Ammatillisen koulutuksen reformi Itä-Suomen ohjaushenkilöstön koulutuspäivät 3.-4.11.2016 Koli Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus
Ammatillisen koulutuksen reformi, esityksen sisältö Taustaa Toimeenpanon lähtökohdat Keskeisiä ehdotuksia Reformin tavoitteita tukevaa toimintaa jo käynnissä
Tausta ammatillisen koulutuksen reformille
Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi Nopeutetaan siirtymistä työelämään Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan. Ratkaisujen Suomi. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015
Ammatillisen koulutuksen reformi, lähtökohdat Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä. Uudistetaan koulutuksen rahoitusta ja rakenteita jatko-opintokelpoisuus säilyttäen. Huolehditaan alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. Poistetaan koulutuksen päällekkäisyyksiä. Poistetaan nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat ja kootaan koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alle. Tehdään ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus. Kannustetaan koulutuksen järjestäjiä toiminnan tehostamiseen. Lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Uudistetaan oppisopimuskoulutusta työnantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa keventämällä. Ratkaisujen Suomi. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015
Ammatillisen koulutuksen reformi, toimenpiteet ja aikataulu 1. Uudistetaan toisen asteen ammatillinen koulutus vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita 2. Tehdään rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus valmistelu alkaen 9/2015 ja jatkuen 2016 eduskunnalle 2017 uudistus voimaan 1/2018 Toimintasuunnitelmassa 28.9.2015 on täsmennetty kärkihankkeiden aikataulut, toimenpiteet ja rahoitus.
Hallituksen toimintasuunnitelman linjaukset Uudistetaan ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta koskeva toimintalainsäädäntö: yksi laki, jossa lähtökohtana on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys. Tehdään ammatillisen koulutuksen tutkintouudistus sekä kevennetään tutkintojärjestelmään liittyvää sääntelyä ja hallintoa. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintoja ja hakupalveluja. Luodaan ja otetaan käyttöön uusi koulutussopimusmalli. Käynnistetään koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma. Uudistetaan ja digitalisoidaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaprosesseja ja oppimisympäristöjä. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Lisätään toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden painoarvoa rahoituksessa ja puretaan asiakaslähtöistä, tuloksellista ja tehokasta toimintaa rajoittavaa sääntelyä. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen säätely- ja ohjausjärjestelmää siten, että kaikkea ammatillista koulutusta säädellään jatkossa yhdellä järjestämisluvalla. Uudistetaan ohjausjärjestelmää tuloksellisuuteen, laatuun ja vaikuttavuuteen painottuvaksi ja virtaviivaistetaan koulutuksen järjestäjien toiminnan ohjausta.
Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon lähtökohdat
Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamistarpeet muuttuvat asiakunnan (yksilöt ja työpaikat) tarpeet monimuotoistuvat resurssit vähenevät LÄHDE: OKM, Mika Tammilehto 1.11.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Kuvat: Opetushallitus, Olli Häkämies
Ammatillisen koulutuksen reformin seuranta- ja projektiryhmät Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut seuranta- ja projektiryhmän ammatillisen koulutuksen reformin toteuttamista varten. Seurantaryhmän tehtävänä on seurata ja tukea reformin toimeenpanoa sekä arvioida reformissa tehtävien toimenpiteiden kokonaisvaikutuksia. Projektiryhmän tehtävänä on organisoida ja koordinoida ammatillisen koulutuksen reformin toimenpiteiden valmistelua hallituksen kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanosuunnitelman mukaisesti. Lisäksi sen tehtävänä on huolehtia yhteistyöstä koulutuksen järjestäjien ja keskeisten sidosryhmien kanssa. Seurantaryhmä ja projektiryhmä voivat kuulla asiantuntijoita. Projektiryhmä voi asettaa jaostoja asioiden valmistelua varten. Ryhmien toimikausi kestää 31.12.2018 asti. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 3.12.2015
Ammatillisen koulutuksen reformi, keskeiset ehdotukset
Ammatillisen koulutuksen reformi, keskeiset ehdotukset Osaamisperusteinen ja asiakaslähtöinen ammatillisen koulutuksen kokonaisuus Osaamisperusteiset ja asiakaslähtöiset koulutuspolut ja oppimisympäristöt Työpaikalla tapahtuva oppiminen Tutkintojen ja koulutuksen järjestäminen Osa työvoimakoulutuksesta osaksi järjestelmää Hakeutuminen ja koulutukseen pääsy Koulutuksen järjestäjärakenteen uudistaminen Rahoitus ja ohjaus
Uusi ammatillisen koulutuksen järjestelmä - keskeisiä ehdotuksia (1/3) Hakeutuminen ja koulutukseen pääsy useita väyliä osaamisen kehittämiseen jatkuva haku ja yhteishaku hakeutumisen pääväylinä hakeutumisen painopistettä siirretään jatkuvaan hakuun tukee elinikäistä oppimista kehitetään kaikille hakijoille avoimia, matalan kynnyksen digitaalisia hakupalveluita Osaamisperusteiset ja asiakaslähtöiset koulutuspolut ja oppimisympäristöt tutkintojärjestelmän uudistaminen: osaamisperusteisuus, joustavuus, selkeys, vähemmän tutkintoja yksi näyttöperusteinen tapa suorittaa tutkinto kaikille henkilökohtaistaminen kaikille tutkinnon tai tutkinnon osan suorittajille henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma yksilöllisen opintopolun perustana koulutuksen järjestäjä myöntää tutkintotodistuksen kaikkiin tutkintoihin rinnakkaisen sääntelyn purkaminen työelämän vahva rooli osaamisen arvioinnissa ja laadunvarmistuksessa erilaisten oppimisympäristöjen ja oppimisratkaisujen, ml. digitaalisten oppimisympäristöjen ja -ratkaisujen laaja hyödyntäminen yksilöllisissä opintopoluissa
Uusi ammatillisen koulutuksen järjestelmä - keskeisiä ehdotuksia (2/3) Työpaikalla tapahtuvan opiskelun kehittäminen: koulutussopimus ja oppisopimus päämuotoina tavoitteellista ja ohjattua oppimista työpaikoilla työelämälle ja opiskelijalle parhaiten soveltuvalla tavalla Tutkintojen ja koulutuksen järjestäminen yksi järjestämislupa, joka kattaa kaiken ammatillisen koulutuksen ohjauksen painopiste koulutuksen järjestäjien toiminnan tuloksellisuudessa ja laadussa uuden ohjausjärjestelmän pääelementit: järjestämisluvat, suoritepäätökset ja ohjauskeskustelu Tutkintotavoitteinen ja osa ei-tutkintotavoitteisesta työvoimakoulutuksesta osaksi uutta ammatillisen koulutuksen järjestelmää Koulutuksen järjestäjärakenteen uudistaminen Kehittämisohjelmalla varmistutaan ammatillisen koulutuksen laadusta ja saatavuudesta pienenevän rahoituksen olosuhteissa. Toimijoita kannustetaan sopeuttamaan toimintaansa uuteen rahoituskehykseen esimerkiksi luomalla nykyistä suurempia kokonaisuuksia
Uusi ammatillisen koulutuksen järjestelmä - keskeisiä ehdotuksia (3/3) Rahoitus ja ohjaus rahoitusjärjestelmästä rakennetaan yhtenäinen kokonaisuus erillisiä rahoitusväyliä puretaan ja järjestelmää selkeytetään ja yksinkertaistetaan toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden painoarvo rahoituksessa kasvaa merkittävästi rahoitusjärjestelmä tukee osaamisperusteisuutta asiakkaiden tarpeet ohjaavat vahvemmin koulutusratkaisuja rahoitus kannustaa opiskeluprosessien tehostamiseen ja koulutusaikojen lyhentämiseen toiminnan ohjaus strategisemmaksi yksityiskohtaista sääntelyä puretaan rahoitus jatkossakin laskennallista ja yleiskatteellista ei korvamerkkejä
Osaamisperusteiset ja asiakaslähtöiset opintopolut tutkinnot ja muut osaamiskokonaisuudet Osaamistarpeisiin vastataan tutkinnoilla, tutkinnon osilla ja ei-tutkintotavoitteisella koulutuksella sekä valmentavilla koulutuksilla Ammatillisia tutkintoja ovat ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto Perusasteen päättäneille ensisijainen ammatillinen tutkinto olisi ammatillinen perustutkinto. Ammatillisen koulutuksen tutkintorakennetta kehitetään nykyistä joustavammaksi ja selkeämmäksi Tutkintoja kootaan laajemmiksi kokonaisuuksiksi, joiden puitteissa voi erikoistua. Tutkintojen määrä vähenee nykyisestä merkittävästi. Valmentavat koulutukset (ns. VALMA & TELMA) jatkossakin, VALMA valmentaa jatkossa kaikkeen ammatilliseen koulutukseen Osaamispisteet käyttöön kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa Ammatilliset tutkinnot koostuvat ammatillisista tutkinnon osista Ammatilliseen perustutkintoon sisältyy myös kaikille tutkinnoille yhteisiä tutkinnon osia. Yhteiset tutkinnon osat ovat pakollisia ammatillista perustutkintoa suorittaville opiskelijoille, lisäksi huolehditaan myös muilla tavoin geneeristen/perustaitojen vahvistamisesta myös aikuisten osalta. Ammatillisten perustutkintojen vapaasti valittavista tutkinnon osista erillisinä tutkinnon osina luovutaan
Osaamisperusteiset ja asiakaslähtöiset opintopolut - tutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi Siirrytään yhteen näyttöperusteiseen ja osaamisen hankkimistavasta riippumattomaan tapaan suorittaa ammatillinen tutkinto. luovutaan nykyisistä ns. oppilaitosmuotoisesta perustutkinnon suorittamistavasta sekä näyttötutkinnoista ja kehitetään niistä uusi näyttöperusteinen malli luovutaan tutkintotoimikuntien kanssa solmittavista tutkinnon järjestämissopimusmenettelystä (useita tuhansia sopimuksia) ja siirretään tutkinnon myöntämisoikeus koulutuksen järjestäjälle Henkilökohtaistamisen avulla varmistetaan, että kaikki ammatillista tutkintoa suorittavat saavat tarvitsemansa opetuksen ja ohjauksen saavuttaakseen tavoitteena olevan osaamisen. Osaaminen osoitetaan pääasiallisesti aidoissa työelämän tilanteissa Myös muut näyttöympäristöt mahdollisia erityisin perustein. Osaaminen arvioidaan tutkinnon osittain kuten nykyisin. Työ- ja elinkeinoelämällä vahva rooli osaamisen arvioinnissa ja laadun varmistuksessa Osaamisen arvioinnista vastaavat koulutuksen järjestäjän nimeämät arvioijat, joita on kaksi ja joista toinen edustaa koulutuksen järjestäjää ja toinen työelämää. Tutkintotoimikuntien tilalle perustetaan työelämätoimikunnat, joiden tehtävänä on mm. osaamisen laadunvarmistukseen ja tutkintojen kehittämiseen osallistuminen.
Osaamisperusteiset ja asiakaslähtöiset opintopolut - henkilökohtaistaminen Laajennetaan henkilökohtaistaminen kaikille ammatillista tutkintoa tai sen osaa suorittavalle Henkilökohtaistamisprosessissa valitaan ammatilliseen koulutukseen hakeutuvalle soveltuva tutkinto, tutkinnon osa tai muu osaamiskokonaisuus (perusopetuksen päättäneille perustutkinto edelleenkin ensisijainen lähtökohta). Tunnistetaan ja tunnustetaan olemassa oleva osaaminen. Suunnitellaan tarvittavan osaamisen hankkiminen ja osaamisen osoittaminen ja arviointi sekä tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat tukitoimet. Hakeutumiseen ja opiskelijaksi ottamiseen liittyvät henkilökohtaistamista koskevat vastuut ja menettelyt voivat poiketa hakeutumisväylän mukaan. Henkilökohtaistamisella turvataan opintopolun jatkuminen esim. virheellisen koulutusvalinnan jälkeen. Osaamisen tunnustaminen säädetään tutkintojen ja koulutuksen järjestäjän velvollisuudeksi keskitytään puuttuvan osaamisen hankkimiseen Turvataan riittävä opetus ja ohjaus kaikille asiakasryhmille. Koulutuksen järjestäjä laatii yhdessä tutkinnon suorittajan tai valmentavan koulutuksen opiskelijan kanssa henkilökohtaistamisesta asiakirjan (henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma) jatkossa yksi asiakirja.
Osaamisperusteiset ja asiakaslähtöiset opintopolut osaamisen hankkiminen Tutkinnon suorittajalla ja opiskelijalla on oikeus saada tarvitsemaansa opetusta sekä henkilökohtaista ja muuta tarpeellista ohjausta, jonka perusteella hän voi saavuttaa tutkinnon tai koulutuksen perusteissa määritellyn osaamisen. Koulutuksen järjestäjä päättää ammattiosaamisen hankkimiseksi tarvittavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon ja valmentavan koulutuksen perusteiden mukaisesti. Koulutuksen järjestäjille nykyistä laajempi toimivalta rakentaa opintopolkuja ammatillisen koulutuksen eri toteuttamistavoista. Osana ammattiosaamisen hankkimiseksi tarvittavaa koulutusta voidaan järjestää opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja tuetaan esim. maahanmuuttajien ja heikot perustaidot omaavien ammatillisen osaamisen kehittämistä ja työmarkkinakelpoisuutta VALMA-koulutusta voidaan hyödyntää nykyistä laajemmin tukemaan ammatillisen tutkinnon suorittamista. Erityisopetusta myös uudessa järjestelmässä. Opiskelijan, joka tarvitsee oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukea tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamiseksi, opetusta tuetaan erityisopetuksena järjestettävällä erityisellä tuella
Työpaikalla tapahtuva oppiminen Lähtökohtana ohjattu ja tavoitteellinen oppiminen työpaikoilla selkeä, toimiva ja yhdenmukainen prosessi tarpeellinen tuki niin opiskelijalle/tutkinnon suorittajalle kuin työpaikalle koulutuksen järjestäjän vahvempi rooli oppimisen tukemisessa joustavuus, vaikuttavuus ja laatu Jatkossa kaksi päämuotoa sopia työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteuttamisesta Koulutussopimus (ei-työsuhde) Oppisopimus (työsuhde) Lisäksi henkilökohtaistaminen mahdollistaa myös muut yksilölliset tavat oppia työtehtävien yhteydessä (esim. jo työssä olevat, jotka voivat opiskella työn yhteydessä, josta ei koidu velvoitteita työnantajalle) Koulutussopimus ja oppisopimus muodostavat kokonaisuuden, jonka puitteissa työpaikalla voidaan sopia tavoitteellisesta ja ohjatusta oppimisesta opiskelijan ja työnantajan kannalta kulloinkin soveltuvimmalla tavalla. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen pedagoginen prosessi mahdollisimman yhdenmukainen (käsitteet, sopimukset ja toimintamallit) Koulutussopimus ja oppisopimus suunnitellaan ja toteutetaan tutkinnon osittain opiskelijan ja työelämän tarpeiden mukaisesti. Opiskelijan asema turvataan siten, että jatkossakaan opinnot eivät keskeydy siirryttäessä saman koulutuksen järjestäjän sisällä esimerkiksi koulutussopimuksesta oppisopimuskoulutukseen tai päinvastoin.
Hakeutuminen ja koulutukseen pääsy Tavoitteena ympärivuotinen haku ja pääsy osaamisen kehittämispalveluihin yksilölle mahdollisuus koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen tarvelähtöisesti Vapaa hakeutumisoikeus ammatilliseen koulutukseen jatkossakin Hakeudutaan osaamiseen, ei oppilaitokseen Osaamisen kehittämispalveluihin voi hakeutua eri väylien kautta Jatkuva haku omaehtoisen osaamisen kehittämisen pääväyläksi hakeutuminen tutkintoihin, tutkinnon osiin ja ei-tutkintotavoitteiseen koulutukseen Yhteishaku perusopetuksen hakeutumisvuonna päättäneiden pääasiallinen hakuväylä ammatilliseen perustutkintoon ja valmentavaan koulutukseen Yhteishaussa käytettävillä valintaperusteilla turvataan perusopetusta päättäneiden ja vailla perusasteen jälkeistä ammatillista tutkintoa olevien pääsyä koulutukseen Kehitetään kattavia ja avoimia sähköisiä hakupalveluita edistämään koulutukseen pääsyä Sähköisen hakeutumisen ohella myös muita hakeutumisen tapoja: TE-hallinnon asiakkaat (työvoimakoulutus), oppisopimuskoulutus, henkilöstökoulutus TE-hallinto päättää jatkossakin asiakkaidensa koulutukseen pääsystä Monikanavaisilla hakuväylillä ja -palveluilla mahdollistetaan joustavat siirtymät ja turvataan koulutuspolkujen jatkuminen
Työ- ja elinkeinohallinnon asiakkaiden kehittämispalvelut Tutkintotavoitteinen ja osa ei-tutkintotavoitteisesta työvoimakoulutuksesta osaksi uutta ammatillisen koulutuksen järjestelmää Määrärahojen ja koulutuskokonaisuuksien siirroista on sovittu opetusja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriöin välillä.
Koulutuksen järjestäjärakenteen uudistaminen Käynnistetään koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma tavoitteena varmistua vahvasta, tuloksellisesta ja saatavilla olevasta ammatillisesta koulutuksesta tilanteessa, jossa rahoituskehys on vähenevä arvioidaan kaikkien ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjien ammatilliset ja taloudelliset edellytykset.
Rahoitusjärjestelmän peruselementit Rahoitus myönnetään ja maksetaan koulutuksen järjestäjälle. Rahoitus on laskennallista ja koulutuksen järjestäjä päättää sen käytöstä. Yhtenäisen rahoitusjärjestelmän puitteissa rahoitettaisiin kaikkea ammatillista koulutusta peruskoulutus, lisäkoulutus, oppilaitosmuotoinen, oppisopimuskoulutus, erikoisoppilaitokset, OKM:lle siirtyvä työvoimakoulutus). Yhtenäiset suoritteet (opiskelijavuodet, tutkinnot, tutkinnon osat) kaikissa ammatillisen koulutuksen toteutusmuodoissa Yhtenäiset rahoituksen porrastuskertoimet kaikissa ammatillisen koulutuksen toteutusmuodoissa (kustannuskorit, erityinen tuki, koulutustausta ym.) Ammatillisen koulutuksen kokonaisrahoituksen taso määräytyy valtion talousarviossa, ja sitä tarkistettaisiin vuosittain indeksillä. Rahoituksesta vastaavat valtio ja kunnat yhdessä yksi valtionosuusprosentti kaikessa ammatillisessa koulutuksessa.
Rahoitusjärjestelmän peruselementit tavoitteet Perusrahoitus, 50% luo ennakoitavan perustan koulutuksen järjestämiselle luo puitteet tutkintojen ja niiden osien suorittamiselle sekä valmistavan koulutuksen järjestämiselle kaikille ammatillisen koulutuksen asiakasryhmille. Suoritusrahoitus, 35% ohjaa ja kannustaa koulutuksen järjestäjiä vastaamaan asiakkaiden osaamistarpeisiin tehokkaasti ja tuloksellisesti (mm. koulutuspituuksien lyhentäminen). Vaikuttavuusrahoitus, 15% kannustaa ja ohjaa koulutuksen järjestäjiä kohdentamaan koulutusta niille aloille, joilla on työvoimatarvetta, huolehtimaan koulutuksen työelämävastaavuudesta ja laadusta sekä tarjoamaan edellytyksiä jatko-opintoihin. Strategiarahoitus varmistaa esim. strategisten koulutuksen kehittämishankkeiden toteuttamista tukee koulutuksen järjestäjien strategista kehittämistoimintaa, ammattitaitokilpailujen järjestämistä, rakenteellista kehittämistä sekä äkillisiin rakennemuutostilanteisiin vastaamista.
Porrastustekijät
Ohjaus- ja säätelyjärjestelmä Vahvistetaan tulosohjauksen roolia koulutuksen järjestäjien ohjauksessa. Uusi ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja sääntelyjärjestelmäkokonaisuus muodostuu kolmesta elementistä: järjestämisluvat, suoritepäätökset, tulosohjaus. Järjestämisluvassa määritellään kullekin järjestäjälle kaikki se toiminta, johon järjestäjällä on oikeus, ja kaikki ne velvollisuudet, joita järjestäjälle on asetettu. Tulosohjausmenettelyssä asetetaan yhdessä OKM:n ja koulutuksen järjestäjien kanssa strategisia tavoitteita koskien mm. koulutustarjonnan suuntaamista. Vuotuisella suoritepäätöksellä myönnetään resurssit koulutuksen järjestäjälle. Koulutuksen järjestäjien asiointia ja ohjausta varten otetaan käyttöön sähköinen järjestämislupa ja siihen kytkeytyvä asiointi- ja päätöksentekojärjestelmä
Mikä muuttuu reformin myötä? - opetushenkilöstön näkökulma Opettajuus muuttuu - ohjaava ja valmentava ote painottuu vahvemmin: Tutkinnon suorittajan/opiskelijan osaaminen ja sen kehittymisen tuki aikaisempaa tärkeämmässä roolissa yksilöllistyvien opintopolkujen myötä Opetuksessa ja ohjauksessa keskitytään tutkinnon suorittajilta ja opiskelijoilta puuttuvaan osaamiseen Opetus(aika)keskeisestä ajattelusta siirrytään asiakaslähtöiseen ja oppimiskeskeiseen ajatteluun osaamistavoitteen saavuttaminen ohjaa entistä vahvemmin pedagogisia ratkaisuja Opetus, ohjaus ja oppimisen tukeminen tapahtuvat oppilaitosten oppimisympäristöjen ohella yhä enemmän myös muissa oppimisympäristöissä, esim. työpaikoilla ja digitaalisissa oppimisympäristöissä Ote painottuu vahvemmin osaamisen kertymisen ja opiskelijan vahvuuksien tukemiseen sekä ammattitaidon laadun varmistamiseen Yhteistyö opettajien välillä sekä työelämän kanssa tiivistyy LÄHDE: OKM, Mika Tammilehto 1.11.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen
Tutkintorakenteen kehittämisen suuntaviivat Työn lähtökohtana parantaa ammatillisen tutkintorakenteen työelämävastaavuutta lisätä mahdollisuuksia yksilölliseen suuntautumiseen luoda tutkintorakenteeseen ammattien muutosta heijastavaa joustavuutta varmistaa työelämän uusien osaamistarpeiden näkyminen tutkintorakenteessa tutkintojen uudistamisen nopeuttaminen Samalla tutkintorakennetta selkeytetään Työn tuloksena tutkintojen määrä muuttuisi ammatillisissa perustutkinnoissa 52 -> 42 ammattitutkinnoissa 177 -> 64 erikoisammattitutkinnoissa 122 -> 59 yhteensä 351 -> 165
Työelämän ohjausryhmän ehdotus (17.8.2016) tutkintorakenteen kehittämiseksi luovutaan ammatillisten tutkintojen sijoittamisesta koulutusaloille tutkintorakenneasetuksessa ammatti- ja erikoisammattitutkintojen määrä vähenee ltutkinnoista aaja-alaisempia otetaan käyttöön osaamispisteet: pt 180 osp, at 120, 150 tai 180 osp, eat 160, 180 tai 210 osp, ammatillisen perustutkinnon suorittajalle pakollisena yhteiset tutkinnon osat ammatti- ja erikoisammattitutkintojen suorittajat voivat suorittaa yhteisiä tutkinnon osia erillisinä tutkinnon osina kaikki tutkinnot kansallisessa tutkintorakenteessa edelleen toisen asteen tutkintoja säilytetään jatko-opintokelpoisuus
Reformin tavoitteita tukevaa toimintaa
Laatupalkintokilpailu reformia tukemassa Laatupalkinnolla kannustetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjiä toiminnan laadun arviointiin ja parantamiseen. Tavoitteena on löytää parhaita käytäntöjä muiden organisaatioiden oppimisen perustaksi ja edistää ammatillisen koulutuksen arvostusta, vetovoimaa ja tunnettuutta. Laatupalkintokilpailun teemana vuonna 2016 oli osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys.
Valtionavustukset reformia tukemassa Vuonna 2016 Opetushallituksen myöntävät valtionavustukset kohdennetaan ensisijaisesti ammatillisen koulutuksen reformin tukemiseen. Valtionavustukset koottu pääsääntöisesti yhdeksi suureksi kokonaisuudeksi, jolla edistetään osaamisperusteisuutta ja asiakaslähtöisyyttä Hakutiedotteessa ja sen liitteessä linjattu kehittämissuuntia vuodelle 2017. http://www.oph.fi/rahoitus/valtionavustukset/103 /0/osaamisperusteisuuden_ja_asiakaslahtoisyy den_edistaminen_haun_toinen_vaihe?languag e=fi Valtionavustuspäätösten viimeistely meneillään, hankkeiden aloitusseminaari 7.11.2016. Myös Opetushankilöstölle tukitoimia osaamisen kehittämistä opetustoimen henkilöstökoulutuksen avustukset suunnataan tukemaan ammatillisen koulutuksen reformia
Koulutusvientikokeilut alkamassa Taustalla Opetushallituksen valtionavustuksella rahoittama hanke v. 2015 koordinoijana Espoon seudun koulutuskuntayhtymä 14 koulutuksen järjestäjän verkosto hanke selvitti koulutusviennin nykytilan hankkeen tuotoksena toimintasuunnitelma ammatillisen toisen asteen koulutuksen viennille hankesivut: http://www.ammatillinenkoulutusvienti.fi/ Ammatillisen koulutuksen viennin käynnistäminen kokeilujen avulla 11/2016 18 koulutuksen järjestäjää kiinnostunut kokeiluluvasta kokeilussa myönnetään lupa tutkinnon perusteista poikkeamiseen erityisesti kielitaitovaatimusten ja kansallista lainsäädäntöä koskevilta osin
Kiitos! - seuraa ammatillista koulutusta Twitter @KatiLounema www.oph.fi valitse Kasvatus, koulutus ja tutkinnot valitse Ammattikoulutus tilaa uutiskirje sonja.klippi-ryhanen@oph.fi