Pappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma YHTEYSTIEDOT Yksilönä yhdessä Pappilan päiväkodin toiminta ajatus Pappilan päiväkoti Päiväkodin puh. Takahuhdinkatu 77 040 824 4601 33560 Tampere Johtajan puh: 040 764 3297 Arvot ja strategiaperusta Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen suunnittelu Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa PERHE NÄHDÄÄN LAPSENSA ASIANTUNTIJANA Lasta tuetaan kasvamaan ja kehittymään keskustelemalla ja luomalla avoimet vuorovaikutussuht eet perheisiin Kunnioitetaan kunkin lapsen tarpeita ja perhekulttuuria Lapsen yksilöllinen kasvatussuunnitel ma. Päiväkodissa on hyvä olla kun: AMMATTITAITOI SET AIKUISET OVAT AIDOSTI LÄSNÄ LASTEN ARJESSA Arkipäivän erilaiset toiminta ja vuorovaikutustilant eet tarjoavat lapselle keskeisen kasvuympäristön Lapsi oppii ja kehittyy päivittäin toistuvissa arjen vuorovaikutustilant eissa. OPETELLAAN HUOLEHTIMAAN ITSESTÄ, TOISISTA JA YMPÄRISTÖSTÄ Päiväkodin toimintaja oppimisympäristö järjestetään sellaiseksi, jossa jokainen voi ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan turvallisesti, kokea empatiaa ja olla hyväksytty omana itsenään Lapsi oppii välittämään itsestään, toisista ja ympäristöstä. KAIKKI PÄIVÄKOTITYÖS SÄ MUKANA OLEVAT YMMÄRTÄVÄT LEIKIN ARVON Lasta ohjataan omaehtoisen leikin suunnitteluun ja toteutukseen vertaisryhmässä Lapsen on mahdollista leikkiä päivittäin leikin kautta lapsi saa rakennusaineita omaa elämäänsä varten. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Kieli ja kulttuurinäkökulmia varhaiskasvatuksessa Hyvinvoiva, itseensä luottava lapsi Arviointi varhaiskasvatuksessa 06.05.09
Arvot ja strategiaperusta Yhteisöllisyys ja vastuu ympäristöstä Päiväkodissamme luodaan lapselle oppimisympäristö, joka tarjoaa lapsen ikää ja kehitystasoa vastaavia virikkeitä, välineitä ja materiaaleja. Pyrimme kiireettömään ja rauhalliseen yhdessäoloon, jossa aikuisella on aikaa kuunnella ja kuulla lasta. Päiväkotimme kestävän kehityksen tavoitteena on, että lapsi oppii ymmärtämään luonnon ja ympäristön merkityksen. Henkilökunta toimii omalta osaltaan esimerkkinä esim. jätteiden lajittelussa ja sähkön sekä veden säästämisessä. Näin lapset kasvatetaan ympäristötietoisuuteen ja ekologisesti kestäviin ratkaisuihin. Asiakaslähtöisyys/ Lapsilähtöisyys Toimintamme on lapsilähtöistä. Suunnittelumme lähtökohtana on jokaisen lapsen kiinnostuksen kohteiden ja hänen maailmaansa kunnioitus. Lasta kuunnellaan ja hänen toiveensa ja tuntemuksensa otetaan huomioon päiväkodin arjessa. Parhaimmillaan kasvatus on kasvattajan ja lapsen vuorovaikutusta ja molemminpuolista kunnioitusta. Jokaiselle lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) yhdessä vanhempien kanssa. Sen pohjalta kehitetään lapsiryhmän toimintaa. Toimintamme tavoitteena on hyvinvoiva, itseensä luottava lapsi. Kumppanuus Kasvatuskumppanuus on perheiden ja kasvattajien yhteistä asiantuntijuutta. Siinä yhdistyvät vanhempien oman lapsensa tunteminen ja kasvattajien ammatillinen osaaminen. Kasvatuskumppanuus perustuu molemminpuoliseen kunnioitukseen, kuulemiseen ja luottamukseen. Kasvatuskumppanuuden rakentaminen alkaa ensimmäisestä yhteydenotosta päiväkotiin. Päivittäiset keskustelut, vanhempainillat ja yhteiset tapahtumat vahvistavat kasvatuskumppanuutta. Päiväkoti tekee tiivistä yhteistyötä sidosryhmien kanssa: tiimin muut päivähoitoyksiköt, koulu, neuvola, kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto) ja eri alojen terapeutit.
Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Kasvatuskumppanuudella varhaiskasvatuksessa tarkoitetaan vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen prosessien tukemisessa. Tämä edellyttää keskinäistä luottamusta, tasavertaisuutta ja toisten kunnioittamista. Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusoikeus ja vastuu sekä oman lapsensa tuntemus. Henkilöstöllä on koulutuksensa antama ammatillinen tieto ja osaaminen sekä vastuu kasvatuskumppanuuden ja tasavertaisen yhteistyön edellytysten luomisesta. Kasvatuskumppanuus on vanhempien ja henkilöstön yhteisymmärrystä kasvatuksen tavoitteista ja päämääristä. Kumppanuus hyödyttää molempia osapuolia. Se on yhdessä toimimista ja sitoutumista lapsen etujen ja oikeuksien toteuttamiseksi. Lapsi elää kahdessa eri kasvatusympäristössä, kotona ja päivähoitopaikassa. Vanhemmat ja päivähoidon kasvattajat toimivat lasten toiveiden ja kokemusten välittäjinä. Päivittäiset keskustelut lasta tuotaessa ja haettaessa ovat tärkeitä. Vanhemmat saavat tietoa lapsen arjen sujumisesta ja henkilökunta kodin kuulumisista. Syksyllä perheiden kanssa käydään keskustelut, joissa jokaiselle lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma. Suunnitelman tavoitteena on lapsen yksilöllisyyden ja vanhempien näkemysten huomioon ottaminen toiminnan järjestämisessä. Lapsi voi myös itse osallistua varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen yhteisesti sovitulla tavalla. Keväällä arvioidaan suunnitelman toteutumista. Päiväkotiryhmämme tiedottavat toiminnastaan eri tavoin: viikko ohjelmat ja viestit ilmoitustauluilla, erilaiset tiedotteet, kuukausikirjeet, toimintakirjat ja reissuvihkot. Kasvatuskumppanuutta tukevat yhteiset keskustelut, vanhempainillat ja juhlat. Neuvolat, puheteraputit ja kiertävä erityislastentarhanopettaja tekevät tiivistä yhteistyötä päiväkodin kanssa lapsen hyväksi. Kasvatuskumppanuus perustuu molemminpuoliseen kunnioitukseen, kuulemiseen ja luottamukseen.
Varhaiskasvatuksen suunnittelu Toiminnan suunnittelu lähtee aina lapsesta ja lapsiryhmästä. Ryhmiä muodostettaessa otetaan huomioon tilat, lapsen ikä, kehitystaso, kaveri /sisarussuhteet sekä vanhempien toiveet. Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Lapsi voi hyvin, kun hänellä on mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. Lapsen ja lapsiryhmän kannalta suunnitellaan ryhmäytymiseen, lapsen kuulemiseen, vertaisryhmässä toimimiseen ja pineryhmätoimintaan liittyvät yhteiset käytännöt. Päiväkodin tiloja muunnellaan toiminnan ja lasten tarpeiden mukaan. Hyvin suunniteltu toimintaympäristö antaa lapselle mahdollisuuden tehdä itse oivalluksia ja valintoja. Aikuiset luovat myönteistä, turvallista ja kiireetöntä ilmapiiriä. Tutut aikuiset, oma ryhmä ja säännöllinen päivärytmi luovat lapselle turvallisuudentunteen. Päivähoidon laadunarvioinnin tulokset ja vanhempien palaute tukevat koko työyhteisön suunnittelua ja niitä hyödynnetään toiminnan kehittämisessä.
Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Varhaiskasvatuksessa korostuu lapsen kokonaisvaltaisuus. Varhaiskasvatus tukee lapsen aktiivisuutta ja hänen persoonallisuutensa kehittymistä yhtenä lapsiryhmän jäsenenä. Lapsi kasvaa, oppii ja kehittyy vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten kanssa perushoidon tilanteissa, leikissä ja toiminnassa omalla persoonallisella tavallaan.
Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Päiväkodissamme toimii integroitu erityisryhmä sekä tuettu esiopetusryhmä. Päivähoidon kasvattajat voivat havaita lapsen tuen tarpeen päivähoidossa tai lapsella voi olla asiantuntijatahon lausunto erityisen tuen tarpeesta. Yleinen tietous lapsen tuen tarpeista ja tukemisen tavoista antaa hyvät mahdollisuudet lapsen yksilöllisen tuen tarpeen tunnistamiseen ja toteuttamiseen. Erityisen tuen konsultaatio Lapsi saattaa tarvita tukea voidakseen toimia lapselle ominaisella tavalla: leikkiä, osallistua, saada ystäviä, kokea elämyksiä, iloita oppimisesta, tutkia ja liikkua. Näitä tuen tarpeita ei voida määritellä yksinomaan lasta ja hänen toimintakykyään arvioiden, vaan tarvitaan myös tilanteen, ympäristön ja kasvattajan toiminnan arviointia. Varhaiskasvatuksen tukitoimet on järjestetty kolmiportaisen mallin mukaan: kaikissa päivähoitoyksiköissä järjestettävät tukitoimet, alueella järjestettävät tukitoimet ja keskitetyt tukitoimet. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen varhaiskasvatus järjestetään ensisijaisesti kodin lähellä olevassa päivähoitopaikassa tai alueellisessa pienryhmässä integraatioperiaatteen mukaisesti. Mikäli lapsi tarvitsee enemmän tukitoimia kuin näin pystytään järjestämään, toteutetaan lapsen varhaiskasvatus keskitetyn erityispäivähoidon yksikössä. Vanhempien kanssa selvitetään kuntouttavan varhaiskasvatuksen ja hoidon tarpeen laajuus ja tarkoituksenmukaisuus. Kiertävä erityislastentarhanopettaja toimii päivähoidon erityisen tuen asiantuntijana ja antaa tietoa eri päivähoidon sisällöllisistä ja rakenteellisista tukitoimista lapsen tuen tarpeen mukaan. Näin varmistetaan perheelle tarjottavan palvelun joustava ja tasaarvoinen toteutuminen. Kiertävän erityislastentarhanopettajan tehtävänä on selvittää lapsen kuntoutukselliset tarpeet ja tavoitteet. Vanhempien huomiot omasta lapsestaan ja asiantuntijoiden lausunnot sekä päivähoidon resurssit huomioidaan päivähoitomuotoa valittaessa ja tukitoimia suunniteltaessa. Tarvittaessa hankitaan tietoa myös muista kuin päivähoidon tarjoamista vaihtoehdoista (esim. omaishoidon tuki, yksityisen hoidon tuki jne.).
Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Arjessa päivittäin toteutuva pienryhmätyöskentely mahdollistaa sekä koko lapsiryhmän että tukea tarvitsevan lapsen tarpeiden huomioimisen. Fyysisen ympäristön joustavuus ja toiminnan kiireettömyys muodostavat hyvän pohjan arjessa tapahtuvalle kuntoutukselle. Lapsen tuen tarpeen arvioiminen edellyttää kokonaiskuvan luomista lapsesta, hänen vahvuuksistaan ja tuen tarpeistaan. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan sisällytetään erityisen tuen suunnitelma, joka laaditaan yhdessä lapsen vanhempien ja tarvittaessa muiden lastan hoitavien ja kuntouttavien tahojen kanssa. Suunnitelmassa kuvataan, miten lapsen yksilöllinen ohjaus ja varhaiskasvatus lapsiryhmässä sovitetaan yhteen. Tavoitteet kasvattajan toiminnalle ja fyysiselle ympäristölle kirjataan arjen tarpeita vastaaviksi. Lapsen tarpeen mukaan varhaiskasvatukseen liittyvät muut tukipalvelut järjestetään kokonaiskuntoutuksena siten, että kasvatuksellinen ja lääketieteellinen kuntoutus muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Parhaimmillaan varhainen tuki on osa jokapäiväistä toimintaa. Kasvattajan ja lapsen välinen luottamuksellinen vuorovaikutus on tärkeää, sillä erityiseen tukeen liittyvät tarpeet ovat usein suoraan yhteydessä lapsen minäkäsitykseen ja itsetuntoon.
Kieli ja kulttuurinäkökulmia varhaiskasvatuksessa Kulttuurien monimuotoisuus ja kansainvälisyys ovat osa päivähoitoa. Lapsilla on mahdollisuus kasvaa erilaisuutta ymmärtävään ja suvaitsevaan asenteeseen. Varhaiskasvatus tukee lapsen kotoutumista, tutustumista suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Lapsen kulttuuritausta ja suomen kielen taitotaso huomioidaan lapsiryhmän toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuuri identiteetin kehittymisestä on vanhemmilla. Hyvä äidinkielen taito edesauttaa suomen kielen oppimista ja päivähoidossa lasta rohkaistaan käyttämään omaa äidinkieltään. Kaikille lapsille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tehdään henkilökohtainen Suomi toisena kielenä opetussuunnitelma. Tämä suunnitelma on osa lapsen henkilökohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa. S2 opetusta annetaan kaikille maahanmuuttajataustaisille lapsille. Uuden kielen oppimisen tulee olla mukavaa. Pelit, leikit, monipuolinen toiminta ja vuorovaikutustilanteet aikuisten ja lasten kanssa ovat hyviä menetelmiä suomen kielen oppimisessa. Lapsi oppii kieltä päivän toiminnoissa, perushoitotilanteissa, vertaisryhmässä ja pienryhmissä yhdessä muiden lasten ja aikuisten kanssa. Maahanmuuttajataustaisen lapsen tullessa ensi kerran päivähoitoon tuetaan hänen sopeutumistaan pienentämällä ryhmäkokoa puolen vuoden ajaksi. Kasvattajilla on mahdollisuus kotouttaa lasta yksilöllisemmin ja paneutua erityisesti yhteistyöhön vanhempien kanssa. Yhteistyö edellyttää tulkin käyttöä, jotta voidaan mahdollistaa tasa arvon toteutuminen keskusteluissa ja välttää väärinkäsityksiä.
Arviointi varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen arviointiin osallistuvat henkilöstön lisäksi vanhemmat, lapset ja eri yhteistyötahot. Arviointi perustuu aina lasten kasvun, kehittymisen ja oppimisen sekä kasvattajayhteisön toiminnan ja työtapojen säännölliseen havainnointiin ja dokumentointiin. Lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista seurataan havainnoiden lasta ja lapsiryhmää. Havainnot, haastattelut, dokumentit lapsesta ja lapsiryhmästä toimivat arvioinnin tukena. Perheitä kannustetaan osallistumaan toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Lapset ja vanhemmat ovat mukana päivähoidon laadunarvioinnissa vuosittain palvelu ja asiakastyytyväisyyskyselyillä.