kehityksen aiheuttamaa rakennemuutosta olisi parannettava. Myös muutostilanteessa tulisi turvata työssä jaksaminen ja työvoiman saatavuus. 12

Osaaminen Terveenä ja osaavana työssä -ohjelma pyrkii vahvistamaan terveyttä ja työkykyä, edistämään työuria ja työssä pysymistä, lisäämään työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Ohjelman hankkeissa kehitetään malleja muun muassa terveyden edistämiseksi työpaikoilla. Työkykyä ja terveyttä voidaan edistää sekä työpaikka- että yksilötasoisin toimenpitein esimerkiksi ruokailussa, terveysliikunnassa ja ehkäisevässä päihdetyössä. Osassa hankkeita on kehitetään työterveyshuoltoa. Pienet yritykset ja yrittäjät ovat olleet työterveys- ja työturvallisuuspalvelujen alikäyttäjiä. Palvelujen kehittämiseksi kokeillaan terveyskeskusten ja yksityisten työterveyshuoltojen verkostomaista yhteistoimintaa. Kehittämisalueita ovat työpaikan, työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteistyö. Huomio kohdistuu erityisesti mielenterveys- ja tuki- ja liikuntaelinongelmista johtuviin sairauspoissaoloihin. Myös työttömien, pätkätyöläisten ja siirtymävaiheessa oleviennuorten työterveyden parantaminen on tärkeää. Heidän toimintakykynsä edistämiseksi voidaan tehdä työterveysneuvolakokeiluja. Sosiaali- ja terveydenhuolto on valittu yhdeksi kehittämisohjelman kohteeksi. Palvelujärjestelmiin kohdistuu paineita. Väestön ikärakenteen muutos heijastuu hoidon ja hoivan tarpeeseen ja työvoiman saatavuuteen. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöllä on muihin toimialoihin verrattuna enemmän terveysongelmia ja työuupumusta. Oikea ruoka pitää virkeänä ratissa Terveyden edistämistä työpaikoille -projektin osahankkeena on Virkeänä ratissa ruoasta terveyttä tien päälle. Siinä on mukana ammattikuljettajia, ammattijärjestöjä, työantajia, ruokapalvelujen tuottajia, työterveyshuoltoja ja oppilaitoksia. Hankkeessa kehitetään mm. tietopaketteja kuljettajan ruoka- ja juomavalintoihin ja ohjeistusta siitä, miten työnantaja voi tukea terveellistä ruokailua. Yhteistyö ruokapalvelujen tuottajien kanssa (esim. huoltoasemat) on tarpeen terveellisten ateriakokonaisuuksien saamiseksi ruokalistoille myös yöaikaan. PUNKilla parempaa jaksamista pientyöpaikoilla Kuntoutussäätiön hallinnoiman PUNK Pientyöpaikoilla uudistuminen -projektin tavoitteena on kehittää hyviä välineitä työhyvinvoinnin edistämiseksi pientyöpaikoilla. Työkyky- ja osaamisongelmiin tulisi reagoida aikaisemmin. Lisäksi kehitellään malleja työpaikkojen ja työterveyshuoltojen yhteistyöhön. Kokeiltaviksi tulee kaksi varhaiskuntoutusmallia, jotka on suunniteltu pientyöpaikkojen erityistarpeisiin. Terveenä ja osaavana työssä Rahoitus 2007 2013: 6,3 milj. Hallinnointi: Sosiaali- ja terveysministeriö Lisätietoja: siru.nylen-karo(at)stm.fi www.stm.fi/vireilla/rahoitus_ja_avustukset/ eun_rakennerahastot 13

Kuva: Mia Bergius Hyvinvointia kolmannelta sektorilta Kolmannella sektorilla on paljon annettavaa palvelualalla kuntien kumppanina. Kohderyhminä ovat mm. nuoret ja perheet. Kunnat ovat kiinnostuneet aiempaa enemmän hyvinvointipalveluiden ostamisesta kolmannelta sektorilta. 14

Osaaminen Valtakunnallinen kehittämisohjelma Kulttuuri-, liikuntaja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana pyrkii kehittämään kolmannen sektorin palveluosaamista ja palvelujen tuottamista. Ohjelman avulla lisätään hyvinvointipalveluita eri väestöryhmille yhdessä kuntien kanssa. Lisäksi kehitetään työhyvinvointiin liittyviä toimenpiteitä ja toimintamalleja, joilla tuetaan työssä jaksamista, viihtymistä ja pysymistä. Ohjelma pyrkii myös vahvistamaan kansalaisyhteiskuntaa ja synnyttämään yhteistyöverkostoja. Kolmannen sektorin toimijat ovat hankkeissa luoneet uusia toimintoja ja kehittäneet palvelutoimintoja ja - tuotteita kuntien ja kaupunkien nuoriso-, liikunta- ja kulttuurialalle edistämään lasten, nuorten, ikääntyneiden ja perheiden hyvinvointia sekä työhyvinvointia. Osa hankkeissa mukana olevista kolmannen sektorin toimijoista jatkaa toimintaa eli palkattujen työntekijöiden työsuhde jatkuu myös hankkeen jälkeen. Hankkeiden koulutusten avulla kolmannen sektorin toimijoiden osaaminen palveluiden tuottamisessa on lisääntynyt. Pilottihankkeissa on tehty lajikohtaista koulutusta. Toimijoiden tueksi on tutkittu mm. sektorin hyvinvointipalvelujen tuottamisen juridisista kysymyksistä, toimijoiden ja työntekijöiden taidollisista valmiuksista ja sektorin asemasta kulttuuri-, liikuntaja nuorisopalvelujen tuottajana. Hankkeissa on pyritty kehittämään koko seuraorganisaatiota eli toimijoita kokonaisvaltaisesti. Siten niiden valmius esim. työntekijän palkkaamiseen on vahvistunut. Hankkeiden tuloksena kolmannen sektorin kiinnostus hyvinvointipalvelujen tuottamiseen on kasvanut. Osa toiminnanjohtajista ja puheenjohtajista on tuonut esille, että työhyvinvointitoiminnan tarjoaminen on tulevaisuuden seuroille entistä tärkeämpää. Kolmannen sektorin toimijat ovat olleet kiinteästi yhteydessä kuntaan ja luoneet yhteistyöverkostoja eri sektoreille. Kunnat ovat huomanneet yhteistyön mahdollisuudet entistä paremmin. Kulttuurialan kolmas sektori on saanut käyttöönsä hyvinvointia kulttuurityön kautta edistäviä tuotteita. Kunnat ja kolmas sektori ovat mm. synnyttäneet kolme lähipalveluiden tuottamisrengasta. Lähikulttuuripalvelut -konseptia työstävät yhdistykset ovat havainneet merkityksensä kansalaistoiminnan tukijoina. Yksi vahva pieniä yhdistyksiä koordinoiva paikallisyhdistys voi luoda laajan toiminnallisen kentän. Hymykuopat täyttävät palvelukuoppia Hymykuopat hyvinvointipalveluiden monialaiset yhteistuotannot -hankkeessa kehitetään nopeasti tarpeisiin reagoivia hyvinvointipalveluja kunnille. Oletuksena on, että kunnilla on hyvinvointitarpeita, kuoppia, joita yhdistysten palvelut voivat joustavasti täyttää. Kolmas sektori voi täydentää kunnan tarjontaa, kunhan yhdistysten tarjonta vastaa kunnan laatuvaatimuksia. Lisäksi yhdistyksillä täytyy olla valmiudet tuottaa ostopalveluita, myydä palveluitaan ja palkata henkilökuntaa. Hanke tähtää hyvinvointia tukevien menetelmien kehittämiseen, jotta tuotteet ovat hyödynnettävissä hankkeen jälkeen osana kuntien ostopalveluja. LIKE lisää liikuntapalveluiden tarjontaa Liikunnan kehittämishankkeen eli LIKEn tavoitteena on luoda toimintamalli, jolla seurat voivat kehittää organisaatiotaan riittävän hyvään kuntoon. Ne voivat myös hakea kuntayhteistyön kautta sopivat kumppaniverkostot sekä kehittää ja toteuttaa pilottiluonteisesti hyvinvointipalvelua. Pilottiseurat kehittävät oman organisaation rakennetta sellaiseksi, että hyvinvointipalvelun tuottaminen yhteistyössä kunnan kanssa onnistuu. Hankkeen yksi keskeisimmistä kehityskohteista on saada aikaan oman kunnan kanssa hyviä yhteistyömuotoja. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana Rahoitus 2007 2013: 9,1 milj. Hallinnointi: Opetus- ja kulttuuriministeriö Lisätietoja: marika.lindroth(at)ely-keskus.fi www.minedu.fi/opm/eu-asiat/ www.kolmaslahde.fi 15

Kuva: Pertti Nurmi Elokuussa Tampereen Keskustorilla järjestettiin Ammatinvaihto Keskustorilla ovi uuteen ammattiin -tapahtuma, jossa Opin Ovi -auto esitteli toimintaansa. Aikuisopiskelua tarkasti tarpeiden mukaan Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun -ohjelman tavoitteena on luoda kattavat tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut kaikille koulutusta ja uraa suunnitteleville aikuisille. 16

Osaaminen Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluilla valtakunnallinen kehittämisohjelma vaikuttaa monella tasolla. Se vahvistaa opetus- ja ohjaushenkilöstön ohjauksellista osaamista, työ- ja elinkeinohallinnon neuvontaja ohjaustoimintaa sekä valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden yhteistyötä. Tavoitteena on parantaa aikuisille suunnattuja tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja. Palveluilla tarkoitetaan eri hallinnonalojen yhteistyönä tuotettua palvelukokonaisuutta, joka on suunnattu koulutus- ja uranvalintatilanteessa oleville henkilöille sekä yritysasiakkaille henkilöstön osaamisen kehittämiseksi. Kohderyhmänä ovat opetus- ja työ- ja elinkeinohallinnossa sekä eri työyhteisöissä neuvonta-, ohjaus- ja opetustyötä tekevät asiantuntijat sekä muut yhteistyöverkostoissa toimijat. Varsinaisesti palvelujen kehittämisestä hyötyvät ne, jotka ovat hakeutumassa koulutukseen, opiskelemassa, työssä tai työttömänä. Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut mahdollistavat työurien pitenemisen ja työllisyysasteen nostamisen. Ohjauspalvelut parantavat työelämän toimivuutta. Kehittämisohjelma edistää osaavan työvoiman saatavuutta. Tämä tapahtuu vahvistamalla valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja kaikille asiakkaille, myös koulutuksessa aliedustetuille ryhmille. Opin Ovi avaa palvelupisteitä ja vahvistaa alueellista yhteistyötä, NUOVE kehittää monikanavaisia palveluja ja ohjauksen arviointia Kehittämisohjelma koostuu osaohjelmista ja -projekteista. Koordinaatioprojekti vastaa kehittämisohjelman valtakunnallisesta koordinoinnista, seurannasta ja tiedottamisesta. Alueellisissa Opin Ovi -hankkeissa luodaan moniammatillisia verkostoja, ja toimintansa on aloittanut useita alueellisia ohjauksen yhteistyöryhmiä. Kehittämistyön tuloksena on syntynyt kiertäviä (esim. Opin ovi -bussi Pirkanmaalla) ja kiinteitä (esim. URABAARI pääkaupunkiseudulla) palvelupisteitä sekä alueellisen koulutusneuvonnan puhelinpalveluita ja aikuiskoulutustarjonnan esitteitä. Esimerkiksi Opin Ovi Pirkanmaa -projektin tavoitteena on vahvistaa alueellista verkostoyhteistyötä. Sen toimijaverkostoon kuuluu yhteensä 40 organisaatiota ja yhteisöä, jotka edustavat mm. koulutuspalvelujen tarjoajia, työ- ja elinkeinohallintoa, työelämää ja yrityksiä, työelämäjärjestöjä sekä kolmatta sektoria. Myös Pohjois-Suomessa on vahvistettu monihallinnollista yhteistyötä, minkä seurauksena on syntynyt Menestyjäksi Lapissa Maakunnallinen aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategia vuoteen 2020. NUOVE-projekti jakaantuu kolmeen osaprojektiin: sähköisten koulutusneuvonnan ja uraohjauspalvelujen kehittäminen, ohjauksen arviointivälineiden kehittäminen ja kehittämisohjelman arviointihanke. Ohjauksen laadun kehittämistutkimuksessa luodaan mm. laatua mittaavat indikaattorit sekä palveluiden arviointivälineet ja palautejärjestelmät. Tavoitteena on, että kansalaisilla on käytössään hankekauden päättyessä mm. koulutus- ja uraohjauspalvelujen julkinen portaali ja valtakunnallinen ammatinvalinnan puhelinpalvelu. STUDIO-osio vastaa aikuiskoulutuksessa toimivan opetushenkilöstön osaamisen kehittämisestä. ERKKERI ja TE-ERKKERI vahvistavat ohjaus-, neuvonta- ja opetushenkilöstön ohjauksen ja neuvonnan toimintamuotojen kehittämistä ja osaamista. TYÖELÄMÄ-ERKKERIosion päämääränä on vahvistaa työpaikoilla toimivan henkilöstön osaamisen kehittämisestä vastaavien henkilöiden osaamista. Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Rahoitus 2007 2013: 24,7 milj. Teema: Osaaminen Hallinnointi: Työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö Lisätietoja: helena.kasurinen(at)tem.fi, ulla-jill.karlsson(at)minedu.fi, raija.merlainen(at)minedu.fi www.opinovi.fi 17

Kuva: Tampereen kaupungin kirjasto Verkossa voi kätevästi saada oppia esimerkiksi kirjasto- tai opetusalalta. Osaamista avoimissa verkoissa Kaikille avoimet verkkoympäristöt ovat mainio foorumi uudenlaisiin oppimistapoihin. Verkossa voi kätevästi saada oppia niin museo-, kirjasto- kuin opetusalaltakin. Virtuaalimaailmasta on moneksi. 18

Osaaminen Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi -kehittämisohjelmassa tuotetaan koulutus- ja kulttuuripalvelujen käyttäjille tietoa avoimien oppimisympäristöjen sovellettavuudesta. Tiedon pohjalta kehitetään uudenlaisia malleja, joilla voi toteuttaa koulutusta ja tuottaa palveluja avoimissa verkkoympäristöissä. Hankkeilla etsitään erilaisia tapoja kouluttaa kohderyhmiä siten, että pystyttäisiin omaksumaan uutta toimintakulttuuria. Tavoitteena on myös ottaa käyttöön uudenlaisia toimintamalleja koulutusten kohderyhmien organisaatioissa. Kehittämisohjelman tehtävänä on myös varmistaa kansalaisten tietoyhteiskuntaosaaminen ja kuroa digitaalisia kuiluja täydennyskoulutuksella. Käynnissä on mm. kirjastojen kehittämishankkeita avoimien verkkoympäristöjen hyödyntämiseksi ja uudenlaisten palvelukonseptien tuottamiseksi. Hankkeiden tutkimusosiot antavat uutta tietoa yleisten kirjastojen palvelujen kehittämistyöstä. Esimerkiksi julkisten verkkopalveluiden vuorovaikutteisuus on hyvä kehittämisen kohde. Keinotodellisuuden simulaatiota tietotekniikasta kirjastoalan koulutukseen Osahankkeessa Virtuaalimaailmat opiskelijat voivat itse rakentaa ja koostaa ympäristöä avoimessa oppimisympäristössä. Simuloitu todellisuus antaa harjoituskentän ja kokemuksia tosielämän tilanteisiin. Wikiopisto-kurssit ovat myös osoittautuneet toimivaksi tavaksi hyödyntää olemassa olevan oppilaitoksen asiantuntijoita ja verkon ilmaisia palveluja vapaan sivistystyön järjestämiseksi. Opettajille ja opetuksesta kiinnostuneille on kehitetty wikimäinen yhteisö ja tietovaranto, LeMill, jossa jäsenet voivat yhteisesti kehittää oppimateriaalia, menetelmäkuvauksia sekä työkalukuvauksia. Tietotaitotalkoot -hankkeessa tuetaan talkoissa olevien yhteisöjen innovatiivisuutta mm. opastamalla heitä huomaamaan tekniikan mahdollisuudet omassa ympäristössään. Avara museo kehittyvä oppimisympäristö aikuisille -hankkeessa kehitetään museotyöntekijöiden osaamista, joka liittyy erilaisten aikuisryhmien museo-oppimiseen. Hankkeen päämääränä on avata museoinstituutiota uusille aikuiskävijäryhmille (maahanmuuttajat, seniorit, työttömät ja lomautetut sekä yritysten työntekijät) kehittämällä heidän tarpeidensa mukaisia palvelukonsepteja. Innovatiivisista toimenpiteistä on esimerkkinä myös Open Zone -hanke, jossa suunnitellaan ja pilotoidaan maahanmuuttajille suunnattu kirjastoalan ammatillisiin tehtäviin pätevöittävä koulutus. Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi Rahoitus 2007 2013: 13,7 milj. Hallinnointi: Opetus- ja kulttuuriministeriö Lisätietoja: satu.huikuri(at)ely-keskus.fi www.eura2007.fi/rrtiepa www.aktiivi.info 19

Kuva: Pekka Elomaa Sibelius-Akatemian Toive-hankkeessa ennakoidaan muutoksia musiikkialan toimintaympäristöissä ja osaamistarpeissa. Tulevaisuudessa musiikki edistää hyvinvointia esimerkiksi erityispalvelukeskus Resonaarin tyyliin. Koulutusta työelämän ja yksilön tarpeisiin On tärkeää tietää, millaisella osaamisella on tulevaisuuden työelämässä kysyntää.työelämän muutoksia ennakoimalla saadaan eväät, joilla varmistetaan koulutuksen työelämävastaavuus. 20

Osaaminen Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinnin kehittämisohjelmassa tuotetaan pitkän aikavälin ennakointitietoa. Hankeissa syntyy malleja, joilla ennakointitietoa voidaan hyödyntää yhtälailla paikallisessa, alueellisessa kuin valtakunnallisessakin koulutusta koskevassa päätöksenteossa. Paikallisesti ja alueellisesti kehittämisohjelman hankkeet parantavat erityisesti koulutuksen järjestäjien ennakointiosaamista. Tavoitteena on, että hankkeiden monipuoliset verkostot ja tuotettu ennakointitieto vahvistavat alueellista kilpailukykyä. Hankkeissa tuotettua ennakointitietoa hyödynnetään strategisessa päätöksenteossa myös kansallisella tasolla. Tietoa hyödynnetään mm. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) valmistelutyössä sekä päätettäessä tutkintojen perusteista. Ennakointitiedon perusteella koulutuksen järjestämismuotoja kehitetään sekä koulutuksen sisältöjä ja koulutuspaikkoja suunnataan tuottavasti. Hankkeiden pitkälle ulottuvat vaikutukset näkyvät siten, että koulutuksen työelämävastaavuus paranee ja opiskelijat siirtyvät koulutuksesta nopeammin työelämään. Opetushallitus ammatillisten osaamistarpeiden ennakoijana Opetushallitus toteuttaa kolmivuotisen, kesään 2011 ulottuvan Valtakunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointi -hankkeen. Siinä luodaan uudenlainen osaamistarpeiden kansallinen ennakointimalli. Pysyväksi vakiinnutettava järjestelmä ennakoi työ- ja elinkeinoelämän osaamis- ja ammattitaitovaatimuksia. Muutoksiin herkästi reagoiva malli tuottaa nopeasti tietoa, jota hyödynnetään esimerkiksi uudistettaessa tutkintoja, opetussuunnitelmia, koulutusohjelmia ja koulutuksen sisältöjä. Ympäristöosaajat kartoittavat alansa osaamistarpeita Ympäristöosaajat on TOP Instituutti Oy:n ja Suomen ympäristöopisto SYKLIn hanke, joka jatkuu kevääseen 2012 asti. Se tuottaa ennakointitietoa ympäristö-, luonto- ja energia-alojen osaamistarpeista pitkällä aikavälillä ja testaa käytettävää ennakointimallia. Malli mahdollistaa osaamistarpeiden muutoksien säännöllisen seuraamisen ja koulutuksen suuntaamisen tarpeita vastaavaksi. Suunnittelu- ja kehittämistyön tueksi kootaan asiantuntijatyöryhmä, jossa on edustettuina alan viranomaisia, tutkimuslaitoksia, korkeakouluja ja oppilaitoksia sekä alan yhdistyksiä ja järjestöjä. Hankkeessa käytetään ennakointimenetelmänä Delfoita ja skenaariotyöskentelyä. Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinnin kehittämisohjelma Rahoitus 2007 2013: 5,3 milj. Hallinnointi: Opetus- ja kulttuuriministeriö Lisätietoja: minna.balint(at)oph.fi www.oph.fi/esr > Kehittämisohjelmat 21

Kuva: Pekka Hovi Opiskelijan, työpaikkaohjaajan ja opettajan hyvät vuorovaikutustaidot edesauttavat palautekeskustelujen onnistumisessa. Osaavat työntekijät ja työelämävastaavuutta koulutukseen Parempaa osaamista työelämään ja nopeammin käsiksi töihin koulutuksen jälkeen, siinä tiivistetysti Osaajana työmarkkinoille -ohjelman ydintavoitteet. Toimivat vuorovaikutusmallit kaikilla koulutussektoreilla helpottavat koulutuksen ja työelämän yhteistyötä. 22

Osaaminen Kehittämisohjelman hankkeet lisäävät koulutuksen työelämävastaavuutta, parantavat työmarkkinoilla tarvittavaa osaamista ja edistävät koulutuksesta valmistuvien siirtymistä työelämään. Tavoite saavutetaan kehittämällä koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusmuotoja ja opettajien ja työpaikkaohjaajien osaamista. Myös opintoja ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa tulisi uudistaa. Tavoitteena on luoda kaikille koulutussektoreille toimivia koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusmalleja ja pyrkiä näin kitkattomaan yhteistyöhön. Keskeistä hankkeissa on kasvattaa osaamista niin, että ne tukevat talouden elpymistä sekä työmarkkinoiden toimivuutta. Päämääränä on, että hankkeissa kehitetyt koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusmuodot jäävät osaksi ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen rakenteita ja toimintatapoja. Ammatillisen koulutuksen hankkeissa on mm. valmennettu työpaikkaohjaajia, luotu laatukriteereitä työpaikalla tapahtuvan opiskelun tueksi sekä rakennettu ja vahvistettu työelämäyhteistyön verkostoja. Näin opiskelijan saaman ohjauksen ja osaamisen arvioinnin laatu on parantunut ja toimintatavat ovat yhtenäistyneet alueellisesti ja alakohtaisesti. Korkeakoulutuksen hankkeista valittiin kärkipilotteja pohtimaan kehittämisteemaa eri näkökulmista. Kärkipilotit ovat tuoneet opintojen työelämävastaavuudesta keskusteluun uusia näkökulmia, joita voi hyödyntää muutettaessa korkeakoulujen rakenteita ja toimenpiteitä. Opettajien ja opiskelijoiden osaaminen huippuunsa Ammatillisessa koulutuksessa on toteutettu vuoden 2010 lopussa päättyvä KOKEVA osaaja -hanke. Siihen osallistuvat opettajat ovat kehittäneet opetuksen ohjausja suunnittelutaitoja, joilla edistetään opiskelijoiden huippuosaamista, yrittäjyyttä ja työllistymistä. Samalla on pidetty yllä opettajien työelämä- ja substanssiosaamista. Projektissa oli kolme koulutuskokonaisuutta: työpaikkaohjaajakouluttajien koulutus, alakohtaisen osaamisen kehittäminen verkossa ja opettajien ohjatut työelämäjaksot. Futurex tutkii koulutusmallien menestystekijöitä Taloudessa tapahtuneet suhdannemuutokset, työttömyyden kasvu, osaavan työvoiman siirtyminen eläkkeelle ja työnteossa tapahtuvien muutosten asettamat haasteet työelämän organisaatioille olivat Futurex Future Experts 2010 2011 -hankkeen yllykkeinä. Kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaamiseksi korkea-asteen koulutukseen on kehitetty toimintatapoja, joita ei ole vielä tutkittu monitieteisestä näkökulmasta. Futures tarkastelee koulutusmallien toimivuutta ja kriittisiä menestystekijöitä ja etsii toimivia käytäntöjä, joilla voi toteuttaa koulutusta työelämässä. Osaajana työmarkkinoille Rahoitus 2007 2013: 30,4 milj. Hallinnointi: Opetus- ja kulttuuriministeriö Lisätietoja: seija.rasku(at)minedu.fi www.minedu.fi/opm/eu-asiat/eu-rakennerahastot/ ohjelmat www.oph.fi/rahoitus/esr-rahoitus/kehittamisohjelmat www.korkeakouluosaajat.fi 23

KuvaT: Vesa Aaltonen TAIKA-hankkeessa on toteutettu mm. omakuvatyöpaja. Siihen osallistujat kuvaavat itsensä itselaukaisimen avulla, joko sellaisena kuin näkevät itsensä tai toivovat muiden näkevän heidät. Yhteistyöllä innovaatioihin työelämän hyväksi Koulutussektorin innovaatiotoimintaa olisi kehitettävä, jotta se vastaisi entistä paremmin työelämän tarpeisiin. Erilaiset vuorovaikutusrakenteet, kuten yhteistyö toimialojen kesken kaipaavat myös vahvistamista. 24

Osaaminen Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittämisohjelman hankkeet parantavat korkeakoulujen, oppilaitosten ja muiden toimijoiden osaamista ja valmiuksia tuottaa palveluita, jotka kehittävät työelämän innovatiivisuutta. Verkostomaisissa kokeilu- ja kehittämishankkeissa ovat mukana myös työelämän toimijat. Innovaatiotoimintaa ja -osaamista kehittämällä koulutussektori toimii monipuolisesti ja joustavasti työelämän suuntaan. Jotta innovaatio- ja osaamisjärjestelmä ja työelämän toimivuus paranevat, on vahvistettava erilaisia innovaatioketjuja ja vuorovaikutusrakenteita. Sellaisia ovat mm. yhteistyön uudet muodot eri toimialojen välillä esimerkiksi hyvinvointi- ja kulttuuripalveluissa. Ohjelman kohderyhmänä ovat monipuolisten innovaatioympäristöjen ja -verkostojen sekä niitä tukevan kehittämisen kannalta keskeiset toimijat: korkeakoulut, ammatilliset oppilaitokset, kulttuurialan toimijat, tutkimus- tai kehittämistyötä tekevät toimijat, yritykset sekä muut työpaikat ja yhteisöt. Kehittämisohjelman tukena toimii Orkesterointi-Inno -hanke. Orkesteroimalla verkostoitumista yhdistellään yksittäisiä innovatiivisia hankkeita strategisiksi kokonaisuuksiksi ja kehitetään niitä synergisesti yhdessä. Toimintaan voivat osallistua ESR-kehittämisohjelman hankkeiden ohella myös muiden EU-hankkeiden toimijat. Orkesterointi-Inno kehittää menetelmiä parempaan projektien hallintaan sekä tulosten levittämiseen ja hyvien käytäntöjen implementointiin. TAIKA perehtyy taidelähtöisiin menetelmiin työyhteisöissä Ohjelmassa on merkittävää, että se haluaa saada kulttuurialan toimijat ja toiminnot mukaan vaikuttamaan innovaatiojärjestelmien ja -ympäristöjen kehittämiseen. Esimerkiksi TAIKA-hanke on luotu tavoitteena ylittää sektorirajat ja tuoda sektorit yhteen. Hankkeessa kerätään, tuotetaan ja välitetään tietoa taidelähtöisten menetelmien käytöstä työyhteisöissä. Mallintamalla prosessit, joilla taidelähtöisiä menetelmiä otetaan käyttöön työyhteisöissä, voidaan kehittää menetelmien käyttöä edistävää ohjaus- ja mentorointijärjestelmää. Sillä voidaan myös juurruttaa menetelmiä työyhteisöjen arkipäivään ja viedä niitä uusille toimialoille. Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen Rahoitus 2007 2013: 11,4 milj. Hallinnointi: Opetus- ja kulttuuriministeriö Lisätietoja: henri.helander(at)ely-keskus.fi, ulla.makelainen(at)minedu.fi www.minedu.fi/opm/eu-asiat/eu-rakennerahastot/ ohjelmat www.orkesterointi-inno.fi 25

Kuva: shutterstock Osaamisella ja kansainvälistymisellä kasvuun! Huippuosaaminen erityisaloilla on valtti, jota kannattaa markkinoida ja viedä ulkomaille. Osaamisklustereiden kasvu- ja kansainvälistymisohjelma suunnittelee myös liiketoimintamalleja yrityksille ja auttaa innovaatiokehittelyssä. 26

Osaaminen Ohjelma tukee ja edistää osaamisen laaja-alaista hyödyntämistä sekä osaamisintensiivisten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Kehittämisohjelman teema 1 on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima osuus. Se sisältää valtakunnallisia hankkeita, joilla kansallisia ja kansainvälisiä t&k&i-toiminnan rahoitusympäristöjä voidaan hyödyntää paremmin. Ne hyödyttävät myös kumppanuuksien rakentamista. Työ- ja elinkeinoministeriön osuuksia ovat teema 2 ja 3. Ensimmäiseen kuuluu hankkeita, joissa kehitetään uusia liiketoimintamalleja ja -mahdollisuuksia alkaville ja jo olemassa oleville yrityksille sekä tuetaan yritysten kansainvälistymistä. Teema 3:n hankkeilla houkutellaan ulkomaisia investointeja ja huippuosaajia Suomeen. Samoin pyritään helpottamaan suomalaisyritysten innovatiivisten tuotteiden kehitystä ja markkinointia valituilla kohdemarkkinoilla. Osaajia EU:n puiteohjelmien hankehakuun Verifioitujen hakemusvalmistelijoiden kansallisessa koulutushankkeessa (teema 1) koulutetaan eri alueille noin sata osaajaa, jotka ovat erikoistuneet EU:n puiteohjelmien tai muiden ohjelmien hankehakuun, erityisesti hankehakemuksen laatimiseen. He ovat yritysten, yritysryhmien, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen, osaamiskeskusten ja -klustereiden käytettävissä. Koulutusta räätälöidään myös kohderyhmän tarpeisiin kohdistettuna ja perehdytään muun muassa Euroopan teknologia- ja innovaatioinstituutin (EIT) tutkimus- ja kehittämisverkostoihin. Bio- ja life science -huippuosaamista ulkomaille Receptor-hankkeessa (teema 3) kehitetään toimintamallia bio- ja life science -alan huippuosaamisen kansainväliseen markkinointiin ja investointien hankintaan. Hankkeessa markkinoidaan ja myydään alan huippuosaamista ulkomaisille yrityksille ja hankitaan suomalaisille yrityksille asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja ulkomaisia investointeja. Hankkeen koordinaattorina toimii Finn-Medi Oy Tampereelta. Mukana on kumppaneita Oulusta, Turusta ja pääkaupunkiseudulta. Osaamisklustereiden kasvu- ja kansainvälistymisohjelma Rahoitus 2007 2013: 10,4 milj. Hallinnointi: Työ- ja elinkeinoministeriö, opetusja kulttuuriministeriö Lisätietoja: ulla-maria.wilenius(at)tem.fi, ulla.makelainen(at)minedu.fi www.minedu.fi/opm/eu-asiat/eu-rakennerahastot/ ohjelmat www.tem.fi/toimintalinja3 27

Kuva: leila oksa Yhdessä yrittämään! Näin yllyttää Yrittäjyys työvoiman käyttötapana -ohjelman toinen projektikokonaisuus. Toisen otsikkona on Seudullisten yrityspalvelujen tuki. Yritys-Suomi on ohjelmalle oiva brändi. Kaiken a ja o on yhteistoiminta. Siksi osuustoiminnallinen yrittäjyys on keskeinen osa ohjelmaa. 28

Yrittäjyys Kahden koordinaatioprojektin lisäksi ohjelmalla on myös kaksi tavoitealuetta. Ensinnäkin siinä kehitetään seudullisen yrityspalvelun prosesseja ja järjestelmiä. Toiseksi ohjelma vauhdittaa monimuotoisen uuden yrittäjyyden kehittymistä. Suomessa on paljon yrityspalveluorganisaatioita ja yksin yrittäminen on yleisin yrittäjyyden tapa. Yrittäjyys työvoiman käyttötapana -ohjelma painottaa palveluorganisaatioiden erillisyyden ja yksin yrittämisen vastapainoksi yhteistoimintaa sekä yrityksiä palveltaessa että itse yrittämisessä. Koska avainsana on yhteistoiminta, osuustoiminnallisella yrittäjyydellä on ohjelmassa iso paino. Yrityspalveluorganisaatioiden toimintaa kehitetään osana Yritys- Suomi -palvelujärjestelmää. Nimi Yritys-Suomi palvelee paitsi brändinä, sopivissa yhteyksissä myös yrittäjyysaktiivisuuteen viittaavana iskevänä ilmauksena. Seudullisten palveluiden yritysneuvonta huomioi asiakasta Yhteistoimintaa seudullisissa yrityspalveluissa kehitetään siten, että Seudullisten yrityspalvelujen tukiprojektin vetämä arviointi- ja kehittämiskeskustelu avaa prosessin. Päämääränä on kullakin seudulla sopimus yhteistyöstä, joka tekee yritysneuvonnasta tuottavampaa, vaikuttavampaa ja asiakaslähtöisempää. Kehittämisprosesseja on käynnistetty eri puolilla maata ja hankkeen rooli parhaiden käytäntöjen levittäjänä on vahvistunut. Seudullisissa neuvotteluprosesseissa tulee esiin tarpeita myös valtakunnallisessa kehittämisessä. Työ- ja elinkeinoministeriö on hyväksynyt ensimmäisen Yritys-Suomi -palvelustandardit täyttävän seudullisen sopimuksen (Kotkan-Haminan seudun). Uusia sopimuksia tehdään jatkuvasti. Valtakunnallisen ohjelman ELY-keskusten rahoitusvastuulla olevat projektit tukevat osaltaan seudullista kehittämistyötä. Ne tarjoavat rahoitukselliset puitteet seudun eri toimijoiden tarjoamien palvelujen kehittämiseen vastaamaan yhteistyön vaatimuksia. Yhdessä yrittämään! uudisti mol.fi-sivujen yrittäjyysosiota Yhteistoiminta monimuotoisen uuden yrittäjyyden kehittämiseksi painottuu ohjelman projekteissa monin tavoin. Yhdessä yrittämään! -hankkeen aloitteesta uusittiin www.mol.fi -sivuston yrittäjyyspalveluosio niin, että se tukee paremmin yrittäjäkumppanin tai yrityksen jatkajan hakua. Kumppania voi etsiä myös osuuskuntaan ja franchising-ketjuun tai yrittäjää jo olemassa olevaan liikeideaan perustuvaan yritykseen. Monimuotoista yrittäjyyttä korostaa myös mm. MASUUNI-hanke. Se edistää monimuotoista maahanmuuttajayrittäjyyttä ja kehittää maahanmuuttajayrittäjien palvelua. Aloittavien yritysten neuvontapalvelut Tampereen seudulla on esimerkki seudullisen palvelukokonaisuuden kehittämisestä. Yhteistyövalmiutta kuvastaa se, että myös vapaaehtoistyö (kuten yrityskummit) on mukana palvelun kokonaisuudessa. Projekti järjestää keskeisiä yritysten neuvonta- ja kehityspalveluja. Projektilla tiivistetään palvelujen tuottajien yhteistyötä keskenään ja muiden toimijoiden kanssa. Esimerkiksi Tampereen seudun osuustoimintakeskus ry:n vetämä osuustoimintapalvelu neuvoo uuden osuuskunnan perustamista harkitsevia ja Pirkanmaan Yrittäjät ry:n vetämä viestinvaihtopalvelu auttaa omistajavaihdoksissa. Viestinvaihto myös ylläpitää luopuja- ja jatkajarekisteriä. Yrittäjyys työvoiman käyttötapana -kehittämisohjelma Rahoitus 2007 2013: 15 milj. Hallinnointi: Työ- ja elinkeinoministeriö Lisätietoja: pertti.linkola(at)tem.fi www.yhteistoiminta.fi, www.tem.fi/yritykset www.sekes.fi 29

Kuva: Hanna Tuuri Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän HOPE-hanke innostaa yhteisölliseen yrittäjyyden oppimiseen uusissa oppimisympäristöissä. Tavoitteena on, että opiskelijat rohkeasti kokeilevat yrittäjyyttä. Yrittäjyyskasvatuksella eväitä elämään Yrittäjyydelle myönteisen ilmapiirin ja yrittäjyysosaamisen vahvistaminen yli koulurajojen ovat yrittäjyyskasvatusta painottavan kehittämisohjelman tavoitteita. Ohjelmassa on määrä luoda verkostoja, joissa mahdollisimman laaja-alainen toimijakaarti kehittää yrittäjyyskasvatusta yksissä tuumin. 30

Yrittäjyys Kehittämisohjelma Yrittäjyyskasvatuksella ja -osaamisella muutosvoimaa sisältää hankkeita, jotka rakentavat yrittäjyysosaamista tukevia oppimispolkuja yli kouluasteiden. Ne myös luovat yrittäjyysmyönteistä ilmapiiriä. Hankkeissa kehitetään opettajien ja rehtoreiden yrittäjyyskasvatusosaamista vahvistavia malleja ja testataan yrittäjyyskasvatusta palvelevia oppimisympäristöjä ja opetusmateriaalia. Hankkeiden kautta syntyy verkostoja, joissa koulutuksen ja yrittäjyyden asiantuntijat sekä elinkeinoelämän edustajat kehittävät yhdessä yrittäjyyskasvatusta. Yrittäjyyskasvatus ja -osaaminen antavat nuorille voimavaroja selvitä muuttuvassa ja monimutkaistuvassa maailmassa. Hankkeiden myötä koulutuksessa korostuvat luovuus, innovaatiokyky ja riskinotto, samoin kuin kyky suunnitella ja johtaa toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Hankkeiden pitkän tähtäimen vaikutukset vahvistavat kasvua, kilpailukykyä, tuottavuutta ja työllisyyttä. Hyvinvointi-Suomelle on tärkeää, että nuoret näkevät yrittäjyyden varteenotettavana uravaihtoehtona ja ovat mukana luomassa maahan uutta yrittäjyyttä ja yritystoimintaa. YES-keskuksista ja Yrittäjyyskasvatuksen mittaristosta eväitä yrittäjyyteen Suomen Yrittäjät ry perustaa hankkeensa aikana YES-yrittäjyyskasvatuskeskuksia, jotka kokoavat ja tuottavat yrittäjyyskasvatuspolkua tukevia palveluita maakunnan kouluille ja toisen asteen oppilaitoksille. YES-keskukset kouluttavat opettajia, mentoroivat koulujen yritysyhteistyötä ja oppilaiden yrittäjyyskasvatusprojekteja sekä tarjoavat Nuori Yrittäjyys -aluetoimistopalveluita. Lisäksi tarjolla on yrittäjyyskasvatukseen liittyviä opetussuunnitelmien kehittämispalveluita. Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo -hankkeessa luodaan mittaristo sekä opaskirja, joka avaa yrittäjyyskasvatusta ja tukee mittariston käyttöönottoa. Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Koulutus- ja kehittämiskeskuksen kehittämä mittaristo konkretisoi ja arvioi opettajien toimintaa yrittäjyyskasvattajina sekä ohjaa opetusta. Mittaristoa voivat hyödyntää myös päätöksentekijät arvioidessaan yrittäjyyskasvatuksen tilaa. Tavoitteena on, että koulujen toimintakulttuuri kehittyy yrittäjyydelle suotuisammaksi. Yrittäjyyskasvatuksella ja -osaamisella muutosvoimaa Rahoitus 2007 2013: 7,6 milj. Hallinnointi: Opetus- ja kulttuuriministeriö Lisätietoja: minna.balint(at)oph.fi www.oph.fi/esr > Kehittämisohjelmat 31

Kuva: shutterstock Kilpailukykyistä Suomea rakentamassa Yritys-Suomi -palvelujärjestelmästä hyötyvät sekä yrityksen perustajat että yritykset. Yhdellä kosketuksella kaikkiin yrityspalveluihin -periaate pätee tähän valtakunnalliseen kehittämisohjelmaan. Arkea helpottaa, kun kaikkia yrityspalveluun liittyviä organisaatioita ei tarvitse koluta läpi. 32

Yrittäjyys Yritys-Suomi kokoaa kaikki hajanaiset julkiset ja julkisesti rahoitetut yrityspalvelut yhden Yritys-Suomi -brändin taakse. Asiakkaan ei tarvitse tuntea kaikkia yrityspalveluorganisaatioita. Lähestymällä mitä tahansa palveluntarjoajaa tie kaikkiin muihin palveluihin on auki. Palvelut tarjotaan kolmen kanavan kautta: Yrityssuomi.fiverkkopalvelu, Yritys-Suomi-puhelinpalvelu ja eri Yritys-Suomen toimijoiden kasvokkain antama palvelu. Verkkopalveluun rakennetaan sähköisiä, asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia yrityksen perustajalle, työnantajalle ja kansainvälistyvälle yritykselle. Puhelinpalvelu laajenee kattamaan alkavien yritysten lisäksi toimivat yritykset. Yhteisen brändin rakentamiseksi on kehitettävä myös yhteisiä toimintamalleja ja yhteistyörakenteita. Brändin mukainen toiminta edellyttää myös osaamisen kehittämistä. Lisäksi kehittämisohjelmassa panostetaan viestintään. Tavoitteena on, että yritykset ja yrittäjäksi aikovat tuntevat paremmin julkisesti rahoitettujen yrityspalveluiden tarjoamat mahdollisuudet. Kehittämisohjelman kohderyhmänä ovat julkisia yrityspalveluita tarjoavat organisaatiot ja niiden henkilöstö. Lopullisena parempien Yritys-Suomi -palvelujen hyödynsaajina ovat yritykset ja yritysten perustajat. Yritysneuvojille koulutusta ja apua verkostoitumiseen Osana kehittämisohjelmaa toteutetaan kansallinen yritysneuvojien valmennusohjelma. Valmennusohjelmalla pyritään siihen, että julkiset yritysneuvontapalvelut olisivat tasalaatuisia koko maassa. Tavoitteena on kasvattaa ja syventää julkisissa yrityspalveluissa yritysneuvojana työskentelevien työssään tarvitsemaa osaamista. Sen lisäksi hanke tukee yritysneuvontatyötä tekevien keskinäistä verkostoitumista. Valmennusohjelmat toteutetaan ELY-keskusalueittain. Manner-Suomen ESR-alueen lisäksi ohjelma toteutetaan myös Itä-Suomen alueilla. Vuoden 2011 loppuun mennessä ohjelman on suorittanut noin 600 yritysneuvontatyötä tekevää. Yritys-Suomi -palvelujärjestelmän kehittämisohjelma Rahoitus 2007 2013: 7,6 milj. Hallinnointi: Työ- ja elinkeinoministeriö Lisätietoja: jaana.lappi(at)tem.fi www.tem.fi/yrityssuomi.fi www.yrityssuomi.fi 33

Kuva: Keski-Suomen ELY-keskus Valtakunnallinen KOTTI-hanke haravoi yrityksiä ympäri Suomen. Täsmällistä osaamista Yritysharavalla! Yritysharava-toimintamalli selvittää puhelinhaastatteluin Suomen kaikkien yritysten tilanteet tilauskantojen kehittymisestä talousnäkymiin. KOTTI-hankkeen alla toimiva Yritysharava auttaa työllisyysasioiden kanssa toimivien viranomaisten työtä. 34

Yrittäjyys KOTTI-hanke tuottaa tietokantapohjaista tutkimusta Työ- ja elinkeinohallinnon toimeksiannosta sen sisäiseen käyttöön. Hankkeessa haastatellaan kolmen vuoden aikana kaikki Suomen toimivat yritykset. Tieto auttaa viranomaisia kohdentamaan palveluita asiakaskunnan palvelutarpeisiin perustuen ja siten toiminnan tehokkuus ja vaikuttavuus paranee. Tietokantapohjainen tutkimusmenetelmä toimii Yritysharava- tuotemerkin nimellä. Siitä on määrä tulla pysyvä valtakunnallinen toimintamalli. Yritysharava kokoaa puhelinhaastattelun tiedot tietokantaan, josta tiedot jaetaan ELY-keskuksiin ja paikallisesti kaikkiin TE-toimistoihin proaktiiviseen käyttöön. Työ- ja elinkeinoministeriö saa aluetietojen lisäksi Suomen yritysten tilanteesta kuukausiraportit, kuten tilauskantojen kehittymisestä, taloudellisesta tilanteesta ja suhdannetilanteen vaikutuksesta yritystoimintaan. KOTTI kehittää toimintamallia, jossa yhdistyvät aiemmin toisistaan erillisinä käytettyjen menetelmien hyvät ominaisuudet. Alueen yritykset haastatellaan ja saatu tieto välitetään lajiteltuna ja raportteina eteenpäin jo saman päivän aikana. Järjestelmän yhteistä tietopankkia hyödynnetään myös ennakoinnissa ja käytännön toiminnan suunnittelussa. Hankeaikana 2009 2010 on jo haastateltu puhelimitse yli 100 000 yritystä ja tietokannan käyttäjiä on noin 1300. KOTTIin sisältyy myös kaksi työ- ja elinkeinoministeriön vastuunalaista osahanketta. KOHTI-mallissa (automaattinen tietojenvälitys) hyödynnetään Yritysharavan tietoja. KOHTI on kehitetty työvoimakoulutusten hankintojen suunnitteluun. Toiseksi KOTTI toteuttaa hallinnon sisäisen tietoteknisen ratkaisun, jolla varmistetaan toimintamallin toimivuus ja tietoturva. Yritysten rekrytointitarpeet ja investoinnit selviksi Yksi Yritysharavan jo läpikäymistä alueista on Pirkanmaa. Yritysharava haastatteli maakunnan yritykset syksystä 2009 kevääseen 2010. Maakunnan lähes 20 000 yritystä kertoi tietonsa ja suunnitelmansa tulevaisuudesta. Yritysten työvoimatarpeet selvisivät pitkälle eteenpäin. Yritysharava saattoi välittömästi edistää koulutuksia, henkilöstösuunnittelua, eläköitymistä ja sukupolvenvaihdoksia yritysten kesken. Kerätty tietokanta tuntee kasvuhaluisten yritysten sijainnit, toimialat ja määrät sekä sen, mitkä yritykset panostavat kehittämiseen ja investointeihin. Siten yritysharavalaiset osaavat sopeuttaa entistä paremmin alue- ja paikallisviranomaisen työtä ja voimavaroja suhteessa työmarkkinoihin. Yritysharava eli Valtakunnallinen KOTTI-hanke Rahoitus 2007 2013: 3,5 milj. Hallinnointi: Keski-Suomen ELY-keskus Lisätietoja: rauno.jaaskelainen@ely-keskus.fi, tuija.ukskoski(at)ely-keskus.fi www.yritysharava.fi 35