Pierre Bourdieu ja oikeuden valta

Samankaltaiset tiedostot
2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat

Demokratian merkityksen kokonaisuus

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

6.9 Filosofia. Opetuksen tavoitteet

Lapsi, oikeus ja osallisuus

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

MAPOLIS toisenlainen etnografia

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit

Kilpailuja sopimus. Antti Aine

Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Asiantuntijoiden vs. organisaation toimintalogiikka

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

JOHTAJUUS ORGANISAATIOISSA A21C00200 Susan Meriläinen. Susan Meriläinen - 5/28/2016 1

Verkkokoulutus ja organisaation muutoshaasteet

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu

Kohti inhimillistä vallankumousta

Maailmankansalaisen etiikka

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille

Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen

Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan?

Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona

Kaupunkitilan esteettisyys kohtaamisen alustana

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Teorian ja käytännön suhde

Johdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017

LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ

Verkostoista ja strategisesta ajattelusta

Kuluttaminen ja kulttuuri

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002

Asumiseen liittyvät oikeusongelmat asianajaja-haastatteluiden valossa. Kaijus Ervasti

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen

Irmeli Halinen Saatesanat Aluksi Kertojat OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena

Tiede ja media: kaksi kulttuuria? Näkökulmia tiedejournalismiin

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

Muuttuva todellisuus Arto O. Salonen KT, dos. tutkimusprofessori

Ajatuksia vastuullisesta urheilujohtamisesta

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kirkko ja tieteellinen maailmankuva. Arkkipiispa Tapio Luoma

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5

Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta?

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi AN 1

AJATTELE ITSE. Hanna Vilkka

5.12 Elämänkatsomustieto

MITEN JA MIKSI ASIAKAS, AMMATTILAINEN JA KOKEMUSASIANTUNTIJA HYÖTYVÄT SOTE- PALVELUIDEN YHTEISKEHITTÄMISESTÄ? Outi Hietala, VTT InspirO

Riskienhallinta rajatarkastuksissa kohti turvaluokitettua kansalaisuutta? Tutkija Minna Jokela Raja- ja merivartiokoulu

Merja Lähdesmäki. Yhteiskuntavastuun käsite maaseudun pienyrityksissä. Yliopistollista maaseudun kehittämistä 25 vuotta Helsinki

Tulevaisuus on hybrideissä

PSYKOLOGIAN VALINTAKOE MALLIVASTAUKSET

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI

TET1050e Yhteiskunta ja audiovisuaalinen kulttuuri Johdanto: Katseen politiikkaa. Audiovisuaalinen. Kulttuuri. Juha Herkman, 12.3.

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

Mitä on hankkeiden takana? Toimijuus ja institutionaalinen yrittäjyys (alue)kehittämisessä

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely?

POLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

Luonnon monet kasvot:

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella?

HYVÄ LIIKETOIMINTAPÄÄTÖS JA JOHDON VASTUU

SUOMI, SUOMALAISUUS JA SUOMI 100 -ILMIÖ. Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Tmi Antti Maunu

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

ASUNNOTTOMUUS HYVINVOINTIVALTIOSSA

Sosiaalityö osallisuuden tiloissa

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Miten herättää syrjäytyneen motivaatio?

Onko tilannekuvasi ja -tajusi kohdallaan? Pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen LAPE-akatemian starttitilaisuus Helsinki,

SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET

Ympäristöasioiden sovittelu

TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Avaimia varhaiskasvatuksen laatuun

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Miksi vaikuttavuuden osoittaminen on niin tärkeää?

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Transkriptio:

Pierre Bourdieu ja oikeuden valta Opiskelija osaa Kuvata esimerkein oikeuden kentän toimintaa bourdielaisesta näkökulmasta Yhteiskuntateorioiden oikeus luentosarja 11.4.2011 11.4.2011 1 11.4.2011 4 Luennon rakenne Miksi Bourdieu? Miksi Bourdieu? Bourdieun yhteiskuntateoria Keskeiset käsitteet Oikeuden kenttä Toiminta ja toimijat Kentän tuottava periaate Oikeus valtana Symbolinen valta Nimeämisen ja vahvistamisen valta kodifikaatio Symbolinen väkivalta Muutos? Näkökulma Bourdieu Kriittinen ulkopuolinen tarkkailija Kritiikin kohde: oikeuden kentän toimijoiden käsitys oikeudesta Yksi mahdollinen tapa hahmottaa oikeuden toimintaa ja roolia Mitä teen, kun toimin oikeuden kentällä? Itsereflektion väline Bourdieun kritiikin vastakritiikki 11.4.2011 2 11.4.2011 5 Luennon tavoitteet Bourdieun yhteiskuntateoria Opiskelija ymmärtää Bourdieun yhteiskuntateorian pääpiirteet bourdieulaisen näkökulman mahdollisen merkityksen oikeuden kentän toimijoille miten oikeuden kentän toimijat omassa toiminnassaan tuottavat oikeuden autonomisena normatiivisena järjestyksenä miten tämä eroaa Bourdieun kuvauksesta oikeuden kentän suhteellisesta autonomiasta miten oikeus toimii symbolisena (väki)valtana Lähtökohta Kriittisyys Sosiologian tieteellisyyden takaaminen Empirian ja teorian kietoutuminen yhteen Sosiologinen tieteellinen tieto edellyttää irtaantumista Ideologioista Arkitiedosta Jatkuva tarkkailu ja oman toiminnan ja omien tieteellisten käsitysten reflektio 11.4.2011 3 11.4.2011 6 1

Keskeiset käsitteet Kriittisen sosiologian tehtävä Yhteiskunnan objektiivisten valtarakenteiden paljastaminen Jatkuvaa toimintaa Sosiaalisen todellisuuden luonne Todellisuus muodostuu suhteissa Kenttä Sosiaalisten valtasuhteiden muodostama tila Jatkuvan sosiaalisen pelin / taistelun tila Häilyvät rajat oma objektiivinen ja mentaalinen rakenne Toimijoilla osittain yhteinen habitus: esim. sisäistetyt toimintatavat (Pelin taju: pelin säännöt ja toiminnan säännönmukaisuudet) Toimijoilla intressi osallistua peliin 11.4.2011 7 11.4.2011 10 Strukturalistis-konstruktivistinen teoria Dynaaminen historiallisesti rakentuneiden käytäntöjen teoria Materiaalinen, objektiivinen rakenne Asettaa yksilöille sosiaalisen toiminnan ehdot Toimijoiden habitus Paikka, jossa objektiivinen rakenne sisäistetään ja jossa se ruumiillistuu, toiminnan säännönmukaisuuksien sisäistäminen Mentaalisena rakenteena Yksilön havaintojen ja ajattelun kategorioina Lähtökohtaisesti rakenteet vastaavat toisiaan eli ovat homologisia Pääoma Pelin panos Peliin osallistumisen edellytys Taloudellinen pääoma Vauraus, kulutuskyky (erottautuminen) Sosiaalinen pääoma Ihmissuhdeverkosto Kulttuurinen pääoma Esim. tietoa ja/tai taitoa 11.4.2011 8 11.4.2011 11 Objektiivinen rakenne on dynaaminen Epävarma, muutokselle altis Epävarmuus ja muutokset tuottavat ristiriidan habituksessa sisäistettyjen havaintokategorioiden ja objektiivisen rakenteen välillä Erilaisten ja muuttuvien maailmankäsitysten mahdollisuus Toisinajattelun mahdollisuus Homologian rakoilu Symbolisen valtakamppailun perusta Todellisuuden sanoilla tuottamisen valta Kentän taistelu Taistelu kentän rakenteesta ja rajoista säilyttäminen / muuttaminen Taistelu pääoman hallinnasta Minkälainen pääoma Jatkuva liike 11.4.2011 9 11.4.2011 12 2

Oikeuden kenttä Positio Kentän taisteluun osallistuvan agentin näkökulma kentän todellisuuteen Instituutioihin kiinnittynyt positio vahvoilla kentän pelissä Edellyttää Intressiä eli halua osallistua peliin Pääomaa eli kentällä merkityksellisten korttien hallintaa Kentällä pelattavan pelin tajua Bourdieun näkökulma: Lähtökohta: oikeus on mielivaltainen käytäntö Kritiikin kohde: oikeuden kentän toimijoiden käsitys oikeudesta toimijoiden käsitys oikeudesta 1) oikeuden absoluuttinen autonomia ja sisäinen ratio 2) oikeuden sosiaaliset tai moraaliset yhteydet Instrumentalistinen käsitys Luonnonoikeudellinen ajattelu 11.4.2011 13 11.4.2011 16 Bourdieun oikeus Habitus Todellisuuden hahmottamisen tapa Maailma näyttäytyy luonnollisena ja itsestäänselvänä (doxa) Vuorovaikutus: objektiivisen rakenteen sisäistämisen muokkaamat ajattelukategoriat, joista käsin annetaan objektiiviselle rakenteelle merkityksiä Habituksen ja kentän suhde Valtasuhde; kenttä määrää habituksen rakennetta sen toiminnan logiikan kautta Tiedollinen vaikutussuhde: vasta habituksessa kenttä konstruoituu mielekkäällä tavalla Oikeuden autonomia Kentän toimijoiden tuottama konstruktio Riippumattomuus muista yhteiskunnan kentistä Vallitseva ajattelutapa Oikeuden kentän autonomia Sosiaalisen toiminnan tila Suhteellinen autonomia Oikeuden kentän yhteys vallan kenttiin 11.4.2011 14 11.4.2011 17 Kenttien autonomian suhteellisuus Vallan kentät Talouden kenttä Politiikan kenttä Valtio Muut kentät alisteisia vallan kentille Yhteiskunnan sosiaalinen jako Yhteiskunnan muut kentät osallistuvat valtarakenteen eli sosiaalisen jaon yläpitämiseen ja uusintamiseen Kentän objektiivinen rakenne Hierarkia Toimijoiden positiot ja kentän instituutiot Juristiprofessiot, tuomioistuimet Lait ja tuomiot Kentän mentaalinen rakenne Toimijoiden sisäistämä objektiivinen rakenne Kentän kamppailua säätelevät institutionalisoituneet säännöt ja säännönmukaisuudet 11.4.2011 15 11.4.2011 18 3

Oikeuden kentän muotoutuminen Kenttä muotoutuu toimijoiden käymästä kamppailusta, jonka panoksena ja kohteena on kentälle ominaisen pääoman hallitseminen Pääoma Juridinen pääoma Valtaa määritellä, mitä oikeus on Mitä ovat oikeuden tekstit Mikä on tekstien oikea tulkinta Tieto kentällä käytävän pelin säännöistä Oikeuden kentän sisäinen työnjako 2) Käytännön toimijat Maallikoiden konfliktin oikeudellistaminen Tulkinnan suora tavoite Todellisuuteen vaikuttaminen Faktojen ja normien yhteensovittaminen Ratkaisutoiminnan logiikka Luokittelu ja eron tekeminen: Syyllinen / syytön, vastuu / vastuuvapaus Käytännöllinen tavoite vähentää oikeuden kentän suhteellista autonomiaa Autonomian illuusio säilyttäminen edellyttää universaalia, neutraalia, ainoaa mahdollista ratkaisua 11.4.2011 19 11.4.2011 22 Oikeuden kentän rajat Oikeuden kentän generatiivinen periaate: Kuvauksen ja jakautumisen periaate Rajojen jatkuva uudelleen tuottaminen Maallikot / Asiantuntijat Kenellä on oikeus osallistua kentän peliin? Institutionalisoituneet asiantuntijuuden kriteerit (Luottamus) Kaksi erilaista maailmankuvaa Maallikoiden maailmankuva Asiantuntijoiden legitiimi maailmankuva Kuvaus sosiaalisesta todellisuudesta Toimijoita yhdistää Symbolinen herruus Yhteiset tarpeet: mielikuva koherentista ja neutraalista oikeudesta kentän toiminnalle välttämätön Oikeuden kentän habitus Oikeudellisen ajattelun traditiot Juridiset ilmaisutavat Olennaisten tekstien tunnistaminen, toimijoiden merkityksen tunnistaminen Oikeuden kentän toimintalogiikan sisäistäminen 11.4.2011 20 11.4.2011 23 Oikeuden kentän sisäinen työnjako Kaksi näkökulmaa oikeuteen 1) oikeustieteilijät ja oikeusteoreetikot systemaattinen, koherentti ja oikeudellisrationaalisesti perusteltu säännöskokoelma (oikeuden autonomia) Yleinen ja universaali Päämäärä: normatiivisen päätöksenteon tieteellinen perustelu Oikeudenmukaisuuden normatiivinen tavoite Tieteellisen totuuden tavoite Oikeudellinen rationaalisuus Asenne, pelin taju Autonominen, puolueeton, universaali Ruumiillistuu habituksessa Juristin strategia Jaettu käsitys ja ymmärrys oikeudesta 11.4.2011 21 11.4.2011 24 4

Oikeuden kentän symbolinen vaikutus Symbolinen Merkki, kuva Tunnuskuvallinen, vertauskuvallinen, kuvaannollinen Oikeuden kentän symbolinen rakenne Juridinen kommunikaatio Arkikielen muokkaaminen Persoonaton ja neutraali Fakta normi Todellisuus häilyvä, partikulaarinen Oikeus objektiivinen, ajaton, universaali Oikeudellisen rationaalisuuden kautta tuotettu illuusio oikeuden autonomiasta on oikeuden kentän suhteellisen autonomian edellytys, jota kentän toiminnan symbolisen vaikutuksen tehokkuus edellyttää 11.4.2011 25 11.4.2011 28 Symbolinen valta Tuomio todellisuuden kuvauksena Auktorisoitu, julkinen, virallinen Vahva legitimiteetti Instituutioita luova vaikutus Illuusion säilyttäminen: oikeudellisrationaalisesti perusteltu päätös Kentän toimijoiden suojaaminen Valtaa määrätä todellisuutta tuottavista sanoista eli todellisuuden merkityksistä Yhteys objektiiviseen rakenteeseen Eri ryhmien valtasuhteet eli sosiaalinen jako Objektiivisen rakenteen sisäistetty luonnollisuus Mentaalisen ja objektiivisen rakenteen homologia Symbolinen valta Sanktiot Symboliset sanktiot 11.4.2011 26 11.4.2011 29 Legitimaatio Symbolinen (väki)valta Oikeuden autonomia Universaali Puolueeton Oikeudellisrationaalinenajattelu = illuusio oikeuden autonomiasta Legitimoi oikeuden kentän toiminnan ja turvaa oikeuden kentän autonomian peittää objektiivisen totuuden oikeuden kentän toiminnasta vallan rakenteiden uudelleen tuottajana Symbolisen vallan rakenteiden ylläpitäminen ja uudelleen tuottaminen Legitimaatio Yhteiskunnan valta suhteet jäävät piiloon Toimijat eivät itse tunnista symbolista väkivaltaa Auktoriteetti Valtapositio Tietyn kentän rakenteiden eli valtasuhteiden uusintaminen Yhteiskunnan sosiaalisen rakenteen uusintaminen 11.4.2011 27 11.4.2011 30 5

Symbolinen (väki)valta ja oikeus Kodifikaatio Valtio Legitiimin symbolisen väkivallan ylin harjoittaja Modernin oikeuden ja valtion historiallinen rakentuminen yhdessä Vallan kentän kaksoisvaikutus Rajoittaa vaikuttamalla kentän toiminnan logiikkaan vahvistaa oikeuden kentän toiminnan symbolista vaikutusta Symbolisen vallanjärjestyksen ylläpitäminen Kentän säännönmukaisuuden formalisointi ja julkistaminen Turvaa toiminnan koherenssia myös erilaisten habitusten kohdatessa Käytäntöjä normalisoiva kurinpidon muoto ja kontrollin väline Vaikutus sidoksissa objektiiviseen rakenteeseen Sosiaalisen luokittelun virallistava koodi Modernille yhteiskunnalle tyypillinen Ei ainoastaan juridiset säännöt 11.4.2011 31 11.4.2011 34 Vallan ja oikeuden kentän rakenteiden vastaavuus Oikeuden kentän objektiivisen rakenteen joustavuus Kentän toiminnan sosiaalinen vastuullisuus Vähentävät oikeuden kentän autonomiaa Autonomian illuusion (symbolisen rakenteen) pysyvyys Välittäjänä; oikeudellinen habitus Suhteellisen heikko taipumus muutokseen Kodifikaatio normaalin elämän mallina Ajan kuluminen Juridisen säännön muuntuminen doxaksi itsestään selväksi ja luonnolliseksi olotilaksi Edellytyksenä objektiivisen rakenteen muutos Sosiaaliset tarpeet ja intressit Vahvistaa objektiivisen rakenteen muodostamaa sosiaalista jakoa oikeus luo asiat, jotka se nimeää 11.4.2011 32 11.4.2011 35 Oikeus tuottaa vallitsevan järjestyksen uudelleen Vahvistamalla toiminnan muotoja Rakentamalla sosiaalisia kategorioita Virallistamalla yhteiskunnallisia asemia Oikeuden symbolinen valta on Virallistamista, nimeämistä ja jakojen tuottamista Oikeuden kaksijakoisuus Alistava elementti Mahdollistava tekijä 11.4.2011 33 11.4.2011 36 6

Oikeus muutoksen välineenä? Oikeustiede Oikeus historiallisesti rakentunutta Traditioon sidottua Abstrakti tekstikokonaisuus Kritiikin lähtökohta oikeuden kentän ulkopuolinen sosiaalinen todellisuus Objektiivisen todellisuuden muutos tai muutoksen vireilläolo Kiitos! 11.4.2011 37 11.4.2011 40 Muutokset yhteiskunnallisissa valtasuhteissa Vähemmistöjen asema, työväenliikkeen nousu Ihmis- ja perusoikeuksien merkityksen kasvu Kamppailua oikeuden kentän vallasta Vallan objektiivisten rakenteiden täydellinen paljastaminen mahdotonta Uusien vallanrakenteiden tuottaminen Ei ennakoitavissa, ei tiedostettavissa Väistämätön alistuminen symboliselle väkivallalle 11.4.2011 38 Oikeuden kentän toiminnan luonne valtana Käytäntöön sisäänrakennettu välttämättömyys Valta-aspekti sisäänrakennettu kaikkiin käytäntöihin Kritiikki Bourdieu perustaa kuvauksensa oikeudesta lähtökohtaisesti mielivaltaisena käytäntönä oikeuden kentän sisällä tuotetuille vaihtoehtoisille näkemyksille oikeudesta 11.4.2011 39 7