Oikeustieteiden tiedekunta joulukuu 2009: Perus itsearviointimatriisi Puuttuva Alkava Kehittyvä Edistynyt 1. Opettajat eivät ole Opetussuunni selvillä -telmatyö ja koulutusohjel man rakenteet 2. Opettajarekrytointi 2.1. Opetusansiot 2.2. Opettajien pedagoginen koulutuksen kokaisuudesta. Opetussuunnitelm an toimivuutta ei seurata. Sekä opiskelijoille että opettajille voi olla epäselvää, miten ja milloin opetussuunnitelma työhön voi vaikuttaa. Ydinainesanalyysi a ei ole tehty. Opettajarekrytoinn eissa ei oteta huomio opetusansioita. Henkilövalinnoiss a painavat vain tutkimusansiot. huolehtivat opintojaksojensa yhteensopivuudest a muihin. Ydinainesanalyysi ä ja opiskelijan työmäärän arviointia sekä välisten yhteyksien selvittämistä tehdään vapaaehtoispohjalt a. Opetussuunnitelm an ja suunnittelun käytännöt eivät ole systemaattisia ja kattavia. Viranhaussa edellytetään opetusportfolio. Epäselvyyttä siitä, miten opetusansiot arvioidaan. Pedagogista Yksikkö ei tue osaamista ei oteta opettajien huomio yksikön omaehtoista Selkeä opetussuunnitelma, jossa oppimistavoitteet ja työmäärä määritelty. Ydinainesanalyysi ja opiskelijan työmäärän samoin kuin opintojaksojen välisten yhteyksien määrittely tehdään kattavasti. Yksikkö edellyttää ja varmistaa opettajilta jatkuvaa opetussisältöjen kehittämistä, opintopolun esteiden poistamista ja kokaisuuden toimivuuden varmentamista. Yksikkö laatinut selkeät periaatteet opetusansioiden tasavertaiselle huomio ottamiselle sekä portfolioiden arvioinnille ja toteuttaa niitä. Opetusmeriittejä arvostetaan. käytetään resursseja ja kannustetaan opettajia pedagogisen Yksikön opetussuunnitelma a toteutetaan kattavasti ja se toimiva osa koko tutkintoa. Opetussuunnitelma työssä määritellään oppimistavoitteet, opetussisältö sekä opetus- ja arviointimenetelmä t siten, että ne vaikuttavat samansuuntaisesti. Opetussuunnitelma työhön osallistuu koko yhteisö mukaan lukien tutkijat ja opiskelijat. Opetussuunnitelma a kehitetään opiskelija- ja työelämäpalautetta hyödyntämällä. Oppimistulosten laatua ja opintojen etenemistä seurataan. Opetusportfoliot ovat ajan tasalla ja niitä kehityskeskustelui ssa. Kehityskeskustelui ssa kannustetaan oman kehittämiseen. Seurataan virantäytön periaatteiden toteutumista. Mipuolinen pedagoginen osaaminen otetaan
osaaminen toimintaa suunniteltaessa ja johdettaessa. Opettajia ei kannusteta kouluttautumaan. kouluttautumi sta. Opettajat osallistuvat omaehtoisesti pedagogiseen koulutukseen ja kehittävät opetustaitojaa n. osaamisen kehittämiseen. Suuri osa opettajista hankkinut pedagogista ja/tai tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaamista. huomio yksikön toimintaa suunniteltaessa ja johdettaessa. määrätietoinen tavoite, että opettajilla mahdollisuus pedagogiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön koulutukseen. 3. Opiskelijoide n rekrytointi Opiskelijavalinnat toteutetaan kuten ennenkin miettimättä mihin niillä halutaan vaikuttaa. Markkinointi puutteellista. 4. Opetus, ohjaus ja arviointi 4.1. Opetus ja tutkimus Opetuksen ja nähdään erillisinä tutkimuksen toimintoina, jotka jopa yhteys haittaavat toisiaan. Valintamenett elyjen uudistamista pidetään tärkeänä, mutta toimenpiteet koetaan haastavina. Yksittäisiä uudistuksia tehty, mutta niiden vaikutuksista ollaan epävarmoja. Erilaisille hakijaryhmille olemassa väyliä. Opintoalojen markkinointia tehdään, mutta siihen ei ole suunnitelmaa. tutkimusry hmiä ja/tai Valintamenettelyjen kehittämistyötä tehty pitkäjänteisesti ja valintojen toteutumista seurataan systemaattisesti. Rekrytointikriteerit määritelty ja ne vastaavat opetustarjtaa. Erilaisten hakijaryhmien valintojen toteutumista seurataan. Markkinointi mipuolista. Opettajat integroivat opetusta tutkimustyöhönsä ja yksikön projekteihin. Yksikkö huolehtii, että Opiskelijavalinnat järjestetty tehokkaasti ja tarkoituksenmukai sesti ja valintoja kehitetään jatkuvasti. Hyviä käytänteitä kehitetty myös maisteriohjelmien opiskelijavalintoihi n. Toimiva markkinointisuunn itelma. Opiskelu ja tutkimustyö integroitu koko opiskelupolun ajan. Opiskelija
4.2. Opintojen ohjaus ja - neuvta 4.3. Opetusmenet elmät Opintojen ohjaus vastaanottoaikojen varassa. Vastuuhenkilöt ja toimivat työtavat puuttuvat. epäselvyyttä, miten henkilökohtaisen opintosuunnitelman ohjaus hoidetaan. ei ole uutoreita. Opetusmenetelmiä ei tietoisesti pohdita. Opetus toteutetaan vanhalta pohjalta rutiininomaisesti. Tieto- ja viestintätekniikkaa ei juurikaan hyödynnetä opetuksessa. yksittäisiä opettajilla opettajia, mahdollisuus tutkimusvapaisiin jotka (periodisointi). kytkevät henkilökoh taisen opetus- ja tutkimusty önsä. Opinteuvo Opinteuvta ja nnan ohjaus ymmärretään vastuuhenkilö koko yksikön ihin ja työnjako henkilökunnan panostetaan. tärkeäksi tehtäväksi HOPS:it ja osaksi opintopolun tehdään, edistämistä. mutta niiden Vastuuhenkilöiden ohjauksessa työtä arvostetaan ja epäselvyyttä. vastuu jaetaan. Tuutorointia Yksikkö, mutta se aktiivinen ohjauksen ei ole vielä ja vakiintunut uutoroinnin eri seurannassa sekä oppiaineissa. Ohjausta ei resursoida Henkilökohtaisten ajallisesti. opintosuunnitelmien Ohjaus tekemiseen tarjotaan painottuu ohjausta ja välineitä. opintojen alkuvaiheesee n. kokeilevat omaehtoisesti uusia menetelmiä. hyödyntävät opetuksessaa n tieto- ja viestintätekni Ohjaus otetaan huomio työaikaa laskettaessa. tuetaan ja kannustetaan opetusmenetelmien kehittämiseen ja kokeiluun. Opetusmenetelmiä pohditaan yhteisesti yksikkötasolla ja niiden yhteys oppimistavoitteisiin ymmärretään. ymmärretään tiedeyhteisön jäseneksi ja häntä tuetaan alusta lähtien tästä näkökulmasta. selkeä opintoohjauksen strategia, jota toteutetaan ja seurataan vuosittain. Ohjausta riittävästi kaikissa opintopolun vaiheissa. Ohjausta tekevien työnjako selkeä ja yhteistyö sujuvaa. Ohjauksen toteutumista seurataan ja käytäntöjä kehitetään. Yksiköllä selkeät yliopist linjausten mukaiset tavoitteet opetusmenetelmie n kehittämiselle. Mipuoliset oppimistilanteet ja opetusmenetelmät tukevat erilaisia oppijoita tavoitteiden
4.4. Oppimateria alit Käytetään vanhoja ja epäselviä oppimateriaaleja. 4.5. Ei uutorointia. Tuutortoimin Ei ta ja opiskelijatuutorointia. yhteistyö opiskelijoiden kanssa ikkaa. Yksikkö ei kiinnitä oppimateri aalien laatuun huomiota. kehittävät oppimateri aalejaan. Opettajatuuto rtoiminta ei kata kaikkia oppiaineita. Opiskelijatuu toreita satunnaisesti ja heitä vaikea saada mukaan. HOPS-oppaat jaetaan. Opettajat hyödyntävät pedagogista ja/tai tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaamistaan ja kehittävät erilaisia opetusmenetelmiä. Kehittämishankkeisii n mahdollista saada rahoitusta. Oppimateriaalien tekemistä tuetaan ja niiden säilytystä, saatavuutta ja jakelua koordinoidaan. Oppimateriaalit ovat mipuolisia ja ajantasaisia sekä opiskelijoiden saatavilla. Materiaalia suunnataan erilaisille oppijoille ja erilaisiin oppimistilanteisiin. Oppimateriaalin käyttö harkittua ja sitä kehitetään myös palautteiden perusteella. Kaikilla opiskelijoilla opettaja- ja opiskelijatuutori. Tuutoroinnin periaatteet ja linjaukset otetaan huomio ohjauksessa. Opettajatuutorointi otetaan huomio kokaistyöajassa. Sekä opettaja- että opiskelijatuutoreille järjestetään koulutusta. saavuttamisessa. sovelletaan menlaisia mimuotoisia opetusmenetelmiä ja niitä kehitetään. Yksikkö seuraa aktiivisesti oman alansa ja oppimisen tutkimusta. suunnitelma oppimateriaalien tekemisestä ja kehittämisestä. Opettajat suunnittelevat ja laativat oppimateriaaleja yhdessä. Materiaalit ovat helposti saatavilla ja kaikkien opettajien käytettävissä. Kurssikirjojen saatavuudesta huolehditaan. Tuutorointi yliopist yksikön vakiintunutta toimintaa. Opettajilla näyttöä mipuolisista ja tarkoituksenmukai sista tuutorointimenetel mistä Tuutorointia arvioidaan ja kehitetään yhdessä opiskelijoiden kanssa. Opettajat toimivat aktiivisesti ohjaukseen
4.6. Opiskelijavaihtoa Kansainvälistyminen ulospäin kuin enemmän yliopistosta sisäänpäin. Opettajavaihto vähäistä. 4.7. Työelämäyht eydet Opettajien ja tutkijoiden työelämäyhteydet ovat vähäiset. Opiskelijoilla ei ole selvää kuvaa mitkä opinnot ja miten tukevat työelämään orientoitumista. Ei alumnitoimintaa. 4.8. ei ole Oppimisen määritelty arviointikrite oppimistavoitteita eikä erit ja arviointikriteereitä. menetelmät Kurssin suorittaminen Opiskelijavai hto toimii molempiin suuntiin. Kansainvälin en vaihto koetaan vielä rasitteena. Vieraskieline n opetustarjt a vähäistä. Opettajilla yhteyksiä työnantajiin ja yrityksiin, mutta niitä ei hyödynnetä. Opiskelijan itse hankittava harjoittelupai kka. Joissakin oppiaineissa alumnitoimin taa. Oppimistavoi tteita määritelty ja jotkut ovat Perusopetuksessa yhteisesti sovitut kansainvälisen toiminnan periaatteet. Sekä opiskelija- että opettajavaihto sujuvaa. Vieraskielistä opetustarjtaa lähes kaikissa oppiaineissa. Opettajien työelämäyhteyksiä opetussuunnitelmaty össä ja opetuksessa. Työelämäyhteyksiä, opiskelijan työelämäosaamista ja työnhakutaitoja tuetaan (rekry). Yksikkö tukee harjoittelupaikkojen saamista. Alumnitoimintaa, mutta se ei kata koko yliopistoa. Opiskelijat tietävät arviointikriteerit. Oppimisen arviointia kehitetään liittyvissä verkostoissa. Opiskelijavaihto ja opettajien liikkuminen vakiintunutta ja suunnitelmallista. Yliopistossa useita vieraskielisiä opintokokaisuuk sia ja/tai koulutusohjelmia. Vieraskielistä opetusta järjestetään myös ulkomaisten verkostojen kanssa. tiedetään, mitä osaamista työelämässä tarvitaan. Opiskelijoilla selkeä kuva opintojen tuottamasta osaamisesta ja tulevista työmahdollisuuksi sta. Maistereiden uraseurantakyselyi den ja työnantajien kyselytutkimuksen tulokset käsitellään yksikössä ja palaute huomioidaan Alumnitoiminta vakiintunutta kaikissa tiedekunnissa. Oppimisen arviointi tukee oppimistavoitteita. Palaute ohjaa opiskelijoita
4.9. Opiskelijapalaute 4.10. Työelämäpalaute ja työllistymisen seuranta tapahtuu yksipuolisin menetelmin. Arviointi käsitetään lähinnä ktrollin ja valvnan kysymyksenä. Palautetta ei kerätä. Jotkut keräävät palautetta omiin tarkoituksiinsa. Opiskelijoilla ei ole väyliä antaa palautetta. ei ole tarkkaa tietoa valmistuneiden työllistymisestä. Yliopistossa kerätystä työelämäpalautteesta ei olla tietoisia. työstäneet arviointikrite ereitä. Opiskelijoilla satunnaista tietoa arviointiperus teista. Opiskelijapal autteista ollaan kiinnostuneit a ja oppimisen arviointimene telmiä kehitetään. Palautetta kerätään, mutta sitä ei hyödynnetä. Opiskelijat ovat passiivisia eivätkä ole kiinnostuneit a palautteen hyödyntämise stä. Yksikkö seuraa työllistymislu kuja. Maistereiden uraseurannall a kerätyt tulokset ovat tiedossa. pedagogisista lähtökohdista ja opettajia kannustetaan oppimisen arviointimenetelmien kehittämiseen. Palautetta kerätään ja palautejärjestelmä toimii. Palautetta arvostetaan ja se otetaan huomio niin opetuksessa kuin tukitoiminnassa. Palautteesta raportoidaan säännöllisesti palautepöydissä. Opettajat ja opiskelijat kehittävät yhdessä palautejärjestelmää. Työelämäpalautteet ovat tiedossa ja niitä opetussuunnitelmaty öskentelyssä. Tietoa myös siitä, millainen alan syvälliseen oppimiseen ja ymmärtämiseen. Arviointimenetelm iä seurataan ja kehitetään säännöllisesti. Oppimistuloksia ja opintojen edistymistä seurataan systemaattisesti sekä suunnittelussa. Opiskelijat ovat mukana oppimisen arvioinnin määrittelemisessä. Palautteen keruussa, käsittelyssä ja hyödyntämisessä selkeät periaatteet. Sekä johto, että opiskelijat ovat sitoutuneet palautejärjestelmän noudattamiseen. Palautetta käytetään myös yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen tukemisessa. Opiskelijat ja kehittävät palautteenantamisja vastaanottamistaito jaan. Työelämäpalautett a kerätään myös yksikössä ja oppiaineissa säännöllisesti. Yksikön yhteydet oman alan valmistuneisiin ja sidosryhmiin ovat
4.11. Perus laadunvarmistus Perus laadunvarmistuksesta ei ole tietoa eikä siitä olla kiinnostuneita. Ei dokumentointia. Työnantajaky koulutettujen tarve selyn tulokset ja ovat tiedossa. osaamisvaatimukset tulevaisuudessa. ollaan tietoisia perusopetuks en laadunvarmis tuksesta sekä vastuunjaosta ja toimintatavoi sta keskusteltu. Toimintatapo ja jossain määrin kirjattu, mutta selkeä linja ja tavoite puuttuvat. Yksikkö määritellyt perus laadunvarmistuksen toimintakäytännöt, vastuunja ja resurssit. Selkeä dokumentointi ohjaa toimenpiteitä ja niiden seuraamista. Perus ydinprosessit tunnistettu ja kuvattu. Arviointitietoa käytetään perus vahvat. Työelämätietoutta Koko yksikkö aktiivinen perus laadun Opiskelijat ovat aktiivisesti mukana laadun Dokumentointi avointa ja kaikkien saatavilla. selkeä näyttö siitä, että laatujärjestelmän arviointitietoa kehittämisessä ja opetussuunnitelmi en laatimisessa.